Ei julkaistu: Ei pakkouskontoa Suomeen Matti Kamppinen kirjoittaa (HS 24.8.2005) mm. ”Uskonnon opetuksessa olisi johdonmukaista hankkiutua eroon "oman uskonnon mukaisesta" opetuksesta ja korvata se vihdoinkin sellaisella uskontoja koskevalla opetuksella, jossa uskontoja tarkastellaan yhdenvertaisesti, sekulaarin humanismin ja tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta.” Matti Kamppinen unohtaa tahallaan, että osapuolia on aika monia, esimerkiksi ateistit. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18. artiklan mukaan vanhemmilla tai laillisilla holhoojilla on oikeus päättää lastensa uskonnollisesta ja moraalisesta kasvatuksesta yhdenmukaisesti oman vakaumuksensa kanssa. Tämä koskee myös kouluja, kuten YK:n Ihmisoikeuskomitea on sekä minun että norjalaisten vanhempien kanteluiden johdosta päättänyt. Ihmisoikeudet koskevat myös ateisteja, joita ei saa koulussa loukata ”monikulttuurisella” eri uskontojen kehumisella. Kamppinen jatkaa: ”Tällainen näkökulma tuottaisi todennäköisesti kaikkein suvaitsevaisimman vision monikulttuurista maailmaa varten.” Suvaitsevaisuuden varjolla ei saa loukata kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Piintyneenä Ruotsin ja Norjan mallin mukaisen puoliluterilaisen pakkouskonnon kannattajana Kamppinen ei kuitenkaan piittaa mitään ihmisoikeussopimuksista ateistien ihmisoikeuksista puhumattakaan. Mainittakoon, että ”sekulaaria humanismia” edustava Kansainvälisen Humanistisen ja Eettisen Liiton (IHEU) puheenjohtaja Roy Brown, jonka muuten tunnen mukavana miehenä, on 23.8.2005 kovasti pyydellyt anteeksi sitä, että muslimit ovat suuttuneet järjestölle ”ääri-islamin” arvostelusta. Kamppisen pitäisi tietää, kun kehuu tiedemies olevansa, että Koraanin mukaan ateistilta pitää katkaista kaula ”8:12 Muista, kuinka Herrasi julisti enkeleille: »Olen kanssanne; tukekaa siis niitä, jotka uskovat. Täytän pian uskottomien sydämet pelolla; silloin hakatkaa poikki heidän kaulansa ja heidän kaikki sormensa.».” Siinä ei ole mitään tulkinnanvaraa eikä ”monikulttuurista suvaitsevuutta”. Myös islamin lain mukaan ateismi on rangaistava kuolemalla ja ateisteja teloitetaan islamin maissa jatkuvasti. Jos Kamppinen on oikea tiedemies, hän tietää, ettei mikään Suomessa rekisteröity uskonto Totuuden ystäviä lukuun ottamatta salli, että siitä esitettäisiin koulussa totuus. Erkki Hartikainen Fil. maist. Helsinki

Voidaanko suvaitsemattomuutta suvaita? Professori Juha Pentikäinen kirjoitti (HS to. 8.) valaisevasti uskonnon kulttuurisesta luonteesta. Uskontohan on yksi kulttuurinen järjestelmä muiden joukossa: toiset tykkäävät jalkapallosta, toiset spraymaalaamisesta, toiset maanviljelystä, toiset kauppatieteestä, toiset mummojen potkimisesta, toiset kristinuskosta ja toiset islamista. Tämä perusoivallus - ihmisten ajattelua ja toimintaa ohjaavat erilaiset kulttuuriset resurssit - on yksi uskontotieteen tieteenalan ilosanoman ydin, jonka avulla me länsimaiset tieteilijät voimme ymmärtää ja suhteuttaa eri kulttuurien - myös omamme - erityisiä ja yleisiä piirteitä. Pentikäisen johtopäätös, jonka mukaan jokaisella on oikeus kasvaa omassa uskonnossaan ja vahvistaa omaa uskontoaan on kuitenkin vailla perusteita, jos ja kun joutuisimme tieteilijöinä hyväksymään myös sen johtopäätöksen, että jokaisella on tämä oikeus minkä tahansa kulttuurisen järjestelmän mukaiseen elämänmuotoon. Toiset kulttuuriset järjestelmät tuhoavat ihmiselämän ja onnellisuuden edellytyksiä tehokkaammin kuin toiset, eikä uskontoja voi tässä vertailussa asettaa erilleen muista kulttuurisista järjestelmistä, kuten Pentikäinen näyttää tekevän. Jos eri ryhmillä olisi oikeus minkä tahansa valitsemansa kulttuurisen järjestelmän kultivointiin, mikä tahansa rasistinen oppi olisi yhtä oikeutettu. Edesmennyt professori Lauri Honko tapasi sanoa, että uskontotieteen tehtävänä on "suvaita myös suvaitsemattomuutta", mutta enpä usko edes hänen itsensä ottaneen tätä vakavasti. Suvaitsemattomuus - liittyy se sitten naispappeuteen, tutkimukseen, koulutukseen, kaupankäyntiin tai sananvapauteen - tuhoaa suvaitsevaiset systeemit ajan myötä, eikä jäljelle jää muuta kuin oppeihin kangistunut harvainvalta. Suvaitsemattomuus on kiinnostava tutkimuskohde, mutta ei elämäntoveri. Erilaiset kulttuuriset järjestelmät eroavat toisistaan monien piirteiden suhteen - jalkapallosta saa erilaisia hyötyjä kuin kristinuskosta, joka puolestaan kalpenee länsimaisen sekulaarin humanismin rinnalla sellaisilla aloilla kuten ymmärrys maailmasta tai tapahtumien ennustaminen ja hallinta. Kouluopetuksemme on pääsääntöisesti sekulaarin humanismin ja tieteellisen maailmankuvan mukaista: esimerkiksi biologiassa, historiassa, matematiikassa tai fysiikassa - näillä tunneilla ei tarvitse turvautua jumaliin, kohtaloon, tai pyhiin teksteihin, vaan kaikkea voidaan käsitellä jaetun ymmärryksen mukaisesti. Uskonnon opetuksessa olisi johdonmukaista hankkiutua eroon "oman uskonnon mukaisesta" opetuksesta ja korvata se vihdoinkin sellaisella uskontoja koskevalla opetuksella, jossa uskontoja tarkastellaan yhdenvertaisesti, sekulaarin humanismin ja tieteellisen maailmankuvan näkökulmasta. Tällainen näkökulma tuottaisi todennäköisesti kaikkein suvaitsevaisimman vision monikulttuurista maailmaa varten. Matti Kamppinen dosentti, uskontotieteen lehtori Turun yliopisto