JÄTTILÄISEN TYTÄR

Satunäytelmä

Henkilöt: Jättiläinen, Menninkäinen, Jättiläisen tytär, Ritari Juhani, Tietäjä, Juhanin aseenkantaja, Kyläläisiä, Kertoja

Alkunäytös
KERTOJA: Elelipä kerran, monen monta ajastaikaa sitten, eräässä syrjäisessä kylässä jättiläinen, jota monet pelkäsivät. Ei jättiläinen ollut koskaan kenellekään mitään pahaa tehnyt; olipa vain niin pelottavan näköinen, ja vaimonsa kuoltua oli käynyt hiukan äreäksi ja sen myötä entistä pelottavamman näköiseksi. Jättiläisellä oli tytär, joka oli aivan kuin kuka hyvänsä ihmislapsi, vain paljon kylän muita tyttöjä kauniimpi ja herttaisempi. Tytärtä ei kukaan kyläläinen pelännyt, päin vastoin, kaikki rakastivat häntä ja ihailivat häntä hänen hyvän sydämensä ja lempeytensä vuoksi.
Tuli tytär sitten naimaikään, ja monet nuoret miehet häntä jo katselivat miettien, tokko mahtaisivat mennä jättiläiseltä pyytämään tytärtä puolisokseen. Vaan eihän kenelläkään pienessä kyläpahasessa olisi ollut tarjota edes kunnon myötäjäisiä.

Ensiesitys Nummi-Pusulan ohjelmantekijät ry:n lastentapahtumassa 3.5.1997.

NIINIÖT

Poliittinen pienoisnäytelmä

Henkilöt: Kiinalainen, Asiakas, Peruspoliitikko (Pollis), Lapsi 1, Lapsi 2, Työtoveri 1, Työtoveri 2, Uutistenlukija, 1. niiniö, myöhemmin valtiovarainministeri, Muita niiniöitä

Katkelma 1. näytöksestä
ASIAKAS: Mikä tämä oikein on ja paljonko maksaa?
KIINALAINEN: Se on halpa ostaa mutta kallis elättää ... se on aito suomalainen rivipoliitikko. Kiltti, hyvää tarkoittava mutta vähän tyhmä ... Jos sille osoittaa vähänkin huomiota, se lupaa antaa vaikka kuun taivaalta.
ASIAKAS: Tuleeko se toimeen lasten kanssa?
KIINALAINEN: Kaikkien kanssa ... lasten, vanhusten, kenen tahansa. Kovin on myöntyväinen ja huomaavainen, ei pahaa sanaa sano koskaan kenestäkään. Ja tottelevainenkin on, kunhan sille muistaa puhua tiukasti ... tai luvata sille jotakin hyvää.

ERÄÄNLAISTEN ELÄINTEN VALLANKUMOUS

Poliittinen pienoisnäytelmä mykkäelokuvan tapaan

Henkilöt: Kansankiihottaja, myöhemmin uusi hallitsija, Kansankiihottajaan rakastunut nainen, Naisen pikkusisko, Kansalaisia, Poliiseja, Sotilaita, Vartiomiehiä, Uuden vallankumoushallituksen ministereitä

Historiallista taustaa: Lokakuun vallankumouksesta Venäjällä tulee vuonna 1997 kuluneeksi 80 vuotta. Näytelmä ei kuitenkaan ole sidoksissa Venäjän historiaan vaan pyrkii osoittamaan, miten vallankumous aina syö lapsensa: vallankumouksen kautta valtaan nousseet ovat pian vähintään yhtä itsekkäitä hallitsijoita kuin edeltäjänsä.

1. näytös

Puisto, jossa kävelee muutama ihminen eri suuntiin. KANSANKIIHOTTAJA saapuu paikalle kantaen pakkilaatikkoa. Nousee laatikon päälle ja alkaa pitää puhetta. (Musiikki: aluksi hidasta, hivenen mahtipontista, tahti kiihtyy samalla kun väkijoukko kerääntyy kuuntelemaan puhujaa, lopussa voisi olla hyvinkin räväkkää.) Puheen tahti kiihtyy, KANSANKIIHOTTAJA huitoo käsillään, kuuntelijat näyttävät innostuneilta (taustaäänenä suosionosoituksia).

Paikalle saapuu nainen pikkusiskonsa kanssa. Nainen on ilmeisesti ihastunut kansankiihottajaan, asettuu aivan eturiviin ja kuuntelee ja katselee lumoutuneena. (Puheen jatkuessa taustalta alkaa kuulua marssirytmiä, ensin hiljaa, sitten kovempaa.) Paikalle saapuu ryhmä poliiseja/sotilaita, jotka alkavat hajoittaa väkijoukkoa. Kuuntelijat tappelevat hetken poliiseja vastaan mutta hajaantuvat. Poliisit vangitsevat kansankiihottajan ja vievät hänet pois.

NETHOLIC

Internet-aiheisia pakinoita Ykkös-Sanomissa

Petoksia, pommeja, huumeita, raiskauksia ...

Vanha sanonta "Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää" tuntuu pätevän myös Internetiin. Eräät viimeaikaiset otsikot antavat aihetta Internet-ideologian syvällisempään tarkasteluun. Internet-maailma sisältää uskomattoman määrän tietoa, jopa varsin hyödyllistä tietoa. Internet-käyttäjälle tämä tieto on muutaman näppäimen painalluksen ja hiiren klikkauksen päässä. Lukuisat hakumoottorit seulovat sinänsä järjestäytymättömästä tietomassasta hakijan käyttöön juuri ne sivut, joilla hänen kiinnostuksensa kohteena olevaa asiaa käsitellään. Verrattuna "vanhanaikaiseen" kirjastossa tapahtuvaan tietojen hakuun menetelmä on monin verroin nopeampi ja helpompi.

Kritiikkiä ja vastakritiikkiä

Internet-sivuista ja niiden sisällöstä ei vastaa kukaan, väitetään. Se pitää pitkälti paikkansa: ei ole yhtenäistä kotisivujen ennakkotarkastusta, joka valvoisi sivujen moraalista ja esteettistä tasoa tai niillä annetun tiedon paikkansapitävyyttä. Yksittäinen sivun ylläpitäjä voi --- esimerkiksi kaikille avoimella keskustelusivulla --- asettaa käytävän keskustelun tasolle rajoituksia ja halutessaan poistaa puheenvuorot, jotka eivät hänen mielestään ole sopivia. Mutta --- toisin kuin esimerkiksi elokuvien kohdalla --- mikään ennakkosensuuri ei voi käydä leikkaamassa raaistavia tai epäsiveellisiä osia Internet-sivuista pois. Niinpä Interenetiä voidaan pitää eräänlaisena sanan- ja mielipiteenvapauden kulminoitumana.

Sivuilla voidaan levittää väärää tietoa, sanotaan. Sekin pitää paikkansa. Toisin kuin esimerkiksi sanomalehtien kohdalla (teoriassa), Internet-sivuille voidaan sijoittaa väärää, jopa tietoisesti valheellista aineistoa ilman, että mikään julkisen sanan neuvosto siitä rankaisisi tai vaatisi tilaa vastineelle. Sivuilla seikkailijan on itsensä osattava erottaa väärä oikeasta, osattava asettaa valheellinen ja epäluotettava tieto oikeaan asemaansa. Mutta toisaalta, jos ollaan rehellisiä --- onko ns. julkisten medioidenkaan tieto aina niin luotettavaa? Suoranaisten valheiden sijasta yleisempää lienee propagandistinen asioiden julkaisematta jättäminen, suomeksi salailu. Poliittisen ja/tai taloudellisen vallan näkemyksille vastakkaisia mielipiteitä ja faktoja ei yksinkertaisesti päästetä julkisuuteen. Internet tarjoaa vähemmistöjen mielipiteille ja näkemyksille erinomaisen julkaisukanavan, joka edes jossakin määrin tasapainottaa vinoutunutta mediamaailmaamme.

Internet-sivuilta haetaan ennen kaikkea pornosivuja, kertovat tilastot. Tilastoihin lienee syytä uskoa --- mutta toki pornoa on ollut saatavissa kautta aikojen; vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ruotsalaisten miestenlehtien salakuljetus Suomeen ja myynti "tiskin alta" luotettaville asiakkaille oli tuottoisaa liiketoimintaa. Jos joillakin on tarve katsella vähäpukeisten tai alastomien naisten (tai miesten) kuvia, he löytävät siihen keinon, olipa Internet-sivuja tai ei. Jos aikaisemmin isän kaapissa lukkojen takana olleet alastonkuvat nyt ovatkin myös perheen lasten tavoitettavissa tietokoneen kuvaruudulla, ongelma liittynee enemmänkin yhteiskunnalliseen tekopyhyyteen kuin tietotekniikkaan.

Internet-sivuilta löytyy vaarallista tietoa, julistavat iltapäivälehdet lööpeissään. Internet-pommia koskeva uutinen on tuonut täysimittaisesti Suomeenkin ilmiön, joka Yhdysvalloissa on havaittu jo kauan sitten: jos jokin kielteinen ilmiö edes kiertoteitse voidaan kytkeä Internetiin, niin myös tehdään. Internet-petokset, Internet-huumeet ja jopa Internet-raiskaukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua rapakon takana.

Mutta --- pommin tekemiseen tarvittava tieto on vuosikymmeniä ollut kaikkien saatavana yleisissä kirjastoissa. Onko kukaan puhunut kirjastopommeista? Raiskaaja voi tutustua uhriinsa vaikkapa oopperassa. Onko silti puhuttu oopperaraiskauksista? Huumeita on osattu valmistaa ennen Internetin keksimistä ja ihmiset ovat huijanneet toisiaan kautta aikojen --- perintöosuuden vaihtaminen hernesoppaan käy ilman tietokonettakin.

Itse asiassa koulupoikien pommikokeilusta kertova uutinen voitaisiin julkistaa myös myönteisessä sävyssä. Osoittaahan se, että uuslukutaidottomaksi moitittu nuorisomme osaa halutessaan etsiä tietoa ja myös käyttää sitä hyväkseen. Jos joku koulupoika pelastaisi ihmishenkiä Internetin kautta löytämiensä tietojen avulla, Intenetin osuutta asiassa tuskin tuotaisiin yhtä korostetusti esille kuin pommitapauksessa. Ja kuitenkin verkossa on paljon enemmän hyödyllistä kuin vahingollista tietoa.

Tutustukaapa pornosivujen sijasta vaihteeksi vaikkapa autonne valmistajan kotisivuihin tai näppäilkää hakumoottoriin hakusanaksi esimerkiksi "nature conservation" tai jotakin vastaavaa. Tulos saattaa olla yllättävän kiehtova.

netholic

Internetiin liittyviä kysymyksiä voi jättää Ykkös-Sanomien toimitukseen tai suoraan kirjoittajalle sähköpostiosoitteeseen datata@dlc.fi. Takaisin aloitussivulle