Varsin yleisesti nimenantoa juhlitaan. Nimi saatetaan pitää salassa ja julkistaa vasta nimiäisissä. Oikein juhlallisissa nimiäisissä pidetään juhlapuhe ja tarjoillaan paikalle kutsutuille vähintää kakkukahvit.

Avioliiton solmimista ei tarvitse välttämättä juhlia. Avioliiton solmimiseen tarvitaan aiihen oikeutettu viranomainen ja hääparin lisäksi kaksi todistajaa.

Avioliiton solmimisen juhliminen on yleistynyt, ja juhlat saattavat olla suuret ja komeat. Puheiden pitämisen aloittaa morsiamen isä, mutta puheita, tarjoilua ja tanssia voi olla aamuyöhön asti.

Tavallisesti hääpari saa melkoisen määrän häälahjoja. Tapana on, että morsiamen vanhemmat maksavat häät, mutta myös nuoripari itse voi kustantaa ne.

Hautajaiset ovat hieman erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä polttohautaus vai arkkuhautaus.

Keskustelun aiheita

Arkipyhät

Keskustelun aiheita

Isot kristilliset juhlat

Keskustelun aiheita

Tutustuminen toisiin

Keskustelun aiheita

Minä ja aikuiset

Keskustelun aiheita

Harrastukset

Television katsominen

Pelit

Tiede

Taide

Käsityöt

Ruoan laitto

Puutarhan hoito

Puutarhanhoito on kasvien kasvattamista ja hoitamista. Siihen liittyy usein esimerkiksi kasvien kastelemista, siistimistä ja lannoittamista. Puutarhanhoidon ammattilaisia ja harrastajia kutsutaan puutarhureiksi.

Puutarhanhoito voi olla pienimuotoista ja yhteen kasviin keskittyvää, kuten ruohon kasvattamista. Toisaalta se ilmenee myös pikkutarkkana taidemuotona, joka on ollut arvostetussa asemassa monissa kulttuureissa.

Ulkomuotonsa lisäksi kasveja kasvatetaan usein ruoaksi, esimerkiksi niiden hedelmien tai marjojen takia. Ruoantuotannon suhteen puutarhanhoito eroaa maataloudesta etenkin mittakaavassaan. Siinä missä maatalous on ammattimaista ja laajaa, puutarhanhoito on yleensä pienimuotoista ja vähän työllistävää.

Lemmikkieläimet

Liikunta

Matkustelu

Keräily

Valokuvaus ja videokuvaus

Tietokoneet ja tietotekniikka

Internet

Järjestötoiminta

Keskustelun aiheita

Miltä minä näytän

Miten ihmiset arvioivat ulkonäköä

Pituus ja lyhyys

Lihavuus ja laihuus

Silmien, hiusten ja ihon väri

Makuja on hyvin monia

Keskustelun aiheita

Millainen olen

Luonteenpiirteet

Keskustelun aiheita

Missä olen hyvä, missä en?

Keskustelun aiheita

Erilaisia ympäristöjä

Mikä on ympäristö

Keskustelun aiheita

Asuinympäristöjen kehitys Suomessa

Keskustelun aiheita

Asuinympäristöt nykyään

Asumislähiö

Keskustan kaupunginosa Kallio

Kallio Helingissä

Kallio on Helsingin vanha työläiskaupunginosa. Nykyään se taiteilijakaupunginosana vastannee Pariisin Montmartrea.

Helsingin ydinkeskustaan sieltä on kohtuullinen kävelymatka. Puutalot on korvattu kerrostaloilla, ja asuntojen keskikoko on pieni.

Kaikki palvelut löytyvät kaupunginosasta.

Eräillä kaduilla on hyvin runsaasti liikennettä, mikä heikentää ilman laatua.

Korpiseudun maalaiskylä

Kesällä tätä kirjoitetaan korpiseudun maalaiskylässä. Talo on entinen pienviljelystila, jossa on kolmen huoneen ja tupakeittiön asuinrakennus, aitta, navetta ja sauna.

Aikaisemmin tilalla oli myös riihi ja heinälatoja, mutta ne on vuosikymmenien kuluessa poltettu polttopuina.

Pelloille on istutettu metsää ja se on kasvanut kaikkialle muualle paitsi ei rantaniitylle, jota edellen hallitsevat ruohokasvit.

Aikoinaan tilalle oli vain kärrytie, ja kun kylällä oli paljon pisteaitoja, matkan teko oli veräjistä johtuen hidasta.

Tilalle saapui ensimmäisenä autolla metsätyönjohtaja, joka ei sanunut missään muualla nähneensä niin paljon veräjiä eikä missään muualla veräjää keskellä siltaa.

Talo ja kolme sen naapuritaloista ovat talvella tyhjiä. Yhdessä talossa asuu eläkkeellä oleva leskirouva ja kahdessa muusssa talossa asuu eläkkeellä oleva vanhapoika.

Kylällä on jäljellä kaksi pienviljeliää, jotka hoitavat viljelmiä ja karjaa.

Kaikki kylän koulut on kauan sitten lakkautettu, ja lähimpään kyläkauppaan on matkaa seitsemän kilometriä. Kauppa-auto ja kirjastoauto liikennöivät muutaman kerran viikossa.

Postin palvelut hoitaa postin jakeelua hoitava taksiautoilija.

Metsien tehohoito on tehnyt luonnossa liikkumisen vaikeaksi, tosin hoitamattomassa metsässäkään ei ole helppoa liikkua.

Jopa puhelin- ja Internetyhteyksien suhteen on vaikeaa, kun linkkimastot ovat kaukana ja mäkien takana. Televisio näkyy kunnolla, jos on antennivahvistin.

Kylän kokoontumispaikka nuorisoseurantalo Läntelä on kauan sitten purettu.

Vuorelan taajama (Siilinjärvi)

Vuorela on Siilinjärven eteläisin osa, joka sijaitsee aivan Kuopion rajan tuntumassa. Kuopion pohjoisista kaupunginosista Vuorelan erottavat vain Kallansillat. Vuorela kasvaa jatkuvasti sinne rakennettavien uusien kerrostaloalueiden myötä. Vuorelassa on noin 2700 asukasta Vuorelan kautta kulkevat valtatie 5 ja valtatie 9 (entinen valtatie 17).

Vuorelasta on kotoisin muun muassa kokoomuksen Jyrki Katainen.

Vuorelassa on kaksi päivittäistavarakauppaa: Sale ja K-market. Lisäksi sinne avataan toinen K-market. Vuorelassa on myös Apteekki ja Teboil.Vuorelassa sijaitsevat Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Vuorelan kirkko ja Vuorelan koulu, jossa opetetaan luokka-asteita 1-6. Koulussa on noin 300 oppilasta.

Joensuun kartano Lounais-Suomessa

Sammon johtajan Björn Wahlroosin kartano Joensuu

Alla Helsingin Sanomain kuvaus kartanon saamista maataloustuista

Sampo-konsernin pääjohtaja ja suuromistaja Björn Wahlroos sai viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän viljelijätukea kuin 2000-luvun alussa.

Pääasiassa EU:lta tulleet tuet olivat vuonna 2002 noin 131000 euroa, mutta viime vuonna tukisumma oli jo 302000 euroa.

Wahlroosin viljelijätuet ovat nousseet kuudessa vuodessa melko tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta viime vuonna tuet hypähtivät 35 prosenttia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että Wahlroosin Joensuun-kartanossa Halikossa lopetettiin sokerijuurikkaan viljely. Lopettamista tuetaan enemmän kuin itse viljelyä.

Tukisumman nousu käy ilmi Ylen TV2:n Tuomio-ohjelman Maaseutuvirastosta pyytämistä tiedoista, joissa ovat mukana sekä EU:n että Suomen maksamat tuet.

Leikkuupuimuri ohrapellossa

Torstaina Maaseutuviraston internetissä julkistetut tilastot perustuvat pelkästään EU:n maksamiin tukiin. Luvuista voi myös päätellä, että valtaosa eli lähemmäs 90 prosenttia Wahlroosin saamasta tuesta tulee EU:sta. Suomen maksamaa tukea oli nimittäin viime varainhoitovuonna vain noin 40000 euroa ja EU:n maksamaa 261000 euroa.

Tuet ovat kuitenkin taskurahoja Wahlroosin noin kymmenen miljoonan euron vuosituloihin verrattuna.

Tavalliset Pohjanmaan maanviljelijät

YLE Keski-Pohjanmaa

Tyypillinen pohjalaistalonpoikaistalo

Maanviljelijän uupumista edeltää usein pitkä ketju vastoinkäymisiä. Jaksamista haittaavat erityisesti maatilan ulkopuolelta tulevat vaikeasti ennakoitavat asiat, kuten jatkuvasti muuttuva EU-säännöstö tai tautikierre navetassa.

Keskipohjalaiset maanviljelijät pohtivat tiistaina yhdessä henkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita. Kälviälle oli saapunut useita kymmeniä tuottajia eri puolilta Keski-Pohjanmaata. Tilaisuudessa puhunut ProAgria Keski-Pohjanmaan talousneuvoja Juha Nivala kuvaa maanviljelijöitä hyvinvoinnin kannalta riskiryhmäksi.

- Riskiryhmä sen takia, koska viljelijöillä työajan ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen yhteys on heikko. Eli työmäärä on isompi mitä tavanomaisesti työssä olevilla ihmisillä on, mutta palkka on selvästi heikompi.

Maanviljelys eroaa tavanomaisesta työnteosta useallakin eri tavalla, ja se näkyy erityisesti elämän murroskohdissa. Esimerkiksi avioerossa menettää usein läheisimmän työkaverin, ja jos niin huonosti käy, että yhteinen yritys kaatuu toisen lähtiessä, menee myös ammatti.

ProAgrian selvityksen mukaan tila, jossa tuottajapariskunta voi hyvin, myös tuottaa paremmin. Jaksamisesta kannattaa huolehtia siitäkin huolimatta, ettei yhteisiä etelänmatkoja aina katsota hyvällä.

- Perinteisessä viljelijäkulttuurissa ei ole oikein totuttu siihen, että sijoitetaan itseen. Se on nähty monesti turhanpäiväisenä ja ehkä laiskuutenakin. Nuoret katsovat asiaa jo hieman eri tavalla, ja kyllä hyödyt ovat havaittavissa, Juha Nivala toteaa.

Työuupumus hiipii maatiloillekin usein pikku hiljaa ajan kanssa. Psykologi Paavo Hokkanen suosittelee pitkäaikaislääkityksenä huolen pitämistä itsestä ja läheisistä. Hän muistuttaa myös, ettei elämä muutu kertarysäyksellä.

- Jos on jotain tiettyjä hankaluuksia, kannattaa ennemmin elää pienin askelin. Heikkovoimaisen askel hyytyy varmasti, jos pitää muuttaa koko elämä.

Virkkalan omakotialue Lohjalla

Virkkalan rautatiepysäkki kauan sitten

Virkkala on entisen Lohjan kunnan keskustaajama, ja sen ympärillä on laaja omakotialue.

Tämän kirjoittaja on elämänkatsomustiedon opettaja-aikoinaan asunut Maksjoen kylässä vuonna 1940 rakennetussa lautatalossa. Talolla oli nykymittapuille katsottuna suurehko puutarhatontti, joka rajoittui puistoksi kaavoitettuun metsikköön, katuun ja naapuriin. Lähellä oli lampi ja kävelymatkan päässä järvi.

Pähkinäniemi, lähin uimaranta

Talossa oli ensimmäisessä kerroksessa kaksi huonetta, keittiö ja WC ja yläkerrassa kaksi huonetta ja sinne rakennettiin myös suihkulla varustettu WC. Kellarissa oli mm. sauna.

Tontilla kasvoi paljon hedelmäpuita ja entinen lammenpohja sopi myös puutarjhan pitoon, koska multaa oli puolimetriä paksusti.

Maksjoen alakoulu

Lähin alakoulu oli parin sadan metrin päässä ja siellä käitiin koulua neljä vuotta. Sitten koululaisten piti siirtyä kauempana olevaan alakouluun. Kun matka oli alle viisi kilometriä, kunta ei maksanut kuljetuksia. Monet ostivat lapselleen matkalipun itse.

Yläkoulu sijaitsi vajaan kilometrin kävelymatkan päässä.

Lukioon oli vähän yli viisi kilometriä ja koulumatkoihin sai avustusta.

Muutaman sadan metrin päässä oli lähikauppa, ja Virkkalan keskustaan oli kaksi kilometriä.

Virkkalan suurin etu on epäilemättä se, että sieltä on Helsinkiin vain 60 kilometriä.

Keskustelun aiheita

Millaisessa asunnossa asut?
Millaisessa asunnossa haluaisit asua?
Jos et asu sellaisessa asunnossa kuin tahtoisit, mistä se johtuu?
Mikä on hyvää ja huonoa kaupungissa asumisessa?
Mikä on hyvää ja huonoa maalla asumisessa?
Mikä on hyvää ja huonoa omakotitalossa asumisessa?
Mikä on hyvää ja huonoa rivitalossa asumisessa?
Mikä on hyvää ja huonoa paritalossa asumisessa?
Mikä on hyvää ja huonoa kerrostalossa asumisessa?
Millainen on koulumatkasi? Onko se liian pitkä?

Erilaisia maisemia ja luonnonympäristöjä

Suomen historialliset maakunnat

Suomen historiallisen maakunnat ovat:

Lappi
Länsipohja
Pohjanmaa
Savo
Karjala
Häme
Satakunta
Varsinais-Suomi
Uusimaa ja
Ahvenanmaa.

Nykyään maakunniksi kutsutaan huomattavasti pienempiä alueita, joita kutsutaan kuitenkin maakunniksi.

Alla oleva esitys ei ole maantieteen kurssi vaan siinä on havaintoja sieltä täältä, usein paikalisten viranomaisten esittäminä.

Suomen rajatkaan eivät ole enää samat kuin yllä olevassa kuvassa, ja on osia karjalasta, jotka eivät ole koskaan kuuluneet Suomeen.

Lappi

Alue

Lappi on Suomen pohjoisinmaakuntajakaen maanrajaa Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa.Samalla olemme osa Pohjoiskalottia sekä Barentsin aluetta. Pohjoinen napapiiri kulkee Lapin eteläosassa. Siihen voi tutustua esimerkiksi Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä, jonne napapiiri sopivasti asettuu.

Asukkaat

Lappi on laaja, mutta siellä ei ole kovin paljon asukkaita.. Eniten asukkaita on Rovaniemen, Kemin sekä Tornion kaupungeissa.Saamelaisia asuu asuuEnontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissasekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Nämä kunnat muodostavat nykyisenSaamelaisalueen yhdessä Ruotsin ja Norjan pohjoisosien sekä Kuolan niemimaan kanssa.

Elinkeinoja

Lapintalous perustuurikkaan luontomme antimiin.Elinkeinoista erityisesti metsä- ja metalliteollisuus ovatvahvoja talouden peruspilareita, kun esimerkiksi kaivostoiminnan merkitys korostunee tulevaisuudessa. Matkailu oheispalveluineen on alati kasvava teollisuudenala, jolla on erityisen tärkeä merkitys erityisesti Lapin syrjäisemmillä seuduilla.

Kulttuuri

Lappilaista kulttuuria tuodaan esille monissa museoissa ja näyttelyissä. Lapin maakuntamuseo Arktikum, Saamelaismuseo Siida, Aineen taidemuseo ja monet muut esittelevät lappilaista taidetta ja kulttuuriperinteitä laadukkaalla tavalla. Oman merkittävän osansa lappilaiseen kulttuuriosaamiseen tuovat myös teatterit, kirjastot sekä eri taidealojen edustajat.

Moninainen luonto

Lapin luonto on monipuolisen vaihteleva.Tunturit ja meren rannikkoalue muodostavat suuria korkeuseroja. Lapin jakoko Suomenkorkein kohta löytyy Enontekiöltä - Halti-tunturilta.

Lapin laajalla alueella sijaitsee kahdeksan kansallispuistoa. Ne ovat arvokkaita ja suojeltuja luonnonnähtävyyksiä, joissa luonnon rikkaus korostuu. Vesialueista tunnetuimpia ovat Inarijärvi sekä Suomen pisin joki, Kemijoki.

Keskustelun aiheita

Vuodenajat ovat kesä, syksy, talvi ja kevät. Millä tavalla Lapin vuodenajat poikkeaa muun Suomen vuodenajoista?
Keitä ovat saamelaiset? Mitä kieltä he puhuvat?
Miksi saamaleiset asuvat aivan Lapin pohjoisosassa?
Oletko käynyt Lapissa?
Missä Joulupukki asuu?

Pohjanmaa

Elämänlaatu syntyy pienistä asioista.

Siitä, että työpaikka on lähellä. Siitä, että työpäivän jälkeen pääsee harrastamaan tai luontoon rentoutumaan. Siitä, että lapset saavat varttua turvallisessa ympäristössä. Tai siitä, että koti sijaitsee viihtyisällä ja rauhallisella paikalla.

Elämänlaadun rakennusosien kokoaminen on Pohjanmaalla helppoa, sillä elämän perusasiat ovat täällä kohdallaan.

Ainutlaatuinen luonnonympäristö

Merta, lakeuksia ja metsää. Upeaa saaristoa ja uljaita jokimaisemia

Jäidenlähtö Kyrönjoella, raivokas syysmyrsky Merenkurkussa. Tuhansien kurkien elotanssi Söderfjärdenin pelloilla, teerien syyssoidin aamu-usvaisella nevalla. Merikotka, joka ylväänä liitää tuulten kannattelemana kaupungin yllä.

Merestä nouseva maa

Pohjanmaa nousee sananmukaisesti merestä.

Maankohoaminen on ainutlaatuinen luonnonilmiö, joka jatkuvasti muuttaa maakunnan rantaviivaa ja rannikkoa. Maa kohoaa merestä peräti kahdeksan millimetriä vuodessa.

Arkielämän luonnonsuojelua

Pohjalainen arvostaa luontoa, sillä luonnosta on elanto perinteisesti saatu. Se näkyy myös siitä, miten pohjalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen. Keskeistä on pyrkimys luonnon tasapainon säilyttämiseen ja luonnon monipuolisuuden vaalimiseen.

Pohjanmaalla kehitetään mm. vesiensuojelua, kotimaisten energianlähteiden käyttöä ja metsänhoitoa. Pohjanmaa on edelläkävijä jätehuollon alalla.

Yhtesöllinen pääoma

Kesäteattereita, lavatansseja, kotiseutumuseoita. Musiikkia, taidetta, urheilua.

Pohjanmaan erittäin vilkkaaksi kehuttu kulttuuri- ja yhdistystoiminta kokoaa pohjalaiset yhteen.

Alvar Aallon suunnittelema uskonnollinen keskus Seinäjoella

Uskonnollisia liikkeitäkin löytyy Pohjanmaalta enemmän kuin koko muusta Suomesta yhteensä.

evankelisuus
herännäisyys eli körttiläisyys
karismaattinen liike
lestadiolaisuus
rukoilevaisuus

Murteistaan maakunta tunnetaan

Elävät pohjalaismurteet, niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin, ovat tunnettuja kaikkialla.

Leveää murretta käytti pakinoissaan mm. Vaasa-lehden päätoimittaja Jaakko Ikola alias Vaasan Jaakkoo:

"Oottako kuullu jotta keskellä tykkien pauhua ja korttileipääkin rakkaus jyllää aina vain? Se käy kun väkevä jästi joka hetki taikinas, se paisuu, puhkuu, sihisöö, poksahteloo ja paukahtaakin välistä ku ilmapallo rakkauren markkinoolla.

Se on väkevä ja hullu tauti, josta paapat ja muorit ovat jo päässehet rauhaan, mutta nuoret se panoo lantta lauree aivan pään sekooksihin ja moni on tullu hulluksikin, kun ei oo saanu sitä omaksensa, jota on tahtonu, huulet höplänny ja syrän tykyttäny."

(pakinasta "Maija meinas jymähyttää")

Tunnettuja ovat myös ruotsinkieliset pohjalaismurteet. Esimerkkinä mainittakoon Närpiön murre, joka ei välttämättä heti avaudu edes ruotsia äidinkielenään puhuvalle.

Pohjanmaalla on yritteliäisyyttä

Kun pohjalainen saa idean, hän lähtee sitä myös toteuttamaan. Näin Pohjanmaalle on syntynyt pitkälle erikoistunutta elinkeinotoimintaa: kasvihuoneviljelyä, turkistarhausta ja veneenrakennusta.

Kasvihuoneviljely on Pohjanmaalle eräänlainen tavaramerkki: yli puolet kaikista Suomessa tuotetuista tomaateista ja melkein puolet kurkuista tulee Pohjanmaalta.

Veneenrakennus on pohjalaisten taito, varsinkin maakunnan pohjoisosissa: siellä rakennetaan maailman kalleimmat purjeveneet.

Talouden kasvua, kestävää kehitystä

Osallisuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys ovat asioita, joihin pohjalaiset kannattavat.

"Pohjanmaamme elää, kasvaa ja kehittää maakunnista parhaiten. Meillä yhdistyvät osallisuus, kilpailukyky, kestävä kehitys."

Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet

Pohjanmaan sijainti keskellä Pohjolaa on maakunnan menestyksen syitäa. Liikenneyhteydet muihin suuriin keskuksiin ovat hyvät, kuten myös yhteydet Merenkurkun yli Ruotsiin.

Keskustelun aiheita

Miksi maa nousee merestä Pohjanmaalla.
Missä maa laskee?
Ovatko pohjalaiset tosissaan niin hyviä kuin he itseään kehuvat?
Missä sijaitsee Oulu? Mitä kaikkea Oulussa on?
Millainen pohjalainen maisema on?
Mitä erilaisia perinteitä pohjalaisilla on?
Miksi keskustapuolueen poliitikkoja on tavattu Ostrobotnian ravintolasta Helsingisä?

Kainuu

Kainuuseen pitää tulla hiljaa
ja sujahtaa maisemaan huomaamatta.
Pitää hiihtää metsiä, yöpyä mökeissä,
jutella talon väen kanssa illalla.
Vuosikautisen harrastuksen jälkeen
saattaa maakunnan arvoitus
hieman avautua.

Veikko Huovinen

Kainuu kuuluu myös Pohjanmaahan, mutta tässä esityksessä se on otettu esimerkiksi Itä-Suomen pohjoisesta osasta.

Asukkaat ja elinkeinot

Kainuu sijaitsee keskellä Manner-Suomea Oulujärven ympärillä.

Maisemaa hallitsevat vaarat, metsät, vesistöt, suot, puhdas avara luonto petoineen. Talven lumipeite on maamme vahvimpia.

Kiutaköngäs

Vientituotteita ovat mittalaitteet, ajoneuvotietokoneet, junavaunut, elektroniikka, talkki, kivituotteet, luonto ja luonnontuotteet. Huonoja puolia ovat työttömyys, väestön väheneminen, tiedossa oleva väestörakenteen muutos ja maakunnan talouden kehitys.

Kulttuuri

Kainuun asutuksen historia on maamme vanhimpia. Kulttuurissamme kohtaavat perinteet ja nykyaika kiehtovalla tavalla, kalevalaisuus vaikuttaa monissa tapahtumissa ja käyntikohteissa.

Ilmari Kiannon Puneinen viiva kuvaa köyhyyttä Kainuussa sata vuotta sitten

Sanan taide on väkevää ja herkkää, tuotteliaimpia kirjailijoita eri aikakausilta ovat Elias Lönnrot, Eino Leino, Ilmari Kianto ja Veikko Huovinen.

Kansaa kauempaakin rientoihin kokoavat Kajaanin Runoviikko ja Katinkullan teemaviikonloput. Kuhmon henki on aistittavissa vuosittain heinäkuussa kamarimusiikkifestivaalien yhdistäessä musiikin ystävät ympäri maailmaa.

Valtakunnallista mainetta ovat tuoneet Kajaanin kaupunginteatteri, Teatteri Retikka, ja Generaattori. Urheilukulttuuria edustaa mm. vuosittain Hyrynsalmella järjestettävät Suopotkupallon MM-kisat.

Kainuun maakunta –kuntayhtymä

Kainuussa järjestetään maakuntakokeilu, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiselle. Tavoitteena on turvata asukkaille julkiset palvelut, toteuttaa laajoja kehittämishankkeita ja lisätä maakunnan päätösvaltaa suhteessa valtionhallintoon.

Lakiin perustuvassa kokeilussa järjestetään uudelleen maakunnan ja kuntien välistä työnjakoa. Kunnilta siirtyi maakunnan hoidettavaksi sosiaali- ja terveydenhuolto lähes kokonaan, sekä lukio- ja ammatillinen koulutus. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä suunnittelusta ja kehittämisestä.

Kansalaisille näkyvin muutos on terveydenhoitopalvelujen valinnanvapaus.

Maakunnan palveluntuotannon rahoittavat Kainuun kunnat ja valtio. Maakunnan ylintä päätösvaltaa toiminnasta ja rahoituksesta käyttää kansanvaalilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valittu maakuntavaltuusto.

Keskustelun aiheita

Oltko Kainuusta tai oletko käynyt Kainuussa?
Millä tavalla Kainuu eroaa muusta Suomesta?
Mikä Kainuussa on hyvää ja mikä huonoa?
Miksi Kainuussa käy paljon matkailijoita?
Mitä Urho Kekkonen teki Kainuussa?

Savo

Pohjois-Savo

Rönön saaren ökylähiö Kallavedessä Kuopiossa

Pohjois-Savo on kauneinta Järvi-Suomea. Maakunnan kolme suurinta kaupunkia kuvaavat hyvin alueen monipuolista luonnetta. Rikkaassa järvimaisemassa sijaitseva Pohjois-Savon keskus - Kuopio -on aktiivinen ja elinvoimainen korkean teknologian yritystoiminnan keskittymä.

Varkaudessa suljetaan paperikoneita

Vesistöreittien varteen syntynyt Varkaus kansainvälinen teollisuuskaupunki ja Iisalmi kulttuuristaan rikas maaseutukaupunki.

Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta.

Etelä-Savo

Etelä-Savo on kaakkoisessa Suomessa, parin tunnin juna- tai automatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Etelä-Savo tunnetaan ehkä parhaiten Saimaasta, sen saaristosta ja norpasta, mutta myös Mikkelin torista, Savonlinnan Oopperajuhlista, Pieksämäen vetureista ja Heinäveden luostareista.

Keskustelun aiheita

Oletko savolainen tai oletko käynyt Savossa?
Millä tavalla savolaiset poikkeavat pohjalaisista?
Millä tavalla savolaistalot eroavat pohjalaisista taloista?
Miksi Savossa harrastettiin hyvin pitkään kaskiviljelyä?
Onko totta, että savolaiset ovat umpikieroja, kateellisia ja ilkeitä?

Karjala

Pohjois-Karjala

Kolin kansallismaisema

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen ja korkein kohta Lieksan Koli.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjään.

Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Etelä-Karjala

Saimaan kanava

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Se on nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa.

Imatran koski

Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä. Etelä-Karjalan pohjoisin kunta on Parikkala. Eteläisin kunta on Lappeenranta ja sen kaupuginosa Ylämaa.

Keskustelun aiheita

Miksi Suomi menetti huommattavan osan Karjalaa Neuvostoliitolle?
Mitä tapahtui niille karjalaisille, jotka menettivät silloin kotinsa?
Oletko karjalainen tai tunnetko karjalaisia?
Oletko käynyt Karjalassa?
Miksi Venäjä ei palauta ennen Suomeen kuuluneita Karjalan osia takaisin Suomelle?

Kymenlaakso

Vesivoimala Kymijoessa

Kymenlaakson maakuntaon Suomen maakunta Kaakkois-Suomessa. Maakunnan nimi johtuu sen halki kulkevasta Kymijoesta, jonka varrella tai lähellä sitä ovat seudun suurimmat asutuskeskukset.

Kymenlaakso oli Suomen ensimmäisiä laajasti teollistuneita alueita jo kauan sitten.

Teollisuus keskittyi Voikkaan ja Kotkan välisen rautatien varteen. Nykyään alue kärsii raskaan teollisuuden, pääosin paperiteollisuuden, taantumisesta, kun korvaavaa työllistäjää ei ole löytynyt.

Taantumisen seurauksena alueella on muuttotappio pääosin Helsingin seudulle. Silti alueelle muuttaa väkeä jopa ulkomailta, etupäässä Venäjältä.

Saaristoristeilyllä

Kymenlaakso avasi ensimmäisenä Suomen maakuntana oman yhteystoimiston Viroon.

Keskustelun aiheita

Mistä johtuu, että Kymenlaaksoon syntyi metsäteollisuutta aikaisemmin kuin Suomen muihin osiin?
Mitä Kymenlaakson metsäteollisuudelle on tapahtunut viime aikoina?
Oletko kotoisin tai oletko käynyt Kymenlaaksossa?
Mitä hyötyä ja haittaa Kymenlaaksolle on Venäjän läheisyydestä?
Millainen on Kymenlaakson luonyo?

Keski-Suomi

Keski-Suomi on nimensä mukaisesti läpileikkaus koko Suomesta keskellä Suomea. Keski-Suomen parasta antia ovat lukuista järvet,kumpuileva maasto,rikkaat kalavedet ja kosket, maalaistalot ja rantamökitsekä risteilyt Päijänteellä, Keiteleellä ja Keurusselällä.

Eteläisen Suomen komeimmat ikimetsät löytyvät Keski-Suomesta, ja parhaiten niihin voi tutustuaPyhä-Häkin kansallispuistossa. Alueemme muutkansallispuistot ovatLeivonmäki,Isojärvi jaSalamajärvi.

Aktiviilomalaisten kannattaa valita lomakohteekseen joku maakunnan matkailukeskuksista.Omaa rauhaa kaipaavat lomalaisetvuokraavat loma-asunnon rantoineen – ja tarjontaa on paljon.

Jyväskylä

Uusi Jyväskylä on kulttuurin, koulutuksen ja kaupan keskus. Jyväskylän keskustan suosituin kokoontumispaikka onkävelykatu putiikkeineen ja ravintoloineen. Seon kuin kaupunkilaisten olohuone.Alvar Aalto –museoja monta Aallon suunnittelemaa rakennusta tuovat seudulle arkkitehtuurin ystäviä ympäri maailman.

Sanakylässä paloi arvokas sauna

Tutustu myös näihin:UNESCOn maailmanperintökohde Petäjäveden kirkko, ainutlaatuinen Saunakylä Muuramessa sekä Kivikauden kylä Saarijärvellä.

Jämsän seudulla lomaillaan ympäri vuoden.Himos on talvilomailijan suosikkikohde, mutta Himoksella tapahtuu kesälläkin, ja tapahtumia riittää moneen makuun. Jämsän seutu on toimiva kokonaisuus luontoa, palveluja, tapahtumia ja kulttuurielämyksiä. Isojärven kansallispuisto soveltuu hyvin päivän tai parin retkikohteeksi.

Keuruun matkailukohteissaon vaalittupaikkakunnan perinteitä.Vanhassa Pappilassa voit nauttia mamsellinkahvipöydän antimista. Pappilan navetassa sijaitsee matkailukeskus Kamana: Keuruun museo, matkailutoimisto ja matkailuneuvonta, kahvila-ravintola Myllytuuli ja Keuruun Taiteilijaseuran taidelainaamo. Piha-aitoissa on kesäisintaidenäyttelyitä ja pienmyymälöitä. Siipirataslaiva Elias Lönnrot risteilee Keuruulta Mänttään. Muita kohteita: Keuruun Vanha Kirkko ja Haapamäen Höyryveturipuisto.

Saarijärven ja Viitasaaren seutu on tunnettu kauniista luonnosta ja koskista.Seutukunnan tunnetuin hotelli on perinteikäs Kylpylähotelli Summassaari. Kivikauden kylä on arkeologisiin tutkimuksiin perustuva myöhäiskivikautisen kylän ennallistus Summasjärven rannalla.

Hyvä retkikohde on Pyhä-Häkin kansallispuisto, joka on koskemattomien aarniometsien ja ikivanhojen puiden puisto. Suosittuja käyntikohteita ovat myös Wanhat Wehkeet Karstulassa sekä kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä.

Keskustelun aiheita

Oletko keskisuomalainen tai oletko käynyt Keski-Suomessa?
Millä tavalla Keski-Suomi eroaa Pohjanmaasta, Hämeestä ja Savosta?
Miksi Suomen pääkaupunki ei sijaitse Keski-Suomessa?
Pitäisikä Suomen pääkaupunki siirtää Keski-Suomeen?
Mitä murretta Keski-Suomessa puhutaan?

Häme

Hämettä on nykyisin useissa maakunnissa, mm. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Tässä esityksessä on esitetty Hämeen yhteydessä Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa.

Kanta-Häme

Hämeenlinna

Kanta-Häme on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät Uusimaa, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Päijät-Häme

Lahti Vesijärven rannalla

Päijät-Häme on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää historiallisen Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät Uusimaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa. Päijät-Hämeessä sijaitsevat Päijänteen eteläpää ja Vesijärvi.

Pirkanmaa

Pirkanmaaon Suomen maakunta, josta osa sijaitsee Satakunnan ja osa Hämeen historiallisten maakuntien alueella. Asukasluvullaan se on Suomen toiseksi suurin maakunta.

Väestötiheys on runsaasti yli kaksi kertaa Suomen keskiarvon. Pirkanmaan pohjoisosat ovat kuitenkin melko harvaan asuttuja. Väestönkasvu sekä harvaanasuttujen koillisten alueiden erottaminen maakunnasta ovat nostaneet Pirkanmaan väestötiheyttä.

Nimensä Pirkanmaa on saanut Pirkkalasta, joka keskiajalla käsitti suurimman osan nykyisestä Pirkanmaasta.

Pirkanmaata ympäröivät Varsinais-Suomi, Satakunnan nykymaakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suurin osa Kokemäenjoen vesistön järvialueesta sijaitsee Pirkanmaan alueella, joskin Vanajavesi on osittain Kanta-Hämeessä.

Tampere 1918

Pirkanmaan maakuntakeskus on Tampere. Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan kehityksen edistämiseksi ja hoitaa muun muassa maakuntakaavoitusta.

Keskustelun aiheita

Ovatko hämäläiset oikeasti hitaita?
Kerro jokin hämäläisvitsi.
Miksi Hämeessä on linna?
Miksi Internetistä on vaikea löytää hämäläistytön kuvaa?
Miksi Tampereella on paljon teollisuutta?

Satakunta

Satakunta on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta seitsemänneksi väkirikkain.

Pohjois-Satakunnan seutukuntaan kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen. Maaseutumaisen seutukunnan keskus on Kankaanpään kaupunki.

Kankaanpää palvelee laajahkoa seutua ja kaupungissa on pientä ja keskisuurta teollista tuotantoa. Niinisalon varuskunta sijaitsee Kankaanpäässä. Pohjois-Satakunnan tärkeimmät tuotannon alat ovat tekstiili- ja nahkateollisuus, puutuotteiden valmistus ja kasvihuoneviljely. Seutukunnan vahvimpina vetovoimatekijöinä ovat alueen luonto, retkeilyreitit ja Jämin hiihtoputki.

Porin seutukunta ulottuu mereltä maakunnan kaakkoiskulmille. Seutukuntaan kuuluvat Merikarvia, Pori, Pomarkku, Ulvila, Nakkila, Huittinen, Harjavalta, Kokemäki ja Luvia. Alue muodostaa maakunnan ydinalueen ja se on väestöpohjaltaan suurin maakunnan seutukunnista. Porin seutu on Suomen seitsemänneksi suurin työssäkäynti- ja talousalue.

Rauman seutukunta sijaitsee Satakunnan etelä-osassa Kokemäenjokilaaksosta Varsinais-Suomen rajalle. Seutukuntaan kuuluvat Rauma, Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Seutu on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla on rikas kulttuuripohja ja -historia sekä vahva itsetunto. Seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen.

Alueen kulttuurihistoriaa kuvastavat Eurassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin tunnettu rautakautinen kalmisto. Rauman Lapissa sijaitseva Sammallahdenmäen pronssikautinen muinaisjäännösalue sekä Vanha Rauma ovat Unescon maailmanperintökohteita.

Rauman seudulta löydät kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki.

Euran muinaislöydöt ja Rauman merelliset palvelut on paketoitu matkailijan käyttöön. Vieraile vaikka Kylmäpihlajan majakalla, Vuojoen kartanossa Eurajoella tai Pyhäjärven rantamilla.

Keskustelun aiheita

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen luonto poikkeaa monilta osin muun Suomen luonnosta. Alueen arvokkaimpia luontotyyppejä ovat Saaristomeri ja lehdot.

Tammivyöhyke ulottuu Turun saaristoon sekä Varsinais-Suomen rannikolle. Turun edustalla Ruissalon saaressa onkin Suomen laajimmat tammimetsät. Myös maaeläimistö on lajilukumäärältään Suomen rikkainta. Valtaosa koko Suomen hyönteislajistosta on tavattu Varsinais-Suomessa. Koskematonta luontoa Varsinais-Suomessa on kuitenkin jäljellä enää hyvin vähän.

Joki- ja perinteiset maanviljelysalueet jylhien merenrantojen lisäksi luovat Varsinais-Suomelle ainutlaatuisen miljöön. Maakunnan korkein kohta on Särämäki Salon Kiikalassa. Alueen maaperä on pääosiltaan melko nuorta ja uutta maata nousee merestä jatkuvasti pikkuhiljaa lisää Turun saaristossa. Maaperä on alavaa ja muun Suomen oloihin nähden hedelmällistä. Varsinais-Suomea onkin kutsuttu Suomen vilja-aitaksi.

Metsätammi on Varsinais-Suomen maakuntakasvi. Tammen luontaiset esiintymät Varsinais-Suomessa on hyvin kirjattu, ja niitä löytyy lähes jokaisesta kunnasta jotka jäävät hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lähes kaikki esiintymät ovat pienialaisia puuryhmiä tai metsäsaarekkeita keskellä havumetsää tai sekametsää, lukuun ottamatta Ruissaloa, jossa sijaitsevat Suomen laajimmat suojellut tammiaarniometsät.

Kaikkia muitakin jaloja lehtipuita tavataan luonnossa Varsinais-Suomen maakunnassa yleisemmin kuin muualla Suomessa. Yleisimmät ovat pähkinäpensas, vaahtera ja tammi. Ruissalon saari Turussa on pienestä koostaan huolimatta sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue Suomessa. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura -verkostoon vuonna.

Varsinais-Suomen vesistöistä tärkeimpiä ovat Aurajoki, jonka jokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee Saaristomereen. Maakunnan suurin järvi on Säkylän Pyhäjärvi. Järveen laskee kaksi suurempaa jokea, Yläneenjoki ja Pyhäjoki.

Turun saaristo maakunnan lounaisosassa muodostuu noin hyvin monesta saaresta, joista osa on pieniä kallioluotoja, osa taas suuria asuttuja saaria. Suuria yli neliökilometrin laajuisia saaria on muutama sata.

Joidenkin lähteiden mukaan Saaristomeri on maailman suurin saaristo saarten määrän mukaan laskettuna. Alue on Aurajokilaakson tavoin yksi Suomen kansallismaisemista. Luonto on alueella hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät saarnimetsiköt ja karut kallioluodot.

Ensimmäisen Salpausselän jatkeena on alueen eteläosissa joukko soraharjun pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on Länsi-Turunmaan, Korppoon Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa Kemiönsaaren, Dragsfjärdin Örö. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.

"Saaristomeren alue on osalle meistä elinkeinon lähde ja osa jokapäiväistä elämää, ja monelle muulle virkistys- ja harrastuspaikka. Riippumatta siitä, nautimmeko sen tunnelmasta säännöllisesti, Saaristomeri on ainutlaatuinen aarteemme, jonka suojelu on yhteinen asiamme," kirjoittaa Tasavallan presidentti Tarja Halonen tervehdyksessään Saaristomeri.info -verkkosivuille.

Keskustelun aiheita

Uusimaa

Uusimaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla. Uudenmaan historiallinen maakunta käsittää laajemman alueen, joka jakautuu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja (läntisen) Kymenlaakson nykymaakuntiin.

Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen väkirikkain ja tiheimmin asuttu maakunta: Yli neljännes suomalaisista asuu Uudellamaalla.

Uusimaa ja etenkin sen rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua. Kun Helsinki virallistettiin Suomen pääkaupungiksi vuonna suomen kieli alkoi yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. Nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa. Suomen kielen asema vahvistuu, kun seudulle muuttaa väestöä muualta Suomesta, ja monissa kunnissa ruotsinkieliset ovat jääneet vähemmistöksi.

Uudellamaalla tuotetaan yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta. Elinkeinorakenne on palveluvaltainen.

Itä-Uudenmaan maakunta liitetään kokonaisuudessaan Uudenmaan maakuntaan. Käytännössä uuden Uudenmaan maakunnan rajat vastaavat lakkautetun Uudenmaan läänin rajoja Päijät-Hämeeseen kuuluvia Artjärven ja Orimattilan kuntia lukuun ottamatta.

Maaperä ja pinnanmuodostus

Uudenmaan maaperä on peruskalliota: graniittia, gneissejä ja erilaisia seoskivilajeja. Alueen länsiosan kallioperälle ovat tyypillisiä liuskeisissa gneisseissä olevat kalkkikivijuonteet.

Lohjan alueella on rikas kalkkikivivyöhyke ja kalkkikiven louhinnalla on siellä vuosisataiset perinteet. Lohjanjärven rannoille on kehittynyt omintakeisesti muodostuneita kalkkikivikallioita, kuten Ämmänuuneiksi kutsutut kalkkikivionkalot. Järvenpään ja Keravan alueella kallioperä on mikroliinigraniittista. Alueella on myös metamorfisia ja migmaatiittisia kivilajeja sekä granodioriittisten ja kvartsidioriittisten kivilajien nauha. Pohjois-Espoossa on laajoilla alueilla vallitsevana kivilajina mikrokliinigraniitti.

Pinnanmuodoltaan Uusimaa on yhtenäistä sisämaasta Suomenlahtea kohti viettävää rannikkomaata. Pienissä piirteissä maakunnan pinnanmuodot sen sijaan vaihtelevat runsaastikin. Keski-Uudellemaalle (ja nykyiselle Itä-Uudellamaalle) ovat ominaisia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet.

Rannikon tuntumassa on jyrkkäpiirteisiä avokalliomaastoja. Maakunnan korkeimmat mäet ja vuoret sijaitsevat alueen länsiosissa, esimerkiksi Keinumäki ja Mankoolin kukkula Nummi-Pusulassa sijaitseva Lintukiimanvuori on tunnettu näköalapaikka.

Voimakas murtumasysteemi tekee Uudenmaan mäistä ja vuorista jyrkkäseinäisiä. Hiidenkirnuja esiintyy muun muassa Hangossa ja Vihdissä. Itämeri-vaiheiden muinaisrannat ovat jättäneet maisemaan jälkensä paikoittaisina törminä.

Uudenmaan maalajit muodostuivat mannerjään sulaessa. Kun mannerjää pysähtyi paikoilleen sadoiksi vuosiksi, syntyivät salpausselät ja Lohjanselkä. Niiden eteläreunoille kerrostui karkeampaa maa-ainesta hienojakoisemman aineksen kulkeutuessa kauemmaksi synnyttäen silloisen meren pohjaan nykyiset viljavat savikot. Kun jään reuna alkoi Salpausselkävaiheen jälkeen vetäytyä, Lohjanselkä salpasi luoteispuolelleen läntisen Uudenmaan järviseudun. Siellä on maakunnan laajin yhtenäinen vesistö, Lohjan reitti, johon kuuluvat Uudenmaan suurimmat järvet Lohjanjärvi ja Hiidenvesi

Uudenmaan rannikkovyöhyke on erittäin rikkonainen. Merenrannikon lahdet kuten myös sisämaan kapeat järvet ja joet kulkevat usein kallioperän suorissa, jyrkkärinteisissä murroslinjoissa. Useat merenlahdet työntyvät syvälle sisämaahan, kuten Espoonlahti ja Pohjanpitäjänlahti. Niemistä pisimpiä ovat taasen Hankoniemi, Upinniemi ja Porkkalanniemi.

Uudenmaan ulkosaaristossa on lukuisia pieniä kalliosaaria, luotoja ja kareja. Sisäsaaristossa saaret ovat isompia, kapeiden salmien toisistaan erottamia. Maanviljelyn ja asutuksen osuus kasvaa mantereen läheisyydessä. Huomattavimpia saaristoalueita ovat Tammisaaren saaristo sekä Porvoon ja Pellingin saaristot.

Kasvillisuus

Läntisen Uudenmaan yleisin metsätyyppi on käenkaali-mustikkatyyppi, Keski- ja Itä-Uudellamaalla vallitsee mustikkatyyppi. Kasvillisuus on pohjoisempaan Suomeen verrattuna rehevää. Suurin osa Suomen lehtoalueista sijaitsee joko Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa. Arat hedelmäpuut, kuten kirsikka, päärynä ja luumu menestyvät Uudenmaan puutarhoissa.

Tammi ja saarni kasvavat luonnossa harvinaisina Uudellamaalla, jossa ne ovat levinneisyytensä pohjoisrajalla. Kanta-Hämeen maakunnan puolella niitä ei juurikaan tapaa. Laajoja lehtoalueita jaloine lehtipuineen on varsinkin Lohjan ja Hangon seuduilla. Tammi muodostaa muutamissa paikoissa jopa laajahkoja sekametsiä, varsinkin maakunnan länsiosassa ja muutamissa paikoissa pääkaupunkiseudulla, kuten Vantaalla Tammiston suojelualueella.

Myös pähkinäpensas on yleinen Uudenmaan lehdoissa. Valkovuokko on maakunnan nimikkokasvi, mikä on osuvaa, sillä keväisin huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa Uudenmaan runsaat lehdot peittyvät valkovuokkomereen. Koilliseen mentäessä kasvillisuus muuttuu karummaksi, mutta myös Itä-Uudellamaalla on etenkin savikkoalueilla varsin rehevää kasvillisuutta.

Kaskenpolton seurauksena ja myös muuta Suomea lauhkeamman ilmaston vuoksi koivu ja leppä ovat yleistyneet, vaikkakin valtapuita ovat yhä kuusi ja mänty. Sisäsaaristossa kasvillisuus on samantyyppistä kuin mantereella, mutta ulkosaariston kallioilla on karua.

Rannikon vesialueita leimaavat laajat ruoko- ja kaislakasvustot. Ulkosaarien ympärillä on rakkolevä- ja ulompana punalevävyö. Soita on Uudenmaan pinta-alasta (ml. Itä-Uusimaa) alle kymmenen prosenttia.

Pääkaupunkiseudun luoteisosassa sijaitsee tuhansien hehtaarien laajuinen luonnonsuojelualue Nuuksion kansallispuisto karuine kalliomäkineen ja kosteine kuusivaltaisine rotkoineen ja rämeineen.

Ilmasto

Uusimaa kuuluu eteläisimmiltä osiltaan sekä Lohjanjärven alueella hemiboreaaliseen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeeseen. Pääosin ilmasto on kuitenkin eteläboreaalista kuusivyöhykettä. Maakunta sijaitsee manner- ja meri-ilmaston välissä, joten paikalliset erot lämpötiloissa ja sademäärissä ovat sangen suuret.

Kevät saapuu Uudellemaalle maaliskuun lopulla, eli noin kuukautta aiemmin kuin esimerkiksi Lappiin. Sademäärät ovat varsinkin Uudenmaan rannikolla suurempia kuin Suomessa keskimäärin.

Auringonpaistetunteja on rannikolla ja saaristossa enemmän kuin sisämaassa. Päivän pituus pimeimpänä vuodenaikana on Uudellamaalla kuutisen tuntia ja valoisimpana aikana noin 19 tuntia. Ero päivän pituudessa maakunnan eteläisimmän ja pohjoisimman osan välillä on talvi- ja kesäpäivänseisauksien aikana noin 20 minuuttia.

Keskustelun aiheita

Suomen nykyiset maakunnat

Keskustelun aiheita

Eloton ja elävä

Mikä on elollista ja mikä on elotonta?

Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen sekä ainetta että energiaa: vettä, ravintoa, valoa, lämpöä ja yleensä ilmaa.

Kasvi on eliö. Se ottaa juurillaan ravinteita ja vettä maaperästä. Lehdillään se ottaa kaasuja ilmakehästä. Kasvi valmistaa näistä elottomanluonnon aineista uusia, monimutkaisempia aineita, jotka ovat elollista luontoa.

Kun kasvi sitten kuolee, sienet ja muut pikkueliöt hajottavat sen. Kasvi häviää, mutta sen aineet siirtyvät ravinteina takaisin maaperään ja kaasuina ilmakehään. Kasvin aineet siis siirtyvät jälleen elottomaan luontoon yksinkertaisempina aineina.

Kaikki elollisen luonnon eliöt rakentuvat samoista aineista ja yhdisteistä kuin eloton luontokin. Elävien eliöiden yhdisteet ovat kuitenkin monimutkaisempia, monen eri aineen muodostamia, kuin elottomassa luonnossa. Kaikissa elävissä eliöissä hiili on tärkeä osa.

Hiiltä sanotaankin elämän aineeksi. Hiiltä sisältävä yhdiste on nimeltään orgaaninen yhdiste ja sellaisia on ihmisessäkin paljon.

Keskustelun aiheita

Eliöt

Kasvit siis ovat eliöitä. Myös sienet ja bakteerit ovat eliöitä. Eläimet ja niiden ryhmässä ihmisetkin ovat eliöitä. Ihminen on yksi laji.

Kaikki eliöt tarvitsevat elääkseen erilaisia aineita. Niitä ne ottavat ympäristöstään ja yhdistelevät niitä sellaisiksi aineiksi, joita tarvitsevat. Ja aineet, joita eliöt eivät tarvitse, ne poistavat itsestään. Sanomme, että eliöillä on aineenvaihdunta.

Kaikki eliöt koostuvat pienen pienistä rakenneosista, soluista. Solut ovat kaikenlaisen elämän pienimpiä, mutta tärkeimpiä osasia. Solut ovat kuin elämän rakennuspalikoita.

Kaikki eliöt liikkuvat. Kasvitkin liikkuvat, mutta niin hitaasti, että et erota sitä.

Kaikki eliöt myös syntyvät, kasvavat ja kuolevat. Sanomme, että eliöillä on elämänkaari.

Uusien eliöiden syntymistä sanotaan lisääntymiseksi. Eliöt voivat lisääntyä vain saman lajin yksilöiden kanssa.

Maapallolla on hyvin suuri määrä erilaisia eläinlajeja, kasvilajeja ja sienilajeja. Kuitenkin lajien määrä vähenee vähitellen, koska uusia lajeja kehittyy hitaammin kuin toisia häviää.

Siksi ihmisen olisi viisasta suojella luontoa, että tällainen luonnon köyhtyminen loppuisi.

Keskustelun aiheita

Solu

Yksi solu on pienin elämän muoto. Kaikki eliöt - bakteerit, sienet, kasvit ja eläimet -muodostuvat soluista. Solut ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä kuin mikroskoopilla.

Bakteerilla on vain yksi solu ja se on elävä eliö. Ihmisellä on soluja on suunnaton määrä.

Yhdessä veripisarassa on miljoona solua. Solut ovat erilaisia, koska niillä on erilaisia tehtäviä. Siitä huolimatta jokaisesta solusta löytyvät samat osat, jotka tekevät samoja asioita samalla tavalla.

Solua ympäröi solukalvo. Se suojaa solua ja pitää sen koossa. Solukalvossa on kuljetusreittejä, joita pitkin aineet tulevat ja menevät.

Tuma säätelee solun toimintaa. Sen geenit ovat reseptejä, joiden mukaan elämälle tärkeät aineet valmistetaan. Solulimassa on pieniä osasia, joilla on tärkeitä tehtäviä.

Solut ovat erilaisia ja niillä on erilaisia tehtäviä. Kuitenkin kaikki solut toimivat samojen periaatteiden mukaan ja niissä ovat samat, tärkeät osaset.

Kaikki solut lisääntyvät olemassa olevista soluista. Tumalliset solut lisääntyvät jakautumalla.

Keskustelun aiheita

Lisääntyminen

Jos uusia eliöitä ei syntyisi, elämä loppuisi pian. Vanhat eliöthän kuolevat oman elämänkaarensa lopussa. Elämä kuitenkin jatkuu, koska eliöt voivat lisääntyä.

Lisääntyminen tarkoittaa sitä, että syntyy uusi saman eliölajin yksilö, uusi bakteeri, uusi kasvi, uusi eläin tai uusi ihminen.

Kaikki eliöt rakentuvat soluista. Solujen toiminta ja yhteistyö on elämän perusta. Lisääntyminen perustuu solujen jakaantumiseen.

Koira ja ihminen ovat nisäkkäitä. Molempien lisääntymisessä tarvitaan erityisiä sukusoluja. Kahden eri sukupuolta olevan yksilön, koiraan ja naaraan, miehen ja naisen, sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä.

Muistat, että tuma on solun keskus. Tuman geeneissä on tärkeä tieto siitä, millainen eliö on ja mitä ominaisuuksia uudelle eliölle pitää kehittyä, että se selviää hengissä.

Sukusoluissa on vain puolet yksilön kaikista geeneistä. Hedelmöityksessä uusi yksilö saa puolet geeneistä naaraalta eli äidiltä ja puolet koiraalta eli isältä. Siksi uusi yksilö ei koskaan ole ihan samanlainen kuin sen vanhemmat.

Monet kasvit ja alkeelliset eläimet voivat lisääntyä myös suvuttomasti. Silloin ei tarvita sukusoluja, vaan uusi yksilö saa alkunsa emoyksilön kappaleesta.

Keskustelun aiheita

Evoluutio

Jos joskus mietit tällaisia asioita, mietit samaa kuin ihminen on kaikkina aikoina miettinyt:

Miten elämä on saanut alkunsa? Kun kysymykseen on ollut vaikea vastata, eri kansojen keskuudessa on syntynyt erilaisia tarinoita elämän alkamisesta.

Nykyisin tiedämme jo monia asioita elämän syntymisestä ja kehittymisestä maapallolla, koska näitä asioita on pystytty tutkimaan tieteellisin menetelmin ja laittein. Luonnontiede tutkii sekä nykyistä että menneiden aikojen elämää.

Elämän syntymistä ja kehittymistä maapallolla nimitetään evoluutioksi. Nykyään on paljon evoluutiota koskevaa tietoa. Sitä on saatu, kun on löydetty kasvien ja eläinten kivettyneitä jäänteitä eli fossiileja.

Tutkijat osaavat selvittää tarkasti, kuinka vanha fossiili on. Uutta fossiilia verrataan aikaisemmin löydettyihin. Tiede tutkii fossiilien eroja ja yhtäläisyyksiä.

Elämän kehittymistä voidaan tutkia myös vertailemalla nykyään eläviä lajeja keskenään.

Eliöt ovat sopeutuneet oman elinympäristönsä olosuhteisiin. Lajit ovat pitkien aikojen kuluessa uusiksi lajeiksi ja ne eliölajit, jotka nyt näemme ympärillämme, ovat kehittyneet jostakin aikaisemmasta lajista.

Charles Darwinia pidetään evoluution keksijänä. Hän kirjoitti 1859 kirjan, jossa hän ajatuksensa siitä, miten eri eliölajit ovat maapallolla syntyneet ja kehittyneet.

Hän ajatteli, että sellainen eliölaji, joka menestyy, voi tuottaa enemmän jälkeläisiä kuin tarvitaan korvaamaan lajin aikuisia. Laji säilyy. Mutta rajatulla alueella menestyvä laji ei saa koskaan kasvaa liian suureksi.

Darwin löysi monta ominaisuutta, jotka auttavat eliölajia selviytymään ja lisääntymään. Lajit ovat aina riippuvaisia toisista lajeista samassa elinympäristössä. Saman lajin yksilöt ovat erilaisia ja yksilöillä voi olla ominaisuuksia, jotka auttavat niitä selviytymään paremmin, jotkut yksilöt selviävät paremmin ja jotkut huonommin.

Tietyt ominaisuudet säilyvät ja kehittyvät, Ne auttavat lajia sopeutumaan yhä paremmin ympäristöönsä. Darwin teki tutkimuksiaan Galapagos –saarilla ja sieltä hän löysi todisteita ajatuksilleen.

Keskustelun aiheita

Kasvit

Kun menet ovesta ulos ja katsot ympärillesi, voit nähdä useita erilaisia kasveja. Voit pienessä ajassa löytää monta lajia. Maapallolla on yli 400 000 erilaista kasvilajia.

Erilaiset lajit kasvavat eri tavoin. Puut ovat korkeita ja niiden runko on vahva. Luonnossa kasvaa myös pensaita, varpuja ja ruohoja.

Keskustelun aiheita

Yhteyttäminen

Kasvit rakentuvat soluista, niin kuin kaikki muutkin eliöt. Kasvisolut ovat samantapaisia kuin eläinsolut, mutta kasvisoluissa on lisäksi viherhiukkasia.

Viherhiukkasissa kasvit valmistavat sokeria hiilidioksidista ja vedestä auringon energian avulla. Tätä aineiden yhdistämistyötä kutsutaan yhteyttämiseksi. Kasvit voivat käyttää sokerin ravintona tai rakennusaineena.

Yhteyttämisen ansiosta auringon energiaa saadaan maapallolle eliöiden ravinnoksi. Koska eläimet eivät pysty itse tuottamaan ravintoa, ne syövät kasveja. Porkkana, jonka sinä syöt, on yhteyttämisessä syntynyttä ravintoa.

Kasvi tarvitsee itse osan sokerista, jota se yhteyttäessään valmistaa. Kasveilla on samanlainen soluhengitys kuin eläimilläkin. Sokeri palaa hapen avulla ja tapahtumassa vapautuu energiaa. Kasvi tarvitsee sokeria myös solujen rakennusaineeksi.

Keskustelun aiheita

Erilaisia kasveja

Maapallolla kasvoi leviä jo silloin, kun eläimiä ei ollut olemassakaan. Levät yhteyttivät ja tuottivat maapallon ilmakehään happea, joka teki mahdolliseksi eläinten kehittymisen.

Itiökasveja ovat sammalet ja sanikkaiset. Sammaleita on tuhansia eri lajeja. Niillä on itiöpesäke, jossa pienet itiöt kehittyvät. Itiöt leviävät tuulen mukana ja laskeutuvat maahan.

Sammalilta ei voi erottaa juurta. Joillakin sammaleilla voi olla varsi ja lehti erikseen.

Tavallisimmat ja yleisimmät kasvit ovat siemenkasveja. Siemenkasvit lisääntyvät siementen avulla. Siemenet kehittyvät kukassa, jos tapahtuu hedelmöitys.

Hedelmöityksessä kasvin emille kulkeutuu siitepölyä. Hedelmöitykseen tarvitaan tuulen tai hyönteisten apua.

Keskustelun aiheita

Eläimet

Eläimet hankkivat ravintonsa syömällä joko kasveja tai toisia eläimiä. Kaikki eläimet ovat täysin riippuvaisia kasveista, jotka yhteyttävät ja tuottavat ravintoa.

Eläimillä on yhteisiä ominaisuuksia: liikkuminen, hengittäminen, verenkierto ja aistit.

Yhteiset ominaisuudet vaihtelevat sen mukaan, millaisessa ympäristössä ja millaisissa olosuhteissa eläin elää.

Sopeutuminen elinympäristöön on muokannut eläinten aisteja. Esimerkiksi näköaisti saattaa aikaa myöten menettää merkityksensä, jos eläin jostain syystä siirtyy elämään pimeissä tai hämärissä oloissa.

Maan sisällä elää monia sokeita lajeja. Niiden tuntoaisti, hyvä kuulo tai hajuaisti korvaa näköaistin.

Keskustelun aiheita

Erilaisia eläimiä

Maapallolla on yli miljoona erilaista eläinlajia. Eläimet jaetaan selkärankaisiin ja selkärangattomiin.

Selkärankaisilla on tukiranka ruumiin sisällä. Selkärangattomilla tukiranka ympäröi ruumista tai sitä ei ole ollenkaan

Yleensä eläimet lisääntyvät suvullisesti. Uusi eläin saa alkunsa, kun siittiösolu hedelmöittää naaraan munasolun.

Nisäkkäillä, linnuilla ja hyönteisillä hedelmöitys tapahtuu naaraan elimistössä. Kaloilla ja sammakoilla hedelmöitys tapahtuu vedessä.

Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia ja ruokkivat poikasia omalla maidollaan.

Lintujen, kalojen, matelijoiden ja sammakkoeläinten poikaset kuoriutuvat munista.

Hyönteisetkin kuoriutuvat munista, mutta munasta kuoriutuu ensin toukka. Toukat luovat nahkansa useitakin kertoja. Lopuksi toukka koteloituu. Tätä tapahtumaa sanotaan täydelliseksi muodonvaihdokseksi.

Kaikilla hyönteisillä ei ole täydellistä muodonvaihdosta. Kun toukka kehittyy vähitellen aikuiseksi ilman kotelovaihetta, sitä kutsutaan valinnaiseksi muodonvaihdokseksi.

Keskustelun aiheita

Sienet ja jäkälät

Sienet eivät yhteytä. Ne saavat ravintonsa hajottamalla kuolleita eliöitä. Sienten tehtävä on tärkeä, koska ne vapauttavat ravinteita kasvavien kasvien käyttöön.

Suurin osa näistä sienistä kasvaa rihmastona maan alla. Maan päällä kasvaa vain pieni osa sientä. Se on sienen itiöemä. Itiöemään kehittyy kahdenlaisia itiöitä, joista uudet rihmastot saavat alkunsa. Sienten itiöitä on kaikkialla maapallolla.

Sieniä pidettiin ennen kasveina, mutta nykyään tiedetään, että ne poikkeavat kasveista lähes yhtä paljon kuin eläimetkin.

Home on myös sieni. Se pilaa elintarvikkeita ja kosteita rakennuksia. Kaikki homeet eivät ole haitallisia.

Hiivasientä käytetään leivonnassa. Hiiva käyttää taikinan muita aineita ravinnokseen.

Hiiva hengittää ulos hiilidioksidia, joka tekee leivän kuohkeaksi. Ilman hiivaa leipä jäisi matalaksi ja kovaksi.

Kivien tai puiden pinnalla on usein värikkäitä ja röpelöisiä laikkuja. Se on jäkälää.

Jäkälässä yhdistyvätkin kasvien ja sienten ominaisuudet. Leväosakas pystyy yhteyttämään ja sieniosakas hajottamaan.

Jäkälät kasvavat hyvin hitaasti, joten ne eivät pysty kilpailemaan nopeakasvuisten ruohojen kanssa. Jäkälät ovatkin vallanneet kaikkein karuimmat kasvupaikat, missä mikään muu eliö ei pärjää.

Keskustelun aiheita

Mikrobit

Bakteerit ovat hyvin pieniä eliöitä, joilla on vain yksi solu. Bakteereja tavataan kaikkialla maapallolla. Niitä löytyy vuorten huipuilta, merten syvänteistä, kuumista lähteistä ja jäätiköiltä. Bakteerit ovat välttämättömiä sinun ja muiden eliöiden hyvinvoinnille. Mutta on bakteereja, jotka aiheuttavat muille eliöille vaarallisia tulehduksia ja tauteja.

Virukset ovat vielä bakteerejakin pienempiä. Virukset voivat elää vain elävässä solussa.

Bakteerit ja virukset ovat yhteiseltä nimeltään mikrobeja. Tämän nimen ne ovat saaneet, koska ne ovat niin pieniä.

Keskustelun aiheita

Vuodenajat Suomen luonnossa

Valokuvia

Neljä vuodenaikaa

Keskustelun aiheita

Kasvien elämää eri vuodenaikoina

Kasvien olomuodot

Yksivuotinen, monivuotinen

Kasvikunnan muutokset talven tullessa

Keskustelun aiheita

Eläinten keinoja selviytyä talvesta

Lintujen muutto

Eläinten vaellukset

Talviuni ja talvihorros

Kylmänhorros

Keskustelun aiheita

Kauneus luonnossa

Jotkut kasvit näyttävät meistä kauniilta. Saatamme olla eri mieltä siitä, mikä kasvi on kaunein, mutta useimmat meistä pitävät ainakin joitakin kasveja kauniina. Vierailulle mentäessä on usein tapana ilahduttaa isäntäväkeä viemällä heille kukkia, hyvin usein ruusuja. Monet haluavat asua omakotitalossa järven tai meren rannalla, koska monet pitävät rantamaisemaa kauniina. Kauniina pidettyjä maisemia on maalattu kankaalle ja valokuvattu.

Kauneus on ihmisen silmässä siinä mielessä, että pitkän kehityksensä aikana ihmisen esi-isät ovat oppineet vertailemaan eri ympäristöjä. Ehkä järven ranta on meistä kaunis, koska esi-isämme ovat kalastaneet järvien rannoilla. Ehkä ikimetsä on kaunis siitä syystä, että esi-isämme metsästivät siellä. Ehkä peltomaisema on kaunis siitä syystä, että esi-isämme saivat sieltä ravintoa.

Jotkut Australian eläimet saattavat näyttää suomalaisista rumilta. Suomalaisten esi-isät eivät ole koskaan asuneet siinä Australiassa, jossa nuo eläimet kehittyivät. Erityisesti eläinten pennut näyttävät monista ihmisistä kauniilta. Koira on syntynyt siten, että ihminen on ryhtynyt kesyttämään susia. Ehkä muutaman kuukauden ikäiset orvoksi jääneet sudenpennut ovat hellyttäneet esi-isiämme niin, että meillä on nyt sudesta polveutuvia koiria. Sudet ja koirat ovat niin läheistä sukua, että ne voivat lisääntyä keskenään.

Metsien hyötykäyttö kuten avohakkuut ja vesistöjen säännöstely kuten kosken patoaminen sähkövoiman tuotantoa varten saattavat rumentaa maisemaa. Maisema voi muuttua lopullisesti. Järviä ja soita on kuivatettu. On kaadettu sellaisia Lapin metsiä, joiden kasvamiseen on mennyt satoja vuosia. Kasveja kuolee sukupuuttoon ihmisen toiminnan seurauksena. Myös eläimiä kuolee sukupuuttoon.

Aivotutkijat ovat ensimmäisen kerran paikantaneet alueen, jossa kauneuselämys syntyy. Tämä alue herää toimimaan ihmisen kauniiksi kokemista asioista, riippumatta siitä aistitaanko ne näkemällä vai kuulemalla.

Brittiläisen Goldsmith's Collegen tutkimuksessa oli mukana 21 vapaaehtoista, jotka katsoivat kuvia maalauksista ja kuuntelivat musiikkikappaleita, samalla kun magneettikuvauslaite rekisteröi heidän aivojensa toimintaa. Vapaaehtoisia pyydettiin myös arvioimaan kunkin teoksen kohdalla, kokivatko he sen "rumaksi", "yhdentekeväksi" tai "kauniiksi".

Koehenkilöt oli valittu siten, että he edustivat erilaisia kansallisia ryhmiä ja mielipiteitä.

Kuvien katselu ja musiikin kuuntelu herätti monia eri aivoalueita, mutta vain yksi aivoalue, heräsi molemmista aistielämyksistä. Tulokset osoittivat myös riippuvuuden kauneuskokemuksen aivonalueen toiminnan välillä. Mitä kauniimmaksi koehenkilöt teoksen kokivat, sitä voimakkaampaa alueen aivitoiminta oli.

Alue on aikaisemmissakin tutkimuksissa yhdistetty kauneuden kokemiseen, mutta alue on melko laaja ja se on mukana myös monissa muissa toiminnoissa, kuten tunteiden säätelyssä ja päätöksenteossa. Tutkijat onnistuivat paikantamaan kauneuskokemuksen alueen aikaisempaa täsmällisemmin.

Tutkimus tuonee lisätietoa vanhaan kiistakysymykseen siitä, onko kauneus teoksen ominaisuus vai onko teoksen kauneuden kokeminen täysin yksilöllistä. Tutkijoiden mukaan tulokset kallistavat vaakakupin jälkimmäisen vaihtoehdon hyväksi. Heidän mukaansa ihminen tuskin kokee teosta kauniiksi, ellei tämä aivoalue samalla aktivoidu.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että alueen herääminen toimintaan sinällään tuottaisi kauneuden kokemuksen, vaan ainoastaan, että sitä tarvitaan, jotta kokemus kauneudesta syntyisi.