Ateistifilosofi Pertti Lindforsin juhlakirja on ilmestynyt

Dosentti, filosofi, yhteiskuntatieteiden tohtori Pertti Lindforsin 70–75-vuotisjuhlakirja on viimeinkin ilmestynyt, ja sitä alettiin jakaa Tieteiden talolla syyskuun 9. päivänä 2005. Juhlakirjahanke käynnistyi jo 1996, ja toinen alkuperäisistä toimittajista, toimittaja Kyösti Kiiskinen, on jo kuollut. Myös toisen toimittajan, allekirjoittaneen, voimat ehtyivät, ja juhlakirjan saattoi päätökseen professori Jussi Rastas, juhlittavan ikätoveri ja luokkatoveri.

Juhlakirjassa on yli neljäkymmentä kirjoittajaa ja noin 400 sivua. Juhlakirjasta on jo aikaisemmin ilmestynyt professori Georg Süssmannin toistasataasivuinen artikkeli ”Grundlegung der Mengetheorie” (=Joukko-opin perusteet). Se ilmestyi Suomen Filosofisen Yhdistyksen julkaisusarjassa ”Acta Philosophica Fennica”. Nyt ilmestynyttä noin 400- sivuista kirjaa myy ulkopuolisille Luonnonfilosofian seura - Samfundet för naturfilosofi ry. (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki; puh. (09) 22 869 274; Sähköposti lfs@csc.fi). Kirjaa voi tilata myös suoraan professori Jussi Rastaalta, puhelin 040 5516 469, osoite: Bredantie 8 B, 02700 KAUNIAINEN, sähköposti: jussi.rastas@pp1.inet.fi .

Juhlakirja on toteutettu talkootyönä, ja tekninen ja taloudellinen toteuttaminen ovat vaatineen valitettavan pitkä ajan, jona aikana jo viisi kirjoittajista ja yksi toimittajista on poistunut keskuudestamme. Juhlittava, dosentti Pertti Lindfors, on onneksi vielä keskuudessamme.

Pertti Lindforsia esitellään kirjassa kolmessa artikkelissa, joista yksi on englanniksi. Teoksen lukujen nimet antavat hyvän käsityksen kirjan luonteesta: Filosofia, Logiikka, Tieteen filosofia, Tieteenteoria, Filosofian historia, Metafysiikka, Matematiikka, Fysiikka, Biologia, Lääketiede, Oikeusfilosofia, Valtiofilosofia, Historia, Tiedepolitiikka ja Tiedekeskustelu.

Siitä huolimatta, että kirjoittajat edustavat monenlaisia tieteenaloja, useimmat heistä pyrkivät vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

- Mitä tiede on

- Mitä tieteellinen tutkimus on

- Mikä on hyvää tiedettä ja mikä on huonoa tiedettä

Historian roskakoriin heitetään Kekkonen-Vilkunan tiedepolitiikka, Kuhnin paradigmateoria, postmodernismi ja paljon muuta. Looginen empirismi, yksinkertaisuusperiaate, symmetriaperiaate, logiikka, induktiiviset yleistykset ja paljon muuta nostetaan takaisin kunniaan.

Osa artikkeleista on englanniksi tai saksaksi, mutta ne artikkelit, jotka jokaisen poliitikon pitäisi lukea, ovat suomeksi.

Poliitikot eivät saa kirjoittajilta korkeita arvosanoja. Varsin monet kirjoittajista ovat sitä mieltä, että tiede ja tiedepolitiikka pitäisi jättää tieteen hoidettaviksi. Itse asiassa useat kirjoittajat katsovat, että tiedettä ja tiedepolitiikkaa koskevissa päätöksissä poliitikot ovat koko ajan tehneet kalliita ja kohtalokkaita virheitä. Kirjan toivoisi kuluvan ainakin niiden poliitikkojen käsissä, jotka vielä ovat mukana tiedettä ja tiedepolitiikkaa koskevassa päätöksen teossa.

Erkki Hartikainen

Fil. maist.

Helsinki