Sisällysluettelo

• 24§ Elämänkatsomustieto (oikeastaan elämänkäsitystieto)
• Opetuksen tavoitteet
• Arviointi
• Pakolliset kurssit
  • 1. Ihmisen elämä ja siveys (etiikka) (ET1)
    • Tavoitteet
    • Keskeiset sisällöt
  • 2. Todellisuus ja todellisuuskäsitykset (ET2)
    • Tavoitteet
    • Keskeiset sisällöt
  • 3. Ihminen ja yhteisö (ET3)
    • Tavoitteet
    • Keskeiset sisällöt
• Syventävät kurssit (siis ei-pakolliset kurssit)
  • 4. Kulttuuritaidot (ET4)
    • Tavoitteet
    • Keskeiset sisällöt
  • 5. Uskontojen kumoamisen (kritiikin) perusteet (ET5)
    • Tavoitteet
    • Keskeiset sisällöt

24§ Elämänkatsomustieto (oikeastaan elämänkäsitystieto)

Käsitykset, siveys (moraali), ihmisyhteisöt ja ihmisten yhteiskunnat ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää.

Elämänkäsitystieto pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia todellisuutta ja hallita omaa elämäänsä.

Elämänkäsitystieto pyrkii lisäämään uskontokuntiin kuulumattomien omanarvon tuntoa, oman ryhmän ja muiden ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä tosiasioihin perustuvaa harkintaa arkipäiväisessä päätöksen teossa.

Elämänkäsitystiedon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia minän (identiteetin) ja oman elämänkäsityksen muodostamiseen (rakentamiseen). Opetus antaa valmiuksia kohdata käsityksellinen ja siveellinen (eettinen) ulottuvuus omassa elämässä.

Elämänkäsitystiedon perusarvoja ovat totuus, vapaus, tasa-arvo ja elämän arvostaminen.

Elämänkäsitystiedon opetus kunnioittaa uskontokuntiin kuulumattomien käsitys- ja siveysperinteitä (moraaliperinteitä).

Elämänkäsitystieto antaa oppilaalle valmiudet ymmärtää elämän mielekkyys ja tarkoitus ilman uskontoja.

Elämänkäsitystiedon opetus antaa oppilaalle valmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä (maailmankatsomusta).

Elämänkäsitystiedon opetus korostaa järjen käyttöä ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina.

Elämänkäsitystiedon opetus on jumalatonta (ei-teististä), eikä se tue uskoa yliluonnolliseen. 

Erityisesti elämänkäsitystiedon opetus opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen rajat.

Opetuksen tavoitteet

Opiskelija

•  oppii luottamaan elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia
• oppii siveellisten (eettisten) asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa
• tutustuu monipuolisesti ateistiseen kulttuuriin ja siveystieteeseen (etiikkaan)
• tutustuu muihin uskonnottomiin ja uskonnollisiin käsityksiin
• tiedostaa erilaisten siveellisten (eettisten) ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
• tiedostaa seurausten merkityksen
• arvostaa omaa todellisuuskäsitystään (maailmankatsomustaan) ja minäkäsitystään sekä ymmärtää muita käsityksiä ja valtarakenteita (kulttuureja)
• ymmärtää tiedon, totuuden ja arvojen merkityksen ratkaisuja tehtäessä
• ymmärtää pääpiirteissään sen, miten inhimillinen tieto syntyy
• ymmärtää pääpiirteissään sen, miten väitteitä perustellaan
• ymmärtää luonnontieteen todellisuuskäsityksen (maailmankuvan) merkityksen
• pystyy arvioimaan asioita oikeudenmukaisuuden kannalta

Arviointi

Elämänkäsitystiedon opetuksessa arviointi kohdistuu käsityksellisten taitojen hallintaan, kykyyn eritellä ja arvioida omia muiden käsityksiä sekä keskeisten opetussuunnitelmassa mainittujen sisältöjen ja tietojen hallintaan ja ymmärtämiseen.

Rehellisyys, avoimuus, totuudenmukaisuus ja johdonmukaisuus huomioidaan arvioinnissa.

Arvostelussa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. 

Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelyn suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Pakolliset kurssit

1. Ihmisen elämä ja siveys (etiikka) (ET1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, että ihmisen siveellinen (moraalinen) kasvu jatkuu koko elämän ajan
• arvostaa rehellisyyttä, avoimuutta ja totuudenmukaisuutta
• oppii huomioimaan tekojen syitä, vaikuttimia (motiiveja) ja seurauksia (esim. hyväksyminen tai paheksuminen)
• tiedostaa oman elämän hallinnan tärkeyden
• tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
• on valmis auttamaan ja osallistumaan
• osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
• pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
• osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta
• osaa arvioida erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä
• pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
• tuntee siveystieteen (eettisen ajattelun) peruskäsitteitä ja uskonnottoman siveyden (etiikan) perusteita sekä osaa soveltaa näitä siveelliseen (eettiseen) pohdintaan ja toimintaansa

Keskeiset sisällöt

• mitä ihmisen pitäisi tehdä elämälleen?
• onko uskonnosta siveyden (moraalin) perustaksi
• millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty
• siveystieteen (moraaliajattelun) luonne ja sisältö
• siveyssanoja (moraalisanoja) ja siveyskäsityksiä (moraalisia käsityksiä): periaatteet, mitat (normit), hyvä, paha, oikea, väärä jne.
• arvot ja tieto, ovatko arvot suhteellisia
• siveyden (moraalin) alkuperä
• siveys (moraali) ja yksilöiden käyttäytyminen
• siveys (moraali) ja yhteiskunta, esim. itsekkyys ja yhteishyvä
• onko elämällä tarkoitusta, elämä luonnonilmiönä, elämä yhteisöissä
• elämän kehitys luonnossa
• ihmiselämän vaiheet
• ihmisen siveellinen (moraalinen) kehitys
• käsityksiä onnellisuudesta
• vapaus ja välttämättömyys luonnossa ja ihmiselämässä
• elämänkäsitys ja käyttäytyminen
• oman elämän hallinta, ajatustunteiden (emootioiden) hallinta
• ihmisten erilaisuus
• uskonnottoman elämä kehdosta hautaan evankelis-luterilais­enem­mis­töisessä Suomessa
• uskonnottoman oikeusasema Suomessa
• uskonnoton tapa- ja juhlakulttuuri Suomessa
• ihmissuhteet ja elämäntavat, ihmissuhderistiriidat
• siveys (moraali) ja yhteiskunta, esim. itsekkyys ja yhteishyvä
• rikkaus, köyhyys jne.
• suomalaisten elämän muutokset sadan viimeisen vuoden aikana
• suomalaisten tulevaisuudennäkymiä
• siveystieteen (etiikan) käsitykset (teoriat) uskontokuntiin kuulumattomien kannalta (seurausetiikat, velvollisuusetiikat, hyve-etiikat jne.)
• sovellettua siveystiedettä (etiikkaa) (esim. sikiönlähdetys eli abortti)
• taide ja elämän sisältö
  

2. Todellisuus ja todellisuuskäsitykset (ET2)

Tavoitteet

Opiskelija

• tuntee ilmiöiden luonnontieteellisen selittämistavan
• osaa erottaa tieteellisen tiedon valetieteestä
• osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa
• tuntee (maailman) kaikkeuden ja maapallon kehityksen
• tuntee elämän synnyn ja kehityksen maapallolla
• ymmärtää ihmiselämän kiertokulun
• osaa vastata kysymykseen ”Mitä on olemassa”
• ymmärtää, kenellä on todistusvelvollisuus (väitteen esittäjällä)
• ymmärtää ympäristön ja valtarakenneperinnön (kulttuuriperinnön) vaalimisen tärkeyden
• kokee elämän mielekkääksi
• pystyy välttämään petetyksi tulemista
• pystyy käyttämään nykyaikaisia viestintävälineitä todellisuuskäsityksensä (maailmankuvansa) päivittämiseen
• pystyy arvioimaan viestintävälineiden välittämiä tietoja
• pystyy ennakoimaan tulevaa kehitystä
• pystyy toimimaan ennalta arvaamattomissa tilanteissa
• on valmis toimimaan ympäristön ja valtarakenneperinnön (kulttuuriperinnön) puolesta
• osaa arvioida hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
• tiedostaa todellisuuskäsityksensä (maailmankatsomuksensa) muodostumiseen (rakentumiseen) vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
• tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
• osaa arvioida oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien valossa

Keskeiset sisällöt

• elämänkäsitysten käsitteitä ja käsitteiden vaikutus todellisuuskäsitykseen (maailmankuvaan) (käsitemanipulaatio jne.)
• erilaisia todellisuuskäsityksiä
• käsityksiä hyvästä tieteestä ja hyvästä tieteellisestä menetelmästä
• tieto, totuus ja todellisuuden luonne
• mitä on olemassaolo ja mitä on olemassa
• havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
• lainalaisuusoppi (determinismi), satunnaisuusoppi (indeterminismi), vapaus luonnontieteen näkökulmasta
• uskontojen, alkoholin, huumeiden jne. vaikutus tahdonvapauteen
• ajattelu aivotutkimuksen valossa
• mieli
• jumalatodistusten kumoaminen (kritiikki)
• hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen erottaminen
• elämä biologisena ilmiönä
• kuolema biologisena ilmiönä
• elämän synty ja kehitys maapallolla
• onko luonnonilmiöllä elämä tarkoitusta (Charled Darwinin käsitys asiasta)
• (maailman) kaikkeuden synty ja kehitys
• todellisuuskäsitykseen (maailmankuvaan) vaikuttavia tekijöitä
• kasvatuksen vaikutus todellisuuskäsitykseen (maailmankuvaan)
• arvojen vaikutus todellisuuskäsitykseen (maailmankuvaan)
• viestintävälineiden välittämä todellisuuskäsitys (maailmankuva)
• erilaisia käsityksiä taiteesta
• ateismin historiaa
• muiden käsitysten historiaa (esim. valistus, marxismi, positivismi, looginen empirismi, naturalismi, materialismi)
• uskontokuntiin kuulumattomien aseman kehitys Suomessa ja muissa maissa
• arkikäsitteet ja tiedon luotettavuus
• tiedon hankintamenetelmiä
• käsitetieto ja kokemustieto
• havainnot ja yleistäminen
• tiedon hankkiminen ja arviointi
• kenellä on todistuksen taakka
• ristiriidattomuus ja yksinkertaisuus
• virhepäätelmien välttäminen
• oman elämänkäsityksen perusteleminen

3. Ihminen ja yhteisö (ET3)

Tavoitteet

Opiskelija

• ymmärtää, että kansanvaltaan kuuluvat myös vähemmistöjen oikeudet
• osaa luetella tärkeimmät ihmisoikeudet ja ymmärtää käytettyjen sanojen merkityksen
• ymmärtää käsitteet tasa-arvo, tasapuolisuus ja kansanvalta
• osaa käyttäytyä kohteliaasti
• osaa sopia pienet erimielisyydet neuvottelemalla
• osaa arvostaa toisten koululaisten oikeuksia ja koulun työrauhaa
• osaa arvostaa avoimuutta, totuutta ja rehellisyyttä
• tuntee uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
• osaa puolustaa ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
• on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan
• tuntee tärkeimpien ihmisoikeusasiakirjojen sisällön
• ymmärtää vallan käyttöön liittyviä käsitteitä ja ongelmia
• osaa arvioida syitä ja seurauksia ihmisyhteisössä
• ymmärtää vapauden merkityksen
• ymmärtää oikeudenmukaisuuden merkityksen ja osaa toimia oikeudenmukaisesti
• tuntee tavallisimmat yhteiskuntatyypit ja ymmärtää yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeyden
• tuntee tulevaisuuden mahdollisuudet ja vaarat
  

Keskeiset sisällöt

• tasa-arvo
• ihmisten erilaisuus
• käänteinen syrjintä
• etuudet eli positiiviset oikeudet, poliittiset oikeudet
• negatiivinen vapaus
• rangaistukset
• vallan käsite
• vallan muodot
• valta ja kyvyt
• valta ja kohteiden uskomukset
• vallan noidankehä
• valta ja asema
• epäsuora valta
• valta suhteena
• valtio ja sen oikeutus
• poliittinen tasa-arvo ja kansanvalta
• suora kansanvalta
• edustuksellinen kansanvalta
• kansanvallan arvostelua
• yhteiskuntamalleja:
• markkinaehtoinen yhteiskunta
• yhteiskunnallisen hallinnan yhteiskunta
• markkinahäiriöiden yhteiskunta
• alueellisten rajoitusten yhteiskunta
• osaaminen ja arvot
• hyvinvointi ja talous
• tietotekniikan merkitys
• perintötekijäteknologia (geeniteknologia)
• yhteiskunnan rakenteet
• yhteiskunnan hallinto
• yhteiskunnan turvallisuus
• ihmiskäsitys
• ihmisen tavoittelema asema (rooli) tai asenne
• ajan/elämän hallinta
• luottamus laitoksiin (instituutioihin)
• elämänpiirit, minuudet (identiteetit)
• fyysisen vuorovaikutuksen piiri
• virtuaalisen vuorovaikutuksen piiri
• passiivisen vaikutuksille altistumisen piiri
• ryhmänmuodostus fyysisissä ja virtuaalisissa yhteisöissä
• maailman kokonaisuus eli globaali toimintaympäristö / maailmantalous (globaalitalous)
• EU, lähialueet
• kansallinen, alueellinen, paikallinen taso
• yhtenäis- (mono-) / monivaltarakenteisuus (kulttuurisuus)
• osaaminen ja arvot
• uuden tiedon tuottaminen, osaamisen uusinta
• tietoraaka-aineen saatavuus
• oppiminen / koulut
• luotettava ja epäluotettava tieto / palvelu
• tulevaisuuden pätevyydet
• vuorovaikutukseen perustuva tieto ja ajanviete
• uskontojen ja ateismin asema yhteiskunnissa
• uskontojen ja ateismin vapaus Suomen perustuslaissa
• uskontojen ja ateismin vapaus muissa Suomen laeissa
• uskontojen ja ateismin vapaus muissa maissa
• uskontojen ja ateismin vapauden historiaa Suomessa
• uskontojen ja ateismin vapauden historiaa muissa maissa
• uskonnolliseen ja ateistiseen suvaitsevuuteen vaikuttaneita tekijöitä
• uskonnolliset ja ateistisen vähemmistöt Suomessa
• ihmisoikeuksien kehitys Suomessa
• ihmisoikeuksien kehitys muissa maissa
• tärkeimmät ihmisoikeudet
• poliittinen ajattelu
• poliittisia ajattelusuuntia (liberalismi, libertarismi eli oikeistoliberalismi, kommunitarismi, konservatismi, sosialismi, kommunismi, anarkismi, syndikalismi, revisionismi, reformismi, fasismi, analyyttinen marxilaisuus, materialistinen marxilaisuus, feminismi jne.)
• avoin ja suljettu yhteiskunta
• utopiat ja dystopiat
• poliittiset vähemmistöt
• kansalaistottelemattomuus
• oikeudenmukaisuus
• oikeudet
• oikeus historiallisen muutoksen osana
• oikeusajattelua nykyään
• yhteisöjen normit
• perhe ja sen vaihtoehdot
• kulttuurit ja vähemmistökulttuurit
• verkostoitumisen lisääntyminen
• työn muuttuminen
• johtaminen
• sosiaaliturva
• rikollisuus
• tarpeet
• ikärakenteen muutos
• alkoholismi ja huumeet
• arvomaailma ja sen ohjaaminen
• oman arvomaailman toteuttamisen mahdollisuus
• ihmisen perusasenne luontoon
• ympäristömyötäinen tuotanto ja teknologia, elinkaariajattelu
• saastuminen ja ympäristösopimukset
• koneyhteiskunnan haavoittuvuus

Syventävät kurssit (siis ei-pakolliset kurssit)

4. Kulttuuritaidot (ET4)

Tavoitteet

Opiskelija

• tutustuu ateistiseen kulttuuriin
• tutustuu uskonnottomiin kulttuureihin
• tutustuu muihin valtarakenteisiin (kulttuureihin)
• tuntee ateistista ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta
• tuntee uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
• on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostamaan suvaitsevuuden merkityksen
• oppii arvostamaan uskonnotonta kulttuuria
• osaa ymmärtää hyvien tapojen merkityksen riippumatta sellaisista uskonnollisista taikauskomuksista, joilla tapakulttuuria usein perustellaan
• tuntee uskonnottomien katsomusten levinneisyyden
• on saanut käsityksen uskonnottomien ja muiden valtarakenteiden (kulttuurien) keskinäisistä suhteista, eroista, yhtäläisyyksistä ja historiallisista juurista
• tuntee viestintää uskonnottomasta näkökulmasta
• tuntee taiteita uskonnottomasta näkökulmasta
• tuntee valtarakennehistoriaa (kulttuurihistoriaa) uskonnottomasta näkökulmasta
• tuntee elämää uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
• pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
• tuntee uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
• tuntee uskonnottomien syrjinnän historian Suomessa
• tuntee ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
• tuntee inhimilliset perustarpeet
• tuntee pääpiirteissään olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
• tuntee elämän, valtarakenteiden (kulttuurin) ja aatteiden kehityksen Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
• ymmärtää nykyaikaistumisen (modernisaation) hyötyjä ja haittoja
• syventää tietojaan tietoyhteiskunnasta
• tuntee uskonnottomien syrjinnän Euroopassa
• tuntee uskonnottomien syrjinnän muissa maissa
• ymmärtää uskontojen merkityksen vallankäytön välineinä
• ymmärtää uskontojen vaikutukset filosofisiin ja aatteellisiin kiistoihin
• tuntee uskontojen toiminnan sotien yhteydessä
• tuntee ihmisoikeusajattelun historiaa
• tuntee kehityksen eri ryhmien ihmisoikeuksissa
• osaa arvioida nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteita

Keskeiset sisällöt

• ateistinen kulttuuri
• uskonnottomat kulttuurit
• muut valtarakenteet (kulttuurit)
• hyvien tapojen merkitys riippumatta sellaisista uskonnollisista taikauskomuksista, joilla tapakulttuuria usein perustellaan
• uskonnottomien käsitysten levinneisyys
• uskonnottomien ja muiden valtarakenteiden (kulttuurien) keskinäiset suhteet, erot, yhtäläisyydet ja historialliset juuret
• elämän, valtarakenteiden (kulttuurin) ja aatteiden kehitys Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
• valistusajattelun ja teollisen vallankumouksen merkitys
• nykyaikaistumisen (modernisaation) hyötyjä ja haittoja
• tietoyhteiskunta
• viestintä uskonnottomasta näkökulmasta
• oman elämänkäsityksen puolustaminen
• elämä uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
• taiteet uskonnottomasta näkökulmasta
• valtarakenteiden historia (kulttuurihistoria) uskonnottomasta näkökulmasta
• ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
• inhimilliset perustarpeet
• olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
• uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
• uskonnottomien syrjintä Suomessa verrattuna vähemmistöuskontoihin kuuluvien syrjintään (esim. juutalaiset, ortodoksit ja muslimit)
• uskonnottomien syrjinnän historia Suomessa
• ateistinen ja muu uskonnoton kirjallisuus
• uskonnottomien järjestöt Suomessa ja muualla maailmassa
• uskonnottomien yhteistoiminta ja suvaitsevuuden merkitys
• uskonnottomien elämä evankelis-luterilaisenemmistöisessä Suomessa
• ihmisoikeusajattelun historiaa
• kehitys eri ryhmien ihmisoikeuksissa
• uskonnolliset ja poliittiset hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan
• nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteet

5. Uskontojen kumoamisen (kritiikin) perusteet (ET5)

Tavoitteet

• saa käsitteellisiä välineitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja eritellä (analysoida) käsityksiin liittyviä kysymyksiä
• kykenee muodostamaan (rakentamaan), jäsentämään ja arvioimaan omaa elämänkäsitystään ja valtarakennesidonnaisuuttaan (kulttuuri-identiteettiään) sekä arvostaa uskonnottoman kulttuurin ja muiden valtarakenteiden (kulttuurien) käsitysperinteitä
• ymmärtää, että arvostelu on olennainen osa tiedettä
• ymmärtää, että virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
• ymmärtää hyvän tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen eron
• tuntee uskontojen kumoamisen (kritiikin) perusteet
• tuntee muita käsitysperinteitä
• osaa vertailla eri käsitysperinteitä
• tuntee ateismin historian
• tuntee muiden käsitysten historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
• tuntee käsitysten poliittisia, sosiaalisia, psykologisia jne. syitä
• ymmärtää, mitä on selittäminen tieteessä
• ymmärtää kenen on todistuksen taakka
• ymmärtää, mitä muita merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
• tuntee aineellisen (materialistisen) tavan selittää maailmaa

Keskeiset sisällöt

• selittäminen tieteessä
• arvostelu on olennainen osa tiedettä
• kenen on todistuksen taakka
• aineellinen (materialistisen) tapa selittää maailmaa
• mitä muita merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
• tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen ero
• virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
• selittäminen suomalaisessa valtarakenteessa (kulttuurissa) kivikaudelta nykypäivään
• selittäminen eri aikoina ja eri valtarakenteissa (kulttuureissa)
• ateismin olemus
• kiista uskonnon määritelmästä (deskriptiiviset, funktionaaliset jne. määritelmät, uskonto on järjestäytynyttä jumaluskoa)
• Suomen eduskunnan määritelmä uskonnolle
• oikea määritelmä uskonnolle
• muiden käsitysten historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
• uskontojen kumoaminen (mm. jumalatodistusten kritiikki)
• ateismin puolustaminen (mm. pahan ongelma)
• uskontojen geneettinen selittäminen
• uskontojen sosiologinen selittäminen
• uskontojen poliittinen selittäminen
• uskontojen psykologinen selittäminen
• uskontojen biologinen selittäminen
• ateismin historia
• uskonnottomien järjestötoiminta Suomessa
• uskonnottomien järjestötoiminta muualla maailmassa
• uskonnottomien manifesteja, julistuksia ja kulttuuriohjelmia Suomessa ja muualla
• ateistien ajatuksia nykyään
• ateismin ja kristinuskon välinen taistelu länsimaissa
• ateismin ja uskontojen välinen taistelu muualla
• uskonnollinen fundamentalismi ja muita tulevaisuuden uhkia