Kun
varatuomari Väinö Aleksanteri Äijälä maaliskuun 1.
päivänä 1924 avasi osakkaana Asianajotoimisto Veteli
& Nevalaisen oven Viipurin Maununkatu 13:ssa, hän ei
luultavasti aivan tarkalleen tiennyt, mihin tämä kaikki
johtaisi. Siitä lähti liikkeelle paitsi vaiherikas
asianajajan ura, myös katkeamaton lainopillisten
palvelujen perinne, joka johti myöhemmin Viipurista
Helsinkiin. |
| Väinö
Äijälä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1911 Helsingin
Suomalaisesta Reaalilyseosta ja saman vuoden kesäkuun
13. päivänä hänet sisäänkirjoitettiin Suomen
Aleksanterin yliopistoon, jossa hän aloitti lainopin
opinnot. 1919 Väinö Äijälä suoritti oikeustutkinnon
samassa opinahjossa, jonka nimi oli nyt Suomen
itsenäistyttyä 1917 muutettu Helsingin yliopistoksi.
Tämän jälkeen hänet kirjoitettiin auskultantiksi
Turun hovioikeuteen sekä Viipurin hovioikeuteen.
Karjalassa suoritetun tuomioistuinharjoittelun jälkeen
Väinö Äijälä sai varatuomarin arvon 1922. |
Samana
vuonna Väinö Äijälä antautui asianajajaksi aloittaen
uransa apulaisena pormestari Otto Tannerin
Asianajotoimistossa Viipurissa. Kaksi vuotta myöhemmin
syntyi samaan kaupunkiin Asianajotoimisto Veteli,
Nevalainen & Äijälä. Väinö Äijälä harjoitti
asianajajan ammattia Karjalan pääkaupungissa, kunnes
toimiston oli Talvisodan seurauksena 1940 lähdettävä
Repolankatu 7:stä Helsinkiin suuntautuneelle
evakkomatkalle. Jatkosodan aikana toimisto ehti palata
Suomen takaisin valtaamaan Viipuriin,
Punaisenlähteentorin laidalla sijaitsevaan Pohjolankatu
8:aan. Kesällä 1944 Suomen rajoja piirrettiin vielä
kerran aseiden voimalla ja toimisto joutui taas
jättämään Viipurin siirtyen uudelleen Helsinkiin,
osoitteeseen Vuorikatu 16. |
| Toimiston
vahva perinne vakiintui tasavallan pääkaupunkiin
sodanjälkeisinä jälleenrakennuksen vuosikymmeninä.
Perinne jatkuu tänä päivänä Varatuomari Väinö
Äijälä Asianajotoimistossa, joka toimii Helsingin
ydinkeskustassa, Kansakoulukatu 5:ssä. |