Sanoja




SANOJA NUORUUDESTANI, OSA NIMENOMAAN KINNULALLE TAI KINNULAN SEUDULLE OMINAISIA, OSA YLEISESTI TUNNETTUJA MUTTA ENIMMÄKSEEN JOKA TAPAUKSESSA ENTISAIKANA YLEISEMPIÄ



Olen näitä merkinnyt muistiin aina kun on mieleen juolahtanut. Jos sinulla on mahdollista
antaa apua näissä kieliasioissa, niin kiitollisena otan vastaan, vaikkapa tekstiviestillä,
puh. 050-5505690
tai
sähköpostilla reijo.leppanen@dlc.fi



YLEISSANASTOA


Sana Selitys
ahnas ahne
aina alanaru (kalaverkossa)
ainas side
ajella ajelehtia
ajetuksissa tulehtuneena (paukama)
ajjoa' palliks törmätä
akottua mennä naimisiin (mies)
amma lapsenhoitaja
ampukivi sirpalekivi
ajos ihopaise
akka vaimo, emäntä
ankkastokka pullapitko
ape hevosen ruoka, jossa olkia ja jauhoa
eellimmäine edellinen
eestoas, eistoas edes takaisin
ehom peältä niin paljon kuin vain haluttaa
ei muuta ku sitten vain
eiltäpäi' edeltä käsin
elosuoja iso moniosainen latorakennus
elähä' huoli niinpä
elähä' virka mittää odotapas
entisvanahaa' ennen vanhaan
eri poikki kokonaan poikki
erittäi' erikseen, eri asia
erittäinni erittäin, hyvin
hanakka halukas, innostunut
hannata olla esteenä, panna vastaan
hapras hauras
haukata syödä ("haukata palloa")
havukka haukka ?
heinässä heinätyössä ("olla heinässä")
heitteä' painia painia, painiskella
hennoa' olla sydäntä (tehdä jotain)
heretä lopettaa, lakata
herrajjie päivittelysana
het' tosiaan
hieno (erikoismerkitys) ohut
hienostaa' vähitellen, varovasti
hiilikko kuumassa paistettu ruisleipä
hiirennakki hiirenloukku
hilijanni tosiaankin, totta tosiaan
hilijoksii hiljalleen
hilipasta juosta nopeasti
hinkki astia
hirvitä uskaltaa, kehdata
hiuka nälkä (esim. suolaisen ruuan)
hollilla kohdalla, paikallaan
huithapel piittaamaton, epäluotettava
hujjauttoa lyödä, tehdä, valmistaa (erit. hujjauttoa kahavit)
hulahtoa pudota, valua nopeasti (neste)
hullauttoa kaataa nestettä nopeasti
hulupio kankaan reuna, purkautumaton
huluvehtia lainehtia
humputella kuljeksia ympäriinsä
humpuukki perätön tieto
humu (ihmisestä) epätavanomainen
hunsvotti huonotapainen mies
huntti koira (vähättelyä)
hupa helposti kulutettu, "raha o hupaa"
hupulaine seuranpitäjä
hurahtoa tulla hassuksi
hurrata ajaa ympäriinsä
hurruuttoa' ajaa, huruuttaa
hurskuttoa porskuttaa
hurvato' epäluotettava, epävakaa (ihmisestä), myös "hurvato'"
hutkasta lyödä, hujauttaa
huusholli talous, koti
huussi ulkokäymälä
huutoa kojjouta ulvoa
hyhmä sohjo jäällä
hyppyset sormet
hyväluontone kiva, rauhallinen (esim. ihminen tai kotieläin)
hyövätä hyödyttää
hävitö' pahanilkinen
häjyläine' pahanilkinen (subst)
hökätauti kuumetauti, johon liittyy limaneritys
hönnätä juosta edes takaisin
höntti outo, joutava
höpläkyntine huonon käsimotoriikan omaava
höpsiä puhua perättömiä
höykkä "vauhti", kiihko
höyli antelias
höynäyttoä ehdottaa, saada tekemään
höyrähteä alkaa tehdä jotain omituista
ihmisittäi' kunnolla
ilima' eistä ilmaiseksi
iltane' päivällinen
immeine ihminen
innota torua
iänpäivä' aina, jatkuvasti, ikuisesti
jalakava hyväkulkuinen (ihminen)
jiekale lievä kirosana
joltisesti jossain määrin, joten kuten
jomottoa olla kipeä, särkeä
jopelo ei paljon arvoinen
jorpakko joutomaa
jorrittoa' virtsata
joutoa ehtiä, olla vapaana tekemään
joutui' nopeasti, joutuin
joutusa nopea
juilia särkeä (kipu)
jukertoa tehdä puhdetyötä kömpelösti esim. puukolla tai sahalla
junki puukko
juputtoa sanailla ollen eri mieltä, puhua itsekseen
jurppi poika, mies
jurppia harmittaa, käydä vihaksi
jurskauttoa vääntää, murtaa, leikata
jurtti juurikas, kuten sokerijuurikas, lanttu, turnipsi
jutrasta katkaista teräaseella väkivaltaisesti
jymmäytteä' lyödä
jästi hiiva
jästipeä jääräpäinen, huono oppimaan, huono tottelemaan
jöö kurinpito
kahvel haarukka
kaikki lopussa, loppu ("leipä on kaikki")
kalamuukki pahanilkinen (subst)
kalavone ranne
kampe tavara, väline
kamppi nauta
kanttine suorakulmainen (myös “neliskanttine”)
kanttura kotieläin
karahka oksainen keppi
kartano piha
kartiini verho
karvastella kutittaa (esim. silmiä)
katella (erikoismerkitys) etsiä
katokku katsopa kun
kauhtana kaapu, viitta
kehua kertoa, sanoa
keino' keinolla ("jollaki keino'"), tavalla (asia on sillä keino' että)
keittola keittiö (koulun)
kellar perunakuoppa (rakennuksen yhteydessä)
kevyne kevyt
keäkki kakkakasa, -möykky
kiekka kierros
kihvel rikkalapio
kinkata hypätä kinkkapeliä
kipene palanen, muru
kirkolla kirkonkylällä
kivesteä harmittaa
kohti kohtaa ("siitä kohti")
kojjauttoa' laulaa
kojottoa' laulaa suurella äänellä
kokkapolovi huonopolvinen (hevonen)
kolluuttoa kulkea huonoa tietä; myös: aiheuttaa kolisevaa ääntä
kolter muki
kommervenkki kuje
kompiaine' ötökkä, elukka
kongota uhata, käydä kimppuun (leikillinen)
koni hevonen (vähättelevä)
konkkaronkka joukkio
konkki käymälä ?
konsti' keinolla ("jollaki konsti'")
kopetti isohko koppi tai laatikko
koppiaine' kovakuoriainen
korkeittai jalkoja nostellen, ylittäen
korsata kuorsata
korstieni savupiippu
korttier vuokrapaikka
korventoa' närästää
korvo puusaavi
kotkata lyödä naula mutkalle
kotti ennakko
kouli vati
koulukas koululainen
kovaluontone tarmokas
kuhnia viivytellä, kupata
kultivoattor maanmuokkauskone
kulukku kurkku
kumikenkä kumisaapas
kuolettoa puuduttaa paikallisesti
kuontua toeta
kuotasta mennä paikasta toiseen nopeasti
kuri' tavalla (tällä kuri' = tällä tavalla)
kurikka lapsi, nuori ("poijankurikka")
kurilla (erikoismerkitys) kepposen tehdäkseen
kurri kuorittu (rasvaton) maito
kuusalla selvillä
kylykeine aittarakennuksen kylkirakennus
kyläluuta vieraissa kulkeva
kyntöset eläimen kynnet
kysärä kumara
kyörätä ajaa
käppyrä käyrä
kävellä (erik.) käydä (kello)
käyvä loatuu' käydä laatuun, luonnistua, osata
könytä kontata
köppi keppi
köykky kumara
laitos laite, vekotus
laji sahan terä
lahmallaa maata pitkin
laisesa omalaatuinen, erikoinen
lakkar tasku
lakslouta lohilaatikko (ruokalaji)
lampata tallata, kulkea
lamppuölijy valopetrooli
lanketti lomake
lankki kenkärasva
lapata vispata
lappapuuro vispipuuro
lasi (erikoismerkitys) ikkuna
lassauttoa päästää, lähettää
lautaset (hevosella) hevosen lantionseutu
lavihta penkki
leipäressu ruoka Kinnulassa
lekkerpeli leikki, työtehtävän suorittaminen huonosti
lekuttoa juosta vaappuen, esim. koira
lenko väärä (esim. lauta)
lentsu flunssa
lepäkäs veripalttu, uunissa valmistettu
leuhtoa leuhottaa
liesu kylänkäynti ("olla liesussa")
liipata leikata (tukka)
likinnä lähinnä
lingluuti' polkupyörän soittokello
linijakko linja-auto
linkata nilkuttaa
linkku sähkökatkaisin
lipposet (kevyet) kengät
lipsiä hiipiä, latkia
lipsutella kytkeä pois ja päälle (valoja)
lissiä enetä, lisääntyä
littane ohut, littana
lojahtoa kaatua
lompposet kumisaappaat
lontu vedensekainen maito
lootikko laatikko
lorvikatar laiskuus, väsymys
losottoa laskea vettä, nestettä
loukku pellavan valmistuksessa käytettävä työväline
loukuttoa hakata pellavaa loukulla
louta laatikko
lukkea laskea (matem.)
lullata hoitaa lasta, esim. keinuttaa
lumpeuksissa (iness.) lukossa (korva)
lumpoakki lumipaakku
lumpsauttoa nuljauttaa, niksauttaa
lunkku luukku
luoko poikki kaadettu heinä tai vilja
luonnokas kovaluontoinen, rohkea
luori lantaura navetassa
lutrata lotrata, kaadella (nestettä)
lutviintua järjestyä
lyyhätä ontua
lyyvä leiville käydä päinsä
lähätteä laittaa matkaan
läkkipännä mustekynä
lämmite lämpiämään, "paa sauna lämmite"
läpytteä antaa aplodit, taputtaa
(antaa) löysää hellittää lisää pituutta, esim. köyttä
mallata kokeilla malliksi, malluuttoa
(hyvällä) mallilla (hyvässä) jamassa, järjestyksessä, suunnitelman mukainen
malluuttoa kokeilla malliksi, mallata
matone mato
meinata sanoa mielipiteenään, olla mieltä
meinata olla aikeissa
mestar asiantuntija, taitaja
meäkki paakku, esim. taikinapaakku
mieleine mieluinen, mieluisa
miestä rehvakas (olla miestä, olla miestään)
minkä sille soa minkäpä sille mahtaa
mittiloia suorittaa mittauksia
eikös mittää niinhän vain
miukua naukua (kissa)
moska lika
moska leka
moukku kalan ilmarakko
mulli, mullikka nuori lehmä tai sonni
munkkiloita munkkeja (diminutiivi)
muren välipala ("ottoa murenta", vrt. "ottoa palloa")
murri joistain entisajan kinnulalaisista miehistä käytetty nimitys
murto roska
murtone' roskainen
musikka lapsi (epäpersoonallinen nimitys)
mutti ruoka Kinnulassa
mäläkki kokkare, mälli (esim. räkä)
männä menneenä ("männä kesänä")
märätä mädäntyä
mäsänä täysin rikki, hajalla
mörkö karhu
möyrytauti tauti lehmillä
nappu kippo
napu papana
naruliha sianliha (kyljys)
nasakka napakka
nekka kerman kaatoastia
nelikko pienehkö puusaavi
neämmä näköjään, näemmä
niettä niin että
nisukukko pullapitko
noitua (erikoismerkitys) torua, "innota"
nolokku pisara
murri noppia
pelata pallolla heittämällä sitä seinää vasten noin
nuluvea väsynyt, alakuloinen
näkäräissää' päissään (lievästi)
nätti helppo, yksinkertainen
ohkane ohut
ohune' ohut, kapea
oikee' erittäin paljon
ooppas vait' odotapa, kuulepa
ottii' kertaan (kahtee' ottii')
ottoa' hittiä aikoa, ottaa vauhtia lähteäkseen
ottoa' kippeästi sattua
ottoa' peästä olla pää kipeänä
ottone' lehmän rehuannos
pahanpänttäne pahantuulinen, pahanilkinen
paikkoa paikassa ("pahassa paikkoa")
painaine' pahanilkinen (subst)
painoa mennä lujaa, painella
pajattoa laulaa, puhua isolla äänellä
pakottoa (erikoismerkitys) koskea, tuntea kipua
pala, palane ruoka, välipala ("ottoa palasta")
palakeenkiel' repeämä vaatteessa tai ihossa
palava kuuma, hikinen olo
panna (erikoismerkitys, ääneen liittyvä) pitää ääntä
passata (merk. 1) huolehtia, tarjoilla
passata (merk. 2) sopia, mahtua
passata olla olla sopivaa
passel sopiva, sopivankokoinen
passuuttoa sovitella esim. vaatekappaletta
paukama turvonnut alue ihossa, ajos
pelemuuttoa' hulmuttaa, tuulettaa
peru peruna
perustoa välittää, pitää merkityksellisenä
peräpiri perässä kulkija
(oatella asioije') peälle (ajatella) asoista
piisalle asti riittävästi
pikka tahra, piste
pikkune pieni
piletti lippu
pilijo huono onni
pilikka tarkkuuspeli ("heitteä pilikkoa")
pilikki pippeli
pillikura ripuli
pinnaneula hakaneula
piritsi vetoketju
pirssi taksi, henkilöauto
poakki paakku
pohahtoa suhahtaa, kulkea nopeasti, tulla nopeasti
pojottoa oleilla, paahtaa (esim. autolla)
poikane poika, nuorukainen
pollar poliisi
pollo omituinen, hullu (henkilö)
polokusi' poljin
polottoa puhua voimakkaasti, nopeasti
porina puheensorina
porkka sauvan sompa
porstuva eteinen
posottoa mennä kovaa vauhtia
potti potta
pruikkasta päästää sylki tai uloste
pukstaavi kirjain
puoline' lounas (ruoka)
puottoa' lasketella, ajaa
pyörähteä käydä nopeasti (esim. kaupassa, kylässä)
päite, päitesä omin päineen, yksin
pännä kynä
pätkytteä hakata
pätkästä panna poikki, esim. lauta
pätkästä lyödä
pöhlö tyhmä
pöksähteä (sänkyy') käydä makuulle (sänkyyn)
pömpetti laitos, koppi
pötkylä mies (diminutiivi)
pötkähteä laittautua makuulle
roasu raukka
railakas vilkas, rohkea, hurja
raina diafilmi
ralli (erikoismerkitys) puinen lattiasäleikkö
rampata kulkea, kuljeskella usein, yhtenään
kautta rantai kierrellen (kuv.)
rapamaha maha, suoli
rappinki rappaus
rapsia raaputtaa
ratti suppilo
rauhassa liikkumatta, paikallaan, rauhallinen
ravatti solmio
rehu(t) vihannekset, kasvikset
reila kunto (-ssa: kunnossa)
rengetä kannattaa, hyödyttää
renkel puureki
resetin (gen.) reseptin
rettuuttoa' kuljettaa raahaten
retu vaatekappale
retune' huonon näköinen (vaatteista)
riivirrauta raastin
ripsiä siistiä, irrottaa (esim. siistiä heinäseiväs)
riski vahva, voimakas (ihminen)
rissa (erikoismerkitys) polkupyörän takaistuin
ristirantune' ruudullinen
ritustoa' tehdä, värkätä
rohmu marjanpoimintalaite
roikka sähköjatkojohto
roina roju
rommauttoa romauttaa, romahduttaa
rommuuttoa aikaansaada melua
rompe turha tavarapaljous
romppone saapas
ronkka takareisi
ronkel ei tyytyväinen, vaativa, vikuroiva
ronklata ajaa heinät kasaan koneella
ronksahtoa liikkua aiheuttan lonksahtavan äänen
ronttone vanha kenkä
ropit lääkkeet ("ottoa ropit")
roplata kopeloida (laitetta)
roppa keho, kroppa
roppone' kori
ropsi puupölkky
rospuutto kelirikko
rouvi, runsas antelias
ruikku sylkäisy tms. nestepäästö
rulijanssi iso työ, projekti
rumpata kuoria perunoita hakkaamalla vesiämpärissä
rumppu rumpu, silta
ruppi ruumis, kroppa
ruukata olla tapana
ryntteet vaatteet (usein huonot)
ryppyillä haastaa riitaa
ryvetteä liata, sotata
ryökäle pahanilkinen (subst)
ryötti pahanilkinen (subst)
rämpätä pitää melua, rämpyttää
ränkky rahi
rännär kahvinpaahdin
räntti kirjoitettu teksti
räppänä tuuletusaukko
rässi prässi, sauma
rätinki laskelma
rätnätä laskea
rööri putki
salakkar pieni suola-astia
salavoa salvaa, leikata, tehdä hedelmättömäksi (koiras)
ei sano mittää ei toimi
satikuti kurinpitotoimenpide
sei haittoa se ei haittaa
se on siltä se on sentään
se siltä käy asia sujuu
siansaksa olematon ulkomaan kieli
siivolla siivosti, kunnolla
siks niin (esim. siks kallis)
silipasta juoda nopeasti
sillaikoa sillä aikaa
sitä minäki sitä mieltä minäkin olen/olin
sitä palijo merkitsee sitä että
siunata (erikoismerkitys) ihmetellä ääneen
soattoa jaksaa kantaa
soikkaroia kulkea epävarmasti, koikkelehtia, esim. nauta
sokur sokeri
solokenaa' yhtenään
sopia (erikoismerkitys) mahtua
sorkkia' sekoittaa
sortilla tavalla ("tällä sortilla")
soosi kastike
souvi työ, homma, projekti
suhasta liikuttaa nopeasti (esim. "suhasta puu poikki")
suittoa' kannattaa, maksaa vaivaa
sujo tasan, velaton
summassa ilman suunnitelmaa, sattumaan perustuen
survoa hajottaa, painaa, työntää
syvä'ala sydämen seutu
sutki solakka
syrijäkarrei' sivuttain
sänti uloste (arkik.)
särvi' ruokajuoma
sörssel muhennos
taiolla varovasti
takkavihta heinänkantoväline
tamine tarvike, varuste, vaate
tehä iliköyttä tehdä pahaa
tekolannote lannoite, väkilannoite
tellätä asetella, asettaa
tiete' arvattavasti, tiettävästi
tietennii tietenkin
tikapokkarit tikapuut
tikkauksissa pitkään hengittämättä, "hengettömänä"
tintata lyödä, paukauttaa
tinur tina-astian päällystäjä
tirri tirripaisti, ruoka Kinnulassa
tiukkoa tehdä loppulypsy lehmälle
tiämmä arvattavasti, tiettävästi
toillai' todellakin
toimittoa' (erikoismerkitys) selittää
toimittoa' (erikoismerkitys) kannattaa, "toittoa'", "suittoa'"
toittoa' kannattaa, maksaa vaivaa
tokka paketti ("kahvitokka")
tokko eikö, tuskin
tolokuttoa tolkuttaa, painavasti selittää
tonkka iso maitoastia
toosa ääntä pitävä kone (esim. radio)
toppi pysähdys (myös “täystoppi”)
ei toppoa ei pidä, ei tartu, ei pysähdy
topsasta sylkäistä
tormata rynnätä
tormuuttoa (nopeasti) kuljettaa, viedä, retuuttaa
tottapa varmaankin
tottasesti lievä kirosana
touhuta ehdottaa painokkaasti
tuikku tuikkukastike, voikastike
tuima suolaton (ruoka)
tukkiintua työntyä, tukkeutua
tullo tuppo
tummu mummo (halventava)
tuntuva tiineenä oleva
turnus turnipsi
tuukki pöytäliina
tuumata aikoa, ajatella
tykätä huonoa pahastua
tyrehtyä vähetä (maito lehmällä)
tämo hyvä tämä on hyvä
töhry lika
törstö rosoinen uloke
töytätä törmätä, osua, töytäistä
ukko aviomies
ukko poika (diminutiivi)
ulalla ei selvillä tilanteesta, "mennä ulalle"
ulukohuone ulkokäymälä
ulo paha ummehtunut haju
ummessa tiineenä (lehmä)
unneuttoa unohtaa
uupua puuttua, olla vajaa
uve'avanto jäässä oleva salakavala reikä
vaater vaakasuora ("olla vaaterissa")
vailla olla vailla = kaivata
vaine vainenkin, tosiaankin
valakea tuli
valskata vuotaa
vanikka näkkileipä
vanua kutistua (vaatekappaleesta, esim. villa)
varsi' tahallaan, tarkoituksella
vasite' asiasta tehden
vastahakone erimielinen
vehata turhan päiten haastaa riitaa, kamppailla
veikeä (erikoismerkitys) erikoinen
veikkone, veikkoset päivittelysana ("hyvänen aika")
venkula kiero (ihminen)
vesrieska veteen tehty rieska
veto-oja iso oja, "virtaoja"
viemisteä' huimata
vieter jousi
viholaine nokkonen
viileke olkain
viimen viime kerralla
viimessä viime (esim. viimessä kesänä)
viisar osoitin ("kellovviisar")
viisas (erikoismerkitys) älykäs
viisto vino
vilskahtoa' mennä harhaan
viltti peitto, huopa
vinkkel vinkkeli, suorakulma
virtaoja iso oja, "veto-oja"
visas side, esim. koivun oksista
vissi varma
vitrasta leikata (esim. veitsellä)
vuon vuoden, esim. "viime vuon"
väkirehu väkirehu, karjalle annettava tehostettu ravinto
väkisellä väkisin, pakolla
väkätteä puhua vastustaen, ärsyttävästi
(jeähä) väliä (jäädä) velkaa
vängellä väkisin
värkki tavara, väline
väsky pieni laukku
völijy olla völijyssä = olla mukana
yhe saman (esim. yhe ikäne)
yhtyönnää alinomaa
yliset vintti
ympärite ympäri
ysitteä laskea, selvittää (esim. lukumäärää)
äkikseltä ilman valmistautumista
äkkiseltä ilman valmistautumista
äkkäillä' kiukutella, olla tyytymätön
öylö' eilen (myös "öylössoamuna", "öylö'iltana"
öysätä ammentaa



PAIKANNIMISTÖÄ, HENKILÖNIMIÄ JNE.


Sana Selitys
Eikkala talon nimi Kinnulan keskustassa
Kolisova paikka läntisessä Kinnulassa
Loahala talon nimi läntisessä Kinnulassa, oik. Laahala
Lohru mieshenkilö Matkusjoelta
lättäkivi Kinnulan Poikkeusjärvessä oleva kivi
murahauta pieni rapakkoinen lampi
Mökälä paikka lounaisessa Kinnulassa
Olokkola talon nimi Kinnulassa, oik. Olkkola
Päkä romanimies joka vaikutti Kinnulassa
Remeli paikka lounaisessa Kinnulassa
Rolffi Rolf Storck
Tuohisalo seutu länsi-Kinnulan metsässä
Visser Vihtori Storck



VANHOJA TAVAROITA, VÄLINEITÄ JNE.


Sana Selitys
aprikoospuuro puuro jota oli ennen kouluruokana
viiu Fiat-automerkki
halteks sisustuslevy, haltex
hefta laastari, "heftanauha"
hetekka heteka
hankmo traktorivetoinen peltotyöväline
hiijappi nosturi
hinkala hinkalo
hoasia heinänkuivaukseen käytetty riukumuodostelma
huhmar keittiöesine
huuver pesukonemerkki Hoover
härki' leivänjuuren sekoitin
illotiini tippoina nautittava lääkeaine ?
jatsar nahkasaapas
jupiter mopomerkki
justeer tukkisaha
kaasuvalo lamppu joka käy kaasulla
kakluuni uuni
kamfer lääke
kammi pieni turvekattoinen rakennus
kesäkeitto keitto jossa vihanneksia, juureksia jne.
ketta lehmänvasikan sisäaitaus
kimpilevy rakentamisessa käytettävä seinälevy
kinttupoloku metsäpolku
kolakärry kärry
kommuutti pöytäkaappi-yhdistelmä peseytymistä varten
korento, veskorento vesiastian kantolaite
kosmoskynä kynä
koukkar kalaverkon niputustyökalu
kutter puunleikkain
kuukunammuna tuhkelo-sieni
kökäle kekäle
köyri pyhäin miesten päivä
laiho keskenkasvuinen vilja pellossa (myös "laihopelto")
lanssi puiden varastopaikka
lehter kirkon parvi
lihta pellavan teossa käytettävä työväline
liiter liiteri, halkovaja
linijamentti linimentti
lippo tuohikauha
luokki selän yli menevä osa hevosen valjaissa
marhaminta hevosen valjaiden osa
morttel keittiöesine
mosse, moskovits Moskvitsh-automerkki
naurislamppu onton nauriin kuoren sisään rakennettu valolähde
oatra perunapellon vakojen tekemiseen käytetty hevosvetoinen aura
pantaveihti pantaveitsi, puun kuorimiseen
perper perper-kangas
petkel petkeli, puun kuorimiseen
pieksu nahkasaapas
PikaMako PikaMako-vesipumppumerkki
pimpparauta triangelityyppinen soitin
pirta kangaspuiden osa
polster patja
popliini kangasmateriaali
puikkar kalaverkon ripustusväline
pulupetti työskentelypöytä istuimineen koulussa
puohtomylly akanoiden ja vihneiden erottamiseen käytetty työkone
purilas hevosen reki, esim. sodassa
päistäle pellavakasvin osa joka poistetaan lihdalla
pännär pännäri (kangaspuissa)
peälär maitoastia
rahe hevosen valjaiden nahkaremmiosa
Raikas karamellimerkki (pastilli)
ranka puurunko josta tehdään polttopuuta
ranstakka kohennuskeppi
retliini kretliini-väri, sinipunainen
rallikoukku hellankoukku
retonki kretonkikangas
riimu hevosen päitset
risukarhi jousikarhi, jousiäes
ritas side
riukuvarssoapas pitkävartinen nahkasaapas
rove pieni vakkanen, vasu
rännäl kahvin paahtolaite
rysky puimakone
sahra aura
saikka tee
sannikkaat kangassandaalit
santapaper hiomapaperi
sarka kangaslaatu
separoattor separaattori, maidon kuorintalaite
seunapölökky vieritettävä tukki kaskenpoltossa
seslonki sohva
setolokka hevosen valjaiden osa
silippuukone olkien silppuamiskone
sinkki metallinen pesuastia
sokersakset sokerin ottimet
solihver mopomerkki
sumppi seissyt kahvi
sänti käsihiomakivi
takstuol takstuoli, kattotuki rakennuksessa
tanttarilla entinen polkupyörätyyppi
tellin, tellinki rakennusteline
tennarit tennistossut
terveyssisar terveydenhoitaja
teryleeni kangaslaatu
tiakonoali diakonaalikangas
tiitilä valolähde, tarkempi tieto puuttuu
timpur kirvesmies
tuntur mopomerkki
tärkki vaatteen silityksessä käytetty aine
upsloaki käänne housunlahkeessa
vakstuukki vahapöytäliina
valamariini valmarin-lääke
varfariini varfarin-lääke
varppi vaijeri tukkiponttonilla
veivari käsipora
verkku traktorimerkki
Volsku Volkswagen-automerkki
vorokki pystykela tukkiponttonilla
vuohine' kantapään osa hevosella
vältti peltoaura
vörkkel esiliina
ylöspito toimeentulo, ylläpito, huolehtiminen



KINNULAN SEUDUN TYYPILLISTÄ MURTEELLISUUTTA


Huom. Alla olevia sanoja ei ole vielä lajiteltu kieliopin taivutusten perusteella tyyppeihin.
Lajittelu luonnollisesti vähentää esimerkkisanojen määrää.

Sana Selitys
ajamata ajamatta
alloalla alhaalla
ammuksella ammuskella
arvontata arvontaa
ee ei (myös "ei" esiintyy)
eisunkaa ei suinkaan
elakkeella eläkkeellä
enkel enkeli
ennenkö ennen kuin
erreys erehdys
hapras hauras
ennenkö ennen kuin
haisoo haisee
haittu haettu
heittääntyä heittäytyä
hilijoa hiljaa
hinkala hinkalo
hippoo hipoo
huommissailtana huomisiltana
husseerata hoitaa asioita, huseerata
hättäine hätäinen
ies edes
Ilikka Ilkka
jalloista jaloista
jokahisessa, jokkaisessa jokaisessa
jostaki jostain
jouvan joudan
julukasu julkaisu
jälelle jäljelle
kaala skaala
kahavi kahvi
kahtel katseli
kahtoa katsoa
kait kai
kans, kansa kanssa
kelepuuttoa kelpuuttaa
kellar kellari
kerihti keritsimet
ei kerkie ei kerkeä
kerräys keräys
keskimäine keskimmäinen
kiel kieli
kierteä kiertää
kinnulaine' kinnulalainen
kirijottoa kirjoittaa
kirnuhtoo kirnuaa
koatoa kaataa
koattii kaadettiin
kokkous kokous
kompanssi kompassi
korkuus korkeus
koulut ol loppu koulu on loppunut
kuha kunhan
kummite päi kummin päin
kuumuu kuumenee
kuvotaa kudotaan
kyiti kyyti
kyllyttö kyllästytte
laiskuttoa' laiskottaa
laitin laitoin (laittaa imperf.)
lapia lapio
latur laturi
lehet lehdet
leikkine leikkisä
leäke lääke
lienöö lienee
liika liian
liiter liiteri, halkovaja
loani laani
lokkia lokkeja
loppi kloppi
luppiini lupiini (kasvi)
lyhysiä lyhyitä
lyhyviä lyhyitä
lyyssi plyyssi
lyyvyks lyödyksi
lämpiöö lämpenee, lämpiää
meijär meijeri
melanssi melassi
menssel meisseli
Minu' ei soa männä Minä en saa mennä
miston kysymys mistä on kysymys
moterni moderni
mopeti mopo, mopeedi, moottoripolkupyörä
mustilaine mustalainen, romani
myötii myytiin
männöö menee
noarmu naarmu
noarmiintua naarmuuntua
noukka nokka
nuilla noilla (dem. pronomini)
nykyjää' nykyään
nykyvää' nykyään
ohta otsa
osoke osoite
otra ohra
paisto paistoi
pannoani banaani
pannu pannut
pehmuke pehmike
pelapuu pelakuu
pihlas pihlaja
piironkia piironkeja (partitiivi)
pinnaatti pinaatti
pit piti
poasta padasta (elatiivi)
polovia polvia
pulupetti pulpetti
puoliska puolisko
pyihe pyyhe
pylyväs pylväs
päivitti päivitteli
pärjeä pärjää (pärjätä)
raktor traktori
ratio radio
ravatti kravatti, solmio
reenoa treenaa
reijät reiät
rek reki
ropsi propsi
rukkoilla rukoilla
rupeli propelli
ruppeis rupeaisi
ruunu kruunu
reillä reellä
ruuh ruuhi
rööllanti Grönlanti
sai sade
saksit sakset
sannoa sanaa
satteine sateinen
se hän ("se männöö")
seihteme' seitsemän
sekkeä selkeä
sev vertoa sen vertaa, niin paljoa
siirti siirsi
siksettä koska, sen takia että, siksi että
sisukumi sisuskumi
sivelli' sivellin
mirklata smirklata, hioa
sujjua sujua
sus susi
sotkeentua sotkeutua
takkuulla takuulla, varmasti
tartata startata
tarvinna tarvinnut
(ois) tehnä (olisi) tehnyt
temmata täsmätä, stemmata
tiane tiainen
tien teen (tehdä)
tukkiintua tukkeutua, tukkiutua
tukko tuppo
tuomihtoo tuomitsee
tuonnemma tuonnemmas
turpuu turpoaa
unehtu unohtui
ussei' usein
vale valhe
valeta valjeta
varrai' varhain
varroa varoa
vehe vehje, kapine, laite
veihti veitsi
veranto veranta
vetasta vetäistä
vihta vitsa
viimen viimein
viimennii viimeinkin
viistottai viistosti
vuskata tehdä väärällä tavalla, fuskata
voa' vain
väk väki
väköviä väkeviä
Yhteissyvä Yhteishyvä
ylleisä yleensä
äskö äsken





  • Takaisin Leppästen kotisivulle