Johdanto: Kuuluvatko ateistit suomalaiseen yhteiskuntaan

Eurooppalaiset arvot

Mikä tekee onnelliseksi

Elämänkatsomustietoa on vain Suomessa

Uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu oppiaine

Uskonnottomilla on oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään

Luonnontutkimus ja uskonnottomat elämänkäsitykset

Jumalat eivät kuulu uskonnottomaan elämänkäsitykseen

Uskonnottomilla on oikeus tuntea jumalatodistusten paikkansapitämättömyys

Uskonnottomien arvokäsitykset

Kysymys elämän tarkoituksesta tai mielekkyydestä

Tämä oppimateriaali ei ota kantaa arvokäsityksiin

Tässä oppimateriaalissa ei ole minkään uskonnon propagandaa

Nimiä, vuosilukuja ja sivistyssanoja ei tarvitse muistaa

Historiaa

Uskontojen historia ja siveysoppi

YK:n ihmisoikeustoimikunta puuttui peruskoulun opetukseen

Uskonnottomien oikeuksia on jälleen vähennetty

Vasemmistoliitto (SKDL) ja suomenruotsalaiset vähentämässä uskonnottomien oikeuksia

Uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien välistä eroa on käytetty uskonnottomien syrjimiseen

Elämänkatsomustieto tuli lukioon evankelis-luterilaisen kirkon painostuksesta

FETO:n jäsenten enemmistö on kristittyjä

Painetut oppikirjat ovat evankelis-luterilaisen kirkon tahdon mukaisia

Neekeri on poistettu sanastosta

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon

Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120.000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830.000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60.000, helluntailiikkeeseen yli 50.000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70.000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Vasta silloin kirjallinen ja sähköinen kirkosta eroaminen tulivat Suomessa mahdollisiksi. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Suomessa voi erota kirkosta käyttämällä palvelua

http://eroakirkosta.fi/

jota ylläpitää

http://vata.fi/

Tehtäviä

1. Kenellä on todistuksen taakka?
2. Onko olemassa kumoamisen taakka?
3. Kannattaako pikkuasioista kiistellä ollenkaan?
4. Pitäisikö uskonnottimien kohtelua kouluissa parantaa?
5. Miksi ortodokseja (pieni ryhmä) kohdellaan kouluissa paremmin kuin uskonnottomia (suuri ryhmä).
6. Miksi muslimeja kohdellaan kouluissa paremmin kuin ateisteja?
7. Miksi agnostikot vastustavat ateistien oikeuksia?
   

Peruskäsitteitä

Mitä elämänkäsitykseen kuuluu

• oikea ja väärä,
• poliittiset käsitykset,
• todellisuuden luonne, erityisesti ihmismielen luonne
  
• todellisuustutkimuksen tulokset ja luonne
• taiteen luonne

Elämänkatsomus

Todellisuuskäsitys

Maailmankuva

Elämänkäsitykset voivat esittää arvoarvostelmia toisistaan

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Ratkaise itse

Elämänasenne

Filosofian professori Harry Stopes-Roe patentoi aikoinaan käsitteen "life stance" eli elämänasenna.

Suomalainen professori G. H. v. Wright käytti sanaa elämänasenna.

Miltä tuntuisi oppiaine, jonka nimi olisi "elämänasennetieto"?

Hyvä elämä

Tehtäviä

1. Laadi luettelo niistä asioista, jotka mielestäsi kuuluvat hyvään elämään.
2. Tee tilasto näin saatujen listojen perusteella.
3. Jos opetusryhmä on liian pieni tilaston tekemiseen, haastattele ryhmän ulkopuolisia ihmisiä.
4. Haastattele joitain vanhempia ihmisiä ja tiedustele heiltä, millaisen elämän he olivat ajatelleet elää ja mitä nuoruuden toiveista toteutui.
5. Mikä on rahan merkitys hyvälle elämälle?

Minuus, identiteetti, käsitteistä ei ole yksimielisyyttä

Persoonallisuus, luonne, minuus ja identiteetti ovat arkikielen käsitteitä.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä nämä käsitteet merkitsevät.

Henkilöys eli persoonallisuus

Henkilöydestä eli persoonallisuudesta puhuttaessa korostetaan usein yksilöiden välisisiä eroja.

Luonne

Luonne eli luonto tarkoittaa jollekin asialle tai ilmiölle ominaisia merkittäviä toiminnallisia piirteitä, jotka pysyvät eri tilanteissa. Usein luonteella tarkoitetaan tietoisen tai tuntevan olennon, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja mielentilan yksilöllisiä piirteitä.

Minuus

Kun puhutaan minuudesta, huomion kohteena ovat ne käsitykset, joita meillä on itsestämme. Minuuden käsitteessä yksilö viittaa itse itseensä.

Vuorovaikutuksessa saamme vauvasta lähtien palautetta, josta tulee osa minäkäsitystämme. Siihen jättävät jälkensä lähi-ihmiset ja ne tavat ja odotukset, joita omaksumme.

Samalla omaksumme käsityksemme siitä, mitä "yksilönä oleminen" tarkoittaa. Minä on suhteellisen johdonmukainen ja suhteellisen pysyvä.

Minään kohdistuvia arvostuksia kutsutaan usein itsetunnoksi.

Pyrkimys säilyttää myönteinen minäkuva selittää usein käyttäytymistämme.

Samaistuminen eli identiteetti

Samaistuminen liittyy elämään yhteisöissä. Kun ihminen puhuu samaistumisistaan, hän sanoo usein "me".

Kyseessä ovat usein ne ryhmäjäsenyydet, joita yksilöllä on. Tällöin yhteisöllinen samaistuminen kuvaa sitä, mikä meitä yhdistää muihin ihmisiin.

Henkilökohtainen minuus on se, mikä erottaa meitä muista.

Sama ominaisuus voi tietenkin joissain tilanteissa yhdistää, toisissa taas erottaa.

Jonkin kirkon jäsenyys on ehkä koulussa henkilökohtaisen minuuden lähde, seurakunnan kesäleirillä olo on yhteisöllisen samaistumisen lähde.

On myös vaikea sanoa, ovatko sellaiset ominaisuudet kuin vaikkapa vaaleatukkaisuus tai hyvä kielipää todella henkilökohtaisia ominaisuuksia vai kuulumista blondien tai "kielipäitten" (kuvitteelliseen) ryhmään. Aina tätä eroa ei tehdä, vaan ajatellaan, että samaistuminen on kaikki se, mitä voimme itsestämme sanoa.

Onko aito minuus olemassa

Minuutta esitetään ja rakennetaan vuorovaikutuksessa. Kieli ja sen käyttö kietoutuvat siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme olemusta.

Minuus ja samaistuminen riippuvat vahvasti yhteisöistä, joissa elämme. Yhteiskunnan laitokset kuten koulut, sairaalat, vankilat jne. riistävät minuuttamme (Erving Goffman Minuuden riistäjät)

Nykyaikainen ja minuus

Hajanainen minuus

Vaikka nämä jatkuvat valinnat saattavat tuntua pinnallisilta, ne liittyvät minuuteen. Tämä ilmenee esimerkiksi ajanvietelehdistössä, joka esittää lukijansa tietyn ryhmän jäsenenä: "Cosmo-nainen", "Miehille jotka tietävät mitä tahtovat" jne.

Ajatus yhtenäisestä ja sisäisesti sopusointuisesta, pysyvästä ja yksilöllisestä minuudesta ei ole yleinen inhimillisyyden ehto, vaan tietyn ajan ja yhteiskunnan tuote.

Pysyvä minuus

On sanottu, että hajanainen minuus koskee ehkä vain pientä, hyvinvoivaa ja länsimaista, joukkoa ihmisiä.

Myös länsimaissa suurin osa ihmisistä pitää itseään ja muita ihmisiä yhtenäisinä persoonina. Monet pitävät lujasti kiinni minuutensa pysyvistä osista, kuten kansallisuudestaan ja kotona omaksutuista arvoista.

Työttömän minäkuva on erilainen kuin joukkoirtisanomisia toteuttavan johtajan.

Tehtäviä

1. Mihin ryhmiin kuulut? Miten vahvasti olet sitoutunut kuhunkin ryhmään?
2. Mihin ryhmiin et voi tai et halua kuulua?
3. Haastatelkaa joitain työttömiä siitä, mitä he ajattelevat itsestään ja muista.
4. Pohtikaa, vaikuttaako ihmisen sukupuoli hänen minuuskäsitykseensä.
5. Pohtikaa vaikuttaako varakkuus ja yhteiskunnallinen asema ihmisen minuuskäsitykseen.
6. Miten ihmisen käsitys itsestä kehittyy iän mukana? Haastatelkaa joitain itseänne vanhempia ihmisiä (hätätilassa opettajakin kelpaa haastateltavaksi).
7. Pohtikaa ihmisten samaistumista erilaisiin poliittisiin puolueisiin.

Hyvä elämä: ihmisen perustarpeita

Tärkein lähde

Abraham Harold Maslow 1908-1970

Maslowin tarvejärjestyskäsitys

• ilma,
• vesi,
• ruoka ja
• seksi.

• fysiologiset perustarpeet,
• turvallisuuden tarpeet,
• rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet,
• itsensä kunnioittamisen tarpeet ja
• itsensä toteuttamisen tarpeet.

Fysiologiset perustarpeet

Turvallisuuden tarpeet (the safety and security needs)

Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet

Itsensä kunnioittamisen ja arvostuksen tarpeet

Puutetarpeet

Tasapaino

Perinnöllinen valmius

Kehitys etenee tasojen läpi portaittain

Aikaisemmat kokemukset

Itsensä toteuttamisen tarpeet

Millainen on itseään toteuttava ihminen

Itseään toteuttavat suhtautuvat muihin ihmisiin eri tavoin

• Heillä on tarve erillisyyteen ja yksityisyyteen (viihtyvät yksin).
• He ovat suhteellisen riippumattomia yhteisöstä ja ympäristöstä (luottavat omaan kokemukseen ja arvioon).
• Vastustavat yhteisön ylivaltaa (eivät alttiita yhteisöpainostukselle).
• Ovat luonteeltaan kansanvaltaisia ihanteita arvostavia (hyväksyvät kansalliset vähemmistöt ja yksilöllisyyden).
• Läheiset suhteet vain muutamiin ystäviin ja perheeseen (usein itsensä kaltaisia).
• Omaa huumorintajun, joka ei ole vihamielinen.
• Hyväksyy muut ja itsensä sellaisina kuin ovat.
• On aloitekykyinen ja luonnollinen oma itsensä.
• Arvostaa muita, on luova.
• Hänellä on huippukokemuksia.

• totuus,
• hyvyys,
• kauneus,
• sopusointu,
• vireys,
• erilaisuus,
• loppuunsaattaminen,
• yksinkertaisuus,
• ponnistelemattomuus,
• rikkaus,
• riippumattomuus,
• tarkoituksellisuus ja
• leikkimielisyys.

Maslowin arvostelua

• Menetelmät: pieni kohdejoukko, jota Maslow itse arvioi, haastatteli sekä teki johtopäätökset siitä, mitä itsensä toteuttaminen on.
• Itsensä toteuttaminen koskee vain 2 % väestöstä. Koskeeko itsensä toteuttaminen myös lapsia? (Maslowin mukaan koskee vain harvoin nuoria.)
• Tarpeiden voimakkuus vaihtelee yksilöittäin ja muuttuu elämänkaaren aikana, mutta myös ulkoiset tekijät (esim. aineellinen hyvinvointi) voivat määrätä tarpeet.
• Kertooko tarpeiden ja vaikuttimien nimeäminen sitä, mitä tapahtuu ihmisen mielessä? Miten selitetään samanaikainen eri tasojen tarpeentyydytys?

Tehtäviä

1. Mitkä sinun perustarpeistasi ovat tyydytettyjä ja mitkä tyydyttämättömiä.
2. Tehkää tilasto opetusryhmän perustarpeiden täyttymisestä (opettaja opastaa tilaston laadinnassa).
3. Mitkä perustarpeet ovat Suomessa huonosti tyydytettyjä?
4. Mitkä perustarpeet ovat Suomessa hyvin tyydytettyjä?
5. Mitä voisit tehdä, että suomalaisten perustarpeet tyydytettäisiin entistä paremmin?
6. Haastatelkaa muita koulun oppilaita siitä, miten heidän perustarpeensa on tyydytetty. Tehkää haastatteluista tilasto.
7. Tutkikaa Internetin avulla, miten muiden maiden asukkaiden perustarpeet on tyydytetty.
8. Miten eri puolueet suhtautuvat ihmisten tarpeisiin?
9. Missä määrin tarpeiden tyydytys riippyy varallisuudesta ja tuloista?
   

Elämän tarkoitus (ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)

• Kuinkahan monta taksia tarvitaan, kolme kai?
• Ei, kyllä kaksi riittää ja muut saavat kävellä.
• No sittenhän on sama vaikka kaikki kävelisivät.

• Matti on oikias, tuokaapa minun housuni, niin kävellään kaikki.

Selityksen selityksiä

Savossa ei selitellä

Kuirt Baier selittämisen lajeista

Ei ole niin, että kaikelle olisi kaksi selitystä, ensimmäinen osittainen, ei todella selittävä, ja toinen täydellinen, lopullinen, valaistuksen antava. Totuus on, että nämä kaksi selitystapaa ovat yhtä selittäviä, yhtä valaisevia, yhtä täydellisiä ja yhtä lopullisia, mutta ne sopivat eri ilmiöiden selittämiseen.

Kun löydämme metsän keskeltä rakennusten raunioita, voimme olettaa, että ne ovat ihmisten rakentamien talojen jäännöksiä, jotain ihmisen tekemää, hänen omaa tarkoitustaan varten valmistamaa. Rakennukset voidaan selittää vetoamalla rakentajien tarkoitukseen.

Tarkoitusta voidaan kysyä vain, jos on voitu osoittaa, että jotain tarkoituksellisesti tehdään. On siis ensin osoitettava tarkoituksellisen toiminnan olemassaolo, ja vasta sitten tarkoitusta voidaan käyttää selittäjänä.

Kysymykseen “miksi olet lakannut lyömästä vaimoasi?” voidaan vastata tarkoitukseen viittaamalla, mutta jos ei ole ollenkaan lyönyt vaimoaan, kysymys on väärin asetettu.

Pohdittaessa kysymystä “onko elämällä tarkoitus?” on ensin huomioitava sanan “tarkoitus” eri merkitykset.

Ensiksi joku voi kysyä jonkin arkipäiväisen teon tarkoitusta, esimerkiksi “miksi jätit auton valot palamaan?” Toiseksi voidaan kysyä “mikä on tämän työkalun tarkoitus?”

Joku voi toimia erittäin tarkoituksenmukaisesti, joku toinen vallan hullusti, hedelmättömästi tai jonkin arvojen järjestelmän kannalta arvottomasti.

Luonnontieteen elämänkäsityksen hyväksyminen ei suinkaan johda tässä mielessä arvottomaan elämään. Päin vastoin yhteisö on varustanut meidät lukuisilla työvälineillä, joilla voimme toteuttaa omia tarkoituksiamme. Kun muinainen ihminen rukoili sadetta jumalilta, nykyaikainen ihminen käyttää sadettajia.

Uskonnollinen ja uskonnoton elämänkäsitys eroavat useimmiten perinpohjaisesti vastauksessa kysymykseen siitä, mikä on ihmisen tarkoitus.

Luonnontieteen mukaan ihmisellä ei ole ainakaan nykyisen tietämyksen valossa mitään ihmiskunnan ulkopuolista tarkoitusta. Tähän on esitetty vastaesimerkkinä, että vieraan planeetan asukkaat voivat vallata Maan ja ottaa ihmisen lemmikikseen.

Uskonnot eivät pohjimmaltaan ollenkaan vastaa kysymykseen siitä, mikä on elämän tarkoitus. Kun uskontojen edustajilta kysytään, mikä on se jumalan suunnitelma, jossa ihmisen elämällä on oma tarkoituksensa, heiltä saa usein vastaukseksi joko sellaisia pyhien kirjojen lauseita, jotka eivät vastaa kysymykseen, tai sitten he kieltäytyvät vastaamasta kysymykseen ja sanovat, että jumala yksin tietää.

Arvioitaessa ns. maallista elämää kristityt usein vertaavat sitä ns. iankaikkisen elämän riemuihin.



Voidaan huomauttaa, että he tekevät saman virheen kuin ne, jotka sanovat, että Pekka on pieni, koska hän on pienempi kuin puu.

Viinan syytä

• On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää.
• On viinan syy, että lyötte aviopuolisoanne.
• On viinan syy, että ammutte anoppianne.
• Ja on viinan syy, että ammutte ohi…

Elämä on elämisen arvoista

Tahto elää

Onnellisuus tavoitteena

Tasa-arvo ja demokratia elämän tarkoitukseen

Tehtäviä

1. Mitä tarkoituksia on taiteella?
2. Voiko kärsimyksellä olla jokin tarkoitus?
3. Onko kehityksellä (evoluutiolla) jokin yleisempi tarkoitus?
4. Voiko luonnontiede ratkaista elämän tarkoituksen?
5. Mitä tarkoituksia on sodilla?
6. Voiko luonnon säännönmukaisuuksien alaisuudessa elävä ihminen olla vapaa?
7. Mitä muutoksia ihmisten elämän tavoitteissa on tapahtunut viimeisten sadan vuoden aikana?
8. Mistä johtuu, että yliopistojen professorit eivät osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta?
9. Pitäisikö ylioppilaskirjoituksissa kysyä elämän tarkoitusta?
   

Ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: Vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi ja pessimismi, realismi

Vapaa tahto ja valinnat

Siveyttä, lakeja ja jopa politiikkaa koskevissa keskusteluissa tulee yhä uudelleen ja uudelleen esille kysymys vapaasta tahdosta.

Monilla ihmistä alemmilla eläimillä (mutta ei kaikilla) vietit ja vaistot määräävät käyttäytymistä. Eläimet voivat oppia uusia käyttäytymismuotoja, mutta nämä uudet tavat ovat usein konemaisia, eikä vapaasta tahdosta voida useimmilla eläimillä puhua.

Ihmisen (ja eräiden älykkäiden eläinten) vapaa tahto perustuu kykyyn ajatella. Ajatteleva olento voi verrata erilaisia valintamahdollisuuksia ja valita niistä tuntien tehneensä vapaan valinnan.

Käytännön elämässä eri ihmisten valintamahdollisuudet saattavat olla hyvin erilaiset. Sotilasdiktatuurin vankilassa viruvalla henkilöllä saattaa olla varsin vähän valintamahdollisuuksia. Huvipurrella matkustavalla miljonäärillä voi olla runsaasti valintamahdollisuuksia.

Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että ihmisellä on vapaa tahto, jota hän myös käyttää, jos hänelle annetaan mahdollisuus valita.

Mistä sitten vuosituhansia jatkunut keskustelu vapaasta tahdosta johtuu?

Säännön mukaisuus ja satunnaisuus

Pohjimmaltaan kyse on kahden kilpailevan ajatussuunnan, säännönmukaisuusopin (determinismin) ja satunnaisuusopin (indeterminismin) välisestä kiistasta.

Sana determinismi johtuu latinankielen sanasta "determinare", joka tarkoittaa määräämistä tai rajoittamista. Säännönmukaisuusoppi (determinismi) on ajatussuunta, jonka mukaan kaikki tapahtumat ovat luonnon sääntöjen määräämiä. Usein tähän liitetään myös ajatus, jonka mukaan kaikella on syynsä.

Satunnaisuusoppi (indeterminismi) on determinismin vastakohta, se väittää, että on myös sellaisia tapahtumia, jotka eivät ole luonnon säännönmuakisuuksien alaisia tai joilla ei ole luonnollista syytä.

Poikkeuksia luonnon säännönmukaisuuksiin haluavat tietysti ne, jotka uskovat yliluonnolliseen. Satunnaisopin ja säännönmukaisuusopin välinen kiista on siis alkuperältään uskonnon ja ateistisen todellisuuskäsityksen välinen.

Jos kaikki tapahtuu ankarasti luonnon sääntöjen mukaan, esimerkiksi jumalien rukoileminen on turhaa, mikään jumala ei muuta tapahtumien kulkua. Ihminen ei ole vastuussa jumalan tahdon rikkomisesta (synnistä) koska hän ei olisi voinut toimia toisin, luonnon sääntöjen vastaisesti.

Luonnon säännönmukaisuus on inhimillinen käsite

Päteekö satunnaisoppi fysiikassa?

Karkeistus

Karkeistuskäsitteen puolestapuhuja professori Kari Enqvist

On väitetty, että alkeishiukkasia tutkiva fysiikka olisi todistanut satunnaisuusopin oikeaksi. Näin ovat väittäneet vain ne, jotka ovat halunneet asettua uskonnon puolelle tai ne, jotka eivät ole ehtineen koskaan ajatella fysiikan peruskäsitteiden merkitystä. Melkein kaikki fyysikot kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään.

Satunnaisuusopin kannattajat sotkevat ennustettavuuden (joka on inhimillistä ennustettavuutta) ja luonnon säännönmukaisuuden (joka on todellisuutta, josta ihmisellä on vain karkeistettu käsitys).

Satunnaisopin kannattajat ovat jopa väittäneet, että alkeishiukkasfysiikan eräiden ilmiöiden ennustettavuuden puuttumisesta seuraisi vapaa tahto. Myös tämä on virhepäätelmä.

Ajattelu ei ole kvanttimekaanista vaan sähkökemiallista

Ajattelu ei ole alkeishiukkasten pomppimista, vaan sähkökemiallista toimintaa. Kemiallinen toiminta tapahtuu alkeishiukkasia paljon suurempien hiukkasten, molekyylien, piirissä, eikä yksittäisen alkeishiukkasen pomppiminen vaikuta kemiallisten tapahtumien säännönmukaisuuteen sitä eikä tätä.

Toisaalta satunnaisopin kannattajat ovat väittäneet, että tahdon vapaudesta seuraisi satunnaisoppi. Myös tämän käsitys on virhepäätelmä.

Vapaa valinta

Teko perustuu vapaaseen tahtoon, jos

Kun esimerkiksi äänestäjä suljetussa lippuäänestyksessä antaa äänensä, hänen voidaan sanoa valitsevansa vapaasti ehdokaslistan puitteissa, vaikka olisikin odotettavissa ja ennustettavissa, sen perusteella, mitä äänestäjästä tiedetään, ketä hän äänestää. Vaikka äänestäjä on luonnon säännönmukaisuuksien alainen, hän valitsee vapaasti.

Satunnaisopin kannattajat tarkoittavat tahdon vapaudella jotakin muuta kuin tällä käsitteeltä yleensä ymmärretään. Satunnaisopin kannattajien mukaan tahto on vapaa vain silloin, kun se on vapaa luonnon säännönmukaisuuksista.

Siveyden kannalta voisi olla mielenkiintoista tutkia, mitä seurauksia luonnon säännönmukaisuudesta vapaalla tahdolla olisi siveydennäkökulmasta, mutta tässä meidän on tyydyttävä aivan tavalliseen tahdonvapauteen, siis sellaiseen tahdonvapauteen, joka on vapautta valita tavallisten luonnon säännönmukaisuuksien vallitessa.

Säännönmukaisuusja inhimillinen vapaus

Ihmiskunnalle säännönmukaisuuden keksiminen merkitsi vapauden alkua. Sen tietäminen, miten tapahtuma sattuu, merkitsee herruutta tapahtuman suhteen. Voima, joka käskee, voidaan muuttaa voimaksi, joka palvelee inhimillisiä tarkoitusperiä.

Menestyvä ihmisyhteiskunta käyttäätutkimuksen tuloksia sellaisten päämäärien saavuttamiseksi, jotka ovat syntyneet yksilön tai ryhmän valinnan vapauden tuloksena. Jokainen kone, mutkikkaimmat tietokoneet mukaan lukien, on ihmisen luomaa säännönmukaisuutta.

Tietysti luonnon säännöt asettavat valinnan vapaudelle myös rajoituksia. Esimerkiksi tuli on "hyvä renki mutta huono isäntä" kuten vanha sananlasku sanoo. Mutta nämä rajoituksen on pakko myöntää yhtä hyvin satunnaisopin kannattajankuin säännönmukaisuuden kannattajan.

Siveellinen vastuunalaisuus

Jotta määrätty teko voisi herättää sitä siveellistä paheksumista tai hyväksymistä, joka kuuluu tähän arvostamiseen, on, että kyseessä olevaa henkilöä pidetään siveellisesti vastuunalaisena teostaan.

Rikos tuomitaan silloin, kun rikollista voidaan pitää täysin syyntakeisena.

Arkikieltä käyttäen tämä tarkoittaa, että hän on tehnyt rikoksen vapaalla tahdolla. Jollei sellaista vapaata tahtoa oleteta, näyttää mahdottomalta leimata häntä siveellisesti vastuunalaiseksi teostaan.

Syyllisyys, ympäristö ja perintötekijät

Miksi ihmiset ovat pahoja

Voidaan väittää, että pahat luonteenominaisuudet ovat seurausta ympäröivästä yhteiskunnasta ja perintötekijöistä.

Jos ihminen on perinyt vanhemmiltaan hyviä taipumuksia, hänellä on paremmat mahdollisuudet kehittyä hyväksi ihmiseksi kuin sillä, joka on perinyt huonoja taipumuksia.

Se kasvatus, jota lapsi saa kodissaan, saattaa olla omiaan tekemään hänet rikolliseksi tai huonoksi ihmiseksi.

Samoin se ympäristö, jossa hän joutuu elämään, voi vaikuttaa hänen kehittymiseensä rikolliseksi.

Varsinkin suurkaupunkien sosiaaliset olot ovat olleet omiaan tekemään vähävaraisten ihmisten lapsista rikollisia.

Voimmeko tällaisia ihmisiä moittia siitä, että he ovat pahoja?

Pahuus on suhteellista ja arvoista riippuvaa

Rankaisunhalu

Kun rikollisia arvostellaan, syyllistytään varmasti usein epäoikeudenmukaisuuksiin. Usein rikollisten ankarasta tuomitsemisesta tehdään poliittinen kysymys, ja jos kansan mieliala kannattaa rikollisten ankaraa rankaisemista, ne puolueet menestyvät, jotka ovat olleet ankaran lainsäädännön kannalla.

Esimerkiksi Suomessa rikollisten rankaiseminen on ollut paljon ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa. Meidän sekä suhteellinen että todellinen vankimäärämme on usein ylittänyt muiden pohjoismaiden vastaavat.

Sekaannus syyn ja seurauksen kanssa

Toisaalta voidaan todeta, että usein näissä tarkasteluissa pakko on sekoitettu syyn ja seurauksen sääntöön. Siveellinen arvostaminen kohdistuu yksilön tahtoon, johon ulkoinen toiminta viittaa.

Siveellinen hyväksyminen tai paheksuminen syntyy silloin, kun tekoa pidetään todellisen tahdon ilmauksena, siis sellaisen tahdon, johon ulkoinen tai sisäinen pakko ei ole vaikuttanut.

Esimerkiksi mielisairaan teot eivät herätä samanlaista siveellistä paheksumista kuin vastaavat terveen ihmisen teot.

Ei väliä sillä, miten ihminen on tullut pahaksi

Jos rikos on normaali-ihmisen vapaan harkinnan tulos, se aiheuttaa siveellistä paheksumista aivan riippumatta siitä, miten tekijän tahto on tullut pahaksi.

Tästä voidaan päätellä, että siveellistä suuttumusta tuntee yhtä hyvin säännönmukaisuuden kannattaja kuin satunnaisuusopin kannattajakin.

Tässä kysymyksessä on sekoitettu säännönmukaisuus ja kohtalonusko.

Tämä käsitteiden hämmennys on ollut ominainen, ei ainoastaan kansanomaiselle käsitykselle, vaan myös viisaustieteilijöille.

Tehtäviä:

1. Mikä on järjen ja mikä on tunteiden vaikutus siveellisiin ratkaisuihin.
2. Pitäisikö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä?
3. Missä olosuhteissa moraalikäskyn "älä varasta" rikkominen olisi mielestäsi oikeutettua.
4. Mitä normaalissa arkipuheessa tarkoitetaan vapaalla tahdolla?
5. Mitä tarkoittaa rikollisen syyntakeisuus?
6. Milloin rikos herättää siveellistä paheksumista ja milloin se ei herätä?
7. Miksi pikkurikollisia tuomitaan eräissä maissa hyvin anjkariin rangaistuksiin?
8. Mitä pikkurikollisten pitäminen vankiloissa maksaa?
   
9. Onko se kannattavaa yhteiskunnan kannalta?
10. Mikä olisi hyvä vaihtoehto pikkurikollisten vankilassa pitämiselle?
    

Syntymä ja kuolema

Mitä elämä on

Luonnon järjestelmätasot

Avoimet järjestelmät

Elämän ominaisuuksia

• itsesäätelykyky,
• ärtyvyys,
• liikkuvuus,
• lisääntyminen,
• kasvaminen ja
• sen perustana erityinen kemiallinen rakenne.

Rajatapaus: virukset

Onko Maan elämä syntynyt Maassa vai Kuussa

Onko elämän synty todennäköinen vai epätodennäköinen tapahtuma

Missä elämä syntyi

Etelämantereen ikijää ei itke verta, vaikka kuva siltä näyttääkin. Australialainen geologi Griffith Taylor löysi vuonna 1911 erikoisen vesiputouksen, joka ristittiin Blood Fallsiksi. Se virtaa löytäjänsä mukaan nimetyllä Taylorin jäätiköllä.

"Veriputous" saa värinsä rautaoksidista. Vesi virtaa maanalaisesta järvestä, joka on niin suolapitoinen, ettei se jäädy vielä viidessä pakkasasteessakaan. Järvi on täysin hapeton ja pimeä.

Harvardin yliopiston tutkijat löysivät kaksi vuotta sitten tästä ulkomaailmalta täysin suljetusta järvestä bakteerilajin, joka kykenee käyttämään rautaa ja rikkihapon suoloja eli sulfaatteja ravinnokseen.

Näiden bakteerien harvinainen selviytymiskyky auttaa tutkijoita ymmärtämään, kuinka elämä pärjäisi muuallakin vastaavissa olosuhteissa. Samankaltaisia mikrobeja voisi elää esimerkiksi Jupiterin jäisen Europa-kuun pinnan alla.

Tehtäviä

1. Pohtikaa yllä olevan valossa, onko todennäköisempää, että elämä on syntynyt maapallolla vai että elämä on syntynyt pyrstötähdillä ja muilla planeetoilla ja sitten kulkeutunut maapallolle.
2. Erään käsityksen mukaan ihminen ei ole syntynyt savanneilla vaan merien rannoilla. Yrittäkää keksiä todisteita merien rannalla syntymisen puolesta.
3. Pohtikaa esimerkiksi Nils Mustelinin teosten valossa elämän todennäköisyyttä muualla kaikkeudessa.
4. Jos heitä noppaa tuhat kertaa, millä todennäköisyydellä saat elämäsi aikana vähintyään yhden saman tulokset.
5. Miten on mahdollista, että jotkut voittavat lotossa useita miljoonia euroja?

Ihmisen hedelmöitys

Opettaja Pia Suvivuo väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita

Tutkimus: Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään

Mikä on sukupuoliyhdyntä

Sukupuoliyhdyntään perehtyminen

Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään yllä olevan kuvan mukaisesti naisen emättimeen.

Tavallisesti siitin jäykistyy itsestään, mutta nainen voi hyväillä sitä kädellä jäykistymisen edistämiseksi.

Naisen emättimen pitää olla kostunut, jotta siitin menee hyvin emättimeen. Mies voi auttaa naisen emättimen kostumista koskettelemalla häpykieltä eli klitorista. Häpykieli on emättimen aukon etuosassa oleva nipukka.

Yhdynnässä miehen siitintä liikutellaan emättimessä edestakaisin. Kun miehen siemenneste valuu emättimeen, siitin alkaa vähitellen veltostua.

Siemensyöksy emättimeen on miehen sukupuolinautinnon huippu.

Ennen yhdyntää kannattaa sopia siitä, että mies ei anna siemensyäksyn tulla ennen kuin nainen on saavuttanut yhdynnän huipun. Varminta on sopia etukäteen, että nainen kertoo miehelle, kun hänen yhdynnän huippunsa tulee. Päin vastoin kuin jotkut miehet väittävät, mies voi pidättää siemensyöksyä niin kauan kuin haluaa.

Jos ehkäisy on laiminlyöty, siittimen vetäminen pois ennen siemensyöksyä voi vaikuttaa lievänä ehkäisynä. Jos ehkäisy unohtuu, naisen pitää ottaa jälkiehkäisytabletti lääkerassiassa ilmoitetun ajan kuluessa yhdynnästä.

Jälkiehkäisytabletteja on markkinoilla kaksi. Norlevo -valmisteen saa yli 15-vuotias ilman reseptiä apteekista, tätä nuoremmat tarvitsevat lääkäriltä reseptin. Norlevo pitää ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Jälkiehkäisypillerin hinta on noin 17 euroa (maaliskuu 2010).

Syksyllä 2009 tuli markkinoille toinen jälkiehkäisyvalmiste, EllaOne. Valmisteen saaminen edellyttää lääkärin kirjoittamaa reseptiä iästä riippumatta. EllaOne tulee ottaa viimeistaan 120 tuntia (5 päivää) yhdynnästä. EllaOne maksaa noin 33 euroa (maaliskuu 2010).

Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi ehkäisyteho sillä on. Jälkiehkäisypilleri ei koskaan vastaa ehkäisyteholtaan oikein käytettyä kondomia tai säännöllistä hormonaalista ehkäisyä, kuten e-pillereitä.

Mies voi toki naisen luvalla jatkaa yhdyntää vielä sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.

Nuoret ihmisen voivat kohtuullisen helposti kokea molemmat useita yhdynnän huippuja samassa yhdynnässä.

Tavallisin yhdyntäasento on ns. "lähetyssaarnaajan asento, jossa mies on naisen päällä ja nainen on levittänyt reitensä. Tavallisesti nainen kietoo säärensä miehen takamuksen ympärille tai joka tapauksessa ns. yläasentoon.

Jos nainen on väsynyt, yhdyntää voi toki harjoittaa myös niin, että nainen on pelkästään levittänyt reitensä.

Tasa-arvon mukaista on, että yhdynnässä myös nainen saa olla päällimmäisenä.

Yhdyntä-asentoja on lukuisia. Eräs asento, jossa mies laukeaa aika helposti, on, että nainen on vatsallaan ja mies tunkeutuu emättimeen takapuolelta.

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä löydät napauttamalla tästä.

Linkkejä yhdyntäasennoista

Some Sexual Positions are:

• Man-on-top (missionary position)
• Woman-on-top
• Side-by-side
• Rear-entry
• Spread-eagle
• Leapfrog Position
• Cross Position
• Cuissade Position
• Armchair Position
• Furniture Position
• Head to toe
• Lap Dance
• Split level Position
• Spoon Position
• Standing Position
• Standing and Carrying Position
• Swimming Position
• Spontaneous Position

Mitä on itsetyydytys

Miesten itsetyydytys

Naisten itsetyydytys

Yhdyntäsiveyttä

Yhdynnän esileikit

Supupuolielinten koot

Useita yhdynnän huippuja

Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään

Seurustelu

Seksiin kuuluu ehkäisy

Yleisohje

Raskauden todennäköisyys

Nykyaikaiset ehkäisykeinot

Seuraavassa on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat ehkäisymenetelmät, joka suojaavat sukupuolitaudeilta ovat kondomi ja femidomi.

Hormonaaliset ehkäisimet

• ehkäisypilleri eli ehkäisytabletti (yleensä yhdistelmäpilleri)
• minipillerit
• ehkäisyrengas
• ehkäisylaastari
• ehkäisyruiske eli injektio
• ehkäisyimplantaatti
• hormonikierukka

Kemialliset ehkäisimet

• emättimeen asetettavat spermisidit
  • ehkäisypuikko
  • ehkäisyvaahto
  • ehkäisyvoide
  • ehkäisygeeli
  • emätintabletti

Mekaaniset ehkäisimet

• miehen kondomi
• naisen kondomi (femidomi)
• kuparikierukka
• pessaari

Muita ehkäisymenetelmiä

• sterilisaatio
• rytmitysmenetelmä
• keskeytetty yhdyntä (kyseenalainen ehkäisymenetelmänä)
• jälkiehkäisy (ei varsinainen ehkäisymenetelmä)

Luota itseesi

Tervettä järkeä on

1. käyttää omaa harkintaa,
2. suunnitella asioita etukäteen,
3. kertoa vanhemmille ja suunnitella missä liikkuu, miten ja kenen kanssa,
4. olla käyttämättä päihteitä ja
5. pitää avaimet, kännykkä ja vähän rahaa mukanaan kotimatkaa varten.

Pilkettä silmäkulmaan

Tehtäviä

1. Mitä harkitsematon yhdyntä voi aiheuttaa?
2. Miten sukupuolitaudeilta suojaudutaan?
3. Mikä on sukupuoliyhdynnän laillinen ikäraja?
4. Millaisia riippuvuuksia sukupuolielämään liittyy?
5. Voiko seurustelu häiritä koulunkäyntiä? Miten?

Kestääkö seksikemia

Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot

Tehtäviä

1. Tutkikaa miten yleisiä avioerot ovat Suomessa.
2. Tutkikaa avioliittojen pituuksien jakaumaa Suomessa?
3. Verratkaa Suomen avioerojen yleisyyttä muiden maiden avioerojen yleisyyteen.
4. Pohtikaa avioerojen syitä Suomessa.
5. Aiotko joskus solmia avioliiton?
6. Aiotko joskus hankkia lapsia?
7. Miten voit vaikuttaa parhaiten ihmissuhteisiisi?

Mikä on ihmisen syntymä

Miten syntyminen tapahtuu

Yhteydenotto äitiysneuvolaan heti raskauden alussa

Synnytyksen jälkeen

Jälkitarkastus

Ehkäisy synnytyksen jälkeen

Tehtäviä

1. Aiotko hankkia lapsia?
2. Missä iässä aiot hankkia lapsia?
3. Kuinka monta lasta aiot hankkia?
4. Miten aiot sovittaa yhteen lasten hankkimisen ja ansiotyön?
5. Aiotko hankkia lapsia avoliitossa vai avioliitossa?
   

Vanhusten seksi

Tehtäviä

1. Miten sinun suvussasi suhtaudutaan vanhusten seksiin?
2. Tiedätkö, harrastavatko sinulle läheiset vanhukset seksiä?
3. Aiotko harrastaa seksiä vanhuksena?

Kuoleman käsittelystä oppitunneilla

Mitä kuolema on

Satunnainen kuolema ja luonnollinen kuolema

Yksisoluisten eliöiden kuolema

Monisoluiset eliöt

Mistä vanheneminen johtuu

• "Fysiikka opettaa meille, että mikään mikroskooppinen kokonaisuus ei voi jäädä osattomaksi kvanttitason häiriöistä, joiden kasaantuminen makroskooppiseen systeemiin muuttaa tämän systeemin rakennetta vähitellen mutta väistämättömästi.
• Vaikka eliöillä on hallussaan verraton säilyttävä koneisto, nekään eivät pysty väistämään tätä lakia. Monisoluisten eliöiden vanheneminen ja kuolema saavat ainakin osittaisen selityksen siitä, että niihin kasautuu satunnaisia käännösvirheitä, jotka muuttavat nimenomaan joitakin itse käännöksen uskollisuudesta vastaavan koneiston osatekijöitä ja lisäävät täten virheiden taajuutta, niin että näiden eliöiden rakenne väistämättä rappeutuu."

Vanheneminen on perintötekijöiden määräämää

Elinikä ja jälkeläistuotanto

Kuolema on elämän kehitykselle välttämätöntä

Jos kuolemaa ei olisi, ei olisi ihmisiä

Kuolema mahdollistaa kehityksen

Myös lajit katoavat

Tehtäviä

1. Pohtikaa miksi ihmisen elinikä on sellainen kuin se on. Pohtikaa myös, missä määrin arvelettetutkimuksen pystyvän jatkamaan ihmisen elinikää tulevaisuudessa.
2. Pohtikaa mitä hyötyä ja haittaa yhteiskunnalle koituisi, jos ihmisen elinikä olisi huomattavasti nykyistä pitempi.
3. Pohtikaa missä iässä ihmisen on edullisinta tuottaa jälkeläisiä.

Ihmisen kuolema luonnonilmiönä

Milloin ihminen on kuollut

Kyky tietoisuuteen

Aivokuolema

Tavalliset kuoleman merkit

Tehtäviä

1. Viime vuosikymmeniä on keskusteltu runsaasti armomurhasta eli eutanasiasta (kreikan kielen sanasta eu = hyvä, thanatos = kuolema) eli parantumattomasti sairaan ja kärsivän potilaan auttamisesta omasta pyynnöstä kuolemaan. Mitä mieltä olet armomurhasta eli eutanasiasta?
2. On keskusteltu myös siitä, onko oikein käyttää suuria määriä yhteiskunnan varoja apallikkojen hengissä pitämiseen. Mitä mieltä olet asiasta?

Suhtautuminen kuolemaan

Tietoisuus kuolemasta

Kuolemaan liittyvät ajatustunteet

Jälkeenjääneiden ajatustunteet

Kaavamainen ajattelu

Kuolemanpelko

Kuoleman hyväksyminen

Surutyö

Suru ja murehtiminen

Omaisten ajatustunteita

Onko surun avoin purkaminen hyödyllistä

Ajattelu ja tunteet

Ajatustunteiden hallinta

Suru ja onnellisuus

Varautuminen kuoleman kohtaamiseen

Auttaako vakaumus kuoleman kohtaamisessa

Tehtäviä

1. Pohtikaa pitääkö surua purkaa vai voidaanko sitä lievittää.
2. Pohtikaa mistä johtuu, että useimpien ihmisten on vaikea hallita emootioitaan.
3. Pohtikaa mitä usko kuoleman jälkeiseen rangaistukseen (helvettiin) saattaa vaikuttaa kuolemaa kohdattaessa.

Käsityksiä kuolemasta

Ateistien ja uskovaisten käsityksiä

Suomessa on hautausmaamonopoli

Kristityillä on vaikutusvaltaa myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa

Aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta

Luontoon perustuva todellisuuskäsitys (naturalismi)

Perusaines

Luonnollinen ja yliluonnollinen

Ihminen on luonnon osa

Kuolema voidaan ymmärtää vain kehityksen perusteella

Viisas ei pelkää kuolemaa

Aineellista todellisuuskäsitystä ei ole syytä jatkaa kuvitelmilla

Kuuluisuuksien käsityksiä kuolemasta

Tehtävä

1. Etsikää (esimerkiksi internetistä)ateistinen hautauspuhe.
2. Kirjoittakaa hautauspuhe (= muistosanat vainajalle). Esittäkää joitakin puheita luokalle.

Kristillinen käsitys kuolemasta

Ikuisen elämän kristilliset ehdot

Usko ikuisesta rangaistuksesta kristinuskon vastustajille

"Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!"

Kaikki kristityt eivät nykyään usko iankaikkiseen rangaistukseen

Pastori Antti Kylliäisen Kaikki pääsevät taivaaseen herätti vuonna 1997 vilkkaan keskustelun kirkon opista, armosta ja kadotuksesta. Pakilan pastorin erottamista vaadittiin adressien kera, ja tuomiokapituli joutui pohtimaan, voiko papin virassa jatkaa mies, jonka usko poikkeaa kirkon virallisesta kannasta.

Sielu kristinuskossa

Tehtäviä

1. Tieteiskirjallisuudessa esiintyy kyborg, ihmisen ja tietokoneen yhdistelmä, jossa tietokone pitää ihmisaivoja hengissä rajattoman kauan ja välittää aivoille viestejä sekä toteuttaa aivojen käskyjä. Pohtikaa, mitä tärkeää sellaisesta elämästä puuttuisi.
2. Keskustelkaa, olisiko mielekästä elää sellaista elämää.
3. Uusimmassa tieteiskirjallisuudessa ihmiset jatkavat elämää kuoleman jälkeen tietoverkoissa (ohjelmina ja datana, kyberpunk). Keskustelkaa tällaisen kuolemattomuuden mielekkyydestä.
4. Mitä käsitys, jonka mukaan maallinen elämä on vain valmistautumista iankaikkiseen, saattaa vaikuttaa arvoihin.
5. Pohtikaa syitä siihen, että eräät uskonnot (kristinusko ja islam) uhkaavatateisteja ja vääräoppisia uskovaisiakin ikuisella kuoleman jälkeisellä rangaistuksella.

Kuolemattomuuden tavoittelu

Tarve kieltää ahdistavat ajatukset

Elämisen halu

Ruumiin ja sielun suhde

1. Ruumis ja sielu ovat erillisiä, mutta elämässä ne ovat kiinteästi yhtyneinä toisiinsa ja kuolemassa sielu eroaa ruumiista elääkseen jatkuvasti;
2. vain ruumis on olemassa, sielu on käsitteellinen yleistys, kuvitelma;
3. ruumis ja sielu muodostavat kokonaisuuden, erottamattoman yhteyden; kun aivot lakkaavat toimimasta, sielua ei ole enää olemassa.

Mieli

Kakseuskäsityksen (dualismin) arvostelua

Tehtäviä

1. Ihmisen sikiötä yhdistää hänen äitiinsä vain verivirta, joka kulkee napanuoran välityksellä. Kuvitellaan, että jollakin muulla planeetalla sikiötä ja äitiä yhdistäisi myös hermosäikeistö siten, että äidin sen aistien tietoisuus jakautuisi äidin ja lapsen kesken samaan tapaan kuin yksisoluisten elimistö kokonaisuudessaan. Pohtikaa mitä etuja ja haittoja tästä olisi esimerkiksi olosuhteiden jyrkästi muuttuessa.
2. Pohtikaa mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia niin sanotuilla pelastususkonnoilla (pelastus = kuoleman jälkeinen elämä) oli a) antiikin Roomassa b) meidän aikanamme.
3. Ihmisen aivojen vioittuminen saattaa heikentää tai muuttaa hänen kykyään ajatella. Aivojen perinnöllisyystekijäin määräämä rakenne vaikuttaa myös merkittävästi ihmisen kykyyn ajatella. Kyky ajatella vaikuttaa puolestaan kykyyn tehdä siveellisiä valintoja. Keskustelkaa siitä, toteutuisiko oikeudenmukaisuus, jos a) oletettaisiin, että hindulainen sielunvaellusoppi, jonka mukaan kärsimykset tässä elämässä ovat seurauksia edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä, b) kristillinen helvettioppi olisi tosi.

Optimismi ja pessimismi

Kaupunkitarina

• Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
• Se on puolityhjä.

• Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
• Se on puoliksi täysi.

• Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
• Näyttää siltä, kuin sinulla olisi kaksi kertaa niin paljon lasia, kuin sinä tarvitset.

• Ai, he! professori sanoi. Minä unohdin varoittaa sinua insinööreistä! Heillä ei ole persoonallisuutta.

Martin E. P. Seligman ja optimismi

Martin E. P. Seligman ja aito onnellisuus

Pessimismi

Tehtäviä

1. Mitä hyötyä optimismista saattaa olla?
2. Mitä haittaa optimistista saattaa olla?
3. Kuinka monta opitimstiaa tunnet?
4. Miten he ovat menestyneet?
5. Onko optimismi sama asia kuin itseluottamus?

Realismi

Sivistyssanan alkuperä

Todellismi taiteissa

• Kohde esitetään sellaisena, kuin se esiintyy tavallisessa elämässä.
• Teatterissa pyritään yhdenmukaisuuteen todellisen elämän kanssa.
• Maalaustyyli jossa kuva esittää kaksiulotteisena näkymiä, joista voi tunnistaa olioita ja tapahtumia.
• Perinteinen todellismi arvostaa kauneutta ja taiteilijan taitoja (esimerkiksi piirustustaito).
• Tarkkatodellistinen maalaus muistuttaa yksityiskohtaista valokuvaa.
• Kaatopaikkatodellismi keskittyy yhteiskunnalliseen todellisuuteen.
• Kirjallinen todellismi pyrkii esittämään tapahtumat sellaisina, kuin ne esiintyvät tavallisessa elämässä.
• Taikatodellismissa todellisen elämän tapahtumiin on lisätty yliluonnollisia tapahtumia.
• Kansallissosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin kansallissosialistista propagandaa.
• Runollinen todellismi korosti elokuvan kauneusarvoja.
• Valokuvatodellismi oli maalaustaidetta, joka jäljitteli valokuvia.
• Romanttinen todellismi oli Ayn Rand'in käsitys kauniista taiteesta.
• Yhteiskunnallinen todellismi kuvasi työläisiä.
• Sosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin kommunistipuolueen propagandaa.

Kansainvälinen politiikka

• Puolustustodellismin mukaan sekasorto saa valtiot parantamaan turvallisuuttaan. Tämä lisää epävakaisuutta.
• Vapaustodellismin mukaan on olemassa valtioiden yhteisö.
• Rakenteellisen todellismin mukaankansainväliset rakenteet rajoittavat valtioiden käyttäytymistä.
• Hyökkäävän todellismin mukaan valtiot käyttävät laajentumismahdollisuuksiaan.
• Poliittisen todellismin mukaan valtiot tavoittelevat pikemmin valtaa ja turvallisuutta kuin siveellisten ihanteiden mukaista tilaa.
• Alikehitystodellismi väittää, että kolmannen maailman valtiot ovat erityisen kiinnostuneita lyhyen aikavälin menetyksistä.

Lainsäädäntö

• Lakitodellismi sanoo, että lait ovat ihmisten tekemiä ja että niissä on inhimillisiä puutteita.
• Vasemmistotodellismi väittää, että rikollisuus vaikuttaa kohtuuttomasti työväenluokkaan.
• Oikeistotodellismin mukaan rikoksia on pyrittävä estämään ja hallitsemaan.

Viisaustiede

• Kauneustodellisuus (Eli Siegel)
• Austraalialainen materialismi
• Kristillinen todellismi (Reinhold Niebuhr)
• Konstruktiivinen todellismi
• Cornellin yliopiston todellismi (Richard Boyd)
• Arvosteleva todellismi käsittelee aistitiedon tarkkuutta.
• Suora todellismi on käsitys havaitsemisesta
• Tosioleva todellismi
• Tietotodellismi
• Alitodellismin mukaan tietoisuus ei pysty erottamaan todellista mielikuvituksellisesta.
• Matemaattinen todellismi
• Kohtuullinen todellismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään todellisuutta, jossa yleiskäsitteet olisivat olemassa.
• Mahdollisuustodellismi (David Lewis) väittää, että mahdolliset todellisuudet ovat yhtä todellisia kuin todellinen todellisuus.
• Siveellinen todellismi (hyvesiveys), on käsitys, jonka mukaan on olemassa tosia siveellisiä arvoja.
• Taikatodellismi on Nikolai Berdjajevin käsitys jumalallisen olemuksesta.
• Lapsellinen todellismi on tavallisen ihmisen käsitys todellisuudesta.
• Uusi todellismi väittää, että ihminen tietää todellisuudesta vain epäsuorasti päättelemällä.
• Elimellinen todellismi (Alfred North Whitehead)
• Viisaustieteellinen todellismi on käsitys, jonka mukaan on olemassa havaitsijasta riippumaton todellisuus.
• Platonin todellismi, jonka mukaan yleiskäsitteet ovat olemassa
• Puolitodellismi väittää, että vaikka siveelliset käsitykset ovat heijastuksia meidän ajatustunteistamme, niistä voidaan puhua todellisuuskäsittein.
• Esittävä todellismi väittää, että emme voi havaita todellisuutta suoraan.
• Tiedeellinen todellismi väittää, että todellisuus on sellainen kuin tiede sen kuvaa.
• Ulottumattomuutodellismin mukaan ihmiset ymmärtävät käsityskykynsä rajallisuuden.
• Totuusarvoyhteystodellismi

Muita aloja

• Masennustodellismi on käsitys, jonka mukaan masentuneilla on todellisuudesta parempi käsitys kuin muilla.
• Kansatieteellinen todellismi on tapa kirjoittaa omista kokemuksistaan ikään kuin ne olisivat ensi käden tietoja.
• Taktinen todellismi on eräs laji tietokonepelejä.
• Todellistinen kirjasinlaji

Siveellinen todellismi ja vastatodellismi

• Olemassaolo - totuus/epätotuus
• Moraaliväitteet - muut väitteet
• Moraaliväitteet - todellisuus
• Arvot - totuus/epätotuus
• Arvot - moraaliväitteet
• arvot - todellisuus

Tehtäviä

1. Pohtikaa, mitä tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa kysytään opetushallituksen opetussuunnitelmaehdotuksen otsikkoa "realismi".
2. Pohtikaa, mitä tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa kysytään moraalista realismia ja moraalista antirealismia.
3. Olisiko jumaluustieteilijän syytä kysyä neuvoja "yläkerran ukolta"?

Elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

Yksilön elämä

Mitä elämänhallinta on

Elämänhallinta on joukko menetelmiä, joilla uskonnot ja yhteiskunnat valvovat yhteisöjen ja yksilöiden elämää.

Yksilön pyrkimukset vaikuttaa omaan elämäänsä ovat myös elämänhallintaa.

Yksilöiden elämää hallitsevat erityisesti perhe, koulut, työnantajat, verottaja jne.

Kolme kovaa komentajaa

• Koti
• Uskonto
• Isänmaa

Pandoran lipas

• Toivo

Uskonnollinen elämänhallinta Suomessa

Evankelis-luterilainen kirkko hallitsee yksilöiden elämää mm. seuraavilla menetelmillä:

• Kristillisen siveyden noudattaminen on Taivaaseen pääsyn ehto (2. Piet. 1:6-8)
• Pappi kastaa vastasyntyneen lapsen pään vedellä ja pitää uskonnolliset juhlamenot.
• Päivähoidossa evankelis-luterilainen uskonto vaikuttaa ainakin jouluna ja pääsiäisenä, mutta eräillä paikkakunnillla jopa ruokarukouksilla.
• Kouluissa evankelis-luterilaiset vaikuttavat muutoin samaan tapaan kuin päivähoidossa, mutta lisäksi kouluissa esikoulusta lukioon on suuri tuntimäärä oman uskonnon opetusta.
• Viisitoistavuotiaat kirkon jäsenet käyvät evankelis-luterilaisen rippikoulun, jonka tarkoitus on saada välinpitämättömät nuoret uskoon.
• Asevelvollisuuteen liittyy monenlaista hartaudenahrjoitusta papin johdolla.
• Kirkolliset häät ja avioliiton siunaaminen (jos toinen puoliso ei kuulu kirkkoon) ovat uskonnollinen tilaisuus.
• Sairaaloissa, vankiloissa ja jopa korkeakouluissa on evankelis-luterilaista uskonnollista toimintaa.
• Usein jopa ateisteja haudataan evankelis-luterilaisin kirkonmenoin.

Eräitä lakeja, joilla hallitaan Suomen kansalaisten elämää

Elämänhallinta on tavoitteena neljässä, viidessä laissa.

• Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) 3 § 1 mom. (Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut) "Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa."

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 2 § (Määritelmät) "1) aktivointisuunnitelmalla tarkoitetaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittavaa suunnitelmaa, jonka työvoimatoimisto ja kunta laativat yhdessä henkilön kanssa; 2) kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille."

• Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohteluista ja säilöönottoyksiköstä (116/2002) 14 § Toimintakyvyn tukeminen) "Ulkomaalaiselle järjestetään säilöönottoyksikön oloihin soveltuvaa elämänhallintaa tukevaa toimintaa sekä mahdollisuus tiedotusvälineiden seuraamiseen ja kirjastopalvelujen käyttöön."

• Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004) 3 § (Nuorisorangaistuksen tukitoimet) "Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävät tukitoimet on sovitettava yhteen."

• Vankeuslaki (767/2005) 2 § (Vankeuden täytäntöönpanon tavoite) "Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana."

Yksilöiden elämänhallinta

Sikojen elämänhallinta

Ihmisten itsehallinta

Yhdysvallat

Itä-Aasia

Voidaanko itsehallintaa kehittää

Itsehallinnalla on myönteisiä vaikutuksia

Itsehallintaon rajallista

Yllykkeiden hallinta

Itsehallinnan menetelmiä

• aineellisten tapahtumien hallinta
• yllykkeiden hallinta
• tyydyttyneisyyden hallinta
• ajatustunteiden (emootioiden) hallinta
• vastenmielisyyksien hallinta
• lääkkeet (esim. mielialalääkkeet)
• toimintojen ehdollistaminen
• itserangaistukset
• jotain muuta tekeminen

Suomalaisia tutkimuksia

Tehtäviä

1. Selvitä, missä iässä naiset tavallisesti synyttävät.
2. Kuinka monta lasta suomalaisella naisella on nykyään keskimäärin?
3. Kuinka suuri osa lapsista syntyy avioliitossa, avoliitossa ja näiden kahden ulkopuolella?
4. Kuinka suuri osa naisista saa lapsia yhden miehen, kahden miehen tai usemamman miehen kanssa?
5. Kuinka suuri osa miehistä saa lapsia yhden naisen, kahden naisen, useamman naisen kanssa?
6. Kuinka suuri osa naisista ei saa lapsia ollenkaan?
7. Kuinka suuri osa miehistä ei saa lapsia ollenkaan?
8. Onko kaksosilla aina sama isä?
9. Kuinka suuri osa lapsista syntyy kuolleena?
10. Pohdi, mitä elämäsi asioita hallitset hyvin ja mitä asioita hallitset huonosti.
11. Voiko raha auttaa yksilön elämänhallinnassa?
12. Missä asioissa aiot parantaa elämänhallintaasi?
13. Onko sinua joskus kaduttanut se, että teit jotain?
14. Onko sinua joskus kaduttanut se, että jätit tekemättä jotain?
15. Milla tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa sinun elämääsi?
16. Millä tavalla koulu vaikuttaa sinun elämääsi?
17. Millä tavalla ystäväsi vaikuttavat sinun elämääsi?
18. Millä tavalla vihollisesti vaikuttavat sinun elämääsi?
19. Millä tavalla perheesi vaikuttaa sinun elämääsi.
20. Mitä ovat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä a) Suomessa b) Iranissa?
21. Millä tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa ateistien elämänhallintaan?
    

Perimän merkitys

Ohjaako ihmistä perinnöllisyys vai kasvatus

Kysymyksiä

1. Syntyykö ihminen ilman pe­rinnöllisiä taipumuksia vai onko hänellä runsaasti perinnöllisiä taipumuksia?
2. Jos ihmisellä on perinnöllisiä taipumuksia, voiko kasvatus muuttaa niitä, ja jos voi, missä määrin?
3. Vapauttavatko perintötekijät ihmisen tekojensa vastuusta?
4. Mitä seurauksia on siitä, jos lapsi kasvaa ilman ohjausta (eli vapaasti)?

Perinnöllinen vaihtelu

Identtiset kaksoset

Vaikutusmallit

• älykkyystesteillä arvioidut tiedolliset kyvyt,
• testeillä arvioidut luon­teenpiirteet,
• yhteisölliset asenteet,
• kiinnostuksen kohteet ja
• henkisen toiminnan häiriöt.

Perintötekijöillä on huomattava vaikutus

Yleisälykkyys

Henkilökohtaiset luonteenpiirteet

Yhteisölliset asenteet

Kiinnostuksen kohteet

Alttius mielialahäiriöihin

Mistä yksilön ominaisuudet riippuvat

Teot eivät periydy, taipumukset periytyvät

Tarkkaavaisuushäiriö

Eduskunnan ihmiskäsityksen pitäisi olla tosi

Tehtäviä

1. Miten toveripiirin mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
2. Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet tovereihisi?
3. Ovatko vanhempiesi mielipiteet vaikuttaneet sinuun?
4. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja tunnistat vanhempiesi ja itsesi luonteenpiirteiden välillä?
5. Miten opettajien mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
6. Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet opettajiisi?
7. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa autoritaarisuus. Miten sitä mitataan?

Lisälukemista: Aivojen välittäjäaineet

Miksi ihminen ajattelee hitaasti

Välittäjäaineen toiminta

Millaisia välittäjäaineet ovat

1. Ainetta tuotetaan ja varastoidaan hermosolussa.
2. Sopiva heräte vapauttaa sitä hermosolujen välisestä liitoksesta.
3. Aineen suora lisäys hermosolun kalvolle aiheuttaa saman vaikutuksen kuin hermosolun heräte.
4. Käsittely, joka kohdistuu joko suoraan aineen vaikutuksiin tai hermosolun ärsytyksen vaikutuksiin, aiheuttaa vastaavat seuraukset.

Välitys on yksisuuntaista

• natrium ja kloori (ruokasuola),
• kalium (välttämätön, mutta suurina määrinä tappava, käytetty Texasissa teloituksiin)
• kalsium (jota on kalkissa ja luustossa) ja
• magnesium (hyvin kevyt mutta paloherkkä metalli),

Muisti ja oppiminen

Biologiset muuntajat

Sama hermosolu voi tuttaa useita välittäjäaineita

Välittäjä-aineiden pitoisuudet riippuvat niiden takaisinotosta

Masennuslääkkeet perustuvat mm. serotoniinin takaisinoton estoon

Asetyylikoliini

Noradrenaliini ja adrenaliini

Dopamiini

Serotoniini

Täsmälääkkeet

Monityydyttämättömät kalahapot

Tasapaino

Alkoholistien hoito

Histamiini

Allergia ja matkapahoinvointi

Mahahaava

Glutamaatti

Alkoholi ja muistihäiriöt

Liikkeiden säätely ja oppiminen

Negatiivinen ja tiedollinen skitsofrenia

GABA

Epilepsian hoito

Lihasjännityksen laukaiseminen

Aminohappoketjut

Liikunta ja mielihyvä

Opioidien aiheuttama riippuvuus

Tehtäviä

1. Pohtikaa voiko eläimillä esiintyä mielenterveysongelmia? Jos niitä esiintyy, miten niitä hoidetaan?
2. Mitä vaikutuksia alkoholilla on ihmisen toimintakykyyn? Mistä nämä vaikutukset johtuvat
3. Mihin huumeriippuvuus perustuu? Voivatko lääkkeet aiheuttaa riippuvuutta?
4. Mihin perustuu voimakas riippuvuus tupakasta? Mitä terveysvaikutuksia tupakan polttamisella on?
5. Pohtikaa ravitsemuksen vaikutusta ihmisen mielenterveyteen. Pitävätkö vanhat ravitsemusneuvot nykyään paikkaansa?

Ympäristön merkitys

Yksilö mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä

Toiveet ja todellisuus

Toimintaympäristö ja tilakäyttäytyminen

Ympäristön vaikutus ihmiseen

• määrää suoraan käyttäytymistä,
• tarjoaa mahdollisuuksia ja rajoituksia, joiden pohjalta ihmiset tekevät valintansa toiminnassaan ja
• toimii näyttämönä ihmisen toiminnalle, estäen tai edistäen tätä.

Ihmisen käyttäytyminen on ympäristösidonnaista

Lähiympäristön merkitys

Ympäristö on voimavara

Yksityisyys

Luonnon merkitys kaupunkilaiselle

Henkilökohtainen tila

Ihminen ympäristönsä muokkaajana

Oma jälki ympäristöön

Ilkivalta

Keinoja ilkivallan vähentämiseen

Toimintaympäristö

Tehtäviä

1. Mitä parannuksia toivoisit kouluympäristöösi?
2. Mitä parannuksia toivoisit kotiympäristöösi?
3. Millaisessa ympäristössä haluaisit viettää loppuelämäsi?
4. Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä asuinympäristössäsi?
5. Millaista ilkivaltaa sinun omassa ympäristössäsi esiintyy?
6. Miten tätä ilkivaltaa voitaisiin vähentää?
7. Mitkä asiat omassa ympäristössäsi häiritsevät sinua eniten?
8. Miten voit vaikuttaa omaan ympäristöösi?
9. Mitä hyviä ja huonoja puolia on a) kaupunkiympäristössä b) maaseutuympäristössä?
10. Miten voisit vähentää omaa "jalanjälkeäsi" ympäristöön?
11. Miten tarpeetonta liikennettä voitaisiin vähentää?
12. Miten tarpeetonta kulutusta voitaisiin vähentää?
13. Miten jätteitä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä tehokkaammin?
14. Mistä maailmanlaajuisen ympäristöongelmat johtuvat?
15. Miksi ympäristöongelmien syntyä ei ole estetty?
16. Mikä on maailman suurin ympäristöongelma?
17. Miten se voitaisiin ratkaista?

Pahuus

Mitä pahuus tarkoittaa

Asteikoista

Amerikkalaisen professoritietieteen mukaan voidaan

1. yrittää poistaa pahuus
2. olla välittämättä pahuudesta
3. lisätä tuloeroja niin, että mahdollisen monella on varaa henkilökohtaiseen pahuusterapeuttiin, joka pystyy vakuuttamaan jopa psykopaatille, että hän on hyvä.

Omakohtaiset kokemukset

Synnynnäinen rikollinen

Yläluokan oppilaitokseen

Toverikuri

Väkivaltaan vastaaminen

Kivunsietokykyä voidaan kehittää

Aatelisto johti väkivaltakoneistoa

Ainoa oppilas, josta tuli kansainvälinen vaikuttaja

Vankilassa

Suosittu rikoskirjailija

Inhimillinen pahuus

Mitä pahuudelle voidaan tehdä

Tunnistatko sosiopaatin

• charmikkuutta
• rajaton luottamus omiin kykyihinsä
• tarvetta ja kykyä johtaa (manipuloida) muita ihmisiä
• innostumista erilaisista herätteistä (impulsiivisuutta)
• jatkuva uusien kokemusten tarve
• taipumus loukkaantua esitettäessä vaatimuksia (hänelle)
• kostonhalua
• vastuun puutetta
• taipumus elää muiden kustannuksella
• epäluotettava
• puutteellinen syyllisyyden tunne
• köyhä tunne-elämä
• huono itsekuri
• lyhytjännitteisyyttä
• useita lyhytkestoisia ihmissuhteita
• useita seksikumppaneita
• käytöshäiriöitä lapsuudesta alkaen
• taipumusta jatkuvaan (patologiseen) valehteluun
• rikollisuutta nuoruudessa
• taipumus suunnata energiaansa rikolliseen toimintaan

Tehtäviä

1. Mitä sosiopaatin piirteitä tunnistat itsestäsi?
2. Onko luokallasi oppilaita, joilla on monia sosiopaatin piirteitä?
3. Onko opettajillasi monia sosiopaatin piirteitä? Entä rehtorilla?
4. Miten sosiopaattiin pitäisi suhtautua?
5. Vertaa sosiopaattia autoritaariseen ihmistyyppiin. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä havaitset?

Identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

Mitä siveys ja siveystutkimus ovat

Onko siveys opittua vai perinnöllistä

Yksilön siveellinen kehitys jakaantuu kolmeen päävaiheeseen

I Esisiveellinen taso

II Sovinnainen taso

III Itsenäi-periaatteellinen taso

Jokainen päävaihe voidaan lisäksi jakaa kahteen alavaiheeseen

1. Itsekeskeis-aineellinen taso

2. Välineellinen vaihe

3. Myötätunto ja rakkaus

4. Laki ja järjestys

5. siveys on sopimusvaraista, ja lait vapaiden kansalaisten välisiä sopimuksia

6. Yleispätevät periaatteet

Yksilöt jäävät eri tasoille

Esimerkkejä

Esimerkki 1

Esimerkki 2

Esimerkki 1

Periaatteet ovat oleellisia

Milgramin koe

Koejärjestely

Kokeen tulos

Yhdistetty koe

Sovellukset koululaitokseen

Kohlberg ja Kant

Voidaanko tosiasioista johtaa siveyssääntöjä

Tehtäviä

1. Millä eri vaiheisiin kuuluvilla perusteilla henkilö saattaa ryhtyä aseistakieltäytyjäksi?
2. Mitä sanotte erään seitsenvuotiaan lauseesta “Älä nimittele toisia, senkin torvi!”
3. Toteutuuko kuudenteen vaiheeseen kuuluva oikeudenmukaisuus Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien osalta.

Mihin uskonnottomien ihmisoikeudet perustuvat

Kansainväliset sopimukset ylittävät perustuslain ja perustuslaki tavalliset lait

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

Alkuteksti

1. Everyone shall have the right to freedom of thought, conscience and religion. This right shall include freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice, and freedom, either individually or in community with others and in public or private, to manifest his religion or belief in worship, observance, practice and teaching.
2. No one shall be subject to coercion which would impair his freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice.
3. Freedom to manifest one's religion or beliefs may be subject only to such limitations as are prescribed by law and are necessary to protect public safety, order, health, or morals or the fundamental rights and freedoms of others.
4. The States Parties to the present Covenant undertake to have respect for the liberty of parents and, when applicable, legal guardians to ensure the religious and moral education of their children in conformity with their own convictions.

Englanninkielen sanakirjan selitys sanalle belief

1. usko (in God; the Christian ~); vakaumus
2. usko, luottamus (he had no great ~ in doctors)
3. käsitys, mielipide, ajatus, luulo

Korjattu suomennos

1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden tunnustaa omavalintaista uskontoa tai vakaumusta (hallituksen suomennos: uskoa) taikka omaksua se sekä vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan tai vakaumustaan (hallituksen suomennos: uskoaan) jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa, hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa.
2. Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa mukainen uskonto tai vakaumus (hallituksen suomennos: usko).
3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumuksiaan (hallituksen suomennos: uskoaan) voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.
4. Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan.

Yleissopimus lapsen oikeuksista

1. Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.
2. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.
3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Otteita perustuslaista

6 § Yhdenvertaisuus

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Ote perusopetuslaista

13 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Ote lukiolaista

9 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Ote perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 1982

Ote Vapaa-ajattelijain liiton lausunnosta

Huomautus

Ote yleisperusteluista

Ote yksityiskohtaisista perusteluista

Tehtäviä

1. Onko ateisteilla kansainvälisten sopimusten perusteella oman vakaumuksen mukaiseen opetukseen Suomen kouluissa?
2. Tutkikaa, miten katsomusopetus on järjestetty Ranskan yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa.
3. Tutkikaa, miten katsomusopetus on järjestetty Yhdysvaltain yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa.
4. Tutkikaa, mitä mieltä Suomen Ateistiyhdistys ry on Suomen katsomusopetuksesta.
5. Miten Suomen katsomusopetus olisi sinun mielestäsi järjestettävä?

Mitä ihmisen pitäisi tehdä elämällään

• Taitaisi olla parempi kääntyä satulassa toisin päin, evästi ratsastuksenopettaja.
• Älä sinä rupea minua neuvomaan. Ethän edes tiedä, mihin suunaan aion ratsastaa.

Tehtäviä

1. Tarkastelkaa jotain päämäärää ja yrittäkää löytää sen taustalta muita päämääriä. Löytyykö pohjimmainen päämäärä?
2. Keksikää kolme pohjimmaista päämäärää.
3. Keksikää keinoja näiden päämäärien saavuttamiseksi.

Maallisia hyvän elämän malleja

Posthumanismin ja humanismin määritelmistä

IHEU:n päätös vuodelta 1996

Määritelmien ongelmia

Englannin kielen kohtuuton valta-asema

Sanan "humanismi" monet merkitykset

Paha sekaannus käsitteessä "vapaa-ajattelu"

Vapaus jostakin

Oikeus tietää totuus

Ovatko julkilausumat määritelmiä

Miksi posthumanismi

Luonnon ja ihmisen tasa-arvo

Jumalattomuus ja luonnollisuus (naturalismi)

Oikeuksien laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle

Luonnon tuhoutuminen

Kristillinen käsitys

Humanistien käsitys

Posthumanistinen käsitys

Järkiperäisyyden yleistys

Inhimilliset käsitteet ovat karkeistuksia

Ihmisestä riippumaton siveys

Seurausten arvottaminen

Erilaisuus on viisasta hyväksyä

Eläinten asema ja oikeudet

Kultaisen säännön todellinen keksijä

Mitä tavoitteita siveys edistää

Peter Singerin seuraussiveys

Tulevaisuuden teknologiaan on varauduttava

Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia

Posthumanismin lajeja: Transhumanismi

1. Ihmiskunnan muuttuminen teknologian vaikutuksesta tulee jatkumaan. Muutoksen suunta voi olla toivottava tai ei-toivottava.
2. Tulevaisuutta koskevia valintoja tehtäessä on välttämätöntä ottaa huomioon ihmiskunnan teknologisten valmiuksien todennäköinen dramaattinen kasvu. Realistisesti mahdollista on peräti, että tulevaisuudessa materiaalinen puute, vanheneminen ja jopa kuolema onnistutaan muuttamaan vapaaehtoisiksi, eivätkä ihmiset enää ole sidottuja moniinkaan nykyisiin perustavanlaatuisiin rajoituksiinsa. Toisaalta mahdollista on myös, että ihmiskunta tuhoutuu teknologiaa epäviisaasti käyttäessään.
3. On erittäin tärkeää suunnata tutkimusresursseja ja tehdä yhteiskunnallisia ratkaisuja siten, että edistetään positiivista teknologista kehitystä ja otetaan huomioon myös vakavat riskit.
4. Transhumanistien mielestä kannattaa suhtautua avoimesti, hyväksyvästi ja osallistuvasti teknologiseen kehitykseen, koska tällaisen asenteen myötä pystymme ohjaamaan kehitystä eettisesti kestävään suuntaan todennäköisemmin kuin siinä tapauksessa, missä yleinen suhtautuminen teknologiaan rakentuu liiallisten tutkimuskieltojen ja/tai välinpitämättömyyden ja passiivisuuden varaan.
5. On syytä tukea ja luoda rationaalista keskustelua siitä, miten saavutettavissa oleviin teknologisiin valmiuksiin on viisainta edetä, ja minkälaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta kyseisiä valmiuksia on viisainta soveltaa, jotta tulokset ovat tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.
6. Transhumanistit puolustavat yksilöiden oikeutta käyttää teknologiaa vastuullisesti itsensä psyykkiseen ja fyysiseen kehittämiseen ja muokkaamiseen nykyisten perustavanlaatuisten biologisten rajoitustensa yli.
7. Transhumanismiin sisältyy kaikkien olentojen hyvinvoinnin kunnioitus riippumatta siitä, ovatko kyseiset olennot ihmisiä, muita biologispohjaisia olentoja vai enemmän tai vähemmän teknologiapohjaisia olentoja.
8. Transhumanismi on modernin humanismin laajentuma. Humanismin tavoin transhumanismikaan ei tue mitään tiettyä poliittista puoluetta, poliitikkoa tai poliittisen yhteiskuntajärjestyksen mallia.

Posthumanistinen aineellinen todellisuuskäsitys

Mikä on aineellinen todellisuuskäsitys

Tarkoituksenmukainen kieli

Oliot, ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä

Aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseet

1. Ristiriidattomasti voidaan puhua myös sellaisista tapahtumista, joita kukaan ei ole havainnut. Olemassaolo ei ole pelkkää havaituksi tulemista.
2. Todellisuus on aineellinen.
3. Tietoisuus on aineellinen.
4. Ajatus ja ajatuksen kohde ovat eri asioita.
5. Havaitsija ja havainnon kohde ovat eri asioita.
6. Nimi ja nimetty kohde ovat eri asioita.
7. Kieli on eri asia kuin se kohde, josta kieli puhuu.
8. Luonnossa vallitseva järjestys ja syysuhde ovat inhimilliseen kokemukseen ja vain inhimilliseen kokemukseen perustuvia.
9. Pohjimmaltaan kokemustutkimus (kokemustiede) nojaa havaintolauseisiin. Havaintolauseiden totuutta arvioitaessa tarvitaan kybernetiikkaan perustuvaa tietoteoriaa (kybernetiikka tutkii järjestelmiä, jotka sisältävät ns. takaisinkytkentöjä eli itsesäätelyä).
10. Ateismi on tosi.

Tehtäviä

1. Millä tavalla posthumanismi eroaa humanismista?
2. Selvittäkää mitä tarkoittaa transhumanismi.
3. Millä tavalla transhumanismi eroaa posthumanismista?

Uskonnollisia hyvän elämän malleja

Taustaa