Satuja ja totta 1
Peruskoulun elämänkatsomustieto 1

et1


Tämä on päivitetty 1.10.2014

Kaikki etkirjat löydät tästä

Sisällysluetteloon pääset napauttamalla tästä:

Opetussuunnitelmat

Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydättästä

Opetushallituksen ohjeen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä

Minkä takia maapallolla on ihmisiä?

Sehän on aivan turhaa. Eihän muuallakaan ole.
Uutislehti satanen 8.2.2005

Miten suklaamunat tehdään?

Ensin otetaan kananmunasta malli ja sitten tehdään suklaamunakone. Mutta niitä ei voi tavallisessa kananmunakoneessa tehdä.
Yhteishyvä - lehti 4/2006

Valtatien hirviöt

Illan hämärässä autoilija näki tiepuolessa kokonaan punaiseen pukeutuneen olennon, joka heilutti kättään. Autoilija pysäytti ajoneuvonsa ja avasi ikkunan.

- Minä olen Valtatien punainen hirviö, olento sanoi.
- Anna minulle jotakin syötävää.

Autoilija ojensi olennolle matkaevääksi varaamansa lihapiirakan, ja hirviö hävisi. Hetken kuluttua tiepuolessa seisoi kokonaan vihreään pukeutunut olento, joka myös halusi autoilijan pysähtyvän.

- Minä olen Valtatien vihreä hirviö, olento sanoi, kun autoilija avasi ikkunan.
- Anna minulle jotakin juotavaa.

Autoilija kaivoi hansikaslokerosta Coca-Colan ja ojensi sen olennolle. Hirviö häipyi, ja autoilija jatkoi matkaansa. Jonkin ajan kuluttua hän näki tiepuolessa kokonaan siniseen pukeutuneen olennon. Autoilija pysähtyi.

- Annapa kun arvaan, autoilija sanoi olennolle. -
- Sinä olet tietysti Valtatien sininen hirviö. Mitä sinä haluat?

- Ajokortin ja rekisteriotteen

Sisällysluettelo
  1. Kotona
    1. Tavallinen perhe
    2. Minun perheeni
    3. Keskustelun aiheita
    4. Perheen merkitys minulle
      1. Perheen sääntöjen laatiminen
      2. Perussäännöt kaikille perheille
    5. Keskustelun aiheita
    6. Erilaisia perheitä
    7. Keskustelun aiheita
    8. Suurperheen talo
    9. Keskustelun aiheita
    10. Koti
    11. Keskustelun aiheita
    12. Perheen juhlat
      1. Liputuspäivät
    13. Keskustelun aiheita
      1. Uudenvuodenyö
    14. Keskustelun aiheita
      1. Syntymä- ja nimipäivät
    15. Keskustelun aiheita
      1. Suvun juhlat
    16. Keskustelun aiheita
      1. Arkipyhät
    17. Keskustelun aiheita
      1. Isot kristilliset juhlat
    18. Keskustelun aiheita
    19. Keskustelun aiheita
  2. Tutustuminen toisiin
    1. Keskustelun aiheita
  3. Minä ja aikuiset
    1. Keskustelun aiheita
  4. Harrastukset
    1. Television katsominen
    2. Pelit
    3. Tiede
    4. Taide
    5. Käsityöt
    6. Ruoan laitto
    7. Puutarhan hoito
    8. Lemmikkieläimet
    9. Liikunta
    10. Matkustelu
    11. Keräily
    12. Valokuvaus ja videokuvaus
    13. Tietokoneet ja tietotekniikka
    14. Internet
    15. Järjestötoiminta
    16. Keskustelun aiheita
  5. Miltä minä näytän
    1. Miten ihmiset arvioivat ulkonäköä
    2. Pituus ja lyhyys
    3. Lihavuus ja laihuus
    4. Silmien, hiusten ja ihon väri
    5. Makuja on hyvin monia
    6. Keskustelun aiheita
  6. Millainen olen
    1. Luonteenpiirteet
    2. Keskustelun aiheita
    3. Missä olen hyvä, missä en?
    4. Keskustelun aiheita
  7. Ystävyys
    1. Kuka on ystävä?
    2. Mitä ystävyyteen kuuluu?
    3. Erilaisia ystävyysuhteita
    4. Ystävyyden elämänkaari
    5. Ystävyys vaarassa
      1. Ystävä vai tuttava?
      2. Ystävä ja omat heikkoudet
      3. Ystävyyssuhde vaatii jonkinlaisen yhdistävän tekijän
      4. Kiire ja ystävyys
      5. Testiviestiystävät
      6. Ystävyys töissä
      7. Hyödyn vuoksi
      8. Puhu ja kuuntele
      9. Ristiriitojen välttely
      10. Ovatko arkunjantajat välttämättömiä?
      11. Ystävyys vaikuttaa terveyteen
      12. Kevyt ystävyys
    6. Anteeksi pyytäminen
      1. Anteeksiantaminen antaa voimaa
      2. Anteeksi ensin itselle
      3. Emootiot kuoriutuvat kerroksittain
      4. Sisäinen sovitus
    7. Rakkaus
      1. Rakkaus ja kiintymys
      2. Rakastumisen ehdot
      3. Romattinen rakkaus
      4. Rakkauden kestävyys.
    8. Ystävällisyys
      1. Miksi kannattaa olla kiltti
      2. Antaessaan saa
      3. Kiltteys voi olla vaativaa
      4. Vaikuttimena hyvä mieli
      5. Ystävälliset teot kiertämään
      6. Hyvä ei maksa mitään
      7. Pieni on kaunista
      8. Ystävänpäivä 14.2.
      9. Ystävänpäivän alkuperä
      10. Valentinuksen tarinat
      11. Ystävänpäivän tulo kalenteriin
    9. Keskustelun aiheita
  8. Kuunteleminen on arvostusta
    1. Huono kuuntelu aiheuttaa ongelmia
    2. Kuunteleminen on myös toisen arvostamista
    3. Kuuntele myös se, mitä toinen sanoo epäsuorasti
    4. Kuuntelemisen harjoitteleminen
    5. Puhujaa saattaa helpottaa se, että hän saa kertoa huolensa toiselle
    6. Kuuntelemisen tapoja
    7. Tehtäviä kuuntelemisesta
  9. Erilaisia ympäristöjä
    1. Mikä on ympäristö
    2. Keskustelun aiheita
    3. Asuinympäristöjen kehitys Suomessa
    4. Keskustelun aiheita
    5. Asuinympäristöt nykyään
      1. Asumislähiö
      2. Keskustan kaupunginosa Kallio
      3. Korpiseudun maalaiskylä
      4. Vuorelan taajama (Siilinjärvi)
      5. Joensuun kartano Lounais-Suomessa
      6. Tavalliset Pohjanmaan maanviljelijät
      7. Virkkalan omakotialue Lohjalla
    6. Keskustelun aiheita
  10. Erilaisia maisemia ja luonnonympäristöjä
    1. Suomen historialliset maakunnat
    2. Lappi
      1. Alue
      2. Asukkaat
      3. Elinkeinoja
      4. Kulttuuri
      5. Moninainen luonto
    3. Keskustelun aiheita
    4. Pohjanmaa
      1. Elämänlaatu syntyy pienistä asioista.
      2. Ainutlaatuinen luonnonympäristö
      3. Merestä nouseva maa
      4. Arkielämän luonnonsuojelua
      5. Yhtesöllinen pääoma
      6. Murteistaan maakunta tunnetaan
      7. Pohjanmaalla on yritteliäisyyttä
      8. Talouden kasvua, kestävää kehitystä
      9. Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet
    5. Keskustelun aiheita
    6. Kainuu
      1. Asukkaat ja elinkeinot
      2. Kulttuuri
      3. Kainuun maakunta ?kuntayhtymä
    7. Keskustelun aiheita
    8. Savo
      1. Pohjois-Savo
      2. Etelä-Savo
    9. Keskustelun aiheita
      1. Karjala
      2. Pohjois-Karjala
      3. Etelä-Karjala
    10. Keskustelun aiheita
      1. Kymenlaakso
    11. Keskustelun aiheita
    12. Keski-Suomi
    13. Keskustelun aiheita
    14. Häme
      1. Kanta-Häme
      2. Päijät-Häme
      3. Pirkanmaa
    15. Keskustelun aiheita
    16. Satakunta
    17. Keskustelun aiheita
      1. Varsinais-Suomi
    18. Keskustelun aiheita
    19. Uusimaa
      1. Maaperä ja pinnanmuodostus
      2. Kasvillisuus
      3. Ilmasto
    20. Keskustelun aiheita
    21. Suomen nykyiset maakunnat
    22. Keskustelun aiheita
  11. Eloton ja elävä
    1. Mikä on elollista ja mikä on elotonta?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Eliöt
    4. Keskustelun aiheita
    5. Solu
    6. Keskustelun aiheita
    7. Lisääntyminen
    8. Keskustelun aiheita
    9. Evoluutio
    10. Keskustelun aiheita
    11. Kasvit
    12. Keskustelun aiheita
    13. Yhteyttäminen
    14. Keskustelun aiheita
    15. Erilaisia kasveja
    16. Keskustelun aiheita
    17. Eläimet
    18. Keskustelun aiheita
    19. Erilaisia eläimiä
    20. Keskustelun aiheita
    21. Sienet ja jäkälät
    22. Keskustelun aiheita
    23. Mikrobit
    24. Keskustelun aiheita
  12. Vuodenajat Suomen luonnossa
    1. Valokuvia
    2. Neljä vuodenaikaa
    3. Keskustelun aiheita
    4. Kasvien elämää eri vuodenaikoina
      1. Kasvien olomuodot
      2. Yksivuotinen, monivuotinen
      3. Kasvikunnan muutokset talven tullessa
    5. Keskustelun aiheita
    6. Eläinten keinoja selviytyä talvesta
      1. Lintujen muutto
      2. Eläinten vaellukset
      3. Talviuni ja talvihorros
      4. Kylmänhorros
    7. Keskustelun aiheita
  13. Kauneus luonnossa
    1. Keskustelun aiheita
    2. Ympäristö ja luonto
    3. Keskustelun aiheita
  14. Erilaiset ajatustunteet
    1. Stoalainen ajattelu
      1. Järki ja tunteet
      2. Stoalaiset hyveet
      3. Ulkopuolelta tulevat asiat ovat yhdentekeviä
      4. Järki tunteiden hillitsijänä
      5. Marcus Aurelius
    2. Warren Shibles
    3. Ajatustunteet eli emootiot vaikuttavat sinuun
      1. Mitä ajatustunteet (emootiot) ovat
      2. Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme
      3. Tunneajatukset saattavat hallita meitä
      4. Opi ymmärtämään ajatustunteitasi
    4. Keskustelun aiheita
    5. Mikä on ajatustunne eli emootio
      1. Esimerkkejä
      2. Ajatus synnyttää ajatustunteen eli emootion
      3. Tavallinen tunne ja ajatustunne
    6. Keskustelun aiheita
    7. Ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa
      1. Esimerkkejä
    8. Keskustelun aiheita
      1. Ajatustunteet eivät toistu samanlaisina
    9. Keskustelun aiheita
    10. Ajatustunteiden eli emootioiden sisältö
      1. Ajatustunnesanat eli emootiosanat
      2. Tunne (feeling)
      3. Toiminta (action)
      4. Tilanne (situation)
      5. Ajattelu (thinking)
    11. Keskustelun aiheita
    12. Ajatustunteet eli emootiot ovat järkiperäisiä eli rationaalisia
      1. Järkiperäinenajattelu
      2. Inhimillinen ajattelu ja kieli
    13. Keskustelun aiheita
    14. Ajatustunteet eli emootiot eivät ole vain tunteita
      1. Vihainen ei mistään
      2. Rakastunut ei-kehenkään
      3. Jos ajatustunne olisi pelkkä tunne, ongelmia voitaisiin ratkaista rauhoittavilla lääkkeillä
    15. Ajatustunteisiin vaikuttaa oma tilanteemme
      1. Tilanteemme
      2. Pelkkä ruumiillinen aistimus ei riitä
      3. Ajatustunteita ei voi tutkia tutkimalla vain hiiriä
    16. Keskustelun aiheita
    17. Ryhmätyö
    18. Ajatustunteet eli emootiot eivät yleensä synny itsestään
      1. Virheellistä ajattelua
    19. Keskustelun aiheita
    20. Ajatustunteita eli emootioita voidaan muuttaa
      1. Onko punapäillä kiivas luonne
      2. Ajattelua voi muuttaa
    21. Keskustelun aiheita
      1. Theofrastos
    22. Keskustelun aiheita
    23. Ajatustunteiden eli emootioiden "ilmaiseminen"
      1. Pitääkö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä
      2. Ajatustunteiden purkaminen ei vaikuta ajatustunteiden syihin
      3. Ole rehellinen itsellesi
    24. Keskustelun aiheita
    25. Ajatustunteiden eli emootioiden takana olevista ajatuksista voi keskustella
      1. Saatamme joutua ymmälle
      2. Esimerkki: kostonhalu
      3. Kosto ei ole tehokas ratkaisumenetelmä
      4. Kostamisen sijasta on viisasta suhtautua ystävällisesti
      5. Tietämättömyys tekojen seurauksista
      6. Kostaminen ei ole koskaan järkevää
    26. Keskustelun aiheita
    27. Me itse luomme ajatustunteita eli emootioita
      1. Ajatustunteenmme eivät ole pelkästään muiden ihmisten aiheuttamia
      2. Mitä me itse voisimme tehdä
    28. Keskustelun aiheita
    29. Viha
      1. Viha ei hyödytä meitä
      2. Jos kuitenkin olet vihainen, myönnä se itsellesi
      3. Viha on yhtä tehotonta kuin taikominen
      4. Oma kyvyttömyytemme voi tehdä meistä vihaisia
      5. Kadumme myöhemmin
      6. Viha aiheuttaa vain vastatoimia
      7. Viha tekee usein voimattomaksi
      8. Viha on tietämättömyyttä emootioiden toiminnasta
    30. Keskustelun aiheita
    31. Syyllisyys
      1. Paha
      2. Onko pahantekijäin tunnettava syyllisyyttä
      3. Syyllisyyden tunteminen ei ole tehokasta
      4. Miten voisit korvata aiheuttamasi
      5. Pyydä anteeksi
      6. Jos olemme tehneet kaiken voitavamme...
    32. Siveyssanat
      1. Heikot sanat
      2. Ei ole pahaa sinänsä
      3. Olenko paha
      4. Ilkeys ja syyllisyyden tunteminen
      5. Jos olet korvannut vahingon...
      6. Vältä alemmudentunnetta
    33. Keskustelun aiheita
    34. Pelko
      1. Monet pelot häviävät aikuistuessa
      2. On myös aiheellisia pelkoja
      3. Älä anna pelon lannistaa
      4. Kuvitelmat ovat osa ajatteluamme
      5. Ajattele, onko pelkosi turha
      6. Tietoisuus vaarallisista tilanteista
      7. Kaikkea pelkoa ei voida poistaa
      8. Pelon sijasta tee mitä voit
    35. Keskustelun aiheita
    36. Kolme periaatetta
      1. Palauta aina yleiset sanat ja ajatukset todellisiin tilanteisiin ja todellisuudesta otettuihin esimerkkeihin
      2. Ole tietoinen jokaisesta teostasi, ajatuksestasi ja tunteestasi
      3. Opi olemaan puolueeton ja järkevä
    37. Keskustelun aiheita
    38. Huumori
      1. Varsinaista huumoria on toisaalla tässä oppimateriaalissa
      2. Millaiset ajatukset tuottavat huumoria
      3. Outo tai virheellinen
      4. Erehdys ei saa olla vakava
      5. Huumoria on monenlaista
      6. Totunnaisesta poikkeaminen
      7. Poikkeaminen siitä, mitä odotamme
      8. Poikkeaminen siitä, mikä on tuttua
      9. Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti tapahtuu
      10. Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti näemme tai aistimme
      11. Poikkeaminen siitä, mitä ihmiset tavallisesti tekevät
      12. Poikkeaminen siitä, mitä pidetään asiallisena
      13. Poikkeaminen järkevästä ajattelusta
      14. Tarkoituksen mukaisuudesta poikkeaminen
      15. Poikkeaminen siitä, mitä pidämme mahdollisena
      16. Tahallinen väärin vastaaminen
      17. Poikkeaminen toiveistamme tai mieltymyksistämme
      18. Poikkeaminen tavoitteistamme
      19. Poikkeaminen siitä, mitä tiedämme
      20. Huumorin keksiminen ei ole vaikeaa
      21. Muutamia lisäesimerkkejä
    39. Keskustelun aiheita
    40. Järki auttaa ymmärtämään ajatustunteita eli emootioita
      1. Ole niin reilu kuin mahdolista
      2. Keskustele tyynesti
      3. Järki on ainoa, johon voit luottaa
    41. Keskustelun aiheita
    42. Järkevä rakkaus
      1. Rakkaus on ajatustunne
      2. Sanan"rakkaus" merkitys on ollut epäselvä
      3. Älä käytä käsitteitä, joita ei voida määritellä
      4. Sanaa "rakkaus" on käytetty jopa julmuuksien perusteluun
      5. Sekavasta kielenkäytöstä on harmia
      6. Järjetön rakkauden laji: romanttinen rakkaus
      7. Totuus voi sammuttaa rakkauden
      8. Rakkaus ei ole pelkkä tunne
      9. Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta
      10. Rakkaus kuviteltuun olentoon
      11. Ajatus on mukana
      12. Virheellisiä mielikuvia
      13. Ovatko jalkapallon pelaajat muita miellyttävämpiä
      14. Kauniit naiset ovat tavoiteltuja
      15. Virheelliset ajatukset voivat synnyttää ajatustunteen
      16. Järkevä rakkaus
      17. Sinun on tunnettava toinen hyvin
      18. Sinun on tunnettava omat tarpeesi ja toiveesi hyvin
      19. Vain ajatukset voivat säilyttää rakkauden
      20. Toisen ihmisen kunnioitus
      21. Todellien ja rehellinen rakkaus
      22. Järkevän rakkauden saavuttaminen on vaikeaa
      23. Älä tee hätiköityjä ratkaisuja
    43. Keskustelun aiheita
  15. Inhimillinen hyvyys ja pahuus
  16. Tehtäviä
  17. Työssä
    1. Missä opettaja on työssä?
    2. Pimeitä töitä
    3. Tärkeä työ
    4. Myöhässä
    5. Taikatemppukirjoja
    6. Korvaamaton
    7. Ilmatieteen laitoksella
    8. Miten kävi...?
    9. Palvelukseen halutaan
    10. Rangaistuskirja
    11. Sisustusarkkitehti
    12. Keskustelun aiheita
  18. Ihminen
    1. Korvaavat toisiaan
    2. Luokittelu
    3. Yksinäisyys
    4. Aamulla
    5. Ei valitettavasti paikalla
    6. Ei kumpikaan meistä
    7. Hatunnosto
    8. Kysymykseen kysymyksellä
    9. Itserakas
    10. Liika syöminen
    11. Nyt ei ryypätä
    12. Tappelu
    13. Hieno lelu
    14. Kiroilu
    15. Kotiinpaluu
    16. Luottamus
    17. Uudet tavat
    18. Anteeksi pyytäminen
    19. Keskustelun aiheita
    20. Miten tulet toimeen opettajan muiden oppilaiden kanssa
    21. Keskustelun aiheita
    22. Auttaminen
  19. Ihminen saa aikaan luonnonmullistuksia
    1. Keskustelun aiheita
  20. Hölmöläiset
    1. Elonleikkuu
    2. Tupa
    3. Metsästys
    4. Ruoka-ateria
    5. Hölmöläisten uinti
    6. Keskustelun aiheita
  21. Nykyajan hölmöläisjuttuja
    1. Haaksirikkoutuneet pakkasessa
    2. Laskuvarjokauppiaan mainos
    3. Paloaseman vihkiäispuhe
    4. Tapaturma
    5. Polttoaine
    6. Äiti kadoksissa
    7. Hautajaiset
    8. Pikku-Kalle ja opettaja
    9. Pikku-Kalle ja lehmä
    10. Keskustelun aiheita
  22. Monenlaista huumoria
    1. Teltta varastettu
    2. Ylitarkastaja sairaana
    3. Opettajan neuvo
    4. Polkupyörä Pikku-Kallelle
    5. Pikku-Kallen pipo
    6. Vaatteita halvalla
    7. Pitää mennä kouluun
    8. Itsemurha
    9. Keskustelun aiheita
  23. Luonto ennen
    1. Dinosaurukset
    2. Tehtävä 1:
    3. Tehtävä 2:
    4. Tehtävä 3:
    5. Keskustelun aiheita
  24. Millainen maailma on
    1. Keskustelun aiheita
  25. Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
    1. Tehtäviä:
  26. Eläinsatuja
    1. Aasi matkalla
    2. Keskustelun aiheita
    3. Aasin varjo
    4. Keskustelun aiheita
    5. Punahilkka
    6. Keskustelun aiheita
    7. Saapasjalkakissa
    8. Keskustelun aiheita
    9. Kolme pientä porsasta
    10. Keskustelun aiheita
    11. Susi ja karitsa
    12. Keskustelun aiheita
    13. Ruma ankanpoikanen
    14. Keskustelun aiheita
    15. Hevonen ja aasi
    16. Keskustelun aiheita
    17. Hyttynen ja härkä
    18. Keskustelun aiheita
    19. Heinäsirkka ja muurahainen
    20. Keskustelun aiheita
    21. Kettu ja kurki
    22. Keskustelun aiheita
    23. Kettu ja viinirypäleet
    24. Keskustelun aiheita
    25. Härkä ja sammakko
    26. Suuri kala
    27. Keskustelun aiheita
    28. Leijona ja hiiri
    29. Keskustelun aiheita
    30. Jäljet pelottavat eli Leijona ja kettu
    31. Keskustelun aiheita
    32. Miten karhu menetti häntänsä
    33. Keskustelun aiheita
    34. Kolme pukkia
    35. Keskustelun aiheita
    36. Eläinten laiha sovinto
    37. Keskustelun aiheita
    38. Karhun käräjät
    39. Keskustelun aiheita
  27. Luontosatuja
    1. Aurinko ja pohjantuuli
    2. Keskustelun aiheita
  28. Ihmeihmisiä
    1. Räpylä-Niiranen
    2. Keskustelun aiheita
  29. Sananlaskuja ja niiden tulkintoja
    1. Keskustelun aiheita
  30. Mikä minusta tulee isona
    1. Keskustelun aiheita
  31. Ajattelu
    1. Keskustelun aiheita
  32. Perinteet
    1. Mikä on perinne?
    2. Kun ulkohuusi tuli kylälle
    3. Saunomisperinne
    4. Keskustelun aiheita
  33. Miesten työt ja naisten työt
    1. Keskustelun aiheita

Kotona

Tavallinen perhe

Pikku-Ollin luokka oli todella uupunut aamulla, sillä kaikki olivat katsoneet kokoillan pitkän elokuvan, joka päättyi vasta puolenyön jälkeen. Opettaja ei kuitenkaan ollut nähnyt elokuvaa ja kyseli lapsilta, mistä se kertoi.

- Pääosassa oli ihan tavallinen perhe, Olli selosti. Isä oli mafian palkkamurhaaja, äiti prostituoitu ja lapset käyttivät kaikki heroiinia.

Minun perheeni



Keskustelun aiheita

  • Piirrä vihkoon oman perheen kuva.
  • Kerro omasta perheestä.
  • Mitä kaikkea perhe-elämään.voi olla monenlaisia.
  • Onko sinulla isovanhempia?
  • Mitä heidän kanssaan voi tehdä?
  • Mitä vanhemmilta ihmisiltä voi oppia?
  • Mitä heille voi opettaa?

Perheen merkitys minulle

Perheen sääntöjen laatiminen

  • Kokoontukaa päättämään säännöistä.
  • Rajoittakaa sääntöjen lukumäärää.
  • Erottakaa sairauden oireet muusta ongelmallisesta käyttäytymisestä.
  • Keskittykää käyttäytymiseen, ei asenteisiin eikä ihmisen luonteenpiirteisiin.
  • Asettakaa kohtuullisett odotukset käyttäytymiselle.
  • Pitäkää säännöt lyhyinä ja selkeinä.
  • Sisällyttäkää kotityöt sääntöihin.
  • Päättäkää selkeistä seuraamuksista.
  • Selittäkää säännöt kaikille perheenjäsenille.
  • Kirjoittakaa säännöt paperille.
  • Keskustelkaa säännöllisesti sääntöjen toimivuudesta ja mahdollisista muutoksista.

Perussäännöt kaikille perheille

Jokainen perhe päättää itse, millaiset säännöt tuntuvat heille sopivilta. On sääntöjä, jotka ovat niin yleisesti hyväksyttyjä eri perheissä ja eri kulttuureissa, että niitä voidaan pitää sopivan käytöksen ohjeina.

Esimerkiksi väkivalta toista perheenjäsentä kohtaan ei
ole hyväksyttävää käytöstä, jollei se tapahdu itsepuolustukseksi.

Seuraavassa on esitetty kymmenen perussääntöä, joita suositellaan kaikille perheille. Sääntöjen tarkoituksena on suojella perheenjäseniä ja heidän omaisuuttaan, ehkäistä häiritsevää ja sopimatonta käytöstä sekä
päihteiden käyttöä.

Sääntöjä perheenjäsenten ja omaisuuden suojaksi
  • Ruumiillinen väkivalta toisia ihmisiä kohtaan sekä väkivallalla uhkaaminen (esim. jos et...niin lyön sinua) ovat kiellettyjä.
  • Henkilökohtaisen omaisuuden tuhoaminen tai vahingoittaminen ei ole sallittua (esim. esineiden rikkominen, reikien iskeminen seinään).
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö ja sillä uhkaaminen ovat kiellettyjä (seksiin pakottaminen tai seksuaalinen kanssakäyminen vanhemman ja lapsen välillä).
  • Paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota (esim. tupakoiminen vuoteessa ja sähkölevyn päälle jättäminen ovat kielletty).
  • Varastaminen on kielletty.
Häiritsevää käytöstä ehkäisevät säännöt
  • Perheenjäsenten tulee peseytyä (saunoa tai käydä suihkussa) säännöllisesti (ainakin 2 x viikko).
  • Sopimaton seksuaalikäyttäytyminen on kiellettyä (esim. itsetyydytys yleisellä paikalla tai rivo kielenkäyttö).
  • Muita häiritsevä käyttäytyminen on kiellettyä (esim. alasti käveleminen ympäri taloa, musiikin kuuntelu liian kovaa tai toisille huutaminen).
Sääntöjä lääkkeiden käyttämisestä
  • Lääkkeitä on käytettävä reseptin mukaisesti.
  • Huumeiden käyttö on kiellettyä.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä säännöt valiitsevat minun kodissani?
  • Mitkä säännöt koskevat vanhempiani?
  • Mitkä säännöt koskevat lapsia?
  • Laatikaa yhdessä ihannesäännöt.
  • Verratkaa ihannesääntöjä kodissa vallitseviin.
  • Laaditaan vanhempia varten lastenkasvatusohjeet.
  • Leikitään riilileikkejä, joissa jotkut ovat äitejä ja isia ja jotkut lapsia.
  • Oletko jonkun lapsi, kun olet kasvaut aikuiseksi?
  • Kuinak kauan vanhemmuus kestää?

Erilaisia perheitä

Aikuiset mies ja nainen, jotka eivät ole ennestään naimisissa, voivat mennä keskenään avioliittoon. Avioliitto solmitaan vihkitoimituksessa, jonka voi suoritaaa esimerkiksi siihen oikeutettu virkamies tai siihen oikeutettu uskontokunnan edustaja.

Aikuiset mies ja nainen voivat yhdessä asuessaan muodostaa avoliiton.

Kaksi aikuista miestä tai kaksi aikuista naista voivat asua yhdessä ja rekisteröidä parisuhteen. Tämän parisuhteen rekisteröi aina siihen oikeutettu virkamies.

Perheen muodostavat
  • yhdessä asuvat avioliitossa
  • yhdessä asuvat avoliitossa olevat
  • yhdessä asuvat parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja
  • edellä mainittujen lapset
  • jompikumpi vanhemmista lapsineen
  • avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.
Tavallisimmillaan perheeseen kuuluu kaksi eri sukupuolta edustavaa henkilöä sekä heidän mahdolliset jälkeläisensä eli lapset.

Mikäli joku lapsista on alaikäinen perhettä kutsutaan lapsiperheeksi.

Jos henkilöllä on lapsia, häntä kutsutaan äidiksi tai isäksi.

Äiti ja isä elävät yhdessä joko avioliitossa tai avoliitossa.

Myös kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä tai yksinhuoltaja ja lapsi (tai lapset) voivat muodostaa perheen.

Laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Sitä vastoin yksityisesti sijoitetut lapset muodostavat perheen.

Perhe on tärkeä osa niitä tapoja, joilla ihmiset ymmärtävät elämää ja luovat siihen sisältöä.

Esimerkiksi monilla metsästäjä-keräilijäheimoilla, on yleistä kiinteiden parisuhteiden puute ja perhettä tapa hoitaa lapsia yhdessä.

Ydinperhe on lapsiperhe, jossa vanhempina ovat lapsien biologiset vanhemmat.

Uusperheiksi kutsutaan sellaisia perheitä, jossa isällä ja/tai äidillä on lapsia aiemmasta perhesuhteesta.

Sosiologiassa suurperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu kolme tai useampia sukupolvia ja/tai useita sisaruksia samassa taloudessa. Tällaisia suurperheitä on Suomessa esiintynyt lähinnä Itä-Suomen kaskiviljelyalueilla, ei koskaan Länsi-Suomessa.

Suomessa suurperheeksi lasketaan perhe, johon kuuluu isän ja äidin lisäksi vähintään kolme lasta. Suurperheitä hankitaan usein myös uskonnollisen vakaumuksen vuoksi: Suomessa suurperheet ovat yleisiä vanhoillislestadiolaisilla. kansalaisilla.

Perheillä oli ennen myös palvelusväkeä, piikoja ja renkejä, jotka saattoivat tulla perheen kanssa niin läheisiksi, että heidät miellettiin osaksi perhettä.

Sateenkaariperheellä tarkoitetaan esimerkiksi nais- tai miesparin perheet tai yksinhuoltajan perheet tai perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa.

Ydinperhettä laajempia kokonaisuuksia eli perhemuodostelmia syntyy, kun sukulaiset ja ystävätkin ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa perheenjäsenten kanssa.

Keskustelun aiheita

  1. Onko minulla perhe?
  2. Keitä kuuluu minun perheeseeni?
  3. Miksi minulla on perhe?
  4. Miten perhe huolehtii minusta?
  5. Mitä kaikkia asioita perheessäni juhlitaan?

Suurperheen talo



Samuel Hartikainen muutti kauan sitten Pohjois-Savossa sijaitsevalle mäelle. Hartikaisten suurperhe asui siellä pitkään. Perhe poltti kaskia ja viljeli niissä viljaa. Myös metsästystä ja kalastusta harrastettiin. Melkein kaikki tarpeellinen tehtiin kotona. Lähimään kaupunkiin Iisalmeen pääsi pitkospuilla varustettua suota pitkin ja vesistöjä ylittämällä.

Talossa oli kaksi isoa tupaa, sauna, navetta, aittoja ja riihi.

Tupien välissä oli katettu tila, jossa olevassa kodassa lämmitettiin vettä.

Perheeseen kuuluivat isovanhemmat, vanhemmat, lapsia, setiä ja tätejä sekä palvelusväkeä, joista naisia sanottiin piitoiksi ja miehiä rengeiksi.

Suku kasvoi ja levisi Ukonmäen ympäristöön ja suurin osa seudun Hartikaisista on Samuel Hartikaisen jälkeläisiä. Tästä suvun ihmisistä on koottu iso sukukirja.

Nykyään talon pohjoisempi tupa on vielä olemassa, mutta eteläinen tupa on jaettu huoneisiin ja tupien väliin on tehty eteistiloja, WC jne. Talossa asuu enää kaksi ihmistä.

Keskustelun aiheita

  • Tutustukaa opettajan johdolla suurperheen elämään esimerkiksi paikallisessa museossa.

Koti



Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaa-aikaa ja paikka jossa perheen jäsenet asuvat.

Ihmisen kotiin voivat tulla vieraat vain luvalla ja se nauttii kotirauhaa.

Kodiksi voi kutsua myös jotain tiettyä kaupunkia, seutua, maata tai muuta paikkaa jossa viihtyy erityisen hyvin.

Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu.

Esimerkiksi lapsuudenkotia pidetään usein aikuisenakin kotina, vaikkei siellä enää asutakaan. Ihmisellä voi siis olla useita koteja, ja koti on sekä paikka että mielentila. Kodin tunne jotakin paikkaa kohtaan alkaa kehittyä jo, kun kodista haaveillaan tai sitä suunnitellaan.

Kotona viihtymiseen vaikuttaa erilaisten virikkeiden lisäksi elämäntilanne ja tulevaisuuden näkymät työn seurustelun ja/tai opintojen suhteena. Epäonnistumisen tunne edellä mainittujen asioiden osalta tai mielenhäiriöt saattavat ajaa ihmisen tilanteeseen, josta seurauksena on kodittomuus.

Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia, se on paikka jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita.

Kodilla on siis yhteys ihmisen minuuteen. Kodiksi voidaan sanoa myös muita kuin paikkoja. Ihminen voi kokea löytäneensä kodin vaikka taiteesta tai hän voi kokea toisen ihmisen läheisyyden kotona olemisen tunteena.

Suomen kielen sana koti on sukua kota-sanalle. Koti-sanan on selitetty tulleen kota-sanasta; sanottiinhan "menemme kotiin" (eli "menemme moneen kotaan"), "tulemme kodista" (eli "tulemme useasta kodasta"). Myöhemmin kota-sanan monikko (kotii-) on poikinut perusmuodossa olevan sanan koti.

Keskustelun aiheita

  • Onko minulla koti?
  • Mitä koti merkitsee minulle?
  • Keitä kodissani asuu?
  • Millaisessa kodissa haluan asua aikuisena?
  • Miksi on kodittomia? Miten kodittomat tulevat toimeen pakkasella?

Perheen juhlat

Liputuspäivät



Kansallisia liputuspäiviä Suomessa ovat.
  • Vappu
  • Äitienpäivä
  • Kaatuneiden muistopäivä
  • Juhannus
  • Isänpäivä
  • Itsenäisyyspäivä
Näistä erityisesti äitienpäivä ja isänpäivä ovat perhejuhlia.

Sekä äitienpäivään että isämpäivään kuuluvat varsin yleisesti
  • kortit
  • kakkukahvit
  • yhteinen ateria
  • kukat ja
  • lahjat

Keskustelun aiheita

  • Onko sinulla isä ja äiti?
  • Juhlitaanko perheessäsi äitienpäivää? Miten?
  • Juhlitaanko perheessäsi isänpäivää? Miten?
  • Miten osallistut tähän juhlintaa?
  • Suunitelkaa ohjelma seuraavaa perhejuhlaa varten.

Uudenvuodenyö



Uutta vuotta juhlitaan tavallisesti puolenyön aikaan uudenvuodenyönä.

Perheet joko osallistuvat ilotulituksiin tai heräävät niihin joka tapauksessa.

Keskustelun aiheita

  • Mitä vaaroja ilotulitteisiin liittyy?
  • Mitä varotoimenpiteitä on tehtävä ennen kuin ryhtyy ampumaan uudenvuoden rakettaja?
  • Miksi ilotulitteita ei myydä lapsille?
  • Järjestääkö kotipaikkakuntasi ilotulituksia?
  • Millä tavalla uusi vuosi maalla ja uusi vuosi kaupungissa eroavat toisistaan?

Syntymä- ja nimipäivät

Useimmilla suomalaisilla jon jostain nimipäiväkalenterista peräisin oleva kutsumanimi. Nimipäivä on kerran vuodessa paitsi helmikuun 29. päivän syntyneillä, joilla se on noin joka neljäs vuosi.

Erityisesti lasten nimipäiviä on tapana juhlistaa kakulla, makeisilla ja lahjoilla.

Syntymäpäiviä juhlivat erityisesti lapset ja hyvin vanhat ihmiset.

Lasten syntympäiviä juhlitaan joka vuosi mutta vanhojen ihmisten syntymäpäiviä juhlitaan pitemmin välein, esimerkiksi 50, 60, 70, 80, 90 ja 100 vuoden iässä.

Keskustelun aiheita

  • Millaisia perinteiitä sinun perheessäsi liittyy syntymäpäiviin ja nimipäiviin?
  • Kummat ovat tärkeämpiä, syntymäpäivät vai nimipäivät?
  • Keitä kutsutaan paikalle?
  • Mitä juhlissa tarjoillaan?
  • Tuleeko paljon lahjoja?

Suvun juhlat

Lapsen synnyttyä lapselle annetaan nimet. Nimet ilmoitetaan viranomaisille.

Varsin yleisesti nimenantoa juhlitaan. Nimi saatetaan pitää salassa ja julkistaa vasta nimiäisissä. Oikein juhlallisissa nimiäisissä pidetään juhlapuhe ja tarjoillaan paikalle kutsutuille vähintää kakkukahvit.

Avioliiton solmimista ei tarvitse välttämättä juhlia. Avioliiton solmimiseen tarvitaan aiihen oikeutettu viranomainen ja hääparin lisäksi kaksi todistajaa.


Avioliiton solmimisen juhliminen on yleistynyt, ja juhlat saattavat olla suuret ja komeat. Puheiden pitämisen aloittaa morsiamen isä, mutta puheita, tarjoilua ja tanssia voi olla aamuyöhön asti.

Tavallisesti hääpari saa melkoisen määrän häälahjoja. Tapana on, että morsiamen vanhemmat maksavat häät, mutta myös nuoripari itse voi kustantaa ne.

Hautajaiset ovat hieman erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä polttohautaus vai arkkuhautaus.


Hautajaiset voivat olla hiljaiset hautajaiset tai hautajaisiin voi liittyä pheita ja musiikkia. Arkulle (ennen polttamista) laskettavat kukat ja seppeleet ovat yleisiä. kukkalaitteiden laskemisen yhteydessä joko ei sanota mitään tai lausutaan muutama muistolause.

Usein hautajaisten jälkeen pidetään muistojuhla joko jossain julkisessa tilassa tai vainajan kotona, jos siellä on tilaa.

Keskustelun aiheita

  • Oletko sallistunut nimiäisiin? Mitä siellä tapahtui?
  • Oletko osallistunut häihin? Mitä siellä tapahtui?
  • Oletko sallistunut hautajaisiin? Mitä siellä tapahtui?
  • Mitkä näistä kolmesta juhlasta ovat tärkeimmät?
  • Mitä muita ihmisen elämänkaareen liittyviä juhlia on?

Arkipyhät

Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon vaikutusvallasta Suomen eduskunnassa johtuu, että Suomessa on keskellä viikkoa valtakunnallisia vapaapäiviä.

Loppiainen on tammikuun 6. päivänä, ja uskonnottomissa perheissä sitä ei juuri huomioida.

Samanlainen vapaapäivä on helatorstai, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä. Helatorstai siirrettiin jo lauantaiksi, mutta presidentti Mauno Koiviston jarruttelusta huolimatta eduskunta laittoi helatorstain takaisin keskelle viikkoa.

Keskustelun aiheita

  • Eräiden arkipyhien töitä pitää tehdä ennakkoon. Onko tämä sinusta oikein?
  • Miksi eduskunta ei poistanut arkipyhiä?
  • Milloin arkipyhät poistuvat Suomesta?

Isot kristilliset juhlat

Joulu

Talvijuhla

Suomen kristillisistä juhlista ylivoimaisesti suurin hiilijalanjälki on joululla.

Joulu on oikeastaan alun perin uudenvuodenjuhja, ja alun perin tätä uudenvuoden tai talvipäivän seisauksen juhlaa viettivät pohjoiset kansat.

Kun muinaisen Rooman vallan kaapanneet kristityt eivät voineen tätä juhlaa hävittä, he julistivat, että se on kristillinen juhla ja kristillisten tarujen sankarin Jeesuksen syntymäpäivä.

Uskonnottomista on outoa, että miljardit ihmiset juhlivat sellaisen taruhahmon syntymäpäivää, jonka olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta puhumattakaan siitä, että tiedettäisiin, mihin aikaan vuodesta hän on syntynyt.

Tärkeimmät joulutavat ovat:
  • Joulukuusi
  • Kynttilät
  • Lahjat
  • Joulupukki ja tontut
  • Jouluruoat
  • Joululaulut
Joulukuusen merkitys on siinä, että se on näyttävä koriste kuten esimerkiksi juhannuskoivut.

Kynttilät ovat olleet menneinä aikoina kalliita, ja siitä syystä kynttilöitä poltettiin vain juhlapäivinä, muina aikoina valaistukseen käytettiin päreitä.

Muinaisessa Roomassa oli tapana, että palvelijat antoivat Saturnaliajuhlan aikana lahjoja isännilleen.

Suomessa lahjojen antaminen lapsille on muodostunut niin valtavaksi liiketoiminnaksi, ettei sitä voida lopettaa.



Yllä Yleisradion joulupukki Korvatunturilla

Joulupukki oli Suomessa alun perin kontallaan tupaan tuleva ihminen, joka oli verhoutunut esimerkiksi nurin olevaan turkkiin.

Punapukuinen joulupukki lienee Coca Cola -virvokejuomayhtiön keksimä.

Joulupukin tehtävä on nykyään jakaa lahjoja lapsille.

Markus Rautio eli Markus-setä keksi aikoinaan lasten ohjelmassa, että Joulupukki asuu Korvatunturilla.

Nykyään suurin osa Korvatunturia sijaitse Venäjän puolella rajaa.

Joulupukin apulaiset eli tontut ovat entisten aikojen haltioita, jotka on laitettu uusiin tehtäviin.

Lapsille onn tapana kertoa, että jos he eivät tottele vanhempia, tintut katsovat ikkunasta ja kertovat asian joulupukille, ja joulupukki ei tuo lahjoja tumille lapsille.

Jouluruuat

Talvijuhlan ruokia olivat entisajan maaseudulla ne, joita voitiin tyottaa kotitarpeista tai joiden aineksia sai kyläkaupasta.
  • Joulupuuro ja sekahedelmäsoppa syntyivät maalaiskaupasta osteusta riisistä ja kuibvatuista sekahedelmistä.
  • Joulukinkku saatiin omasta siasta.
  • Porkkanalaatikkoa ja lanttulaatikkoa valmistettiin, koska perunakuopassa ne eivät olisi silyneet kauemmin.
  • Myös rosolli syntyi perunakupassa silytetyistä vihanneksista.
  • Lipeäkalaa ja silliä sai kyläkaupasta.
  • Makeisia sai kyläkaupasta.
  • Piparikakut valmistettiin kyläkaupasta saatavista aineksista mikäli vehnää ei viljeltu ja jauhatettu kotona.
Joululaulut

Joululaulut ovat kristillisten tarujen levittämistä jopa kauppakeskuksissa. Nykyisin koulujen laulukirjoissa voi olla myös uskonnottomia joululauluja.

Sana "joulu"

Sana "joulu" tulee ruotsin kielen sanasta "hjul", mikä tarkoittaa pyörää tai auringonkehrää. Pohjoisilla kansoilla joulu oli auringon syntymäpäivä. Joulutulia poltettiin, jotta aurinko saisi lisää voimaa.

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla joulu vaikuttaa meidän kouluumme?
  • Mitä kotona syödään jouluna?
  • Mitä talvipäivän seisaus tarkoittaa
Pääsiäinen

Kevätjuhla

Pääsiäinen on vanha kevätpäiväntasauksen juhla, mutta kun muinaiset juutalaiset viettivät tätä juhlaa kuukalenterin mukaan, juhlan paikka liikkuu vuodesta toiseen.

Kun kristityt eivät voineet estää kevään juhlimista, he tekivät siitä kristillisen juhlan. Nyt ei riittänyt, että juhlasta tehtiin kristillisten tarujen sankarin kuolinjuhla vaan siihen liitettiin sankarin kuoleista ylös nousemisen juhla.

Pääsiäisruuat



Tunnetuin pääsiäisruoka on mämmi. Mämmi keksittiin alun perin siitä syystä, että kristillinen katolinen kirkko kielsi syömästä ns. paaston aikaan muita ruokia.

Keskustelun aiheita

  • Syödäänkö kotinasi mämmiä?
  • Onko mämmi hyvää vai pahaa?
  • Miksi suomalsiset syövät mämmiä?

Tutustuminen toisiin



Tutustumme koko ajan uusiin ihmisiin. Joihinkin tutustumme muita perinpohjaisemmin.

Jotkut haluavat olla paljon yhdessä muiden kanssa, jotkut viihtyvät parhaiten yksikseen.

Jotkut haluaisivat puuhata nykyistä nemennän toisten knassa, jotkut ovat kiusaantuneita siitä, että he joutuvat olemaan paljon yhdessä muiden kanssa.

Jotkut ovat suositumpia kuin toiset. Tähän ei ole välttämättä mitään erityistä syytä. Tästä ei pidä harmistua, sillä se on asia, jolle me emme voi mitään.

Seuraavassa on lueteltu joukko asioita, jotka auttavat tutustumaan vieraisiin ihmisiin.
  • Ole ystävällinen ihmisille, joita kohtaat. Älä murjota vaan pyri näyttämään iloiselta.
  • Sano ohikulkiessasi "hei". Voit tervehtiä sellaista ihmistä, johon haluat tutustua. Jos jossain on istumapaikka. pyydä istumaan. Hymyile ja esittele itsesi.
  • Kysy hänestä itsestään. Ihmiset pitävät itsestään puhumisesta. Tällä tavoin voi syntyä hyvä keskustelu.
  • Kerro jokin vitsi tai jotain kiinnostavaa. Esiinny huumorintajuisena ja miellyttävänä. Ihmiset viihtyvät sellaisten seurassa.
  • Pidä yhteyttä häneen.
Ujous on luonteenpiirre, joka vaikeuttaa tutustumista muihin ihmisiin. Ujous on jossain määrin periytyvää, ja iän lisääntyessä ujous saattaa hävitä. Ujoutta ei pidä hävetä.

Ujouden vastakohta on röyhkeus.

Keskustelun aiheita

  • Leikkikää opettajan johdolla tutustumisleikkejä

Minä ja aikuiset

Suomalainen kotikasvatus on siirtymässä kuuliaisuuskasvatuksesta neuvottelukasvatukseen. Aikuiset ovat menettäneet aikaisemman ylemmän asemansa.

Lapsuus on osa elämää eikä vain valmistautumista aikuisuuteen. Sukupolvien väliset suhteet muuttuvat ajan kuluessa.

Menneinä aikoina ei ollut lapsen oikeuksia vaan kurittaminen ja nöryyttäminen hyväksyttiin kasvatuskeinoina. Kurituksella tai ruumiillisella kurituksella tarkoitetaan erityisesti lapsen pahoinpitelyä.



Ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo vuonna 1914. Suomessa keskustelua ruumiillisen kurituksen oikeutuksesta ja tarpeellisuudesta käytiin erityisen vilkkaana 1970-luvun lopussa. Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin ensin rikoslaista ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan.

Nykyään lasta on vähintään kuultava häntä itseään koskevissa asioissa. Lapsilla on muiden ihmisten tapaan oikeus ilmaista mielipiteensä ja lapsiin on suhtauduttava vakavasti. Lapsen kunniaa ja mainetta ei saa halventaa.

Kun ennen vanhaan lapset oppivat vanhemmilta, nyt aikuiset joutuvat usein kysymään neuvoja itseään nuoremmilta. Kuuntelemalla lapsia aikuinen voi itse oppia uutta.

Toisaalta lapset tarvitsevat aikuisten apua ja suojelua, toisaalta lapset ovat itsenäisiä kansalaisia. Lapset voivat tarpeen vaatiessa kääntyä viranomaisten puoleen.

Perheen lapsimäärän alentuminen on lisännyt mahdollisuuksia jokaisen lapsen yksilölliseen huomioon ottamiseen.

Menneiden aikojen kurinpidon tilalle on tullut lasten kannustus. Aikuisten on itse ansaittava arvovaltansa.

Keskustelun aiheita

  • Onko sinua joskus lyöty? Miksi?
  • Oletko joskus lyönyt toista ihmistä? Miksi?
  • Onko vanhemmilla lupa lyödä lapsia?
  • Onko lapsilla lupa lyödä vanhempia?
  • Onko kenelläkään lupa lyödä toista ihmistä?
  • Huomioidaanko kotonasi sinun mielipiteesi?
  • Jos ei huomioida, mistä se johtuu?

Harrastukset

Harrastus voi olla mitä tahansa vapaa-ajan toimintaa, ja yleensä niitä tehdään kiinnostuksen ja nautinnon takia eikä rahallisen palkkion tai maineen takia.

Se, mikä on toiselle harrastus, saattaa olla toiselle ammatti.

Lapsuuden harrastuksesta voi myöhemmin tulla ammatti.

Harrastamaan ryhtyessä on muistettava, että harrastus vie osan rajallisesta elämästämme.

Monista harrastuksista voi tulla terveysongelmia.

Opettaja esittelee harrastuksia mm. alla olevan listan perusteella.


Television katsominen

Koska ihmiset muutenkin katsovat televisiota enemmän kuin olisi viisasta, tätä harrastusta ei mainosteta tässä.

Pelit

Erilaisten pelien tyyppejä löytyy napauttamalla tästä.

Tietokonepelit ovat hyvin suosittuja, mutta myös perinteisiä lautapelejä kuten shakkia, tammea ja sanastopelejä pelataan yhä.
Korttipelit ovat myös suosittuja.

Tiede

Tiedeharrastukset ovat syystä tai toisesta jääneet Suomessa harvinaisiksi. Monet tiedeharrastukset tarvitsevat kalliita välineitä ja asiantuntevaa ohjausta.

Lintuharrastus
Tähtitiede
Kasviharrastus

Taide

Musiikki (esimerkiksi lapsikuoro tai soittaminen)
Piirtäminen ja maalaaminen (esimekiksi kuvataidekerho)
Kuvanveisto (esimerkiksi lumiokot)
Sanallinen taide, esimerkiksi lukeminen ja kirjoittaminen)
Tanssitaide
Näyttämötaide

Käsityöt

Ompelu
Kudonta
Puutyöt
Metallityöt
Paperityöt
Pienoismallien rakentelu

Ruoan laitto

Leipominen
Keittäminen

Puutarhan hoito

Puutarhanhoito on kasvien kasvattamista ja hoitamista. Siihen liittyy usein esimerkiksi kasvien kastelemista, siistimistä ja lannoittamista. Puutarhanhoidon ammattilaisia ja harrastajia kutsutaan puutarhureiksi.

Puutarhanhoito voi olla pienimuotoista ja yhteen kasviin keskittyvää, kuten ruohon kasvattamista. Toisaalta se ilmenee myös pikkutarkkana taidemuotona, joka on ollut arvostetussa asemassa monissa kulttuureissa.

Ulkomuotonsa lisäksi kasveja kasvatetaan usein ruoaksi, esimerkiksi niiden hedelmien tai marjojen takia. Ruoantuotannon suhteen puutarhanhoito eroaa maataloudesta etenkin mittakaavassaan. Siinä missä maatalous on ammattimaista ja laajaa, puutarhanhoito on yleensä pienimuotoista ja vähän työllistävää.

Seuraava lista ei edes pyri olemaan täydellinen.

Lemmikkieläimet

Koirat
Kissat
Kanit
Marsut
Akvaariokalat
Lemmikkilinnut
Kesyrotta
Kesyhiiri
Minisika
Kilpikonna

Liikunta

Ulkoliikunta
Seikkailupelit
Veallus
Suunnistus
Sisäliikunta
Kuntosalilla käynti
Voimistelu
Urheilu

Matkustelu

Kotimaassa
Ulkomailla

Keräily

Postimerkit
Kolikot

Valokuvaus ja videokuvaus

Valokuvausta harrastavat melkein kaikki.
Nykyisillä valokuvaukseen tarkoitetuilla kameroillakin voidaan tuottaa videokuvaa.

Tietokoneet ja tietotekniikka

Aikoinaan tietokoneen osat maksoivat yhteensä vähemmän kuin kaupasta ostettu tietokone. Monet harrastajat kokosivat tietokoneensa itse ja asensivat myös käyttöjärjestelmän ja ohjelmat itse.

Nykyään kaupasta ostettu tietokone maksaa vähemmän kuin sen osat yhteensä, mutta oikea tietokoneharrastaja rakentaa edelleen tietokoneensa itse.

Internet

Koska nuoria on jopa pyrittävä vieroittamaan jatkuvasta Internetissä roikkumisesta, tätä harrastusta ei tässä mainoisteta tätä enempää.

Järjestötoiminta

Erilaisia harrastusjärjestöjä ja leirejä on niin paljon, että tässä ei yritetä niitä luetella.

Keskustelun aiheita

  • Mitä ajattelet, kun kuulet sanan "harrastus"?
  • Mitä harrastuksia sinulla on?
  • Tarvitsevatko ihmiset harrastuksia?
  • Jos tarvitsevat, miksi?
  • Kootkaa lista kaikista niistä harrastuksista, joita ryhmän oppilailla on.
  • Arvioikaa harrastusten kustannuksia ja niihin kuluvaa aikaa.
  • Mitkä harrastukset saattavat haitata koulutyötä.
  • Mitä vaaroja harrastuksiin saatta liittyä?

Miltä minä näytän

Miten ihmiset arvioivat ulkonäköä

Ihmisen ulkonäkö tarkoittaa sitä osaa ihmisestä, joka näkyy ulospäin.

Ihmiset ovat hyvin herkkiä pienillekin vihjeille ulkonäössä.

On tutkittu, että valtaosa ihmisistä pitää luonnostaan kauniina kasvoja, jotka noudattavat mahdollisimman paljon kultaisen leikkauksen suhdetta.

Antiikin kreikkalaiset patsaat tehtiin noudattelemaan tätä suhdetta siten, että ne sopivat myös nykyisin elävien ihmisten makuun. Antiikin patsaissa on tosin myös piirteitä, jotka ovat nykyisin länsimaissa tai jopa maailmanlaajuisesti arvostettuja pikemminkin kulttuurillisista, kuin biologisista syistä.

Osa ihmisen ulkonäköä koskevia mielipiteitä on paikallisia, ja on usein vaikea tietää, vaikuttaako paikalliset mielipiteet vai todellinen ulkonäkö enemmän ulkonäköä koskeviin arvostelmiin.

Kumpikin sukupuoli etsii ulkonäön puolesta itselleen vastakkaisesta henkilöä parikseen niitä, jotka näyttävät päällisin puolin olevan hyvässä kunnosta. Tästä kertoo esimerkiksi hyvä ryhti ja hampaat.

Vastakkaisen sukupuolen edustajan juuri tietty lantion ja hartioiden leveyden suhde ja etäisyys toisistaan herättää sekä miehessä että naisessa kokemuksen siitä, että yksilö on tältä osin hyvännäköinen.

Nainen arvostaa miehessä leveämpiä hartioita kuin mies naisessa. Mies hakee luonnostaan leveälantioista, sillä leveitä lantioita pidetään hyvän synnyttäjän merkkinä, nainen taas hakee miehestä lantioon suhteessa leveitä hartioita.

Tässä on kyse aina lantion ja hartioiden suhteesta, ei kummastakaan piirteestä yksinään.

Naiset pitävät hyvännäköisinä miesten kasvoja, joilla on sopusuhtaisuuden lisäksi naisten kasvoja jykevämmät leukaluut. Myös miesten kulmakarvojen tummuudella ja tuuheudella on jonkinlaista vaikutusta naisten miesihanteeseen.

Miehet taas hakevat naisten kasvoista siroutta, ja vähempää tai vaaleampaa kulmakarvoitusta.

Kaverisuhteissa naiset kiinnittävät miehiä jokseenkin enemmän huomiota ystäviensä ulkonäköön, ei kuitenkaan aina. Lisäksi omalla ulkonäöllä on suurempi vaikutus naisten kuin miesten itsetuntoon.

Ihmisten ulkonäkö on pitkälle perintötekijäin tulosta, mutta myös iällä, mahdollisilla sairauksilla ja henkilökohtaisella huolenpidolla on suuri vaikutus.

Pituus ja lyhyys

Pohjoismaalaiset ovat keskimäärin pitempiä kuin itäaasialaiset. Miehet ovat keskimäärin pitempiä kuin naiset.

Pituus ja lyhyys ei vaikuta ihmisten käsityksiin kauneudesta yhtä paljon kuin muut piirteet, mutta ainakin Suomessa sekä pitkiä miehiä että pitkiä naisia on arvostettu jossain määrin enemmän kuin lyhyitä.

Suomessa ja muuallakin on ollut pitkiä johtavia poliitikoita ja naismannekiinin vähimmäispituus taitaa olla noin 175 cm.

Pituus on hyvin vahvasti perinnöllinen, ja omalle pituudelleen ei mahda mitään.

Lihavuus ja laihuus

On sanottu, että itäisillä mailla paino on kauneuden mitta, mutta tämä ei mitä ilmeisimmin pidä paikkaansa. On myös sanottu, että läntisissä maissa laihuus on kauneuden mitta, mutta ilmeisesti tämäkään ei pidä paikkaansa.

Vaikka muoti on suosinut laihoja mannekiineja, terveellisintä on olla normaalipainoinen. Myös ihmisten todellinen kauneusihanne on mahdollisimman keskimääräinen ihminen. Sellainen ihminen ei ärsytä ketään.

Taipumus lihavuuteen ja laihuuteen on vahvasti perinnöllinen, mutta painoonsa voi vaikuttaa liikunnalla ja terveillä elintavoilla.

Silmien, hiusten ja ihon väri

Silmien, hiusten ja ihon väri ovat vahvasti perityviä.

Hiusten väri voi vaihdella ihmisen eri ikäkausina. Lapsilla on usein vaaleat hiukset, jotka tummuvat iän myötä. Monien vanhusten hiukset harmaantuvat, mutta on vanhuksia, joiden hiukset tummentuvat.

Hiuksia voi vaalentaa tai tummentaa tai värjätä esimerkiksi punaisiksi.

On sanottu, että vaaleat naiset eli blondit ovat kauniimpia kuin muut, mutta tälle käsitys ei pidä paikkaansa. Pikemmin vanha sananlasku, jonka mukaan yksi tykkää äidistä ja toinen äidin tyttärestä on lähempänä oikeaa käsitystä.

Viime aikoina on ilmennyt, että monet suomalaiset naiset pitävät mustaihoisista miehistä, mutta tosiasiassa ihonvärillä ei liene merkitystä tarkasteltaessa ihmisen kauneutta.

Makuja on hyvin monia

Samanmunaiset eli identtiset kaksoset, joilla on samat perintötekijä, viihtyvät tunnetusti keskenään ja ovat hyvin samannäköisiä.

Toisaalta myös hyvin erinäköiset ihmiset saattavat viihtyä keskenään. Elokuvien sankareissa esiintyy Pekkaa ja Pätkää, jotka ovat hyviä kavareita, mutta myös katsomalla ympärillesi voit nähdä ystäviä, jotka ovat erinäköisiä.

Jotkut pitävät lihavista, jotkut laihoista, jotkut vaaleista ja jotkut tummista ja jotkut kaikennäköisistä.

Hieman tavallisuudesta poikkeavan näköiseen ihmiseen tottuu nopeasti, jos on esimerkiksi samassa työpaikassa.

Kun makuja on monia ja ihmisiä on monenlaisia, jokaiselle löytyy mieluisan näköistä seuraa.

Omaan ulkomuotoonsa ei kannata olla tyytymätön. Hyvä itsetunto korvaa mahdollisen ulkoisen erilaisuuden eli kuten jotkut lihavat naiset mainistavat itseään seuranhakusivustoilla: he sanovat olevansa sopivan pehmeitä.

Keskustelun aiheita

  • Oletko kaunis, ruma vai jotain siltä väliltä?
  • Miten koet oman ulkomuotosi?
  • Miksi ihkiset kiinnittävät paljon huomiota ulkomuotoon?
  • Miten pukeudut? Miksi pukeudut juuri sillä tavalla kuin pukeudut?
  • Haluaisitko pukeutua toisella tavalla?
  • Millä tavalla perheen köyhyys vaikuttaa pukeutumiseen?
  • Onko kaikilla maailman lapsilla kengät?

Millainen olen

Luonteenpiirteet

Seuraavista luonteenpiirteistä on sdanottu, että ne eivät ole sukupuoleen eivätkä paikkaan sidottua.
  • Ihmisen suuntautuminen ulos- tai sisäänpäin.
  • Ihmisen suhtautuminen uhkiin ja vaaroihin.
  • Ihmisen suunnitelmallisuus ja päättäväisyys.
  • Kyky mukautua toisten ihmisten tunteisiin.
  • Avoimuus eli henkilön arvostus seikkailuja, uteliaisuutta, epätavallisia ajatuksia ja mielikuvitusta kohtaan.

Keskustelun aiheita

  • Viihdytkö parhaiten yksin vai muiden seurassa?
  • Mitä pelkäät?
  • Oletko päättäväinen?
  • Otatko huomioon muiden tunteet?
  • Oletko kiinnostunut uudesta tai erilaisesta?

Missä olen hyvä, missä en?

Aikaisemmin puhuttiin kyvyistä, taipumuksista, lahjakkuudesta jne.

Nykyään on tapana puhua vahvuuksista. Vahvuus tarkoittaa jotain sellaista, missä olen hyvä tai taitava. Vahvuuksia on hyvin monenlaisia ja seuraava luettelo on vain esimerkinomainen.
  • Kielellinen vahvuus
  • Matemaattinen vahvuus
  • Kuvallis- ja avaruudellisen hahmottamisen vahvuus
  • Kätevyyden vahvuus
  • Liikunnallinen vahvuus
  • Musiikillinen vahvuus
  • Ihmissuhteiden vahvuus
  • Itsetuntemuksen vahvuus
Kielellinen vahvuus tarkoittaa mm. sitä, että on hyvä puhumaan ja kirjoittamaan ajatuksiaan.

Matemaattinen vahvuus tarkoittaa sitä, että oppii helposti matematiikkaa.

Kuvallis- ja avaruudellisen hahmottamisen vahvuus tarkoittaa suunnilleen sitä, mitä jotkut kutsuvat älykyydeksi.

Kätevyyden vahvuus viittaa kaikkiin käden taitoihin kuvataitelijasta puuseppään.

Liikunnallinen vahvuus tarkoittaa urheilu-, voimistelu-, tanssi- jne. taitoja.

Musiikillinen vahvuus tarkoittaa helppoutta oppia ja esittää musiikkia.

Ihmisuhteiden vahvuus tarkoitta kykyä tulla toimeen muiden ihmisten kanssa.

Itsetuntemuksen vahvuus tarkoittaa kykyä arvioida omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.

Keskustelun aiheita

  • Oletko puhelias?
  • Pidätkö laskemisesta?
  • Oletko älykäs?
  • Oletko kätevä?
  • Oletko hyvä urheilussa?
  • Harrastatko laulua tai soittoa?
  • Tuletko hyvin toimeen muiden lasten kanssa?
  • Onko edellisissä kohdissa esittämäsi totta?

Ystävyys



Ystävällisyys

Miksi kannattaa olla kiltti

Usein elämän pienet harmit ? lommo auton kyljessä, nenän edestä kiinni paiskattu ovi ? johtuvat pelkästä huomaavaisuuden puutteesta. Millainen maailma olisikaan, jos kaikki olisivat vain hiukankin kiltimpiä toisilleen. Kun yrittäisit vaihtaa kaistaa ruuhkassa, joku antaisi sinulle tilaa. Kaupassa päästäisit kiireisemmän asiakkaan edellesi kassajonossa. Palaisit keskustassa autollesi ja huomaisit, että joku on laittanut parkkimittariin rahaa.

Evoluutio aiheutti mukavimman eloonjääminen.Toisten huomioonotto oli tärkeä yhteisöjen selviytymisessä. Ryhmät, joissa oli paljon epäitsekkäitä ihmisiä, jäivät yleensä henkiin. Epäitsekäs ihminen tekee yhteistyötä ja lisää yhteisön muiden jäsenten hyvinvointia.

Ihmisellä on siis sisäänrakennettu kyky auttaa muita, etenkin läheisiään, jotta koko yhteisö pysyisi elossa.

Antaessaan saa

Tutkimusten mukaan kiltteys lisää tyytyväisyyttä. Eräässä kokeessa pyydettiin koehenkilöitä suorittamaan sattumanvaraisia ystävällisiä tekoja kymmenen viikon ajan. Heidän tyytyväisyytensä koheni koeaikana.Koehenkilöt, jotka tekivät erilaisia ystävällisiä eleitä ? kuten pitivät ovea auki tuntemattomalle ja tiskasivat kämppäkaverin tiskit ? olivat vielä kuukauden kuluttua tutkimuksen päättymisestä elämäänsä tyytyväisempiä kuin ne, jotka tekivät toistuvasti saman hyvän työn.

Ihmisen tyytyväisyyden kannalta ei ole merkittävää, auttaako hän läheistään vai tuntematonta. Teon vaikutus voi sen sijaan olla erilainen. Pieni huomaavainen ele tuntematonta kohtaan voi saada ihmisen tuntemaan itsensä todella hyväksi. Tutun auttamisella voi olla hyviä seurauksia: auttaja voi saada uuden ystävän tai suuret kiitokset.

Kahvin tarjoaminen tuntemattomalle voi siis tuoda hetken riemun, mutta maidon tuominen kaupasta iäkkäälle naapurin rouvalle voi lujittaa naapuruussuhteita.

Kiltteydestä voi saada muutakin etua kuin hyvän mielen. Eräässä yli kaksituhatta ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti muita auttaneet kärsivät vähemmän mielenterveysongelmista ja masennuksesta. Muissa tutkimuksissa on puolestaan todettu, että avuliaat ihmiset sairastuvat muita harvemmin pitkäaikaisiin sairauksiin ja heillä on yleensä myös parempi vastustuskyky. Hyvinvointi, onnellisuus ja terveys liittyvät toisia auttavien ihmisten kohdalla usein yhteen.

Ystävällisyys saattaa auttaa hallitsemaan emootioita, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Kiireisellä ihmisellä alkukantainen taistele tai pakene -vate voimistuu, mikä on haitallista sydämelle ja verisuonistolle ja heikentää lisäksi vastustuskykyä. Kun tekee hyviä tekoja ja osoittaa epäitsekästä huomaavaisuutta toisia kohtaan, on vaikeaa olla samalla vihainen, katkera tai pelokas.

Kiltteys voi olla vaativaa

Aina ei ole helppoa olla toisille kiltti ja ystävällinen.  Pekka päätti ryhtyä olemaan ystävällinen tuntemattomille, esikuvanaan ?eräs henkilö, jolla oli rankka elämä mutta joka siitä huolimatta onnistui säilyttämään huomaavaisuutensa muita kohtaan?.

Hän alkoi jaella vastaantulijoille ilmaisia elokuvalippuja, illalliskortteja ja kirjoja. Hän kuitenkin yllättyi joidenkin ihmisten suhtautumisesta. ?Jotkut menevät suorastaan hämilleen?, hän sanoo. ?Monelle tuntuu olevan vaikeaa ottaa vastaan lahja tuntemattomalta. Moni antaa lahjan takaisin ja sanoo, ettei halua hyväntekeväisyyttä. Tässä hommassa siihen pitää tottua. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä.

Satu työskentelee markkinointialalla. Hän antaa lahjoituksen mukana aina kortin, jossa pyytää vastaanottajaa tekemään hyvän teon jollekulle toiselle.

?Halusin omalta osaltani tehdä maailmasta paremman?, hän sanoo. ?Ystävällisyydellä voi saada aikaan isoja muutoksia ympärillään.?

Hän perusti internetsivuston seuratakseen korttiensa etenemistä, mutta myöntää, että kävijöitä voisi olla enemmänkin. ?Ajattelin, että ihmiset olisi helpompaa saada mukaan, mutta toisaalta se on haaste, jonka otan ilolla vastaan.?

On todettava, että kiltteyteen suhtaudutaan joskus kyynisesti, kuten Satu on havainnut. Jos ihmistä sanotaan maailmanparantajaksi, se ei aina ole kohteliaisuus. Kiltteys on mukavaa, mutta toisaalta sitä pidetään myös merkkinä heikkoudesta. Hyväsydämisyys sotii evoluutiokäsityksen luonnonvalintaa vastaan, jonka mukaan parhaiten pärjäävä selviää ja ihminen taistelee olemassaolostaan itsekkäästi.

Sivustakatsojavaikutus tarkoittaa: kun joku tarvitsee apua julkisella paikalla, todennäköisyys että hän saa sitä on sitä pienempi, mitä enemmän ihmisiä on paikalla. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että jokainen ottaa mallia ryhmän käytöksestä ja olettaa, että joku muu ottaa vastuun. Suurkaupungeissa ihmiset myös saattavat pelätä tuntemattomien auttamista.

Vaikuttimena hyvä mieli

Kaikki emme keskity arkisessa elämässämme lähimmäisen auttamiseen, mutta moni meistä on tarpeen tullen valmis hyviin tekoihin.

Tutkimuksessa vuonna havaittiin yhteys ystävällisyyden ja mielihyvähormoni dopamiinin tuotantoon vaikuttavan perintötekijän. Hyvän teon jälkeen ihmisistä tuntui energisemmältä, lämpimältä, rauhalliselta ja heidän omanarvontuntonsa tuntui kohonneen.

Jotkut ovat sitä mieltä, että koska ihminen toimii epäitsekkäästi vain yhteisönsä hyväksi ja saadakseen dopamiinin aiheuttaman hyvänolontunteen, ystävällisyys onkin perimmältään itsekästä.

Ystävälliset teot kiertämään

Mitä siitä, vaikka kiltteys olisikin pohjimmiltaan itsekästä? On olemassa kirja pojasta, joka kehittää ajatuksen hyvän levittämisestä: jos hän auttaa kolmea ihmistä, he vuorostaan auttavat kolmea ja niin edelleen. Kirjasta tehtiin elokuva Anna hyvän kiertää. Se sai aikaan kansanliikkeen, jossa ihmiset panivat hyvän kiertämään omassa elämässään. Liike on hyvä esimerkki ihmisten aidosta epäitsekkyydestä, sillä siinä tuntemattomat auttavat toisiaan tavoittelematta omaa etuaan.

Ihmisten vaikuttimilla ei ole väliä. Tärkeintä on, että he haluavat auttaa. Jos sekä auttaja että autettu ovat tyytyväisiä, molemmat hyötyvät.

Hyvä ei maksa mitään

Kiltteys muistuttaa onnellisuutta siinäkin suhteessa, että sitä ei voi ostaa. Taloustieteilijät erehtyvät usein luulemaan, että ihminen tekee hyviä tekoja vain palkkion toivossa tai välttyäkseen rangaistukselta. Viime vuonna arvostetussalehdessä julkaistu tutkimus todistaa toisin.

Tutkimuskohteena oli kuusi päiväkotia, jotka alkoivat sakottaa lapsensa myöhässä hakevia vanhempia. Pian vanhemmat alkoivat myöhästellä kaksin verroin.

Vastaavanlaisessa tutkimuksessa havaittiin, että naiset kävivät vähemmän todennäköisesti verenluovutuksessa, jos siitä maksettiin korvaus.

Ihminen ei pidä ajatuksesta, että siveys olisi ostettavissa. Hyviä töitä tehdään niiden itsensä vuoksi. Ihminen nauttii ollessaan ystävällinen samasta syystä kuin hän nauttii jäätelön syömisestä: se tuottaa mielihyvää

Pieni on kaunista

Kiltteys on pohjimmiltaan inhimillisyyttä. Elämästä tekee elämisen arvoista osaltaan se, että edes jotkut meistä ovat epäitsekkäitä edes välillä. Jos ajattelemme vain itseämme, emme voi ratkaista sellaisia ongelmia kuin ilmastonmuutos, taudit ja levottomuudet.

Kiltimmäksi on onneksi helppo oppia. Kannattaa yksinkertaisesti tehdä ystävällisiä tekoja aiempaa useammin ja mieluiten säännöllisesti, esimerkiksi viisi hyvää työtä joka maanantai.

Kiltteys on siis valinta, asenne, jonka avulla voi muuttaa toisen ihmisen elämää, vaikka vain ihan vähän.

Ystävällisyys alkaa omasta itsestä. Joskus tulee torjuneeksi ihmisiä suojatakseen itseään, mutta siten eristäytyy vähitellen koko maailmasta. Ystävällisyys on rakkautta lempeämmällä ja helpommin saavutettavalla tasolla, joka sopii useimmille. Pieni kiltteys osoittaa, että muita pitää itsensä kaltaisina.

Ystävänpäivä 14.2.

Ystävänpäivä ei ole liputuspäivä, mutta varsinkin nuorille se on nykyään tärkeä. Seuraava kirjoitus perustuu osittain kirkkoherra Veli-Matti Hynnisen Internetissä julkaisemaan aineistoon.

Ystävyydellä -kuten muillakinasioilla - onmonet kasvot.Ystävyys onkuin raha,sitä onsuhteellisen helppohankkia, muttavaikea pitää. Ystävyys on aitoa luottamista, kaunistelematonta pitämistä, sitä ei voi kuitenkaan ostaa eikä myydä, sillä ystävyyden arvoa ei voi rahassa mitata. Ystävyys näkyy myös puhetavassamme. Ystävän seurassa uskaltaa olla mutkaton ja tavallinen, vastustajalle on usein puhuttava kiertoilmaisuin. Ystävälle ei asioita tarvitse monta kertaa selittää.

Ystävänpäivä (14.2.) muistuttaa, että ystävyyttä on hoidettava. On turha hädän hetkellä toivoa ystävän apua, jos ei ole hyvänä aikana hoitanut ystävyyssuhteitaan. Tekstiviesti, sähköposti tai vaikkapa vanhanaikainen postikortti ei ole lainkaan vähäinen väline silloin, kun ystävyyttä vaalitaan.

Entä mikä on ystävyyden toinen puoli? Makedonian kuningas Antigonos II Doson (225 eaa.) sanoi jo yli kaksituhatta vuotta sitten: "Jumala, varjele minua ystävistäni, vihollisistani minä selviän itse."

Saman neuvon antoi muuten presidentti K.J. Ståhlberg seuraajalleen P.E. Svinhufvudille. Ja kuka tietää mitä Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ovat seuraajiensa korvaan kuiskanneet. Eivät ne poliittiset ystävyydetkään niin hohdokkaita ja pitkäikäisiä taida aina olla.

On se muuten merkillistä miten sutjakkaasti uudet tavat joskus leviävät. Samanaikaisesti kun monet hyvät tavat unohtuvat ja merkittävät juhlaperinteet haalistuvat, syntyy uusia perinteitä. Ystävänpäivän Suomeen tulemisesta saamme kiittää Jaska Jokusta. Tämä Charles M. Schulzin luoma sarjakuvahahmo näet ottaa vastaan Valentinuksen päivänä uskomattoman määrän postikortteja ja mittauttaa niillä suosiotaan. Sitä sitten kaikki Ressut, Eput, Toistot, Sallit, Kielot ja Kaustiset kavereineen ihmettelemään. Ja tapa tarttuu, tuskin Piparminttu-Pipsa tai Rapa-Ripakaan malttavat olla ystävänpäiväkorttia lähettämättä. Hekin ovat oppineet, että ystävää on muistettava.

Ystävänpäivän alkuperä

Juno Februata oli muinaisroomalainen jumalatar, jota juhlittiin helmikuussa. Tyttöjen ja poikien nimiä laitettiin laatikkoon, ja näin syntyneiden parien piti viettää yhdessä koko vuosi. Joskus tällä tavalla syntyneet parit menivät todella naimisiin. Jotkut arvelevat, että Rooman paavi yritti hävittää tämän tavan keksimällä helmikuuhun Valentinuksen päivän.

Helmikuun viidentenätoista muinaiset roomalaiset viettivät Lubercalia ? juhlaa. Lubercus ? jumalan ajateltiin varjelevan roomalaisten lammaslaumoja susilta. Juhlassa susipukuisten miesten piti alasti kirmailla kaduilla ja läimäytellä ohikulkijoita pyllylle. Jotkut arvelevat, että ystävänpäivä on saanut alkunsa Lubercalia ? juhlasta.

Valentinuksen tarinat

Vaikka historian kirjoista löytyy useita Valentinuksia, yhdistetään tarinat tavallisesti Ternin piispaan, joka kuoli 14.2.269. CE.

Valentinuksesta kertovia tarinoita on kymmeniä. Erään tarinan mukaan Valentinus oli naimaton roomalaispappi, joka auttoi kristittyjä keisari Marcus Aurelius Claudiuksen aikana. Valentinus tuomittiin vankilaan, ja kieltäytyessään keisarin käskystä palvella roomalaisten jumalia, langetettiin hänelle kuolemantuomio. Odottaessaan sellissä tuomion täytäntöönpanoa Valentinus tutustui vankilanjohtajan sokeaan tyttäreen ja paransi tämän näön. Päivää ennen kuolemaansa 14. helmikuuta Valentinus kirjoitti tytölle jäähyväiskirjeen.

Toinen tarina kertoo Valentinuksen vihkineen roomalaisia sotilaita ja toimineen täten sotapäälliköitä vastaan. He näet olivat kieltäneet sotilaiden avioitumisen. Valentinus vangittiin ja hänen viruessaan vankilassa kiitolliset sotamiesten vaimot lähettivät hänelle kaltereiden taakse kukkia ja lahjoja myötätunnon ilmauksina.

Erään tarinan mukaan Valentinus neuvoi Rooman nuoria miehiä kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin vaimojensa luona. Roomalaisia sotapäälliköitä Valentinuksen neuvot eivät miellyttäneet ja he mestauttivat rauhaa rakastavan piispan.

Kerrotaan, että Valentinus oli vähällä päästä Rooman paaviksi. On arveltu, että jos hänestä olisi tullut Rooman paavi, ihmiskunnan historia olisi ollut toisenlainen kuin se sitten oli.

Ystävänpäivän tulo kalenteriin

Kalenterissamme ystävänpäivä on ollut 1987:stä, vaikka virallisesti se hyväksyttiin vasta 1996. Jonkun mielestä se on turhin juhla tai juhlien rikkaruoho, mutta toiselle se merkitsee paljon. Mutta olisiko se niin haitaksi jos kaikki Woopsiet ja Poopsiet edes yhtenä päivänä vuodessa tavallista enemmän innostuisivat toisistaan ja antaisivat kuulua itsestään. Lopultahan se on aina itsestä eniten kiinni, minkä sisällön kullekin elämämme päivälle annamme.

Sydän- ynnä muut yhdistykset sekä herra Rihkama ovat ottaneet ystävänpäivän tosissaan ja toimintaohjelmaansa. Puhelinyhtiöt ja Posti hykertelevät tyytyväisyyttään kun me ystävyyden innoittamat suomalaiset lähettelemme viestejä lähimmäisillemme sydämenkuvalla tai ilman.

Keskustelun aiheita

  • Kuunnelkaa Vladimir VysotskinYstävän laulu (sanat Juha Vainio).
  • Mitä ystävän laulu kertoo ystävyydestä?
  • Ottakaa selvää, mitä monista Kreikan jumalista Makedonian kuningas pyysi varjelemaan itseään ystäviltään?
  • Miksi Lubercalia ? juhlan vietto ei onnistuisi helmikuussa Suomessa?
  • Ottakaa selvää, mikä on Rooman paavi? Millaisia mielipiteitä nykyisellä Rooman paavilla on?
  • Ottakaa selvää, onko Suomessa mahdollista kieltäytyä asepalveluksesta.
  • Ottakaa selvää, onko tarinassa kerrottu näön parantaminen ollut oikeasti mahdollista muinaisessa Roomassa.

Kuunteleminen on arvostusta

Huono kuuntelu aiheuttaa ongelmia

Huono kuuntelu aiheuttaa ongelmia ihmisten välille. Ihminen kuulee helposti vain sen, mitä haluaisi kuulla. Ongelmana on myös se, etteivät keskustelijat kuuntele toisiaan ollenkaan. He voivat olla niin keskittyneitä omiin mietteisiinsä, että kuunteleminen unohtuu.

Muista, että ihminen haluaa tulla kuulluksi.

Kuunteleminen on myös toisen arvostamista

Näytä osallistuva kuuntelusi pyytämällä tarkennusta tai toistoa juuri kuulemistasi asioista: ”Tarkoitatko…”, ”Ymmärsinkö oikein…” tai ”Voiko tämän asian tulkita siten, että…”.

Osallistuva kuuntelu vähentää väärinymmärryksen mahdollisuutta ja kertoo puhujalle, että hän on tullut kuulluksi. Jos ymmärtää asiat oikein, voi ottaa kuullun myöhemmin huomioon. Anna toisen puhua ja kuuntele perustelut keskittyneesti. Ei kannata vielä tässä vaiheessa paljastaa omaa mielipidettä asiasta.

Kuuntele myös se, mitä toinen sanoo epäsuorasti

Kannattaa pyrkiä kuuntelemaan, mitä toinen sanoo epäsuorasti (rivien välissä). Kuuntelijana voit etsiä vaatimusten takaa todellisia vaikuttimia eli ymmärtää sen, miksi kumppani jotain sanoo.

Kuuntelemisen harjoitteleminen

Kuuntelemista voi tietoisesti harjoitella. Ensimmäinen haaste on vaimentaa oma puhe kuuntelemista varten. Joskus vielä vaikeampaa on omien ajatusten hiljentäminen.

Aikaa ei tarvitse antaa loputtomasti, sillä yhdessä minuutissakin ehtii kohdata toisen, kun kuuntelee keskittyneesti. Harhaileville ajatuksilleen voi sanoa, että haluan olla tämän ajan tätä ihmistä varten.

Älä ala puhua toisen päälle, vaan malta odottaa rauhassa puheenvuoro loppuun.

Puhujaa saattaa helpottaa se, että hän saa kertoa huolensa toiselle

Jotkut ihmiset välttelevät toisia ihmisiä siksi, että nämä kertovat heille vain omista huolistaan. Tosiasiassa autat toista ihmistä, kun hän kertoo huolistaan. On myös mahdollista, että voit auttaa häntä ratkaisemaan ongelmiaan.

Varo antamasta sellaista vaikutelmaa, että vähättelet hänen ongelmiaan. Ihmisen on tehtävä monia ratkaisuja aivan itse. Huonot neuvot voivat saada sinut myöhemmin häpeämään.

Kuuntelemisen tapoja


Viihdyttävä
kuunteleminen


  • On viihdyttävää yhteisöllistä kuuntelemista esim. kun keskustellaan ystävien kanssa.
  • on elokuvien, television, musiikin ja muiden viihdemuotojen kuuntelemista ja siitä nauttimista.
  • liittyy usein vapaa-ajan viettoon ja rentoutumiseen.


Valikoiva
kuunteleminen


  • tärkeä keskittymistä vaativissa kuuntelutilan- teissa esim. työssä tai koulussa.
  • voi olla myös ohjeiden kuuntelemista.
  • mitä tärkeämpi tilanne, sitä tärkeämpää on osata kuunnella valikoivasti.
  • ymmärtämisen ja muistamisen kannalta tärkeä kuuntelemisen tapa.


Arvioiva
kuunteleminen


  • on puhujan esittämän asiasisällön arvostelevaa tarkastelua ja arviointia.
  • on tosiasioiden ja mielipiteen erottamista puhutusta.
  • on puhujan perustelujen arviointia. 
  • sen avulla pystyy antamaan palautetta puhujalle.
Myötätuntoinen kuunteleminen


  • on puhujasta välittämistä ja puhujan tunteiden heijastamista. 
  • ei ole puhujan tuomitsemista, arvioimista tai arvostelemista.
  • kuuntelija ymmärtää puhujaa tämän näkökulmasta. 
  • työssään myötätunnon taitoa tarvitsevat erityisesti hoitotyöntekijät ja psykologit.

 

Tehtäviä kuuntelemisesta

  1. Opettaja lukee tässä kirjassa olevan sadun. Kuuntele tarkaavaisesti, sillä lopuksi opettaja kysyy, mitä sadussa kerrottiin.
  2. Valitkaa luokalle puheenjohtaja. Pitäkää keskustelutilaisuus opettajan määräämästä aiheesta puheenjohtajan johdolla. Muista, että puhut vasta saatuasi puheenvuoron. Välihuutoja ei sallita. Lopuksi opettaja kyselee oppilailta siitä, mitä mieltä muut olivat asiasta.
  3. Jokainen oppilas esittää vuorollaan mielipiteensä jostain opettajan antamasta asiasta.

Erilaisia ympäristöjä

Mikä on ympäristö

Ympäristöllä voidaan tarkoittaa mm. seuraavia asioita
  • Luonnonympäristöä, johon kuuluu kaikki elollinen ja eloton maassa.
  • Rakennettua ympäristöä joka on inhimillisen toiminnan tulosta.
  • Niitä tekijöitä, jotka ovat vuorovaikutuksessa eliön kanssa.
  • Ympäristöä, jossa tapahtuu aineen, energian ja muiden ominaisuuksien muutoksia.
  • Tiedollista ympäristöä.
  • Yhteisöllistä ympäristöä.
  • Ympäristöjä tietotekniikassa.
  • Ympäristöä topologiassa (matematiikkaa)
Opetushallitus lisäisi tähän vielä kulttuuriympäristön.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa ympäristötieto?
  • Millainen on minun kotiympäristöni?
  • Millainen on kouluni ympäristö?
  • Millaisissa muunlaisissa ympäristöissä olen käynyt?
  • Millaisia rakennettuja ympäristöjä olen nähnyt?

Asuinympäristöjen kehitys Suomessa



Maalaistalo, jossa on kaksi savutupaa

Kauan sitten suomalaiset asuivat puusta rakennetuissa kylissä. Talot olivat yhden suurperheen taloja, ja niissä oli yksi tai kaksi isoa tupaa.

Kun Ruotsin valtio jakoi maat isojaossa, kyläyhteisöt hajosivat ja talot jouduttiin rakentamaan uudestaan.

Savupirtit olivat yleisiä, sillä muunlainen lämmitys tarvitsi paljon puuta, kun uuunin peltejä ei ollut vielä keksitty.

Ruotsin valtio alkoi perustaa kaupunkeja Suomeen. Kaupungeilla oli erioikeuksia maalaisiin verrattuna, ja kaupunki sai itse päättää, keitä se otti asukkaikseen.



Porvoo

Kaupungit oli aluksi rakennettu puusta, ja kokonaisia kaupunkeja paloi tulipaloissa. Joissain kaupungeissa kuten Porvoossa on säilynyt vanhoja puutalokaupunginosia.

Mm. palovaaran vuoksi kaupunkeihin alettiin rakentaa ns. kivitaloja, jotka oli muurattu tiilistä.

Kun eräiden kaupunkien väkiluku alkoi kasvaa, alettiin rakentaa monikerroksisia kivitaloja. Kivitalot muodostivat kortteleita. Korttelin keskellä oli korttelipiha, jota ympäröivät toisiinsa tiiviisti kiinni rakennetut talot.

Myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan toisistaan irrallaan olevia kivitaloja, joissa oli tavallisesti seitdemän kerrosta.

Nelikerroksisiin tai sitä matalampiin taloihin ei tarvinnut raknetaa hissejä, ja tämä aiheuttaa ongelmia väestön keski-iän noustessa.

Ensimmäisiä vapaa-ajan asuntoja olivat herrasväen huvilat. Nykyään melkoinen osa vanhoista maaseudun taloista toimii vapaa-ajan asuntoina.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittavat omakotitalo, rivitalo ja kerrostalo?
  • Millaisessa talossa asut?
  • Millaisessa talossa haluaisit asua?
  • Mistä johtuu se, että suomalaiset asuvat ahtaammin kuin ruotsalaiset?

Asuinympäristöt nykyään

Asumislähiö

Tätä tekstiä kirjoitetaan Suomen pääkaupungin Helsingin asumislähiössä. Helsingin asumislähiöt saivat alkunsa, kun preidentti Mauno Koivisto ja edesmennyt rakennuttaja Armas Puolimatka päättivät ryhtyä rakennuttamaan valmiista betoniosista Pihlajamäen lähiötä Helsinkiin 1960 -luvun lopulla.



Pihlajamäki

Koivisto ja Puolimatka arvelivat, että lähiö kestää noin 50 vuotta ja sen jälkeen se voidaan purkaa ja rakentaa uudelleen. Lähiö on pystyssä ja se on ensimmäinen lähiö, joka on suojeltu rakennuskaavassa.







Tapulikaupunki

Tätä kirjoitetaan Tapulikaupunki -nimisessä asumislähiössä, joka sijaitsee Puistolan asemasta länteen. Lähiö on rakennettu suurimmaksi osaksi 1970 -luvulla.

Tämä talo on nelikerroksinen pienkerrostalo, ja siinä ei ole hissiä. Talossa on kolme 4 huoneen ja keittiön asuntoa (tätä kirjoitetaan sellaisessa) ja loput asunnot ovat kaksioita ja yksiöitä. Lapsia ei juuri tässä talossa asu, mutta alueella on vielä sen verran lapsia, että kouluja ja päiväkoteja tarvitaan.

Myös Helsingissä käytetään koulukuljetuksia.

Tapulikaupungissa oli aikoinaan jopa pankin konttori, mutta sitä ei ole enää. Terveysasema, apteekki, kaksi elintarvikekauppaa, kirjasto ja kouluja on, mutta apteekkia lukuunottamatta kaikki ovat kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) lakkautuslistalla.

Urheilupuisto, puutarhapalstat ja jopa järeää metsää on, mutta niitä uhkaa rakentaminen.

Yksi päiväkoti on jo lakkautettu ja purettu.

Leikkipuistoa uhkaa siirtäminen.

Sen sijaan olutravintoloiden määrä on pikemmin kasvussa kuin vähenemässä.

Keskustan kaupunginosa Kallio



Kallio Helingissä

Kallio on Helsingin vanha työläiskaupunginosa. Nykyään se taiteilijakaupunginosana vastannee Pariisin Montmartrea.

Helsingin ydinkeskustaan sieltä on kohtuullinen kävelymatka. Puutalot on korvattu kerrostaloilla, ja asuntojen keskikoko on pieni.

Kaikki palvelut löytyvät kaupunginosasta.

Eräillä kaduilla on hyvin runsaasti liikennettä, mikä heikentää ilman laatua.

Korpiseudun maalaiskylä



Kesällä tätä kirjoitetaan korpiseudun maalaiskylässä. Talo on entinen pienviljelystila, jossa on kolmen huoneen ja tupakeittiön asuinrakennus, aitta, navetta ja sauna.

Aikaisemmin tilalla oli myös riihi ja heinälatoja, mutta ne on vuosikymmenien kuluessa poltettu polttopuina.

Pelloille on istutettu metsää ja se on kasvanut kaikkialle muualle paitsi ei rantaniitylle, jota edellen hallitsevat ruohokasvit.

Aikoinaan tilalle oli vain kärrytie, ja kun kylällä oli paljon pisteaitoja, matkan teko oli veräjistä johtuen hidasta.

Tilalle saapui ensimmäisenä autolla metsätyönjohtaja, joka ei sanunut missään muualla nähneensä niin paljon veräjiä eikä missään muualla veräjää keskellä siltaa.

Talo ja kolme sen naapuritaloista ovat talvella tyhjiä. Yhdessä talossa asuu eläkkeellä oleva leskirouva ja kahdessa muusssa talossa asuu eläkkeellä oleva vanhapoika.

Kylällä on jäljellä kaksi pienviljeliää, jotka hoitavat viljelmiä ja karjaa.

Kaikki kylän koulut on kauan sitten lakkautettu, ja lähimpään kyläkauppaan on matkaa seitsemän kilometriä. Kauppa-auto ja kirjastoauto liikennöivät muutaman kerran viikossa.

Postin palvelut hoitaa postin jakeelua hoitava taksiautoilija.

Metsien tehohoito on tehnyt luonnossa liikkumisen vaikeaksi, tosin hoitamattomassa metsässäkään ei ole helppoa liikkua.

Jopa puhelin- ja Internetyhteyksien suhteen on vaikeaa, kun linkkimastot ovat kaukana ja mäkien takana. Televisio näkyy kunnolla, jos on antennivahvistin.

Kylän kokoontumispaikka nuorisoseurantalo Läntelä on kauan sitten purettu.

Vuorelan taajama (Siilinjärvi)



Vuorela on Siilinjärven eteläisin osa, joka sijaitsee aivan Kuopion rajan tuntumassa. Kuopion pohjoisista kaupunginosista Vuorelan erottavat vain Kallansillat. Vuorela kasvaa jatkuvasti sinne rakennettavien uusien kerrostaloalueiden myötä. Vuorelassa on noin 2700 asukasta Vuorelan kautta kulkevat valtatie 5 ja valtatie 9 (entinen valtatie 17).

Vuorelasta on kotoisin muun muassa kokoomuksen Jyrki Katainen.

Vuorelassa on kaksi päivittäistavarakauppaa: Sale ja K-market. Lisäksi sinne avataan toinen K-market. Vuorelassa on myös Apteekki ja Teboil.Vuorelassa sijaitsevat Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Vuorelan kirkko ja Vuorelan koulu, jossa opetetaan luokka-asteita 1-6. Koulussa on noin 300 oppilasta.

Joensuun kartano Lounais-Suomessa




Sammon johtajan Björn Wahlroosin kartano Joensuu

Alla Helsingin Sanomain kuvaus kartanon saamista maataloustuista

Sampo-konsernin pääjohtaja ja suuromistaja Björn Wahlroos sai viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän viljelijätukea kuin 2000-luvun alussa.

Pääasiassa EU:lta tulleet tuet olivat vuonna 2002 noin 131000 euroa, mutta viime vuonna tukisumma oli jo 302000 euroa.

Wahlroosin viljelijätuet ovat nousseet kuudessa vuodessa melko tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta viime vuonna tuet hypähtivät 35 prosenttia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että Wahlroosin Joensuun-kartanossa Halikossa lopetettiin sokerijuurikkaan viljely. Lopettamista tuetaan enemmän kuin itse viljelyä.

Tukisumman nousu käy ilmi Ylen TV2:n Tuomio-ohjelman Maaseutuvirastosta pyytämistä tiedoista, joissa ovat mukana sekä EU:n että Suomen maksamat tuet.


Leikkuupuimuri ohrapellossa

Torstaina Maaseutuviraston internetissä julkistetut tilastot perustuvat pelkästään EU:n maksamiin tukiin. Luvuista voi myös päätellä, että valtaosa eli lähemmäs 90 prosenttia Wahlroosin saamasta tuesta tulee EU:sta. Suomen maksamaa tukea oli nimittäin viime varainhoitovuonna vain noin 40000 euroa ja EU:n maksamaa 261000 euroa.

Tuet ovat kuitenkin taskurahoja Wahlroosin noin kymmenen miljoonan euron vuosituloihin verrattuna.

Tavalliset Pohjanmaan maanviljelijät

YLE Keski-Pohjanmaa


Tyypillinen pohjalaistalonpoikaistalo

Maanviljelijän uupumista edeltää usein pitkä ketju vastoinkäymisiä. Jaksamista haittaavat erityisesti maatilan ulkopuolelta tulevat vaikeasti ennakoitavat asiat, kuten jatkuvasti muuttuva EU-säännöstö tai tautikierre navetassa.

Keskipohjalaiset maanviljelijät pohtivat tiistaina yhdessä henkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita. Kälviälle oli saapunut useita kymmeniä tuottajia eri puolilta Keski-Pohjanmaata. Tilaisuudessa puhunut ProAgria Keski-Pohjanmaan talousneuvoja Juha Nivala kuvaa maanviljelijöitä hyvinvoinnin kannalta riskiryhmäksi.

- Riskiryhmä sen takia, koska viljelijöillä työajan ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen yhteys on heikko. Eli työmäärä on isompi mitä tavanomaisesti työssä olevilla ihmisillä on, mutta palkka on selvästi heikompi.

Maanviljelys eroaa tavanomaisesta työnteosta useallakin eri tavalla, ja se näkyy erityisesti elämän murroskohdissa. Esimerkiksi avioerossa menettää usein läheisimmän työkaverin, ja jos niin huonosti käy, että yhteinen yritys kaatuu toisen lähtiessä, menee myös ammatti.


ProAgrian selvityksen mukaan tila, jossa tuottajapariskunta voi hyvin, myös tuottaa paremmin. Jaksamisesta kannattaa huolehtia siitäkin huolimatta, ettei yhteisiä etelänmatkoja aina katsota hyvällä.

- Perinteisessä viljelijäkulttuurissa ei ole oikein totuttu siihen, että sijoitetaan itseen. Se on nähty monesti turhanpäiväisenä ja ehkä laiskuutenakin. Nuoret katsovat asiaa jo hieman eri tavalla, ja kyllä hyödyt ovat havaittavissa, Juha Nivala toteaa.

Työuupumus hiipii maatiloillekin usein pikku hiljaa ajan kanssa. Psykologi Paavo Hokkanen suosittelee pitkäaikaislääkityksenä huolen pitämistä itsestä ja läheisistä. Hän muistuttaa myös, ettei elämä muutu kertarysäyksellä.

- Jos on jotain tiettyjä hankaluuksia, kannattaa ennemmin elää pienin askelin. Heikkovoimaisen askel hyytyy varmasti, jos pitää muuttaa koko elämä.

Virkkalan omakotialue Lohjalla



Virkkalan rautatiepysäkki kauan sitten

Virkkala on entisen Lohjan kunnan keskustaajama, ja sen ympärillä on laaja omakotialue.

Tämän kirjoittaja on elämänkatsomustiedon opettaja-aikoinaan asunut Maksjoen kylässä vuonna 1940 rakennetussa lautatalossa. Talolla oli nykymittapuille katsottuna suurehko puutarhatontti, joka rajoittui puistoksi kaavoitettuun metsikköön, katuun ja naapuriin. Lähellä oli lampi ja kävelymatkan päässä järvi.



Pähkinäniemi, lähin uimaranta

Talossa oli ensimmäisessä kerroksessa kaksi huonetta, keittiö ja WC ja yläkerrassa kaksi huonetta ja sinne rakennettiin myös suihkulla varustettu WC. Kellarissa oli mm. sauna.

Tontilla kasvoi paljon hedelmäpuita ja entinen lammenpohja sopi myös puutarjhan pitoon, koska multaa oli puolimetriä paksusti.



Maksjoen alakoulu

Lähin alakoulu oli parin sadan metrin päässä ja siellä käitiin koulua neljä vuotta. Sitten koululaisten piti siirtyä kauempana olevaan alakouluun. Kun matka oli alle viisi kilometriä, kunta ei maksanut kuljetuksia. Monet ostivat lapselleen matkalipun itse.

Yläkoulu sijaitsi vajaan kilometrin kävelymatkan päässä.

Lukioon oli vähän yli viisi kilometriä ja koulumatkoihin sai avustusta.

Muutaman sadan metrin päässä oli lähikauppa, ja Virkkalan keskustaan oli kaksi kilometriä.

Virkkalan suurin etu on epäilemättä se, että sieltä on Helsinkiin vain 60 kilometriä.

Keskustelun aiheita

  • Millaisessa asunnossa asut?
  • Millaisessa asunnossa haluaisit asua?
  • Jos et asu sellaisessa asunnossa kuin tahtoisit, mistä se johtuu?
  • Mikä on hyvää ja huonoa kaupungissa asumisessa?
  • Mikä on hyvää ja huonoa maalla asumisessa?
  • Mikä on hyvää ja huonoa omakotitalossa asumisessa?
  • Mikä on hyvää ja huonoa rivitalossa asumisessa?
  • Mikä on hyvää ja huonoa paritalossa asumisessa?
  • Mikä on hyvää ja huonoa kerrostalossa asumisessa?
  • Millainen on koulumatkasi? Onko se liian pitkä?

Erilaisia maisemia ja luonnonympäristöjä



Suomen historialliset maakunnat

Suomen historiallisen maakunnat ovat:
  • Lappi
  • Länsipohja
  • Pohjanmaa
  • Savo
  • Karjala
  • Häme
  • Satakunta
  • Varsinais-Suomi
  • Uusimaa ja
  • Ahvenanmaa.
Nykyään maakunniksi kutsutaan huomattavasti pienempiä alueita, joita kutsutaan kuitenkin maakunniksi.

Alla oleva esitys ei ole maantieteen kurssi vaan siinä on havaintoja sieltä täältä, usein paikalisten viranomaisten esittäminä.

Suomen rajatkaan eivät ole enää samat kuin yllä olevassa kuvassa, ja on osia karjalasta, jotka eivät ole koskaan kuuluneet Suomeen.

Lappi

Alue


Lappi on Suomen pohjoisinmaakuntajakaen maanrajaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa.Samalla olemme osa Pohjoiskalottia sekä Barentsin aluetta. Pohjoinen napapiiri kulkee Lapin eteläosassa. Siihen voi tutustua esimerkiksi Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä, jonne napapiiri sopivasti asettuu.

Asukkaat

Lappi on laaja, mutta siellä ei ole kovin paljon asukkaita.. Eniten asukkaita on Rovaniemen, Kemin sekä Tornion kaupungeissa.Saamelaisia asuu asuuEnontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissasekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Nämä kunnat muodostavat nykyisenSaamelaisalueen yhdessä Ruotsin ja Norjan pohjoisosien sekä Kuolan niemimaan kanssa.

Elinkeinoja



Lapintalous perustuurikkaan luontomme antimiin.Elinkeinoista erityisesti metsä- ja metalliteollisuus ovatvahvoja talouden peruspilareita, kun esimerkiksi kaivostoiminnan merkitys korostunee tulevaisuudessa. Matkailu oheispalveluineen on alati kasvava teollisuudenala, jolla on erityisen tärkeä merkitys erityisesti Lapin syrjäisemmillä seuduilla.

Kulttuuri



Lappilaista kulttuuria tuodaan esille monissa museoissa ja näyttelyissä. Lapin maakuntamuseo Arktikum, Saamelaismuseo Siida, Aineen taidemuseo ja monet muut esittelevät lappilaista taidetta ja kulttuuriperinteitä laadukkaalla tavalla. Oman merkittävän osansa lappilaiseen kulttuuriosaamiseen tuovat myös teatterit, kirjastot sekä eri taidealojen edustajat.

Moninainen luonto



Lapin luonto on monipuolisen vaihteleva.Tunturit ja meren rannikkoalue muodostavat suuria korkeuseroja. Lapin jakoko Suomenkorkein kohta löytyy Enontekiöltä - Halti-tunturilta.

Lapin laajalla alueella sijaitsee kahdeksan kansallispuistoa. Ne ovat arvokkaita ja suojeltuja luonnonnähtävyyksiä, joissa luonnon rikkaus korostuu. Vesialueista tunnetuimpia ovat Inarijärvi sekä Suomen pisin joki, Kemijoki.

Keskustelun aiheita

  • Vuodenajat ovat kesä, syksy, talvi ja kevät. Millä tavalla Lapin vuodenajat poikkeaa muun Suomen vuodenajoista?
  • Keitä ovat saamelaiset? Mitä kieltä he puhuvat?
  • Miksi saamaleiset asuvat aivan Lapin pohjoisosassa?
  • Oletko käynyt Lapissa?
  • Missä Joulupukki asuu?

Pohjanmaa



Elämänlaatu syntyy pienistä asioista.

Siitä, että työpaikka on lähellä. Siitä, että työpäivän jälkeen pääsee harrastamaan tai luontoon rentoutumaan. Siitä, että lapset saavat varttua turvallisessa ympäristössä. Tai siitä, että koti sijaitsee viihtyisällä ja rauhallisella paikalla.

Elämänlaadun rakennusosien kokoaminen on Pohjanmaalla helppoa, sillä elämän perusasiat ovat täällä kohdallaan.

Ainutlaatuinen luonnonympäristö


Merta, lakeuksia ja metsää. Upeaa saaristoa ja uljaita jokimaisemia

Jäidenlähtö Kyrönjoella, raivokas syysmyrsky Merenkurkussa. Tuhansien kurkien elotanssi Söderfjärdenin pelloilla, teerien syyssoidin aamu-usvaisella nevalla. Merikotka, joka ylväänä liitää tuulten kannattelemana kaupungin yllä.

Merestä nouseva maa

Pohjanmaa nousee sananmukaisesti merestä.

Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa. Maa kohoaa merestä peräti kahdeksan millimetriä vuodessa.

Arkielämän luonnonsuojelua

Pohjalainen arvostaa luontoa, sillä luonnosta on elanto perinteisesti saatu. Se näkyy myös siitä, miten pohjalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen. Keskeistä on pyrkimys luonnon tasapainon säilyttämiseen ja luonnon monipuolisuuden vaalimiseen.

Pohjanmaalla kehitetään mm. vesiensuojelua, kotimaisten energianlähteiden käyttöä ja metsänhoitoa. Pohjanmaa on edelläkävijä jätehuollon alalla.

Yhtesöllinen pääoma


Kesäteattereita, lavatansseja, kotiseutumuseoita. Musiikkia, taidetta, urheilua.

Pohjanmaan erittäin vilkkaaksi kehuttu kulttuuri- ja yhdistystoiminta kokoaa pohjalaiset yhteen.


Alvar Aallon suunnittelema uskonnollinen keskus Seinäjoella

Uskonnollisia liikkeitäkin löytyy Pohjanmaalta enemmän kuin koko muusta Suomesta yhteensä.

  • evankelisuus
  • herännäisyys eli körttiläisyys
  • karismaattinen liike
  • lestadiolaisuus
  • rukoilevaisuus

Murteistaan maakunta tunnetaan

Elävät pohjalaismurteet, niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin, ovat tunnettuja kaikkialla.

Leveää murretta käytti pakinoissaan mm. Vaasa-lehden päätoimittaja Jaakko Ikola alias Vaasan Jaakkoo:

"Oottako kuullu jotta keskellä tykkien pauhua ja korttileipääkin rakkaus jyllää aina vain? Se käy kun väkevä jästi joka hetki taikinas, se paisuu, puhkuu, sihisöö, poksahteloo ja paukahtaakin välistä ku ilmapallo rakkauren markkinoolla.

Se on väkevä ja hullu tauti, josta paapat ja muorit ovat jo päässehet rauhaan, mutta nuoret se panoo lantta lauree aivan pään sekooksihin ja moni on tullu hulluksikin, kun ei oo saanu sitä omaksensa, jota on tahtonu, huulet höplänny ja syrän tykyttäny."

(pakinasta "Maija meinas jymähyttää")

Tunnettuja ovat myös ruotsinkieliset pohjalaismurteet. Esimerkkinä mainittakoon Närpiön murre, joka ei välttämättä heti avaudu edes ruotsia äidinkielenään puhuvalle.

Pohjanmaalla on yritteliäisyyttä

Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Näin Pohjanmaalle on syntynyt pitkälle erikoistunutta elinkeinotoimintaa: kasvihuoneviljelyä, turkistarhausta ja veneenrakennusta.

Kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki: yli puolet kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja melkein puolet kurkuista tulee Pohjanmaalta.

Veneenrakennus on pohjalaisten taito, varsinkin maakunnan pohjoisosissa: siellä rakennetaan maailman kalleimmat purjeveneet.

Talouden kasvua, kestävää kehitystä

Osallisuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys ovat asioita, joihin pohjalaiset kannattavat.

"Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten. Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys."

Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet

Pohjanmaan sijainti keskellä Pohjolaa on maakunnan menestyksen syitäa. Liikenneyhteydet muihin suuriin keskuksiin ovat hyvät, kuten myös yhteydet Merenkurkun yli Ruotsiin.

Keskustelun aiheita

  • Miksi maa nousee merestä Pohjanmaalla.
  • Missä maa laskee?
  • Ovatko pohjalaiset tosissaan niin hyviä kuin he itseään kehuvat?
  • Missä sijaitsee Oulu? Mitä kaikkea Oulussa on?
  • Millainen pohjalainen maisema on?
  • Mitä erilaisia perinteitä pohjalaisilla on?
  • Miksi keskustapuolueen poliitikkoja on tavattu Ostrobotnian ravintolasta Helsingisä?

Kainuu

Kainuuseen pitää tulla hiljaa
ja sujahtaa maisemaan huomaamatta.
Pitää hiihtää metsiä, yöpyä mökeissä,
jutella talon väen kanssa illalla.
Vuosikautisen harrastuksen jälkeen
saattaa maakunnan arvoitus
hieman avautua.

Veikko Huovinen

Kainuu kuuluu myös Pohjanmaahan, mutta tässä esityksessä se on otettu esimerkiksi Itä-Suomen pohjoisesta osasta.


Asukkaat ja elinkeinot

Kainuu sijaitsee keskellä Manner-Suomea Oulujärven ympärillä.



Maisemaa hallitsevat vaarat, metsät, vesistöt, suot, puhdas avara luonto petoineen. Talven lumipeite on maamme vahvimpia.



Kiutaköngäs

Vientituotteita ovat mittalaitteet, ajoneuvotietokoneet, junavaunut, elektroniikka, talkki, kivituotteet, luonto ja luonnontuotteet. Huonoja puolia ovat työttömyys, väestön väheneminen, tiedossa oleva väestörakenteen muutos ja maakunnan talouden kehitys.

Kulttuuri

Kainuun asutuksen historia on maamme vanhimpia. Kulttuurissamme kohtaavat perinteet ja nykyaika kiehtovalla tavalla, kalevalaisuus vaikuttaa monissa tapahtumissa ja käyntikohteissa.



Ilmari Kiannon Puneinen viiva kuvaa köyhyyttä Kainuussa sata vuotta sitten

Sanan taide on väkevää ja herkkää, tuotteliaimpia kirjailijoita eri aikakausilta ovat Elias Lönnrot, Eino Leino, Ilmari Kianto ja Veikko Huovinen.

Kansaa kauempaakin rientoihin kokoavat Kajaanin Runoviikko ja Katinkullan teemaviikonloput. Kuhmon henki on aistittavissa vuosittain heinäkuussa kamarimusiikkifestivaalien yhdistäessä musiikin ystävät ympäri maailmaa.

Valtakunnallista mainetta ovat tuoneet Kajaanin kaupunginteatteri, Teatteri Retikka, ja Generaattori. Urheilukulttuuria edustaa mm. vuosittain Hyrynsalmella järjestettävät Suopotkupallon MM-kisat.

Kainuun maakunta ?kuntayhtymä

Kainuussa järjestetään maakuntakokeilu, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiselle. Tavoitteena on turvata asukkaille julkiset palvelut, toteuttaa laajoja kehittämishankkeita ja lisätä maakunnan päätösvaltaa suhteessa valtionhallintoon.

Lakiin perustuvassa kokeilussa järjestetään uudelleen maakunnan ja kuntien välistä työnjakoa. Kunnilta siirtyi maakunnan hoidettavaksi sosiaali- ja terveydenhuolto lähes kokonaan, sekä lukio- ja ammatillinen koulutus. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä suunnittelusta ja kehittämisestä.

Kansalaisille näkyvin muutos on terveydenhoitopalvelujen valinnanvapaus.

Maakunnan palveluntuotannon rahoittavat Kainuun kunnat ja valtio. Maakunnan ylintä päätösvaltaa toiminnasta ja rahoituksesta käyttää kansanvaalilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valittu maakuntavaltuusto.

Keskustelun aiheita

  • Oltko Kainuusta tai oletko käynyt Kainuussa?
  • Millä tavalla Kainuu eroaa muusta Suomesta?
  • Mikä Kainuussa on hyvää ja mikä huonoa?
  • Miksi Kainuussa käy paljon matkailijoita?
  • Mitä Urho Kekkonen teki Kainuussa?

Savo




Pohjois-Savo



Rönön saaren ökylähiö Kallavedessä Kuopiossa

Pohjois-Savo on kauneinta Järvi-Suomea. Maakunnan kolme suurinta kaupunkia kuvaavat hyvin alueen monipuolista luonnetta. Rikkaassa järvimaisemassa sijaitseva Pohjois-Savon keskus - Kuopio -on aktiivinen ja elinvoimainen korkean teknologian yritystoiminnan keskittymä.



Varkaudessa suljetaan paperikoneita

Vesistöreittien varteen syntynyt Varkaus kansainvälinen teollisuuskaupunki ja Iisalmi kulttuuristaan rikas maaseutukaupunki.

Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta.

Etelä-Savo



Etelä-Savo on kaakkoisessa Suomessa, parin tunnin juna- tai automatkan päässä pääkaupunkiseudulta.



Etelä-Savo tunnetaan ehkä parhaiten Saimaasta, sen saaristosta ja norpasta, mutta myös Mikkelin torista, Savonlinnan Oopperajuhlista, Pieksämäen vetureista ja Heinäveden luostareista.

Keskustelun aiheita

  • Oletko savolainen tai oletko käynyt Savossa?
  • Millä tavalla savolaiset poikkeavat pohjalaisista?
  • Millä tavalla savolaistalot eroavat pohjalaisista taloista?
  • Miksi Savossa harrastettiin hyvin pitkään kaskiviljelyä?
  • Onko totta, että savolaiset ovat umpikieroja, kateellisia ja ilkeitä?

Karjala



Pohjois-Karjala



Kolin kansallismaisema

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen ja korkein kohta Lieksan Koli.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään.


Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Etelä-Karjala



Saimaan kanava

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Se on nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa.


Imatran koski

Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä. Etelä-Karjalan pohjoisin kunta on Parikkala. Eteläisin kunta on Lappeenranta ja sen kaupuginosa Ylämaa.

Keskustelun aiheita

  • Miksi Suomi menetti huommattavan osan Karjalaa Neuvostoliitolle?
  • Mitä tapahtui niille karjalaisille, jotka menettivät silloin kotinsa?
  • Oletko karjalainen tai tunnetko karjalaisia?
  • Oletko käynyt Karjalassa?
  • Miksi Venäjä ei palauta ennen Suomeen kuuluneita Karjalan osia takaisin Suomelle?

Kymenlaakso


Vesivoimala Kymijoessa

Kymenlaakson maakuntaon Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa. Maakunnan nimi johtuu sen halki kulkevasta Kymijoesta, jonka varrella tai lähellä sitä ovat seudun suurimmat asutuskeskukset.

Kymenlaakso oli Suomen ensimmäisiä laajasti teollistuneita alueita jo kauan sitten.

Teollisuus keskittyi Voikkaan ja Kotkan välisen rautatien varteen. Nykyään alue kärsii raskaan teollisuuden, pääosin paperiteollisuuden, taantumisesta, kun korvaavaa työllistäjää ei ole löytynyt.

Taantumisen seurauksena alueella on muuttotappio pääosin Helsingin seudulle. Silti alueelle muuttaa väkeä jopa ulkomailta, etupäässä Venäjältä.

Saaristoristeilyllä

Kymenlaakso avasi ensimmäisenä Suomen maakuntana oman yhteystoimiston Viroon.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että Kymenlaaksoon syntyi metsäteollisuutta aikaisemmin kuin Suomen muihin osiin?
  • Mitä Kymenlaakson metsäteollisuudelle on tapahtunut viime aikoina?
  • Oletko kotoisin tai oletko käynyt Kymenlaaksossa?
  • Mitä hyötyä ja haittaa Kymenlaaksolle on Venäjän läheisyydestä?
  • Millainen on Kymenlaakson luonyo?

Keski-Suomi



Keski-Suomi on nimensä mukaisesti läpileikkaus koko Suomesta keskellä Suomea. Keski-Suomen parasta antia ovat lukuista järvet,kumpuileva maasto,rikkaat kalavedet ja kosket, maalaistalot ja rantamökitsekä risteilyt Päijänteellä, Keiteleellä ja Keurusselällä.

Eteläisen Suomen komeimmat ikimetsät löytyvät Keski-Suomesta, ja parhaiten niihin voi tutustuaPyhä-Häkin kansallispuistossa. Alueemme muutkansallispuistot ovatLeivonmäki,Isojärvi jaSalamajärvi.
Aktiviilomalaisten kannattaa valita lomakohteekseen joku maakunnan matkailukeskuksista.Omaa rauhaa kaipaavat lomalaisetvuokraavat loma-asunnon rantoineen ? ja tarjontaa on paljon.


Jyväskylä

Uusi Jyväskylä on kulttuurin, koulutuksen ja kaupan keskus. Jyväskylän keskustan suosituin kokoontumispaikka onkävelykatu putiikkeineen ja ravintoloineen. Seon kuin kaupunkilaisten olohuone.Alvar Aalto ?museoja monta Aallon suunnittelemaa rakennusta tuovat seudulle arkkitehtuurin ystäviä ympäri maailman.



Sanakylässä paloi arvokas sauna

Tutustu myös näihin:UNESCOn maailmanperintökohde Petäjäveden kirkko, ainutlaatuinen Saunakylä Muuramessa sekä Kivikauden kylä Saarijärvellä.

Jämsän seudulla lomaillaan ympäri vuoden.Himos on talvilomailijan suosikkikohde, mutta Himoksella tapahtuu kesälläkin, ja tapahtumia riittää moneen makuun. Jämsän seutu on toimiva kokonaisuus luontoa, palveluja, tapahtumia ja kulttuurielämyksiä. Isojärven kansallispuisto soveltuu hyvin päivän tai parin retkikohteeksi.

Keuruun matkailukohteissaon vaalittupaikkakunnan perinteitä.Vanhassa Pappilassa voit nauttia mamsellinkahvipöydän antimista. Pappilan navetassa sijaitsee matkailukeskus Kamana: Keuruun museo, matkailutoimisto ja matkailuneuvonta, kahvila-ravintola Myllytuuli ja Keuruun Taiteilijaseuran taidelainaamo. Piha-aitoissa on kesäisintaidenäyttelyitä ja pienmyymälöitä. Siipirataslaiva Elias Lönnrot risteilee Keuruulta Mänttään. Muita kohteita: Keuruun Vanha Kirkko ja Haapamäen Höyryveturipuisto.

Saarijärven ja Viitasaaren seutu on tunnettu kauniista luonnosta ja koskista.Seutukunnan tunnetuin hotelli on perinteikäs Kylpylähotelli Summassaari. Kivikauden kylä on arkeologisiin tutkimuksiin perustuva myöhäiskivikautisen kylän ennallistus Summasjärven rannalla.

Hyvä retkikohde on Pyhä-Häkin kansallispuisto, joka on koskemattomien aarniometsien ja ikivanhojen puiden puisto. Suosittuja käyntikohteita ovat myös Wanhat Wehkeet Karstulassa sekä kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä.

Keskustelun aiheita

  • Oletko keskisuomalainen tai oletko käynyt Keski-Suomessa?
  • Millä tavalla Keski-Suomi eroaa Pohjanmaasta, Hämeestä ja Savosta?
  • Miksi Suomen pääkaupunki ei sijaitse Keski-Suomessa?
  • Pitäisikä Suomen pääkaupunki siirtää Keski-Suomeen?
  • Mitä murretta Keski-Suomessa puhutaan?


Häme



Hämettä on nykyisin useissa maakunnissa, mm. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Tässä esityksessä on esitetty Hämeen yhteydessä Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa.

Kanta-Häme



Hämeenlinna

Kanta-Häme on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät Uusimaa, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Päijät-Häme



Lahti Vesijärven rannalla

Päijät-Häme on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi.

Pirkanmaa



Pirkanmaaon Suomen maakunta, josta osa sijaitsee Satakunnan ja osa Hämeen historiallisten maakuntien alueella. Asukasluvullaan se on Suomen toiseksi suurin maakunta.

Väestötiheys on runsaasti yli kaksi kertaa Suomen keskiarvon. Pirkanmaan pohjoisosat ovat kuitenkin melko harvaan asuttuja. Väestönkasvu sekä harvaanasuttujen koillisten alueiden erottaminen maakunnasta ovat nostaneet Pirkanmaan väestötiheyttä.

Nimensä Pirkanmaa on saanut Pirkkalasta, joka keskiajalla käsitti suurimman osan nykyisestä Pirkanmaasta.

Pirkanmaata ympäröivät Varsinais-Suomi, Satakunnan nykymaakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suurin osa Kokemäenjoen vesistön järvialueesta sijaitsee Pirkanmaan alueella, joskin Vanajavesi on osittain Kanta-Hämeessä.


Tampere 1918

Pirkanmaan maakuntakeskus on Tampere. Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan kehityksen edistämiseksi ja hoitaa muun muassa maakuntakaavoitusta.

Keskustelun aiheita

  • Ovatko hämäläiset oikeasti hitaita?
  • Kerro jokin hämäläisvitsi.
  • Miksi Hämeessä on linna?
  • Miksi Internetistä on vaikea löytää hämäläistytön kuvaa?
  • Miksi Tampereella on paljon teollisuutta?

Satakunta





Satakunta on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta seitsemänneksi väkirikkain.

Pohjois-Satakunnan seutukuntaan kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen. Maaseutumaisen seutukunnan keskus on Kankaanpään kaupunki.

Kankaanpää palvelee laajahkoa seutua ja kaupungissa on pientä ja keskisuurta teollista tuotantoa. Niinisalon varuskunta sijaitsee Kankaanpäässä. Pohjois-Satakunnan tärkeimmät tuotannon alat ovat tekstiili- ja nahkateollisuus, puutuotteiden valmistus ja kasvihuoneviljely. Seutukunnan vahvimpina vetovoimatekijöinä ovat alueen luonto, retkeilyreitit ja Jämin hiihtoputki.


Pelle Hermannin puisto Porissa

Porin seutukunta ulottuu mereltä maakunnan kaakkoiskulmille. Seutukuntaan kuuluvat Merikarvia, Pori, Pomarkku, Ulvila, Nakkila, Huittinen, Harjavalta, Kokemäki ja Luvia. Alue muodostaa maakunnan ydinalueen ja se on väestöpohjaltaan suurin maakunnan seutukunnista. Porin seutu on Suomen seitsemänneksi suurin työssäkäynti- ja talousalue.


Rauman puutalokaupunkia

Rauman seutukunta sijaitsee Satakunnan etelä-osassa Kokemäenjokilaaksosta Varsinais-Suomen rajalle. Seutukuntaan kuuluvat Rauma, Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Seutu on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla on rikas kulttuuripohja ja -historia sekä vahva itsetunto. Seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen.

Alueen kulttuurihistoriaa kuvastavat Eurassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin tunnettu rautakautinen kalmisto. Rauman Lapissa sijaitseva Sammallahdenmäen pronssikautinen muinaisjäännösalue sekä Vanha Rauma ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Rauman seudulta löydät kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki.

Euran muinaislöydöt ja Rauman merelliset palvelut on paketoitu matkailijan käyttöön. Vieraile vaikka Kylmäpihlajan majakalla, Vuojoen kartanossa Eurajoella tai Pyhäjärven rantamilla.

Keskustelun aiheita

  • Mitä ovat Rauman pitsit?
  • Miksi Raumalla on vaikeasti ymmärrettävä murre?
  • Miksi välimatkat ovat Porissa tavallista lyhyempiä?
  • Missä Porin kesätapahtumassa Tasavallan presidentit vierailevat?
  • Miksi Raumalta on Turkuun vain 90 kilometriä?

Varsinais-Suomi




Varsinais-Suomen luonto poikkeaa monilta osin muun Suomen luonnosta. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat Saaristomeri ja lehdot.


Tammi ja tammenlehtiä

Tammivyöhyke ulottuu Turun saaristoon sekä Varsinais-Suomen rannikolle. Turun edustalla Ruissalon saaressa onkin Suomen laajimmat tammimetsät. Myös maaeläimistö on lajilukumäärältään Suomen rikkainta. Valtaosa koko Suomen hyönteislajistosta on tavattu Varsinais-Suomessa. Koskematonta luontoa Varsinais-Suomessa on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän.

Joki- ja perinteiset maanviljelysalueet jylhien merenrantojen lisäksi luovat Varsinais-Suomelle ainutlaatuisen miljöön. Maakunnan korkein kohta on Särämäki Salon Kiikalassa. Alueen maaperä on pääosiltaan melko nuorta ja uutta maata nousee merestä jatkuvasti pikkuhiljaa lisää Turun saaristossa. Maaperä on alavaa ja muun Suomen oloihin nähden hedelmällistä. Varsinais-Suomea onkin kutsuttu Suomen vilja-aitaksi.

Metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammen luontaiset esiintymät Varsinais-Suomessa on hyvin kirjattu, ja niitä löytyy lähes jokaisesta kunnasta jotka jäävät hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lähes kaikki esiintymät ovat pienialaisia puuryhmiä tai metsäsaarekkeita keskellä havumetsää tai sekametsää, lukuun ottamatta Ruissaloa, jossa sijaitsevat Suomen laajimmat suojellut tammiaarniometsät.


Pähkinäpensaan oksa

Kaikkia muitakin jaloja lehtipuita tavataan luonnossa Varsinais-Suomen maakunnassa yleisemmin kuin muualla Suomessa. Yleisimmät ovat pähkinäpensas, vaahtera ja tammi. Ruissalon saari Turussa on pienestä koostaan huolimatta sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue Suomessa. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura -verkostoon vuonna.

Varsinais-Suomen vesistöistä tärkeimpiä ovat Aurajoki, jonka jokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee Saaristomereen. Maakunnan suurin järvi on Säkylän Pyhäjärvi. Järveen laskee kaksi suurempaa jokea, Yläneenjoki ja Pyhäjoki.

Turun saaristo maakunnan lounaisosassa muodostuu noin hyvin monesta saaresta, joista osa on pieniä kallioluotoja, osa taas suuria asuttuja saaria. Suuria yli neliökilometrin laajuisia saaria on muutama sata.

Joidenkin lähteiden mukaan Saaristomeri on maailman suurin saaristo saarten määrän mukaan laskettuna. Alue on Aurajokilaakson tavoin yksi Suomen kansallismaisemista. Luonto on alueella hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät saarnimetsiköt ja karut kallioluodot.

Ensimmäisen Salpausselän jatkeena on alueen eteläosissa joukko soraharjun pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on Länsi-Turunmaan, Korppoon Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa Kemiönsaaren, Dragsfjärdin Örö. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.


Kotkanpesä

"Saaristomeren alue on osalle meistä elinkeinon lähde ja osa jokapäiväistä elämää, ja monelle muulle virkistys- ja harrastuspaikka. Riippumatta siitä, nautimmeko sen tunnelmasta säännöllisesti, Saaristomeri on ainutlaatuinen aarteemme, jonka suojelu on yhteinen asiamme," kirjoittaa Tasavallan presidentti Tarja Halonen tervehdyksessään Saaristomeri.info -verkkosivuille.

Keskustelun aiheita

  • Oletko Varsinais-Suomesta tai oletko käynyt Varsinais-Suomessa?
  • Mikä ero on Varsinais-Suomella ja Ahvenanmaalla?
  • Mistä Turun kaupunki ottaa vetensä?
  • Miksi Turusta on lyhyt matka Ruotsiin?
  • Mikä on Varsinais-Suomen suurin saari?

Uusimaa



Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Uudenmaan historiallinen maakunta käsittää laajemman alueen, joka jakautuu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja (läntisen) Kymenlaakson nykymaakuntiin.

Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen väkirikkain ja tiheimmin asuttu maakunta: Yli neljännes suomalaisista asuu Uudellamaalla.


Oikealla Presidentin linna

Uusimaa ja etenkin sen rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua. Kun Helsinki virallistettiin Suomen pääkaupungiksi vuonna suomen kieli alkoi yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. Nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa. Suomen kielen asema vahvistuu, kun seudulle muuttaa väestöä muualta Suomesta, ja monissa kunnissa ruotsinkieliset ovat jääneet vähemmistöksi.

Uudellamaalla tuotetaan yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen.

Itä-Uudenmaan maakunta liitetään kokonaisuudessaan Uudenmaan maakuntaan. Käytännössä uuden Uudenmaan maakunnan rajat vastaavat lakkautetun Uudenmaan läänin rajoja Päijät-Hämeeseen kuuluvia Artjärven ja Orimattilan kuntia lukuun ottamatta.

Maaperä ja pinnanmuodostus

Uudenmaan maaperä on peruskalliota: graniittia, gneissejä ja erilaisia seoskivilajeja. Alueen länsiosan kallioperälle ovat tyypillisiä liuskeisissa gneisseissä olevat kalkkikivijuonteet.


Kalkkilouhos

Lohjan alueella on rikas kalkkikivivyöhyke ja kalkkikiven louhinnalla on siellä vuosisataiset perinteet. Lohjanjärven rannoille on kehittynyt omintakeisesti muodostuneita kalkkikivikallioita, kuten Ämmänuuneiksi kutsutut kalkkikivionkalot. Järvenpään ja Keravan alueella kallioperä on mikroliinigraniittista. Alueella on myös metamorfisia ja migmaatiittisia kivilajeja sekä granodioriittisten ja kvartsidioriittisten kivilajien nauha. Pohjois-Espoossa on laajoilla alueilla vallitsevana kivilajina mikrokliinigraniitti.

Pinnanmuodoltaan Uusimaa on yhtenäistä sisämaasta Suomenlahtea kohti viettävää rannikkomaata. Pienissä piirteissä maakunnan pinnanmuodot sen sijaan vaihtelevat runsaastikin. Keski-Uudellemaalle (ja nykyiselle Itä-Uudellamaalle) ovat ominaisia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet.

Rannikon tuntumassa on jyrkkäpiirteisiä avokalliomaastoja. Maakunnan korkeimmat mäet ja vuoret sijaitsevat alueen länsiosissa, esimerkiksi Keinumäki ja Mankoolin kukkula Nummi-Pusulassa sijaitseva Lintukiimanvuori on tunnettu näköalapaikka.

Voimakas murtumasysteemi tekee Uudenmaan mäistä ja vuorista jyrkkäseinäisiä. Hiidenkirnuja esiintyy muun muassa Hangossa ja Vihdissä. Itämeri-vaiheiden muinaisrannat ovat jättäneet maisemaan jälkensä paikoittaisina törminä.


Lohjanharju

Uudenmaan maalajit muodostuivat mannerjään sulaessa. Kun mannerjää pysähtyi paikoilleen sadoiksi vuosiksi, syntyivät salpausselät ja Lohjanselkä. Niiden eteläreunoille kerrostui karkeampaa maa-ainesta hienojakoisemman aineksen kulkeutuessa kauemmaksi synnyttäen silloisen meren pohjaan nykyiset viljavat savikot. Kun jään reuna alkoi Salpausselkävaiheen jälkeen vetäytyä, Lohjanselkä salpasi luoteispuolelleen läntisen Uudenmaan järviseudun. Siellä on maakunnan laajin yhtenäinen vesistö, Lohjan reitti, johon kuuluvat Uudenmaan suurimmat järvet Lohjanjärvi ja Hiidenvesi


Näkymä Hankonoemestä

Uudenmaan rannikkovyöhyke on erittäin rikkonainen. Merenrannikon lahdet kuten myös sisämaan kapeat järvet ja joet kulkevat usein kallioperän suorissa, jyrkkärinteisissä murroslinjoissa. Useat merenlahdet työntyvät syvälle sisämaahan, kuten Espoonlahti ja Pohjanpitäjänlahti. Niemistä pisimpiä ovat taasen Hankoniemi, Upinniemi ja Porkkalanniemi.

Uudenmaan ulkosaaristossa on lukuisia pieniä kalliosaaria, luotoja ja kareja. Sisäsaaristossa saaret ovat isompia, kapeiden salmien toisistaan erottamia. Maanviljelyn ja asutuksen osuus kasvaa mantereen läheisyydessä. Huomattavimpia saaristoalueita ovat Tammisaaren saaristo sekä Porvoon ja Pellingin saaristot.

Kasvillisuus

Läntisen Uudenmaan yleisin metsätyyppi on käenkaali-mustikkatyyppi, Keski- ja Itä-Uudellamaalla vallitsee mustikkatyyppi. Kasvillisuus on pohjoisempaan Suomeen verrattuna rehevää. Suurin osa Suomen lehtoalueista sijaitsee joko Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa. Arat hedelmäpuut, kuten kirsikka, päärynä ja luumu menestyvät Uudenmaan puutarhoissa.

Tammi ja saarni kasvavat luonnossa harvinaisina Uudellamaalla, jossa ne ovat levinneisyytensä pohjoisrajalla. Kanta-Hämeen maakunnan puolella niitä ei juurikaan tapaa. Laajoja lehtoalueita jaloine lehtipuineen on varsinkin Lohjan ja Hangon seuduilla. Tammi muodostaa muutamissa paikoissa jopa laajahkoja sekametsiä, varsinkin maakunnan länsiosassa ja muutamissa paikoissa pääkaupunkiseudulla, kuten Vantaalla Tammiston suojelualueella.

Keltavuokkko Karkalin luonnonpuistossa Lohjanjärven rannalla.

Myös pähkinäpensas on yleinen Uudenmaan lehdoissa. Valkovuokko on maakunnan nimikkokasvi, mikä on osuvaa, sillä keväisin huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa Uudenmaan runsaat lehdot peittyvät valkovuokkomereen. Koilliseen mentäessä kasvillisuus muuttuu karummaksi, mutta myös Itä-Uudellamaalla on etenkin savikkoalueilla varsin rehevää kasvillisuutta.

Kaskenpolton seurauksena ja myös muuta Suomea lauhkeamman ilmaston vuoksi koivu ja leppä ovat yleistyneet, vaikkakin valtapuita ovat yhä kuusi ja mänty. Sisäsaaristossa kasvillisuus on samantyyppistä kuin mantereella, mutta ulkosaariston kallioilla on karua.

Söderkullalandet, Sibbo

Rannikon vesialueita leimaavat laajat ruoko- ja kaislakasvustot. Ulkosaarien ympärillä on rakkolevä- ja ulompana punalevävyö. Soita on Uudenmaan pinta-alasta (ml. Itä-Uusimaa) alle kymmenen prosenttia.


Hiidenkirnu Nuuksion järviylängöllä

Pääkaupunkiseudun luoteisosassa sijaitsee tuhansien hehtaarien laajuinen luonnonsuojelualue Nuuksion kansallispuisto karuine kalliomäkineen ja kosteine kuusivaltaisine rotkoineen ja rämeineen.

Ilmasto

Uusimaa kuuluu eteläisimmiltä osiltaan sekä Lohjanjärven alueella hemiboreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeeseen. Pääosin ilmasto on kuitenkin eteläboreaalista kuusivyöhykettä. Maakunta sijaitsee manner- ja meri-ilmaston välissä, joten paikalliset erot lämpötiloissa ja sademäärissä ovat sangen suuret.

Kevät saapuu Uudellemaalle maaliskuun lopulla, eli noin kuukautta aiemmin kuin esimerkiksi Lappiin. Sademäärät ovat varsinkin Uudenmaan rannikolla suurempia kuin Suomessa keskimäärin.

Meren pintaveden lämpötila Uudellamaalla on korkeimmillaan elokuun alussa.

Auringonpaistetunteja on rannikolla ja saaristossa enemmän kuin sisämaassa. Päivän pituus pimeimpänä vuodenaikana on Uudellamaalla kuutisen tuntia ja valoisimpana aikana noin 19 tuntia. Ero päivän pituudessa maakunnan eteläisimmän ja pohjoisimman osan välillä on talvi- ja kesäpäivänseisauksien aikana noin 20 minuuttia.

Keskustelun aiheita

  • Mikä on UUdenmaan pääkaupunki?
  • Oletko sieltä kotoisin tai oletko käynyt siellä?
  • Kuka on Helsingin suurin herra?
  • Mitä tapahtuu Helsingin jätevesille?
  • Missä kaupunginosissa asuvat Helsingin rikkaimmat ihmiset?

Suomen nykyiset maakunnat




Keskustelun aiheita

  • Mitä yllä olevan kartan vaakunat kertovat nykyisistä maakunnista?

Eloton ja elävä



Hyvin lannoitettuja kiviä

Ekaluokassa pohdittiin, mikä on elollista ja mikä elotonta. Todettiin, että kivet ovat elottomia, eiväthän ne kasva. Tero oli eri mieltä:

- Kyllä ne kasvavat, jos niitä oikein lannoittaa.

Mikä on elollista ja mikä on elotonta?

Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Luonto maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan luontoon.

Elotonta luontoa ovat esimerkiksi maaperä, vesi ja ilma.

Elolliseen luontoon kuuluvat elävät olennot eli eliöt.

Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen sekä ainetta että energiaa: vettä, ravintoa, valoa, lämpöä ja yleensä ilmaa.

Kasvi on eliö. Se ottaa juurillaan ravinteita ja vettä maaperästä. Lehdillään se ottaa kaasuja ilmakehästä. Kasvi valmistaa näistä elottomanluonnon aineista uusia, monimutkaisempia aineita, jotka ovat elollista luontoa.

Kun kasvi sitten kuolee, sienet ja muut pikkueliöt hajottavat sen. Kasvi häviää, mutta sen aineet siirtyvät ravinteina takaisin maaperään ja kaasuina ilmakehään. Kasvin aineet siis siirtyvät jälleen elottomaan luontoon yksinkertaisempina aineina.

Kaikki elollisen luonnon eliöt rakentuvat samoista aineista ja yhdisteistä kuin eloton luontokin. Elävien eliöiden yhdisteet ovat kuitenkin monimutkaisempia, monen eri aineen muodostamia, kuin elottomassa luonnossa. Kaikissa elävissä eliöissä hiili on tärkeä osa.


Hiilen kiertokulkua

Hiiltä sanotaankin elämän aineeksi. Hiiltä sisältävä yhdiste on nimeltään orgaaninen yhdiste ja sellaisia on ihmisessäkin paljon.

Keskustelun aiheita

  • Luettele kymmenen elottomaan luontoon kuuluvaa ja kymmenen elolliseen luontoon kuuluvaa.

Eliöt

Kasvit siis ovat eliöitä. Myös sienet ja bakteerit ovat eliöitä. Eläimet ja niiden ryhmässä ihmisetkin ovat eliöitä. Ihminen on yksi laji.

Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen erilaisia aineita. Niitä ne ottavat ympäristöstään ja yhdistelevät niitä sellaisiksi aineiksi, joita tarvitsevat. Ja aineet, joita eliöt eivät tarvitse, ne poistavat itsestään. Sanomme, että eliöillä on aineenvaihdunta.

Kaikki eliöt koostuvat pienen pienistä rakenneosista, soluista. Solut ovat kaikenlaisen elämän pienimpiä, mutta tärkeimpiä osasia. Solut ovat kuin elämän rakennuspalikoita.

Kaikki eliöt liikkuvat. Kasvitkin liikkuvat, mutta niin hitaasti, että et erota sitä.

Kaikki eliöt myös syntyvät, kasvavat ja kuolevat. Sanomme, että eliöillä on elämänkaari.

Uusien eliöiden syntymistä sanotaan lisääntymiseksi. Eliöt voivat lisääntyä vain saman lajin yksilöiden kanssa.

Maapallolla on hyvin suuri määrä erilaisia eläinlajeja, kasvilajeja ja sienilajeja. Kuitenkin lajien määrä vähenee vähitellen, koska uusia lajeja kehittyy hitaammin kuin toisia häviää.

Siksi ihmisen olisi viisasta suojella luontoa, että tällainen luonnon köyhtyminen loppuisi.

Keskustelun aiheita

  • Keksi viisi syytä siihen, miksi ihmisen pitäisi suojella luontoa.

Solu




Yllä rintasyöpäsolu

Yksi solu on pienin elämän muoto. Kaikki eliöt - bakteerit, sienet, kasvit ja eläimet -muodostuvat soluista. Solut ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä kuin mikroskoopilla.

Bakteerilla on vain yksi solu ja se on elävä eliö. Ihmisellä on soluja on suunnaton määrä.

Yhdessä veripisarassa on miljoona solua. Solut ovat erilaisia, koska niillä on erilaisia tehtäviä. Siitä huolimatta jokaisesta solusta löytyvät samat osat, jotka tekevät samoja asioita samalla tavalla.

Solua ympäröi solukalvo. Se suojaa solua ja pitää sen koossa. Solukalvossa on kuljetusreittejä, joita pitkin aineet tulevat ja menevät.

Tuma säätelee solun toimintaa. Sen geenit ovat reseptejä, joiden mukaan elämälle tärkeät aineet valmistetaan. Solulimassa on pieniä osasia, joilla on tärkeitä tehtäviä.

Solut ovat erilaisia ja niillä on erilaisia tehtäviä. Kuitenkin kaikki solut toimivat samojen periaatteiden mukaan ja niissä ovat samat, tärkeät osaset.

Kaikki solut lisääntyvät olemassa olevista soluista. Tumalliset solut lisääntyvät jakautumalla.

Keskustelun aiheita

  • Millaisia eliöitä maapallolla on kaikkein eniten?

Lisääntyminen





Yllä solun jakautuminen

Jos uusia eliöitä ei syntyisi, elämä loppuisi pian. Vanhat eliöthän kuolevat oman elämänkaarensa lopussa. Elämä kuitenkin jatkuu, koska eliöt voivat lisääntyä.

Lisääntyminen tarkoittaa sitä, että syntyy uusi saman eliölajin yksilö, uusi bakteeri, uusi kasvi, uusi eläin tai uusi ihminen.

Kaikki eliöt rakentuvat soluista. Solujen toiminta ja yhteistyö on elämän perusta. Lisääntyminen perustuu solujen jakaantumiseen.

Koira ja ihminen ovat nisäkkäitä. Molempien lisääntymisessä tarvitaan erityisiä sukusoluja. Kahden eri sukupuolta olevan yksilön, koiraan ja naaraan, miehen ja naisen, sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä.

Muistat, että tuma on solun keskus. Tuman geeneissä on tärkeä tieto siitä, millainen eliö on ja mitä ominaisuuksia uudelle eliölle pitää kehittyä, että se selviää hengissä.

Sukusoluissa on vain puolet yksilön kaikista geeneistä. Hedelmöityksessä uusi yksilö saa puolet geeneistä naaraalta eli äidiltä ja puolet koiraalta eli isältä. Siksi uusi yksilö ei koskaan ole ihan samanlainen kuin sen vanhemmat.

Monet kasvit ja alkeelliset eläimet voivat lisääntyä myös suvuttomasti. Silloin ei tarvita sukusoluja, vaan uusi yksilö saa alkunsa emoyksilön kappaleesta.

Esimerkiksi uuden perunan voi kasvattaa perunan mukulasta.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tapahtuisi, jos eliöt lakkaisivat lisääntymästä?

Evoluutio




Jos joskus mietit tällaisia asioita, mietit samaa kuin ihminen on kaikkina aikoina miettinyt:

Miten elämä on saanut alkunsa? Kun kysymykseen on ollut vaikea vastata, eri kansojen keskuudessa on syntynyt erilaisia tarinoita elämän alkamisesta.

Nykyisin tiedämme jo monia asioita elämän syntymisestä ja kehittymisestä maapallolla, koska näitä asioita on pystytty tutkimaan tieteellisin menetelmin ja laittein. Luonnontiede tutkii sekä nykyistä että menneiden aikojen elämää.

Elämän syntymistä ja kehittymistä maapallolla nimitetään evoluutioksi. Nykyään on paljon evoluutiota koskevaa tietoa. Sitä on saatu, kun on löydetty kasvien ja eläinten kivettyneitä jäänteitä eli fossiileja.

Tutkijat osaavat selvittää tarkasti, kuinka vanha fossiili on. Uutta fossiilia verrataan aikaisemmin löydettyihin. Tiede tutkii fossiilien eroja ja yhtäläisyyksiä.

Elämän kehittymistä voidaan tutkia myös vertailemalla nykyään eläviä lajeja keskenään.

Eliöt ovat sopeutuneet oman elinympäristönsä olosuhteisiin. Lajit ovat pitkien aikojen kuluessa uusiksi lajeiksi ja ne eliölajit, jotka nyt näemme ympärillämme, ovat kehittyneet jostakin aikaisemmasta lajista.

Charles Darwinia pidetään evoluution keksijänä. Hän kirjoitti 1859 kirjan, jossa hän ajatuksensa siitä, miten eri eliölajit ovat maapallolla syntyneet ja kehittyneet.

Hän ajatteli, että sellainen eliölaji, joka menestyy, voi tuottaa enemmän jälkeläisiä kuin tarvitaan korvaamaan lajin aikuisia. Laji säilyy. Mutta rajatulla alueella menestyvä laji ei saa koskaan kasvaa liian suureksi.

Darwin löysi monta ominaisuutta, jotka auttavat eliölajia selviytymään ja lisääntymään. Lajit ovat aina riippuvaisia toisista lajeista samassa elinympäristössä. Saman lajin yksilöt ovat erilaisia ja yksilöillä voi olla ominaisuuksia, jotka auttavat niitä selviytymään paremmin, jotkut yksilöt selviävät paremmin ja jotkut huonommin.

Tietyt ominaisuudet säilyvät ja kehittyvät, Ne auttavat lajia sopeutumaan yhä paremmin ympäristöönsä. Darwin teki tutkimuksiaan Galapagos ?saarilla ja sieltä hän löysi todisteita ajatuksilleen.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, etteivät kaikki ihmiset usko evoluutioon?

Kasvit




Kun menet ovesta ulos ja katsot ympärillesi, voit nähdä useita erilaisia kasveja. Voit pienessä ajassa löytää monta lajia. Maapallolla on yli 400 000 erilaista kasvilajia.

Erilaiset lajit kasvavat eri tavoin. Puut ovat korkeita ja niiden runko on vahva. Luonnossa kasvaa myös pensaita, varpuja ja ruohoja.

Jokaisella kasvin osalla on oma tärkeä tehtävänsä.

Keskustelun aiheita

  • Mitä ihmisille tapahtuisi, jos kaikki kasvit häviäisivät?

Yhteyttäminen



Kasvit rakentuvat soluista, niin kuin kaikki muutkin eliöt. Kasvisolut ovat samantapaisia kuin eläinsolut, mutta kasvisoluissa on lisäksi viherhiukkasia.

Viherhiukkasissa kasvit valmistavat sokeria hiilidioksidista ja vedestä auringon energian avulla. Tätä aineiden yhdistämistyötä kutsutaan yhteyttämiseksi. Kasvit voivat käyttää sokerin ravintona tai rakennusaineena.

Yhteyttämisen ansiosta auringon energiaa saadaan maapallolle eliöiden ravinnoksi. Koska eläimet eivät pysty itse tuottamaan ravintoa, ne syövät kasveja. Porkkana, jonka sinä syöt, on yhteyttämisessä syntynyttä ravintoa.

Kasvi tarvitsee itse osan sokerista, jota se yhteyttäessään valmistaa. Kasveilla on samanlainen soluhengitys kuin eläimilläkin. Sokeri palaa hapen avulla ja tapahtumassa vapautuu energiaa. Kasvi tarvitsee sokeria myös solujen rakennusaineeksi.

Keskustelun aiheita

  • Mistä kaikki sokeri tulee?

Erilaisia kasveja

Maapallolla kasvoi leviä jo silloin, kun eläimiä ei ollut olemassakaan. Levät yhteyttivät ja tuottivat maapallon ilmakehään happea, joka teki mahdolliseksi eläinten kehittymisen.

Suurin osa levistä kasvaa vedessä.

Itiökasveja ovat sammalet ja sanikkaiset. Sammaleita on tuhansia eri lajeja. Niillä on itiöpesäke, jossa pienet itiöt kehittyvät. Itiöt leviävät tuulen mukana ja laskeutuvat maahan.


Karhunsammal

Sammalilta ei voi erottaa juurta. Joillakin sammaleilla voi olla varsi ja lehti erikseen.

Tavallisimmat ja yleisimmät kasvit ovat siemenkasveja. Siemenkasvit lisääntyvät siementen avulla. Siemenet kehittyvät kukassa, jos tapahtuu hedelmöitys.


Kimalainen kukassa

Hedelmöityksessä kasvin emille kulkeutuu siitepölyä. Hedelmöitykseen tarvitaan tuulen tai hyönteisten apua.

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla kasvatetaan uusia pelarginioita?

Eläimet

Eläimet hankkivat ravintonsa syömällä joko kasveja tai toisia eläimiä. Kaikki eläimet ovat täysin riippuvaisia kasveista, jotka yhteyttävät ja tuottavat ravintoa.

Eläimillä on yhteisiä ominaisuuksia: liikkuminen, hengittäminen, verenkierto ja aistit.

Yhteiset ominaisuudet vaihtelevat sen mukaan, millaisessa ympäristössä ja millaisissa olosuhteissa eläin elää.

Eläimet liikkuvat paikasta toiseen. Eläimet hengittävät eri tavoilla.


Hauki on kala

Kalalla on kidukset.

Kaikilla eläimillä on aistit.

Eläinten aistit kertovat myös evoluutiosta.

Sopeutuminen elinympäristöön on muokannut eläinten aisteja. Esimerkiksi näköaisti saattaa aikaa myöten menettää merkityksensä, jos eläin jostain syystä siirtyy elämään pimeissä tai hämärissä oloissa.

Maan sisällä elää monia sokeita lajeja. Niiden tuntoaisti, hyvä kuulo tai hajuaisti korvaa näköaistin.

Keskustelun aiheita

  • Mitä aisteja sinulla on?

Erilaisia eläimiä

Maapallolla on yli miljoona erilaista eläinlajia. Eläimet jaetaan selkärankaisiin ja selkärangattomiin.

Selkärankaisilla on tukiranka ruumiin sisällä. Selkärangattomilla tukiranka ympäröi ruumista tai sitä ei ole ollenkaan

Yleensä eläimet lisääntyvät suvullisesti. Uusi eläin saa alkunsa, kun siittiösolu hedelmöittää naaraan munasolun.

Nisäkkäillä, linnuilla ja hyönteisillä hedelmöitys tapahtuu naaraan elimistössä. Kaloilla ja sammakoilla hedelmöitys tapahtuu vedessä.

Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia ja ruokkivat poikasia omalla maidollaan.


Lintujen munia pesässä

Lintujen, kalojen, matelijoiden ja sammakkoeläinten poikaset kuoriutuvat munista.

Hyönteisetkin kuoriutuvat munista, mutta munasta kuoriutuu ensin toukka. Toukat luovat nahkansa useitakin kertoja. Lopuksi toukka koteloituu. Tätä tapahtumaa sanotaan täydelliseksi muodonvaihdokseksi.

Kaikilla hyönteisillä ei ole täydellistä muodonvaihdosta. Kun toukka kehittyy vähitellen aikuiseksi ilman kotelovaihetta, sitä kutsutaan valinnaiseksi muodonvaihdokseksi.

Keskustelun aiheita

Miten sammakot lisääntyvät?

Sienet ja jäkälät



Yllä mesisieniä (lievästi myrkyllisiä)

Sienet eivät yhteytä. Ne saavat ravintonsa hajottamalla kuolleita eliöitä. Sienten tehtävä on tärkeä, koska ne vapauttavat ravinteita kasvavien kasvien käyttöön.

Suurin osa näistä sienistä kasvaa rihmastona maan alla. Maan päällä kasvaa vain pieni osa sientä. Se on sienen itiöemä. Itiöemään kehittyy kahdenlaisia itiöitä, joista uudet rihmastot saavat alkunsa. Sienten itiöitä on kaikkialla maapallolla.

Kääpäsienet lahottavat maahan kaatuneen puun.

Sieniä pidettiin ennen kasveina, mutta nykyään tiedetään, että ne poikkeavat kasveista lähes yhtä paljon kuin eläimetkin.

Home on myös sieni. Se pilaa elintarvikkeita ja kosteita rakennuksia. Kaikki homeet eivät ole haitallisia.

Hiivasientä käytetään leivonnassa. Hiiva käyttää taikinan muita aineita ravinnokseen.

Hiiva hengittää ulos hiilidioksidia, joka tekee leivän kuohkeaksi. Ilman hiivaa leipä jäisi matalaksi ja kovaksi.


Jäkälää

Kivien tai puiden pinnalla on usein värikkäitä ja röpelöisiä laikkuja. Se on jäkälää.

Jäkälät koostuvat aina kahdesta osakkaasta: sienestä ja levästä.

Jäkälässä yhdistyvätkin kasvien ja sienten ominaisuudet. Leväosakas pystyy yhteyttämään ja sieniosakas hajottamaan.

Jäkälät kasvavat hyvin hitaasti, joten ne eivät pysty kilpailemaan nopeakasvuisten ruohojen kanssa. Jäkälät ovatkin vallanneet kaikkein karuimmat kasvupaikat, missä mikään muu eliö ei pärjää.

Keskustelun aiheita

  • Miksi sienet ovat tärkeitä?

Mikrobit




Bakteereita

Bakteerit ovat hyvin pieniä eliöitä, joilla on vain yksi solu. Bakteereja tavataan kaikkialla maapallolla. Niitä löytyy vuorten huipuilta, merten syvänteistä, kuumista lähteistä ja jäätiköiltä. Bakteerit ovat välttämättömiä sinun ja muiden eliöiden hyvinvoinnille. Mutta on bakteereja, jotka aiheuttavat muille eliöille vaarallisia tulehduksia ja tauteja.


Viruksia

Virukset ovat vielä bakteerejakin pienempiä. Virukset voivat elää vain elävässä solussa.

Bakteerit ja virukset ovat yhteiseltä nimeltään mikrobeja. Tämän nimen ne ovat saaneet, koska ne ovat niin pieniä.

Keskustelun aiheita

  1. Onko Auringossa mitään elollista? Entä Kuussa?
  2. Mistä johtuu, että Kuussa ei ole mitään elollista?
  3. Miksi Maassa ilmeisesti ainoana kiertotähtenä koko aurinkokunnassa on elämää?
  4. Miten Maan elämä on saanut alkunsa?
  5. Millaista elämää oli ennen dinosauruksia?

Vuodenajat Suomen luonnossa

Valokuvia

Löydät valokuvan jokaiselta kuukaudelta napauttamalla tästä.

Neljä vuodenaikaa

Suomessa on neljä vuodenaikaa, syksy, talvi, kevät ja kesä.

Syys-, loka- ja marraskuu ovat syksyn kuukausia. Silloin lehdet putoavat puista. Ilmat tulevat kylmemmiksi ja sataa paljon. Syyskuussa sataa vettä, loka- ja marraskuussa sataa räntää ja lunta. Päivät tulevat lyhyemmiksi ja pimeämmiksi.

Joulu-, tammi- ja helmikuu ovat talven kuukaudet. Silloin päivät ovat lyhimmät. Lumi peittää maan. Hiihtäminen on suosittu talviurheilu. Lapin tunturit ovat täynnä turisteja sekä Etelä-Suomesta että ulkomailta.

Talvella ilmat voivat olla hyvinkin kylmiä. Pakkasta voi olla jopa -40° C. Kaikki joet, järvet ja meretkin ovat jäässä.

Kevätkuukaudet ovat maalis-, huhti- ja toukokuu. Keväällä aurinko taas paistaa. Päivät muuttuvat valoisammiksi ja pitemmiksi. Lumi sulaa. Muuttolinnut palaavat. Kuitenkin vielä Lapissa kevätkuukaudet ovat parasta hiihto- ja lasketteluaikaa.

Etelä-Suomessa lehdet tulevat puihin toukokuussa. Koko luonto herää. Kevään ensimmäiset kukat tulevat esiin.

Kesä-, heinä- ja elokuu ovat kesän kuukaudet. Luonto on vihreä, päivät ovat pitkät ja aurinko paistaa. Ihmiset ovat paljon ulkona luonnossa. Suomalaiset haluavat pitää kesällä lomansa. Suosituin lomakuukausi on heinäkuu.

Keskustelun aiheita

  • Mikä eri vuodenajoissa on hyvää ja mikä huonoa?
  • Mitä tarkoittavat talvipäivän seisaus, kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus ja syyspäivän tasaus?
  • Miten muinaissuomalaiset juhlivat näitä ajankohtia?

Kasvien elämää eri vuodenaikoina

Kasvien olomuodot

Kasvien olomuodon mukaan puhutaan heinistä, ruohoista, varvuista, pensaista ja puista; myös näihin käsitteisiin oppilaat tutustuvat neljänä ensimmäisenä kouluvuotena. Heinä tarkoittaa heinäkasveihin kuuluvia kasvilajeja, joilla on korsivarsi. Ruohoja taas ovat muut pehmeävartiset kasvit, joiden maanpäällinen osa syksyisin lakastuu. Varvuilla, pensailla ja puilla on yli talven elossa säilyvä puuvarsi.

Yksivuotinen, monivuotinen

Heinät ja ruohot ovat yksivuotisia tai monivuotisia kasveja. Yksivuotiset heinät ja ruohot, kuten kaura ja jauhosavikka, talvehtivat vain siemenenä. Monivuotisilla ruohoilla ja heinillä on monia erilaisia keinoja selviytyä vuodesta toiseen. Niillä voi olla esimerkiksi maavarsi (juolavehnä, leskenlehti, päivänkakkara) tai sen osa (peruna, maavarren turvonnut pää) ja sipuli (liljakasvit, kuten tulppaani).

Kasvikunnan muutokset talven tullessa



Heinien ja ruohojen maanpäälliset osat lakastuvat viimeistään syksyllä lämpötilan laskettua nollan tuntumaan, vain siemenet ja maanalaiset osat talvehtivat.

Pensaat ja puut talvehtivat joko lehtineen (kuten aina vihannat kataja, mänty ja kuusi) tai lehtensä pudottaneina (kuten kesävihannat mustikka, koivu ja pihlaja).

Kesävihantien varpujen ja puiden lehdet saavat aluksi ruskan värin, mutta varisevat sitten syksyn mittaan. Ruska johtuu siitä, että kasvi ?ottaa talteen? varteen lehtivihreän rakennusaineet, eli lehtivihreä hajoaa, ja sen alta paljastuvat lehden muut mahdolliset väriaineet, kuten keltainen, oranssi ja punainen.

Vaikka lehdet varisevat syksyisin, kesävihantien kasvien kasvu jatkuu keväällä, koska niiden oksissa olevat lehti- ja kukintosilmut talvehtivat.
Miten oppilaat tutustuvat kasvien talvehtimiseen?

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa sitä, mistä johtuu, että jotkin kasvit kuolevat syksyllä mutta jotkin puut voivat elää tuhansia vuosia.
  • Mitkä Suomen viljakasvit talvehtivat?
  • Mitkä Suomen koristekasvit talvehtivat?

Eläinten keinoja selviytyä talvesta

Lintujen muutto



Lintujen muutto on näkyvimpiä kevään ja syksyn tapahtumia. Kun syksyllä valoisuus vähenee, päivät lyhenevät, sää viilenee ja ravinnon saanti vaikeutuu, käynnistyy näkyvä lintujen muutto. Tosin heti juhannuksen jälkeen jotkut lintulajit, kuten kuovinaaraat poikasineen, lähtevät muuttomatkalle.

Keväällä taas paluumuutto käynnistyy sen mukaisesti, miten ravintoa on tarjolla. Ensimmäiset muuttajat ovat kasvinsyöjiä, kuten peippo, viimeiset hyönteissyöjiä, kuten kirjosieppo ja pääskyt. Muuton ajankohdan määrää osaltaan paitsi valoisuus myös saatavilla oleva ravinto.

Eläinten vaellukset

Siellä, missä syksyllä punaiset pihlajanmarjat ovat kiinnittäneet huomiota, saattaa talven kynnyksellä kohdata mieleen painuva näky: Punaisena hehkuvaan pihlajaan laskeutuu sirkuttavien tilhien parvi. Hetkessä marjat on syöty, ja parvi pyrähtää lentoon ja jatkaa vaellustaan uusille marjamaille. ? Tilhet ovat lähteneet elinalueiltaan vaellukselle sinne, missä ravintoa on tarjolla. Vastaavanlaisia ravinnosta johtuvia vaelluksia on myös muilla eläimillä, esimerkiksi valtamerten kaloilla. Toinen vaellusten syy on lisääntyminen, mikä ilmiö koskee mm. lohta ja ankeriasta.

Talviuni ja talvihorros

Sekä talviuni että talvihorros ovat sopeutumia talveen; kun vaivutaan talviuneen tai talvihorrokseen, vältetään ravintopula. Talviuneen vaipuvat mm. karhu ja mäyrä, jotka kesän aikana ovat kartuttaneet ihonalaisia rasvavarastoja. Niiden turvin nukkuminen alkutalvesta kevättalveen on mahdollista, vaikka ruumiin lämpötila ei kovasti laskekaan. Sen sijaan talvihorrokseen vaipuvien eläinten, kuten siilin ja lepakoiden, ruumiin lämpötila laskee melkoisesti. Sen seurauksena energian tarve vähenee, ja eläin tulee toimeen varastoravinnon turvin kevääseen saakka.

Kylmänhorros

Kaikki vaihtolämpöiset selkärankaiset eläimet, kuten matelijat ja sammakkoeläimet, vaipuvat talveksi horrokseen. Niiden ruumiin lämpötila seurailee ulkoilman lämpötilaa. Kun keväällä auringon lämpöenergia lisääntyy, kohmettuneet eläimet kömpivät talvehtimispaikoistaan. Samalla tavoin talvehtivat selkärangattomat eläimet, kuten aikuisina talvehtivat sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja suruvaippa. Jos lämpötila nousee hyönteisen talvehtimispaikassa, saattaa esimerkiksi kärpänen nousta pörräämään ikkunalle.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa miksi joidenkin eläinten jalkoja ei palele pakkasessa.
  • Mistä johtuu se, että osa linnuista talvehtii Suomessa mutta suurin osa muuttaa Suomesta talveksi pois?
  • Pohtikaa sitä, miksi ihmisellä ei ole karvapeitettä talven suojaksi.

Kauneus luonnossa


Jotkut kasvit näyttävät meistä kauniilta. Saatamme olla eri mieltä siitä, mikä kasvi on kaunein, mutta useimmat meistä pitävät ainakin joitakin kasveja kauniina. Vierailulle mentäessä on usein tapana ilahduttaa isäntäväkeä viemällä heille kukkia, hyvin usein ruusuja. Monet haluavat asua omakotitalossa järven tai meren rannalla, koska monet pitävät rantamaisemaa kauniina. Kauniina pidettyjä maisemia on maalattu kankaalle ja valokuvattu.

Kauneus on ihmisen silmässä siinä mielessä, että pitkän kehityksensä aikana ihmisen esi-isät ovat oppineet vertailemaan eri ympäristöjä. Ehkä järven ranta on meistä kaunis, koska esi-isämme ovat kalastaneet järvien rannoilla. Ehkä ikimetsä on kaunis siitä syystä, että esi-isämme metsästivät siellä. Ehkä peltomaisema on kaunis siitä syystä, että esi-isämme saivat sieltä ravintoa.

Jotkut Australian eläimet saattavat näyttää suomalaisista rumilta. Suomalaisten esi-isät eivät ole koskaan asuneet siinä Australiassa, jossa nuo eläimet kehittyivät. Erityisesti eläinten pennut näyttävät monista ihmisistä kauniilta. Koira on syntynyt siten, että ihminen on ryhtynyt kesyttämään susia. Ehkä muutaman kuukauden ikäiset orvoksi jääneet sudenpennut ovat hellyttäneet esi-isiämme niin, että meillä on nyt sudesta polveutuvia koiria. Sudet ja koirat ovat niin läheistä sukua, että ne voivat lisääntyä keskenään.

Metsien hyötykäyttö kuten avohakkuut ja vesistöjen säännöstely kuten kosken patoaminen sähkövoiman tuotantoa varten saattavat rumentaa maisemaa. Maisema voi muuttua lopullisesti. Järviä ja soita on kuivatettu. On kaadettu sellaisia Lapin metsiä, joiden kasvamiseen on mennyt satoja vuosia. Kasveja kuolee sukupuuttoon ihmisen toiminnan seurauksena. Myös eläimiä kuolee sukupuuttoon.

Aivotutkijat ovat ensimmäisen kerran paikantaneet alueen, jossa kauneuselämys syntyy. Tämä alue herää toimimaan ihmisen kauniiksi kokemista asioista, riippumatta siitä aistitaanko ne näkemällä vai kuulemalla.

Brittiläisen Goldsmith's Collegen tutkimuksessa oli mukana 21 vapaaehtoista, jotka katsoivat kuvia maalauksista ja kuuntelivat musiikkikappaleita, samalla kun magneettikuvauslaite rekisteröi heidän aivojensa toimintaa. Vapaaehtoisia pyydettiin myös arvioimaan kunkin teoksen kohdalla, kokivatko he sen "rumaksi", "yhdentekeväksi" tai "kauniiksi".

Koehenkilöt oli valittu siten, että he edustivat erilaisia kansallisia ryhmiä ja mielipiteitä.

Kuvien katselu ja musiikin kuuntelu herätti monia eri aivoalueita, mutta vain yksi aivoalue, heräsi molemmista aistielämyksistä. Tulokset osoittivat myös riippuvuuden kauneuskokemuksen aivonalueen toiminnan välillä. Mitä kauniimmaksi koehenkilöt teoksen kokivat, sitä voimakkaampaa alueen aivitoiminta oli.

Alue on aikaisemmissakin tutkimuksissa yhdistetty kauneuden kokemiseen, mutta alue on melko laaja ja se on mukana myös monissa muissa toiminnoissa, kuten tunteiden säätelyssä ja päätöksenteossa. Tutkijat onnistuivat paikantamaan kauneuskokemuksen alueen aikaisempaa täsmällisemmin.

Tutkimus tuonee lisätietoa vanhaan kiistakysymykseen siitä, onko kauneus teoksen ominaisuus vai onko teoksen kauneuden kokeminen täysin yksilöllistä. Tutkijoiden mukaan tulokset kallistavat vaakakupin jälkimmäisen vaihtoehdon hyväksi. Heidän mukaansa ihminen tuskin kokee teosta kauniiksi, ellei tämä aivoalue samalla aktivoidu.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että alueen herääminen toimintaan sinällään tuottaisi kauneuden kokemuksen, vaan ainoastaan, että sitä tarvitaan, jotta kokemus kauneudesta syntyisi.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä kukat ovat mielestäsi kauniita?
  • Millainen maisema on mielestäsi kaunis?
  • Minkä eläimen pennut ovat mielestäsi kauniita?
  • Mitä sinä voit tehdä, että kauniit paikat ja kasvit säilyvät?
  • Mitä sukupuutto tarkoittaa? Miten sukupuuttoja voitaisiin ehkäistä?

Ympäristö ja luonto

Tutustukaa opettajan johdolla sivustoon

http://www.suomi.fi/suomi/ymparisto_ja_luonto/

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittavat jokamiehenoikeudet?
  • Kenelle kuuluu vastuu ympäristön säilymisestä?
  • Mihin kaikkeen luonnossa tehtävään tarvitaan viranomaisten lupa?
  • Saavatko lapset onkia ilman lupaa?
  • Mihin ympäristön suojelulla pyritään?
  • Miten ympäristöä suojellaan?
  • Oletko käynyt kansallispuistossa tai luonnonpuistossa? Miksi sellaisia on perustettu?
  • Mitä tarkoittaa maisemanhoito?
  • Miten voit parantaa lintujen elinmahdollisuuksia?
  • Millaisia luontoharrastuksia on?
  • Mitä tarkoittavat kestävät kulutus- ja tuotantotavat?

Erilaiset ajatustunteet

Emootioiden käsittely tässä aineistossa perustuu tekijän luvalla filosofian professori Warren Shiblesin lastenkirjoihin.

Stoalainen ajattelu

Järki ja tunteet

Muinaisessa kreikassa esiintyi hyvin monenlaista ajattelua. Erästä ajattelutapaa alettiin kutsua stoalaiseksi,

Stoalaiset opettivat vapautta intohimoista ja muista tunteista. Stoalaisten tavoitteena oli "tunteeton tila", "tunteiden puuttuminen".

Siihen aikaan sanaan "tunne" sisällytettiin suuri joukko inhimillisiä tuntemuksia ja intohimoja, joista monet olivat kielteisiä, kuten viha, pelko, kipu, nautinto, tuska, halu, jne.

Tarkoituksena ei ollut tunteiden täydellinen hävittäminen, vaan niistä aiheutuvien ongelmien välttäminen niin, että turhista arvoasetelmista luovutaan.

Stoalaiset hyveet

Hyve on arvokas luonteenpiirre. Hyveen vastakohta on pahe.

Stoalaisen mukaan hyvää olivat vain ihmisessä olevat hyveet, samoin pahaa vain hänessä olevat paheet.

Ulkopuolelta tulevat asiat ovat yhdentekeviä

Ulkopuolelta tulevat asiat eivät olleet hyvää eivätkä pahaa, vaan yhdentekeviä.

Siksi ihmisen ei tullut suhtautua niihin tunteilla, koska muuten hän kärsisi vain tuskaa.

Tunteet olivat ikään kuin epätosia uskomuksia asioiden tiloista, joko jo koettuna tai vasta ennakoituna.

Epätosina uskomuksina ihmisen tuli siis välttää niitä. Hänen ei tullut toivoa saavansa jotain mitä hänellä ei ole, koska hän pettyy, jos ei saavutakaan sitä.

Hänen ei tullut pelätä menettävänsä jotain mitä hänellä on, koska hän kärsisi, jos pelko toteutuisi.

Järki tunteiden hillitsijänä

Stoalaiset ja ajattelivat että hyvyys sisältyy viisauteen ja itsekuriin. He sanoivat, että mene sinne, minne järki sinut johtaa.

Marcus Aurelius

Vaikutusvaltaisin stoalainen ajattelija oli Rooman keisari Marcus Aurelius.

Marcus Aureliuksen tunnetuin ja ainoa säilynyt teos on Itselleni (?? ??? ??????, suomennettu myös nimellä Itsetutkiskeluja).

Aurelius kirjoitti teoksen sotaretkillä joskus vuosien 170 ja 180 välillä, jolloin hän oli yli 50-vuotias, sairaalloinen ja kuolemaa odottava.

Hän kirjoitti teoksen nimenomaisesti itselleen, hänen oman henkisen kehityksensä oppikirjaksi, eikä sitä ollut tarkoitettu julkaistavaksi.

Hänen merkintänsä ovat esimerkkejä stoalaisesta ajattelusta, josta hän etsi mielenrauhaa ja elämänohjeita. Teoksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi myös kirjoittajan yhteiskunnallinen asema.

Marcus Aurelius kirjoitti ajan oppineiden tapaan kreikaksi, vaikka hänen äidinkielensä oli latina.

Kirjoitusaikoihin Marcus Aureliuksen terveys horjui, ja hänen kerrotaan käyttäneen kipuihinsa päivittäin oopiumia, jonka on sanottu näkyneen kirjoitustyylissä.

Marcus Aureliuksen poika Commodus oli aivan toisenlainen kuin isänsä, ja monet ajattelevat, että Rooman valtakunnan tuho alkoi Commoduksen hallituskaudella.

Warren Shibles


Yhdysvaltalainen Wisconsin Whitewaterin yliopiston ?ateistinen stoalainen? filosofian professori Warren Shibles on kirjoittanut stoalaisten ihanteiden pohjalta teoksen Emotion: The Method of Philosophical Therapy. (492 pages) Language Press, 1974.

Tämän oppikirjasarjan toimittaja käänsi vuonna 1979 suomeksi lapsille tarkoitetun version samasta asiasta. Tämä lapsille tarkoitettu kirja on ollut alla esitetyn ajatustunteiden eli emootioiden hallintamenetelmän pohjana.

Kun lapsille tarkoitettu kirja käännettiin, muotina oli, että emootioita pitää purkaa eikä hallita. Nyt, vajaat kolmekymmentä vuotta myöhemmin muoti on muuttunut jokseenkin Warren Shiblesin aikoinaan ehdottaman kaltaiseksi pyrkimykseksi hallita emootioita.

Warren Shibles on mm. avustanut American Atheist -lehteä.

Noin puolet hänen oppilaistaan kehuu häntä ja toinen puoli moittii. Tällainen tilanne vallitsee yleensä silloin, kun professorilla on jotain tavallisuudesta poikkeavaa sanottavaa.

Stooalaisuuden lisäksi Warren Shibles on saanut vaikutteita filosofi Ludwig Wittgensteinilta.

Ajatustunteet eli emootiot vaikuttavat sinuun

Mitä ajatustunteet (emootiot) ovat

Eräät ajatukset saattavat muuttaa ihmisen elämää. On tärkeää ymmärtää tunteita ja ajatustunteita eli emootioita. Ajatustunteita eli emootioita ovat esimerkiksi rakkaus, viha, kostonhalu ja huumori.

Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme



Yllä tappelu Ukrainan parlamentissa

Ajatustunteet eli emootiot ovat tärkeä osa elämäämme. Ne vaikuttavat joka päivä ja jatkuvasti. Saatat pelästyä, vihastua, tulla surulliseksi, ärtyneeksi tai mustasukkaiseksi.

Jos joku on sinulle vihainen, tämä saattaa saada sinut tuntemaan itsesi surulliseksi. Lapset saattavat tapella keskenään.

Tappeleminen ja toisen loukkaaminen saattaa jatkua vuosikausia. Kun opettelemme ymmärtämään, kuinka ajatustunteet eli emootiot toimivat ja mitä ne ovat, voimme oppia välttämään vihastumista ja meille itsellemme haitallisia (kielteisiä) tunteita.

Tunneajatukset saattavat hallita meitä

Jos emme opi ymmärtämään tunneajatuksiamme eli emootioitamme, ne saattavat hallita meitä ja tehdä elämästämme epämiellyttävää. Ihmisestä saattaa tulla tunneajatustensa eli emootioidensa orja.

Tunnet varmaan itsekin ihmisiä, jotka ovat usein vihastuneita. Vihastuminen saattaa johtua myös sellaisista elämässä esiintyvistä vaikeuksista, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa.

Usein ihmiset vihastuvat aivan tarpeettomasti. Silloin he eivät ymmärrä, kuinka heidän ajatustunteensa eli emootionsa toimivat.

Opi ymmärtämään ajatustunteitasi

Kun oppii ymmärtämään ajatustunteita eli emootioita oppii samalla muuttamaa omaa elämäänsä Jos tutustut seuraavassa esitettyihin asioihin, tiedät ajatustunteista eli emootioista paljon enemmän kuin useimmat ihmiset.

Vaikka ajatustunteet eli emootiot ovat tärkeitä, vasta äskettäin on opittu ymmärtämään, kuinka ne toimivat.

Keskustelun aiheita

  • Milloin olit viimeksi suuttunut?
  • Mistä suuttumisesi johtui?
  • Oliko suuttuminen mielestäsi aiheellinen?
  • Piirrä kuva kasvoista, jotka ovat onnelliset.
  • Piirrä kuva kasvoista, jotka ovat surulliset.
  • Piirrä kuva kasvoista, jotka ovat vihaiset
  • Piirrä viereen kuva kasvoista, jotka eivät ilmaise ajatustunteita eli emootioita

Mikä on ajatustunne eli emootio

Esimerkkejä

Esimerkkejä ajatustunteista eli emootioista ovat rakkaus, viha, mustasukkaisuus, kostonhalu, huumori jne.

Tarkastellaan esimerkiksi vihastumista. Mitä se on? Kun vihastumme, kasvomme saattavat punoittaa ja meillä saattaa olla tiettyjä aistimuksia.

Vaikka useimmat ihmiset niin luulevat, ajatustunne eli emootio ei ole pelkästään tunne. Olet aina vihastunut jostakin tai jollekin.

Ajatus synnyttää ajatustunteen eli emootion

Ajatustunne eli emootio sisältää aina myös ajatuksen. Sinun ajatuksesi aiheuttaa sinun tunteesi. Jos esimerkiksi joku on tehnyt sinulle mielestäsi väärin, saatat vihastua.

Tavallinen tunne ja ajatustunne

Joskus tunne esiintyy ilman sitä edeltävää ajatusta. Esimerkiksi sinun jalkaasi saattaa koskea. Jalkakipu ei ole ajatustunne eli emootio.

Ajatustunteisiin eli emootioihin liittyvät ajatukset aiheuttavat tunteita. Ajatustunteisiin eli emootioihin liittyy aina sekä ajatuksia että tunteita.

Sanaa "tunne" on syytä käyttää vain ruumiillisista valmiustiloista. Vihastuminen ja muut ajatustunteet eli emootiot sisältävät
  1. tilanteen
  2. ajatuksen
  3. tunteen
  4. toimintaa.

Eri ajatustunteissa eli emootioissa näillä on erilainen merkitys.

Esimerkiksi raivostuminen sisältää tavallisesti kaikkia neljää.

Ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa kuvailemalla tilannetta, ajatuksia, tunteita ja asiayhteyksiä.

Keskustelun aiheita

  • Luettele tunteita, joihin ei liity ajatustunteita eli emootioita.
  • Keksi lisää esimerkkejä ajatustunteista eli emootioista.
  • Ajatustunteisiin eli emootioihin tarvitsen sekä päätä että ruumista. Päätä ja ruumista tarvitsen tietysti myös kaikkeen muuhun.

Ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa

Esimerkkejä

Jokainen ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa siihen liittyvistä ajatuksista, tunteista, tilanteesta ja toiminnoista.

Esimerkiksi mustasukkaisuus voidaan tunnistaa tutkimalla, mitä mustasukkainen henkilö ajattelee. Hän saattaa ajatella:

"Jaakon ei pitäisi kulkea minun tyttöystäväni kanssa. Minä en pidä siitä, ja minä pelkään, että hän pitää Jaakosta enemmän kuin minusta."

Lisäksi on tarpeen tuntea kokonaistilanne, toiminnat ja tunteet. Jokainen ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa tällä tavalla.

Keskustelun aiheita

  • Miten voit tunnistaa kostonhalun?
  • Miten voit tunnistaa pelon?
  • Miten voit tunnistaa kostonhalun?

Ajatustunteet eivät toistu samanlaisina

Sama ajatustunne eli emootio ei toistu täsmälleen samanlaisena

Vaikka annamme ajatustunteille eli emootioille nimiä, ajatustunteet eli emootiot eivät ole esineitä.

Vaikka kutsumme eri kerroilla esiintyneitä ajatustunteita eli emootioita vihastumisiksi, tämä ei tarkoita sitä, että vihastuminen olisi aina samanlaista ja samoista syistä johtuvaa.

Vihastumisessa esiintyy aina ajatus, joka aiheuttaa tunteen.

Mutta koska meillä ei ole kahta kertaa täysin samanlaista ajatusta (tunnetta, tilannetta, toimintaa), meillä ei ole kahta täsmälleen samanlaista ajatustunnetta eli emootiota.

Suuttumisesi veljeesi ei ole tänään täsmälleen samanlaista kuin eilen, koska ajatuksesi ja tunteesi eivät ole täsmälleen samanlaiset.

Pienen lapsen suuttumus eroaa aikuisen suuttumuksesta, koska he ajattelevat eri tavoin.

Koska on olemassa valtava määrä erilaisia ajatuksia, on myös valtava määrä erilaisia emootioita. Esimerkiksi rakkaus saattaa muuttua koko ajan.

Ei riitä, että sanomme jonkun olevan suuttuneen. Meidän on tiedettävä, millä tavalla hän on suuttunut. Ajatustunne eli emootio, ts. mitä hän ajattelee ja tuntee, on tunnettava.

Keskustelun aiheita

  • Mistä eri syistä olet ollut suuttuneena?
  • Millä eri tavoilla olet toiminut suuttuneena?
  • Oletko jälkeenpäin katunut suuttumistasi?
  • Oletko joskus pyytänyt suuttimistasi anteeksi?
  • Onko sinun suuttumistasi pyydetty anteeksi?

Ajatustunteiden eli emootioiden sisältö

Ajatustunnesanat eli emootiosanat

Jokainen ajatustunne eli emootio riippuu ajattelusta, tunteista, asiayhteydestä ja toiminnasta. Seuraavassa on lueteltu muutamia ajatustunnesanoja eli emootiosanoja, jotka liittyvät näihin.

Tunne (feeling)

  • jännitys,
  • hilpeys,
  • huimaus,
  • mielihyvä,
  • kauhu,
  • huvittuneisuus.

Toiminta (action)

  • punastuminen,
  • huokaus,
  • huutaminen,
  • otsanrypistys,
  • hymy, nauru,
  • ivahymy,
  • raivo,
  • murahdus,
  • säikähdys,
  • ärsyyntyminen,
  • kauhistuminen,
  • kiihtyminen,
  • välinpitämättömyys.

Tilanne (situation)

  • tapahtumien pelko,
  • ahneus, elämänilo,
  • sääli,
  • toivo,
  • halu,
  • pelästys,
  • shokki,
  • hämmästys.

Ajattelu (thinking)

  • syyllisyys,
  • häpeä,
  • uskollisuus,
  • vihastuminen,
  • huolestuminen.

Keskustelun aiheita

  • Luettele lisää kokemiasi tunnetiloja.
  • Luettele lisää tunnetiloihin liittyneitä toimintoja.
  • Luettele lisää ajatustunteita eli emootioita aiheuttavia tilanteita.
  • Luettele ajatustunteita emootioita, joihin liittyy erityisen runsaasti ajatuksia.
  • Näet tilanteen. Ajattelet tilannetta. Lihaksesi jännittyvät. Lähdet juoksemaan. Mitä tapahtui? Mitä ajatustunteita emootioita tunsit? Kuvittele eri mahdollisuuksia.

Ajatustunteet eli emootiot ovat järkiperäisiä eli rationaalisia

Järkiperäinenajattelu

Järkiperäinen (eli rationaalinen) tarkoittaa järkevää tai älykästä ajattelua. Varsin usein kuulee väitettävän, ettei ajatustunteissa eli emootioissa ole järkeä eikä järjessä ole ajatustunteita emootioita. Tämä on väärä käsitys.

Vihastumisessa joku ajatus aiheuttaa tunteen. Vihastuminen ja myös muut ajatustunteet emootiot vaativat ajattelua ja myös järkeä.

Vaikka ihmiset usein sanovat, että järki ja ajatustunteet emootiot ovat toistensa vastakohtia, olemme nyt osoittaneet, että päinvastoin ajatustunne eli emootio on osittain järkiperäinen eli rationaalinen, sillä se sisältää ajattelua.

Inhimillinen ajattelu ja kieli

Ihmisen ajatustunteet eli emootiot sisältävät inhimillistä ajattelua. Inhimillinen ajattelu tapahtuu pääasiassa kieltä käyttämällä. Myös sellainen ajattelu, jossa ei puhuta ääneen tai kirjoiteta, sisältää kielen käyttöä. Ajatuksia ilmaistaan lauseilla.

Eläimillä on kieliä, mutta ne ovat erilaisia kuin ihmisen kieli. Eräät eläimet oppivat käyttämään ja ymmärtämään jonkin varran ihmisen kieltä.

Keskustelun aiheita

  • Miten eläimet ilmaisevat tunteitaan?
  • Miten älykkäimmät eläimet ajattelevat?
  • Voiko näillä eläimillä ajatustunteita.

Ajatustunteet eli emootiot eivät ole vain tunteita

Vihainen ei mistään

Jos ajatustunteet eli emootiot olisivat pelkkiä tunteita, meidän olisi vaikea tietää, mitä ajattelemme niistä.

Kuvittele, että tulet äkkiä vihaiseksi ilman mitään järkiperusteita. Joku saattaisi kysyä, miksi olet vihainen. Voisit vastata vain, että tunne tuli minuun.

Jotkut ihmiset sanovat olevansa vihaisia aamulla.

Rakastunut ei-kehenkään

Ajatellaan, että kävelet pitkin autiota tietä, ja rakastut yhtäkkiä. Et ole rakastunut kehenkään erityiseen henkilöön. Tunne vain tuli sinuun.

Tilanne muistuttaisi seuraavaa. Olen rakastunut, mutta en tiedä vielä, kehen.

Jos ajatustunne olisi pelkkä tunne, ongelmia voitaisiin ratkaista rauhoittavilla lääkkeillä



Yllä reilun kaupan suklaata

Jos ajatustunne eli emootio olisi pelkkä tunne, ajatustunneongelmia eli emootio-ongelmia voitaisiin ratkaista ottamalla rauhoittavaa lääkettä.

Voitaisiin ajatella, että mustasukkaisuus parannettaisiin syömällä suklaata tai jäätelöä.

Sulkaamenetelmä saattaa tehota pieniin lapsiin, mutta aikuisten tilannetta se saattaa pahentaa.

Todellisuudessa mustasukkaisuutesi ei paranisi sen paremmin lääkkeestä kuin jäätelöstäkään.

Ajatustunteisiin vaikuttaa oma tilanteemme

Tilanteemme

Vihaan, rakkauteen, mustasukkaisuuteen tai mihin tahansa ajatustunteeseen eli emootioon sisältyy omia ajatuksiamme sekä oma elämän tilanteemme.

Ajatustunnesanat eli emootiosanat viittaavat muuhunkin kuin tunteisiin. Emme voisi ymmärtää niitä, jos ne viittaisivat pelkkiin tunteisiin. Emme voisi tietää, mitä ajatuksia tai mikä tilanne esiintyy. Pelkkä aistimus tai tunne ei ole ajatustunne eli emootio, eikä ajatustunne eli emootio ole pelkkä tunne tai aistimus.

Pelkkä ruumiillinen aistimus ei riitä

Emme voi ymmärtää ajatustunteita eli emootioita tutkimalla pelkästään ruuansulatusta tai elimistön aineenvaihduntaa. Emme voi tutkia ajatustunteita eli emootioita tutkimalla pelkästään lihaksiamme tai veren virtaamista. Meidän on tiedettävä, mitä henkilö ajattelee ja missä tilanteessa hän elää.

Ajatustunteita ei voi tutkia tutkimalla vain hiiriä

Koska ajatustunteet eli emootiot sisältävät ajattelua, emme voi tutkia ajatustunteita eli emootioita pelkästään tutkimalla hiiriä laboratoriossa. Hiiret eivät ole ihmisiä, sillä ne eivät osaa puhua ihmisten tapaan.

Koska kissoilla tai koirilla ei ole meidän ajatuksiamme eikä meidän kieltämme, ne eivät voi pelätä kouluun menemistä tai pohtia elämänsä päämääriä.

Minun vasen jalkani on mustasukainen minun oikealle jalalleni.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa, voidaanko ajatustunnetta eli emootioita kuten mustasukkaisuutta, vihaa, kostonhalua jne. parantaa esimerkiksi huumeilla ja alkoholilla? Perustelkaa vastauksenne.
  • Pohtikaa, voidaanko ajatustunteita eli emootioita parantaa purkamalla niitä kuten raivoamalla, rikkomalla esineitä, tappelemalla jne.
  • Tänään en voi olla vihainen. Unohdin pääni.

Ryhmätyö

Opettaja jakaa työryhmille kirjoja, joissa kuvataan, miten ihmisten elämäntilanne synnyttää ajatustunteita eli emootioita. (Esim. Jaana Lappo: Kurnau ja Kamaluu)

  • Mitä ajatustunteita eli emootioita tuetussa tekstissä esiintyi?
  • Mistä nämä ajatustunteet eli emootiot johtuivat?
  • Miten esiintyneiden ihmisten elämäntilannetta voitaisiin muuttaa niin, ettei heillä olisi haitallisia ajatustunteita emootioita?

Ajatustunteet eli emootiot eivät yleensä synny itsestään

Virheellistä ajattelua

Sanotaan, että jokin tunne valtaa meidät. Jos luulemme, että ajatustunteet eli emootiot ovat tunteita, saatamme myös ajatella, että ajatustunteet eli emootiot valtaavat meidät. Usein ihmiset ajattelevat, ettei ajatustunteisiin eli emootioihin voi itse vaikuttaa.

Usein ajatustunteita eli emootioita kutsutaan intohimoiksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että ajatustunteet eli emootiot valtaavat meidät halusimme sitä tai emme. Esimerkiksi joku voi olla suuttunut ja väittää, ettei hän voi asialle mitään.

Tämä on virheellistä. Ajatustunteet eli emootiot eivät ole pelkästään tunteita, ne sisältävät myös ajatuksia. Ajatuksia ihminen voi muuttaa. On siis harhakäsitys, ettei ajatustunteisiin eli emootioihin voisi vaikuttaa.

Keskustelun aiheita

  • Luettele ajatustunteita eli emootioita, joita olet kuullut nimitettävän intohimoiksi.
  • Keksi syitä, joiden vuoksi kannattaa luopua kostosta.
  • Onko oikein sanoa "tunnen itseni vihaiseksi"? Perustele vastauksesi.

Ajatustunteita eli emootioita voidaan muuttaa

Onko punapäillä kiivas luonne




Monet ovat sitä mieltä, että ajatustunteet eli emootiot kuuluvat kiinteästi, luonteeseemme ja ettei niitä voi muuttaa. Esimerkiksi jotkut luulevat, että punapäisillä on kiivas luonne.

Eräs syy siihen, miksi ihmiset ajattelevat tällä tavalla virheellisesti, on että he luulevat ajatustunteita eli emootioita tunteiksi.

Ajattelua voi muuttaa

Käsitys, ettei ajatustunteita eli emootioita voida muuttaa on virheellinen. Nykyään tiedetään, että ajatustunteet eli emootiot sisältävät ajattelua. Voimme siis muuttaa ajatustunteitamme eli emootioitamme muuttamalla ajatteluamme.

Ajatustunteita eli emootioita voidaan muuttaa hyvinkin paljon. Saatamme jopa muuttua aina vihaisista henkilöistä sellaisiksi, jotka eivät koskaan suutu. Voimme muuttaa tällä tavalla koko luonnettamme.

Voimme poistaa haitalliset ajatustunteet eli emootiot kuten mustasukkaisuuden, vihan, kateuden jne. ja kehittää hyödyllisiä ajatustunteita eli emootioita kuten ystävällisyys, onnellisuus, huumorista nauttiminen jne.

Keskustelun aiheita

  • Keksi lisää hyödyllisiksi katsottavaa ajatustunteita eli emootioita.
  • Luettele lisää haitallisiksi katsottavia ajatustunteita eli emootioita.
  • Mieti syitä olla vihastumatta.
  • Onko sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina vihaisia vaikka kuinka yrittäisivät olla ystävällisiä?

Theofrastos



Kreikkalainen Theofrastos, joka eli noin 2 300 vuotta sitten, tarkastelee teoksessaan Luonteita seuraavia asioita:
  • teeskentely,
  • imartelu jaarittelu,
  • moukkamaisuus,
  • miellyttämishalu,
  • kaistapäisyys,
  • puheliaisuus,
  • juoruilu,
  • julkeus, saituus,
  • karkeus,
  • tahdittomuus,
  • virkainto,
  • tyhmyys,
  • äreys,
  • taikausko,
  • tyytymättömyys,
  • epäluuloisuus,
  • inhottavuus,
  • epäkohteliaisuus,
  • luonteen turhamaisuus,
  • rahan orjuus,
  • mahtailu,
  • ylimielisyys,
  • pelkuruus,
  • harvainvallan kannattaminen,
  • hidasoppisuus,
  • panettelu,
  • mieltymys pahuuteen,
  • omanvoitonpyynti.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä näistä ominaisuuksista ovat sellaisia, joihin et luule ihmisen itsensä voivan vaikuttaa?
  • Mitä edellä luetelluista ominaisuuksia olet havainnut itsessäsi?
  • Mitä edellä luetelluista ominaisuuksista pidät kaikkein haitallisimpina?
  • Mitä edellä olevista ominaisuuksista pidät kaikkein harmittomimpina?
  • Mieti, mitä ajatustunteita eli emootioita edellä lueteltujen luonteenpiirteiden yhteydessä esiintyy.

Ajatustunteiden eli emootioiden "ilmaiseminen"

Pitääkö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä



Usein sanotaan, että meidän olisi "ilmaistava" ajatustunteitamme eli emootioitamme ja että emme saisi "tukahduttaa" niitä.

Kun sanotaan näin, ajatustunteita eli emootioita käsitellään virheellisesti pelkkinä tunteina.

Ajatustunteet eli emootiot ovat ajatuksia, jotka ohjaavat tunteita, ja meidän on pikemminkin pyrittävä selvittämään ajatukset, jotka aiheuttavat haitallisia tunteita.

Ajatustunteiden purkaminen ei vaikuta ajatustunteiden syihin

Usein sanotaan, että meidän on annettava vihamme purkautua huutamalla, lähtemällä kävelylle jne., mutta nämä toimenpiteet eivät selvennä ajatteluamme. Ne eivät vaikuta vihamme syihin.

Ihmiset, joiden mielestä haitallisia tunteita pitää ilmaista, ovat usein vihaisia. Mitä enemmän he ilmaisevat tunteitaan, sitä vihaisemmiksi he tulevat, koska vihan varsinainen syy säilyy ennallaan.

Ole rehellinen itsellesi

Kun tulet vihaiseksi, ole rehellinen itsellesi. Ajattele, mistä olet tullut vihaiseksi, ja sano "Minä olen vihainen siitä" tai "Se, mitä sanot, tekee minut vihaiseksi".

Tällä tavalla ilmaisemme ajatuksiamme selkeästi huutamatta ja käyttäytymättä järjettömästi. On tärkeää, että myönnät olevasi esimerkiksi vihastunut, mutta muista, ettei vihastuminen ratkaise sinun ajatustunneongelmaasi eli emootio-ongelmaasi.

Keskustelun aiheita

  • Onko järkevää purkaa vihastumistaan tappelemalla? Perustele vastauksesi.
  • Mistä syistä koululaiset tappelevat?
  • Miten koululaisten tappelemista voitaisiin vähentää?

Ajatustunteiden eli emootioiden takana olevista ajatuksista voi keskustella

Saatamme joutua ymmälle

Usein ihmiset eivät tiedä, mitä ajatustunteet eli emootiot ovat. He saattavat joutua ymmälle, jos heitä pyydetään kertomaan niistä.

Vielä äskettäin tutkijatkaan eivät tienneet tarkasti, mitä ajatustunteet eli emootiot ovat.

Me emme pysty kertomaan ainakaan täsmällisesti tunteistamme, mutta me voimme keskustella niistä ajatuksista, jotka aiheuttavat ajatustunteemme eli emootiomme.

Esimerkki: kostonhalu

Ajatustunteen eli emootion määritelmän mukaan kostonhalussa jokin ajatus aiheuttaa tiettyjä tunteita.

Ajatus saattaa olla esimerkiksi seuraava: "Hän teki minulle niin, minä teen hänelle samalla tavalla" tai "Minä maksan hänelle takaisin samalla mitalla".

Nämä ajatukset aiheuttavat mm. vihastumista ja halua vahingoittaa lähimmäistämme.

Voidaan kysyä, onko kosto järkevää. Jos se ei ole, meidän on syytä muuttua ja poistaa kostonhalu muuttamalla ajatteluamme, joka on tärkeä osa ajatustunnettamme eli emootiotamme.

Jos ystäväsi levittää jauhoja vuoteeseesi ja vaatteisiisi, saatat tulla vihaiseksi ja "tuntea" kostonhalua.

Oletetaan, että sitten levität jauhoja hänen vuoteeseensa ja hänen vaatteineen.

Vähän aikaa sinusta voi tuntua hyvältä, mutta hetken kuluttua saatat katua.

Ystäväsi voi puolestaan suuttua ja tehdä sinulle lisää pahaa.

Kosto saattaa pitää taistelun käynnissä vuosikausia, mutta ajatustunneongelmat eli emootio-ongelmat säilyvät ratkaisemattomina.

Kosto ei ole tehokas ratkaisumenetelmä

Kosto ei ole tehokas ratkaisumenetelmä, koska se ei poista ratkaistavan ongelman syytä. Kosto on yhtä tyhmää kuin lapsen paneminen vankilaan siitä syystä ettei hän osaa matematiikkaa.

Vankila ei auta häntä edes silloin, jos hän on varastanut rahaa.

Sen sijaan oikeaa ajattelua on tutkia, miksi hän on varastanut rahaa.

Rangaistus saattaa tuntua hänestä kostolta, eikä rangaistus auta häntä ymmärtämään ongelman syytä.

Kosto on "takaisin iskemistä" mutta ei ongelman syiden selvittämistä.

Tästä syystä kostamisessa ei ole järkeä.

Kostamisen sijasta on viisasta suhtautua ystävällisesti

Ystäväsi levitti jauhoja vuoteeseesi, koska hän ei ajatellut selkeästi tai tunsi itsensä tavalla tai toisella pettyneeksi.

Hänen tekonsa saattoi olla outo tapa pyytää sinulta apua. Kostamisen sijasta sinun pitäisi suhtautua häneen ystävällisesti ja yrittää auttaa häntä.

Jos yrität auttaa ystävääsi hänen ongelmissaan, hän voi korvata aiheuttamansa vahingon, mutta jos kukaan ei auta häntä, hän voi tehdä vielä paljon pahempia asioita.

Tietämättömyys tekojen seurauksista

On järkevää auttaa lähimmäistä, vaikka hän olisi tehnyt pahaakin. 'Tavallisesti ihmiset tekevät pahaa, koska he ovat tietämättömiä tekojensa seurauksista ja koska kukaan ei auta heitä heidän ongelmissaan.

Kostaminen ei ole koskaan järkevää



Kostaminen ei ole koskaan järkevää. Ajatus "Minä teen hänelle kuten hän teki minulle", ei ole järkevä.

Teot täytyy pystyä perustelemaan kokonaan toisin.

Kun opimme ymmärtämään, ettei koston ajatus ole järkevä, myös kostonhalu häviää meistä vähitellen.

Jos tunnet kostonhalua, ajattele itseksesi: "Kosto ei ole järkevää." Sen sijaan on järkevää tutkia ongelman syitä.

Tällä tavoin voimme asteittain poistaa kostonhalun. Muuttamalla ajatteluamme, johon kostonhalu kuului, poistamme myös haitallisen ajatustunteen eli emootion.

Sitten emme enää voi vaatia paljon harjoittelua, keskustelua ja ajattelua.

Mitä enemmän ajattelemme, sitä vähemmän meillä on haitallisia ajatustunteita eli emootioita ja sitä enemmän hyödyllisiä.

Esimerkkimme osoittaa, että:
  • ajatustunteet eli emootiot sisältävät ajatuksia, jotka aiheuttavat tunteita,
  • me voimme muuttaa ajatustunteita eli emootioita muuttamalla ajatteluamme,
  • kostonhalu kuten mikä tahansa muu ajatustunne eli emootio ei ole pelkkä tunne,
  • Mitä selkeämmin ajattelemme, sitä paremmin voimme välttää haitallisia ajatustunteita eli emootioita ja kehittää hyödyllisiä,
  • Kostonhalu ja viha eivät johdu pelkästään tilanteesta vaan myös meidän omasta ajattelustamme.

Keskustelun aiheita

  • Maailmassa esiintyy paljon julmuuksia, köyhyyttä ja sairauksia. Keskustelkaa siitä, pitäisikö meidän olla ajattelematta niitä ja suuttumatta niistä.
  • Auttaako suuttumus esimerkiksi kehitysmaiden huonoista oloista kehitysmaiden asukkaita?
  • Mitä me voisimme tehdä maailman köyhien ja kärsivien ihmisten auttamiseksi?
  • Miksi kosto ei ole viisasta kunnian säilyttämisen vuoksi?
  • Miksi kosto ei ole viisasta a) sukujen, b) heimojen, c) kansojen välisissä suhteissa.
  • Keskustelkaa, mitä kaikkea pahaa kosto on aiheuttanut entisinä aikoina ja vielä nykyäänkin sukuriitojen, heimosotien ja kansojen välisten sotien muodossa.
  • Keskustelkaa, miksi sota on huono kiistakysymysten ratkaisumenetelmä.
  • Ns. kultainen sääntö sanoo, että tee toisille sitä, mitä haluat heidän tekevän itsellesi. Minkä nimen annat säännölle tee toisille sitä, mitä he tekevät sinulle.

Me itse luomme ajatustunteita eli emootioita

Ajatustunteenmme eivät ole pelkästään muiden ihmisten aiheuttamia

Jos tulet vihaiseksi, se ei johdu pelkästään muista ihmisistä tai olosuhteista.

Aina ovat mukana myös meidän ajatuksemme muista ja olosuhteista.

Voimme olla vihaisia kaikille, jos ajattelemme, että kaikki ovat meitä vastaan.

Vastaavasti voimme olla ystävällisiä kaikille, jos ymmärrämme muita.

Esimerkiksi saasteiden leviäminen ei sinänsä tee meitä vihaisiksi.

Jos sen sijaan (aivan oikein) ajattelemme, että saastuminen on vahingollista, tulemme ehkä vihaisiksi.

Mitä me itse voisimme tehdä

Vihaiseksi tulemalla emme kuitenkaan ratkaise mitään. Sen sijaan meidän on syytä ajatella, miten me voisimme omalta osaltamme vaikuttaa saastumisen lopettamiseen.

Voimme muuttaa ajatustunteitamme eli emootioitamme muuttamalla ajatteluamme. Mikään ei ole hyvää tai pahaa ilman meitä, vaan vasta meidän ajattelumme saa meidät näkemään jotkut asiat hyvinä ja jotkut asiat pahoina.

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, voiko yleinen vihastuminen auttaa jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisessa.
  • Keskustelkaa siitä, voiko yleinen vihastuminen estää jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisen.
  • Keskustelkaa siitä, mitä vahinkoa yleinen vihastuminen voi aiheuttaa.

Viha

Viha ei hyödytä meitä



Viha (kuten kosto) ei ole järkevää. Vihaiseksi tuleminen ei millään tavoin hyödytä meitä.

Ei ole miellyttävää olla vihainen.

Vihaiseksi tuleminen ei ratkaise mitään ongelmaa, sillä se ei poista ongelman syytä.

Viha työntää tieltään järkevän keskustelun ja ajattelun. Viha synnyttää uutta vihaa ja tekee muutkin vihaisiksi.

Kun olet huomannut, ettei vihaiseksi tuleminen ole järkevää, tulet vihaiseksi entistä harvemmin. Kun alat tulla vihaiseksi, sano itsellesi: "Vihaiseksi tuleminen ei ole järkevää. Se ei ratkaise ongelmia vaan tekee ne pahemmiksi."

Jos kuitenkin olet vihainen, myönnä se itsellesi

Jos kuitenkin olet vihainen, sinun on parasta myöntää olevasi vihainen. Edellä luetellut lauseet on tarkoitettu hillitsemään vihaa.

Viha on yhtä tehotonta kuin taikominen

Vihaa kuten myös muita haitallisia ajatustunteita eli emootioita syntyy silloin, kun ei ajatella selkeästi.

Kun joku on vihainen, tämä on merkki siitä, ettei hän pysty selvittämään joitakin ongelmia tai sopeutumaan johonkin tilanteeseen.

Se on varoitusmerkki siitä, että jotakin on vialla. Viha on yritys ratkaista ongelmia alkeelliseen tapaan (esim. polttamalla vastustajien kuvia ).

Oma kyvyttömyytemme voi tehdä meistä vihaisia

Kun emme pysty ratkaisemaan jotain ongelmaa, saatamme tulla vihaisiksi.

Joskus ajatellaan, että viha suojaa ihmistä. Todellisuudessa viha ei auta eikä suojaa.

Viha toimii meitä itseämme vastaan.

Viha aiheuttaa mahahaavoja, paiseita, päänsärkyä ja muita sairauksia.

Äärimmäinen seuraus voi olla mielisairaus.

Kadumme myöhemmin

Kun olemme vihaisia, emme ajattele selkeästi. Sanomme usein asioita, joita kadumme myöhemmin.

Viha aiheuttaa vain vastatoimia

On harhaluulo, että ryhtyäkseen johonkin pitäisi tulla ensin vihaiseksi.

Sitä paitsi kun olet vihainen, et pysty ajattelemaan selkeästi vaan toimit järjettömällä tavalla.

Kun ihmiset katsovat televisiosta tappamista sodassa, he saattavat vihastua, mutta he eivät tee muuta kuin ottavat virvoitusjuomia.

Viha korvaa tässä toiminnan. Jos vihastuminen olisi oikea menetelmä ongelmien selvittämisessä, matematiikan kirjoissa pitäisi lukea: "Tule ensin vihaiseksi ja ryhdy sitten suorittamaan tehtäviä."

Viha tekee usein voimattomaksi

Usein vihastuminen tekee ihmisen väsyneeksi ja voimattomaksi.

Jos huudat lapselle, joka juuri rikkoi kahvikupin, "Mitä sinä oikein teet", et toimi järkevästi. Lapsi: voisi vastata tyynesti: "Rikoin juuri kahvikupin." Tarvitaan ymmärtämistä ja oikeita toimia.

Viha on tietämättömyyttä emootioiden toiminnasta

Vihastumisen sijasta on järkevää keskustella ja toimia järkevästi sekä tutkia ongelman syitä. On parempi ratkaista ongelma kuin vihastua.

Viha on tietämättömyyttä ajatustunteiden eli emootioiden toiminnasta, kyvyttömyyttä valvoa niitä ja kyvyttömyyttä tajuta tilanteita.

Keskustelun aiheita

  • Milloin viimeksi suutuit johonkin tuttavaasi?
  • Mistä syystä suutuit?
  • Mitä teit suututtuasi?
  • Oliko menettely mielestäsi järkevä ja johtiko se toivomiisi tuloksiin?
  • Jos et menetellyt järkevästi, mitä sinun olisi pitänyt sen sijaan tehdä?
  • Mitä tarkoittaa sananlasku älä anna uringon laskea vihasi ylle.
  • Pieni lapsi voi automattisesti tönäistä vastaan, kun häntä tönaistään. Miten aikuiset menettelevät tässä tilanteessa?
Minä en potkaissut häntä, minun jalkani potkaisi.

Syyllisyys

Paha



Ajatustunne eli emootio syyllisyys sisältää ajatuksen, joka aiheuttaa tunteen. "Tunnemme" itsemme syylliseksi kun ajattelemme, että olemme aiheuttaneet vahinkoa jollekin ja toivomme, että emme olisi tehneet niin.

Ajattelemme tehneemme jotakin pahaa. 'Paha' on siveyssana, joka liittyy mm. syyllisyyden ajatustunteeseen eli emootioon.

Onko pahantekijäin tunnettava syyllisyyttä

Vaikka monet ovat sitä mieltä, että pahantekijäin olisi tunnettava syyllisyyttä, syyllisyys on haitallinen ajatustunne eli emootio ja syyllisyydentunteesta on monenlaista vahinkoa.

Syyllisyyden tunteminen on epämiellyttävää.

Syyllisyyden tunteminen ei ole tehokasta

Kuten kostonhalu ja viha syyllisyys on heikkoa ajattelua ja kyvyttömyyttä käsitellä ongelmaa järkevästi ja tehokkaasti.

Epämiellyttävien tunteiden tunteminen ei auta ketään tai mitään. Syyllisyydentunto on pikemminkin itsensä rankaisemista kuin käyttäytymisensä korjaamista.

Kuten viha, syyllisyydentunto on ajatustunnesaastetta eli emootiosaastetta.

Miten voisit korvata aiheuttamasi

Sen sijaan että tuntisit olosi huonoksi yritä ajatella, mitä voisit tehdä sen henkilön hyväksi, jolle olet aiheuttanut vahinkoa.

Pyydä anteeksi

Voit yrittää puhua hänen kanssaan, pyytää anteeksi ja koettaa löytää keinoja hänen auttamisekseen.

Muuttamalla ajatteluasi ja toimintaasi pääset eroon syyllisyydentunteesta.

Seuraavalla kerralla yrität ehkä tietoisesti välttää loukkaamasta lähimmäistäsi.

Joka tapauksessa on selvää, että pelkkä syyllisyydentunto ei auta ketään. Syyllisyydentunto ei ratkaise ongelmia, vaan se on pelkkä vaste niihin.

Päin vastoin syyllisyydentunto voi estää korjaamasta sitä, mitä vielä on korjattavissa.

Jos olemme tehneet kaiken voitavamme...

Erityisesti silloin, kun olemme tehneet kaiken, mitä vain voimme, meidän ei ole aihetta tuntea itseämme syyllisiksi.

Me voimme tehdä vain sen, mikä on vallassamme.

Syyllisyys ja alemmuudentunto merkitsevät siveellisten eli eettisten sanojen käsittämistä virheellisesti

Siveyssanat

Heikot sanat

Tunnemme usein syyllisyyttä, kun teemme jotakin 'pahaa' tai jotakin, jota me emme 'saisi' tehdä.

Mutta ?paha? ja ?'saada? ovat heikkoja siveyssanoja. Meidän on ymmärrettävä siveyssanoja ymmärtääksemme ajatustunteita eli emootioita.

Ei ole pahaa sinänsä

On mieletöntä sanoa, että "Se, mitä tein, on pahaa sinänsä."

Emme tiedä, mitä pahalla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Jotta tietäisimme, meidän on kysyttävä: "Mitä tarkoitat pahalla ja miksi se, mitä teit, oli pahaa."

Olenko paha



Jos joku sanoo sinulle, että sinä olet paha, sinun ei tarvitse tuntea itseäsi muita huonommaksi.

Muut saattavat sanoa sinua pahaksi pelkästään siksi, että et tee juuri niin, kuin he haluaisivat tai koska et ajattele täsmälleen samalla tavalla kuin he.

Jotkut saattavat pitää pahana sitäkin, että et suutu. Jotkut saattavat tuntea alemmuudentunnetta siitäkin syystä, että he eivät loukkaa muita ihmisiä kuten eräät nuorisojengit .

Jotkut saattavat sanoa sinua pahaksi, jotta he saisivat sinut tekemään haluamallaan tavalla. He haluavat ehkä hyötyä sinusta.

Ilkeys ja syyllisyyden tunteminen

Jotkut yrittävät aiheuttaa toisille syyllisyyden ja alemmuuden tunteita pelkkää ilkeyttään.

Jos olet korvannut vahingon...

Oletetaan, että tiedät täsmällisesti, mitä 'paha' tarkoittaa sinun tapauksessasi. Esimerkiksi tunnet olosi pahaksi, koska olet rikkonut ikkunan.

Olet pyytänyt anteeksi, korvannut vahingon ja yrität vastaisuudessa olla rikkomatta ikkunoita.

Tässä tapauksessa sinulla ei ole mitään syytä tuntea syyllisyyden- tai alemmuudentuntoa.

Vältä alemmudentunnetta

Ei ole aihetta tuntea syyllisyyttä yleensä tai alemmuudentuntoa yleensä. Voit tehdä vain sen, mikä on vallassasi. Et ole 'paha' tai 'huonompi' kuin muut.

Ihminen ei voi tehdä kaikkea. Kaikessa ei voi olla hyvä. Jokainen ei ole keksijä, jalkapallon pelaaja jne. Sinun on hyväksyttävä itsesi sellaisena kuin voit olla.

Miljoonat lapset ja aikuiset ovat onnettomia, koska he ajattelevat olevansa muita huonompia tai pahoja. Jos he ymmärtäisivät, mitä ajatustunteet eli emootiot ovat ja kuinka ne toimivat he eivät ajattelisi tällä tavalla virheellisesti.

Keskustelun aiheita

  • Oletko joskus tuntenut itsesi muita huonommaksi tai pahaksi? Mitä näistä ajatustunteista eli emootioista on ollut seurauksena? Kuinka sinun olisi pitänyt ajatella ja menetellä?
  • Tarvitseeko yhteiskunta kaikkia ihmisiä? Ovatko työttömät, sairaat tai vanhukset muita huonompia. Keskustelkaa näistä kysymyksistä.
  • Oletko olut ilkeä? Miksi?

Pelko

Monet pelot häviävät aikuistuessa



Pelko on myös ajatustunne eli emootio, jossa ajatus ohjaa tunteita. Ajatus on: "Jokin on vaarallista tai haitallista minulle."

Lapsina saatamme pelätä monia asioita. Useimmat näistä peloista häviävät, kun tulemme aikuisiksi.

On myös aiheellisia pelkoja

On tietysti täysin aiheellisiakin pelkoja, mutta on myös suuri määrä pelkoja, jotka ovat aiheettomia.

On tärkeää olla selvillä, onko pelko todella aiheellinen. Lapset ja jotkut aikuisetkin pelkäävät esimerkiksi aaveita ja muita sellaisia olentoja, joita ei ole olemassa.

Saatamme myös pelätä, että emme pysty tekemään jotakin, koska epäilemme kykyjämme. Kun opimme tuntemaan omat kykymme, tuollainen pelko häviää.

Älä anna pelon lannistaa

Pelko saattaa joskus saada meidät luopumaan koko yrittämisestä. Tällä tavoin haluamme välttää jännitystä.

Tällainen on typerää käytöstä.

Kuvitelmat ovat osa ajatteluamme

Ajatuksemme eivät pelkästään aiheuta tunteitamme vaanne myös luovat mielikuvia.

Jos pelkäämme hiiriä, meille voi muodostua kuvitelma kimppuumme hyökkäävistä hiiristä.

Kuvitelmat ovat osa ajatteluamme.

Ajattele, onko pelkosi turha

Jos haluamme päästä eroon aiheettomista peloistamme, meidän on poistettava pelkoja aiheuttavat kuvitelmamme.

Ajattelemalla voimme ymmärtää, että hiiri on täysin vaaraton eläin, ja katsomalla esimerkiksi hiiren kuvaa voimme kuvitella sen päin vastoin juoksevan meitä pakoon.

Et ehkä pelkää hiiriä, mutta samaa menetelmää voit soveltaa myös muihin pelkoihisi.

Tietoisuus vaarallisista tilanteista

Pelko on aiheellista vain silloin, kun se tekee meidät tietoisiksi vaarallisista tilanteista.

Yleensä pelkoa voidaan välttää ja poistaa. Pelko on aiheetonta silloin, kun se koskee jotain, josta ei ole sen enempää fyysistä kuin henkistäkään vahinkoa. Pelko voidaan silloin välttää oikealla ajattelulla.

Tärkeintä on tutkia, perustuuko pelkomme johonkin todelliseen vaaraan vai onko pelkomme kuviteltua.

Ihmiset saattavat täysin aiheettomasti pelätä hiiriä, epäonnistumista, torjuntaa, antamaansa vaikutelmaa jne.

Kaikkea pelkoa ei voida poistaa

Kaikkea pelkoa ei voida poistaa.

Pelosta ei yleensä ole mitään apua.

Pelko ei ratkaise ongelmiamme.

Jos pelkäät kipuja, sinun on yritettävä välttää niitä.

Jos et voi niitä välttää, sinun on hyväksyttävä ne.

Miksi tehdä elämänsä vielä tukalammaksi pelkäämällä kipujen lisäksi?

Pelon sijasta tee mitä voit

Shakespeare kirjoitti, että pelkurit kuolevat monta kuolemaa ennen omaa kuolemaansa.

Pelon sijasta tee, mitä voit, välttääksesi epämiellyttävä tilanne ja hyväksy se, jos et voi sitä välttää.

Näin ajattelemalla huomaat, että pelkäät vähitellen yhä vähemmän. Samalla lisääntyy rohkeutesi hyväksyä se, mitä et voi välttää, ja kykysi käsitellä järkevästi tilannetta välttääksesi, mitä voit.

Keskustelun aiheita

  • Koeta miettiä, mitä aiheettomia pelkoja sinulla on ollut tai edelleen on.
  • Mitä voisit tehdä niiden poistamiseksi?
  • Mitä aihheellisia pelkoja sinulla on?
  • Mitä voit tehdä?

Kolme periaatetta

Palauta aina yleiset sanat ja ajatukset todellisiin tilanteisiin ja todellisuudesta otettuihin esimerkkeihin

Olemme todenneet, että sellaisia sanoja kuin ajatustunne eli emootio, siveyssana, paha, syyllisyys, pelko, viha on käytetty väärin.

Ne ovat olleet liian yleisiä, ja niin olemme palauttaneet ne todellisiin tilanteisiin. Kun joku käyttää yleistä ja kovin monimerkityksistä sanaa, kysy aina:
  • Millainen se on?
  • Mitä tarkoitat sillä?
  • Mainitse joitakin esimerkkejä.
Kun kysymme näitä kysymyksiä, huomaamme, että mitä tutuimmat käsitteet ovat vaikeita määritellä.

Mitä on rakkaus? Mitä on aika? Miten saamme kätemme liikkumaan? Miten näemme? Miten huumori toimii?

Ole tietoinen jokaisesta teostasi, ajatuksestasi ja tunteestasi

On epäilemättä vaikea olla tietoinen omasta ajattelustaan, toiminnastaan ja tunteistaan.

Ajattelija, psykologi tai kirjailija saattaa olla niistä tietoinen paremmin kuin muut, mutta useimmat ihmiset eivät tiedosta omaa elämäänsä kovin syvällisesti.

Useimmat käyttävät hyvin vähän aikaa tullakseen tietoisiksi kansalaisiksi.

Useimmat lukevat vain vähän vakavia kirjoja, ja valitettavasti suurin osa Suomessa julkaistuista elämänkysymyksiä käsittelevistä kirjoista on täysin kelvottomia.

Myös aikakauslehdet usein pikemmin vääristävät ihmisten tietoisuutta kuin auttavat heitä itsensä ymmärtämisessä.

On tärkeää oppia ajattelemaan, kirjoittamaan ja puhumaan selkeästi ja johdonmukaisesti.

Tietoiseksi tuleminen vaatii myös kielen luonteen ymmärtämistä, sillä ajattelu on huomattavassa määrin juuri kielen käyttöä. Tietoinen henkilö ei ole pelkästään järkevä, hän osaa myös nauttia elämästään.

Miten shakinpelaaja ajatteli

Mies pelasi kerran shakkia. Hän päätti menetellä seuraavasti: Joko minä siirrän nappuloita arvaamalla ja toivon tekeväni hyviä siirtoja tai sitten minä ajattelen jokaista mahdollista siirtoa.

Päätin ajatella jokaista mahdollista siirtoa. Vastustajani sanoi: "Sinä pelaat hyvin. Harkitset tarkkaan jokaisen siirtosi."

Sitten ajattelin, että sama periaate saattaisi sopia muuhunkin elämään. Päätin, että ennen kuin sanon tai teen jotakin, ajattelen kaikkia mahdollisia seurauksia.

Sitten ryhdyin työskentelemään poistaakseni haitalliset ajatustunteet eli emootiot. Päätin olla varma, että tekoni olivat ajatusteni mukaisia.

En halunnut, että toiveet johtavat minua toiseen suuntaan kuin ajatukseni. Yritin kerran kulkea molempia teitä yhtä aikaa. Ajatellaan, että opiskelijaa on kehotettu lukemaan lääkäriksi. Ajatellaan, että hän menettelee näin, mutta toimittuaan jo vuosikausia lääkärinä huomaa, että mieluummin hän kirjoittaisi runoja. Toisaalta runoilija voi haluta lääkäriksi.

Esimerkkimme opettaa, että sinun on parasta tutkia itse mitä haluat eikä tehdä kuten muut neuvovat tai mitä ihmiset tavallisesti tekevät.

Sokrates sanoi kerran:

"Tunne itsesi".

Tämä oli oikein sanottu, mutta itsensä tunteminen on erittäin vaikeaa. Tarvitaan tietoista ponnistelua. Sokrates sanoi myös:

"Tiedostamaton elämä ei ole elämisen arvoista."

On yhtä tärkeää huolehtia omista ajatustunteistaan eli emootioistaan kuin ilman ja veden saastumisesta.

Haitalliset ajatustunteet eli emootiot ovat saastetta.

Kaikkein hirveimmät tekonsa ihmiset tekevät siksi, että he eivät tutki eivätkä tiedosta tilannetta eivätkä omia ajatustunteitaan eli emootioitaan.

Opi olemaan puolueeton ja järkevä

Vain harvat pystyvät kuvailemaan omia tekojaan ja muita tapahtumia puolueettomasti (objektiivisesti) ja täsmällisesti. Tarvitaan tietoista harjoittelua.

Sanomme usein jotakin toista tyhmäksi, keskinkertaiseksi, varkaaksi jne. yrittämättä ottaa selville, millainen hän todella on.

Sinun pitää pystyä todistamaan jokainen esittämäsi väite.

Todistusvelvollisuus on aina väitteen esittäjällä.

Jos olemme puolueellisia, emme pysty keskustelemaan järkevästi. Ennakkoluuloisuus on juuri puolueellisuutta.

Puolueellinen ajatus on pikemmin mielipide kuin tietoa.

Puolueellinen ajattelu on usein erittäin haitallista. Useimmat ihmiset eivät ole kiinnostuneita tutkimuksesta tai arvostelevasta (kriittisestä) tarkastelusta (kritiikki = arvostelu).

Monet ihmiset eivät pidä siitä, että heidän ennakkoluulonsa tehdään kyseenalaisiksi.

Ihmiset eivät yleensä ajattele tai keskustele, mitä esimerkiksi ajatustunteet eli emootiot, kuolema, viha, rakkaus, siveys jne. merkitsevät.

Useimmille ihmisille ei ole kouluissa opetettu siveystutkimusta eli etiikkaa tai arvostelevaa (kriittistä) ajattelua tai johdonmukaista ajattelua eli logiikkaa.

Tavallisesti ajatellaan, että on epäkohteliasta puhua näistä kysymyksistä. Kun Sokrates vaivasi ihmisiä kysymyksillään, häntä kutsuttiin paarmaksi.

Nietzsche huomasi saman asian ja sanoi, että kaikkein vaikeinta on saada ihmisten enemmistö tekemään kysymyksiä tai tutkimaan asioita.

Keskustelun aiheita

  • Kumman pitäisi hallita elämääsi, järjen vai tunteiden? Perustele vastauksesi.
  • Mitä todella haluat tehdä myöhemmässä elämässäsi?
  • Uskallatko kertoa muille ihmisille, mitä todellisuudessa haluat? Jos et, miksi et?

Huumori

Varsinaista huumoria on toisaalla tässä oppimateriaalissa



Koska huumorista puhutaan paljon toisaalla tässä kirjasarjassa, huumoria käsitellään tässä yhteydessä vain lyhyesti.

Ensiksi on todettava, että huumori on ajatustunne eli emootio. Ajatustunteissa eli emootioissa jotkut ajatukset aiheuttavat ja ohjaavat tunteitamme.

Huumori koostuu ajatuksista, jotka ohjaavat tunteitamme.

Millaiset ajatukset tuottavat huumoria

Kaikki ajatustunteet eli emootiot sisältävät tunteita, mutta jotta tietäisimme, mikä ajatustunne eli emootio on kyseessä, meidän on tutkittava mitkä ajatukset ja mitkä tunteet ovat kysymyksessä.

Muistakaamme, että meillä ei ole koskaan täsmälleen samanlaista ajatustunnetta eli emootiota kahdesti ja että meidän on tarkasti tiedettävä, mitä ajatuksia ja mitä tunteita meillä esiintyy tietääksemme, mikä ajatustunne eli emootio on kyseessä. Mitkä ajatukset tuottavat huumoria?

Outo tai virheellinen

Huumoria esiintyy esimerkiksi silloin, kun ajattelemme, että on tehty oudolla tai virheellisellä tavalla. Kun oppilas laskee 2 + 2 = 5, muut saattavat nauraa, mutta opettaja saattaa suuttua. Miksi huumori saa meidät pikemmin nauramaan kuin suuttumaan?

Opettaja on tässä tapauksessa huolestunut oppilaan laskutaidosta, mutta oppilaat ajattelevat: "Hän 1aski väärin ja luulee laskeneensa oikein, mutta se ei haittaa minua."

Erehdys ei saa olla vakava

Huumorin edellytys on siis, että vaikka on tehty erehdys, se ei ole kovin paha tai vakava. Jos joku liukastuu banaaninkuoreen, muut nauravat, mutta jos hän katkaisee samalla jalkansa, enää ei naureta.

Huumoria on monenlaista

Ajatus "Se oli erehdys ja se on harmillinen" johtaa pikemminkin ärtymiseen. Usein huumori on väärinkäsitys, jota ei oteta liian vakavasti. Mutta koska väärinkäsityksiä, erehdyksiä, kommelluksia ja pikku vahinkoja on monenlaisia, myös huumoria on monenlaista.

Totunnaisesta poikkeaminen

Totunnaisesta poikkeavat tilanteet aiheuttavat usein huumoria. Seuraavassa on tarkasteltu eräitä huumorin lajeja.

Huumori on ajatustunne eli emootio. Huumorissa erehdys ei ole vakava

Keittokirja meni kiinni kun avasit oven, ja nyt en tiedä, mitä tämä päivällisruoka on!

Poikkeaminen siitä, mitä odotamme

Esimerkki

Opettajasi leikkii lattialla.

Poikkeaminen siitä, mikä on tuttua

Esimerkki

Joku panee sinistä elintarvikeväriä maitoon.

Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti tapahtuu

Esimerkki

Sammakko hyppää keittoon.

Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti näemme tai aistimme

Esimerkki

Laulat tahallasi nuotin vierestä.

Poikkeaminen siitä, mitä ihmiset tavallisesti tekevät

Esimerkki

Paistat kananmunia kuorineen.

Poikkeaminen siitä, mitä pidetään asiallisena

Esimerkki

Syöt täytekakkua sormillasi.

Poikkeaminen järkevästä ajattelusta

Esimerkki
- Pidän kävelemisestä yksikseni.
- Niin minäkin. Kävellään siis yhdessä.

Tarkoituksen mukaisuudesta poikkeaminen

Esimerkki

Ovi oli kaksi metriä korkea ja viisi senttiä leveä.

Poikkeaminen siitä, mitä pidämme mahdollisena

Esimerkki

Siivillä lentävät ihmiset.

Tahallinen väärin vastaaminen

Esimerkki

Lontoo on Tokion pääkaupunki.

Poikkeaminen toiveistamme tai mieltymyksistämme

Esimerkki

Tule meille illalla, meillä on pinaattia ja voileipäkeksejä.

Poikkeaminen tavoitteistamme

Esimerkki

Maamme tarvitsee kaikkein eniten lisää purukumia.

Poikkeaminen siitä, mitä tiedämme

Esimerkki

Taikuri vetää munan ilmasta emmekä tiedä, kuinka hän sen teki.

Huumorin keksiminen ei ole vaikeaa

Kun tiedämme, että huumori sisältää näitä poikkeamia, meidän on helppoa keksiä lisää huumoria.

Huumori on monipuolinen ilmiö, jota ei voida tässä yhteydessä tutkia perin pohjin.

Muutamia lisäesimerkkejä

Selviömäinen huumori

Esimerkki:

Kuinka vitsi pitäisi kertoa? Aloita alusta, siirry keskiosaan ja lopeta lopussa.

Sutkaukset ja kaksimielisyydet

Esimerkkejä:

Oheinen lehtiotsikko vuodelta 1972

Poliisi lopetti vappuviinan valmistuksen (Vaasa- lehti 29.4.)

Virheellinen perustelu

Esimerkki:

- Miksi poistit sormuksen?
- Huone oli kuuma.

Odottamaton rehellisyys

Esimerkki:

- Olen tyhmempi kuin miltä näytän.

Liioittelu

Esimerkki:

Kaliforniassa 90 kilometriä tunnissa on renkaiden vaihtoa varten.

Tietämättömyys

Esimerkki:

- Hän on nero keittiössä. Keittää munia ilman vettä.

Iva

Esimerkki:

- On aina tyhmää jakaa neuvoja, mutta hyvien neuvojen antaminen on lähes kohtalokasta.(Oscar Wilde)

Ristiriita

Esimerkki:

Kun rakkaani vannoo puhuvansa totta, minä uskon häntä, vaikka tiedän, että hän valehtelee. (Shakespeare)

Keskustelun aiheita

  • Kootkaa lehdistä ja vitsikirjoista suomalaista huumoria ja yrittäkää tutkia, mitkä ajatukset tekevät niistä huumoria.
  • Vitsejä voidaan myös luokitella ja kukin ryhmä voi tutkia jotakin huumorin lajia.
  • Minkä tyyppiset vitsit naurattavat sinua eniten? Miksi juuri edellä mainitut tyypit naurattavat sinua?
  • Milloin vitsi ei ollenkaan naurata sinua? Mistä tämä johtuu?
  • Oletko joskus loukannut jotakuta kertoessasi vitsiä? Mistä loukkaantuminen johtui?

Järki auttaa ymmärtämään ajatustunteita eli emootioita

Ole niin reilu kuin mahdolista

Järkevyyden ja puolueettomuuden päämääränä ei ole vain saavuttaa tietoa vaan myös suhtautua toisiin ihmisiin niin ystävällisesti ja reilusti kuin mahdollista. Järjen avulla voi välttää haitallisia ajatustunteita ja emootioita ja luoda hyödyllisiä.

Keskustele tyynesti

On parempi keskustella tyynesti kuin vihastuneesti. Puolueellisuus ja järjettömyys johtavat tietämättömyyteen, vihaan ja huonoon käyttäytymiseen.

Järki on ainoa, johon voit luottaa

Jos olet järkevä, teet aina parhaasi sekä toimit tehokkaammalla ja oikeimmalla tavalla. Järki on ainoa, johon voi luottaa monimutkaisissa ja vaikeissa tilanteissa.

Keskustelun aiheita

  • Keksi lisää esimerkkejä siitä, miksi järjen käytöstä on hyötyä.
  • Mitä hyödyllisiä emootioita haluaisit itselläsi olevan?
  • Mitkä haitalliset emootiot vaivaavat sinua?

Järkevä rakkaus

Rakkaus on ajatustunne

Rakkaus on myös ajatustunne eli emootio, joka tarvitsee selventämistä. Monet pitävät rakkautta elämän tärkeimpänä asiana.

Sanan"rakkaus" merkitys on ollut epäselvä

Vaikka sanaa "rakkaus" käytetään nykyään suhteellisen paljon, sen merkitys on viime aikoihin asti ollut epäselvä. Vasta aivan äskettäin on annettu järkeviä rakkauden määritelmiä.

Älä käytä käsitteitä, joita ei voida määritellä

On usein ajateltu, ettei rakkautta voida määritellä. Mutta jos käsitettä ei voida määritellä, sitä ei voida käyttääkään. Silloin emme tiedä, onko ajatustunteemme eli emootiomme rakkautta vai ei.

Toisaalta tämä käsitteellinen epäselvyys on sallinut sanaa "rakkaus" käytettävän väärin.

Sanaa "rakkaus" on käytetty jopa julmuuksien perusteluun

Usein ne, jotka tätä sanaa eniten käyttävät, ovat syyllistyneet suuriin julmuuksiin. Jos emme tarkasti tiedä, mitä rakkaus on, emme tiedä, kuinka rakastaa.

Sekavasta kielenkäytöstä on harmia

On helppoa sanoa rakastavansa toista ihmistä, mutta on paljon vaikeampaa sanoa, mitä tämä rakastaminen on. Jos emme tarkasti tiedä sitä, meille saattaa aiheutua paljon harmia.

Meidän on sovellettava nyt aikaisemmin alleviivaamaamme sääntöä:

Palauta yleiset sanat ja ajatukset todellisiin tilanteisiin ja todellisuudesta otettuihin esimerkkeihin.

Ei ole suinkaan selvää, mitä on tarkoitettu, kun joku sanoo: "Minä rakastan sinua." Hän saattaa sanoa näin, koska hän haluaa sinulta jotain tai koska hänellä on tietty tunne. Kun joku sanoo rakastavansa sinua, kysy (hiljaa mielessäsi tai ääneen): "Mitä tarkoitat sillä?"

Järjetön rakkauden laji: romanttinen rakkaus

Romanttinen rakkaus on järjetön rakkauden laji. Eräs sanakirja määrittelee romantiikan seuraavasti: Romanttinen "Elämänkäsitys, joka tähdentää tunne-elämän merkitystä ja todellisuutta vieroen viihtyy mielikuvituksessa."

Romanttisessa rakkaudessa meillä on suuri tarve olla toisen ihmisen läheinen ystävä. Tarve on niin suuri, että usein kuvittelemme toisen ihmisen olevan kaikkea sitä, mitä toivomme hänen olevan.

Totuus voi sammuttaa rakkauden

Unohdamme tutkia, millainen hän on todellisuudessa. Kun myöhemmin huomaamme, että hän on aivan toisenlainen kuin kuvittelimme, sammuu myös rakkaus.

Rakkaus ei ole pelkkä tunne

Usein rakkaus käsitetään virheellisesti pelkäksi tunteeksi. Erityisesti tunteemme toista sukupuolta olevaa kohtaan katsotaan usein rakkaudeksi. Tämä romanttisen rakkauden laji perustuu usein pelkästään sukupuoliviettiin ja harhakuvitelmiin. Sellainen rakkaus ei kestä kauan.

Romanttinen rakkaus on itsepuolustusta, jonka avulla todellisuutta vääristellään ja tehdään ihanteen kaltaiseksi soveltumaan omiin toiveisiin ja haluihin.

Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta

Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta. Rakastunut toimii kuin lapsenmielinen. Hänelle rakastettu on ainoa olento, joka on olemassa. Hän on "kuu ja tähdet ja koko maailmankaikkeus".

Rakkaus kuviteltuun olentoon

Tällainen kuulostaa kauniilta, mutta romanttisen rakkauden edellytyksenä on, että olemme rakastuneita itse kuvittelemaamme olentoon, emme todelliseen ihmiseen.

Yleensä romanttinen rakkaus ei kestä kauan. Joko tunne loppuu tai jompikumpi huomaa, ettei toinen osapuoli olekaan kuvitelmienkaltainen.

Ajatus on mukana

Rakkaus kuten kaikki ajatustunteet eli emootiot sisältää ajatuksen, joka aiheuttaa tunteen. Ajatus on niitä asioita, joita sanot itseksesi tai ääneen.

Virheellisiä mielikuvia

Ajatukseesi voi sisältyä myös mielikuvia. "Loveen lankeaminen" voidaan ymmärtää tällä tavalla (love = rakkaus).

Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta eli magiaa Saatat ajatella, että pidät pitkistä opiskelijoista, hieman itseäsi vanhemmista, joilla on pitkä tumma tukka.

Sitten tapaat jonkun kuvitelmiasi vastaavan näköisen ja rakastut häneen. Saatat ajatella, että kyseessä on pelkästään tunne, mutta tunteen onkin aiheuttanut valmiiksi ajattelemasi mielikuva.

Ovatko jalkapallon pelaajat muita miellyttävämpiä

Ajatuksesi saattavat olla huonoja ja kohdistua ihmiseen, joka ei ollenkaan sovellu sinulle.

Eräs tyttö ajatteli, että jalkapallon pelaajat ovat miellyttäviä. Sitten hän tutustui erääseen jalkapallon pelaajaan ja huomasi, ettei tämä ollut kiinnostunut mistään muusta kuin jalkapallosta.

Kauniit naiset ovat tavoiteltuja



Etenkin kauniit tytöt ja naiset ovat tavoiteltuja. Kauneus ei kuitenkaan riitä tekemään kahden ihmisen suhteesta kestävää.

Onkin sanottu, että jos menet naimisiin ulkomuodon perusteella, menettelet samoin kuin ostaessasi talon ulkomaalauksen laadun vuoksi.

Virheelliset ajatukset voivat synnyttää ajatustunteen

Romanttinen rakkaus on ajatustunne eli emootio, jossa virheelliset ajatukset aiheuttavat tunteen.

Järkevä rakkaus

Järkevässä rakkaudessa esimerkiksi seuraavat ajatukset ja tekijät ovat synnyttämässä tunteen:

Teidän ajatuksenne toisistanne vastaavat todellisuutta ja ovat järkeviä. Ajatuksenne eivät perustu mielikuvitukseen, sääliin eivätkä harhaisiin tarpeisiin ja toiveisiin.

Seneca kirjoitti:

"Vain viisas ihminen tietää kuinka rakastaa."

Sinun on tunnettava toinen hyvin

Sinun on tunnettava omat tarpeesi ja toiveesi hyvin

Pystytte puhumaan toisillenne rehellisesti ja avoimesti kaikista mahdollisista asioista niin, että pystytte tarvittaessa ratkomaan kaikki esiin tulevat ongelmat hyvässä yhteisymmärryksessä.

Vain ajatukset voivat säilyttää rakkauden

Koska rakkaudessa esiintyy ajatuksia, jotka aiheuttavat tunteen, sinä luot rakkauden, sillä juuri sinä ajattelet. Jotta rakkaus voisi säilyä, sitä aiheuttavien ajatusten on säilyttävä myönteisinä.

Toisen ihmisen kunnioitus

Yleensä rakkauteen katsotaan kuuluvan sellaisten piirteiden kuin ystävällinen käytös sekä toisen mieltymysten kunnioittaminen. Shakespeare kirjoitti:

"Eivät ne rakasta, jotka eivät osoita rakkauttaan."

Todellien ja rehellinen rakkaus

Koska järkevä rakkaus perustuu puolueettomaan tietoon ja järkeen, se on todellista ja rehellistä. Silloin toiseen ihmiseen voi luottaa ja hänet voi kokonaisuutena hyväksyä. Haitallisia ajatustunteita eli emootioita ei juuri esiinny. Kumpikaan ei pyri määräilemään tai hallitsemaan toista, vaan järkevä rakkaus perustuu vapauteen.

Järkevän rakkauden saavuttaminen on vaikeaa

On luonnollista, etteivät kaikki voi käytännössä saavuttaa edellä kuvattua järkevän rakkauden ihannetta. Ehkä näistä ajatuksista on kuitenkin kaikille jotakin apua.

Rakkauden ongelma on niin laaja, ettei näin pienessä oppimateriaalissa ole mahdollista puuttua niihin lukuisiin ajatustunne ja jopa biologisiin ongelmiin, jotka olisi hyödyllistä tuntea.

Älä tee hätiköityjä ratkaisuja

Esimerkiksi avioliittoa ei kannata solmia vain siksi, että seksi on kallistumassa ja aviopuolisolta saa tarpeeksi seksiä.

Avioliittoa ei kannata solmia siksi, että taloudellien asema kohentuu, kun puoliso on varakas tai hänellä on nhyväpalkkainen työ.

Avioliittoa ei kannata solmia siksi, että puoliso on kuuluisa tai arvostettu.

Tätä luetteloa voitaisiin jatkaa oitkään, mutta tämä oppikirjasarja ei ole naimaopas.

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa rakkauteen liittyviä erityisongelmia kuten mustasukkaisuutta, naisasialiikettä jne.

Inhimillinen hyvyys ja pahuus

Hyvä ja paha ovat siveyssanoja. Niitä käytetään monessa merkityksessä.

Kun sanomme jotain hyväksi, tarkoitammme mm. sitä, että pidämme siitä tai arvostamme sitä.

Pidämme toisten ihmisten tekoja hyvinä, pahoina tai yhdentekevinä.

Se, mitä tejoja pidämme hyvinä ja mitä pahoina, riippuu meistä itsestämme.

Meidän hyvänä tai pahana pitämisiimme vaikuttavat meidän perintötekijämme ja se ympäristö, jossa olemme kasvaneet ja jossa elämme.

badness

Joitain tekoja pidetään varsin yleisesti pahoina. Toisen ihmisen vahingoittamista tai hänen mielensä pahoittamista pidetään yleensä pahana.

auttaminen

Joitain tekoja pidetään varsin yleisesti hyvinä. Toisen ihmisen auttamista ja hänen saattamistaan hyvälle mielelle pidetään yleensä hyvänä.

koulukiusaaminen

Koulussa kiusaamista pidetään yleensä erityisen pahana.

Melkein jokainen tuntemamme ihminen tekee tekoja, joita pidämme hyvinä ja tekoina, ja tekoja. joita pidämme pahoina.

Tavallisesti muita ihmisiä ei sanota hyviksi ihmisiksi tai pahoiksi ihmisiksi. Joskus ihmisiä kuitenkin sanotaan hyviksi tai pahoiksi.

itsekkyys

Minä syön koko kakun!

Itsekkäitä ihmisiä ei yleensä sanota hyviksi. Sellaisia ihmisiä, jotka mielestämme tekevät paljon tekoja, joita pidämme pahoina, emme yleensä sano hyviksi. Saatamme sanoa heitä pahoiksi.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen tekoa, joita pidät hyvinä.
  2. Luettele kymmenen tekoa, joita pidät pahoina?
  3. Luettele kymmenen tekoa, joita pidät yhdentekevinä.
  4. Koska syyllistyit viimeksi listasi hyvään tekoon.
  5. Koska syyllistyit viimeksi listasi pahaan tekoon?
  6. Koska syyllistyit viimeksi yhdentekevään tekoon.
  7. Ännestäkää salaisella lippuäänestyksellä, onko opettaja hyvä vai paha.

Työssä

Missä opettaja on työssä?


Opettaja saatteli ekaluokkalaista linja-autolle. Matkalla oppilas kysyi opettajaltaan:

- Hei ope, missä sinä olet töissä?

Pimeitä töitä

- Mun faija sai hommia yövartijana.

- Älä. Tosi jännää. Missä se on hommissa?

- Ei se tiedä, kun on niin pimeää.

Tärkeä työ

Olli oli saanut mielestään tärkeän työn. Hänestä oli tehty pikkufirman lähettipoika. Kun hän kiikutti papereita toisen firman johtajalle, hän totesi:

- Meidän johtaja ei ehtinyt tuoda näitä, joten toin ne itse.

Myöhässä

- Ville, miksi tulit tänään myöhään töihin?

- Menin naimisiin, herra johtaja.

- Jaaha, katsokin, ettei asia toistu.

Taikatemppukirjoja

Mies tuli kirjakauppaan.

- Onko teillä sellaista kirjaa kuin ?Miten tulen toimeen palkallani??

- Sitä meillä ei ole, myyjätär totesi. - Mutta meillä on paljon muita taikatemppukirjoja.

Korvaamaton

- Kyllä työelämä on kummallista, Juuso huokaisi. - Jos pyydät muutaman kympin palkankorotusta, sinulle sanotaan, että kuka tahansa voi tehdä työsi. Mutta jos haluaisit olla muutaman päivän töistä poissa, muututkin korvaamattomaksi.

Ilmatieteen laitoksella

Ilmatieteen laitoksen siivooja oli jättänyt meteorologien pöydälle tiedotteen:

- Sulkekaa ikkuna aina, kun lähdette pois. Ikinä ei tiedä, vaikka yöllä sataisi vettä.

Miten kävi...?

- Kuinka kävi rakentamallesi lentokoneelle?

- Se syöksyi mereen.

- Entä kehittämällesi sukellusveneelle?

- Se räjähti ilmaan.

Palvelukseen halutaan

Ilmoitus ?Palvelukseen halutaan? osastolla:

- Konttorityöhön otetaan nuori neitonen. Pääsyvaatimuksena 17 vuoden ikä tai vastaavat tiedot.

Rangaistuskirja

- Voi voi Jussi, opettaja pauhasi katsellessaan pojan poissaoloja ja rangaistuskirjaa. ? Mikähän sinustakin mataa isona tulla?

- Pankinjohtaja ja kansanedustaja.

Sisustusarkkitehti

- Minkälainen ihminen on sisustusarkkitehti?

- No millainen?

- Sisustusarkkitehti kertoo, minkälaisia huonekaluja on hankittava, millaiset tapetit huoneisiin tarvitaan ja mitä värejä pitää käyttää. Siis eräänlainen anoppi.

Keskustelun aiheita

  1. Mitä työtä haluaisit aikuisena?
  2. Luuletko, että saat sellaista työtä, jota haluaisit tehdä?
  3. Mitä työtä et missään tapauksessa haluaisi tehdä?
  4. Mitä hyviä puolia on työnteossa?
  5. Mitä huonoja puolia on työnteossa?
  6. Mitä töitä koulun henkilökunta tekee?
  7. Oppilaat ovat vuorollaan tekevinään jotakin työtä. Muut yrittävät arvata, mitä työtä hän tekee.
  8. Valitaan joku oppilas johtajasi ja muut yrittävät vuoritelleen saada johtajalta palkankorotuksen.
  9. Johtaja antaa vuorotellen työntekijöille potkut.
  10. Pohditaan työttömän asemaa ennen ja nyt ja tulevaisuudessa.

Ihminen

Korvaavat toisiaan

Opettaja selitti oppilailleen, kuinka ihmisen aistit korvaavat toisiaan. Jos esimerkiksi jonkun näkö on heikko, kuulo on yleensä vastaavasti parempi, hajuaisti saattaa korvata makuaistia ja niin edelleen.

- Tuleeko kenellekään mieleen mitään muuta esimerkkiä? opettaja kysyi luokalta.

- Tulee, Pikku-Ville vastasi. - Jos ihmisen toinen jalka on toista lyhyempi, niin toinen on vastaavasti toista pitempi.

Luokittelu

Eläinkunta jaetaan eri luokkiin, opettaja selitti luonnontiedon tunnilla. Voitteko mainita jotakin muuta, joka jaetaan samalla tavalla luokkiin.

- Kalja, Ossi kiljaisi takapenkiltä.

Yksinäisyys

- Oliko kesämökillä yksinäistä?

- Ei siellä lappasi koko ajan väkeä kysymässä, tunsinko siellä ollessani yksinäisyyttä.

Aamulla

- Kuinka päivät sujuvat? Manta kysyi Selmalta.

- Ihan mukavasti. Aamulla avaan ensimmäiseksi sanomalehden ja jos en löydä omaa nimeäni kuolinilmoituksista, pistän kahvin tulemaan.

Ei valitettavasti paikalla

- Herra johtaja, täällä kävi vihainen mies, joka sanoi tulleensa tappamaan teidät.

- Jassoo, mitä vastasitte?

- Sanoin hänelle, ettei johtaja nyt ole valitettavasti paikalla.

Ei kumpikaan meistä

- Tapasin tässä taannoin tutun kaverin, Pikku-Pekka kertoi Villelle. ? Hän vaikutti tutulta ja olin varma, että se oli hän. Kun me sitten olimme aikamme jutelleet keskenämme, huomasimme, että emme olleet kumpikaan meistä.

Hatunnosto

- Matti, tunnetko tuon naisen? Liisa kysyi ihmeissään.

- En, en tunne.

- Mutta miksi sitten nostit hänelle hattua?

- Koska tämä on veljeni hattu ja tuo nainen on veljeni tuttu.

Kysymykseen kysymyksellä

- Liisa, miksi sinä aina vastaat minun kysymykseeni kysymyksellä? Matti marmatti.

- Ihanko totta? Teenkö minä tosiaan niin?

Itserakas

- Et varmaan usko, mutta ennen olin hyvin itserakas, Pekka tunnisti Villelle. - Kerran sitten menin psykiatrin puheille, ja hän paransi minut. Nykyään olen paikkakunnan miellyttävimpiä miehiä.

Liika syöminen

Jussi piti letuista, mutta söi niitä liikaa. Äiti keksi hätävalheen.

- Jos syö lettuja liikaa, niin vatsasta tulee tosi paksu.
Jussi uskoi.

Kerran Jussi keksi raitiovaunussa raskaana olevan naisen. Jussi juoksi naisen luo ja osoitti häntä sormellaan:

- Hähää! Minä tiedän, mitä sinä olet tehnyt!

Nyt ei ryypätä

Isoisä makasi kuolinvuoteellaan ja voihki tuskasta:

- Anna ryyppy, hän sopersi vaimolleen.

- Nyt ei ryypätä, mummo vastasi. ? Nyt kuollaan.

Tappelu

Leena soitti hädissään poliisille:

- Tulkaa tänne pian! Antti tappelee täällä erään miehen kanssa. Sitä on kestänyt jo puoli tuntia.

- Miksi ette ole soittanut aikaisemmin, poliisi ihmetteli.

- No kun Antti oli aluksi voitolla.

Hieno lelu

Pikku-Kalle sai syntymäpäivälahjakseen hienon lelun, jota hän tarkastelu joka puolelta. Sitten hän päätti kysyä erästä seikkaa isältään:

- Tää on kyllä hieno, Kalle aloitti. - Mutta kuinka tää rikotaan?

Kiroilu

- Mitä sinun mummosi sanoisi, jos kuulisi, kuinka paljon sinä kiroilet? opettaja torui Kallea.

- Hän varmaan ilahtuisi.

- Hävytön poika! Miten niin?

- Mummo on ollut kuurona kymmenen vuotta.

Kotiinpaluu

Pikku-Kallen isä palasi kotiin aamuyöstä. Kalle heräsi ja juoksi vastaan.

- Äiti, äiti, Kalle kiljui. ? Isä haisee johtokunnalle!

Luottamus

- Herra johtaja, Matti puhutteli pomoaan.

- Saisinko huomenna iltapäivän vapaaksi, kun minun pitäisi auttaa vaimoani suursiivouksessa?

- Ei tule kysymykseenkään.

- Kiitos, herra johtaja. Tiesinhän, että teihin voi luottaa.

Uudet tavat

- Nykyajan lapset eivät enää kutsu isäänsä ja äitiään vanhemmiksi.

- Miksi sitten?

- Sponsoreiksi.

Anteeksi pyytäminen

Äiti ojensi Pikku-Lassea, joka oli lähdössä Pikku-Liisan synttäreille:

- Äläkä sitten unohda pois lähtiessäsi pyytää Liisan äidiltä anteeksi käytöstäsi!

Keskustelun aiheita

  1. Onko sinusta joskus tuntunut yksinäiseltä?
  2. Tunnetko ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä ja kaipaavat seuraa?
  3. Keitä tervehdit?
  4. Tarvitsetko joskus jonkun toisen ihmisen apua.
  5. Miten voit auttaa muita ihmisiä?
  6. Harjoitelkaa esittelemään itsenne ja toisenne esimerkiksi opettajalle tai kutsujen emännälle.
  7. Miten käyttäydyn vieraisilla?
  8. Miten käyttäydyt ulkona?
  9. Miten käyttäydyt koulussa?
  10. Oletko joskus turvautunut hätävalheisiin?
  11. Missä tilanteissa ei pidä missään tapauksessa valehdella?
  12. Mitä asioita on viisasta pitää omana tietonaan?
  13. Mistä asioista on viisasta kertoa muille?
  14. Jos muut lapset riitelevät, oletko puolueeton vai puolueellinen?

Miten tulet toimeen opettajan muiden oppilaiden kanssa

  • Tutustukaa toisiinne. Se ei ole ajanhukkaa vaan sijoitus. Sinulla on mahdollisuus luoda hyvät välit niiden kanssa, jotka voivat olla parhaita yhteistyökumppaneitasi.
  • Tarkista tietosi huolellisesti, ennen kuin esität valituksia.
  • Jos olet järkyttynyt tai vihainen jostain, anna tunteittesi aina jäähtyä, ennen kuin menet puhumaan ko. henkilön kanssa.
  • Ennen kuin menet tapamaan häntä, kirjoita paperille kysymykset, jotka haluat tehdä, ja kokoa listaksi ne tavoitteet, joihin toivot päästävän.
  • Esitä käsityksesi rauhallisesti ja selkeästi sekä pohdi sen jälkeen yhdessä hänen kanssaan, mitä käytännössä voidaan tehdä ongelmien voittamiseksi. Älä puhu alentuvasti tai hallitsevasti.
  • Asetu vastapuolen asemaan. Kysy itseltäsi, mitä tekisit hänen asemassaan. Korosta myönteisiä asioita. Näin sinun on helpompi päästä neuvottelussa tyydyttävään lopputulokseen.
  • Sinun tulee myös kuunnella. Jos et ymmärrä jotain, älä pelkää tehdä kysymyksiä. Jos olet jostain eri mieltä,tee se tiettäväksi ja selitä ystävällisesti, miksi et ole samaa mieltä.
  • Ole joustava. Kiitos saa aikaan enemmän kuin moite. (Luettelon lähde: David Lewis, Help Your Child Through School.)

Keskustelun aiheita

  1. Mitä tiedän opettajasta?
  2. Mitä tiedän muista oppilaista?
  3. Oletko valittanut jostain asiasta ilman hyviä perusteita?
  4. Miksi vihaisena ei kannata yrittää sopia?
  5. Kumpi on viisaampaa, kirjoittaa kysymykset paperille vai opetella ne hyvin ulkoa?
  6. Miksi rauhallinen esitys vaikuttaa paremmin kuin kiireinen?
  7. Oletko yrittänyt asettua toisen asemaan?
  8. Miksi toista ihmistä on viisasta kuunnella ja miksi on syytä antaa hänen puhua asiansa lopuun asti?
  9. Koska olet viimeksi kiittänyt jostain?

Auttaminen



Leipäjono Helsingissä

Auttaminen on toisen ihmisen hyväksi toimimista silloin, kun hänellä on ongelmia. Ongelmat voivat olla aineellisia tai henisiä.

Siitä, miksi ihmiset auttavat toisia ihmisiä tai ihmisryhmiä on monenlaisia käsityksiä.

Auttamista esiintyy myös muilla eläimillä kuin ihmisillä. Taipumus auttaa muita on periytynyt ihmisille siitä syystä, että auttaminen on auttanut ihmislajia selviytymään.

Auttaminen voi olla vastavuoroista, autettu voi tulevaisuudessa auttaa sinua. Myös muilla eläimillä kuin ihmisillä esiintyy vastavuoroista auttamista.

Myös itsekkäistä syistä auttamista esiintyy. Auttamalla muita voi kokea itse myönteisiä tuntemuksia.

Auttaminen voi olla joillain ihmisillä luontaista myötätuntoa avun tarpeessa olevia ihmisiä kohtaan.

Monissa yhteisöissä toisten auttamista pidetään ansiokkaana ja auttamista yleensä hyveenä.

Auttaminen voi olla valikoivaa, ihminen auttaa herkimmin ystäviään.

Ihminen saa aikaan luonnonmullistuksia


Opettaja tai joku lukutaitoisista oppilaista esittää seuraavan kertomuksen 1800 - luvun Karjalasta:

Moni luulee, että tämä maa on sellainen kuin aina ennenkin, ja että se aina pysyy sellaisena kuin se nykyään on. Mutta maanpinta muuttuu koko ajan luonnonvoimien vaikutuksesta.

Kun Vuoksi on syössyt Imatrasta alas, murtaa se murtamistaan uraa itselleen monien koskien ja ryöppyävien putousten kautta. Se tekee nyt polven itään päin, mutta laajenee alajuoksussaan moneksi kapeaksi ja leveäksi jär­veksi, joita lyhyet vuolteet yhdistävät.

Muuan näistä jär­vistä, joka on noin 90 tai 100 kilometrin Vuoksen niskasta, on nimeltään Suvanto, ja se oli aikoinaan lähes 40 kilometriä pitkä sekä sangen syvä. Suvanto laski siihen aikaan Vuokseen erään kannaksen poikki, jota sanotaan Kiviniemeksi. Mutta itään päin ulottui Suvanto aivan lähelle Laatokan rantaa ja tästä suuresta järvestä sen erotti ainoastaan 300 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen hiekkaharju Taipaleen kylän kohdalla.

Suvannon laskuväylä Kiviniemen poikki oli matala, ja kävi niin, että sen vesi nousi keväisin hyvin korkealle ja vahingoitti talollisten niittyjä. Nämä olivat usein aiko­neet kaivaa Taipaleen harjun puhki ja siten laskea Suvan­toa.

V. 1818 keväällä oli Suvannon vesi niin korkealla, että se nousi melkein harjun tasalle, ja toisella puolella harjua oli Laatokan vesi 12 metriä alempana. Nyt luuli­vat talonpojat olevan hyvän tilaisuuden hiukan laskea Suvannon liikaa vettä ja saada niittynsä kuiviksi. Taipa­leen kylän miehet tarttuivat lapioihinsa, eikä aikaakaan, niin olivat jo kaivaneet harjun poikki pienen uran.

Su­vannon vesi alkoi juosta uraa myöten Laatokkaan. Talon­pojista tämä oli hyödyllistä ja hauskaa, he olivat mielissään tuosta pienestä virranjuovasta ja läksivät tyytyväisinä kotiinsa. Tämä tapahtui Yrjön päivän edellisenä iltana.

Mutta pian vesi alkoi uurtaa yhä leveämpää uraa löyhään hiekkaan. Mitä isommaksi ura leveni, sitä enemmän virtasi siihen vettä, jonka vauhtia lisäsi Laatokkaan viettävä jyrkkä rinne. Muutaman tunnin kuluttua oli siinä kohiseva koski, joka hetki hetkeltä kasvoi ja vei mukanaan hietaharjuja kappaleen toisensa jälkeen. Talon­pojat kuulivat kohinan kylään ja ihmettelivät, mitä se mahtoi olla.

Pian he huomasivat vaaran ja mielivät nyt tukkia kosken, mutta se oli liian myöhäistä. Siihen tuli kauhistava vedenputous. Suvannon tyynellä pinnalla muuttui pian vähäinen vuolteen alku kuohuvaksi virraksi, joka hurjassa vauhdissaan tempasi mukanaan satavuo­tisia honkia, kiviä, savea ja monta rakennusta. Ei tullut sinä yönä uni asukkaiden silmiin.

Muuan talonpoika nousi tupansa katolle ja ennätti tuskin sieltä alas, kun virta vei tuvan mukanaan, ja ai­noastaan kukon ääni kuultiin sen pirstaleilta kaukaa Laa­tokalta.

Toinen talonpoika Suvannon yläpuolella ei tien­nyt mitään koko tapahtumasta, kun hän aamulla meni jär­ven rannalle peltoansa aitaamaan. Hän aikoi suurukseksi saada aidan valmiiksi, mutta vaikka hän kuinka kiirehti, ei hän päässyt koskaan rantaan, sillä ranta pakeni hänen edestään yhä kauemmas.

Suvanto tyhjentyi yhdessä ainoassa vuorokaudessa, niin että ainoastaan syvin sy­vänne jäi jäljelle. Kaikki muu oli muuttunut joeksi, joka vähitellen tuli lähes kymmenen kilometriä pitkäksi ja 22 metriä leveäksi entisen järven pohjalla.

Suvannon entinen lasku Kiviniemen kohdalla kuivui; paljon kaloja jäi kuoppiin ja saatiin käsin kiinni. Multaiset rannat muuttuivat hedelmällisiksi niityiksi. Asuinhuoneita rakennettiin sii­hen, missä ennen oli ollut syvä vesi. Suvan­non entisestä pohjasta löydettiin paljon ennen kadonneita kaluja ja myös puunkatoja, josta saattoi päättää, että järvi kerran ennenkin oli ollut kuivana.

Kun Suvanto niin paljon laski, oli syvin osa siitä; mikä vielä on jäljellä, 6 metriä alempana kuin Vuoksen pinta toisella puolella Kiviniemen kannasta. Vuoksen liika vesi teki ympärillä olevat seudut vesiperäisiksi, ja sen vuoksi päätettiin taas johdattaa pois osa vettä Suvan­non kautta. Sitä varten oli vain tarvis puhkaista Kivi­niemen kannas, joka on 222 metrin levyinen. Ja tämä tehtiin v. 1857 viisaammin ja varovaisemmin kuin Taipaleen miesten työ.

Ensin otettiin pois kannaksen ylimmäinen maakerros. Sitten kaivettiin useita pieniä uria Vuoksesta vähäiseen kannaksella olevaan Kotilammen järveen. Näitä uria annettiin veden vähitellen syventää, ja syyskuun 17 päivänä puolenpäivän aikana poistettiin sulut.

Kolmetuhatta katsojaa seisoi uteliaana rannalla, mutta he pettyivät odotuksessaan, sillä vesi virtasi hil­jalleen uria myöten. Vasta yöllä tuli putous kovemmaksi, nyt se vei suuria maakappaleita muassaan, ja toisena aamuna nähtiin suuren Vuoksen vesien virtaavan Suvan­non kautta, sen sijaan että vedet ennen olivat Vuoksen kautta virranneet.

Nyt koko Suvanto yhdessä Taipaleen virran kanssa muuttui uudeksi Vuoksen laskuväyläksi, ja virran kaksi entistä laskuhaaraa pieneni paljon. Näin ovat ihmiskädet osoittaneet tien luonnonvoimille ja koko­naan muuttaneet sen seudun entisen muodon.

Keskustelun aiheita

  1. Mitä Karjalan miesten olisi pitänyt tehdä ennen kuin he ryhtyivät päästämään vettä harjun yli?
  2. Miksi on tärkeää pohtia tekojen mahdollisia seurauksia?
  3. Miksi on syytä välttää nopeaa toimintaa silloin, kun sen seuraukset eivät ole selvillä.
  4. Millaisissa tilanteissa (esimerkiksi onnettomuus) nopea toiminta on välttämätöntä?
  5. Mitä uhkia Vuoksen vesistössä on nykyään?

Hölmöläiset

Tässä maassa on jossakin kylä nimeltä Hölmölä, ja siinä asuvat hölmöläiset. Nämä hölmöläiset ovat erinomaisen varovaista kansaa ja miettivät tarkkaan, ennen­ kuin mihinkään ryhtyvät, ettei mitään vahinkoa tulisi liiallisen kiireen tähden. Heistä kerrotaan, paitsi monia muita viisaita yrityksiä, seuraavaa:

Elonleikkuu

Kun hölmöläisten piti ruista leikata, tarvitsivat he siihen seitsemän henkeä. Yksi painoi alas rukiinoljet; toinen piti puukappaletta niiden alla; kolmas löi oljet poikki; neljäs kantoi oljet lyhteeseen; viides sitoi lyhteet; kuudes kantoi lyhteet kokoon ja seit­semäs pani ne kuhilaille. Matti sattui kerran näkemään heidän työtänsä, ja häntä kummastutti heidän suuri toimeliaisuutensa. Illalla oli puoli sarkaa leikattuna ja toinen puoli leikkaamatta.

Matti tahtoi auttaa hölmöläi­siä ja rupesi yöllä leikkaamaan ja sitomaan sen, mikä vielä oli leikkaamatta. Kun hän oli lopettanut työnsä, laski hän sirpin viimeiselle kuhilaalle ja meni nukkumaan. Hölmöläiset tulivat aamulla, näkivät rukiin leikattuna ja sirpin kuhilaalla. Yleistä ihmettelyä. Kauan neuvoteltuaan tulivat kaikki siihen päätökseen, että sellainen pikatyö, kuin tämä leikkuu, oli tehty noitakeinojen avulla, ja että noita oli muuttanut itsensä sirpiksi. Tämä oli siis huku­tettava, jottei se enää toista kertaa hätiköimällä pilaisi väen perinpohjaista työtä.

Mutta ei ollut hyvä koskea niin vaaralliseen kapineeseen; sen vuoksi otettiin pitkä seiväs, sidottiin sen nenään silmukka, ja sillä tavalla saivat sirpin vedetyksi maahan. Koko joukko näki nyt ihastuksissaan, kuinka sirpin täytyi kulkea mukana järven rantaan, vaikka se kaikin voimin harasi vastaan ja takertui kantoihin ja ojansyrjiin. Vihdoin sirppi saatiin veneeseen ja nyt soudettiin keskelle selkää. Varteen sidottiin lu­jilla köysillä iso kivi, jottei se jäisi veden pinnalle, ja sitten se ilosta huutaen viskattiin järveen. Mutta pahaksi on­neksi sattui sirpin koukero terä tarttumaan veneen lai­taan, kivi painoi, vene kaatui, ja hölmöläiset töin tuskin pelastuivat noidan häijyistä juonista.

Tupa

Hölmöläiset rakensivat itselleen tuvan ja tekivät työnsä niin perinpohjaisesti, että unhottivat ha­kata ikkuna-aukkoja seinään. Kun tupa saatiin valmiiksi, huomasivat he sen pimeänlaiseksi ja miettivät kauan, kuinka saisivat sinne päivänvaloa. Viimein keksivät hyvän keinon: heidän tuli tuoda valoa sisään säkissä. He siis pingottivat säkin auringonpaisteeseen, sitoivat suun tarkasti kiinni ja kantoivat säkin tupaan. Täällä se avattiin, mutta kaikkien ihmeeksi ei tupa tullut vähää­kään valoisammaksi.

Kun tämä odottamaton pettymys huolestutti heitä, sattui Matti tulemaan ja sai kuulla heidän huolensa. »No», sanoi Matti, »jos annatte minulle sata markkaa, niin minä hankin tupaan valoa!» Hölmö­läiset olivat mielissään, kun niin huokealla hinnalla saivat valoa, ja antoivat kohta vaaditun maksun. Sitten Matti hakkasi aukon seinään, ja katso, kohta tuli auringon­valoa tupaan! Hölmöläiset ihastuivat niin tästä keksin­nöstä, että päättivät hakata tuvasta koko seinän pois. Valoa he saivat nyt kylläksi, mutta samassa koko tupa romahti maahan.

Metsästys

Kerran lähtivät hölmöläiset talvella karhunajoon. Tultuaan karhun pesälle he istuivat ensin syömään vahvan suuruksen. Sitten neuvoteltiin ja päätettiin, että Pekka konttaisi ensin pesään tuomaan karhun ulos.

Varmuuden vuoksi sidottiin köysi hänen jalkaansa ja sovittiin; että, jos hätä tulisi, Pekan piti potkaista ja toisten vetää hänet ulos. Pekka konttasi pesään, ja kun oli parahiksi päässyt sisään, puri karhu häneltä pään pois. Hiukan sätkytteli Pekka koipiansa, mutta heitti samassa henkensä.

Mutta ulkopuolella olevat kumppanit sanoivat: »Nyt Pekka potkaisi; siellä sisällä ei liene niinkään hauska olla.» Silloin he vetivät Pekan ulos, ja Pekka oli päätön. »Niin, totisesti, päätön!» sanoivat hölmöläiset ja neuvottelivat, mitä tämä mer­kitsi.

Joku heistä väitti, ettei ollut niin varmaa, oliko Pekalla päätä pesään kontatessaan. - »Älähän», sanoi toinen, »enkö sitä tietäisi; näinhän selvästi hänen partansa liikkuvan, kun hän söi herneitä suurukseksi.»

Ruoka-ateria

Eipä käynyt paremmin toi­sellakaan kerralla, kun hölmöläiset polttivat kaskea jär­ven rannalla. Toisella rannalla kävivät heidän lehmänsä laitumella; susi tuli ja repi yhden lehmän kuoliaaksi.

Hölmöläiset soutivat järven poikki ja päättivät laittaa itselleen suuruspaistin lehmästä, koska se jo muutenkin oli kuollut. Koska nyt kaski paloi toisella rannalla, katsoi­vat he tarpeettomaksi tehdä uutta tulta, vaan hakkasivat lehmästä kappaleen lihaa ja nostivat sen paistumaan vastapäätä olevan valkean loisteessa.

Hetken perästä kat­sottiin paisti kypsyneeksi ja ruvettiin syömään, mutta eipä paisti maistunutkaan. Joku arveli silloin, että kala maistuisi paremmalta, ja kun siinä rannalla riippui nuotta teloillaan, niin potkittiin se hiekkakankaalle ja vedettiin apaja, mutta saatiin ainoastaan varpuja ja kanervia.

Taas pidettiin neuvoa, mitä saataisiin ruoaksi, ja yleinen mieli oli, että puuro maistuisi parhaalta. Mutta kun kaikkien oli nälkä eikä heillä ollut pataa semmoista, joka olisi kaikille riittänyt, päätettiin odottaa talveen asti, jolloin voitaisiin keittää avannossa. Talveen asti odottaminen ei ollut helppoa nälkäisille vatsoille, mutta hölmöläiset odottivat, kuten sopii perinpohjaisen kansan, joka ei hätäile.

Talvi tuli ja järvi meni jäähän. Silloin meni yksi joukosta ja hakkasi jäähän avannon, minkä jälkeen toinen kantoi jauhosäkin paikalle, pudotti jauhot avantoon ja alkoi sekoittaa. Kun arveltiin puuron olevan valmiin, astui keittäjä avantoon maistamaan keitosta ja jäi sinne.

Toiset odottivat hetken aikaa, mutta kun kokki ei tul­lutkaan takaisin, alkoivat he luulla, että hän yksinään söi kaiken heidän puuronsa. Toinen astui sitten jään alle päästäkseen pidoista osalliseksi ja jäi sinne kuten ensim­mäinenkin. »Kah», sanoivat toiset, »nyt he syövät kahden kaiken puuron.» Sitten he kaikki kömpivät toinen toi­sensa perästä avantoon ja jäivät sinne

Hölmöläisten uinti

Hölmölän vilja oli kauneimmillaan.

Keltaisen oljen joukossa oli koristukseksi sini­siä ruiskukkia niin kosolti, että vainio näytti järveltä, jonka lai­neet vuoroin sinistä, vuoroin kultaa välkehtivät.

Viljapellon reunaan ilmestyi seitsemän hölmöläistä.

Nämä olivat olleet kävelyllä ja niin vilkkaasti keskustelleet, että olivat päivän poltteessa kovasti hikoilleet. Kun he nyt hikipisaroiden hämärtämin silmin näkivät sinikukkaisen ruisvai­nion, he tämän järveksi käsittivät ja luulivat rantaan tulleensa.

- Nyt, kaikki, järveen, keksi eniten hikoileva.

- Vesi kyllä hi­kemme kuivaa. Osaammehan kaikki kädet pohjassa uida.

Hölmöläiset riisuivat vaatteensa pientareelle ja hyppäsivät lai­nehtivaan ruispeltoon kädet pohjassa uimaan.

- Matalaa on tässä vesi, he hiukan ihmettelivät, mutta syvem­pää jos olisi, uppoaisimme.

Rämmittyään aikansa halmetta pahasti sotkien uimarit tunsi­vat itsensä tarpeeksi kuiviksi ja kömpivät takaisin pientareelle. Pukeuduttiin pajupehkojen takana.

Silloin hölmöläisistä muuan säpsähti ja sanoi:

- Eihän meistä vain kukaan liene hukkunut? Olemmeko tässä kaikki seitsemän?

- Laskemalla tuon selvitämme, toiset tuumivat.

Siinä sitten kiireelliset laskutoimitukset suoritettiin.

Mutta vaikka miten päin ja millä tavalla olisi laskettu, ei saatu enempää kuin kuusi hölmöläistä. Laskija näet aina jätti itsensä mu­kaan lukematta.

Jopa älysi viisain:

- Olemmepa tyhmiä. Laskija on unohtanut itsensä luvus­ta! Kas näin on laskettava: Minä, yksi, kaksi, kolme, nel­jä, viisi, kuusi.

Siinä sitä kuitenkin oltiin! Kuusi sai tämä viisaskin laske­tuksi.

Yksi siis on hukkunut. Siitä syntyi suuri hätä.

- Minä olen varmaan se hukkunut, hätäili kukin itsekseen. Hätäilyn kuuli Mattikin, joka sattui taas täällä päin liikkumaan.

- Mikä hätänä? hän kysyi.

- Mei­tä oli seitsemän, mutta yksi meistä uidessamme tähän jär­veen hukkui, eikä meitä enää ole kuin kuusi.

Mattia nauratti ja hän neuvoi uuden laskutavan:

- Työntäkää nenänne kukin tuohon kurapuuroon. Reiät sitten kurasta laskekaa. Yhtä monta on varmasti teitä kuin reikiä­kin.

Hölmöläiset noudattivat Matin neuvoa. Selvisihän siinä vihdoin, että seitsemän oli reikää, seitsemän siis hölmöläisiäkin.

Syntyi verraton ilo ja riemu.

Olihan laskemisella yksi takaisin henkiin pelastettu.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi on tärkeää osata uida?
  2. Mihin tarvitaan laskutaitoa?`
  3. Miksi ruiskukat ovat vähenemässä?

Nykyajan hölmöläisjuttuja

Haaksirikkoutuneet pakkasessa

Kolme miestä olivat haaksirik­koutuneet pienelle saarelle lähellä Huippuvuoria. He oli­vat juuri paleltumaisillaan kuoliaiksi, kun rantaan ajautui pullo.

Ensimmäinen tavoitteli sitä ja avasi korkin. Silloin pullosta ilmestyi pullonhenki, joka sanoi:

- Kiitos, kun vapautitte minut. Palkkioksi jokainen teistä saa yhden toivomuksen.

Pullon nostanut mies sanoi heti:

- Nyt kun pääsisi kuumaan saunaan kotimaahan, niin kaikki olisi hyvin.

Ja hups, hän katosi sen tien kohti kotimaataan. Toinen mies hieroi pullon kylkeä ja sanoi:

- Nyt kun istuisin kesäisesti oman mökkini kuistilla, saisin hapansilakkaa ja pullollisen akvaviittia.

Ja hups, hänkin katosi.

Kolmas mies ihmetteli pulloa ja kavereiden katoamista.

Sormet kohmeessa hän totesi:

- Kylläpäs täällä tulikin äkkiä yksinäistä. Ai kun saisin kaverini tänne takaisin.

Laskuvarjokauppiaan mainos

Kukaan ei ole tullut vielä valittamaan, etteivät meidän laskuvarjomme aukeaisi.

Paloaseman vihkiäispuhe

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja piti uuden paloaseman vihkiäispuhetta ja aloitti:

?Ei tarvita montakaan suurpaloa, kun tämä talo on jo maksanut itsensä.?

Tapaturma

Mies tuli Pusulan sahalle töihin, eikä kulunut kuin kymmenen minuuttia, kun hän huusi:

?Apua, nyt meni käsi!

Työnjohtaja tuli paikalle ja näki miehen käsi katkenneena.

Työnjohtaja huusi:

?Mitä ihmettä sinä teit??

Mies huitaisi toisen kätensä kohti sirkkeliä ja huusi:

?Näin se meni.?

Polttoaine

Mies pyrki kansanedustajaksi ja halusi puheessaan puuttua ajankohtaiseen kysymykseen:

?Energiatalouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä keksiä palamaton polttoaine.?

Äiti kadoksissa

Poliisi: ?Mitä sinä etsit, poika??

Poika: ?Oletko nähnyt rouvaa, joka käveli ilman minun näköistäni pikkupoikaa??

Hautajaiset

Kaksi poikaa jutteli keskenään. Toinen sanoi:

?Meillä on hautajaiset ja saa syödä täytekakkua.?

Siihen toinen:

?Kuollaan sitä vielä meilläkin.?

Pikku-Kalle ja opettaja

Pikku-Kalle soitti kouluun ja ilmoitti olevansa sairas. Opettaja ei uskonut Kallea vaan meni koulupäivän päätteeksi Kallen kotiin. Siellä Kalle makasi 38 asteen kuumeessa.

Opettaja huokaisi Kallelle:

?Minä luulin, että sinä huijasit minua ja yritit lintsata koulusta. Kuinka iloinen olenkaan siitä, että olet todella sairas.?

Pikku-Kalle ja lehmä

Pikku-Kalle kysyi äidiltä: ?Kuinka monta eri maitolajia on olemassa??

Äiti vastasi: ?Kalle kulta, onhan niitä, rasvaton maito, kevytmaito, ykkösmaito ja vaikka mitä. Miksi sinä kysyt??

?Opettaja käski meidän piirtää lehmän, ja halusin vain varmistaa, kuinka monta hanaa sille pitää piirtää mahan alle.?

Keskustelun aiheita

  1. Mikä hölmöläisvitseissä naurattaa?
  2. Missä elokuvissa esiintyy runsaasti hölmöläisvitsejä?
  3. Miksi hölmöläisvitsit kohdistetaan nykyään esimerkiksi ruotsalaisiin tai norjalaisiin tai johonkin sellaiseen ryhmään, johon kertoja ei itse kuulu?
  4. Miksi ruotsalaiset kertovat suomalaisvitseinä samoja vitsejä kuin suomalaiset ruotsalaisvitseinä
  5. Etsikää joitakin laihialaisvitsejä. Mitä laihialaiset ajattelevat laihialaisvitseistä?

Monenlaista huumoria

Teltta varastettu

Kalle ja Ville viettivät yötä metsässä. Keskellä yötä kalle kyseli:

?Ville, mitä sinä näet ylhäällä??

?Tähtiä?, vastasi Ville.

?Ja minkä johtopäätöksen teet, Ville??

?Huomenna on kaunis ilma.?

?Väärin. Meidän telttamme on varastettu.?

Ylitarkastaja sairaana

Opetushallituksen elämänkatsomustiedon ylitarkastaja oli joutunut sairaalaan, ja ystävät tulivat häntä tapaamaan.

?Älä huolehdi?, he lohduttivat häntä. ?me teemme kaikki parhaamme saadaksemme hoidettua sinulle kuuluvat hommat, kunhan vain saamme selville, mitä sinä olet kaikki nämä vuodet tehnyt.?

Opettajan neuvo

Nuori opettaja tuli opettajainhuoneeseen ja kysyi neuvoa vanhemmalta opettajalta. Eräs oppilaista oli erittäin likainen.

Vanhempi opettaja neuvoi komentamaan oppilaan kotiin, koska tämä ei ollut pessyt itseään.

Seuraavana päivänä vanhempi opettaja kysyi, oliko hänen neuvonsa tehonnut.

?Katinkontit. Tänään koko luokka tuli kouluun peseytymättömänä.?

Polkupyörä Pikku-Kallelle

Pikku-Kallen äiti valitti Pikku-Kallen isälle:

?Naapurit valittavat koko ajan Kallen käytöksestä. Meidän täytyy ostaa hänelle polkupyörä.?

?Polkupyörä, miten niin polkupyörä? Miten se polkupyörä parantaisi Kallen käytöstä??

?Ei mitenkään, mutta huono käytös leviäisi suuremmalla alueella, jolloin se tuntuisi naapureista lievemmältä.?

Pikku-Kallen pipo

Pikku-Kallelta kysyttiin koulussa, miksi hänellä on korvat.

?Minulla on korvat siksi, että näkisin?, Kalle vastasi.

Opettaja sanoi Kallelle ihmeissään:

?Eivät kai korvat ole sen johdosta, että ihminen näkisi.?

?Kyllä vaan?, intti Kalle, ?ilman korvia pipo valuisi niin syvälle, ette enää näkisi.?

Vaatteita halvalla

Kaksi vaatekauppiasta keskusteli keskenään.

Toinen sanoi:

?Kuinka ihmeessä voi myydä halvemmalla kuin minä. Saan kankaat varastettua Moskovasta ja käytän virolaista työvoimaa??

Siihen toinen rauhallisesti:

?Hulluhan sinä olet. Miksi ompeluttaa vaatteet Virossa, kun ne voi varastuttaa valmiina Helsingissä.

Pitää mennä kouluun

Teuvo äidilleen aamulla:

?Äiti, en halua mennä tänään kouluun.

?Miksi et?, äiti kysyi.

?Mutta kun kaikki vaan kiusaa ja hakkaa ja haukkuu koko ajan eikä siellä ole yhtään kivaa.?

?Mutta kyllä sinun täytyy mennä kouluun, olethan sinä koulun rehtori!?

Itsemurha

Amerikkalaisen pikkukaupungin sivukadulta löytyi todella vahvasti kuolleen mustan miehen ruumis. Siinä oli 77 luodinreikää ja 33 puukoniskua.

Kaupungin poliisipäällikkö katsoi miestä ja totesi:

?Ehdottomasti pahin näkemäni itsemurha.?

Keskustelun aiheita

  1. Mitkä yllä olevista vitseistä ovat ilkeitä jollekin?
  2. Mikä tekee ilkeistä vitseistä suosittuja?
  3. Mitkä yllä olevista vitseistä perustuvat lopun yllätyksellisyyteen?
  4. Etsikää lopun yllätyksellisyyteen perustuvia koululaisvitsejä.
  5. Mitä varten vitsejä kerrotaan?

Luonto ennen

Dinosaurukset

Miljoonia vuosia ennen ihmisen ilmaantumista maapallolle täällä kasvoi toisenlaisia kasveja ja täällä eli toisenlaisia eläimiä kuin nykyään.

Dinosaurukset, joita kutsutaan myös hirmuliskoiksi, elivät 230?65 miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurusten valtakausi kesti 80 kertaa kauemmin kuin mitä ihmisiä on ollut olemassa. Dinosaurukset eivät olleet aikansa ainoita eläimiä, vaan samaan aikaan eli mm. hyönteisiä, kaloja, liskoja, krokotiilejä sekä nisäkkäitä.

Dinosauruksia olo monen kokoisia, jotkut olivat pienempiä kuin kämmen ja jotkut olivat kerrostalon kokoisia. Erilaisia dinosauruksia tuli ja meni. Jotkut lajit säilyivät miljoona vuotta, jotkut säilyivät 20 miljoonaa vuotta. Dinosaurukset hävisivät eli kuolivat sukupuuttoon, ja dinosaurusten häviämisestä kului 60 miljoonaa vuotta ennen kuin Ihmisiä ilmaantui.

Vaikka dinosaurus tarkoittaa hirmuliskoa, dinosaurukset eivät olleet liskoja, ja pienet kasvaja syövät dinosaurukset olivat lauhkeita kuin lampaat. Petoja esiintyi jo ennen dinosauruksia, esimerkiksi Dimetron eli 270 vuotta sitten, oli kolme metriä pitkä. Jotkut krokotiilit näyttävät dinosauruksilla, mutta krokotiilit eivät ole dinosauruksia. Krokotiilejä oli olemassa jo ennen dinosauruksia, ja krokotiilit pystyivät dinosauruksia paremmin kestämään luonnonmullistuksia ja ovat edelleen olemassa. Ennen dinosauruksia ja myös dinosaurusten aikana eli myös karvapeitteisiä matelijoita Therapsideja.

Thecondotit olivat hoikkia pitkäjalkaisia matelijoita, jotka elivät juuri ennen dinosauruksia. Ne kykenivät nousemaan pystyyn ja juoksemaan takajalkojensa varassa. Ne olivat hyviä hyppääjiä ja pyydystivät pieniä eläimiä.

Dinosaurusten synnystä on erilaisia käsityksiä. On mahdollista, että ne polveutuvat thecondonteista. Erityisesti toisia eläimiä syöneet dinosaurukset juoksivat kahdella jalalla. Robottien suunnittelijat ovat laskeneet, että kahdella jalalla kulkeva robotti tarvitsee vähemmän energiaa kuin neljällä jalalla kulkeva. Ihminenkin tulee kaksijalkaisena toimeen vähemmällä energialla kuin nelijalkaisena.

Kasvissyöjädinosauruksilla etujalat olivat suunnilleen yhtä kehittyneet kuin takajalat, mutta myös ne nousivat kahdelle jalalle kurkotellakseen syötävää puista. Siihen aikaan ei ollut hedelmiä ja ruohoa, vaan dinosaurukset söivät kortekasveja, saniaisia, käpypalmuja ja havupuita. Kasveja syövillä dinosauruksilla oli usein myös pitkä kaula, jotta ne olisivat voineen syödä sekä maassa että puissa kasvavia kasvien osia.

Varhaisimmat dinosaurukset elivät nykyisen Argentiinan alueella. Niiden jalat olivat aikaisemmista eläimistä poiketen suoraan vatsan alla, ja ne olivat hyviä juoksemaan. Pitkä häntä tasapainotti pään ja ruumiin painoa, ja terävillä kynsillä saattoi tarttua saaliiseen. Monien muiden eläinten kuten krokotiilien jalat osoittivat ensin sivulle ja sitten alaspäin. Niillä oli teräviä hampaita saaliin paloitteluun.

Tehtävä 1:

Tee pahvista dinosaurus siten, että takajalat ovat erillisiä paloja. Kiinnitä takajalat ruumiin molemmin puolin pyörivän haaranastan avulla. Opettaja näyttää mallia.

Laajemmalle levittyään varhaiset dinosaurukset alkoivat muuttua. Muutoksia on tapahtunut siitä alkaen, kun elämä maapallolla alkoi. On luonnollista, että myös dinosaurukset muuttuivat. Uudenlaisia kasveja ja eläimiä ilmestyy, ne pärjäävät hyvin jonkin aikaa ja kuolevat sitten pois uudenlaisten lajien tieltä. Tätä hidasta ja asteittaista muutosta sanotaan evoluutioksi.

Suuri kasvissyöjädinosaurus saattoi olla 40 metriä pitkä ja painaa yhtä paljon kuin 100 henkilöautoa. Ne olivat suurempia kuin rekka-auto. Jalat olivat pylväsmäiset. Kasvissyöjäliskoilla oli litteät hampaat ja joillakin liskoilla ei ollut hampaita ollenkaan (Linnuilla ei ole hampaita). Kasvissyöjäliskojen arvellaan eläneen laumoissa, koska ne ovat jättäneet jälkeensä paljon samalla alueella olevia jalanjälkiä. Kasvissyöjäliskot saattoivat syödä kiviä, jotka vatsassa jauhoivat ravinnon palasiksi. Kivettyneistä jalanjäljistä päätellen ne juoksivat yhtä kovaa kuin ihminen. Suuri eläin tarvitsi paljon ravintoa, ja suurimmat kasvissyöjät söivät 20 tuntia vuorokaudessa.

Fossiilit ovat kauan sitten eläneiden eläinten kivettyneitä luita, sarvia, hampaita ja kuoria. Kovat osat eivät hajonneet eläimen kultua vaan hautautuivat maan alla miljooniksi vuosiksi. Vähitellen ne kivettyivät ja muuttuivat fossiileiksi, joiden avulla voidaan päätellä, millaista elämää ne viettivät.

Dinosaurusten kynnet vastasivat elämäntapaa: joillakin oli samanlaiset kynnet kuin leijonalla, joillakin samanlaiset kuin hevosella, joillakin samanlaiset kuin norsulla ja joillakin samanlaiset kuin maamyyrällä.

Kuuluisin petodinosaurus oli Tyrannosaurus, joka oli 13 metriä pitkä ja painoi 6 tonnia, mutta sitäkin suurempi oli gigantosaurus, joka oli 15 metriä pitkä ja painoi 7 tonnia (yksi henkilöauto painaa noin tonnin). Petodinosaurusten kalloista on löytynyt puremajälkiä joten ne taistelivat myös keskenään.

Dinosauruksilla oli hyvä näkö-, kuulo- ja hajuaisti, ja joidenkin arvellaan niiden saalistaneen myös pimeässä. Jotkut dinosauruksen töräyttelivät ääniä pitääkseen yhteyttä muihin lauman jäseniin ja varoittaakseen niitä.

Dinosaurukset elivät lähinnä maalla. Meressä eli muita matelijoita kuten kalaliskoja ja joutsenliskoja. Lentoliskot olivat lentotaitoisia matelijoita. Myös kilpikonnia oli olemassa jo dinosaurusten aikaan.

Varhaisimmat linnut elivät samaan aikaan dinosaurusten kanssa. Nykyään pidetään todennäköisenä, että eräät pienet petodinosaurukset, raptorit, ovat lintujen kantamuotoja. Niille kehittyi höyhenpeite ja myöhemmin eturaajoista muodostuivat siivet.

Ihminen voi juosta noin 40 km/h ja gepardi yli 100 km/h. Nopein dinosaurus saattoi juosta noin 70 km/h.

Dinosaurusten puolustusaseita olivat mm sarvet, piikit ja luukilvet. Näin hyvin varustautuneet donosaurukset olivat yleensä kasvissyöjiä, ja niiden piti puolustautua mm. Tyrannosauruksen kaltaisia petoja vastaan.

Tehtävä 2:

Suunnittele oma dinosaurus. Sillä voi olla suojakilpiä, sarvia ja piikkejä ja esimerkiksi häntäkurikka piikkeineen, kuten eräällä dinosauruksella oli.

Dinosaurukset lisääntyvät munimalla kuten nykyiset matelijatkin. On löydetty dinosauruksen munia ja vastakuoriutuneiden poikasten fossiileja. Osa dinosauruksista huolehti poikasistaan ja toi niille ruokaa pesään.

Dinosaurukset hävitti todennäköisesti suuri avaruudesta saapunut suuri kivenmöhkäle (meteoriitti tai asteroidi). Se syöksyi Jukatanin niemimaalle Meksikoon n. 65 miljoonaa vuotta sitten ja aiheutti samalla valtavat pöly ja vesihöyrypilvet. Kun valtava kivenmöhkäle paiskautuu avaruudesta Maahan, se pölläyttää ilmaan valtavat määrät vettä, tuhkaa ja pölyä, jotka saattavat peittää auringon useiksi vuosiksi. Tällöin kasvit eivät voi kasvaa, ja kasvissyöjät kuolevat. Kun kasvissyöjät kuolevat, kuolevat myös kasvissyöjiä syövät lihansyöjät.

Tehtävä 3:

Tarvikkeet:

Muovikulho
Jauhoja
Kivi
Pöytävalaisin
Paikka, jossa ei pieni sotku haittaa

Laita jauhoja kulhoon. Se kuvaa maapallon pintaa. Aseta pöytävalo niin, että se osoittaa kulhoon. Pöytävalo kuvaa aurinkoa. Kivi on avaruudesta putoavat asteroidi tai meteoriitti. Pudota kivi kulhoon niin näet, miten jauhopilvi kohoaa kulhosta ja sumentaa pöytälampun valon. Siivoa jälkesi.

Dinosaurukset eivät olleet ainoa eläinryhmä, joka tuolloin hävisi. Myös lentoliskot sekä kala- ja joutsenliskot hävisivät. Tapahtui massasukupuutto.

Hyönteiset, kalat, linnut ja nisäkkäät selvisivät tästä massasukupuutosta. Niitä elää maapallolla edelleen. Myös matelijoita kuten krokotiilit, kilpikonnat, liskot ja käärmeet selviytyivät. Dinosaurusten kadottua linnut ja nisäkkäät ottivat vallan ja levisivät maapallolla nopeasti.

Dinosaurusten aikana nisäkkäät olivat pieniä, piileskeleviä otuksia, jotka uskaltautuivat esiin vasta, kun dinosaurukset nukkuivat. Dinosaurusten jälkeen nisäkkäistä kehittyi monenlaisia lajeja kasvissyöjistä petoihin.

Ei tiedetä, minkä värisiä dinosaurukset olivat. Osa dinosauruksista oli nopeita ja ketteriä. Troodonilla oli yhtä suuret aivot kuin apinalla. Ihmiset eivät koskaan taistelleet dinosauruksia vastaan, sillä dinosaurusten ja ihmisten välissä on noin 60 miljoonan vuoden ajanjakso.

Dinosauruksia ei ole enää jäljellä, vaikka jotkut uskovat niin. Joka vuosi löydetään tuhansia uusia dinosaurusfossiileja. Mielenkiintoisimmat fossiilit ovat viime vuosina löytyneet Kiinasta. Eriskummallisilla dinosauruksilla on ollut höyhenet kuten linnuilla. Dinosaurusten fossiileja on löytynyt kaikista maanosista. Dinosaurusten aika on lopullisesti ohi, eivätkä dinosaurukset koskaan palaa tälle planeetalle paitsi elokuvissa (kuten Jurassic Park).

Keskustelun aiheita

  1. Miksi vanhoissa kansansaduissa kerrotaan jättiläisistä ja jumalista, joita ei ollut olemassa, mutta ei dinosauruksista, jotka ovat aikoinaan olleet maailman valtiaita?
  2. Miksi kansansadut kertovat maailman tai ihmiset tai jumalat tai jättiläiset tuhonneista sodista, tulvista ja tulivuorenpurkauksista mutta eivät tuhoisista meteoriiteista tai asteroideista?
  3. Millaista elämä olisi, jos Meksikoon putoaisi uudelleen yhtä suuri meteoriitti tai asteroidi kuin se, joka aiheutti dinosaurusten häviämisen? Mitä ihmisille tärkeät elinkeinot olisivat vaarassa?
  4. Olisiko ihmisiä olemassa, jos dinosaurukset eivät olisi hävinneet? Mitä puissa asuneille ihmisten esi-isille olisi tapahtunut, jos lihaa syövät tyrannosaurukset olisivat jääneet henkiin?
  5. Mitkä eläimet ovat vallanneet dinosaurusten tilan maapallolla?
  6. Miksi karhu ja susi melkein hävisivät Suomesta. Miksi meillä on nyt karhuja ja susia?
  7. Mitkä Suomen eläimet ovat nykyään vaarassa kuolla sukupuuttoon? Mitä voimme tehdä näiden eläinten hyväksi?

Millainen maailma on

Kakkosluokalla oli ympäristöoppia. Pallokartat ja muut havaintovälineet olivat esillä. Ekaluokkalainen Miia kysyy:

- Sitä minä en vaan tajua, miks me ei pudota pallon päältä?

Tokaluokkalainen Jaakko vastaa:

- Ei tietenkään, mehän ollaan siellä pallon sisällä.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi menneiden aikojen ihmiset eivät tienneet, että Maa on pallon muotoinen?
  2. Miten on saatu selville, että Maa on pallon muotoinen?
  3. Miten Maan pallonmuotoisuuden voi itse tarkistaa?
  4. Mistä johtuu, että emme putoa pallon pinnalta mihinkään?
  5. Mikä on Aurinko?
  6. Mitä ovat planeetat eli kiertotähdet?
  7. Mitä ovat kiintotähdet?
  8. Mikä on Linnunrata?
  9. Mitä ovat galaksit?
  10. Miten galaksit ovat saaneet alkunsa?
  11. Mitä on Maan sisuksissa?

Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

Jotkut eläimet elävät vain keväästä syksyyn. Talvella ne säilyvät munina, joista uudet eläimet kehittyvät keväällä. Myös monet kasvit elävät talven siemeninä. Tällaisia kasveja kutsutaan yksivuotisiksi. Jotkut eläimet kuten karhu, nukkuvat talviunta, jolloin niiden elintoiminnot hidastuvat ja niiden rasvakerros riittää niiden talviravinnoksi. Ihmiset eivät nuku talviunta, koska ihmisten esi-isät ovat kotoisin lämpimistä osista Afrikkaa.

Jos ihminen ja karhu voitaisiin risteyttää, saataisiin oivallinen pohjoisten alueiden ihminen, jonka olisi helppo tehdä myös avaruusmatkoja.

Jotkut pieneliöt eivät periaatteessa kuole koskaan, mutta käytännössä ne kuolevat olosuhteiden takia. Jotkut puut voivat elää monta kertaa vanhemmiksi kuin ihminen.

Koirat ja kissat elävät vain 10?20 vuotta. Kesyrotat elävät vielä vähemmän, vain noin 2-3 vuotta. Luonnossa sukupolvien vaihtuminen on välttämätöntä, jotta uusille eläimille ja kasveille olisi riittävästi tilaa.

Jos kuolemaa ei olisi, bakteerien tilavuus kasvaisi kohta yhtä suureksi kuin koko maapallo, ja sehän on mahdotonta. Kullakin eläin- ja kasvilajilla on sen ympäristöön sopiva elinikä.

Ihmisen elinikä on moniin muihin eläimiin verrattuna pitkä. Ihmisen pitkä elinikä on tarpeen, koska ihminen kasvaa aikuiseksi hyvin hitaasti ja aikuisten on pidettävä jälkeläisistään huolta hyvin pitkää.

Ihmisen vanhuus johtuu siitä, että perintötekijöissä tapahtuu vähitellen palautumattomia muutoksia. Niillä eläimillä, jotka elävät ihmistä vanhemmiksi, nämä muutokset tapahtuvat hitaammin kuin ihmisillä.

Elävä syntyy, kasvaa ja kuolee kaikkialla ja kaikissa elämän muodoissa luonnossa. Luonnossa on saaliita ja saalistettavia, ravintoketjuja joissa toisen eliön loppu on seuraavan elämän jatkumisen ehto.

Kaikella on myös aikansa, maapallon elämää kuhisevana aikana 99 % koskaan eläneistä eliölajeista on kuollut kokonaan sukupuuttoon, usein uuden kehittyneemmän ja sopeutumiskykyisemmän lajin korvaamina.

Myös lasten jokapäiväiseen elämään osuu niin pienten kuin suurempien eläinten kuolemantapauksia, linnun hautaamisia, lemmikin kuolemaa sekä kertomuksia kuolemasta ylipäänsä niin uutisina ja tosiasioina kuin TV-sarjoissa, elokuvissa kuin muissa tarinoissa.

Vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat kasvikunnan elinkaariin, talvilepoon vaipuessaan aina jokin osa ympäristöstämme kuolee tai muuttaa pois syntyäkseen ja palatakseen taas keväällä.

Muutos on jatkuvaa, samoin kiertokulku ja sukupolvien ketju, niin lyhyinä perhosen päivänkiertoina kuin tuhansien elinvuosien pitkäikäisillä puilla.

Tehtäviä:

  1. Mitä monivuotisia kasveja tunnet?
  2. Mitä yksivuotisia kasveja tunnet?
  3. Keitä vanhoja ihmisiä tunnet?
  4. Keitä nuoria ihmisiä tunnet?
  5. Miten vastasyntynyttä ihmistä hoidetaan?
  6. Miten linnut hoitavat poikasiaan?
  7. Miltä vanhat ihmiset näyttävät nuoriin verrattuina?
  8. Millä tavalla kasvit eroavat eläimistä?
  9. Miten eri eläimet selviytyvät Suomen talvesta?
  10. Mitkä eläimet muuttavat talveksi Suomesta pois?
  11. Mitkä eläimet talvehtivat Suomessa?
  12. Missä elää jääkarhuja? Miten jääkarhut selviävät talvesta
  13. Mikä eläin voi elää ihmistä vanhemmaksi?
  14. Mikä puu voi elää ihmistä vanhemmaksi?
  15. Mistä vuodenaikojen vaihtelu johtuu?

Eläinsatuja

Aasi matkalla

"Aasi matkalla" on antiikin ajalta periytynyt satu mylläristä ja hänen pojastaan, jotka veivät aasia kau­pungin markkinoille. Matkalla he tapasivat ensin joukon neitosia, jotka pilkkasivat miehiä siitä, että nämä kävelivät vaikka olisivat yhtä hyvin voineet ratsastaa. Mylläri käski poikansa nousta aasin sel­kään.

Pian he tapasivat kuitenkin muutamia vanhoja herroja, jotka paheksuivat nykyajan nuoria, jot­ka antavat iäkkäiden vanhempien­sa kävellä ja haluavat itse ratsastaa. Poika laskeutui maahan ja kehotti isäänsä nousemaan aasin selkään.

Sitten tuli vastaan naisia ja lapsia, jotka olivat kuohuksissaan siitä, et­tä iso mies kehtasi istua aasin seläs­sä ja panna pienen poikansa pon­nistelemaan tasatahtia aasin kans­sa. Nyt mylläri nosti pojan eteensä aasin selkään, mutta ei aikaakaan niin tuli vastaan kaupungin asukas, joka nuhteli ratsastajia eläinparan kiusaamisesta ja arveli että miesten olisi helpompi kantaa yhdessä aa­sia kuin aasin oli kantaa yksin heitä molempia.

Isä ja poika laskeutuivat aasin selästä ja rupesivat vuoros­taan kantamaan juhtaa. Väkeä tul­vi heti joka puolelta katselemaan tätä ihmettä. Siitä aasi pelästyi, riis­täytyi irti, syöksyi sillalta jokeen ja hukkui.

Keskustelun aiheita

  1. Onko mahdollista olla aina kaikille mieliksi?
  2. Millaisia muiden esittämiä toivomuksia noudatat mielelläsi?
  3. Millaisia muiden esittämiä toivomuksia et noudattaisi missään tapauksessa?
  4. Pitääkö lasten antaa bussissa istumapaikka vanhuksille?
  5. Miten eläimiä tulee kohdella?

Aasin varjo

"Aasin varjo" on lyhyt antiikin kertomus, jota tavallisesti pidetään Aisopoon satuna, mutta jonka on kertonut ainakin roomalainen Ci­cero esimerkkinä Demostheneen puhetaidosta.

Demosthenes esiin­tyi kerran puolustusasianajajana Ateenan kansantuomioistuimessa, jonka jäsenet näyttivät kuuntele­van häntä varsin hajamielisinä. Sil­loin hän keskeytti äkkiä puolustus­puheensa kertoakseen erään hauskemman oikeustapauksen.

"Muuan mies", Demosthenes sa­noi, "matkusti Ateenasta Mega­raan ratsastaen aasilla, jonka hän sitä varten oli vuokrannut. Aurinko helotti kuumasti, eikä tien varrella näkynyt yhtään ainoata puuta. Kun tuli lepohetken aika, matkus­taja laskeutui aasin selästä ja istuu­tui sen viereen saadakseen vilvoi­tusta aasin varjosta. Tämän huo­masi aasin ajaja ja vaati aasin var­josta eri korvausta.

Matkustajan mielestä aasin varjo kuului kuiten­kin samaan vuokraukseen itse aa­sin kanssa. Kun kumpikaan ei an­tanut periksi, asia joutui oikeuden ratkaistavaksi."

Tähän Demosthenes keskeytti tarinansa ja palasi takaisin varsinai­seen asiaan ja siitä syytettynä ole­van asiakkaansa puolustamiseen. Nyt olivat kaikki tuomarit virkeitä ja keskeyttivät heti Demostheneen kysymyksillään aasin varjon vuok­raa koskevan jutun saamasta rat­kaisusta. Demosthenes sai näin ti­laisuuden iskevään repliikkiin: "No niin, aasin varjosta te kyllä olette kiinnostuneita, mutta ihmisen hen­keen te ette sen sijaan näytä juuri huomiota kiinnittävän."

Keskustelun aiheita

  1. Onko oikein periä maksua aasin varjosta?
  2. Miksi bussimaksut ovat erilaiset eri kaupungeissa?
  3. Pitäisikö julkisen liikenteen olla ilmaista vai maksullista?
  4. Pitäisikö lapsilta periä busseissa sama taksa kuin aikuisilta?
  5. Miksi pikkuasioista kiistely kiinnostaa monia?

Punahilkka

Punahilkka on pieni tyttö laa­jalle levinneessä kansansadussa, joka tunnetaan parhaiten Perraul­tin ja Grimmin veljesten toisintoi­na.

Tytön nimi tulee myssystä, jon­ka hän oli saanut isoäidiltään.

Eräänä päivänä hän kulki metsän halki käsivarrellaan kori, jossa oli makeisia sairaalle isoäidille, ja äi­tinsä varoituksista huolimatta hän poikkesi tieltä poimimaan kukkia. Silloin hän kohtasi suden, joka olisi perin mielellään syönyt hänet, mutta lähistöllä oli joitakin puun­hakkaajia.

Niinpä se kysyi Pikku Punahilkalta, minne tämä oli me­nossa ja missä isoäidin mökki oli, ja sitten se juoksi tytön edeltä mökil­le. Se koputti ovelle, muunsi ään­tään ja oli olevinaan Punahilkka, ja kun isoäiti avasi oven, se söi hänet. Sitten se asettui vuoteeseen ja oli olevinaan isoäiti. Kun Punahilkka tuli, se sai hänet riisuutumaan ja käymään vuoteeseen, ja sitten se söi hänetkin.

Perraultin satu lop­puu tähän, mutta Grimmin veljek­sillä mökkiin saapuu metsästäjä, joka puhkaisee suden ja päästää sekä isoäidin että Pikku Punahil­kan ilmielävinä pois sen vatsasta.

Keskustelun aiheita

  1. Olisiko Punahilkka saattanut kohdata suden vaikka hän ei olisi jäänyt poimimaan kukkia?
  2. Syövätkö sudet pikkutyttöjä?
  3. Syövätkö sudet mummoja?
  4. Miksi Punahilkka pelastuu uudemmassa sadussa mutta ei vanhemmassa?
  5. Miten oikea susi elää? Pitääkö susia suojella?
  6. Mikä kotieläin on läheistä sukua sudelle?

Saapasjalkakissa

Tunnetuimman muodon sadusta Saapasjalkakissa kertoi Carles Perrault hieman yli kolmesataa vuotta sitten.

Eräällä myllärillä oli kuole­mansa hetkellä vain kolme asiaa annettavanaan pojilleen perintö­nä: vanhin sai myllyn, keskimmäi­nen aasin, mutta nuorin pettymyk­sekseen vain kissan.

Se ei kuiten­kaan ollut mikään tavallinen kissa. Osoittautui, että se osasi puhua. Se pyysi parin saappaita ja säkin ja lähti metsään tunkien säkin täyteen metsästyssaalista, minkä jälkeen se pyysi pääsyä kuninkaan eteen ja ojensi riistan lahjana herraltaan, Carabasin markiisilta.

Kissa toisti monta kertaa tämän suorituksen ja joka kerta se muisti kehuskella kuinka hieno ja rikas sen herra oli. Eräänä päivänä kun kuninkaan piti ajella tyttärensä kanssa kävelylle hieman kauemmas luontoon, pani kissa herransa kylpemään lähei­syydessä olevaan jokeen, ja kun kuningas ajoi ohi, alkoi kissa huu­taa: "Apua, apua, Carabasin mar­kiisi hukkuu!"

Kuningas tietysti py­sähtyi, ja sillä aikaa kun hänen henkivartijansa vetivät pojan ylös vedestä, kissa selitti kuninkaalle, et­tä hänen isäntänsä vaatteet oli va­rastettu. Kuningas antoi noutaa vaatteita linnastaan, ja kun poika kuninkaan suostumuksella nousi vaunuihin, oli hän niin kaunis, että prinsessa rakastui ensi silmäyksel­lä.

Kuninkaan vaunujen jatkaessa matkaa kissa juoksi niiden edelle ja sai uhkauksella heinäntekoväen niityllä lupaamaan, että jos kunin­gas kysyisi, kuka omisti pellot, niin he vastaisivat, että ne omisti Cara­basin markiisi. Myös jatkossa kissa juoksi edellä ja sai kansan vastaa­maan kuninkaan kysymyksiin sa­malla tavalla.

Näiden seutujen to­dellinen omistaja oli jättiläinen, jo­ka asui eräässä linnassa. Kissa siirsi nyt huomionsa tähän ja kysyi oliko totta, kuten sanottiin, että hän pys­tyisi muuttamaan itsensä miksi eläi­meksi vain tahtoisi. No toki jättiläi­nen siihen kykenisi, ja todistaak­seen sen, hän muutti itsensä leijo­naksi. Kissa epäili, tokko tämä pys­tyisi muuttamaan itsensä myös hii­reksi ja yksinkertainen jättiläinen antoi huijata itseään. Yhdessä hu­jauksessa kissa söi hiiren.

Kun ku­ninkaallinen seurue ajoi linnanpi­haan, kissa seisoi portailla ja toivot­ti kuninkaalliset tervetulleiksi Cara­basin markiisin linnaan. Kuningas, johon markiisin hyvät ominaisuu­det olivat tehneet vaikutuksen, ky­syi nyt kiinnostaisiko tätä tulla hä­nen vävypojakseen. Pojalla, joka oli ehtinyt rakastua yhtä syvästi prinsessaan kuin tämä oli rakastu­nut häneen, ei ollut mitään sitä vas­taan. Onnistuneitten häitten jäl­keen hän teki viisaasta kissasta pääministerin.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi saduissa esiintyy usein rikas kuningas, prinsessa ja köyhä poika, joka saa omakseen prinsessan ja puolet valtakuntaa?
  2. Miksi kissa halusi isäntänsä pääsevän kuninkaan suosioon?
  3. Oliko oikein, että kissa söi jättiläisen, joka oli ensin muuttanut itsensä hiireksi?
  4. Voiko viekkaudella edelleen rikastua ja saada valtaa?
  5. Onko viekkaus oikein?

Kolme pientä porsasta

Porsaat ovat irlantilaisen kansan­uskomuksen mukaan ainoat oliot, joilla on kyky nähdä tuuli. Man -saarella on noi­duttuja porsaita, valkoisia, joilla on punaiset silmät ja korvat. Ne voivat muuttaa kokoaan, mutta eivät muotoaan. Sellaisen porsaan koh­taaminen tuo onnea.

Eräs kansansatu kertoo Kolmes­ta pienestä porsaasta, jotka jokai­nen rakensivat itselleen majan; nuorin rakensi omansa savesta, keskimmäinen rakensi omansa ol­jista, mutta vanhin ja viisain por­saista rakensi pienen talon kivestä.

Sitten tuli iso paha susi ja aikoi syö­dä suuhunsa heidät kaikki kolme. Sen onnistui ilman vaikeuksia kaa­taa pienimmän porsaan maja, ja niin se söi tämän suuhunsa.

Kes­kimmäisen porsaan tupa oli hie­man hankalampi, mutta susi on­nistui hajottamaan senkin, mutta kun se tuli suurimman porsaan pienelle talolle, loppui menestys. Sinne se ei päässyt sisälle.

Silloin se rupesi juonimaan: Hunajaisella äänellä se yritti houkutella porsasta ulos luvaten näyttää sille, mistä löytyisi hyvää syötävää - niin, he voisivat myös mennä yhdessä markkinoille.

Mutta viisas porsas ei antanut houkutella itseään, ja ruo­kaa hänellä oli kotona, sillä hän oli järkevästi noussut aikaisin aamulla ja hoitanut tehtävänsä. Lopulta su­si tuli epätoivoiseksi ja ajatteli men­nä sisään savupiipun kautta - mutta porsas oli laittanut kattilalli­sen kiehuvaa vettä uunille, ja läis­kis, susi putosi kattilaan ja tuli keitetyksi.

Keskustelun aiheita

  1. Keksi satuun sellainen loppu, että myös kaksi muuta porsasta pelastuvat.
  2. Missä muualla olet kuullut sadun kolmesta pienestä porsaasta?
  3. Opettaako satu kolmesta porsaasta jotakin?
  4. Onko susi pahempi eläin kuin muut petoeläimet (esimerkiksi kotikissa)?
  5. Onko porsas mielestäsi älykäs vai tyhmä eläin? Kumpi on älykkäämpi, susi vai porsas?

Susi ja karitsa

Susi ja karitsa, antiikin ajalta pe­riytyvä eläinsatu, jota on sanottu Aisopoon kertomaksi. Susi sai kä­siinsä karitsan ja halusi osoittaa ole­vansa oikeutettu syömään sen.

"Loukkasit minua viime vuonna", susi sanoi.

"Viime vuonna en ollut syntynytkään", karitsa vastasi.

"Olet käynyt varkain syömässä mi­nun maillani", jatkoi susi.

"En ky­kene vielä syömään ruohoa", vas­tasi tähän karitsa.

"Olet ainakin juonut minun lähteestäni", kuului seuraava syytös.

"Olen vielä niin pieni, että juon vain maitoa", sanoi karitsa.

"Sinä vain seisot ja intät ai­na vastaan", tiuskaisi susi ja söi ka­ritsan suuhunsa.

Saman sadun uudemmassa toi­sinnossa susi ja karitsa ovat juo­massa samasta purosta.

Susi syyt­tää karitsaa veden sekoittamisesta vaikka hän itse on valinnut juoma­paikkansa ylävirran puolelta.

Keskustelun aiheita

  1. Onko valehteleminen pitkällä tähtäyksellä viisasta?
  2. Oletko itse yrittänyt vaikuttaa muihin ihmisiin valehtelemalla?
  3. Onko sinuun yritetty vaikuttaa valehtelemalla?
  4. Mitä tarkoittaa sananlasku: Kyllä susi syitä löytää kun mieli lampaanlihaa tekee?
  5. Onko muiden ihmisten syyttely pitkällä tähtäyksellä viisasta?

Ruma ankanpoikanen

Ruma ankanpoikanen on Hans Christian Andersenin kirjoittama satu. Ankka oli hautomassa muni­aan ja huomasi, että yksi niistä oli muita suurempi, eikä poikanen ot­tanut kuoriutuakseen. Kun kuori lopulta murtui, siitä kömpi iso ru­ma poikanen, joka ei ollenkaan so­pinut poikueeseen. Ankka luuli ensin hautoneensa kalkkunan mu­naa, mutta kun poikanen osoittau­tui kunnon vesilinnuksi, hän hyväk­syi sen.

Niin ei tehnyt ympäristö: kaikki olivat ilkeitä poikaselle ja pilkkasivat ja kiusasivat sitä sen eri­laisuuden takia. Talvi kului ja tuli kevät. Eräänä päivänä ruma an­kanpoikanen lepäsi ruohikossa kiurun saapuessa ja auringon al­kaessa lämmittää, ja kun se kohotti siipiään se huomasi niiden kannat­tavan. Samassa se huomasi lam­mella kolme kaunista valkeaa jout­senta, jotka pörhistivät sulkiaan ja suuntasivat kulkunsa sitä kohti.

Kun pelästynyt ankanpoikanen painoi päänsä alas, se näki kuvan­sa vedessä; siitä oli itsestään tullut joutsen, ja muut joutsenet ottivat sen joukkoonsa. Pilkattu ja hyljek­sitty ruma ankanpoikanen sai nyt kuulla olevansa linnuista kaunein. - Satu, jonka nimestä on tullut sii­vekäs sanonta, on vertaus kirjoit­tajansa omista elämänvaiheista

Keskustelun aiheita

  1. Oletko joskus kiusannut muita siksi, että he ovat erilaisia?
  2. Onko sinua kiusattu siksi, että olet erilainen?
  3. Onko sinua kiusattu jostakin muusta syystä?
  4. Onko oikein kiusata muita?
  5. Ovatko joutsenet kauniimpia kuin ankat?

Hevonen ja aasi

?Hevonen ja aasi? on nimeltään an­tiikin aikainen eläinsatu. Näiden eläinten omistaja säästi hevosta vii­meiseen asti ja pani aasin teke­mään kaiken työn. Tuo eläinparka pyysi hevoselta apua kuorman ja­kamisen muodossa, mutta sitä he­vonen ei halunnut, ja tuloksena oli että ennen pitkää aasi kuoli yli­rasitukseen, minkä jälkeen maa­miehen oli aluksi pakko panna aa­sin ruumis hevosen selkään, ja tu­levaisuudessa oli hevosen suoritet­tava kaikki arkityöt.

Keskustelun aiheita

  1. Tunnetko jonkun, joka on työtön?
  2. Millaista on työttömän ihmisen elämä?
  3. Tunnetko jonkun, jolla on liikaa työtä?
  4. Millaista on elämä silloin, kun on liikaa työtä?
  5. Onko koululaisella liikaa työtä?

Hyttynen ja härkä

Hyttynen ja härkä on Aisopoksen muistiinmerkitsemä eläinsatu. Hyt­tynen istahti härän toisen sarven kärkeen, ja istuttuaan siinä kauan hän kysyi härältä jaksaisiko tämä kantaa häntä pitkään. Härkä vas­tasi, ettei ollut huomannut hyttysen saapumista eikä kyllä huomaisi myöskään tämän poistumista.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi ihmiset usein suuttuvat pikkuasioista?
  2. Mitä pitää tehdä, jos joku suuttuu pikkuasiasta?
  3. Miten voi erottaa tärkeät asiat vähemmän tärkeistä?

Heinäsirkka ja muurahainen

?Heinäsirkka ja muurahainen? on eläinsatu antiikin ajoilta. Muura­hainen ahersi koko kesän kun taas heinäsirkka vain soitti ja lauloi, ja syksyn tullen muurahaisella oli ai­mo ruokavarasto, josta heinäsirkka yritti kerjätä vähän itselleen.

Muu­rahainen antoi ymmärtää, että se, joka oli laulanut ja soittanut kesän pitkään, sai tanssia talven lämpi­mikseen, ja oletettavasti heinäsirk­ka pian nääntyi nälkään, onhan ta­rinan opetus se, että vanhuuden turvasta on huolehdittava ennen kuin tulee vanhaksi.

Nykyaikana tätä tarinaa on muunneltu ajattelemisen arvoisella tavalla. Muurahainen ahertaa yhä koko kesän kun taas heinäsirkka edelleenkin vain soittaa ja laulaa, mutta syksyn tullen muurahainen istuu pesässään mutustamassa ar­kista ruokaansa, kun taas heinäsir­kasta on tullut kuuluisa laulajatar, jota kuullakseen hyönteiset maksa­vat mitä hyvänsä.

Keskustelun aiheita

  1. Mitä tarkoittavat vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke?
  2. Onko olemassa eläkepommi?
  3. Miten vanhukset ja sairaat tulivat toimeen ennen vakuutusjärjestelmiä?

Kettu ja kurki

Kettu ja kurki, antiikin aikainen eläintarina, joka luetaan Aisopok­sen kirjoittamaksi. Kettu kutsui kurjen päivälliselle ja tarjosi velliä isosta laakeasta kulhosta, josta kur­ki ei saanut suipolla nokallaan syö­tyä mitään. Hän kosti kutsumalla ketun päivälliselle, joka tarjottiin pitkä- ja kapeakaulaisesta pullosta.

Keskustelun aiheita

  1. Onko viisasta olla toiselle ilkeä?
  2. Mitä ilkeydestä voi seurata?
  3. Onko viisasta kostaa ilkeys?

Kettu ja viinirypäleet

Kettu ja viinirypäleet, eräs Aiso­poksen satu. Kettu näki korkealla viiniköynnöksessä rypäletertun ja yritti kerran toisensa jälkeen tur­haan hypätä hakemaan sitä. Lo­pulta se luopui sanoen: "Ne ovat varmasti happamia".

Ruotsiksi tämän klassisen tari­nan on kääntänyt joku alkusointua harrastava koulumestari, joka kor­vasi viinirypäleet pihlajanmarjoilla, koska Ruotsissa ei kasva viinirypä­leitä kettujen tavoitella. Samalla ta­rina menetti mielensä, sillä pihla­janmarjat ovat happamia. - Suomessa tarina myös tunnetaan tässä muodossa.

Keskustelun aiheita

  1. Onko viisasta kiistää jonkin asian arvo siksi, ettei itse siihen pysty?
  2. Mitä tarkoittaa sanonta ?oma kehu haisee??
  3. Kannattaako joskus pyrkiä tavoitteisiin, jotka näyttävät mahdottomilta? Mitä ennen mahdottomina pidettyjä asioita pystytään nykyään tekemään?

Härkä ja sammakko

Härkä ja sammakko, antiikin eläinsatu, jonka on merkinnyt muistiin Aisopos. Härkä meni suon laitaan juomaan ja sitä toljotti ihmeissään parvi pikkusammakoi­ta, jotka sitten kuvailivat vastasaa­puneelle täysikasvuiselle samma­kolle sen kokoa. "Oliko se näin suuri?" kysyi tuo aikuinen sam­makko ja pullisti itseään. "Paljon suurempi" vastasivat pikkusam­makot. "Oliko se sitten näin suuri?" kysyi sammakko ja pullisti itseään vielä enemmän. "Paljon suurempi", vastasivat poikaset jäl­leen. Silloin pullisti aikuinen sam­makko itseään kaikin voimin kun­nes se halkesi.

Suuri kala

Suomalainen kalastaja halusi näyttää, kuinka suuren kalan hän oli saanut. Hän levitti kätensä ja sanoi: ?Sen silmien välikin oli näin suuri.?

Keskustelun aiheita

  1. Miten sammakko olisi voinut kysyä härän kokoa halkeamatta?
  2. Miksi ei ole viisasta yrittää joka asiassa olla samanlainen kuin muut?
  3. Mitä hyötyä on ihmisten erilaisuudesta?

Leijona ja hiiri

Leijona ja hiiri, antiikin eläinsatu, joka pannaan Aisopoksen tiliin. Pieni hiiri sattui juoksemaan nuk­kuvan leijonan nenän yli, mihin leijona heräsi ja otti kiinni hiiren. Tämä pyysi saada elää, sanoi, että jos leijona antaisi sen elää, niin ken­ties se joskus voisi tehdä leijonalle jonkin palveluksen, mikä leijonasta oli huvittava ajatus. Se antoi kui­tenkin hiiren juosta tiehensä. Pian sen jälkeen leijona sattui joutu­maan ansaan ja se sidottiin puu­hun, ja hiiri, joka kuuli sen valituk­sen, saattoi ilokseen tulla nakerta­maan köyden poikki.

Keskustelun aiheita

  1. Mikä tämän sadun opetus on?
  2. Onko yhteistyöstä aina enemmän hyötyä kuin haittaa?
  3. Onko sinusta mukavampi työskennellä yhdessä vai yksiksesi?

Jäljet pelottavat eli Leijona ja kettu

?Leijona ja kettu? on antiikin eläinsa­tu. Vanheneva leijona ei enää jak­sanut juosta nopeajalkaisten saa­liittensa perässä. Siksi se pysytteli luolassaan ja oli olevinaan sairas.

Silloin kaikki mahdolliset eläimet uskaltautuivat paikalle, kurkistivat luolaan ja tiedustelivat vahingon iloisina kuinka oli laita, jolloin leijo­na odottamatta ryntäsi ylös, puri hengiltä asianomaiset eikä jäänyt koskaan ilman päivällistä.

Eräänä päivänä tuli myös kettu kuulostele­maan tilannetta, mutta se ei mennyt leijonan luolaan, vaikka leijona heikoimmalla äänellään pyyteli sitä tulemaan lähemmäksi.

Kettu vas­tasi, että hän olisi ehkä tehnytkin sen, ellei olisi pannut merkille, että monet jäljet johtivat sisään, mutta eivät yhdetkään ulos.

Keskustelun aiheita

  1. Keksikää vastaava tarina ihmisistä.
  2. Eläinsatujen mukaan kettu valehteli jatkuvasti karhulle ja sudelle. Miksi karhu ja susi eivät lakanneet uskomasta ketun valheisiin?
  3. Miksi ketun oli muita helpompi keksiä, että leijona on vielä vaarallinen?

Miten karhu menetti häntänsä

Kerran tapasi karhu ketun, joka tulla keikutteli iso kalanippu olallaan.

»Mistäs olet nuo saanut», kysyi karhu.

»Olinpahan kalastamas­sa», vastasi kettu.

Karhunkin mieli rupesi tekemään kalaa ja se pyysi kettua neuvomaan, miten niitä saisi.

»Se on ihan helppo juttu sinulle», sanoi kettu. »Menet vain jääl­le ja hakkaat siihen avannon ja sitten pistät häntäsi siihen ja pidät sitä siellä oikein kauan.

Älä sitten välitä, vaikka kalat hiukan ni­pistelisivätkin. Kuta kauemmin maltat pitää häntääsi vedessä, si­tä enemmän saat kalaa. Ja kun sitten kiskaiset, niin kalaa tulee kuin siimaa.»

Karhu teki työtä käskettyä ja kökötti häntä avannossa niin kauan että se jäätyi kiinni. Silloin se kiskaisi - ja häntä katkesi. Ja siitä lähtien on karhu ollut töpöhäntä.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi kettu valehteli karhulle?
  2. Oliko valehtelemisesta ketulle hyötyä?
  3. Miksi karhu uskoi ketun valheeseen?

Kolme pukkia

Kolme pukkia Puff esiintyvät nor­jalaisessa kansansadussa. Matkal­laan laitumelle niiden täytyi ylittää silta, jonka alla asui hirmuinen peikko.

Ensimmäisenä saapui sil­lalle pikku pukki Puff, tripp, trapp, ja peikko ulvahti: "Kuka se sipsut­taa sillallani?" ?Minä vain, pikku pukki Puff?, sanoi pikku pukki. "Nyt minä tulen ja otan sinut", sa­noi peikko. "Älä toki", sanoi pikku pukki, "vähän ajan päästä tulee keskimmäinen pukki Puff, ja hän on paljon isompi." "No olkoon sit­ten", sanoi peikko. ?

Vähän ajan päästä tuli keskimmäinen pukki Puff, tripp, trapp, tripp trapp. "Ku­ka se sipsuttaa sillallani?" ulvahti peikko. "Minähän se, keskimmäi­nen pukki Puff matkalla laitumelle syömään itsensä lihavaksi", sanoi keskimmäinen pukki. "Nyt minä tu­len ja otan sinut", huusi peikko. "Älä toki", sanoi keskimmäinen pukki Puff. " Vähän ajan päästä tu­lee iso pukki Puff, ja hän on paljon paljon isompi." "No olkoon sitten", sanoi peikko.

Ja sitten saa­pui sillalle iso pukki Puff, tripp, trapp, tripp, trapp, tripp, trapp. "Kuka se sipsuttaa sillallani?" myl­vähti peikko. "Iso pukki Puff", sa­noi iso pukki. "Nyt minä tulen ja otan sinut", sanoi peikko. "Tule vain", sanoi iso pukki Puff. "Minul­la on kaksi keihästä, niillä voin puhkaista sinulta silmät", ja sitten se hyökkäsi peikon kimppuun, ja puski sen koskeen.

Sitten pukit jat­koivat matkaansa laitumelle, jossa ne söivät itsensä niin lihaviksi, ettei­vät jaksaneet liikkua, ja elleivät ne ole laihtuneet, niin ne ovat yhä siellä.

Keskustelun aiheita

  1. Saako nykyään kuka tahansa kulkea mitä tahansa siltaa? Kerro esimerkkejä silloista, joilla ei saa kävellä?
  2. Mitä ovat siltamaksut?
  3. Olisiko pukkien pitänyt maksaa peikolle siltamaksua?
  4. Ovatko siltamaksut mielestäsi oikein?
  5. Miksi joissakin maissa peritään siltamaksuja?

Eläinten laiha sovinto

Olipa ennen ukko ja akka. Heidän mökkiinsä livahti silloin tällöin kärppä näpistelemään ja ahmimaan ruokatavaroita. Sii­täpä ukko suuttui ja asetti satimen tuvan katolle ja loukun la­don edustalle. Oli varma, että niillä konstin saisi kärpän kiik­kiin.

Lähti sitten muutaman päivän kuluttua ukko ansoilleen, niin tarttuikin itse satimeen ja kuoli siihen paikkaan. Vasta paljon myöhemmin saapui kärppä tuvalle, ja kun keksi ukon satimesta, otti hänet siitä, pani kelkkaan ja lähti kuljettamaan.

Vähän matkan päässä tuli orava vastaan ja sanoi:

- Päivää lanko! Mitä sinä semmoisella vaivalla kuljetat ja perässäsi vedät?

Kärppä siitä vastaamaan:

- Oletko kummempia kuullut! Tämä ukkorähjä asetti satimia katolleen, loukkuja latonsa edustalle meitä, eläinrauk­koja, varten, jotka juoksemme metsissä, matelemme kuuraises­sa maassa, hypätä harpomme hämärissä, kahlaamme kasteisis­sa heinikoissa ja vilahdellen puikimme pimennoissa kalliit, kauniit turkit selässämme. Mutta itsepähän joutui ukkopaha ansaan, omaan satimeensa tarttui, omaan loukkoonsa lankesi. Puraise vain palanen ja auta minua vetämisessä!

Orava puraisi palan saaliista ja auttoi kärppää vetämises­sä.

Vähän matkaa kuljettuaan tuli jänis vastaan ja uteli:

- Mitä te siinä semmoisella vaivalla perässänne jytkytät­te?

Kärppä kertoi tarinan jänikselle ja pyysi tätä apumiehek­si:

- Puraise palanen ja vedä kanssamme!

Tuohon suostui jänis mielelläänkin, ja kun olivat kappa­leen matkaa taivaltaneet, niin kettu tuli vastaan. Puraistuaan palan ukosta niin kuin muutkin kettu yhtyi vetojoukkioon.

Taipaleen varrella liittyivät vielä susi ja karhu seurueeseen, ja kun jokainen aina kotvasen kuluttua puraisi palan saaliista, niin pian oli ukko pistetty poskeen.

Kun ei ollut enää kuin tyh­jä keikka kuljetettavana, tuli sudelle nälkä ja se kyseli toisilta:

- Mitä me, toverikullat, nyt syömme, kun ei ole enää ukosta partaakaan jäljellä?

- Pienin syödään, sanoi karhu ja siitä olivat kaikki yhtä mieltä.

Orava ja kärppä olivat joukon pienimmät. Ne siis piti en­sin popsia, vaan oravapa hyppäsi puuhun ja kärppä kätkeytyi kivikkoon. Mikäpä niitä enää kiinni sai!

- Mitä nyt syömme? tiedusteli nälkäinen susi taas.

- Syökäämme tuo kiekkosilmä, tuumasi karhu ja ojensi jo tassuaan tarttuakseen jänistä niskasta kiinni, vaan Jussipa ei joutanutkaan odottelemaan, vilisti metsään eikä sitä sen koommin nähty.

Nyt oli kettu joukon pienin, ja karhu ja susi päättivät syö­dä sen. Vaikka Mikko kuuli puheen, pysyi se huolettoman nä­köisenä ja sanoi:

- On niin ikävää syödä metsässä, mäen rinteellä maistuu atria aina paremmalta.

Tuon myönsivät susi ja karhukin ja lähtivät nousemaan
mäkeä ylös. Kettu oli olevinaan vallan huoleton, ryhtyi rinnet­tä kiivetessään suden kanssa keskusteluun ja kysyi:

- Mitäs te sitten syötte, kun minut on pistetty poskeen?

Susi tuli silloin lähemmin ajatelleeksi pulmaa ja sille muis­tui mieleen, että itse oli pienempi karhua ja lausui siksi näin:

- Emmeköhän me, hyvät ystävät, voisi sopia vanhoja vihoja ja elää yhdessä kaikessa sovussa ja rauhassa niin kuin ystävien ja tuttavien tuleekin?

Ehdotus miellytti kettua, ja kun sillä oli susi puolellaan, niin täytyihän karhunkin tyytyä päätökseen, vaikka, totta pu­huttaessa, olisi hyvä ateria ollut sille enemmän mieleen.

Keskustelun aiheita

  1. Mahtoiko karhun, suden ja ketun sovinto kestää pitkään?
  2. Miksi kettu kuvataan saduissa muita viisaampana?
  3. Miten muut eläimet suhtautuvat saduissa ketun temppuihin?
  4. Mitä keinoja tiedät siihen, etteivät eläimet pääse syömään kuollutta ihmistä? Voivatko eläimet syödä arkussa haudattua ihmistä? Entä polttohaudattua?
  5. Mitä hyötyä on siitä, että muut eläimet syövät luonnosta kuolleet eläimet?
  6. Mistä johtuu, että ihmiset olivat ennen vihoissa karhun ja suden kanssa?
  7. Mistä johtuu, että karhuja ja susia suojellaan nykyisin?
  8. Miksi ihmisten ei ole viisasta sortaa heikompiaan?
  9. Miksi laiha sopu on parempi kuin lihava riita?
  10. Mistä ihmisten väliset riidat johtuvat?
  11. Miten riitoja voitaisiin välttää?
  12. Miten riitoja pitää sopia?
  13. Miten riidan aloittamista voi välttää?

Karhun käräjät

Allapäin käveli karhu metsässä. Hän näki miehen, joka kynti kaskea, ja kysyi häneltä:

- Mies, mitä sinä teet?

- Kynnän kaskea, sitten kylvän ja syksyllä saan hyvän sadon, vastasi mies.

- No, ota minut apumieheksi, sanoi karhu, - minä kyn­nän ja kylvän, jos vain lupaat antaa syksyllä osan sadosta mi­nulle.

- Olkoon menneeksi, sanoi mies, - jos kynnät ja kylvät, niin pannaan kasken antimet puoliksi.

Karhu ryhtyi työhön ja käännettyään, kynnettyään kysyi mieheltä:

- Mitä me nyt tähän kylvämme?

- Jaetaan kahteen osaan, tuumasi mies, - kylvetään
toiseen puoleen naurista, toiseen vehnää.

Niin tehtiin. Kylvöt kasvoivat mainiosti ja kypsyivät oi­keaan aikaan. Syksy saapui, ja sato oli jaettava, mies vei kar­hun naurismaalle ja kysyi:

- Kumman sinä tahdot, latvat vai tyvet? Karhu aprikoi ja arveli, viimein sanoi:

- Latvat.

Mies leikkasi lehdet nauriista ja antoi karhulle. Sitten lähtivät yksissä tuumin vehnäpellolle satoa jakamaan, karhu sanoi:

- Nyt minä otan tyvet, ota sinä latvat.

- Olkoon menneeksi, vastasi mies, leikkasi vehnän itsel­leen ja jätti kumppanilleen sängen.

Tulipa talvi. Mies paistoi nauriita ja leipoi vehnästä leipää ja meni sitten kerran kutsumaan karhua vieraakseen. Kun tä­mä löntysteli miehen kotiin, söi naurispaistikkaan ja vehnälei­vän, niin jo totesi:

- Sinä olet pettänyt minut, sinun ruokasi maistuvat hy­välle, vaan minun maistuu vain maalle, vaikka miten sitä kie­huttaisin. Kyllä minä tämän sinulle vielä kostan!

Uhkauksensa mukaan otso päättikin kostaa miehelle ja lähti kerran hänen ruispellolleen viljaa syömään. Vaan karhupa oli aina tottunut käyttämään yhtä ja samaa polkua. Sen mieskin tiesi ja asetti sinne ansan ruisvarkaalle. Kun karhu sitten yöai­kaan vaelsi tavallista tietään eikä tiennyt olla varuillaan, niin lankesi ansaan. Hyppi ja pomppi siinä, murisi ja telmi, niin jo saapui mieskin paikalle.

Karhupoloinen silloin rukoilemaan:

- Päästä irti, ystäväni, niin kerran vielä sinua siitä pal­kitsen

- Kyllä sinä, mokomakin, ansaitsisit kuolla, vastasi mies, - sillä olet jo useamman kerran käynyt näpistelemässä ruispel­lossani. Osoittaakseni, etten ole pitkävihainen enkä turhasta kanna kaunaa vanhalle ystävälleni, tahdon tällä kertaa vapaut­taa sinut.

Mies täyttikin lupauksensa, mutta niin pian kun karhu oli päässyt ansasta, sanoi se vihan vimmoissaan:

- Nytpä minä syön sinut, konna, kerran ennen sinä jo petit minut ja nyt vielä kehtasit asettaa minulle ansoja

- Ei minua niinkään syödä, lupasithan sinä palkita mi­nut jalomielisyydestäni sinua kohtaan.

- Sen teenkin, sanoi karhu, - sillä maailman tapahan on palkita hyvä pahalla.

- Vaan siihen minä en tyydy, sanoi mies. ? Lähdetään oikeuteen, niin saamme nähdä, kumpi meistä on oikeassa.

Karhu suostui ehdotukseen, ja he lähtivät yhdessä tuoma­ria etsimään. Ei tarvinnutkaan kovin pitkälle mennä, kun ta­pasivat hevosen, jota puhuttelivat:

- Me etsimme oikeutta, tahdotko ruveta tuomariksem­me?

- Selvittäkää asianne, vastasi hevonen, - jotta kuulen, kummalla on oikeus, kummalla vääryys.

Mies kertoi asian juurta jaksaen ja sanoi:

- Minä vapautin tämän karhun ansasta, koska hän oli luvannut minulle siitä palkkion, mutta ahdingosta päästyään ei tämä pysynytkään sanassaan, vaan tahtoi syödä minut puolus­tellen tekoaan sillä, että maailmassa hyvä aina pahalla palki­taan.

Kyllä karhu on oikeassa, virkkoi hevonen, - hyvä pahalla palkitaan, se on todellakin maailman tapa. Minäkin palvelin isäntääni uskollisesti kolmekymmentä vuotta, mutta eilen mi­nä kuulin hänen sanovan rengille: "Huomenna sinun pitää lo­pettaa se vanha hevoskaakki, vastukseksi se vain on meille.? Niinpä saa siis karhukin tappaa sinut, koska maailman tapa niin vaatii.

Mies ei kuitenkaan tyytynyt tuomioon, vaan tahtoi kään­tyä jonkun toisen tuomarin puoleen. Karhu suostui siihen, ja he lähtivät taas yhdessä vaeltamaan. Vähän matkan päästä he löysivät koiran, joka oli sidottu puuhun kiinni.

- Tuossa on vanha ja elämää kokenut koira, tuumasi mies, - otetaan se tuomariksi!

- Tehdään niin, vastasi karhu, ja nyt kerrottiin taas ja selitettiin riidan syyt koiralle.

Koira vastasi:

- Karhu on oikeassa! Kyllä minäkin olin aikoinani väke­vä ja urhoollinen ja palvelin isäntääni uskollisesti. Ajoin nää­tiä, saukkoja ja kärppiä ja sainpa vielä kauniita pentujakin, joista tuli mainioita metsäkoiria. Mutta nyt vanhaksi tultuani, sidottiin minut tähän puuhun kuolemaan, sillä maailman tapa on palkita hyvä pahalla.

- Tähän tuomioon en minä voi tyytyä, hakekaamme vielä kolmas tuomari, sanoi mies.

Karhu myöntyi ja taasen lähdettiin vaeltamaan. Nytpä sattuikin kettu tulemaan vastaan ja heti pyydettiin sitä riitaa ratkomaan. Kettu lupasi tuomita oikeuden ja kohtuuden mu­kaan, mutta kuiskasi samalla miehelle:

- Annatko minulle kaikki kanasi, niin langetan tuomion sinun hyväksesi?

- Annan, annan varmasti, vastasi mies.

Kettu kysyi kinan syytä, ja mies kertoi asian alusta al­kaen. Kuultuaan koko kertomuksen kettu sanoi:

- Vai niin, vai niin, tämä riita onkin hyvin monimutkai­nen ja vaikea, sitä ei voi seisoen selvitellä.

Niin puhuen kettu käski riitapuolia istumaan, kumpaakin omalle mättäälle ja istahti itse kolmannelle. Vähän aikaa asioi­ta aprikoituaan kettu julkaisi tuomion:

- Minkä minä tästä asiasta ymmärrän, olet sinä, karhu, tappion puolella. Vaan ettei mitään erehdystä sattuisi, täytyy meidän tutkia paikka, jossa tämä asia on tapahtunut. Lähde, mies, näyttämään, miten pahaksi karhu on sinun kylvösi sot­kenut!

Mies opasti toiset pellolleen ja näytti, kuinka suuren va­hingon karhu oli aiheuttanut. Miettiväisesti päätään pudistel­len sanoi repo silloin:

- Kylläpä olet tehnyt miehelle koko vahingon, olet pol­kenut ja hävittänyt suurimman osan hänen viljastaan.

- Siltä se näyttää, mutta lähtekääpä katsomaan, minkä­laisen murhayrityksen mies on tehnyt minua vastaan, tuumasi karhu.

He lähtivät ja paikalle päästyään kettu oli taas tarkastikin
tutkivinaan asianhaaroja ja kysyi karhulta:

- Kuljitko sinä aina samoja jälkiä pellolle tullessasi - Kuljin, vastasi karhu.

- Sepä oli paha, että aina samoja jälkiä tallasit, sanoi kettu, - eihän sinun olisi tarvinnut niin tehdä, olisithan muita­kin teitä päässyt pellolle.

Samassa kettu kääntyi miehen puoleen ja sanoi:
- Aseta ansasi, jotta näkisin, millainen sen on.

Mies teki niin, ja kun pyydys oli valmis, sanoi kettu karhulle:

- Käy nyt ansaan, että kunnolla näen, kuinka sinulle kä­vi.
Karhu totteli käskyä, mutta tarttui samassa niin kovaan, ettei päässytkään enää irti.

- No, nyt on asia samalla kannalla kuin se alkujaankin oli ja koko teidän kinanne on siis turha, sanoi kettu. ? Lähde nyt mies kauniisti kotiin ja jätä karhu oman onnensa nojaan.

Mies lähti mieli tyytyväisenä astumaan kotiin päin, pyysi kuitenkin kettua palkintoaan noutamaan, milloin vain tälle parhaiten sopisi. Kettu ei viivytellytkään kauan, vaan lähti pi­meän tultua luikkimaan miehen talolle, suoraan kanakoppiin.

Kun kanat näkivät ketun, niin johan alkoi mylläkkä ja melkoi­nen kaakatus ja kotkotus. Talon emäntä kuuli silloin metelin ja juoksi halko kädessään kanakartanolle. Siellä huomasi ketun ja alkoi lyödä mukiloida mokomaakin kanavarasta halolla pää­hän. Hädin tuskin pääsi kettu livahtamaan pihalle ja totesi surkealla äänellä:

- Tämän minä nyt sain tuomiosta, jonka langetin! Kar­hu oli sittenkin oikeassa, kyllä se on niin, että pahalla hyvä palkitaan tässä matoisessa maailmassa.

Keskustelun aiheita

  1. Kannattaako kostaminen?
  2. Miten koston kierre syntyy?
  3. Onko viisasta palkita hyvä hyvällä?
  4. Miksi ei ole viisasta palkita pahaa hyvällä vaan oikeudenmukaisuudella?
  5. Millä tavalla koston kierre haittaa maailman kansojen elämää?
  6. Mitä seurauksia pettämisestä on pitkällä tähtäyksellä?
  7. Mitä karhun olisi pitänyt tehdä, jotta sen ei olisi käynyt huonosti?

Luontosatuja

Aurinko ja pohjantuuli

Aurinko ja pohjantuuli, Aisopok­sen satu antiikin ajoilta. Aurinko ja pohjantuuli joutuivat riitaan siitä, kumpi oli vahvempi, ja viimemai­nittu koetteli heti voimiaan käymäl­lä tiellä kulkevan miehen kimp­puun. Se yritti puhaltaa vaatteet hänen päältään, repi ja kiskoi hä­nen viittaansa minkä jaksoi, mutta mitä pahemmin myrskysi sitä tiu­kemmin mies kietoutui viittaansa. Sitten oli auringon vuoro, ja se loi muutaman säteensä mieheen, jo­ka pian riisui päällysvaatteensa ja heitti sitten muutkin vaatteensa yl­tään, kun auringonpaiste voimistui ja tuli hellesää.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi parhaan tuloksen saa usein ilman väkivaltaa?
  2. Miksi väkivalta on huono keino?
  3. Oletko joutunut toisten lasten väkivallan kohteeksi?
  4. Onko sinua kohdeltu väkivaltaisesti?
  5. Miksi väkivaltaa pitää välttää?

Ihmeihmisiä

Muinaisissa tarinoissa on runsaasti ihmeihmisiä, jotka mahdottomia tekoja pelastaakseen itsensä tai joitakin muita ihmisiä. Meidän aikanamme kerrotaan taruja Teräsmiehestä, Hämähäkkimiehestä jne.

Räpylä-Niiranen

Toiminta-alu­een laajentaminen mahdottomiin, kyky sulavasti liikkua vedessä tai ilmassa, näyttää jatkuvasti kiehto­van mieltä. Suomalainen versio on itsenäisesti vedessä pärjääväRäpylä­-Niiranen.

Niiranen kuuluu ennen muuta savolaiseen perinteeseen. Yleisim­min hänen asuinpaikakseen maini­taan Iisalmi, joskus tarkennetusti Poroveden kylä. Muista miehistä hän erosi sikäli, että hänellä oli sor­mien ja varpaiden välissä räpylät, kuin vesilinnulla.

Räpylät antoivat Niiraselle sekä uskomattoman uintitaidon että pa­konomaisen halun veteen. Erityi­sesti hän oli viehättynyt sukeltele­maan jään alla, uimaan ylipitkiä matkoja avannosta toiseen. Halu oli voinut yllättää jopa keskellä yötä, toisinaan Niiranen saat­toi viipyä vedessä vuorokausia maalla käymättä.

Räpylä-Niiranen voidaan yhdis­tää ainakin kolmeen muuhun tarinaryhmään. Hänen kerrotaan avustaneen upotettujen esineiden nostossa - tai yrittäneen avustaa, sillä yleensä nosto epäon­nistuu naisten äännähdeltyä täyttä hiljaisuutta vaativassa työssä. Hän on neuvonut kalastajille hyviä apa­jia mutta varovasti: veden alla elä­jän on pysyttävä hyvissä väleissä isojen kalojen, varsinkin mateiden kanssa. Kolmannella tasolla hän liittyy tarinoihin hukkuneista, jotka pysyvätkin hengissä talven yli - heidän suunsa eteen muodostuu syystä tai toisesta ilmakupla, ja isot kalat varjelevat heitä pikkukaloilta.

Keskustelun aiheita

  1. Tutustukaa johonkin nykyajan ihmeihmisestä kertovaan kertomukseen.
  2. Mikä ihmetarinoissa on kiinnostavaa?
  3. Keitä satujen ihmeihmiset nykyajan tarinoissa auttavat ja keitä he vastustavat?
  4. Millaisia ihmeolioita esiintyy tietokonepeleissä?
  5. Miksi monissa saduissa esiintyy väkivaltaa?

Sananlaskuja ja niiden tulkintoja


Ei vara venettä kaada.

- Turhaa laittaa rahaa veneeseen.
- Meillä ei ole varaa kaataa toisen venettä.

Vahinko ei tule kello kaulassa,

- Yöllä ei kannata pitää kaulassa korua vaan kelloa.

Kun kissa on poissa, hyppivät hiiret pöydällä.

- Kannattaa pitää useampi kissa.

Älä osta sikaa säkissä.

- Säkki repeää, koska sika on painava.

Ei ole koiraa karvoihin katsominen.

- Koiralla on paljon karvoja, ei niitä kaikkia voi katsoa.

Ei savua ilman tulta.

- Taloa ei ole lämmitetty.

Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.

- Sen, minkä osaa laulaa, osaa myös viheltää.

Suo siellä vetelä täällä.

- Suot Lapissa, järvet etelässä.

Loppuu kuin kanan lento.

- Kun kana lentää ja Maan vetovoima alkaa vaikuttaa siihen, se putoaa.

Olla pihkassa.

- Rakastaa mäntyä.

Olla kärpäsenä katossa.

- Haluaa lentää eikä olla ihminen.

Olla kukkona tunkiolla.

- Sotkenut itsensä pahasti

Korvat höröllä.

- Lehmällä.

Onnenonkija.

- Ongella ilman uistinta.

Takinkääntäjä.

- Pistää kaikki pesukoneeseen.

Hongankolistaja.

- Metsuri

Tuulesta temmattu.

- Vaatteet on tuuletettu ulkona.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi monet käyttävät sananlaskuja ja kiertoilmaisuja?
  2. Olisiko sinun mielestäsi parempi puhua suoraan kuin sananlaskuilla?
  3. Mitä yllä olevilla sananlaskuilla on haluttu opettaa?
  4. Pystyykö vain vähän suomea osaava ymmärtämään kiertoilmauksia ja sananlaskuja?
  5. Etsikää lisää sananlaskuja ja keskustelkaa niistä.

Mikä minusta tulee isona

- Minusta tulee poliisi, mutta ensin pitää harjoitella piirittäminen ja ampuminen.

- Alastonmallina on hyvä olla koska ei tarvitse pukeutua, voi olla vaan, ja silti tulee palkkaa.

- Minä haluan isona liikunnanopettajaksi, koska liikunta on terveellistä.

- Minusta tulee insinööri ja minä kasvatan parran ja juon kahvia.

Keskustelun aiheita

  1. Miksi tytöt valitsevat erilaisia ammatteja kuin pojat?
  2. Miksi miesten valitsemissa ammateissa usein maksetaan parempaa palkkaa kuin naisten valitsemissa?
  3. oiko jokainen päästä siihen ammattiin. johon toivoo pääsevänsä?
  4. Mitä on viisasta tehdä, jos haluaa päästä johonkin määrättyyn ammattiin?
  5. Mitä hyviä ja huonoja puolia on eri ammateilla?
  6. Onko sellaisia ammatteja, joissa on pelkkiä hyviä puolia mutta ei mitään huonoja puolia?
  7. Mitä hyviä ja huonoja puolia on opettajan ammatissa?

Ajattelu

Mikä on aivojen tehtävä?

- Aivot on hyvät kun ne ajattelevat minun puolestani.

Keskustelun aiheita

  1. Ajattelevatko kivet?
  2. Ajattelevatko kasvit?
  3. Ajatteleeko koira?
  4. Jos koira ajattelee, mistä tietää, että se ajattelee?
  5. Missä sijaitsevat aivot?
  6. Miksi kasveilla ei ole aivoja, mutta useimmilla eläimillä on?
  7. Miksi ihminen osaa ajatella paremmin kuin koira?

Perinteet

Mikä on perinne?

Oppitunnin aiheena olivat erilaiset suomalaiset perinteet. Aluksi opettaja halusi selvittää, ymmärtävätkö oppilaat, mitä perinne tarkoittaa. Jiri halusi valottaa sanan merkitystä muille esimerkin avulla:

- Perinne on semmoinen, että jos isä on käyttänyt ulkohuusia, niin sen isän poika käyttää sitä samaa ulkohuusia.

Kun ulkohuusi tuli kylälle

Vielä viime vuosisadalla kaikilla maalaistaloilla ei ollut ulkohuusia vessasta puhumattakaan. Perinteenä oli, että navetan tunkiolla oli riuku, jolla käytiin ulostamassa. Ensiksi ulkohuusin tekivät kaksi kylän puuseppää. Huusi sijaitsi navetan päädyssä tai navetan takana. Huusi oli laudoista tehty koppi, jossa oli tavallisesti kaksi reikäpenkkiä. Ulosteet tippuivat reiästä penkin alle. Sieltä ne siirrettiin aikanaan tunkioon. Vessapaperin sijasta käytettiin vanhoja sanomalehtiä.

Ulkohuusissa on pakkasella kylmä, ja sinne pitää mennä usein lumihangessa. Ulkohuusit on useimmissa maalaistaloissakin korvattu vessoilla. Hyvin hoidettu ulkohuusi säästää kuitenkin luontoa verrattuna vessaan. Ulkohuuseilla voitaisiin parantaa kehitysmaiden terveysoloja. Kompostoimalla myös ihmisten ulosteet saadaan lannoitteita, joita kehitysmaat joutuvat muuten ostamaan ulkomailta rahalla.

Saunomisperinne

Menneinä aikoina jokaisessa maalaistalossa oli sauna. Sauna oli paikka, jossa peseydyttiin ja otettiin löylyä. Kaupungeissa oli isoja yhteisiä saunoja, joissa käymisestä perittiin maksu. Saunat olivat puulämmitteisiä, ja myös vesi piti lämmittää puilla muuripadassa. Usein puut ja vesi piti tuoda saunaan kaukaa, ja saunan lämmittämisessä oli paljon työtä. Talvipakkasella saunaa ei tahtonut saada oikein lämpimäksi. Saunaa lämmitettiin vain kerran tai kaksi kertaa viikossa. Muina päivinä tyydyttiin pesemään vain käsiä ja kasvoja jos niitäkään.

Kylpyhuoneita ja suihkuja rakennettiin ensin enimmäkseen vain kaupunkeihin, mutta nyt melkein kaikissa maalaistaloissakin on kylpyhuone. Kylpyhuoneessa voi peseytyä joka päivä, ja joskus useamminkin. Kylpyhuonetta ei tarvitse erikseen lämmittää, vaan lämpö ja lämmin vesi tulevat samasta lämmitysjärjestelmästä kuin muuhunkin taloon.

Koska saunasta on muodostunut suomalainen perinne, saunoja rakennetaan nykyään kylpyhuoneen lisäksi jopa kerrostaloasuntoihin. Sauna ei ole enää tarpeellinen peseytymishuone vaan saunomisperinnettä yllä pitävä paikka.

Keskustelun aiheita

  1. Mitä perinteet ovat?
  2. Onko olemassa hyviä perinteitä ja huonoja perinteitä?
  3. Mitä niiden, jotka eivät pidä perinteistä, pitäisi tehdä, jotta perinteet eivät rasittaisi heitä?
  4. Miten uusia perinteitä syntyy (esimerkiksi tietokoneiden vuoksi)?
  5. Mitä vanhoista perinteistä ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?
  6. Mitkä uusista perinteistä ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?
  7. Miksi ihmiset eivät ole yksimielisiä siitä, mitkä perinteet ovat hyviä ja mitkä huonoja?
  8. Miksi jotkut kannattavat monia perinteitä ja jotkut eivät mitään?
  9. Miten perinneriidat pitäisi ratkaista?

Miesten työt ja naisten työt

- Voisitko Yrjö tiskata?

- Minä en tee naisten töitä, Yrjö vastasi.

- Löytyy täältä miesten töitäkin, ulkohuusin alusta pitäisi tyhjentää, vastasi Irja.

Keskustelun aiheita

  1. Onko mielestäsi olemassa miesten töitä ja naisten töitä? Jos jokin työ on miesten työ tai naisten työ, millä perusteella?
  2. Miksi miehen pitää osallistua myös kotitaloustöihin?
  3. Miksi ?miesten töistä? ja ?naisten töistä? pitäisi päästä eroon myös työpaikoilla?
  4. Miksi useimmat johtajat ovat miehiä?
  5. Miksi useimmat opettajat ovat naisia?