Vapaa-ajattelijain liiton liittovaltuuston kokous 27.11.2005

Suomen Ateistiyhdistykselle ei sinänsä kuulu jaella neuvoja Vapaa-ajattelijain liitolle, vaikka Suomen Ateistiyhdistyksen hallituksen jäsenet ovat tehneet aikoinaan liiton hyväksi enemmän työtä kuin kukaan nykyisen Vapaa-ajattelijain liiton hallituksen tai liittovaltuuston jäsenistä.

Vapaa-ajattelijain liiton tilaisuuksissa ja jopa toimintasuunnitelmaluonnoksessa esitetään kuulupuheisiin perustuvia väitteitä edellä mainituista henkilöistä. Kuulupuheiden levittäminen on siinä määrin ala-arvoista toimintaa, ettemme ryhdy kuulupuheita oikomaan kuten emme ole oikoneet niitä ennenkään.

Kerromme kuitenkin uutisia Vapaa-ajattelijain liiton toiminnasta ja kehotamme ihmisiä vertaamaan nykyisiä asiakirjoja ja nykyistä toimintaa aikaisempaan.

Uutinen

Kimmo Sundström 26.11.2005

Vapaa-ajattelijan liiton liittokokouksessa 11.–12.6.2005 valittu uusi liittovaltuusto pitää ensimmäisen kokouksensa ensi sunnuntaina Helsingissä.  Tässä kirjoituksessa arvioidaan liittohallituksen kokoukseen tuomia esityksiä.

Kokouksen esityslistaehdotus

Kokouskutsua ja esityslistaehdotusta ei ole hallitus (eikä kukaan muukaan) allekirjoittanut.  Kuka kutsun on lähettänyt?  Pitääkö kutsua noudattaa? 

Lista on köyhä asioista.  Liittovaltuusto (LV) valitsee varapuheenjohtajansa ja hyväksyy vuoden 2006 toimintasuunnitelman sekä talousarvion.  Listan kohta 8 on Paikallisvastuuhenkilöt.  LV:n puheenjohtaja Olavi Korhonen ehdottaa, että kullekin valtuuston jäsenelle ja varajäsenelle jaetaan maantieteelliset alueet, joihin he pitävät yhteyttä.  Kohta on tarpeeton.  Liiton sääntöjen 9 §:n toisen momentin mukaan Liittovaltuuston jäsenen velvollisuus on huolehtia järjestötyöstä oman yhdistyksensä ja sen lähialueilla.  LV:n varajäsenillä ei ole toimivaltaa; tältä osin esitys on ajattelematon. 

Listan kohta 9 on Tiedotustoiminta.  Asiassa keskustellaan Vapaa Ajattelijan uudesta päätoimittajasta ja taittajasta.  Kohdasta ei oikein selviä olisiko tarkoitus tehdä päätöksiäkin.  Mutta koska liiton sääntöjen mukaan hallitus valitsee ja erottaa liiton työntekijät, LV ei voi päättää asiasta mitään.  LV on yleensäkin enemmän keskustelufoorumi, vaikka sen pitäisi olla päätöksen tekijä.  Ehkäpä se voi tässä asiassa antaa sentään suosituksen hallitukselle?

Kohtana 10 on Julkilausumat.  Yhtään julkilausumaesitystä ei ole.  Miksi tämä kohta on esityslistaehdotuksessa? 

Toimintasuunnitelmaesitys vuodelle 2006

Esitys on varsin hupaisa.  Johdannossa todetaan, että Yhden vuoden toimintasuunnitelman tulee olla niin konkreettinen, että sen pohjalta voi aloittaa tekemisen ilman etukäteissuunnittelua.  Toimintasuunnitelma määrittää toiminnan hyvin yksityiskohtaisesti ja siitä on nähtävissä, mitä todellisuudessa on tarkoitus saada aikaan vuoden 2006 aikana. 

Ohje vaikutti päälle liimatulta ja oppikirjamaiselta, mutta varsin kiinnostavalta.  Sitten ilo loppui: 10,5-sivuisessa toimintasuunnitelmaluonnoksessa on vähän sellaista konkreettista, jota voisi pitää realistisena.  Luonnos on täynnä imagon parantamista, suunnittelua, toimintamallin luomista, selvittämistä, vaihtoehtojen etsimistä, pyrkimyksiä, työryhmiä, ohjausta ja muuta byrokratiaa.  Toimintasuunnitelmaluonnos on nimensä mukaisesti vielä luonnos.  Sitä olisi pitänyt parantaa ja karsia. 

Hallituksella on oikea pyrkimys jakaa tehtäviä jäsentensä kesken.  Vapaa-ajattelijain liitossa on ollut epäkohtana se, ettei pyrkimyksistä huolimatta tähän ole päästy kuin muutaman hallituksen jäsenen osalta.  Luonnos puhuu projekteista; jotakin uutta jargonia tämäkin.  Projektit ovat asioiden nykivää pätkähoitoa.  Tässä on kieltämättä uutta ilmettä, jota hallitus on hakemassa.  Puheenjohtajan lisäksi Aki Räisänen, Jorma Snellman ja Raimo Väisänen eivät johda mitään projektia.  Myöskään toiminnanjohtaja Paula Vasama ei johda mitään toimintaa.  Luonnoksessa on muutenkin kaikenlaista krääsää ympättynä liiton toimintaan. 

Vapaa-ajattelijain liitto perustettiin 21.11.1937 eikä se ole koskaan ollut niin varakas kuin nyt.  Rahan puute ei aiemmin ollut ongelma niille, jotka halusivat toimia.  Nyt mentaliteettina on: Raha ratkaisee.  Liiton käteisvarojen vähyysongelman ratkaisu on luonnoksen mukaan avain kaikkien muutosten toteuttamiseksi.  Kummallista, ettei hallitus sitten hanki lisää rahaa ja ratkaise ongelmaa? 

Liitto koettaa saada jäsenyhdistykset mukaan liiton toimintaan, kun liiton pitäisi tukea jäsenyhdistysten toimintaa.  Liitto johtaa lehtiprojektia, jossa tarkoituksena on synnyttää paikallislehtiä.  Lehdessä voitaisiin julkaista yhteinen materiaali.  Mitä se on?  Liitto kuitenkin lupaa, että lisäksi lehdessä voitaisiin julkaista yhdistyksen omatkin sivut.  Onkohan ainakaan printtilehdistä enempää tarvetta kuin niitä jo on olemassa?

Tunnustusta on annettava liiton kotisivun uusimisaikeelle.  Siinä onkin iso savotta.  Myös keskustelupalsta eli Koivuniemen paskahuusi pitäisi remontoida ja sensuuria lieventää.  Ei sensuuri oikein sovellu vapaa-ajattelijatoimintaan.

Kesäpäivien tavoite on jäsenistön motivointi ja sitouttaminen toimintaan.  Eikö päivillä ole mitään substanssia?  Jo motivoituneiden ei kannata tulla tällaisille kesäpäiville ja muita taas on vaikea saada mukaan, jos pihvi puuttuu.

Toimintasuunnitelmaehdotus ehdottaa laadittavaksi paljon suunnitelmia.  Eikö hallituksen olisi tullut esittää toimintasuunnitelma?  Hallitus valittiin kesäkuun alkupuolella.  Vasta nyt se ehdottaa tehtäväksi suunnitelmia. 

Hallitus on keksinyt uuden retoriikan.  Ei tosin kerrota mitä se on.  Uusi retoriikka on samaa puuta kuin uusi imagoelvistely.  Ei röttelöstä saada palatsia edes uudella retoriikalla. 

Vielä sana taloudenhoidosta: Hallitus haluaa siirtyä momenttibudjettiin.  Esimerkiksi valtion ministeriöillä on tällaiset budjetit.  Aikaisemmin liitolla oli tarkka talousarvio.  Vaikka se ei ollut varsinainen momenttibudjetti, sitä noudatettiin ilman byrokraattisia koukeroita.  Eikö taloudenhoitajan tehtävä ole juuri valvoa, että rahat käytetään, kuten liittovaltuusto on päättänyt?  Ehdotetut kuukausittaiset tuloslaskelmat ja rahoitusanalyysit ovat pikku kioskille liian korkealentoista byrokratia-askartelua.  Liiton vaurastumisen ajat ovat ohi.  Nyt on jääty tuijottamaan muutamaa lanttia kassan pohjalla.

Talousarvioesitys vuodelle 2006

Talousarvioesitys on köyhä tiedoista.  Liittohallitus kuuluttaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta talousarvio antaa vain pienen murto-osan tietoa siitä mitä talousarviot ennen antoivat.  Miksi?

Talousarvioesitys on optimistista huuhaata.  Opintotoiminnan avustuksia arvioidaan saatavan 4.000 euroa (vuonna 2004: 1.289,10).  Miksi näin?

Internet ja Eunet kulut on arvioitu vain 800 euroksi (1.606,75).  Miksi kulut laskisivat näin paljon?

Kulttuurilehtituki on arvioitu 6.000 euroksi (5.000,00).  Arvio on kovin optimistinen.  Vapaa Ajattelijan toimitukseen ja taittoon budjetoidaan 7.500 euroa (5.580,00).  Luvut kertovat kuinka halvalla nyt epäsuosioon joutuneet Janne Vainio ja Erkki Hartikainen tekivät vuosikausia lehteä.  Lehden painatukseen on esitetty 4.500 euroa (4.907,95).  Miksi kustannukset alenisivat tämän verran kahdessa vuodessa?

Hautaus- ja puhujatoiminnan (Koivistojen testamentti) alla on lueteltu Protun jäsenmaksu, ET-projekti ja ALPI-projekti.  Miten nämä liittyvät hautauspuhujatoimintaan ja vapaa-ajattelijoiden hautausmaiden hoitoon, johon Koivistojen testamentti määrää rahaston varat käytettäväksi?  Hallitus ehdottaa rikottavaksi testamenttimääräyksiä.  Voiko LV hyväksyä tällaista?

Helsingin Vapaa-ajattelijoita tuetaan edelleen alihintaisella toimistotilan ja -palvelun vuokraamisella (vain 100 euroa/kk).  Vuokra on ollut samansuuruinen ainakin kymmenen vuotta.  Käypä vuokra olisi 200 euroa/kk.  Miksi yhtä jäsenyhdistystä suositaan tällä tavalla?

Puhelin- ja telekopiokuluihin budjetoidaan 1.000,00 euroa (1.556,10).  Miksi kustannukset alenisivat kolmanneksella?  Poistot toimistokoneista ja kalustosta on jätetty tekemättä.  Miksi?

Kirjanpitoon on budjetoitu 2.000 euroa.  Aiotaanko se ulkoistaa?  Miksi siitä ei erikseen kerrota valtuutetuille?

Valtionavustusta oletetaan saatavaksi 30.000 euroa (25.000,00).  Tämä ei ole enää toiveajattelua vaan itsepetosta.

Talousarvio on epärealistinen.  Arviot eivät koskaan pidä paikkaansa, mutta niiden tulisi silti olla realistisia.  Ja miksi budjetin on laatinut hallituksen untuvikkojäsen Petri Karisma, ei toiminnanjohtaja-taloudenhoitaja Paula Vasama?  Kun Paula Vasaman työsuhdetta ei puoliteta, vaan hän saa edelleen kokopäiväpalkkaa, voisi ajatella, että hänen tehtäväkseen annettaisiin talousarvioesityksen laatiminen. 

Vapaa Ajattelijastako Uskonnoton?

Otollinen puheteema on liiton julkaiseman Vapaa Ajattelijan ja liiton nimen muutoshankkeet.  Hallituksen puheenjohtaja Robert Brotheruksen mielestä Uskonnoton voisi olla hyvä nimi lehdelle.  Se olisi selkeämpi, ymmärrettävämpi ja helpompi markkinoida, Brotherus ajattelee.  Kaikkea pitää nykyisin näköjään markkinoida kuten pesupulveria tai muuta hyödykettä tai palvelua.  Brotheruksen mielestä lehden nimen muutos voisi pohjustaa liiton nimen muuttamista Uskonnottomien liitoksi.

Mitä ajatuksia uskonnoton tuo mieleen?  Esimerkiksi politiikassa on vihreitä ja punaisia puolueita, olipa kerran kirjava puoluekin.  Miltä tuntuisi näiden joukossa Väritön puolue? Uskonnottomien liitossa olisi se hyvä puoli, että nykyiset vapauteen ja ajatteluun liittyvät vihjemerkitykset häviäisivät liiton nimestä.  Nimilappu ja sisältö vastaisivat paremmin toisiaan.  Mutta eikö tämä olisi nykyisin muotiin tulleen imagopuheen vastaista?  Tässä on selvä työmaa uudelle retoriikalle. 

On myös otettu esille Vapaa Ajattelijan ja Suomen Humanistiliiton julkaiseman Humanistin yhdistäminen.  Puheenjohtaja Robert Brotherus suhtautuu asiaan myönteisesti.  Olisi kuitenkin hyvä muistaa miksi humanistit aikanaan erkanivat vapaa-ajattelijaliikkeestä ja että humanismi on kokonaan eri ajatustraditio kuin vapaa-ajattelu.  Aatteellisella kentällä lehtiä ja järjestöjä ei voida niputtaa samalla tavalla kuin liikeyrityksiä fuusioidaan.  Se olisi väkivaltaa luonnollista kehitystä ja historiaa vastaan, joka kostautuisi pian.  Humanisti-lehdellä on joitakin sellaisia etuja, joita Vapaa Ajattelijalla ei ole.  Yleisöllä pitäisi myös olla valinnanvaraa.  Suurissa maissa lehtiä ilmestyy useita, vieläpä eri kielillä, Suomessa vain kaksi.  Mutta sekin on kaksi kertaa parempi kuin yksi lehti.