Hei, kuka puhuu?
Hypertekstuaalinen lähestymistapa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin Hiidenkivi-kohtaukseen

Kivijalka-seminaari
Helsingin Yliopisto
23.4.1999

Hypertekstuaalista lukutapaa voi lähestyä lineaarisen kirjallisuuden lukutapojen pohjalta. Yksi tapa on jakaa lukutapoja "hyppivään" ja "suoraviivaiseen". Teksti on tila, jossa on avaruudellisia ulottuvuuksia, lukeminen tapahtuu ajassa ja historiassa.  (Järvinen)

Seitsemän veljestä -romaanin hypertekstuaalinen lukutapa ei eroa intertekstuaalisesta lukutavasta; kummassakin listataan viitteet muuhun kirjallisuuteen. Intertekstistä tulee hyperteksti kun se digitalisoidaan. Muuntamalla  Aleksis Kiven romaanin biteiksi ja koodaamalla tekstiin linkit tein tekstistä tilan, jota voi lähestyä monesta eri näkökulmasta..

Digitaalinen konkretisaatio on hypertekstin työstämistä sekä tulkinnan että rakenteen tasolla.

"Hypertekstuaalinen tila ei ole erityisen monimutkainen, eikä se vaadi epätavallisen keskittynyttä spatiaalista hahmottamiskykyä. Ongelma on pikemmin siinä, että emme ole tottuneet visualisoimaan tällaista spatiaalisuutta tai muuttamaan sitä metaforiksi." (Rosello,138) Kuinka siis visualisisoida Laurin pilasaarnan historialliset ulottuvuudet? Minkälaisia metaforia voisi käyttää rinnastettaessa Hiidenkivi Viaporin linnoitukseen tai härät August Ahlqvistiin?

Espen J. Aarsethin mukaan hypertekstin käsite sisältää aina myös vastaanottajan, käyttäjän. Hyperteksti sallii monenlaisia lukutapoja. Aarsethin käyttämän termin ergoidic (kreikan sanoista ergon ja hodos) voisi suomentaa "työstettävä" kirjallisuus tai teksti. Teksti joka ei ole yhdellä lukukerralla valmis, kertomus, jonka rakentamiseen myös lukijan on osallistuttava.

Mihail Bahtinin termi heteroglossia tuo kohteen ja käyttäjän analyysiin historiallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Bahtinin viestintämallissa on perusnäkemys niistä tekijöistä, jotka liittyvät sanataideteoksen välittymiseen lukijalle.

Bahtinin mukaan taideteos on kommunikaatiota. Se on nähtävä kommunikaatiotapahtumana, joka ei koskaan ole valmis, täydellisesti välitetty viesti: Jokainen ilmaisu, mukaan lukien taiteellinen työ, on kommunikaatiotatapahtuma, viesti on täysin erottamaton keskustellusta. Samanaikaisesti teos ei ole milloinkaan valmis viesti, joka on välitetty kerralla.

 

Marjo Mäenpää

sivun alkuun

Lähteet:
Aarseth, Espen J, Cybertext. Perspectives on Ergodig Literature. The Johns Hopkins University press, 1997.
Bahtin-boomi, Toim. Anu Koivunen, Hannu Riikonen, Jari Selenius. Turun Yliopisto. Taiteiden tutkimuksen laitos Sarja A, N:o 22.Turku 1991.
Järvinen, Aki, Hyperteoria — lähtökohtia digitaalisen kulttuurin tutkimukselle. Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimusyksikkö. Saarijärvi 1999.
Rossello, Mireille, The Screener´s Maps: Michel de Certeau´s Wandersmänner and Paul Auster´s Hypertextual Detective. Teoksessa: Landow, George P. (ed.) Hyper / Text / Theory. Johns Hopkins University Press. 1994.