Puupiirrännästä bittinikkarointiin

...ja mitä kaikkea tehtiin muilla osastoilla!

Järjestellessäni "talkoolaisena" Tekniikan Museon kirjapaino-osaston kirjastoa, löytyi erään pahvilaatikon sisältä erilaisten muistioiden ja kirjoitusten ohella kolme kiinnostavaa kemigrafiaa koskettelevaa käsikirjoitusta.
Yksi niistä oli Knut Fogelholmin, toisessa oli kirjoittajana "V.J." ja kolmannessa ei ollut mitään tunnistetta.
Ehkä ne ovat jossakin painetussa muodossa, tai sitten ovat olleet esitelmien pitoon tarkoitettuja.

Nähdäkseni ne valaisevat hyvin kemigrafiamme alkuaikoja, joten otin vapauden kirjoittaa ne puhtaaksi ja tuoda ne Internetin välityksellä yleisempään tietouteen - semminkin, kun olin itse kerran innostunut muistelemaan hiukan uudempia aikoja nettikirjoituksessani!
Maamme kemigrafian kehityskaaren seuranta alkoi kiinnostaa minua enemmämminkin, joten keräilin erilaisista tietolähteistä pieniä tiedonmurusia ajastaan kertoviksi kuvauksiksi.

Jos arvoisalla lukijalla olisi menneiltä ajoilta omakohtaisia muistelmakirjoituksia, tai tietoa sellaisista,
olisin kovin kiinnostunut niistä.
Kuvan- ja tekstin valmistus ja niihin liittyvät muut toiminnot ovat menneet niin nopeasti eteenpäin, että jo lyhyen aikavälin takaisin vilkaisu alkaa esittää pian unohtuvaa historiaa

Minuun voi ottaa yhteyttä:
e-mail: eero.hamalainen@dlc.fi, puh. 045 6711505

Vanha kemigrafi muistelee Puupiirroksesta kemigrafiaan
Vanha valokuva kertoo... KEMIGRAFIA JA SEN TEKIJÄT
Kemigrafiklubi Katoavan Kemigrafian...
Kemigrafiasentaja vaikutti hienolta Olipa kerran kemigrafivalokuvaaja
Kuinka kuvalaatta valmistui Turku tietokoneladonnan kärjessä - Graafikko 8 / 1965
Suomen Turku johtaa... Euroopassa - Graafikko 5 / 1966 Reprohistoriikki
Mark Twain ja latomakone Merkkivuosia kirjapainotaidon historiassa - Kirjapainotaito 6 / 1967
Suomen Kirjapainolehti N:o 1 / 1891 Suomen Kirjapainolehti N:o 2 / 1891
Latomakoneet Chikagon näyttelyssä
Suomen Kirjapainolehti N:o 10 / 1893
Graafisen Museon vaiheita
Kirjapainotaito puoli vuosisataa 1958 / museokysymys Keskisuomalaisen museo
Päivälehden museo Kuinka "Helsingin Graafillinen Klubi" syntyi
Suomen kuvalaattalaitosten historiaa Helsingin kemigraafiset laitokset vv.1891 - 1904
Helsingin kemigraafiset laitokset vv.1906 - 1958 Kemigrafien ammattikunta Helsingissä 1891-1909 ja 1959
Kemigraafiset laitokset Helsingin ulkopuolella Kemigrafia Suomessa
Suomen Reprokilta - Reproclub of Finland r.y. Stundars Mustasaaressa on elävä kulttuurikeskus, siellä on myös kirjapainomuseo
Välikankaan kirjapainomuseo Kokkolassa Euroopan ensimmäinen tuotantokäyttöön otettu Pakorol-kehityskone
Suomeen tuli "kultamitali". Originaalista painokuvaksi
Kemigrafialuento Painokellarissa. Kemigrafien työvaiheita ja ammattisanoja.
Mikael Agricola-säätiö Mediamuseo Rupriikki, Tampere



Kirjanpainajien ammattikunnan vaakuna,Kirjanpainajanvaakuna on 1600-luvun “keksintö”. ”Im Spiegel des Erzhauses Österreich” löytyi v. 1668 merkintä, jonka mukaan Itävallan keisari Friedrich III (1415-1493) antoi kirjanpainajille v. 1470 oikeuden kullan käyttöön vaakunassaan ja nosti heidät saman arvoisiksi aateliston ja oppineiden kanssa. Tämän lisäksi latojat saivat käyttää kotkaa ja painajat väritamponia kynsissään pitävää aarnikotkaa.

Molemmille ammattikunnille suotiin vielä oikeus laittaa avokypärä vaakunaan. (Avokypärää saivat käyttää vain aateliset perheet tai keisarin erikoisesta armosta jollekin antama ”aatelisen etuoikeus”. Tästä syystä on voinut tulla uskomus, että keisari Friedrich III olisi tehnyt kirjanpainajista ”aateliston arvoisia”)

Ensimmäinen kuva kirjanpainajanvaakunasta on Nürnbergistä vuodelta 1730. Vaakunassa on kilpi, jossa on kaksoiskotka avatuin siivin kynsissään latomahaka ja tenaakkeli käsikirjoituksineen. Kilven yläpuolella on avoin kypärä, jonka päällä on kruunu. Kruunun päällä on aarnikotka kynsissään kaksi väritamponia.

Vaakuna määriteltiin 1883 uudelleen Leipzigin typografisen seuran aloitteesta: kultaisella pohjalla musta, gloorialla varustettu kaksoiskotka, joka pitää oikean jalan kynsissä tenaakkelia käsikirjoituksineen ja vasemman jalan kynsissä latomahakaa; kypärästä nousee hopeinen aarnikotka, jolla on kynsissään kaksi väritamponia.

Vaakunasta, sen synnystä, ja "tarkoituksesta" on kirjoitettu paljon.
Ohessa on muutamia linkkejä:
http://de.wikipedia.org/wiki/Buchdruckerwappen
http://www.schwarze-kunst-koeln.de/wappen.html
http://home.att.net/~numericana/arms/welsbach.htm
http://wapedia.mobi/de/Buchdruckerwappen
web-counters.org *click*6.9.2010 alkaen.