Euroopan kaukovaellusreitit

01.06.2005

Eero Hämäläinen
Useimmissa Euroopan maissa on suuret määrät eri pituisia, useimmiten kohtuullisen hyvin tai jopa erinomaisesti merkittyjä vaellusreittejä. Reitit seurailevat vanhoja tienpohjia, huoltoteitä, polkuja, jne. Ne voivat pohjautua myös esimerkiksi vanhoihin pyhiinvaellusreitteihin tai muihin vastaaviin. Näitä reittejä on sitten ajan mittaan yhdistelty eri nimisiksi pitemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka jopa useiden satojen kilometrien pituisina ulottuvat esimerkiksi eri osavaltioihin tai jopa vieraisiin maihin.

Reittien varrella on aina sopivin välimatkoin ruokailu- ja yöpymispaikkoja niiden sivuamissa kaupungeissa ja kylissä. Vuoristossa on taas vuoristomajoja.

Reittien kunnosta vastaavat omilta osiltaan paikalliset vaellusseurat. Useilla seuduilla on reitistöstä ensiluokkaiset vaelluskartat (usein 1:25.000) joiden avulla liikkuminen on helppoa, monasti nämä vaelluskartat ovat ilman korkeuskäyriä, joten korkeuserot on esitetty erillisellä profiilipiirroksella. Vaellusseurat julkaisevat taas pienimuotoisesti tehtyjä, usein erittäin pikkutarkkoja reittiselostuksia heidän vastuullaan olevista reittiosuuksista tai omista paikallisista reiteistään, joissa matkat usein on ilmaistu sekä kilometreinä että (erittäinkin vuoristossa) vaellusaikana. Oppaassa on myös tavallisesti ilmaistu erilaiset nähtävyydet reitin varrella, kaupunki-infojen osoitteet ja puhelinnumerot, hotellien, majatalojen, yms. osoitteet sekä puhelinnumerot, jne.

Valitessaan haluamansa vaellusreitin, voi siitä tilata reittiselostuksen ja (mahdollisesti tarvittavan) kartta-aineiston. Reittioppaassa on myös tavallisesti paikat tarkistusleimoille. Kun leimat on saatu, voi postikorttimuotoisen tarkistuskappaleen lähettää seuralle ja saada reitin kunniakirjan. Joku tällainen yhden seuran hoitama vaellusreitti voi myös olla osa Euroopan Kaukovaellusreittiä.

Euroreittejä, eurooppalaisia kaukovaellusreittejä on tällä hetkellä 11 kappaletta kokonaispituudeltaan lähes 60.000 km.

Euroreitin on kuljettava vähintäin kolmen eurooppalaisen maan alueella, oltava vähintäin 500 km pitkä ja saatava hyväksyntä Euroopan Vaellusliitolta. Reittejä valvoo vaellusliiton reittitoimikunta, jonka alaisuudessa kullakin reitillä on vastuuhenkilönsä, joka puolestaan valvoo reittinsä eri osien hoitavien järjestöjen toimintaa. Euroreiteistä on julkaistu useita oppaita ja hyviä karttoja.

Tässä yhteydessä kannattaa selvittää, että kyseessä ei suinkaan ole mikään euro(byrokraattinen) standardi, vaan E-tunnus on yksinkertaisesti tullut Eurooppa-sanasta ja tässäkin tekstissä käytetty "euroreitti" on vain kirjoittajan lyhennysyritys sanalle "eurooppalainen kaukovaellusreitti". Sama koskee reittien merkintää. Ranskasta lähtöisin olevaa puna-valko- raidallista merkintää käytetään paljon, mutta rinnan tai sijasta on käytössä myös erilaisia muita merkintätapoja. Euroreitin osilla voi hyvin olla myös omia reittinimiä merkintöineen, joiden rinnalla "avainkohdissa" on lisämerkintänä "Euroopan kaukovaellusreitti E6 tai E10 European long-distance foothpath".

Kaukovaellusreittien historia

Euroopan kaukovaellusreittien kokonaistilanteen esittää Eurooopan Vaellusliiton kustantamana v. 2001 lopussa ilmestynyt uusi kartta mittakaavassa 1:3 500 000, jonka mukana seuraavassa - saksankielisessä - tekstiosassa kerrotaan myös jo Suomen reiteistä:

Europäische Fernwanderwege
European Long-Distance Footpaths
Sentiers Européens de Grande Randonnée

Kartan on painanut Freytag-Bernt u. Artaria, A-1231 Wien, ISBN 3-7079-0100-9 www.freytagberndt.com

Suomessa karttaa myy Suomen Latu, e-mail: info@suomenlatu.fi. www.suomenlatu.fi

Kulkureittien taso vaihtelee yleisten teiden reunoista (harvoin) kaupunkien reunamien vanhoihin kujiin ja kaupunkien (merkitsemättömiin) läpikulkuihin, metsäteihin, kapeisiin polkuihin, vuoriston kivimerkintöihin, jne. Jotkut reiteistä (tai paremminkin sen osista) ovat erittäin suosittuja, jopa "tungokseen asti". Esimerkiksi käyköön E 5 kesäviikonloppuisin. Tällöin reiteillä oleviin ravitsemusliikkeisiin keräytyy pienten kävelyjen jälkeen läheisiltä parkkipaikoilta iloiset sunnuntaikävelijät nauttimaan talon antimista. Reittien varrella oleva majoitustarjonta vaihtelee (kysynnän mukaan!) muutamasta harvasta sangen runsaaseen. Lähes kaikista reiteistä (tai ainakin niiden joistakin osareiteistä) on reittiselosteet karttoineen saatavissa. Jotkut reitin osat on käytännöllisyyden vuoksi suositeltu kuljettavaksi yleisillä kulkuneuvoilla, jolloin aikataulut ja mahdollisuudet on ilmoitettu reittiselosteissa.

Sanottakoon vielä, että reitit eivät suinkaan ole suunniteltu kunkin maan kulttuurin ja maisemien esittelyn vuoksi, vaan ne ovat ensisijaisesti vaellusreittejä, vaikkakin sekä kulttuuri, että varsinkin maisemallinen anti saattaakin olla runsas. Euroreittejä hoitaa, kehittää ja valvoo Euroopan Vaellusliitto.
Siihen kuuluu Euroopan maiden ulkoilujärjestöjä, Suomesta Suomen Latu. Liiton eräs tärkeimmistä tehtävistä on n. miljoonan vaellusreittikilometrin hoitaminen, joista lähes 60.000 km on Euroopan kaukovaellusreittejä. Liitoon kuuluu tällä hetkellä 29 maassa 55 järjestöä, joissa on jäseniä n. 5.000.000.

Euroopan Vaellusliitto
EWV Europäische Wandervereinigung
ERA European Ramblers' Association
FERP Fédération Européenne de la Randonnée Pédestre
c/o Czech Tourist Club, Archeologická 2256, CZ-15500 Praha 5-Luziny,
www.era-ewv-ferp.org/

1999 ilmestyi kaksi uutta saksankielistä Euroopan kaukovaellusreittien opasta:

KOMPASS Wegweiser "Auf Tour in Europa", Hans Jürgen Gorges, Deutscher Wanderverlag
Dr. Mair & Schnabel & Co / Ostfildern, ISBN 3-8134-0338-6

"Europäische Fernwanderwege", Frank Auerbach, Steiger Verlag / Augsburg,
ISBN 3-89652-177-2

Vaellus- ja kulttuuritietoutta Euroopan suurista vaellusreiteistä:
"AUF EUROPAS GROSSEN WEGEN, WANDERN & KULTUR", Dr. Robert Wurst 1996,
Verlag Styria Graz, Wien, Köln, ISBN 3-222-12346-2

Euroopan vaellusliiton pitkäaikaisen presidentin ja sen reittityöryhmän puheenjohtaja on suuresta muistiinpanoarkistostaan suodattanut suurella asiantuntemuksella parisataasivuisen kirjasen Euroopan yhdestätoista suuresta vaellusreitistä "Pohjoiskalotilta Sisiliaan ja Kreetalle, Gibraltarilta ja Bretagnesta Bosporille."

Kirjassa käsitellään kukin vaellusreitti osiin jaettuna ja saadaan näin seutujen erikoispiirteet hyvin esille. Kirjan tieto on kuitenkin tarkoitettu ensisijassa eri vaellusalueiden karttojen ja (usein sangen yksityiskohtaistenkin) vaellusohjeiden ohessa käytettäväksi.

Kirjassa esitellään myös maittain niiden suosittuja vaellusalueita ja sisäisiä vaellusreittejä. Kiinnostavaa on myös eri maiden Euroopan Vaellusliiton jäsenorganisatioden esittelu sekä tiedot saatavissa olevista reittitiedostoista.

Saksankieltä taitavalle lukijalle kirjasta on varmasti sekä suunnitteluhyötyä, että kulttuurianti

Euroopan kaukovaellusreitit:

E 1
Pohjanmeri - Bodensee - Gotthard - Välimeri

Reitti-info E1

E 2
Pohjanmeri - Genfer See - Välimeri

Reitti-info E2

E 3
Atlantti - Ardennen - Erzgebirge - Karpaten - Musta meri

Reitti-info E3

E 4
Pyrenäen - Bodensee - Neusiedler See - Balaton - Rila - Kreta

Reitti-info E4

E 5
Atlantti - Bodensee - Alpit - Adria

Reitti-info E5

E 6
(Kilpisjärvi) - Itämeri - Wachau - Adria -
(Kerkira - Alexandroupolis)

Reitti-info E6

E 7
Atlantti - Välimeri - Gardajärvi - Musta meri

Reitti-info E7

E 8
Pohjanmeri - Rhein - Main - Donau - Karpaten - Rila - (Bosporus)

Reitti-info E8

E 9
Atlantti - Pohjanmeri - Itämeri
Kansainvälinen rannikkoreitti

Reitti-info E9

E 10
(Nuorgam / Utsjoki) - Itämeri - Böhmerwald - Alpit - (Välimeri / Atlantti)

Reitti-info E10

E 11
Pohjanmeri - Harz - Mark Brandenburg - Masuren

Reitti-info E11

Via Alpina
Kahdeksan alppimaan vaellusreitit

Reitti-info Via Alpina

Alennukset alppimaiden vuoristomajoissa

Vuoristomajat

Etelä-Tiroli

E-kympillä Etelä-Tirolissa