Uskontokuntiin kuulumattomien kulttuuriperinne 

Hautajaiset


Pertti Juhani Lindfors

s. 12.1.1927 Oulu
k. 26.4.2007 Helsinki

Muistotilaisuudet 7.5.2007

klo 13.00
Hietaniemen krematorion isossa kappelissa

klo 14.30-17.30
Laulumiehet ravintolassa

Hyvästi, hyvästi elämä
hyvästi rakkauden ilot ja harhat
taika ja hurma, tuskakin.
Hyvästi seikkailut ja kirjoitukset
näytelmät ja lavastukset!
Hukattiinko aika?
Tieteen tiet
logiikan ja matematiikan
kauneista kauneimmat kuviot
ne jää kuin Fenix-lintu elämään.
Uskollisuus ystäväin
myös kauneuden tavoittaa.
Ei ole enempää.
Nämä kaksi kauneutta jää.
(6.12.2006)

Luonto-äiti,
on ystäväs' tässä niin väsynyt.
Käyn luokses nyt.
(25.4.2007)

Pertin ajatuksia mukaillen Helvi

Toivo Kuula: Preludi
Urut: Tuomo Hämäläinen

Jean Sibelius: Sydämeni laulu
Laulu: Eija Puukko Urut: Tuomo Hämäläinen

Kukkatervehdykset hiljaisuudessa
Urkumusiikkia

Muistosanat: Erkki Hartikainen

K. Rydman: Kaunis on maa
Laulu: Eija Puukko Urut: Tuomo Hämäläinen

Unto Mononen: Satumaa
Urut: Tuomo Hämäläinen

Pyydämme esittämään kukkatervehdysten saatesa­nat Laulumiehet-ravintolassa pidettävässä muistotilaisuudessa.

Ravintola Laulumiehet

Kahvitilaisuus

Suomalainen kansansävelmä Metsäkukkia
Laulu: Anita Hietaharju-Lehtonen, Merja Rapeli
Piano: Heikki Ruokonen


Osanottajien kukka-ja muut tervehdykset

Pertin muistelua:

Jussi Rastas
Pirjo ja Juhani
Muut omaiset
Helvi
Muut vieraat

Saapuneet adressit ja muut tervehdykset

Kai Chydenius: Kalliolle kukkulalle
Laulu: Anita Hietaharju-Lehtonen, Merja Rapeli
Piano: Heikki Ruokonen

Ylioppilas-ja työväenlaulusikermä
Piano: Heikki Ruokonen

Muistosanat 2007-05-07

Olen Erkki Hartikainen, Pertti Lindforsin oppilas Iisalmen lyseon II B- luokalta lukuvuonna 1954-1955.

Näissä muistosanoissa on käsitelty suunnilleen samoja asioita kuin kirjoittamissani kahdessa Demarin syntymäpäiväjutussa. Pertti on sanellut melkein saman tekstin minulle, joten oikeastaan nämä ovat Pertin itsensä kirjoittamat muistosanat.

Filosofin dosentti Pertti Juhani Lindfors syntyi Oulussa 12.1.1927 ja kuoli Helsingissä 26.4.2007.

Pertti Lindfors oli Eino Kailan lahjakkain oppilas ja loogisen empirismin perinteen jatkaja. Pertin mielestä järkevä tietoyhteiskunta tarvitsee matematiikkaa. Looginen empirismi oli hänen mielestään paras tiedepolitiikan filosofia.

Vuonna 1950 Lindfors tutustui kybernetiikkaan ja kymmenkunta vuotta myöhemmin Georg Klausin kybernetiikkaa soveltavaan tietoteoriaan. Kybernetiikka on tiede, joka tutkii informaatio- ja tiedonvälitysjärjestelmiä elollisissa ja elottomissa olioissa, siis ihmisissä, eläimissä ja koneissa sekä yhteiskunnassa yleensä.

Lindfors katsoi, että loogisen empirismin ns. kolmanteen vaiheeseen kuuluu olennaisena osana kyberneettinen tieteenteoria, jonka mukaan tiede ja sen filosofia määritellään itseään ja ympäristöään tarkasteleviksi ja tarkastelun perusteella itseään ja mahdollisesti ympäristöään korjaaviksi järjestelmiksi. Korjaus tapahtuu pysyvyys- eli invarianssiperiaatteiden mukaisesti.

Vuonna 1945 Lindfors tutustui G. H. v. Wrightin teokseen Den logiska empirismen, joka on suomennettu nimellä Looginen empirismi, ja Eino Kailan teokseen Inhimillinen tieto sekä Ajatuksen 13 ensimmäiseen niteeseen, jotka sisältävät psykologiaa ja matemaattista logiikkaa pääasiallisesti loogisempiristisesti tarkasteltuna.Lindfors oppi, että filosofiassa voidaan käyttää matematiikkaa, ja erityisesti matemaattisesta logiikasta tuli hänelle intohimo.

Eino Kailan teoksen Persoonallisuus avulla Lindfors tutustui psykologiaan ja jätti kesken perinnöllisyystieteen ja eläintieteen opinnot. Psykologiaa hän yritti palauttaa eläintieteeseen. Erityisesti häneen vaikutti Yrjö Sirolan vuonna 1906 kirjoittama Sosialidemokraattisen puolueen ohjelma ja Arvi Korhosen artikkeli Materialistinen historiankäsitys teoksessa Valtiotieteiden käsikirja.

Lindforsin ensimmäinen tieteellinen keksintö oli, että aineellinen eli materialistinen historiankäsitys ja Eino Kailan dynaaminen psykologia ovat yhtäpitäviä. Toinen Lindforsin keksintö oli nimirelaation teoria, joka voidaan katsoa Kailan esittämän symbolifunktion matematisoinniksi. Toisin kuin muinaiset ihmiset ajattelivat, nimi on eri asia kuin nimen kohde.

Lindfors väitti, että darvinistinen ja marxilainen kehitysteoria ovat yhteensopivia, mutta marxilainen selittää vähä vähältä enemmän ja enemmän ihmisen kehitystä. Materialistisen historiankäsityksen mukaan keksijöistä ja neroista on aina ylituotantoa, mutta vain ne keksinnöt, jotka sopivat tuotantotapaan ja sitä ylläpitävään 'ajan henkeen' otetaan käytäntöön.

Lindforsin mielestä Lothar Meyer on 1980-luvulla kirjoittanut oikein, että kapitalismi tosin tuhoaa kaikki kilpailevat järjestelmät mutta tuhoutuu itse tuottamiinsa asioihin kuten ydinsotaan, saasteongelmiin, väestöräjähdykseen ja ympäristötuhoon. Maailmanlaajuinen eli globaali sosialismi voidaan matematisoida ja viimeistään tulevat kvanttitietokoneet pystyvät laskemaan maailmanlaajuisen suunnitelmatalousjärjestelmän. Ongelmana on poliittisen tahdon puute.

Jo laudaturtyössään Lindfors osoitti virheellisiksi sekä natsistisen että stalinistisen perinnöllisyystieteen. Tämän työn laajennus oli Marxilaisuus ja tiede vuonna 1967. (254 s. Kirjamaailma, Lahti). Marxilainen teoria selittää Lindforsin mielestä mm. työväenluokan, työväenliikkeen, ammattiyhdistysliikkeen, sosialismin, sosialidemokratian, siirtomaaimperialismin ja kehitysmaiden kurjistumisen. Geenien tulo yhteiskuntatieteeseen tarkoittaa darvinismin ja marxilaisuuden yhteensovituksen painotusta eikä marxilaisuuden hylkäämistä darvinismin hyväksi.

Lindforsin mukaan looginen empirismi on pyrkimys palauttaa koko tieteenfilosofia suhteellisen yksinkertaisuuden ongelmaan, jonka tutkija Lindfors oli. Lindforsin tieteen ihannekieli MISIL (Method of Invariant Scientific Ideal Language) on tähän tarkoitettu menetelmä. Tällöin mahdollisesti syntyvät ristiriidat Lindfors ratkaisi monikerroksisella tyyppiteorialla.

Väitöskirjassaan Der dialektische Materialismus und der logische Empirismus eli Dialektinen materialismi ja looginen empirismi Pertti Lindfors pyrki määrittelemään aineellisen todellisuuskäsityksen peruskäsitteet täsmällisesti. Eino Kaila nimitti vuonna 1939 ilmestyneessä teoksessaan Inhimillinen tieto epämääräisten käsitteiden käyttäjiä sammaltajiksi. Lindfors kutsui heitä lässyhumanisteiksi.

Inhimillisessä tiedossa Eino Kaila sanoi inhimillisiä käsityksiä rationalisoinneiksi eli järkeistyksiksi. Kaikkeustieteen professori Kari Enqvist on esittänyt sanan rationalisointi tilalle sanaa karkeistus. Inhimillinen tieto on järkeistystä eli karkeistusta todellisuuden suhteen.

Lindforsin aineellinen todellisuuskäsitys, jonka mukaan kaikkeus toimii omien, ihmisestä riippumattomien lakiensa mukaan, on nyt tullut uudestaan muotiin. Kaikkeuden luonnonlait mahdollistavat ihmisten kaltaisten olioiden syntymisen eli nykyihminen on kehittynyt luonnon mittojen mukaan eikä päinvastoin.

Pertti Lindfors toimi loppuun asti niiden asioiden puolesta, joita hän arvosti

Tehtäviä

  1. Laatikaa ryhmissä muistosanoja hautajaisiin.
  2. Suunitelkaa ryhmissä hautajaisten musiikkiohjelma
  3. Ottakaa selvää, mitä kaikkia toimenpiteitä uskonnottomien hautajaisten järjestäminen aiheuttaa
  4. Ottakaa selvää, mitä eroja on tuhkauksella ja arkkuhautauksella
  5. Pohtikaa kumpi on parempi hautaustapa, tuhkaus vai arkkuhautaus