Ateistien ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelmaksi
Tämä aineisto päivitetään noin vuoden välein. Se on viimeksi päivitetty 22.2.2009
Sisällysluettelo
- 20 § Elämänkatsomustieto
- Vuosiluokat 1-5
-
Tavoitteet
-
Keskeiset sisällöt
-
Siveys eli moraali
- Elämänkäsitys
- Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- Luonnontieteen todellisuuskäsitys (maailmankuva)
- Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5 luokan päättyessä
- Siveys (moraali)
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Elämänkäsitys
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
- Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Luonnontieteen todellisuuskäsitys (maailmankuva)
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Vuosiluokat 6-9
-
Tavoitteet
- Keskeiset sisällöt
-
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- Elämänkäsitys
-
Kulttuuritaidot (taito elää valtarakenteessa)
-
Siveys eli moraali
-
Todellisuuskäsitykset
- Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8
- Siveys eli moraali
-
Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Kulttuuritaidot (valtarakennetaidot)
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Elämänkäsitys
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
- Todellisuuskäsitykset
- Käsitteiden hallinta ja käyttö
-
Tiedon hankinta ja soveltaminen
20 § Elämänkatsomustieto
Käsitykset, siveys (moraali), ihmisyhteisöt ja ihmisten yhteiskunnat
ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Elämänkatsomustieto (oikeastaan elämänkäsitystieto) pyrkii antamaan
valmiuksia ymmärtää ja tutkia kaikkeutta (maailmaa) ja hallita omaa elämäänsä.
Elämänkatsomustieto (oikeastaan elämänkäsitystieto) pyrkii lisäämään
uskontokuntiin kuulumattomien omanarvon tuntoa, oman ryhmän ja muiden
ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä
tosiasioihin perustuvaa harkintaa arkipäiväisessä päätöksen teossa.
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetuksen
tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista
hän saa aineksia minän (identiteetin) ja elämänkäsityksen
muodostamiseen (rakentamiseen).
Opetus antaa valmiuksia kohdata
käsityksellinen ja siveellinen (eettinen) ulottuvuus omassa ja yhteisön
elämässä.
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetuksen
perusarvoja ovat vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetus
kunnioittaa uskontokuntiin kuulumattomien kotien katsomus- ja
siveysperinteitä (moraaliperinteitä).
Elämänkatsomustieto (oikeastaan elämänkäsitystieto) antaa oppilaille
valmiudet ymmärtää elämän mielekkyys ja tarkoitus ilman uskontoja.
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetus antaa
oppilaille valmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä
(maailmankatsomusta).
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetus korostaa
järjen käytön ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina.
Elämänkatsomustiedon opetus (oikeastaan elämänkäsitystiedon) on
jumalatonta (ei-teististä), eikä se tue uskoa yliluonnolliseen.
Erityisesti elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon)
opetus opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja
valetieteen rajat.
Kansainvälisen humanistisen liikkeen humanismin minimimääritelmä:
"…a democratic and ethical life stance, which affirms that
human beings have the right and responsibility to give meaning and
shape to their own lives. It stands for the building of a more humane
society through an ethic based on human and other natural values in the
spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not
theistic, and it does not accept supernatural views of
reality."
Vuosiluokat 1-5
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetuksen
ydintehtävä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta
tarjota oppilaalle aineksia oman minän (identiteettinsä) ja
elämänkäsityksen (elämänkatsomuksensa) muodostamiseen (rakentamiseen)
ja siveellisesti (eettisesti) vastuuntuntoiseksi ja tekojensa
seuraukset ymmärtäväksi ihmiseksi kasvamiseen.
Tavoitteet
Oppilas
- oppii luottamusta
elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä
tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia
- oppii siveellisten
(eettisten) asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista
sekä järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa
- tutustuu
monipuolisesti ateistiseen kulttuuriin ja siveyteen (etiikkaan)
- tutustuu muihin
uskonnottomiin ja uskonnollisiin käsityksiin (katsomuksiin)
Keskeiset sisällöt
Jokaisen kurssin pitää sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien
siveydestä (moraalista), uskontokuntiin kuulumattomien
elämänkäsityksestä (elämänkatsomuksesta), yhteisöstä ja
ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä
luonnontieteen todellisuuskäsityksestä.
Siveys eli moraali
- ihmissuhteet
- siveyssanojen
(moraalisanojen) merkitys (esim. hyvä, paha, jne.)
- ajatustunteiden (emootioiden)
merkitys (esim. viha, rakkaus, mustasukkaisuus jne.)
- tasa-arvo ja
tasapuolisuus (esim. kiusaaminen, syrjintä, epäoikeudenmukaisuus ja
köyhyys)
- ateistien syrjintä
Suomessa, ajattelun ja sanan vapaus
- hyvinvointi,
pahoinvointi, onnellisuus ja onnettomuus, vapaus ja sen rajat
- tekojen syyt,
vaikuttimet (motiivit) ja seuraukset (esim. hyväksyminen ja
paheksuminen)
- oman elämäni
ongelmia ja niiden ratkaisuja
- ovatko jotkut teot
aina vääriä?
Elämänkäsitys
- kuka minä olen,
keihin minä kuulun
- mitä minä osaan,
elämäni ja toiveeni
- uskonnoton
elämäntapa
- muita elämäntapoja
- uskonnollinen ja
uskonnoton suvaitsemattomuus
- erilaisia
valtarakenteita (kulttuureja)
- eurooppalainen
valtarakenne (kulttuuri) ja valtarakennevähemmistöt
(kulttuurivähemmistöt)
- minun
elämänkäsitykseni
- todellisuus,
todellisuuskäsitys
- tieto, uskomus ja
luulo
- ateistinen
elämänkäsitys
- muita
elämänkäsityksiä
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- uskonnottomien
ihmisoikeudet
-
ihmisoikeudet
perheessä
- lasten oikeudet
- ihmisoikeudet
Suomessa
- kansalaisoikeudet
ja kansalaisvelvollisuudet
- tasa-arvo perheessä
ja koulussa
- tasa-arvo ja
kansanvalta Suomessa
- rauha ja
kansanvalta maailmassa
- ihmiskunnan
tulevaisuus - toiveita ja uhkia
Luonnontieteen todellisuuskäsitys (maailmankuva)
- ympäristö ja
luonto, eloton ja elävä
- havaintojen
merkitys luonnon tuntemiselle
- syyt ja seuraukset
luonnossa
- mikä luonnossa on
kaunista ja mikä rumaa?
- elämän synty ja
kehitys
- maa ja kaikkeus
(maailmankaikkeus)
- elämän erilaisia
muotoja
- syntymä, elämä ja
kuolema luonnossa
- luonnon tulevaisuus
ja kestävä kehitys
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5 luokan päättyessäSiveys (moraali)
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- käyttää sujuvasti
siveyssanoja (moraalisanoja), ajatustunteita (emootioita) kuvaavia käsitteitä sekä
ymmärtää, mitä vapaus, veljeys ja tasa-arvo tarkoittavat
- osaa ottaa kantaa
siihen, onko hän itse tai joku muu tehnyt hänen mielestään oikein tai
väärin
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- osaa puolustaa omia
siveellisiä (moraalisia) käsityksiään
- pystyy
keskustelemaan ja väittelemään niistä muiden kanssa
- ymmärtää, että eri
ihmisillä on erilaisia käsityksiä siveellisten (moraalisten) ongelmien
ratkaisusta
- oppii suhtautumaan
sekä aineelliseen (fyysiseen) että henkiseen väkivaltaan kielteisesti
- oppii etsimään
ongelmiin väkivallattomia ratkaisuja
- oppii ymmärtämään
tekojen syitä, vaikuttimia ja seurauksia
ElämänkäsitysKäsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- ymmärtää miten
tieto, uskomus ja luulo eroavat toisistaan
- osaa erottaa
toisistaan ateistisen ja uskonnollisen elämänkäsityksen
- osaa tunnistaa
uskonnollisen ja muun suvaitsemattomuuden
- osaa erottaa
ennakkoluulon tiedosta
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
-
rohkenee esittää
omia käsityksiään
- ymmärtää, että
käsityksiä tulee perustella
- pystyy hahmottamaan
ajatuksen ja sananvapauden merkityksen omassa elämässään
- osaa hahmottaa
perheen oman kulttuurin osana maailman valtarakenteiden (kulttuurien)
monimuotoisuutta.
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannaltaKäsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- ymmärtää, että
kansanvaltaan kuuluvat myös vähemmistöjen oikeudet
- osaa luetella
tärkeimmät ihmisoikeudet ja ymmärtää käytettyjen sanojen merkitykset
- ymmärtää käsitteet
tasa-arvo, tasapuolisuus ja kansanvalta
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- osaa luetella
tärkeimmät ihmisoikeudet ja ymmärtää käytettyjen sanojen merkitykset
- osaa käyttäytyä
kohteliaasti
- osaa sopia pienet
erimielisyydet neuvottelemalla
- osaa arvostaa
toisten koululaisten oikeuksia ja koulun työrauhaa
- osaa arvostaa
avoimuutta, totuutta ja rehellisyyttä
Luonnontieteen todellisuuskäsitys (maailmankuva)Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tuntee
luonnontieteen käsityksen elämän synnystä ja kehityksestä maapallolla
- tuntee
pääpiirteissään (maailman) kaikkeuden rakenteen ja kehityksen
-
tuntee
pääpiirteissään ihmisen aseman ja aineen kiertokulun luonnossa
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- ymmärtää luonnon ja
ympäristön tärkeyden ihmiselle
- osaa toimia luontoa
kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.
Vuosiluokat 6-9
Elämänkatsomustiedon (oikeastaan elämänkäsitystiedon) opetuksen
ydintehtävä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan
ymmärtämystä oman elämänkäsityksen ja muiden käsitysten luonteesta ja
merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman elämänkäsityksen ja
siveellisen (eettisen) käsityksen (näkemyksen) muodostumista
(rakentumista).
Tavoitteet
Oppilas
- osaa etsiä ja
rakentaa minuuttaan (identiteettiään) ja elämänkäsitystään ja oppia
samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta
ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkäsitystään
- tuntee ateistisen
elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia
elämänkäsityksiä
- tuntee
uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
- pystyy
perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
- tuntee siveellisen
(eettisen) ajattelun peruskäsitteitä ja uskonnottoman siveystieteen
(etiikan) perusteita sekä osaa soveltaa näitä siveelliseen (eettiseen)
pohdintaan ja toimintaansa
- tiedostaa
todellisuuskäsityksensä (maailmankatsomuksensa) muodostumiseen
(rakentumiseen) vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
- tiedostaa oman
elämän hallinnan tärkeyden
- tiedostaa järjen ja
perustelujen käytön ratkaisujen teossa
- osaa arvioida omaa,
oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien
avulla
- tuntee tärkeimpien
ihmisoikeusasiakirjojen sisällön erityisesti uskontokuntiin
kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
- osaa arvioida
periaatteiden, ratkaisujen ja tekojen oikeudenmukaisuutta
- osaa arvioida syitä
ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
- osaa puolustaa
ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti
uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- on valmis auttamaan
ja osallistumaan
- osaa erottaa hyvän
tieteellisen tiedon huonosta tieteestä ja valetieteestä
- osaa arvioida hyvän
tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
- tuntee ilmiöiden
luonnontieteellisen selittämistavan
- osaa arvioida
erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä
Keskeiset sisällöt
Jokaisen kurssin pitää sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien
siveydestä (moraalista), uskontokuntiin kuulumattomien
elämänkäsityksestä, muista elämänkäsityksistä, yhteisöstä ja
ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä
luonnontieteen todellisuuskäsityksestä (maailmankuvasta).
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- yksilö yhteisön
jäsenenä
- yksilön hyvinvointi
- vaikuttaminen
päätöksentekoon
- oikeusjärjestelmä
- valta ja vallan
käytön ongelmat
- sukupuoli, perhe
Elämänkäsitys
- ateismin historiaa
-
muiden käsitysten
historiaa
- uskontokuntiin
kuulumattomien oikeudet Suomessa ja eri maissa
- todellisuus,
todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys
- tieto, tiede ja
tutkimus
- luonnollinen ja
yliluonnollinen hyvän luonnontieteen mukaan
- ateismi,
uskonnottomuus ja uskonto
- oma elämänkäsitys
- onko elämällä
tarkoitusta
- emootiot, huumori
- onnellisuus ja
kärsimys
- kasvatus
- ajattelu
aivotutkimuksen mukaan
- mielenterveys
Kulttuuritaidot (taito elää valtarakenteessa)
Oppilas
-
tutustuu
ateistiseen valtarakenteeseen (kulttuuriin)
- tutustuu muihin
uskonnottomiin valtarakenteisiin (kulttuureihin)
- tutustuu muihin
valtarakenteisiin (kulttuureihin)
- tuntee viestintää
uskonnottomien kannalta
- tuntee taiteita
uskonnottomien kannalta
- tuntee
valtarakenteiden historiaa (kulttuurihistoriaa) uskonnottomalta kannalta
- tuntee elämää
uskonnottomissa yhteisöissä
- osaa uskonnottomat
tavat
- tuntee
uskonnottomien käsitysten levinneisyyden
- on saanut
käsityksen uskonnottoman ja muiden valtarakenteiden (kulttuureiden)
keskinäisistä suhteista, eroista, yhtäläisyyksistä ja historiallisista
juurista
- tuntee ateistista
ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta, tuntee ateistisia ja muita
uskonnottomia ajatuksia
- tuntee
uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
- on valmis
osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostamaan
suvaitsevuuden merkityksen
- oppii arvostamaan
omaa ja uskonnotonta perinnettään
- ymmärtää
tiedotusvälineiden elämänkäsityksellisen merkityksen
Siveys eli moraali
- ateistisia
käsityksiä siveydestä (moraalista)
- muita uskonnottomia
käsityksiä siveydestä (moraalista)
- uskontojen
käsityksiä siveydestä (moraalista)
- uskonnottomien ja
uskontoihin perustuvien siveyskäsitysten (moraalikäsitysten) eroja ja
yhtäläisyyksiä
- ihmisoikeudet,
eläinten oikeudet ja ympäristön suojelu uskonnottomalta kannalta
- eri
valtarakenteiden (kulttuurien) siveyskäsitykset (moraalikäsitykset)
yleisinhimilliseltä kannalta
- yhteisön ja
yhteiskunnan siveellinen (moraalinen) vastuu
- oikeudenmukaisuus
- siveellisten
(eettisten) ongelmien ratkaiseminen
Todellisuuskäsitykset
- uhkia, toiveita ja
ennusteita
- (maailman)
kaikkeuden kehitys
- kehitys maapallolla
- ympäristön ja
valtarakenneperinnön (kulttuuriperinnön) suojelu
- lainalaisuusoppi
(determinismi), satunnaisoppi (indeterminismi), vapaus luonnontieteen
näkökulmasta
- ihmiselämän
kiertokulku
- havainnot ja
toimintojen suuntaaminen niiden avulla
- tiedon hankkiminen
ja arviointi
- mitä on olemassa
- minun tulevaisuuteni
- toimiminen
uskonnottomuuden ja yleisinhimillisesti toivottavan tulevaisuuden
hyväksi
- käsityksiä ihmisen
ja luonnon suhteesta
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Siveys eli moraali
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- kykenee
vastuulliseen siveelliseen (eettiseen) pohdintaan
- tunnistaa omien
valintojensa ja tekojensa seurauksia
- tuntee siveellisen
(eettisen) ajattelun peruskäsitteitä ja uskonnottoman siveystieteen
(etiikan) perusteita sekä osaa soveltaa näitä siveelliseen (eettiseen)
pohdintaan ja toimintaansa
- osaa puolustaa
ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti
uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- on valmis auttamaan
ja osallistumaan
- osaa arvioida
periaatteiden, ratkaisujen ja tekojen oikeudenmukaisuutta
- osaa arvioida syitä
ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
- osaa puolustaa
ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti
uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- kykenee
hallitsemaan ryhmän ristiriitoja ja ongelmia luovalla tavalla
Kulttuuritaidot (valtarakennetaidot)Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
-
tuntee ateistisen
ja uskonnottoman perinteen peruskäsitteet ja sisällön
- tuntee muita
valtarakenteita (kulttuureja), niiden alkuperän ja peruspiirteitä
- tuntee ateistista
ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta
- tuntee
uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
- ymmärtää ateistisen
ja uskonnollisen käsityksen eron.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- on valmis
osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostaa
suvaitsevaisuuden merkityksen
-
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannaltaKäsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tuntee
uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
- tuntee tärkeimpien
ihmisoikeusasiakirjojen sisällön erityisesti uskontokuntiin
kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
- ymmärtää vallan
käyttöön liittyviä käsitteitä
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- osaa arvioida syitä
ja seurauksia ihmisyhteisöissä
- ymmärtää vallan
käytön ongelmat
ElämänkäsitysKäsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tuntee ateistisen
elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia
elämänkäsityksiä
- tuntee inhimilliset
perustarpeet
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- osaa vastata
kysymykseen ”Onko elämällä tarkoitus?”.
- osaa arvioida
erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä
- pystyy
perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
- tiedostaa oman
elämän hallinnan tärkeyden
TodellisuuskäsityksetKäsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
- tuntee ilmiöiden
luonnontieteellisen selittämistavan
- osaa erottaa hyvän
tieteellisen tiedon huonosta tieteestä ja valetieteestä
- osaa arvioida syitä
ja seurauksia luonnossa
- tuntee (maailman)
kaikkeuden ja maapallon kehityksen
- tuntee elämän
synnyn ja kehityksen maapallolla
- ymmärtää
ihmiselämän kiertokulun
- osaa vastata
kysymykseen ”Mitä on olemassa?”
- ymmärtää, kenellä
on todistusvelvollisuus (väitteen esittäjällä)
- ymmärtää ympäristön
ja kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeyden
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
- kokee elämän
mielekkääksi
- pystyy välttämään
petetyksi tulemista
- pystyy käyttämään
nykyaikaisia viestintävälineitä todellisuuskäsityksensä
(maailmankuvansa) päivittämiseen
- pystyy arvioimaan
viestintävälineiden välittämiä tietoja
- pystyy ennakoimaan
tulevaa kehitystä
- pystyy toimimaan
ennalta arvaamattomissa tilanteissa
- on valmis toimimaan
ympäristön ja valtarakenneperinnön (kulttuuriperinnön) vaalimisen
puolesta
- osaa arvioida hyvän
tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
- tiedostaa
todellisuuskäsityksensä (maailmankatsomuksensa) rakentumiseen
vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
- tiedostaa järjen ja
perustelujen käytön ratkaisujen teossa
- osaa arvioida omaa,
oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien
valossa
|