Katsomuksen omakohtainen valitseminen: Miksi arkijärki hylkii tiedettä?

Sisällysluettelo
  1. Katsomuksen omakohtainen valitseminen: Miksi arkijärki hylkii tiedettä?
    1. Lähde
    2. Ennakkoluulojen syitä
    3. Keskustelun aiheita
    4. Miksi pyrkiä ajattelemaan järkevästi?
    5. Keskustelun aiheita
    6. Tiede katsoo arkiajattelun ulkopuolelle
    7. Tiedettä omaksutaan auktoriteetin menetelmällä
    8. Keskustelun aiheita
    9. Suoraviivainen arkiajattelu
    10. Keskustelun aiheita
    11. Katsomuksen omakohtainen valinta
    12. Keskustelun aiheita
    13. Onko kaikki, mikä tulee luonnosta, hyvää?
    14. Keskustelun aiheita
    15. Järkiperäiset vastaväitteet eivät aina tehoa ­
    16. Keskustelun aiheita
    17. Uusien todeisteiden vähättely
    18. Keskustelun aiheita
    19. Informaatiota tulvii
    20. Keskustelun aiheita
    21. Yleisiä mielipiteitä on vaikea syrjäyttää
    22. Keskustelun aiheita
    23. Tieteellinen menetelmä menee yli ymmärryksen
    24. Keskustelun aiheita
    25. Poliitikkkojen takinkääntö voi olla hyödyllistä
    26. Keskustelun aiheita
    27. Keskustelun aiheita

Lähde

Tiede 1/2011 artikkeli, Kirsi Heikkinen Arkijärki hylkii tiedettä.
Lähde ei vastaa alla olevasta suomennoksesta ja tekstin muokkauksesta.

Ennakkoluulojen syitä



Ukko ylijumalahan siellä heittelee salamoitaan.

Ihminen on järjetön eläin, jota totuus ei kovin paljon kiinnosta.

Ilmasto mitään lämpene mutta talvihan on kylmä. Kaikki, mikä tulee luonnosta, on terveellistä. Syömättä oleminen puhdistaa elimistön. Ihmisten välillä on rotueroja. Lihavat ovat laiskoja.

Tällaisia ja monia muita päätelmiä ja kestämättömiä käsityksiä löytyy älykkäiltäkin ihmisiltä. Ne eivät juuri häviä, vaikka tutkimus saisi selville mitä.

Tähän on luonnollinen syy. Erittelevä ajattelu on elämän säilymisen kannalta toissijainen ajattelumuoto. Se on liian hidasta, jotta se pitäisi hengissä.

Ihminen ei ole luontaisesti järkevä olento. Toimivuus on ihmiselle totuutta tärkeämpää.

Esivanhempiemme piti äkkiä päätellä, mitkä asiat olivat vaarallisia, mitkä turvallisia ja mitkä yhdentekeviä.

Tähän tarpeeseen kehittyi oivaltava ajattelu, joka luokittelee asioita nopeasti samankaltaisuuden perusteella ja kytkee ilmiöitä yhteen sen perusteella, mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan.

Evoluutiobiologit osoittivat  äskettäin, että meille on ollut evolutiivista etua taipumuksesta yhdistää syy ja seuraus vähäisin perustein.

Esihistorialliset ihmiset saattoivat esimerkiksi yhdistää heinikon kahinan saalistajaan ja piiloutua aina äänen kuullessaan. Useimmissa tapauksissa kahinan aiheutti tuuli, mutta jos lauma leijonia oli tulossa, oli piileskelystä suurta hyötyä.

Keskustelun aiheita

  • Keksikää kymmenen koululaisten ennakkoluuloa.
  • Keksikää kymmenen opettajien ennakkoluuloa.
  • Keksikää kymmenen muiden oppilaiden ennakkoluuloa.
  • Keksikää kymmenen vanhempienne ennakkoluuloa.
  • Perustelkaa, miksi yllä mainitut neljäkymmentä käsitystä ovat todella ennakkoluuloja.
  • Tehkää arvio siitä, kuinka monta ennakkoluuloa yhdellä ihmisellä keskimäärin on?
  • Pohtikaa sitä, miksi on usein vaikeaa selvittää, miten asiat oikeastaan ovat?
  • Pohtikaa sitä, miksi koulu opettaa ennakkoluuloja.

Miksi pyrkiä ajattelemaan järkevästi?



Finnejä poskessa.

Vasta kun elämä monimutkaistui, oivalluksen rinnalle kehittyi tietoinen, järkevä ajattelu. Automaattiset pikapäätelmät palvelivat esivanhempiamme niin hyvin, että kuljemme edelleen niiden varassa arjessamme.

Ihminen saattaa olla vaikka kuinka hyvin koulutettu ja älykäs, mutta hänellä voi silti olla virheellisiä käsityksiä todellisuudesta.

Oivaltava arkiajattelu vie helposti harhaan, koska se ei harkitse edes perustietojensa totuutta. ­ Arkipäivän ajattelu ei suinkaan tähtää totuuden etsimiseen vaan sille riittää, että löytyy jokin ratkaisu.

Todellisuudesta oivallus ei kerro mitään varmaa, koska se luottaa omiin silmiin ja omakohtaisiin kokemuksiin. Jos peilistä näkyy, että naamassa on finnejä sen jälkeen kun on syönyt suklaata, on helppoa vakuuttua siitä, että suklaa on finnien syy. Finninaama ei voi eikä välitä tietää, että useimpien muiden iho näyttää suklaan syömisen jälkeen samalta kuin ennenkin ja finnit aiheuttaa ilmeisesti jokin muu.

Oivaltava ajattelu on suoraan sidoksissa siihen, mitä näemme, kuulemme, haistamme, maistamme ja tunnemme. Siksi sellaiset tieteelliset tutkimustulokset, jotka ovat ristiriidassa aistihavaintojemme kanssa, saavat suurta vastustusta osakseen.

Kopernikuksen väitteet aurinkokunnan aurinkokeskeisyydestä kaikuivat kuuroille korville, koska jokainen näki itse, että Aurinko kiertää Maata eikä päinvastoin. 

Keskustelun aiheita

  • Mitä haittaa olisi siitä, että osaisi ajatella järkevästi ja eritellä tosiasiat ennakkoluulojen joukosta?
  • Mitä hyötyä olisi ennakkoluulottomuudesta?
  • Kannattaako olla ennakkoluuloinen vai ennakkoluuloton?

Tiede katsoo arkiajattelun ulkopuolelle



Silmät voivat nähdä väärin, aistimme eivät havaitse kaikkea, ja henkilökohtaiset kokemukset ovat yksittäisiä ja tulkinnanvaraisia. Siksi tiede tekee päätelmiä havainnoista vasta, kun havainnot on toistettu ja vahvistettu eri tutkijoiden tekeminä, eri menetelmin ja eri koehenkilöin.

Tiede katsoo laitteineen ja menetelmineen myös niin kauas arkitodellisuutemme ulkopuolelle, että tavallisen ihmisen on vaikea saada siitä otetta. ­

Tiede tuntuu arjestamme käsin käsittämättömältä ­ ja siksi merkityksettömältä. Tiede etääntyy arkikokemuksesta vielä lisää, koska se toimii yhä suurempien ja pienempien yksikköjen parissa. Aistihavaintomme sen sijaan eivät muutu miksikään.

Arkikokemuksen mittakaava on alun perin kapea. Millimetrin voi vielä nähdä, mutta mikrometrejä ei, nanometreistä puhumattakaan. Ihmisen palkka pyörii ehkä tuhansissa, kun tieteessä käytetään miljardeja ja biljoonia. Autolla taitamme enintään satoja kilometrejä, kun taas tähtitiede tutkii valovuosien etäisyyksiä.

Tiedettä omaksutaan auktoriteetin menetelmällä



Toisaalla tässä oppiaineistossa on esitelty auktoriteetin eli arvovallan manetelmää.

Usein tieteellinen tieto on suorastaan arkijärjen vastaista ja siksi vaikeaa hyväksyä. Kummituksetkin käyvät arkijärkeen paremmin kuin esimerkiksi valohiukkaset. ­

Henget esitetään yleisesti jonkinlaisina läpikuultavina henkilöhahmoina, joten ne on helppo kuvitella mielessään. Valon rakennetta sen sijaan on vaikea hahmottaa.

Miksi monet eivät usko kummituksiin, mutta ajattelevat, että Cernin LHC-törmäyttimessä vilistää alkeishiukkasia ­ siitä huolimatta, että ymmärrys fysiikasta on pahasti vajavainen? ­

Siihen vaikuttavat oppiminen ja luottamus tieteelliseen tutkimukseen. Tulokset sopivat alkeishiukkasista esitettyihin malleihin. Sen sijaan yksikään koe ei vahvista aaveiden olemassaoloa

Kuinka paljon nojaudumme oivallukseen tai erittelevään ajatteluun, riippuu yksilöstä, tilanteesta ja yhteisöstä. Joillain ihmisillä toinen ajattelutapa on hallitsevampi kuin toinen, joillain ne esiintyvät yhtä voimakkaina.

Keskustelun aiheita



  • Ottakaa selvää siitä, kuinka suuri osa suomalaisista uskoo horoskooppeihin.
  • Ottakaa selvää siitä, miksi horoskooppeihin ei ole syytä uskoa (esimerkiksi Skepsis ry:n sivuilta).
  • Mistä johtuu, että Cernin LHC -hiukkaskiihdytin rakennettiin? Ottakaa selvää, kuinka paljon se maksoi.

Suoraviivainen arkiajattelu



Kansallissosialistien propagandaministeri Joseph Göbbels puhuu. Periaate: Toimi ensin ja ajattele sitten.

Ehdoton valtaosa ihmisistä ajattelee suoraviivaisesti eli päättelee asioita yksinkertaisen luokittelun ja syy-seuraussuhteiden avulla. ­ Päättelyketju on varsin yksinkertainen.  Jos ajattelen, että X:n aiheuttaa Y, niin aina kun näen Y:n, oletan, että sitä seuraa X tai jos näen X:n, niin otaksun, että sitä edelsi Y.

Suoraviivainen ajattelija nojaa useimmiten yhteen luokkaan tai sääntöön, jonka avulla esillä olevaan kysymykseen saa jotakin järkeä. Yleensä hän on omaksunut ne toisilta ihmisiltä tai ne ovat muuten juurtuneet yhteisöön.

Henkilökohtaiset kokemukset tulkitaan valmiiden luokkinen ja sääntöjen avulla. Tämän
tyyppinen ajattelu luottaa arvovaltoihin eikä aseta kyseenalaisiksi vallitsevia sääntöjä. ­

Tällaisessa ajattelussa kielellä on vähän merkitystä, paitsi silloin, kun siitä tulee osa jotakin käyttäytymistä. Sarjallinen ajattelu ei välitä mutkikkaista käsitteistä, tieteestä tai järkevästä perustelusta.

Suomen kaltaisessa maassa noin kymmenesosa aikuisista järkeilee näin alkeellisesti. ­ Yhdysvalloissa sarjallisesti ajattelevien osuus aikuisväestöstä on todennäköisesti jopa neljännes, mikä heijastaa sitä, että isompi osa väestöstä elää köyhyydessä sekä on huonosti koulutettua ja toiminnallisesti lukutaidotonta.

Keskustelun aiheita

  • Keksi kymmenen tilannetta, joissa on syytä ensin ajatella ja sitten toimia.
  • Keksi kymmenen tilannetta, jossa on pakko toimia heti.
  • Miten erotat toisistaan ne tilanteet, joissa voi harkita ensin ja ne tilanteet, joissa on pakko toimia heti?

Katsomuksen omakohtainen valinta

Vain harva jäsentää todellisuutta järjestelmällisestii. ­ Järjestelmällisesti päättelevät ihmiset suhtautuvat todellisuuteen mahdollisten kytkentöjen järjestelminä. Heillä on kyky tunnistaa, että ilmiöt tapahtuvat aina jossain yhteydessä eli viitekehyksessä.

He arvioivat myös havaintojen laatua sekä niiden yhteisöllisiä kytkentöjä ja ymmärtävät, että luokat ja säännöt ovat ihmisten luomia ja yhteisön virittämiä. Tämä mahdollistaa suhteellisen ajattelun, joka tulkitsee erilaisten väitteiden merkitystä ja pohtii  niiden pätevyyttä. Tämä johtaa tieteellisen menetelmän ja järkiperäisen perustelun arvostamiseen. ­

Teollisuusmaiden ihmisistä, ehkä noin kymmenesosa, ajattelee tällä tavoin. Osa järkeilee alkeellisesti Osa ihmisistä ei pysty suoraviivaiseenkaan päättelyyn, vaan keskittyy täysin siihen, mitä heille juuri nyt tapahtuu. He ymmärtävät tapahtumat ikään kuin toisiinsa kytkeytyneiden yksittäisten tilanteiden sarjoina. He oppivat, milloin tietyt tilanteet tai käyttäytymistavat toistuvat.

Keskustelun aiheita

  • Osaavatko koirat ajatella etukäteen ja juonitella?
  • Osaavatko kissat ajatella etukäteen ja juonitella?
  • Miksi kaikki ihmiset eivät osaa ajatella etukäteen?
  • Voiko harkitsevuutta oppia? Esimerkki: Pysähdy, sinulla ei ole mitään kiirettä.

Onko kaikki, mikä tulee luonnosta, hyvää?



Kärpässieni on myrkyllinen, mutta shamaanit ovat käyttäneet sitä huumeena.

Tiede voi opettaa, millaisia asioita todellisuudessa on, mutta lapsekas luontainen ajattelumme vaikuttaa silti siihen, miten päättelemme ja käyttäydymme. Pienet lapset oppivat lähes itsestään, että luonnossa esiintyvät oliot, kasvit ja eläimet, pystyvät parantamaan itsensä mutta keinotekoiset asiat eivät. Jo nelivuotiaat tajuavat, että hajonnut pöytä ei voi korjaantua itsestään mutta kissan naarmu parantuu ja leikattu nurmikko kasvaa takaisin. ­

Juuri tämä ydintieto lienee saanut ihmiset uskomaan 1500-luvulle asti, että vain kasvit tai eläimet kelpaavat lääkkeeksi. Sama väärinkäsitys synnyttänee yhä oivalluksen, että luonnonmukainen terveyden ja sairaanhoito on ihmiselle parempaa kuin on enimmäkseen keinotekoinen.

Samankaltainen ajattelu näyttää värittävän suhtautumista ruokaan. moni uskoo, että kaikki, mikä tulee luonnnosta, on "hyvää" ja terveellistä, kun taas epäluonnollista ruokaa pidetään "pahana" ja epäterveellisenä. Luomu on hyvis ja lisäaine pahis. ­

Näin ei tietenkään ole. Ihmisiä kuolee, kun he juovat puhdistamatonta vettä. Moni kasvi on myrkyllinen, ja pakkanen ja aurinko voivat tappaa. Toisaalta keinotekoisesti valmistetut lääkkeet ja ruokien  lisäaineet ovat pelastaneet miljardien ihmisten hengen.

Keskustelun aiheita

  • Onko luonnosta tulevilla vitamiineilla ja kemiallisesti tuotetuilla vitamiineilla mitään rakenteelista eroa?
  • Onko luonnonlannoitteissa olevilla typpiyhdisteellä ja teollisesti tuoteilla typpiyhdisteilä mitään rakenteellista eroa?
  • Onko luonnonlannoitteiden fosforiyhdisteillä ja teollisesti tuotetuilla fosforiyhdisteillä mitään rakenteellista eroa?
  • Mistä johtuu, että kemian vastaisia käsityksiä esiintyy?

Järkiperäiset vastaväitteet eivät aina tehoa ­

Mielipiteet ovat vain harvoin alttiita arvostelulle, koska mielipiteet käyttäytyvät ennakkosuodattimina, niitä on vaikea muuttaa. ­

Harvoin kukaan meistä istuu ja vertailee tosiasioita, miettii niiden vahvuuksia ja heikkouksia ja valitsee sitten johdonmukaisimman ja järkevimmän käsityksen siitä huolimatta, mitä aiemmin ajatteli. Suodatamme asiat elämän mittaan koostamiemme käsitysten, oletusten, aavistusten ja ennakkoluulojen läpi. Valitsemme ne, jotka vahvistavat sitä, minkä jo ennestäänkin ajattelemme ­ ja jätämme muut huomiotta.

Tämä mekanismi vaikuttaa myös järkevän ajattelijan ja tieteentekijän päässä.

­ Tutkijat ovat ihmisiä: ei heidänkään ole helppoa luopua käsityksistä, joihin ovat luottaneet. Pidämme kiinni vanhasta

Toisin kuin tieteellä, joka rakentuu alun alkaen epäilylle, arkipäiväisellä ajattelulla ei ole tarvetta eikä pyrkimystä korjata itseään. ­

Päinvastoin. Pitäydymme aiemmissa käsityksissä varsin sinnikkäästi vastakkaisesta informaatiosta huolimatta. Omien käsitysten vastainen tieto tulkitaan yleensä epäluotettavaksi tai sattuman aiheuttamaksi poikkeukseksi, eikä sitä juuri koskaan pidetä osoituksena siitä, että omat käsitykset olisivat virheellisiä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi on hyvin vakeaa muuttaa omia mielipiteitään?
  • Missä asioissa epäily on erittäin hyödyllistä?
  • Kannattaako omia epäilyksiään kertoa muille?

Uusien todeisteiden vähättely

Psykologit osoittivat jo parikymmentä vuotta sitten, että koehenkilöt vähättelevät sellaisia todisteita, jotka ovat vastakkaisia heidän aiemmille käsityksilleen ja korostavat todisteita, jotka tukevat niitä. Sama todiste tulkitaan eri tavalla riippuen siitä, vahvistaako se omaa suosikkikäsitystä vai kyseenalaistaa sitä.

Arkiajatteluun perustuvat mielipiteet ovat pysyviä myös siksi, että oivaltava ajattelu on tiedostamatonta: usein emme edes huomaa, että olisi mitään, mihin pitäisi puuttua.

Ihminen voi myös olla täysin tietoinen siitä, että hänen mielipiteensä riitelevät esimerkiksi luonnonlakien kanssa ­ ja pitää silti sinnikkäästi kiinni käsityksistään.

Miten se onnistuu? Vastaus on ­ usko tai älä ­ runsaissa todisteissa. ­



Vetten päällä kävely.

Ihme tarkoittaa luonnonlakien vastaista tapahtumaa.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa miksi vallanpitäjät levittävät usein väitteitä, jotka he tietävät itse erpättömiksi? Mistä johtuu sitkeä usko ihmeisiin?
  • Joko edellinen paavi on julistettu ihmeiden tekijäksi?
  • Mikä on Humen puntari? Miten sillä voidaan arvioida ihmeiden olemassaoloa?

Informaatiota tulvii

Luotamme vakaasti siihen mitä näemme, ja ympäristö suorastaan pursuaa sattumia, joita voi tulkita miten haluaa.

Tiedotusvälineet vilisevät myös tieteeksi verhoiltuja valetieteellisiä tutkimuksia, joilla on helppo tukea käsityksiään. Näennäistiede on emotionaalisesti vakuuttavaa. Esimerkiksi niin sanottu vaihtoehtoinen lääketiede mainostaa henkilökohtaisilla kokemuksilla. Sen todistajanlausunnot tehokkaista hoitotuloksista tekevät oivaltavaan ajattelijaan suuremman vaikutuksen kuin erittelevää ajattelua edellyttävät todennäköisyydet ja suhdeluvut.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa selvää, millä tavalla kiinalainen lääketiede uhkaa sukupuuton partaalla olevia eläinlajeja?
  • Miksi ns. vaihtoehtoista lääketiedettä saa myös Suomessa mainostaa?
  • Etsikää lehdistä vaihtoehtoisten lääkkeiden mainoksia ja pohtikaa sitä, miksi niitä ei kannata ostaa.

Yleisiä mielipiteitä on vaikea syrjäyttää

Opimme toisilta käsityksiä, että yleisiä mielipiteitä on erityisen hankala syrjäyttää, koska ympäristö vahvistaa niitä. ­

Mielipiteet kumpuavat ihmisten henkilökohtaisesti havaitsemista säännönmukaisuuksista, mutta mikä ehkä tärkeämpää, meidät yhtesöllistetään, ­ opimme mielipiteitä muilta. Emme niinkään opi, miten toiset ajattelevat, sen sijaan opimme nipun valmiita mielipiteitä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi muutamista havaittuista yksittäistapauksista ei pidä tehdä yleistyksiä?
  • Mistä johtuu, että useimmat ihmiset tekevät tällaisia yleistyksiä?
  • Missä tilanteissa on pakko toimia vajavaisen tiedon perusteella?

Tieteellinen menetelmä menee yli ymmärryksen



Tieteellinen menetelmä menee yli useimpien ymmärryksen, eivätkä järkevän ajattelun päätyökalut, johdonmukaisuus ja arvostelukyky, kuulu kovin monen työkalaatikkoon. ­

Kun ihminen kohtaa perustelun, joka sisältää kirjon yleisiä käsitteitä ja periaatteita, hän voi ohittaa sen liian hienona tai ihanteellisena tai muuten merkityksettömänä. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteivät tieteelliset päätelmät koskaan pääsisi läpi. Usein ne pääsevät.

Mutta yleensä tieteelliset väitteet hyväksytään samalla tavoin kuin mielipiteet tai uskonnolliset väitteet. ­ Niitä pidetään arvovaltaisina, joten ne yksinkertaisesti hyväksytään. Takinkääntäjät haukutaan.

Arkiajattelulle tyypillistä uskomusten ja asenteiden pysyvyyttä pidetään joskus virheellisesti asiantuntemuksen ihanteena.­

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että tieteestä kirjoittajat käyttävät hyvin paljon vierasperäisiä sanoja, joita kaikkia he eivät edes itse ymmärrä?
  • Miten tilannetta voitaisiin parantaa?
  • Riittäisi, että kouluissa opetettaisiin ajattelemaan järkevästi ja erittelevästi. Miksi näin ei tehdä?

Poliitikkkojen takinkääntö voi olla hyödyllistä



Jörn Donner

Tämä ilmenee politiikassa. Jos poliitikko muuttaa käsityksensä, kun aiempi mielipide on osoittautunut vanhentuneeksi tai perusteettomaksi, häntä syytetään takinkäännöstä.

Mielipiteen muuttuminen ei aina heijasta epärehellisyyttä, vaan se voi olla osoitus erittelevästä tiedonkäsittelystä.

Molempia tarvitaan. Oivaltava ja erittelevä päättely eivät kumpikaan ole vain viisasta tai vain tyhmää. Molemmat ovat ihmiselle välttämättömiä, ja molemmilla on omat ansionsa ja heikkoutensa.

Oivallus on luovuuden, mielikuvituksen ja yhteisöllisyyden perusta. Ilman erittelevää  ajattelua olisimme jonkinlaisia kaksijalkaisia äyriäisiä. Emme tietäisi mitään siitä, miten maailma todellisuudessa toimii.

Keskustelun aiheita

  • Ketkä poliitkot ovat mielestäsi kääntäneet takkiaan perustellusti?
  • Ketkä poliitikot ovat mielestäsi kääntäneet takkia perustelemattomasi?
  • Ketkä poliitokot ovat kääntäneet takkiaan oman edun vuoksi?
  • Ottakaa selvää siitä, kuinka moneen puolueeseen suorasanaisuudestaan tunnettu poliitikko Jörn Donner on kuulunut.

Järkevimmänkin mielen komeroista löytyy yliluonnollisia luurankoja. Etkö usko? Tehdään testi. Jos sinulla on vihkisormus, olisitko silmää räpäyttämättä valmis vaihtamaan sen toiseen, täsmalleen samanlaiseen? Pukisitko ihokarvankaan värähtämättä päällesi Hitlerin villapaidan? Jos joutuisit elinsiirtojonoon, kelpuuttaisitko luovuttajaksi pedofiilin?

Entä miten suhtautuisit, jos kuolemansairaalle läheisellesi siirrettäisiin sarjamurhaajan sydän? Ihmiset kavahtavat niitä lähes poikkeuksetta. ­

Einsteinin omaksi väitettyä kynää hipelöidään innokkaasti. Naisia ja tyttöjä kiduttaneen ja tappaneen Fred Westin vaatetta harva suostuu pukemaan päälleen.

Keskustelun aiheita

  • Testatkaa yllä olevilla kysymyksillä koulun oppilaita.