Peruskoulun elämänkatsomustieto 4
et4


Tämä on julkistettu 1.1.2011

Kaikki etkirjat löydät tästä

Sisällysluetteloon pääset napauttamalla tästä:

Opetussuunnitelmat

Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi
löydät tästä

Opetushallituksen ohjeen uudeksi opetussuunnitelmaksi
löydät tästä 

Uutisissa kerrotaan taas huomenna, mitä kansamme johtajat ovat päättäneet kieltää suojellakseen meitä itseämme vastaan. Jotta se ei jäisi harmittamaan, mieleensä voi muistuttaa parhaan asiasta kuulemani määritelmän. Elämä on sukupuoliteitse tarttuva tauti, joka johtaa sadan prosentin varmuudella kuolemaan. Sitä ei viranomainenkaan voi muuttaa.

Matti Häyry Metro - lehdessä 3.2.2005

Mitä haittaa olisi siitä, että ihmisen ikää voitaisiin venyttää 1000 vuoteen?

-Liikenneonnettomuuden olisivat suurin kuolemansyy, ja niitä pitäisi ryhtyä vähentämään. Se taas lisäisi veroja.

Sisällysluettelo
  1. Alkulause
  2. Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon
  3. Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?
    1. Ratkaise itse
  4. Uudet aineistot
  5. Oikeudenmukaisuus
    1. Mitä oikeudemukaisuus on
    2. Oikeudenmukaisuuden lajeja
    3. Keskustelun aiheita
    4. Mitä oikeus on
    5. Mihin oikeudet perustuvat
    6. Keskustelun aiheita
    7. Oikeuden lajeja
    8. Keskustelun aiheita
    9. Luonnolliset oikeudet
    10. Keskustelun aiheita
    11. Oikeudenomistajan asema
    12. Kansalaisoikeudet ja ihmisoikeudet
    13. Ihmisoikeussopimukset
    14. Oikeudenomistajat
    15. Keskustelun aiheita
    16. Yleiset ja yksityiset oikeudet
    17. Keskustelun aiheita
    18. Oikeudet ja velvollisuudet
    19. Keskustelun aiheita
    20. Oikeuksien väliset ristiriidat
    21. Keskustelun aiheita
  6. Oikea ja väärä teko
    1. Mistä siveys eli moraali syntyy?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Kenet sinä uhraisit?
    4. Valinta helppo, perustelu vaikea
    5. Keskustelun aiheita
    6. Siveys eli moraali kuin kielioppi
    7. Keskustelun aiheita
    8. Psykopaatit
    9. Keskustelun aiheita
    10. Yhteistyö
    11. Keskustelun aiheita
    12. Kiltteys kannattaa
    13. Keskustelun aiheita
    14. Vaihtoa seksillä ja saaliilla
    15. Keskustelun aiheita
    16. Kauppa vaati luottamusta
    17. Keskustelun aiheita
    18. Jokapäiväinen hyvä ja paha
    19. Keskustelun aiheita
    20. Johtajia totellaan
    21. Keskustelun aiheita
    22. Taipumuksia voi muokata
    23. Keskustelun aiheita
    24. 5 yhteistä sääntöä
    25. Keskustelun aiheita
    26. Rikkomusten seuraamuksia
      1. Rangaistukset
    27. Keskustelun aiheita
    28. Vastuu rikkomuksista
      1. Mitä vastuu on?
      2. Keskustelun aiheita
      3. Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta
      4. Keskustelun aiheita
  7. Oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässä
    1. Kohteliaisuus on vähin mitä sinulta on oikeus vaatia
      1. Tervehtiminen ja esittely
      2. Puhelimessa
      3. Sinuttelu / teitittely
      4. Juhlissa
      5. Ravintolassa
      6. Toisten kuunteleminen
      7. Keskustelun aiheita
    2. Ihmisoikeuksien julistus jokapäiväisessä elämässä
      1. Ihmisoikeuksien päivä
      2. Johdanto
      3. Keskustelun aiheita
      4. Ihmisten tasa-arvoisuus
      5. Keskustelun aiheita
      6. Syrjintä on kiellettyä
      7. Keskustelun aiheita
      8. Hengen, vapauden ja turvallisuuden suoja
      9. Keskustelun aiheita
      10. Orjuuden kielto
      11. Keskustelun aiheita
      12. Julmuuden kielto
      13. Keskustelun aiheita
      14. Tasavertaisuus lain edessä
      15. Keskustelun aiheita
      16. Laittoman vangitsemisen ja karkotuksen kielto
      17. Keskustelun aiheita
      18. Vain tuomion saanut on syyllinen
      19. Keskustelun aiheita
      20. Yksityiselämän suoja
      21. Keskustelun aiheita
      22. Oikeus avioliittoon
      23. Keskustelun aiheita
      24. Omaisuuden suoja
      25. Keskustelun aiheita
      26. Mielipiteenvapaus
      27. Keskustelun aiheita
      28. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
      29. Keskustelun aiheita
      30. Kansanvalta eli demokratia
      31. Keskustelun aiheita
      32. Oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja lomiin
      33. Keskustelun aiheita
      34. Äitien ja lasten turva
      35. Keskustelun aiheita
      36. Oikeus opetukseen
      37. Keskustelun aiheita
      38. Opetuksen tulee edistää ihmisoikeuksien toteutumista
      39. Keskustelun aiheita
      40. Vanhemmilla on oikeus valita opetuksen laatu
      41. Keskustelun aiheita
      42. Oikeus osallistua sivistyselämään
      43. Keskustelun aiheita
      44. Oikeus inhimilliseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen
      45. Keskustelun aiheita
      46. Velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan
      47. Keskustelun aiheita
      48. Orjien henkilötunnusrekisteri
      49. Keskustelun aiheita
    3. Elämän arvo
    4. Keskustelun aiheita
    5. Elämäntahto
    6. Hävittäminen
    7. Keskustelun aiheita
  8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa
    1. Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta
    2. Keskustelun aiheita
    3. Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus
    4. Keskustelun aiheita
    5. Pakolaisuus
      1. Mitä on pakolaisuus?
      2. Miten pakolaisia suojataan?
      3. Keskustelun aiheita
      4. Maailman pakolaistilanne
    6. Kysymyksiä:
    7. Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin
  9. Reiluus
    1. Keskustelun aiheita
  10. Yhdenvertaisuus
    1. Mitä yhdenvertaisuus on
    2. Yhdenvertaisuus Suomessa
    3. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
    4. Tehtäviä yhdenvertaisuudesta
  11. Rikkaus ja köyhyys maailmassa
    1. Olivatko asiat paremmin ennen
    2. Keskustelun aiheita
    3. Taruihin perustuvia vastaliikkeitä
    4. Luontoliikkeet ja kansallissosialismi
    5. Palloistumisen vaiheet
    6. Keskustelun aiheita
    7. Palloilun synty
    8. Keskustelun aiheita
    9. Yhdysvallat johtaa palloistumista
    10. Keskustelun aiheita
    11. Uusjako
    12. Afrikan kohtalo
    13. Keskustelun aiheita
    14. Lapsityövoiman käyttö
    15. Keskustelun aiheita
    16. Perinteiset yhteisöt hajoavat
    17. Köyhiä ei tarvita enää mihinkään
    18. Mielten sekasorto
    19. Keskustelun aiheita
    20. Palloistuminen ja tietojenkäsittely
    21. Keskustelun aiheita
    22. Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu
    23. Keskustelun aiheita
    24. Uusoikeisto nousee
    25. Keskustelun aiheita
    26. Maailma tyhjenee ajatuksista
    27. Uskonsodat eivät ehkä lopu
    28. Keskustelun aiheita
    29. Suurten kertomusten paluu
    30. Keskustelun aiheita
  12. Lasten elämää eri maissa
    1. Kolumbiassa
    2. Keskustelun aiheita
    3. Lapsen asema kristityssä Etiopiassa
      1. Yleistä Etiopiasta
      2. Uskonto
      3. Terveys
      4. Luonto ja maatalous
      5. Lasten ja naisten asema
    4. Keskustelun aiheita
    5. Lapsia islamilaisessa Egyptissä
    6. Keskustelun aiheita
    7. Eteläafrikkalaisen Patrickin arkipäivä on kuin kenen tahansa pikkupojan
    8. Keskustelun aiheita
    9. Nepalilaisen Sunita
    10. Keskustelun aiheita
  13. Erilaisia elämäntapoja
    1. Elämää Kiinassa
      1. Kiinalaisen lapsen tulevaisuus
      2. Poikalapsia suositaan
      3. Sukupuolten ja sukupolvien ero
      4. Lapsityövoimaa käytetään
      5. Koulutus Kiinassa: Muutos parempaan
      6. Vähäiset voimavarat
      7. Maaseudun kouluissa on vaikeaa
      8. Kiinaa ja matematiikkaa
      9. Kaupunkilaisnuoret
      10. Sosiaaliturvajärjestelmä on kehittymätön
    2. Keskustelun aiheita
    3. Hodihodi-verkkopeli opettaa Afrikasta
      1. Ulkoministeriön kehitysviestintä
    4. Elämää Intiassa
      1. Maa
      2. Uskonnot
      3. Kielet
      4. Perhe-elämä
      5. Sukulaisissa on voima hyvässä ja pahassa
      6. Perheyhteisöstä
      7. Keskustelun aiheita
  14. Monikulttuurisuus ja sen arvostelua
    1. Miksi tämä artikkeli on tässä kohdassa
    2. Monikulttuurisuuden (monivaltarakenteisuuden) puolesta
      1. Pääasiallinen lähde
      2. Monikulttuurisuuden historiaa
      3. Monikulttuurisuuden syyt
      4. Monikulttuurisuuden eri merkitykset
      5. Monikulttuurisuus Suomessa
      6. Monikulttuurisuuden tutkimus
      7. Tutkimussuuntauksia
      8. Monikulttuuristen yhteisöjen luottamuspula
      9. Monikulttuurisen yhteisön vaikutus yksilöön
      10. Keskustalun aiheita
  15. Elämäntapojen kohtaaminen / monikulttuurisuus
    1. Monikultturisuuden käytännön toteutus on ristiriidassa tosiasioiden kanssa
    2. Keskustelun aiheita
    3. Monikulttuurisuus ei vähennä rotusortoa
    4. Keskustelun aiheita
    5. Monikulttuurisuus vaarantaa kantaväestön kulttuurin
    6. Keskustelun aiheita
    7. Kaikilla kulttuureilla on itseisarvo
    8. Keskustelun aiheita
    9. Monikulttuurisuus ei ratkaise työvoimapulaa
    10. Keskustelun aiheita
    11. Yhteenveto
    12. Keskustelun aiheita
  16. Suvaitsevaisuus
    1. Keskustelun aiheita
  17. Oikeus ja laki
    1. Mikä Suomen kansalaisia sitoo
      1. Riippuvuuksia on monenlaisia
      2. Suomen kansalaisen riippuvuudet
      3. Kansainväliset sopimukset
    2. Myös Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeuksista
    3. Kansainväliset sopimukset ovat kaikkein sitovimpia
    4. Perustuslaki on sitovampi kuin tavalliset lait
      1. Perustuslain 2. luku: Perusoikeudet
      2. Keskustelun aiheita
    5. Kansalaisuus ja kansanvallan perusperiaatteet
    6. Vähemmistöjen oikeudet
    7. Oikeudet ja velvollisuudet
    8. Kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet
    9. Yhteiskunnalliset oikeudet
    10. Lait tarkentavat kansalaisoikeuksia
    11. Sosiaaliset oikeudet
    12. Kuluttajan oikeudet
    13. Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen
    14. Tasa-arvon toteuttaminen
    15. Yhteisvastuu
    16. Ihmisarvo
    17. Turvallisuus
    18. Vapaus on vapautta jostain
    19. Oikeus on oikeutta johonkin
    20. Keskustelun aiheita
  18. Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset ja niiden arviointia
    1. Mitä vastuu on?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset
    4. Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa
    5. Keskustelun aiheita
    6. Keskustelun aiheita
    7. Velvollisuussiveys ja sen arviointia
    8. Siveysperiaatteista
    9. Keskustelun aiheita
    10. Ehdottomat velvollisuudet
    11. Ehdolliset velvollisuudet
    12. Yleistettävyys, kultainen sääntö
    13. Älä kohtele ihmisiä pelkkinä välineinä
    14. Keskustelun aiheita
    15. Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta
    16. Keskustelun aiheita
    17. Velvollisuussiveyden arviointia
      1. Tyhjyys
      2. Ristiriidat
      3. Myös siveettömiä periaatteita voidaan yleistää
      4. Epäuskottavuus
    18. Keskustelun aiheita
  19. Lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Sumessa ja muualla
    1. Lapsen oikeuksien julistus
    2. Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille maailman lapsille
    3. Keskustelun aiheita
    4. Lapsi tarvitsee ihmisiä, jotka pitävät hänestä huolta
    5. Keskustelun aiheita
    6. Sairaan tai vammaisen lapsen oikeus saada apua
    7. Keskustelun aiheita
    8. Lapsen oikeus koulutukseen ja virkistykseen
    9. Keskustelun aiheita
    10. Lapsella on oikeus saada suojaa ja apua ennen aikuisia
    11. Keskustelun aiheita
    12. Suvaitsevuuskasvatus
    13. Keskustelun aiheita
  20. Lapset ja aikuiset
    1. Sukupolvet
    2. Keskustelun aiheita
    3. Sukupolvisopimukset
    4. Keskustelun aiheita
    5. Lapset ja aikuiset kiusaavat toisiaan
    6. Keskustelun aiheita
    7. Juhlapuhe
    8. Keskustelun aiheita
  21. Luonnon tulevaisuus
    1. Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä
    2. Kannattaako aikaa tuhlata
    3. Keskustelun aiheita
    4. Aikataulutus
    5. Keskustelun aiheita
    6. Onko ajalla alkua ja loppua?
    7. Keskustelun aiheita
    8. Mitä aika on
    9. Keskustelun aiheita
    10. Ajan suunta
    11. Keskustelun aiheita
    12. Aikakone
      1. Hätkähdyttävä tulevaisuus
      2. Onko aikakone mahdollinen
    13. Keskustelun aiheita
  22. Luontoa uhkaavat tekijät
    1. Ihmisen kuuluvuus elolliseen luontoon
    2. Ihmisen riippuvuus muusta luonnosta
    3. Luonnon tasapaino
    4. Luonto ihmiselämän säätelijänä
    5. Luonnonsuojelu
    6. Luonto ja kulttuurimaisema
    7. Keskustelun aiheita
    8. Suotutkijat ovat järkyttyneitä Suomen soiden tilasta
    9. Keskustelun aiheita
  23. Miten voin vaikuttaa luonnon säilymisen hyväksi
    1. Miksi valita luontoa säästävästi?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Vaikuttamisen aika on nyt
    4. Keskustelun aiheita
    5. Kuluttaminen ei tuo onnea
    6. Keskustelun aiheita
    7. Arki on tärkeä
    8. Keskustelun aiheita
    9. Valitsemalla vaikutat
    10. Keskustelun aiheita
    11. Vihjeitä luontoa säästävään elämään
      1. Säästä materiaalia
      2. Tee harkittuja energiavalintoja
      3. Katso, mitä syöt
      4. Suosi reilua
      5. Ota selvää
      6. Keskustelun aiheita
    12. Mihin en voi vaikuttaa
      1. 12 asiaa, joihin et voi vaikuttaa
      2. Keskustelun aiheita
      3. 12 asiaa, joihin on vaikea vaikuttaa
      4. Keskustelun aiheita
      5. Elämänohjeita vaikuttamisesta
      6. Keskustelun aiheita
  24. Voinko vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen? Miten?
    1. Elintavat ja elinympäristö terveyttä edistäväksi
    2. Liikunta ja ravinto
    3. Keskustelun aiheita
    4. Päihteiden käyttö ja tupakointi
    5. Keskustelun aiheita
    6. Elinympäristö
    7. Keskustelun aiheita
    8. Tapaturmat
    9. Keskustelun aiheita
    10. Työympäristö
    11. Keskustelun aiheita
  25. Vanhat aineistot

Alkulause

Elämänkatsomustieto 4 liittyy oppimateriaalisarjaan.

Tekstiä ei ole tarkoitettu päähän päntättäväksi vaan ymmärrettäväksi ja herätteiden antajaksi. Tästä syystä yksityiskohtia ei tule yrittää painaa mieleen, vaan pääasia on, että asenteet kehittyvät Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hengessä.

Tutkimusten mukaan ala-asteen oppilaat kuuntelevat mielellään opettajan kertomuksia. Tästä syystä voi olla aiheellista, että opettaja esittelee asian oppimateriaalin mukaisesti. Opettaja voi suhteellisen helposti löytää myös oppilaita kiinnostavia kertomuksia, jotka havainnollistavat esitettyä asiaa.

Monet tehtävistä on tarkoitettu opettajan johdolla ja pienissä ryhmissä suoritettavaksi. Koska opetusryhmät ovat pieniä suuressa osassa maata, tähän pitäisi olla hyviä mahdollisuuksia. Toisaalta eri luokka-asteiden yhdistäminen vaikeuttaa opettajan työtä.

Oppilaille voidaan antaa läksyksi lukea lyhyitä osia tekstistä, mutta heille on selitettävä, ettei tarvitse lukea läksyä ulkoa tai osata kaikkia sen yksityiskohtia.

Oppilaskeskeisiä menetelmiä on pyrittävä käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan siveellinen (moraalinen) kasvu voi tapahtua vain oppilaan omaa vauhtia, ja oppilaiden itsenäinen työskentely on omiaan edistämään tätä kasvua.

Helsingissä 1.1.2010
Erkki Hartikainen

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon

Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60000, helluntailiikkeeseen yli 50000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?

Ratkaise itse


Kun alat puhua, aloitatko "Minun katsomukseni on:"
vai

"Minun käsitykseni on:"

Uudet aineistot

Oikeudenmukaisuus

Mitä oikeudemukaisuus on



Miten kakku jaetaan oikeudenmukaisesti?

Perinteisesti oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että kukin saa sen, mitä hänelle kuuluu.

Oikeudenmukaisuuden lajeja

Muodollinen oikeudenmukaisuus (formaalinen oikeudenmukaisuus) vallitsee, jos oikeusperiaatteita sovelletaan puolueettomasti ja johdonmukaisesti riippumatta siitä, ovatko oikeusperiaatteet itse oikeudenmukaisia.

Oikeudenmukaisuus on niiden oikeuksien (esimerkiksi vapaus ja tasa-arvo) kokonaisuus, joita pyritään toteuttamaan (substantiaalinen oikeudenmukaisuus).

Sovittava oikeudenmukaisuus on kysymyksessä, kun tarkastellaan milloin ja mistä syistä rangaistus on oikeutettu.

Monet tarkoittavat oikeudenmukaisuudella lakien noudattamista ja tasapuolisuutta. Tähän voidaan huomauttaa, että lait voivat olla epäoikeudenmukaisia.


Rikottu ikkuna on jonkun maksettava

Korjaava oikeudenmukaisuus
käsittelee tasapuolisuutta vahinkojen korvaamisessa.

Vaihdannan oikeudenmukaisuus käsittelee palkkojen, hintojen ja muun vaihdannan tasapuolisuutta.

Jaon oikeudenmukaisuus käsittelee voimavarojen tasapuolista käyttöä.

Jotkut (esimerkiksi Karl Marx), ovat ehdottaneet voimavarojen jakoa jokaisen tarpeiden mukaan.

Toiset ovat ehdottaneet sellaista voimavarojen jakoa, joka pitkällä tähtäyksellä tuottaa eniten hyötyä.

Eräät ovat ehdottaneet, että voimavarat kuuluvat yhtäläisesti kaikille.

Toiset ovat olleet sitä mieltä, että markkinavoimat toteuttavat automaattisesti oikeudenmukaisen jaon.

Jotkut ovat yhdistelleet kahta edellistä näkemystä.

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa lakon oikeutuksesta palkkojen korottamiseksi.
  • Tutkikaa mistä syistä ja millaisissa tapauksissa yksilö joutuu Suomessa vahingonkorvauksiin?
  • Voiko koululaisten keskinäinen väkivalta johtaa korvauksiin? Millaisiin korvauksiin se voi johtaa?
  • Tutkikaa kuinka suuria korvauksia on maksettu suuronnettomuuksissa?
  • Mitä tarkoittaa vastuuvakuutus? Missä ammattikunnissa vastuuvakuutus on välttämätön?
  • Onko Suomen oikeuslaitos muodollisesti oikeudenmukainen, ts. onko laki kaikille sama?
  • Keskustelkaa markkinavoimien hyvistä ja huonoista puolista.
  • Millainen on oikeudenmukainen opettaja? Entä oikeudenmukainen oppilas?

Mitä oikeus on

Oikeudella tarkoitetaan usein oikeudenomistajan oikeutta vedota lakiin, siveyteen, sääntöihin tai arvoihin.

Mihin oikeudet perustuvat

Siitä, mihin oikeudet perustuvat, ei ole yksimielisyyttä.

Joidenkin mielestä oikeus on ristiriitatilanteessa ensisijainen oikeudenomistajan tahtoon nähden.

Joidenkin mielestä oikeuksien tehtävänä on suojata oikeudenomistajan etuja.

Keskustelun aiheita

  • Mihin oikeus sinun mielestäsi perustuu?
  • Mikä on oikeudenomistaja?
  • Millaisia oikeuksia sinä omistat?
  • Onko sinin oikeuksiasi loukattu? Miten?
  • Oletko loukannut muiden oikeuksia? MIten?

Oikeuden lajeja

Oikeuksiin kuuluvat mm. vapaudet, saantioikeudet, valtuudet ja koskemattomuusoikeudet.



Lailliset oikeudet perustuvat inhimillisten lainsäätäjien laatimiin lakeihin, luonnonoikeus ns. luonnollisiin oikeuksiin.

Yhteisöillä voi olla sääntönsä ja siveytensä.

Keskustelun aiheita

Luettele oikeuksia, jotka perustuvat lakiin.
Luettele oikeuksia, jotka eivät perustu lakiin.
Luettele vapausoikeuksia.
Luettele saantioikeuksia.
Kenellä on valtuusoikeuksia?
Mitä koskemattomuusoikeuksia sinulla on?

Luonnolliset oikeudet

Eräiden mielestä lakien on perustuttava luonnollisiin oikeuksiin, toisten mielestä luonnollisia oikeuksia ovat vain perusoikeudet, kolmansien mielestä luonnollisia oikeuksia ei ole olemassakaan.

Keskustelun aiheita

  • Onko mielestäsi luonnollisia oikeuksia olemassa?
  • Mihin lait Suomessa oerustuvat?
  • Miksi kaikissa maissa ei ole samat lait?
  • Kuka Suomessa päättää, mitä lakeja täällä on?
  • Voitko sinä vaikuttaa siihen, mitä lakeja Suomessa on? Jos voit, miten?

Oikeudenomistajan asema

Tavallisesti oikeudet liittyvät oikeudenomistajan asemaan.

Kansalaisoikeudet ja ihmisoikeudet

Kansalaisoikeudet perustuvat kansalaisuuteen, ihmisoikeudet siihen, että on ihminen. Vastaavasti voidaan puhua naisten, lasten, mustien, potilaiden, eläinten jne. oikeuksista.

Ihmisoikeudet ovat käsitteellisesti hyvin lähellä luonnollisia oikeuksia.

Eläinten oikeudet koskevat eläimiä. Käsitystä, jonka mukaan myös muilla elävillä olioilla on oikeuksia, kutsutaan posthumanismiksi eli humanismin jälkeiseksi ajaksi.

Ihmisoikeussopimukset



Ihmisoikeuksille on myös pyritty luomaan lain asema esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevalla sopimuksella ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella.

Nykyiset ihmisoikeussopimukset sisältävät (negatiivisia oikeuksia) ja positiivisia oikeuksia. Negatiivisiin oikeuksiin kuuluvat vapaudet, positiivisiin oikeuksiin sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet.

Oikeudenomistajat

Oikeuksia on pyritty luokittelemaan niiden ihmisjoukkojen perusteella, jotka ovat oikeudenomistajia.

Oikeus periä velka takaisin voi olla sekä yksilöllä että yhteisöllä.

Oikeus periä velkansa on velkojan tahdosta riippuva, kun taas itsepuolustusoikeus on aina oikeutettua.

On myös oikeuksia ns. kolmansia osapuolia kohtaan.

Keskustelun aiheita

  • Keillä kaikilla on oikeus periä veroja?
  • Mitä tapahtuu, jos et maksa pankista ottamaasi lainaa?
  • Miksi itsepuolustus on aina oikeutettua?

Yleiset ja yksityiset oikeudet

Sanavapaus on yleinen oikeus kun taas miehen ja naisen väliset oikeudet ovat yksityisiä.

Keskustelun aiheita

  • Luettele lisää yleisiä oikeiuksia.
  • Luettele lisää yksityisiä oikeuksia.
  • Mikä ero on yleisillä oikeuksilla ja yksityisillä oikeuksilla?

Oikeudet ja velvollisuudet

Joskus oikeudet asetetaan velvollisuuksien vastakohdaksi, joskus oikeuksien ja velvollisuuksien katsotaan kuuluvan samaan kokonaisuuteen.

On kuitenkin olemassa oikeuksia, jotka eivät sisällä velvollisuuksia.

Sinulla voi olla oikeus pysäköidä autosi johonkin paikkaan, mutta sinulla ei ole velvollisuutta tehdä sitä.

Usein sanotaan, että jollain on oikeus tehdä jotakin, koska tekoa pidetään siveellisesti hyväksyttävänä.

Joskus minulla on oikeus tehdä jotakin, mutta sitä ei kuitenkaan pidetä siveellisesti hyväksyttävänä.

Ystävälläni ei ole oikeuttaa vaatia minua auttamaan häntä, mutta hän voi pitää auttamatta jättämistä siveellisesti paheksuttavana.

Keskustelun aiheita

  • Mikä ero on oikeuksilla ja velvollisuuksilla?
  • Luettele sellaisia oikeuksia, jotka eivät sisällä velvollisuuksia.
  • Luettele oikeuksia, jotka perustuvat siihen, että tekoa pidetään hyväksyttävänä.
  • Luettele sellaisia tekoja, jotka eivät ole velvollisuuksia, mutta joiden tekemättä jättämistä paheksutaan.

Oikeuksien väliset ristiriidat

Eri oikeudet voivat joutua ristiriitaan. Usein jotakin näistä oikeuksista pidetään ensisijaisena, jolloin toissijainen oikeus väistyy.

Gregory Vlastos (1907-1991) on artikkelissaan "Justice and Equality" (1962, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) väittänyt, että kaikki oikeudet ovat väistyviä siinä mielessä, että tarkemmin ajateltaessa jokin muu oikeus ylittää sen.

Keskustelun aiheita

  1. Tutustukaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jakakaa oikeudet positiivisiin ja negatiivisiin.
  2. Etsikää Suomen perustuslaista perusoikeudet. Keskustelkaa, missä määrin ne toteutuvat Suomessa nykyään.
  3. Tutkikaa, miten ihmisoikeudet toteutuvat eri maissa esimerkiksi jonkin raportin perusteella.
  4. Keskustelkaa siitä, miten lasten, sairaiden, työttömien ja vanhusten oikeudet toteutuvat a) Suomessa, b) maailmassa yleensä.
  5. Keskustelkaa sanavapaudesta ja sensuurista sekä Suomessa että muissa maissa. Kokeilkaa sananvapautta laatimalla yleisön osaston kirjoitus paikallislehteen.
  6. Kokeilkaa kokoontumisvapautta järjestämällä paikkakunnallanne mielenosoitus jonkin hyvänä pitämänne asian puolesta. (Oppitunnin käyttö mielenosoitukseen on sallittu.)
  7. Keskustelkaa uskonnon vaikutuksesta oikeuksiin esimerkiksi Intiassa tai Iranissa.
  8. Keskustelkaa poliittisten aatteiden ja puolueiden vaikutuksista oikeuksiin.
  9. Keskustelkaa etujärjestöjen (esim. SAK, AKAVA, MTK) vaikutuksista oikeuksiin.
  10. Onko koulunkäynti oikeus vai velvollisuus?
  11. Keskustelkaa ylivelkaantuneiden asemasta.
  12. Keskustelkaa inhimillistä koskemattomuutta koskevista oikeuksista.
  13. Joko olet lakannut lyömästä tovereitasi?
  14. Keskustelkaa missä tilanteessa jokin aivan perusoikeus väistyy toisen oikeuden hyväksi.

Oikea ja väärä teko

Mistä siveys eli moraali syntyy?

Tässä artikkelissa on esitetty Tiede-lehdessä aikaisemmin julkaistuja ajatuksia.

Koko ihmiskunta tekee nopeita päätöksiä oikeasta ja väärästä ja jakaa yhteistä hyvää. Jos hyvän ja pahan erottaminen on synnynnäinen, miksi maailmasta ei tullut tämän reilumpi paikka?

Äiti kehotti kuuntelemaan omaatuntoa. Se kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin. Pitkän kasvattajien jatkumon kanssa samaa mieltä on Kielitoimiston sanakirjakin: omatunto on ihmisyksilön toimintaa ohjaava välitön tietoisuus oikeasta ja väärästä.

Omastatunnosta oli mainittu Tarzan-kirjassa. Vaikka Tarzan oli kasvanut viidakossa apinoiden joukossa, hän oli niin paljon ihminen, että omatunto esti häntä tappamasta, poika selosti. Ei tosin kaikissa tilanteissa, kuten kaikki Tarzaninsa lukeneet hyvin tietävät.

Lapselle omatunto kuulemma sanoo, ettei saa varastaa eikä kiusata muita. Mutta  onko omatunto olemassa? Jos on, niin mistä se meihin putkahti?

Ihmiskunnalla todella on vaisto, joka ilmoittaa meille oikean ja väärän ennen kuin ehdimme kissaa sanoa. Mistä tämä vaisto on peräisin ja miten se toimii, on mutkikkaampi kysymys. Sitä on pohdittu vuosituhansia, ja sen tutkiminen on juuri nyt hyvinkin muodikasta.

Valmius omaantuntoon on ilmeisen synnynnäinen ominaisuus, mutta pääasiassa omatunto on ihmisen sisäistämä yhteisön ääni.

Keskustelun aiheita

  • Onko koirilla ja kissoilla omatunto?
  • Onko sinulla omatunto?
  • Mitä omatunto sanoo sinulle vai sanooko se mitään?
  • Miksi kuuluisa siviilipalvelukseen pyrkijä Kimmo Kevätsalo sanoi, ettei hänellä ole omaatuntoa?
  • Mitä on siviilipalvelus?

Kenet sinä uhraisit?

Pekka on matkustajana karkuun päässeessä raitiovaunussa. Kuljettaja on pyörtynyt, ja vaunu syöksyy kohti viittä ihmistä, jotka ovat raiteilla eivätkä pääse ajoissa turvaan jyrkkien ratavallien takia. Rata haarautuu vasemmalle, ja Pekka voisi kääntää vaunun sinne, mutta toisellakin raiteella kulkee yksi ihminen. Pekka voi siis kääntää vaunun ja tappaa yhden ihmisen tai jättää kääntämättä ja antaa viiden kuolla. Onko hyväksyttävää, että Pekka vaihtaa raidetta?

Eikka seisoo kävelysillalla raitiotien yllä. Hän näkee kuljettajan pyörtyneen ja raitiovaunun syöksyvän holtittomasti eteenpäin. Vähän sillan jälkeen radalla on viisi ihmistä, jotka eivät pysty pääsemään turvaan ajoissa. Eikka tietää, että ainoa keino pysäyttää raitiovaunu on pudottaa sen eteen jotain tarpeeksi painavaa. Ainoa saatavilla oleva on lihava mies, joka seisoo sillalla Eikan vieressä. Eikka voi tyrkätä miehen raiteille vaunun eteen, jolloin tämä kuolee, tai olla tekemättä mitään, jolloin viisi ihmistä kuolee. Onko hyväksyttävää, että Eikka tyrkkää miehen alas?

Jos vastasit ensimmäiseen kysymykseen kyllä ja toiseen ei, valitsit samoin kuin melkein kaikki muutkin ihmiset.

Valinta helppo, perustelu vaikea

Asiaa on tutkittu tekemällä kyselyjä eri puolilla maailmaa asuville ihmisille. Vastaajat tekevät selvän eron tapausten välille niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassa. Miehet ja naiset, valkoiset ja mustat, teinit ja vanhukset, hindut, muslimit ja buddhalaiset, kristityt, juutalaiset ja ateistit, tohtorit ja pelkän peruskoulun käyneet vastaavat samaan tapaan.

Kaikista vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että Pekka saa kääntää raitiovaunun sivuraiteelle. Vain 10 prosenttia hyväksyi sen, että Eikka pudottaa lihavan miehen kiskoille.

Toisaalta itä-aasialaiset olivat lännen asukkaita herkempiä uhraamaan yhden ihmisen myös jälkimmäisessä tapauksessa.

Vastaukset ovat yleensä nopeita ja vaistomaisia, mutta niiden perusteleminen on monille mahdotonta. Tapausten erilaisuus on kuitenkin tarkkaan katsoen nähtävissä.

Vaikka emme sitä itse tajua, pidämme vääränä viattoman tappamista, jos sitä käytetään keinona tavoitteen saavuttamiseen. Sen sijaan tappaminen voi olla sallittua, jos se on ei-haluttu sivutuote. Ero on hienovarainen, mutta teemme sen lähes silmänräpäyksessä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi moraalifilosofit opettavat yllä kerrottua tapausta kaikille opiskelijoille?
  • Onko todennäköistä, että yllä kerrottu tarina toteutuisi sinun kohdallasi?
  • Mitä on tehtävä, jos velvollisuudet ovat keskenään kovin pahasti ristiriidassa?

Siveys eli moraali kuin kielioppi

Ihmisellä on oikean ja väärän ajatus aivoissa samaan tapaan kuin ihmisellä on kielitieteilijä päässään kielen omaksumista ja käyttämistä helpottavia ominaisuuksia.

Lapset oppivat varhain, ettei ole oikein käyttää pyjamaa päiväkodissa eikä lyödä toista lasta. Jos opettaja kuitenkin antaa luvan, pyjaman käyttö on lasten mielestä oikein. Lyöminen sen sijaan ei ole heistä oikein, vaikka siihen saisi luvankin.

Keskustelun aiheita

  • Mitä kaikkea sellaista sinun on pitänyt kotona tehdä, mikä ei ole mielestäsi tarpeellista?
  • Mitä kaikkea sellaista sinun on pitänyt kotona tehdä, mikä ei ole tarpeellista?
  • Oletko joutunut tekemään jotain pelkästään siksi, että koulutoverisi ovat sitä vaatineet?

Psykopaatit




Psykopaatit ovat hyvän ja pahan suhteen sokeita lapsesta asti. He kiusaavat pienempiään, kiduttavat eläimiä, valehtelevat eivätkä kykene myötätuntoon tai katumukseen.

Psykopaatin piirreluettelo

  1. Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima
  2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
  3. Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen
  4. Patologinen valehtelu
  5. Petkuttaminen ja manipulointi
  6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
  7. Tunteiden pinnallisuus
  8. Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen
  9. Loismainen elämäntyyli
  10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
  11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)
  12. Varhaiset käyttäytymisongelmat
  13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen
  14. Impulsiivisuus
  15. Vastuuttomuus
  16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
  17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita
  18. Nuorisorikollisuus
  19. Ehdonalaisen vapauden peruutus
  20. Monipuolinen rikollisuus

Keskustelun aiheita

  • Onko psykopatia sairaus?
  • Voidaanko psykopatiaa ehkäistä?
  • Miten psykopaatin pahat teot voitaisiin estää?
  • Mikä on sosiopaatti?
  • Kumpi on pahempi, psykopaatti vai sosiopaatti?

Yhteistyö



Ihmislajissa huomattava piirre on pyrkimyksemme yhteistyöhön ja toistemme auttamiseen, usein sellaisissakin tilanteissa, joissa se näyttää olevan omaa etuamme vastaan.

Jo evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin huomasi, että kaikkialta eläinkunnasta löytyy epäitsekästä käyttäytymistä. Esimerkiksi osa muurahaisyksilöistä säännönmukaisesti uhraa itsensä yhteisön hyväksi. Myöhemmät tutkijat oivalsivat, että uhrautumisen selittää sukulaisvalinta.

Saadakseen levitettyä omia perintötekijöitään yksilön kannattaa edistää myös sukulaistensa menestystä. Mitä läheisemmät sukulaiset, sitä enemmän yhteisiä perintötekijöitä ja sitä paremmin uhrautuminen kannattaa millä tahansa lajilla, myös ihmisellä.

Ihmisten yhteistyö ja auttamisvalmius ulottuvat kuitenkin pitkälle lähisuvun ulkopuolelle. Taipumukset ovat myös selvästi auttaneet lajimme menestystä maapallolla.

Keskustelun aiheita

  • Milloin olet viimeksi tehnyt yhteistyötä?
  • Millaista yhteistyötä teit?
  • Miten yhteistyö sujui?
  • Olisiko yhteistyöstä hyötyä vai vahinkoa?
  • Millaista yhteistyötä on pakko tehdä?
  • Millaista yhteistyötä voi tehdä oman vapaan tahtonsa mukaisesti.
  • Pidätkö yhteistyöstä?
  • Mitä on kokoustaminen?

Kiltteys kannattaa

Taloustieteilijät yrittivät tutkia peliteorian avulla, mitkä ovat yksilölle edullisimpia toimintamalleja. Välineenä käytettiin Vangin ongelma -peliä, jossa pelaaja voi vapautua vankilasta antamalla ilmi pelikumppaninsa. Tällöin pelikaveri saa pitkän tuomion. Jos molemmat vaikenevat, kumpikin saa lyhyen tuomion.

Peliteoreetikoiden perusteltu ennakkokäsitys oli, että edullisinta on aina pettää vastapeluri, ja niin koehenkilöt tekivätkin.

Asetelma kääntyi päälaelleen, kun peliä viimein huomattiin peluuttaa samoilla koehenkilöillä useamman kerran. Silloin pelurit alkoivat tehdä vastavuoroisia palveluksia ja rakentaa keskinäistä luottamusta.

1970-luvulla pelaajiksi pantiin tietokoneet. Yllättäen ne päätyivät samaan käyttäytymiseen kuin ihmiset: osoittamaan mieltymystä yhteistyöhön. Kun tutkittiin, millaisella taktiikalla pelaava ohjelma menestyy parhaiten, paljastui, että kiltit ohjelmat pärjäsivät pelissä paremmin kuin muut. Hyvyys ei ollutkaan järjetöntä.

Kaikkein voittoisin oli kuitenkin ohjelma Samalla mitalla. Se avasi pelin yhteistyöllä ja sen jälkeen toisti aina sen, mitä vastapuoli teki omalla vuorollaan. Toisin sanoen se vastasi hyvään hyvällä mutta myös kosti pahan pahalla. Juuri näin ihmisetkin toimivat.

Keskustelun aiheita

  • Onko sinulle ollut hyötyä kiltteydestä?
  • Onko sinulle ollut vahinkoa kiltteydestä?
  • Onko sinulle ollut hyötyä siitä, että et ole ollut kiltti?
  • Onko sinulle ollut vahinkoa siitä, että olet ollut kiltti?
  • Oletko yleensä kiltti?
  • Kun pelaat, haluatko aina voittaa?

Vaihtoa seksillä ja saaliilla

Vastavuoroisuuden alku lienee miehen ja naisen välisessä vaihdossa. Mies on voinut jakaa saaliinsa naisen kanssa saadakseen seksiä. Sitten jälkeläisiä ruokittiin yhdessä, sillä yhteistyö levitti tehokkaammin molempien perintötekijöitä.

Vähitellen yhteistyötä opittiin harjoittamaan laajemmin kuin oman lisääntymiskumppanin kanssa, ja työt eriytyivät. Käytännöllisesti katsoen kaikissa ihmisyhteisöissä esiintyy jonkinlaista sukupuolten työnjakoa.

Metsästäjä-keräilijäyhteisöissä miehet vastaavat suurriistan metsästyksestä, naiset keräilystä. Suurriistaa saadaan harvoin, mutta syötävää riittää koko yhteisölle. Kasvisten etsinnässä on paljon vaivaa, mutta ne pitävät hengissä silloin, kun saalis ei käy satimeen.

Tämän työnjaon tuloksena annamme ja saamme lahjoja, odotamme, että tekemäämme hyvään vastataan hyvällä, ja tunnemme sisäistä tarvetta kuitata oman kiitollisuudenvelkamme tavalla tai toisella.

Keskustelun aiheita

  • Millaista vastavuoroisuutta koululainen voi harjoittaa?
  • Onko kotonasi vastavuoroista toimintaa?
  • Käykö teillä joulupukki?

Kauppa vaati luottamusta



Työnjako ja vastavuoroisuus eivät ole ihmisen yksinoikeus. Monet muut eläimet taitavat ne. Ainutlaatuinen on sen sijaan lajimme toimintapiirin laajuus.

Erillään elävät ihmisyhteisöt ovat satojen tuhansien vuosien ajan käyneet kauppaa, vaihtaneet tavaraa toistensa kanssa. Tällainen työnjako vaatii luottamusta. Niinpä ihmiselle on kehittynyt ainutlaatuinen kyky havaita petturuus ja suuttua epäoikeudenmukaisuudesta.

Kun taloustieteilijä pani eräässä kokeessaan joukon toisilleen vieraita ihmisiä puoleksi tunniksi samaan huoneeseen, nämä pystyivät huomattavan hyvin arvioimaan, ketkä läsnäolijoista tekisivät yhteistyötä ja ketkä turvautuisivat petokseen kohta pelattavassa pelissä. Myöhemmin yhteistyökykyiset ovat muissakin pelikokeissa nopeasti löytäneet toisensa ja sulkeneet huijarit piirinsä ulkopuolelle.

Keskustelun aiheita

  • Millaista vastavuoroisuutta esiintyy lemmikkieläinten välillä?
  • Kiinnostaako sinua enemmän yhteistyö vai yksin työskentely?
  • Millaisesta yhteistyöstä on hyötyä?
  • Millaisesta yhteistyöstä on haittaa?

Jokapäiväinen hyvä ja paha

Vanha puistolaulu

Älä tallaa nurmikoita,
Älä puita vahingoita,
Älä riko luonnon rauhaa,
Älä mellasta ja pauhaa,
Korjaa tähteet, joita heität,
Siivoo roskat, joilla peität,
Luonnon pyhättöä tätä!
Lehdet, kukat rauhaan jätä!
Säästä seinät piirroksilta,
Puut ja pensaat viilloksilta.
Varo, suojaa toisen omaa
Älä tahraa mik on somaa!

Vaikka siveyden peruskielioppi olisi koko ihmiskunnalle yhteinen, sen soveltamisessa on suuria eroja maiden ja seutujen välillä. Ympäristöstä riippuu, mille vaatimuksille yhteisö antaa eniten painoa ja mitkä poikkeukset sallitaan. 

Kaikkialla on esimerkiksi sääntöjä, jotka kieltävät väkivallan.

Ihminen on äärimmäisen yhteisöllinen eläin, ja yhteisön rajalle loppuu myös siveys. Yhteisöön kuuluminen on meille elinehto, ja erityisesti miehet ovat taipuvaisia puolustautumaan muita ryhmiä vastaan, oli se viisasta tai ei.

Tämä ihmisen piirre on aiheuttanut suuren osan sodista ja väkivaltaisuuksista.

Keskustelun aiheita

  • Millaista väkivaltaa esintyy koulussa?
  • Miten kouluväkivaltaa voisi ehkäistä?
  • Millaista väkivaltaa esiintyy kotona?Miten kotien väkivaltaa voisi ehkäistä?
  • Erään uutisen mukaan Välimeressä on niin paljon muovin palasia, että siitä on vahonkoa Välimeren eläimille. Miten toskaantimista voitasiiin ehkäistä?

Johtajia totellaan



Stanley Milgramin kuuluisassa kokeessa 1960-luvulla koehenkilöt pantiin antamaan sähköiskuja toisille kokeeseen osallistujille aina kun nämä antoivat vääriä vastauksia. Koehenkilöille sanottiin, että kokeella tutkittiin rangaistuksen vaikutusta oppimiseen, ja siksi iskujen voimakkuus kasvoi testin edetessä.

Tosiasiassa kokeessa ei tutkittu iskun saajien oppimista vaan iskun antajien tottelevaisuutta. Milgram oletti, että ihmiset suostuisivat antamaan vain lieviä iskuja. Kokeen johtajan kehotuksesta suurin osa kuitenkin jatkoi vielä silloin, kun iskun saajat huusivat tuskissaan ja pyysivät päästä pois. Peräti kolmasosa suostui antamaan myös voimakkaimman mahdollisen iskun, jonka kohdalla säätimessä luki: "Vaara, erittäin voimakas isku".

Onneksi uhrit eivät todellisuudessa saaneet sähköiskuja vaan ainoastaan näyttelivät kipua ja pelkoa. Tämä lohtu on kuitenkin laiha siihen nähden, miten lohdutonta tietoa koe antoi.

Johtajan uhmaaminen on meille todella vaikeaa, vaikka tottelemisesta seuraisi millaista kärsimystä tahansa. Ihmiskunnan historian varrella ovat useimmiten jääneet henkiin ne, jotka ovat jäljitelleet ja totelleet vanhempia, kokeneempia ja menestyneempiä. Pitkällä aikavälillä myös se on ollut menestystekijä.

Keskustelun aiheita

Kuka on johtaja kotonasi?
Pitääkö kotona olla johtaja?
Kuka luokkasi oppilaista on johtaja?
Pitääkö luokassa olla johtaja?
Miten johtajia voitaisiin estää tekemästä vahinkoa?

Taipumuksia voi muokata

Perustaipumuksemme ovat juurtuneet syvälle ihmiskunnan kehityksen varrella. Voimmeko vaikuttaa niihin mitenkään? Järki ja kasvatus eivät ole ollenkaan aseettomia, kun tarkastelemme oikeaa ja väärää.

Arvostelmia on mahdollista muokata tietoisesti. Vaikka meillä on auttamaton taipumus vetää rajoja oman ryhmämme ja ulkopuolisten välille, voimme oppia pitämään arvokkaina myös niitä, jotka vanhemmillemme olivat alempia olentoja vailla oikeuksia.

Tätä todistaa sekin, että kaikkien ihmisten yhtäläiset perusoikeudet ihonväristä, uskonnosta ja sukupuolesta riippumatta tunnustetaan nykyisin melkein kaikkialla - aivan toisin kuin ennen YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta. Esimerkiksi naisten oikeus äänestää tai määrätä edes omasta elämästään oli tuolloin ennenkuulumaton vaatimus suuressa osassa maailmaa.

World Public Opinion -verkosto teki hiljattain tutkimuksen, johon osallistui 15 000 ihmistä 16 maassa. Heistä 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tasa-arvoinen kohtelu kansallisuudesta tai sukupuolesta riippumatta on tärkeää. Missään maassa yli 13 prosenttia ei ajatellut päinvastoin. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi tasa-arvon edistyneen omana elinaikanaan.

Tulosten voi väittää kertovan enemmän teeskentelystä kuin tasa-arvon leviämisestä. Peter Singer sanoo: "Mitä yksi sukupolvi sanoo, mutta ei sisimmässään usko, sen saattaa seuraava sukupolvi jo omaksua ja jopa toteuttaa."

Keskustelun aiheita

  • Miksi naisilla ja miehillä ei ole Suomessa yhtäsuuret palkat?
  • Voisiko tähän asiaan vaikuttaa koululaisten ammatinvalinnalla?
  • Onko Suomessa köyhyyttä liian paljon, sopivasti vai liian vähän?
  • Onko tasa-arvoa mielestäsi liian paljon, sopvasti vai liian vähän?

5 yhteistä sääntöä

Kaikilla maailman ihmisillä näyttää olevan viisi yhteistä perussääntöä, jotka voidaan tiivistää näin:

  • Älä vahingoita muita.
  • Toimi reilusti.
  • Älä petä ryhmääsi.
  • Kunnioita arvovaltaisia.
  • Noudata puhtautta.


Perussääntöihin tuo vaihtelua se, millaisia poikkeuksia sallitaan ja mille  vaatimuksille yhteistö antaa eniten painoa. Länsimaissa se velvoittaa ensisijaisesti olemaan oikeudenmukainen ja vahingoittamatta muita. Muslimimaissa arvovaltaisten kunnioituksen vaatimus on paljon voimakkaampi, ja Japanissa yhteisöön mukautuminen on tärkeintä kaikesta.

Keskustelun aiheita

  • Milloin on oikein puhua totta?
  • Milloin on oikein jättää totuus kertomatta?
  • Milloin on oikein valehdella?
  • Milloin on oikein tehdä väkivaltaa?
  • Milloin on pidättäydyttävä väkivallasta?
  • Milloin on oikein varasta?
  • Milloin on väärin varastaa?
  • Milloin on oikein etuilla?
  • Milloin on väärin etuilla?
  • Onko oikein haastaa riitaa?
  • Onko oikein juoruilla?

Jatka listaa. Kootkaa mielipiteet paperille.

Rikkomusten seuraamuksia

Rangaistukset



Valtio suojelee ihmisten oikeuksia laeilla, joita ihmisten on noudatettava. Noudattamatta jättämisestä on yleisesti hyväksyttävää, että puolueeton tuomiovalta antaa rangaistuksen. Rangaistuksen oikeuttamista perustelevat eri rangaistuskäsitykset.

Pelkokäsitys

Rangaistuksen pelko estää muita tekemästä rikosta ja pitää rikollisen eristyksissä muista.

Seurauskäsitys

Rangaistus on luonnollinen seuraus rikoksesta.

Korjaava käsitys

Rangaistuksen tarkoitus on parantaa yhteiskunnan sairastuttama rikollinen.

Keskustelun aiheita

  • Pelkäätö rangaistuksia?
  • Onko rangaistu luonnollinen seuraus rikoksesta vai onko rangaistus ihmisten keksintöä.
  • Mikä sinun mielestäsi on rangaistuksen tarkoitus?
  • Milloin on syytä jättää rankaisematta?
  • Milloin on syytä rangaista?

Vastuu rikkomuksista

Mitä vastuu on?

Opettaja keskusteli luokkansa kanssa vastuusta. Aluksi hän halusi tarkistaa, ymmärtävätkö oppilaat sanan vastuu. Eräs tyttö viittasikin innokkaasti ja selitti sanan esimerkin avulla:

- Vastuu tarkoittaa sitä, että jos housuissa on kolme nappia ja niistä kaksi putoaa pois, niin se viimeinen nappi on yksinään vastuussa siitä, etteivät housut tipu jalasta.

Ihminen pystyy ennakoimaan tekojensa seurauksia. Joskus tällainen ennakoiminen on vaikeaa, mutta tärkeitä ratkaisuja tehtäessä kannattaa tarkoin tutkia eri vaihtoehdot. Aina emme onnistu parhaalla tahdollammekaan tekemään parasta ratkaisua. Jälkeenpäin toteamme, että ratkaisumme oli virheellinen tai väärä.

Esimerkiksi ammatin valinta on tärkeä asia. Väärän ammatin valinnasta voi olla haittaa ja yhteiskunnan kehityksen myötä voi joutua vaihtamaan ammattia useitakin kertoja.

Monet ovat haluttomia opettelemaan kokonaan uutta ammattia, eikä keski-ikäisiä ihmisiä aina katsota edes kannattavaksi kouluttaa uudelleen.

Myös aviopuolison valinta on vakava asia, sillä epäonnistunutta valintaa voi joutua katumaan koko ikänsä.

On tapana sanoa, että tekoihimme liittyy siveellinen vastuu.

Keskustelun aiheita

  • Miettikää kuinka omat taipumukset vaikuttavat tulevaan ammatinvalintaan?
  • Entä kuinka vaikuttavat vanhempien asenteet ja toiveet?
  • Kuinka työmahdollisuudet vaikuttavat ammatinvalintaan?

Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta

Hyvin vanha periaate on, että jos aiheutamme vahinkoa muille ihmisille, meidän on korvattava aiheuttamamme vahinko. Jos esimerkiksi heitämme kivellä naapurin ikkunaa, meidän on maksettava rikkoutunut ikkuna.

Huolimattomasti toiminut joutuu tavallisesti vastaamaan huolimattomuuden aiheuttamasta vahingosta. Jos käsittelet tulta huolimattomasti ja syttyy metsäpalo, sinun tai vanhempiesi on periaatteessa maksettava tuhoutuneen metsän arvoinen korvaus.

Jos et noudata liikennesääntöjä ja aiheutat kolarin, sinun on maksettava muille aiheuttamasi vahingot. Jos huolimattomuutesi liikenteessä aiheuttaa vammoja muille ihmisille, olet joka tapauksessa siveellisesti vastuussa heidän vammauttamisestaan.

Lapsen aiheuttamista vahingoista joutuvat myös vanhemmat maksamaan. Eräs poika läikäytti huolimattomuuttaan happoa toisen pojan silmään. Silmästä meni näkö. Vanhemmat joutuivat myymään talonsa korvatakseen vahingon. Tämän lisäksi vahingon kohteeksi joutunut poika saa kärsiä lopun ikänsä toisen silmän sokeudesta.

Usein lapset toimivat toisten lasten yllytyksestä. Ryhmässä tulee tehtyä kaikenlaista, mitä yksin ei uskaltaisi.

Kuitenkin sinä olet vastuussa teoistasi, vaikka muut olisivatkin yllyttäneet. Tietysti myös yllytys rikokseen on rikollinen teko.

Ajattele itsenäisesti äläkä toimi lauman mukana niin et joudu vastuuseen ryhmässä tehdyistä rötöksistä.

Moniin työtehtävän liittyy vastuuta. Jos teet aikuisena työsi huolimattomasti, voit menettää työpaikkasi. Johtavassa asemassa olevat työntekijät ovat usein vastuussa myös alaistensa hyvinvoinnista. Jos työnjohtaja valvoo huolimattomasti töiden järjestelyä, ja sattuu tapaturma, työnjohtaja voi joutua vastaamaan syntyneestä vahingosta.

Keskustelun aiheita

  • Mitä vahinkoja voi sattua koulussa? Ketkä ovat niistä vastuussa? Pohtikaa, miten vahinkoja voitaisiin välttää.
  • Mitä tarkoittaa vanha sananlasku "joukossa tyhmyys tiivistyy"?
  • Millaisista ratkaisuista olet vastuussa vain itsellesi?
  • Olemmeko me vastuussa siitä, että kehitysmaiden lapset näkevät nälkää?
  • Onko sinua kiusattu? Ketkä siitä ovat vastuussa?
  • Oletko kiusannut muita? Miksi?
  • Oletko joutunut korvaamaan aiheuttamiasi vahinkoja?

Oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässä

Kohteliaisuus on vähin mitä sinulta on oikeus vaatia 



Tervehtiminen ja esittely

Menet kummitätisi 50-vuotispäiville. Paikalla on muitakin vieraita. Onnittelet kummitätiäsi ja ojennat hänelle kukat ja kortin. Sitten menet istumaan oven vieressä olevalle tuolille.

Olisitko voinut toimia toisin?

  • Kyllä vain, sillä kohteliaaseen käytökseen kuuluu muiden vieraiden tervehtiminen ja heille esittäytyminen. 
  • Jos vieraita on vähän, on kohteliasta kätellä kaikkia. Kätellessä käden puristus on napakka ja kiireetön. Sano kätellessäsi nimesi. Muista katsoa silmiin. Joskus isäntäväki esittelee vieraat toisilleen. Silloin ei tarvitse kätellä, yhteinen tervehtiminen riittää.
  • Kun sinua kätellään, muista nousta seisomaan. Vastaa esittelyyn sanomalla oma nimesi. Vältä kuitenkin yhtäaikaista nimien sanomista, silloin ei kumpikaan saa selvää toisen nimestä. Tapana on, että se, joka tulee tervehtimään, sanoo ensin oman nimensä. Tämän jälkeen sinä kerrot oman nimesi hänelle.

Puhelimessa

Kännykän myötä puhelimesta on tullut lähes jokaisen yleisin yhteydenpitoväline. Joskus kuitenkin tuntuu, että kohteliaat tavat puhelimen käytössä ovat unohtuneet.

Esittely soittaessa

  • Nykyisin useimmilla on oma kännykkä, jonka näytöllä näkyy, kuka soittaa. Samoin useissa ”tavallisissa” puhelimissa on mahdollisuus nähdä, mistä numerosta soitto tulee. Tämän takia puheluihin vastataan hyvinkin tuttavallisesti. (”Mitä kaveri”, ” Terve vaan Tuija”, ”haloo”, ”minä täällä”, ”no mitä” jne.)
  • Parhain ja kohteliain tapa vastata puhelimeen olisi kuitenkin sanoa oma etu- ja sukunimensä. Samoin, kun itse soittaa jonnekin, on kohteliasta esitellä itsensä koko nimellä.
Milloin soitan
  • Nykyisellä kännykkäaikakaudella on tavallista, että ihmiset soittelevat toisilleen lähes mihin aikaan tahansa ja minne tahansa. Kohteliasta olisi kuitenkin ettei soita kaverille aikaisin aamulla tai myöhään illalla, ellei ole todella tärkeää asiaa.
  • Soittajan on kohteliasta puhelun alussa varmistaa, häiritseekö hän tai soittaako hän huonoon aikaan. Näin kysyttäessä voi helposti sanoa, jos ei ole hyvä aika keskustella. Myöhemmin voi sitten soittaa takaisin.
  • Jos soittaja ei ymmärrä tiedustella, soittako hän huonoon aikaan, voi vastaaja sen ystävällisesti ilmoittaa. Esimerkiksi kesken ruokailun tai silloin, kun on vieraita, ei ole kohteliasta jäädä pitkäksi aikaa puhelimeen.
Puhelut yleisellä paikalla
  • Usein yleisillä paikoilla (kaupoissa, bussipysäkillä) huomaa joutuvansa kuulemaan toisten kovaäänistä kännykkäkeskustelua. Olisikin suotavaa, että yleisillä paikoilla puhuttaisiin kännykkään pienemmällä äänellä, Ohikulkijat eivät halua kuulla, kenen kanssa riitelit tai mitä koulussa tapahtui.
  • Sulje kännykkä, jos olet elokuvissa, teatterissa, kirkossa tai luennolla. Myös silloin, kun olet kylässä tai syömässä ravintolassa, on kohteliasta sulkea puhelin tai laittaa se äänettömälle.
Puhelu, jos tavoiteltu henkilö ei ole paikalla
  • Sano ”Hetkinen, olkaa hyvä”, kun lähdet hakemaan puhelimeen henkilöä, jota kysytään. Kun puhelimeen vastaaja lupaa hakea pyytämäsi henkilön puhelimeen, on kohteliasta kiittää.
  • Kun henkilö, jota puhelimeen kysytään, ei ole paikalla, on kohteliasta tiedustella voisiko välittää soittopyynnön. Soittopyyntöön merkitään, kuka soitti, milloin soitti, milloin ja mihin voi soittaa takaisin sekä mahdollisesti mitä asia koski. On tärkeää, että muistat välittää soittopyynnön, tai muun viestin, sille henkilölle, jota tavoiteltiin.
  • Puhelu voi ohjautua myös puhelinvastaajaan. Vastaajaankin on kohteliasta jättää lyhyt viesti, ja kertoa kuka yritti soittaa.
Väärä numero
  • Joskus voi vahingossa soittaa väärään paikkaan. Silloin on kohteliasta pyytää anteeksi häiriötä ennen kuin sulkee puhelimen.
Jos soitat toisen puhelimesta
  • Muista pyytää lupa, jos sinun tarvitsee soittaa jonkun toisen puhelimesta. Yritä silloin puhua lyhyesti, älä jää juttelemaan niitä näitä. On myös kohteliasta tarjota pientä maksua puhelun soittamisesta.

Sinuttelu / teitittely

Nuorison puhuttelusana on ”sinä” (Mitä sinulle/sulle kuuluu?). Teitittely (Mitä teille saisi olla?) on käynyt aika harvinaiseksi. Kuitenkin sen opetteleminen olisi tarpeen, sillä sinuttelu ei miellytä läheskään kaikkia. Säännöllisesti esim. lehtien yleisönosastoilla otetaan kantaa sinuttelu/teitittely –asiaan.

Usein kouluissa oppilaat sinuttelevat opettajia. Monissa työpaikoissa sinutellaan. Mutta saattaa tuntua oudolta, jos kaupassa tai virastossa nuori työntekijä sinuttelee iäkkäämpää henkilöä.

Teititellä kannattaa,

  • kun puhuttelee ensimmäistä kertaa itseään huomattavasti vanhempaa tai arvokkaampaa henkilöä. 
  • kun puhuttelee henkilöä, jota ei tunne hyvin, eikä tiedä kuinka hän suhtautuu sinutteluun.
  • kun on epävarma kumman puhuttelumuodon valitsee.

Juhlissa

Kun menet juhliin tai johonkin tilaisuuteen, osoitat huomaavaisuutta järjestäjiä kohtaan hyvällä käyttäytymisellä.

Ole ajoissa paikalla

  • kun tilaisuudelle on ilmoitettu alkamisaika, on kohteliasta olla paikalla ajoissa, ei viime minuutilla.
  • jos tiedät myöhästyväsi, on kohteliasta ilmoittaa siitä juhlan järjestäjälle, etteivät he turhaan odottele


Jos olet sairas, ilmoita ettet tule

  • flunssaisen ei ole hyvä mennä juhliin, silloin on parempi jäädä kotiin
  • toiset vieraat tuskin ilahtuvat, kun yskimisesi häiritsee musiikkiesityksen kuuntelemista
  • tuskin kukaan vieraista tahtoo saada tartuntaa sinulta
  • jos tilaisuus kuitenkin vaatii läsnäoloasi, on hyvä asettautua niin, että tarvittaessa on helppo poistua huoneesta aiheuttamatta häiriötä


Keskusteleminen

  • eri ohjelmanumerot herättävät ajatuksia, on kuitenkin kohteliasta keskustella esityksista vasta niiden kaikkien päätyttyä
  • olisihan ikävää, jos seuraava ohjelmanumero menisi ohitse, kun keskustelee vierustoverin kanssa edellisestä esityksestä
  • myös esiintyjät voivat häiriintyä, jos yleisö juttelee kesken esityksen


Aplodit eli taputukset

  • on kohteliasta osoittaa esiintyjille suosiota taputtamalla esityksen päätteeksi
  • konserteissa yleisö tervehtii kapellimestaria ja solistia taputuksin
  • konserteissa ei ole tapana taputtaa kesken esityksen, mutta esimerkiksi teatterissa jokin yksittäinen kohtaus voi ansaita välitaputuksen

Ravintolassa

Pöytävaraus
  • Kun haluat mennä syömään ravintolaan, on hyvä varata pöytä etukäteen. Varattaessa on tärkeätä mainita, kuinka monta ruokailijaa tulee, ja haluaako pöydän tupakoimattomien (savuton) vai tupakoivien puolelta. 
Pukeutuminen
  • Ravintolaan pukeudutaan hieman tavallista paremmin. Verkkarit ja lenkkarit eivät sovi ravintolaan.
  • Ravintolassa päällysvaatteet riisutaan naulakkoon. Mies osoittaa kohteliaisuutta, jos hän auttaa naiselta takin päältä pois. Ja pois lähdettäessä auttaa takin päälle.
Hovimestari ja tarjoilija
  • Ravintoloissa on yleensä hovimestari, joka ohjaa vieraat pöytään. Hovimestaria tulee muistaa tervehtiä.
  • Tarjoilija tuo ruokalistan, josta voi valita haluamansa. Tarjoilija palaa hetken kuluttua hakemaan tilauksen. Tilaus alkaa kohteliaasti ”Haluaisin../ Saisinko…”
  • Tarjoilijaa voi pyytää suosittelemaan jotain, tai häneltä voi pyytää selvennystä jonkin ruokalajin sisällöstä.
Pöydässä
  • Pöytiin on katettu myös lautasliinat. Lautasliina asetetaan polvien päälle, kun ruokailu aloitetaan. Sitä ei siis ripusteta kaulaan ruokalapuksi. Lautasliinalla pyyhkäistään kevyesti suuta, kun ruoka on syöty loppuun. Sen jälkeen lautasliina asetetaan kevyesti taitettuna lautasen viereen. Ei siis rypistetä palloksi ja survota juomalasiin.
  • Jos olet tilannut ruoaksi esim. pihviä, tulee pihvi leikata veitsellä palasiksi, jotka sitten syödään. Pihviä ei oteta kokonaisena haarukkaan ja pureskella reunasta!
  • Kun ojennat pöydässä toiselle jotain, muista sanoa ”Ole hyvä”. Kun puolestasi sinulle ojennetaan jotain, muista sanoa ”Kiitos”.
  • Kun olet lopettanut ruokailun, aseta lusikka (keittoruoka) tai haarukka ja veitsi lautaselle ”kello viiden” –asentoon. Kuvittele lautanen kellotauluksi ja aseta ruokailuvälineet siihen kohtaan, jossa kellotaulussa on numero viisi. Näin tarjoilija tietää, milloin voi hakea lautaset pois.
  • Jos syöt ns. seisovasta pöydästä (otat itse ruoan tarjoilupöydästä) tulisi sinun jaksaa syödä kaikki ottamasi ruoka. Jos ruoka-annos tuodaan valmiina, etkä millään jaksa syödä, niin silloin voi jättää olematta epäkohtelias.
  • On epäkohteliasta moittia ruokaa, jos siinä ei ole mitään vikaa etkä itse vain sattunut pitämään siitä. Jos ruoka on selvästi huonoa (esim. liian suolaista tai perunat ovat osittain raakoja) asiasta voi mainita tarjoilijalle.
Lasku
  • Ruokailun lopuksi pyydetään lasku. Hyvästä palvelusta voi halutessaan jättää juomarahaa (muutama sentti/euro laskun loppusumman lisäksi) tarjoilijalle.

Toisten kuunteleminen

Toisen kanssa keskustellessa ja toista kuunnellessa on hyvä ottaa huomioon muutamia asioita. Tällä tavoin osoitat olevasi hyvä kuuntelija ja keskustelija.
  1. Lopeta muut puuhat, kun kuuntelet.
  2. Katso puhujaa silmiin, kun kuuntelet.
  3. Odota rauhassa omaa puheenvuoroasi, älä keskeytä toisen puhetta.
  4. Kysy, jos et ymmärrä kaikkea kuulemaasi.
  5. Kuuntele hiljaa, kun joku lukee ääneen vaikkapa tarinaa.
  6. Vaikka tarina ei kiinnosta sinua, on kohteliasta olla häiritsemättä muita.
  7. Kun itse puhut, puhu selkeästi ja katso kuulijaa silmiin.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että toisensa tuntevat ihmiset eivät aina tervehdi?
  • Onko tervehtiminen mielestäsi tarpeellinen tapa.
  • Miten suuri on puhelinlaskusi?
  • Ovatko kaikki puhumasi puhelut olleet tarpeellisia.
  • Onko viisasta puhua puhelimeen julkisella paikalla kovaäänisesti?
  • Miksi psykiatri teitittelee potilaitaan?
  • Jaksatko aina kuunnella, mitä toinen sinulle puhuu?
  • Jaksavatko muut kuunnella, mitä sinä heille puhut?

Ihmisoikeuksien julistus jokapäiväisessä elämässä



Ihmisoikeuksien päivä

Joulukuun 10. päivänä vuonna 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokous käsitteli ja vahvisti Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Joulukuun 10. päivä on nykyään kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien päivä.

Johdanto

Julistuksen johdanto kuuluu seuraavasti:

"Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,
kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,

kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,

niin sen vuoksi YLEISKOKOUS antaa

TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN

kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi,

edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan
niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa yhdessä opettajan kanssa ja opettajan avustuksella mitä johdannossa pidetään vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana?
  • Entä millä tavoin ihmisoikeudet tulisi turvata?
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on aika vaikeaa kieltä, ja sen jokainen kohta vaatii paljon ajattelua, Julistus sinänsä on kuitenkin tärkeä, koska sen hyväksyminen osoittaa, että koko maailmassa ollaan samaa mieltä ihmisoikeuksien tärkeydestä.

Julistus jakaantuu kohtiin, joita kutsutaan artikloiksi. Artikla tarkoittaa sopimuskirjan lukua.

Ihmisten tasa-arvoisuus


Ensimmäinen artikla kuuluu:

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

Keskustelun aiheita

  • Mitä ensimmäinen artikla sanoo orjuudesta?
  • Ovatko kaikki koulusi oppilaat mielestäsi tasa-arvoisessa asemassa?
  • Milloin oppilaat eivät toimi toisiaan kohtaan veljeyden hengessä?

Syrjintä on kiellettyä

Toinen artikla kuuluu:

"Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Keskustelun aiheita

  • Luettele erirotuisia ihmisiä.
  • Luettele erivärisiä ihmisiä.
  • Luettele erikielisiä ihmisiä.
  • Luettele eri poliittisia puolueita.
  • Mitä artikla sanoo tyttöjen ja poikien tasa-arvoisuudesta?
  • Mitä artikla sanoo uskonnottomien ja uskontoihin kuuluvien tasa-arvosta?
  • Mitä artikla sanoo rikkaitten ja köyhien tasa-arvosta?
  • Katsotaan esimerkiksi dvd jostain kehitysmaasta, jossa esiintyy muita kuin valkoihoisia ihmisiä sekä rikkaita ja köyhiä ihmisiä.

Hengen, vapauden ja turvallisuuden suoja

Kolmas artikla kuuluu:

"Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen."

Artikla kieltää murhaamisen ja laittoman vangitsemisen. Valtion on taattava kansalaistensa turvallisuus.

Keskustelun aiheita

  • Mitä turvattomuutta aiheuttavia ilmiöitä on Suomessa?
  • Keskustelkaa siitä, onko sodassa tappaminen sopusoinnussa artiklan kanssa.

Orjuuden kielto



Neljäs artikla kuuluu:

"Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa "olla orjana"? Kuinka orjia on ennen kohdeltu?
  • Onko Suomessa ollut koskaan orjia?
  • Missä maissa orjia on ollut paljon?
  • Missä maissa orjia on yhä?
  • Mitä voitaisiin tehdä nykyisen orjuuden vävittämiseksi?

Julmuuden kielto



Viides artikla kuuluu:

"Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti."

Keskustelun aiheita

  • Miksi rikollisia ei saa kiduttaa tunnustamaan tekojaan?
  • Miksi rikollisia ei saa rangaista julmasti?
  • Mitä ihmisarvoa alentavaa rangaistuksia ennen käytettiin koulussa? Kysele vanhemmiltasi tai isovanhemmiltasi.
  • Missä maissa käytetään yhä julmia rangaistuksia?
  • Miten nämä maat saataisiin lopettamaan julmien rangaistusten käyttö?

Tasavertaisuus lain edessä

Seitsemäs artikla kuuluu:

"Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksena yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan."

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, kohtelevatko Suomen tuomioistuimet (kihlakunnanoikeus, raastuvanoikeus jne.) tavalla rikkaita ja köyhiä, korkeita virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia.

Laittoman vangitsemisen ja karkotuksen kielto


Yhdeksäs artikla kuuluu:

"Ketään ei saa mielivaltaisesta pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon."

Keskustelun aiheita

  • Voidaanko Suomessa ajaa joku maanpakoon?
  • Milloin poliisi voi pidättää suomalaisen?
  • Milloin suomalainen voidaan vangita?

Vain tuomion saanut on syyllinen

11. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön oletetaan olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet."

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, onko oikein, että televisiossa ja lehdissä kerrotaan rikoksista epäillyistä nimeltä mainiten jo ennen oikeudenkäyntiä?
  • Onko mahdollista, että lehtien uutiset vaikuttavat oikeuden päätöksiin?
  • Millä tavalla syytetylle voidaan turvata tarpeellinen puolustus?
  • Etsikää jostakin sanomalehdestä pieni tai iso juttu, jossa kerrotaan jostakin rikoksesta.
  • Tutkikaa, onko syyttömiä ihmisiä teloitettu.

Yksityiselämän suoja

12. artikla kuuluu:

"Älköön mielivaltaisesta puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan."

Keskustelun aiheita

  • Mitä ajattelisit siitä, että joku ulkopuolinen ryhtyisi lukemaan sinun parhaalle ystävällesi kirjoittamiasi kirjeitä?
  • Millä tavoin olet havainnut loukattavan yksityiselämän ja perheen suojaa?
  • Loukkaavatko koululaiset tovereittensa kunniaa ja mainetta?

Oikeus avioliittoon

16. artikla kuuluu:

"(1) Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaista rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkautuessa.
(2) Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
(3) Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan."

Keskustelun aiheita

  • Mitä artikla sanoo erirotuisten välisistä avioliitoista?
  • Mitä artikla sanoo eri maiden asukkaiden välisistä avioliitoista?
  • Mitä artikla sanoo aviomiehen ja aviovaimon oikeuksista?
  • Miten Suomessa yhteiskunta tukee perhettä?
  • Koskeeko avioliittoa käsittelevä artikla myös avoliittoa?
  • Suomalaisella on oikeus mennä avioliittoon. Onko suomalaisen pakko mennä avioliittoon?
  • Vertailkaa avioliiton ja avoliiton etuja ja haittoja.
  • Vertailkaa avioliittoja Suomessa ja muissa maissa.

Omaisuuden suoja

17. artikla kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
(2) Keltään älköön mielivaltaisesta riistettäkö hänen omaisuuttaan."

Keskustelun aiheita

  • Millaista omaisuutta on olemassa?
  • Miten ihmiset voivat omistaa omaisuutta yhdessä?
  • Miten avioliitto vaikuttaa omistusoikeuksiin?
  • Mikä on toiminimi?
  • Mikä on avoin yhtiö?
  • Mikä on osakeyhtiö?
  • Mitä on osuustoiminta?
  • Mitä ihmiset voivat omistaa sosialistissa maissa?
  • Kuinka suomalainen yhteiskunta suhtautuu yhteisomistukseen, esim. siihen, että nuoret ihmiset omistavat ison talon yhdessä?

Mielipiteenvapaus



19. artikla kuuluu:

"Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta."

Keskustelun aiheita

  • Millä tavoin toverit saattavat häiritä oikeuttasi pitää mielipiteesi?
  • Tunnetko, että sinulla on vapaus aina sanoa rehellinen mielipiteesi?
  • Mitkä asiat rajoittavat mielipiteenvapautta?
  • Jos tietoja saa hankkia rajoista riippumatta, miksi vakoilijoita rangaistaan?
  • Millä tavalla koulut rajoittavat koululaisen mielipiteenvapautta?

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

20. artikla kuuluu:

"(1) Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. (2) Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen."

Keskustelun aiheita

  • Voiko poliisi kieltää rauhanomaisen kokouksen?
  • Voiko kiinteistölautakunta kieltää rauhanomaisen kokouksen.
  • Voivatko talojen asukkaat kieltää rauhanomaisen kokouksen?
  • Mitä tarkoittaa yhdistys?
  • Mitä yhdistyksiä tiedät olevan olemassa?

Kansanvalta eli demokratia



21. artikla kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
(2) Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
(3) Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava."

Keskustelun aiheita

  • Mitä ovat kansanedustajat?
  • Mitä julkisia toimia tiedät olevan olemassa?
  • Mitä tarkoittavat vaalit?
  • Yrittäkää kukin itse tai opettajan kanssa hankkia vanhoja tai uusia vaalimainoksia. Vertailkaa mainoksia ja keskustelkaa niistä.
  • On ehdotettu, että kansanedustajat valittaisiin arvalla. Mitä etuja tai haittoja siitä olisi nykyiseen järjestelmään verrattuna?

Oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja lomiin

24. artikla kuuluu:

"Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin paikallisiin lomiin.

Keskustelun aiheita

  • Kuinka monta tuntia päivässä Suomessa yleensä tehdään työtä?
  • Kuinka monta tuntia päivässä Ranskassa tehdään työtä?
  • Keskustelkaa siitä, olisiko lomia pidennettävä.
  • Mitä puuhaat kesälomalta?

Äitien ja lasten turva

25. artiklan toinen kohta kuuluu:

"(2) Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa "avioliiton ulkopuolella syntynyt"?
  • Ovatko avoliitossa syntyneet lapset avioliiton ulkopuolella syntyneitä?
  • Kyselkää vanhemmiltanne tai isovanhemmiltanne, miten avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia kohdeltiin ennen vanhaan.

Oikeus opetukseen

26. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan."

Keskustelun aiheita

  • Miksi peruskoulun on oltava maksutonta?
  • Miksi peruskoulun on oltava pakollista?
  • Miksi myös peruskoulun jälkeisen koulutuksen pitäisi olla maksutonta?
  • Pitäisikö koulunkäynnistä maksaa palkkaa?

Opetuksen tulee edistää ihmisoikeuksien toteutumista

26. artiklan toinen kohta kuuluu:

"(2) Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen ja vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa persoonallisuus?
  • Miten lapset voisivat edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä eri kansojen välillä?
  • Mitkä peruskoulun oppiaineet eivät edistä suvaitsevaisuutta?

Vanhemmilla on oikeus valita opetuksen laatu



Määrääkö tämä mies siitä, mitä lapsille opetetaan?

26. artiklan kolmas kohta kuuluu:

"(3) Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu."

Vanhempien oikeus valita opetuksen laatu koskee ensisijaisesti heidän oikeuttaan määrätä siitä, opetetaanko lapselle esimerkiksi elämänkatsomustietoa, jotakin uskontoa tai ei mitään moraalikasvatusta.

Jos vanhemmilla ei olisi tällaista oikeutta, lapsia voitaisiin koulussa käännyttää vanhempiaan vastaan, ja tästä aiheutuisi vakavia ongelmia perheeseen.

Aika useissa maissa on valtion koulujen lisäksi esim. yksityiskouluja ja kirkkojen kouluja. Näidenkin koulujen kuluista suurimman osan maksaa tavallisesti valtio valtiontukena. Vanhemmat voivat päättää, mihin kouluun lapsensa laittavat, mutta yksityis- ja kirkonkouluissa lukukausimaksut ovat tavallisesti niin korkeita, etteivät köyhien perheiden lapset voi niihin päästä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi lapsille ei ole voitu antaa oikeutta valita opetuksen laatu?
  • Miksi kouluviranomaisille ei ole voitu antaa oikeutta valita opetuksen laatu?
  • Miksi opetusviranomaiset kuitenkin usein päättävät esimerkiksi elämänkatsomustiedon opetuksen laadusta lasten ja heidän huoltajiensa mielipiteistä välittämättä?

Oikeus osallistua sivistyselämään

27. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista."

Keskustelun aiheita

  • Luettele taiteita.
  • Luettele tieteitä.
  • Mikä erottaa tieteen mielipiteestä?
  • Mistä taiteen lajeista pidät?
  • Etsikää lehdistä tai kirjoista kuvia tauluista ja patsaista.
  • Mitä patsaita on kotipaikkakunnallasi? Ovatko ne kauniita vai rumia?

Oikeus inhimilliseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen

28. artikla kuuluu:

"Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat toteutua."

Keskustelun aiheita

  • Mitkä maat eivät ole sitoutuneet noudattamaan YK:n ihmisoikeuksia käsitteleviä sopimuksia?
  • Miksi ne eivät ole sitoutuneet siihen?

Velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan

29. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllinen

Keskustelun aiheita

  • Mitä velvollisuuksia sinulla on suomalaisessa yhteiskunnassa?
  • Onko velvollisuuksia nykyään liikaa?
  • Mitä hyötyä on velvollisuuksien hoitamisesta?

Orjien henkilötunnusrekisteri

Saudi-Arabian valtio ylläpitää mustien afrikkalaisten orjien (entinen nimitys neekeriorjien) henkilötunnusrekisteriä

Lähde: Mikko Ellilän viesti Internetissä 17.8.2006

"Jokaisella orjalla on ranteessaan kahle, johon on kaiverrettu henkilötunnus. Jos orja karkaa omistajaltaan, poliisi voi kadulla pysäyttää yksinään harhailevan orjan ja tarkistaa orjan laillisen omistajan valtion ylläpitämästä tietokannasta nimenomaan kahleessa olevan henkilötunnuksen perusteella. Poliisi palauttaa orjan omistajalleen, joka voi halutessaan laillisesti tappaa orjansa. Tätä mon sharia eli islamilainen laki, jota Saudi-Arabiassa noudatetaan. Muslimien tavoitteena on samanlaisen lainsäädännön ulottaminen Eurooppaan."

Keskustelun aiheita

  • Mitä Ihmisoikeuksien julistus sanoo orjuudesta?
  • Mistä johtuu, että mustien afrikkalaisten orjuudesta esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Sudanissa ja Nigeriassa ei juuri puhuta Suomessa?
  • Muinaisen Rooman sanotaan syrjineen juutalaisia kieltämällä juutalaisilta orjien pitämisen. Mitä mieltä olet tällaisesta syrjinnästä?
  • Etsikää Kalevalasta tarina Kullervosta. Pohtikaa, miksi orjuutta esiintyi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa.
  • Muinaisessa Ruotsissa käytettiin orjina mm. suomalaisia. Pohtikaa, miten tämä oli mahdollista.

Elämän arvo

Muinaisen Kreikan uskonnottomat sanoivat, että ihminen on kaiken mitta.

Nykyään tämä ei pidä paikkaansa, sillä luonto on kaiken mitta.

Ihminen arvioi, mikä on ihmiselle arvokasta. Ihmiselle hänen oma elämänsä on arvokkainta, mutta koska ihminen ei ole yksin vaan osa luonnon tasapainoa, kaikki elämä on ihmiselle yhtä arvokasta.

Hyvän luonnon tasapainon ja siis myös ihmisen menestymisen ehto on, että elämä on mahdollisimman monimuotoista. Siitä syystä kaikki elämä on arvokasta.

Myös susi ja karhu ovat osa luonnon tasapainoa ja ihmiselle arvokkaita eläimiä, vaikka esi-isämme ovat niitä vihanneetkin.

Käärmeelläkin on oma tärkeä tehtävänsä luonnon tasapainossa. Raatolinnut, joita jotkut pitävät inhottavina, ovat itse asiassa luonnon siisteyspoliiseja.

Keskustelun aiheita

  • Lue eläinten oikeuksien julistus napauttamalla tästä.
  • Miten eläinten oikeuksia voitaisiin Suomessa parantaa?
  • Mitä sinä voisit tehdä eläinten oikeuksien parantamiseksi?

Elämäntahto

Esi-isämme ovat säilyneet maapallolla, koska he ovat tahtoneet elää. He ovat ponnistelleet tehdäkseen meidän elämämme helpommaksi. Vaikeuksien voittaminen on antanut heidän elämälleen tarkoituksen ja päämäärän. Meidän aikanamme vaikeudet ovat monessa suhteessa vähäisemmät.

Ihmiset, joiden elämä on liian helppoa, alkavat usein tuntea elämänsä tarkoituksettomaksi.

Toisaalta suuret haasteet, luonnon tuhoamisen pysäyttäminen ja sodan estäminen tuntuvat monista niin mahdottomilta, ettei näitä haasteita oteta edes vastaan. Me emme voi tietää, onnistummeko tavoitteissamme, jos emme yritä. Tarvitaan elämäntahtoa.

Hävittäminen



On myös heitä, jotka eivät tunne millään pääsevänsä tavoitteisiinsa. He saattavat kääntyä aikaisempia tavoitteitaan vastaan ja hävittää sitä yhteistä pääomaa, jota esi-isämme ovat rakentaneet.

Toisaalta jotkut ihmiset pyrkivät tavoitteisiinsa keinoista piittaamatta. He lahjovat, pelottelevat ja hävittävät, jos siitä on heille omasta mielestään hyötyä. Arvokkaita rakennuksia hävitetään salaa yöllä, jotta tontille voitaisiin rakentaa liikerakennus tai hotelli, jonka avulla omistajat rikastuisivat.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tavoitteita olet asettanut omalle elämällesi?
  • Mitä keinoja aiot käyttää pyrkiessäsi tavoitteiisi?
  • Ajatteletko onnistuvasi tavoitteissasi?

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa

Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta

Perustuu tekstiin Martin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen nähdään edellytyksenä rauhalle, demokratialle ja kehitykselle kaikkialla maailmassa.

Ihmisoikeuksien julistuksen laadinnan taustalla oli natsismin ja toisen maailmansodan kokemus. Ihmiskunta oli käynyt läpi historiansa tuhoisimman sodan, jossa oli menetetty kymmeniä miljoonia ihmishenkiä. Natsi-Saksan hallinto oli osoittanut, että tarvittiin kansainvälisiä takeita sitä vastaan, ettei jokin valtio julista sisäistä sotaa jotakin etnistä, kansallista tai uskonnollista kansanryhmää vastaan ja omien lakiensa mukaan täysin laillisesti ja järjestelmällisesti ryhdy tuhoamaan ryhmän jäseniä.

”Ei koskaan enää” oli kantavana ajatuksena uuden maailmanjärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien perustamisessa vuonna 1945. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen mainitaan eräänä järjestön päämääränä heti YK:n peruskirjan 1. artiklassa, ja peruskirjassa YK:n jäsenvaltiot myös sitoutuvat yhteistyöhön, jotta kaikkien oikeudet ja rauhanomainen maailman voisivat toteutua.

Yli viisikymmentä vuotta YK:n perustamisen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamisen jälkeen sodat eivät ole edelleenkään loppuneet maailmasta, kuten valitettavasti tiedämme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei edistystä ja kehitystä olisi tapahtunut kaikilla maailman alueilla. 

Maailmassa, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin, ei olisi myöskään sotia, ja sitä maailmaa kohti kannattaa edelleen pyrkiä.

Keskustelun aiheita

  • Mitä sotia maailmassa käydään juuri nyt?
  • Mitkä niistä ovat valtioiden sisäisiä sotia?
  • Miksi näitä sotia käydeään?
  • Miten ne voitaisiin saada loppumaan?
  • Miten sodat yleensäkin voitaisiin saada loppumaan?

Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus



Lähde: Suomen Punainen Risti

Jokainen meistä voi lukea päivittäin sanomalehdistä eri puolella maailmaa tapahtuvista aseellisista selkkauksista (konflikteista). Sota koskettaa tuhansia ihmisiä maapallolla tänäänkin. Iltaisin tv-uutiset tuovat silmiemme eteen kuvia pommi-iskuista, pakolaisleireistä ja ihmisistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan takia ja ehkä menettäneet yhteyden perheeseensä.

Kansainvälinen inhimillinen (humanitaarinen) oikeus pyrkii suojelemaan sodan uhreja ja mahdollistamaan avustustyön selkkausalueilla (konfliktialueilla). Humanitaarisen oikeuden sääntöjä sovelletaan, kun alueella on käynnissä sota tai muu aseellinen selkkaus (konflikti).

Humanitaarisen oikeuden historia on kietoutunut maailman sotien historiaan. Humanitaarinen oikeus syntyi 1800-luvun suursotien seurauksena, ja sopimukset ovat kehittyneet ensimmäisen ja toisen maailmansodan seurauksena.

Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat muodostavat humanitaarisen oikeuden perustan.

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean erityisasema on määritelty Geneven sopimuksissa. Kansainvälinen asema antaa Punaiselle Ristille erityismahdollisuudet toimia kaikkialla maailmassa auttaen niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten.

Humanitaarisen oikeuden sääntöjen tuntemus ei kuitenkaan liity ainoastaan sotaan - säännöt ovat avain väkivallattomuuteen ja suvaitsevaisuuteen myös rauhan ajan yhteiskunnassa.

Punaisen ristin ja punaisen puolikuun tunnusten rinnalle järjestön viralliseksi tunnukseksi hyväksyttiin vuonna 2005 joulukuussa punaisen kristallin merkki. Merkin tarkoitus on olla uskontojen ja kulttuurien kannalta neutraali.

Keskustelun aiheita

  • Milloin Punainen risti ja Punainen puolikuu korvataan punaisella kristallilla?
  • Mitä nämä järjestöt tekevät?
  • Miten niitä rahoitetaan?

Pakolaisuus



Perustuu Suomen pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan teksteihin.

Mitä on pakolaisuus?

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta. 

Kiintiöpakolainen puolestaan on saanut pakolaisen aseman jo ennen vastaanottavaan maahan saapumistaan.

Miten pakolaisia suojataan?

YK:n pakolaissopimus määrittää kuka on pakolainen ja miten pakolaisia kansainvälisesti suojellaan. Käytännössä työstä vastaa YK:n pakolaisasioiden toimisto UNHCR.

Keskustelun aiheita

  • Mistä ja kuinka paljon Suomeen tulee pakolaisia?
  • Miltä tuntuu jättää kotinsa, mahdollisesti myös perheensä ja ystävänsä tuhansien kilometrien päähän ja hakea turvapaikkaa vieraasta maasta.
  • Tiedätkö, miten turvapaikkaa haetaan?
  • Entä mitä tarkoittavat käännytys ja karkotus?

Maailman pakolaistilanne

Pakolaistilastoissa arvioidaan, että vuoden 2003 alussa maailmassa oli noin 11,5 miljoona pakolaista, valtaosa heistä Aasiassa ja Afrikassa. Vielä enemmän on maan sisäisiä pakolaisia eli evakoita, jotka eivät kuulu YK:n suojelun piiriin. Suurin osa pakolaisista palaisi kotiin heti jos se vain olisi mahdollista. Paluumuutossa auttaa UNHCR.

Kysymyksiä:

  1. Onko Geneven sopimuksia viisi?
  2. Kuuluuko sotavangille kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä?
  3. Onko väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssi tasasivuinen kolmio sinisellä pohjalla?
  4. Onko Punainen Risti on päävastuussa humanitaarisen oikeuden tiedon levittämisestä?
  5. Onko kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista?
  6. Onko Punaisen Ristin merkki yleinen ensiavun merkki?
  7. Nauttivatko aseistetut kodinturvajoukot suojelua osan väestönsuojeluorganisaatiota?
  8. Saako sotavankeja muuten kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin?
  9. Voiko Punainen Risti voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa?
  10. Katsotaanko palkkasotureiksi kaikki henkilöt, jotka taistelevat henkilökohtaisen hyödyn vuoksi ja joille maksetaan tavanomaista suurempi palkkio?
  11. Saavatko konfliktin osapuolet saavat vapaasti valita sodankäyntimenetelmänsä?
  12. Onko laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle kielletty sodankäyntitapa?
  13. Onko sotilas vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka olisi ollut pakotettu siihen?
  14. Saako taisteleva osapuoli teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia?

Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin

  1. EI. Geneven sopimuksia on neljä.
  2. KYLLÄ. Sotavangille kuuluu kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä.
  3. EI. Värit päinvastoin, eli väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.
  4. EI. Geneven sopimusten mukaan valtioiden oikeudellinen velvoite on levittää tietoa humanitaarisen oikeuden sopimuksista.
  5. KYLLÄ. Kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista.
  6. EI. Punaisen Ristin merkki ei ole yleinen ensiavun merkki.
  7. EI. Aseistetut kodinturvajoukot eivät nauti suojelua osana väestönsuojeluorganisaatiota. Suojelua saavat esim. kortteli- tai laitosryhmät, siviilipalokunnat, muut joiden yksinomaisena tehtävänä humanitaarinen toiminta siviiliväestön ja -omaisuuden suojelemiseksi.
  8. KYLLÄ Sotavankeja ei saa muuta kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin. (Geneven III sopimus, artikla 52.) Sotavankeja ei saa myöskään määrätä työhön, jota voidaan pitää nöyryyttävänä pidättäjävallan oman armeijan jäsenelle.
  9. EI. Punainen Risti ei voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa. PR voi hoitaa mandaattiinsa kuuluvia tehtäviä, kuten: henkilötiedustelu, Punaisen Ristin viesti, vankien/kuolleiden tiedon välitys, Family Links nettisivut, radio, ilmoitustaulut, lehdet, mutta ei korvaa tavallista postia.
  10. EI. Palkkasoturiksi katsotaan vain henkilö, joka täyttää kaikki Geneven sopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa (artikla 47) mainitut palkkasoturin tunnusmerkit.
  11. EI. Konfliktin osapuolet eivät saa käyttää menetelmiä jotka voivat tuottaa liiallisia vammoja ja / tai tarpeetonta kärsimystä, tai aiheuttaa laajaa tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  12. KYLLÄ Laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle on kielletty sodankäyntitapa. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  13. KYLLÄ. Sotilas on vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka hänet olisi ollut pakotettu siihen.
  14. KYLLÄ. Taisteleva osapuoli ei saa teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia. Se olisi petollista menettelyä ja voi siten olla sotarikos.

Reiluus

JJL, neljä vuotta sanoi: Pappa ei olut reilu, kun hän heitti purukumin pensaaseen. Käyttikö hön oikein sanaa "reilu".



Reiluus on hyvin monimerkityksinen sana. Se voi tarkoittaa esimerkiksi

1. Rehtiyttä
2. Reilua peliä
3. Anteliaisuutta
4. Avoimuutta
5. Tasapuolisuutta
6. Kitsastelemattomuutta
7. Pikkuasioista välittämättä olemista

Rehtiys tarkoittaa mm. rehellisyyttä, ettei huijaa, on vakavissaan, on aito, on hyvä maine, ei valehtele, suutu vaan on pikemmin nöyrä.

Reilu peli tarkoittaa mm. puoluettomuutta, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Reiluus tarkoittaa mm. hyvää käytöstä, arvoistelukykyä ja suoruutta.

Anteliaisuus tarkoittaa mm. vapaata antamista toiselle ilman vastalahjaa. Se voi sisältää aikaa, vahvuuksia tai kyjyä auttaa jotain atarpeessa olevaa. Anteliaisuutta pidetään hyveenä.

Avoimuus tarkoittaa mm., avoimuutta uusille kokemuksille, sitä, ettei salaile ja sitä, että keskustelee mielellään toisten kanssa.

Tasapuolisuus tarkoittaa mm. puoluettomuutta ja kaikkien huomioon ottamista.

Kitsatelematon tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin reiku, kitsastelematon ei yritä säästää väärissä asioissa.

Pikkuasioista ei pitäisi välittää ja pikkuasioista huomautteleminen on omiaan huonontamaan ihmissuhteita.

Keskustelun aiheita

  1. Mikä edellä esitetyistä ihmisen ominaisuuksista on tärkein?
  2. Mikä niistä on yleisin?
  3. Mikä niistä on harmillisin?
  4. Mikä niistä on harmittomin?
  5. Onko aikuinen reilu, jos hän tarjoaa lapselle topakkaa?
  6. Onko aikuinen reilu, jos hän tarjoaa lapselle alkoholia?
  7. Onko aikuinen reilu, jos hän tarjoaa lapselle huumeitä?
  8. Onko aikuinen reilu, jos hän....?
  9. Miksi jotkut edellä olevista määritelmistä ovat kehämääritelmiä?

Yhdenvertaisuus

Mitä yhdenvertaisuus on

Sanalla "uhdenvertaisuus" ei ole suoraa vastinetta englannin kielessä. Sekä equality että parity tarkoittaa myös tasa-arvoisuutta.

Yhdenvertaisuus on suomalaisten lainsäätäjien keino heikentää kansainvälisiä sopimuksia kääntämällä ne väärin.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikille ihmisille samoja ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, riippumatta kansalaisuudesta, alkuperästä, sukupuolisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta, sairaudesta tai näihin rinnastettavasta. Yhdenvertaisuus yhteiskunnassa merkitsee samoja mahdollisuuksia päästä koulutukseen, saada työtä ja yhteiskunnan palveluja.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita samoja yhteiskunnallisia etuuksia tai lainsäädännön perusteella myönnettäviä oikeuksia kaikille yksilöille tai ihmisryhmille, vaan etuuksia ja oikeuksia rajoitetaan lainsäädännössä siveellisin sekä tarkoituksenmukaisuusperustein.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita erilaisten aatteiden, arvojen, oikeuskäsitysten, elämäntapojen, ihmissuhteiden tms. keskinäistä yhdenvertaisuutta, vaan yhdenvertaisuus koskee ainoastaan ihmisiä yksilöinä lain edessä.

Yhdenvertaisuus Suomessa

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Suomen perustuslain mukaan ihmisiä ei saa kohdella eriarvoisesti sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveyden tai vammaisuuden takia.

Suomessa vähemmistövaltuutettu edistää kansallisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa ja yhdenvertaisuutta Suomessa työelämän ulkopuolella. Syrjintälautakunta käsittelee kansallista syrjintää arkielämässä. Lautakunnalta voi hakea käsittelyä loukkausasiassa.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ei merkitse täydellistä tasa-arvoa, sillä yhdenvertaisuus merkitsee yhtäläisiä mahdollisuuksia, mikä tarkoittaa, että toinen ihminen voi tarvita enemmän tukea kuin toinen, tai että toiselta ihmiseltä voidaan evätä jokin oikeus, joka myönnetään toiselle, kun epäämiselle on olemassa perusteet.

Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkitse heikomman ihmisen parempaan asemaan asettamista, sillä samanlainen kohtelu ei kuitenkaan takaa yhdenvertaisuutta, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet vaihtelevat yksilöllisesti.

Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on laadittu kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja lakeja

Tehtäviä yhdenvertaisuudesta

Miksi Opetushallitus kannattaa yhdenvertaisuutta mutta ei tasa-arvoa?

Rikkaus ja köyhyys maailmassa

Tärkein lähdeteos Tapio Tamminen: Pahan viehätys

Olivatko asiat paremmin ennen

Ongelmatilanteissa uusia rakennusaineita haetaan usein menneisyydestä, yksilöt hakevat niitä varhaislapsuudestaan, valtarakenteet peruskertomuksistaan. Kertomukset tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat eräänlaisia yhteisöllisiä selviytymiskertomuksia, kertomuksia toivosta, jälleensyntymästä ja paremmasta maailmasta.

Taruihin perustuvat yhteisölliset käyttäytymismallit ovat monissa ihmisissä syvällä. Samanlaiset yhteiskunnalliset tilat synnyttävät toistuvasti samanlaisia vasteita. Yhteisöllisiin mielteisiin on helppo siirtyä ja antaa niiden vaikuttaa elämäämme, menneisyyskäsityksiin ja tulevaisuuteemme.

Syntyy liikkeitä, joiden mielestä palaamalla takaisin valtarakenteen perusarvoihin tai kuviteltuihin perusteisiin, voimme ratkaista nykyiset ongelmamme. Usein nämä liikkeet ovat muuntaneet luovasti uskonnollisia taruja.

Keskustelun aiheita

  • Millainen oli lapsen asema Suomessa sata vuotta sitten?
  • Milloin oli Suomen viimeinen suuri nälänhätä?
  • Kuinka paljon suomalaisia surmasti tauti, jota kutsuttiin Mustaksi surmaksi?

Taruihin perustuvia vastaliikkeitä



Kuuluisin intiaanien vastaliikkeistä oli 1800-luvun lopulla syntynyt aavetanssi-liike, jonka mukaan paluu perinteisiin tuhoaisi lopulta valkoisten vallan. Se alkoi ennustamalla intiaanien esi-isien palaavan henkimaailmasta suuressa junassa, jonka saapumista säestäisivät valtavat räjähdykset. Ne olisivat lopun aikojen merkkejä valkoisten katoamisesta maan päältä. 

Osa heidän aineellisesta pääomastaan tulisi kuitenkin säilymään, kuten rakennukset ja koneet. Esi-isien paluuta voitiin nopeuttaa tanssilla, jota kutsuttiin aavetanssiksi.

Melanesian saaristossa levinneen Cargo-liikkeen mukaan uusi aika alkaisi taivaanrantaan ilmestyvän valtavan laivan myötä. Laiva toisi mukanaan sekä kuolleet esi-isät että eurooppalaisia tavaroita. 

Ensimmäisiä merkkejä Cargo-liikkeestä havaittiin 1890-luvulla Uudessa-Guineassa. Saaristossa levisi oppi, jonka mukaan uusi aikakausi alkaisi maanjäristyksillä ja esi-isien laivasta lähtevillä valtavilla hyökyaalloilla. 

Uusi uljas huominen lupasi monien vastaavien liikkeiden tapaan runsaasti aineellista hyvää: saarelaisten perusravintoa, sikoja ja hedelmiä olisi kaikkien saatavilla. Eurooppalaisia kulutustavaroita riittäisi vapaasti jaettavaksi jokaiselle.

Luontoliikkeet ja kansallissosialismi

Periaatteessa samankaltainen tapahtumasarja tapahtui länsimaisissa teollisissa yhteiskunnissa 1800-luvun lopulla. Luontoliikkeet ja kansallissosialismi olivat eräänlaisia vasteita, eivät kuitenkaan paikalliseen ongelmaan, vaan palloistuneen (globaalin) sääntelemättömän pääomatalouden (kapitalismin) ja nopean teollistumisen aiheuttamaan ongelmaan

Palloistumisen vaiheet



Nykyinen maailman tilanne muistuttaa sadan vuoden takaista aikaa. Elämme nyt palloistumisen (globalisaation) kolmatta aaltoa. 

Ensimmäinen aalto tapahtui löytöretkien aikaisessa1500-luvun Euroopassa. 

Palloistumisen toinen aalto ajoittui teollistumisen syntyyn ja sitä seuranneeseen kansainvälisen kaupan voimakkaaseen kasvuun. Se päättyi yleiseen yhteiskunnalliseen murrokseen, ensimmäiseen maailmansotaan, syvään talouslamaan, suojatulleihin ja ääriliikkeiden nousuun. 

Kolmas aalto alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun maailmankaupan yhteisiä pelisääntöjä ruvettiin laatimaan Yhdysvaltojen johdolla. Tietotekniikka on parin viimeisen vuosikymmenen aikana syventänyt palloistumisen kolmatta aaltoa.

Keskustelun aiheita

  • Mitä palloistumisen ensimmäinen aalto merkitsi alkuperäiskansoille?
  • Millainen oli työläisten asema palloistumisen toisessa aallossa?
  • Mitä uhkakuvia palloistumisen kolmas aalto on synnyttänyt?

Palloilun synty

Kun palloistumista pyritään ohjaamaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä, ilmiötä kutsutaan palloiluksi (globalismiksi). Palloilulla luodaan maailmanlaajuisia yhteisiä pelisääntöjä. 

Toisen aallon palloistumista hallitsi Brittiläinen imperiumi, jonka ei voi kuitenkaan katsoa pyrkineen palloiluun, sillä brittien toimet rajoittuivat joko kansalliselle tai Brittiläisen imperiumin alueelle. 

Kolmannelle aallolle on päinvastoin ollut luonteenomaista yhdysvaltalainen palloilu.

Toisen maailmansodan jälkeen palloistumisen kolmannen aallon ihmiset rakensivat uudelle talousjärjestykselle kansainvälisiä yhteisiä pelisääntöjä. Tämä tapahtui pitkälle yhdysvaltalaisten johtamana. 

Tähän oli syynä yhdysvaltalaisen yhteiskunnan selviytyminen sodasta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti pienin vaurioin muihin teollisuusmaihin verrattuna. 

Yhdysvaltojen bruttokansantuote kasvoi sotavuosina 1939—45 yli kaksinkertaiseksi. Seuraavien neljän vuoden aikana sen henkeä kohden lasketut tulot olivat kaksi kertaa suuremmat kuin Isossa-Britanniassa, kolme kertaa suuremmat kuin Ranskassa ja seitsemän kertaa suuremmat kuin Neuvostoliitossa.

Keskustelun aiheita


  • Yllä oleva livaesittää Yhdysvaltain kansalaisten keskimääräistä todelllista tuntipalkaa vuoden 1964 alusta lähtien. Todellisella tuntipalkalla tarkoitetaan sellaista tuntiplakkkaa, jossa rahan arvon aleneminen tai elinkustannukset on otettu huomioon. Miksi tuntipalkat lakkasivat kasvamasta palloistumisen kolmannessa aallossa?

Yhdysvallat johtaa palloistumista



Maailmankaupan vapauttamiseen pyrkivät keskeiset järjestöt, kuten Kauppa- ja tullijärjestö (GATT), Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), perustettiin heti sodan jälkeen. 

Ei ollut suinkaan sattumaa, että niiden pääkonttorit tullijärjestöä lukuun ottamatta sijoitettiin Yhdysvaltoihin. 

Kun Yhdistyneiden Kansakuntienkin päärakennus nousi New Yorkiin, voitiin Washingtonia ja New Yorkia kutsua jo uuden maailmanjärjestyksen kaksoispääkaupungiksi.

Nykyistä talouden uutta tuotantotapaa on nimitetty tietopääomataloudeksi (informaatiokapitalismiksi), koska nykyaikainen jälkiteollinen talous perustuu pitkälle tietotekniikkaan. Sääntelemätön pääomatalous synnyttää kasvavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta. Tämä kuuluu uuteen pääomatalousjärjestelmään.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että tuloerot ovat Suomessa pienemmät kuin useimmissa muissa maissa?
  • Mistä johtuu, että tuloerot ovat Suomessa kasvamassa?

Uusjako

Nykyinen pääomatalous ja palloistuminen eivät muistuta sadan vuoden takaisia edeltäjiään ainoastaan pyrkimyksissään maailmanlaajuisiin markkinoihin, vaan myös yhteiskunnallisen uusjakonsa perusteella. Uuden tuotantotavan ja palloistumisen vaikutuksista kehitysmaiden yhteiskuntarakenteisiin on eniten kokemusta Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista. Uusjako hyödyttää tiettyjä vahvoja keskuksia ja ammattiryhmiä, samalla kun suuri osa alueista ja ihmisistä syrjäytyy kehityksestä.

Uusi talousjärjestys jakaa valtiot ja kansalaiset kaikkialla maailmassa voittajiin ja syrjäytettyihin. 

Laajin uudesta pääomataloudesta syrjäytynyt alue on Saharan eteläpuoleinen Afrikka. 

Huomattava osa Aasian ja Latinalaisen Amerikan köyhtyvää maaseutua on myös jäänyt syrjään tietopääomatalouden kehityksestä. 

Uusi yhteiskunnallisen syrjäytymisen alue ulottuu myös teollisuusmaihin. Se on jo nähtävissä yhdysvaltalaisten suurkaupunkien köyhälistöalueilla, espanjalaisten nuorten työttömien yhteisöissä, pohjoisafrikkalaisten parissa Ranskassa tai Pohjois-Suomen taantuvissa pikkukaupungeissa ja kylissä.

Afrikan kohtalo

Monien Afrikan talouksien romahtamista, poliittista sekasortoa, nälänhätiä tai sisällissotia ei voida ymmärtää ottamatta huomioon tietopääomatalouden nousua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Saharan eteläpuoleinen Afrikka on jäänyt auttamatta syrjään palloistuneen (globaalin) talouden kehityksestä ja tietotekniikan vallankumouksesta. Se ei ole ainoastaan vähiten tietokoneistettu alue maailmassa, vaan sen perusrakenne (tiestöt jne.) tarjoaa heikot mahdollisuudet tietokoneiden hyödyntämiseen.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtaa, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on paljon pahoja ongelmia?
  • Miksi maailman maaseutu on jäänyt osattomaksi taloudellisesta kasvusta?
  • Miksi myös Italiassa on leipäjonoja?

Lapsityövoiman käyttö


Karl Marx ja Friedrich Engels kuvasivat koskettavasti lapsityövoiman hyväksikäyttöä Britanniassa palloistumisen toisella kaudella.

Nyt voidaan rakentaa lähes samanlaista kuvaa palloistuneen pääomatalouden suhteesta lasten riistoon kehitysmaissa. Ensisijaisesti se johtuu köyhyyden syvenemisestä köyhissä maissa ja toisaalta sääntelemättömän palloistumisen syvenemisestä. 

Kehitysmaiden 5-14-vuotiaista lapsista noin 250 miljoonaa työskentelee palkkatyössä, heistä suurin osa Aasiassa. Koskaan aikaisemmin lasten käsinkudotuilla matoilla ei ole ollut sellaisia maailmanmarkkinoita kuin nyt, kun verkkokauppa mahdollistaa niiden levittämisen.

Keskustelun aiheita

  • Mitä Euroopan yhteisö voisi tehdä rajoittaakseen lapsityövoman käyttöä etenkin Aasiassa.
  • Mitä Suomi voisi tehdä rajoittaakseen lapsityövoiman käyttöä?
  • Mitä sinä voit tehdä vastustaaksesi lapsityövoiman käyttöä?

Perinteiset yhteisöt hajoavat

Palloistumisen edelliseen aaltoon verrattuna uutta on perinteisten yhteisöjen hajoamisen nopeus kaikkialla maailmassa. Se kasvattaa ennen kokemattomalla tavalla kehitysmaiden suurkaupunkien köyhälistöalueita. 

Palloistunut eriarvoisuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana nopeasti. UNCTAD:n (YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön) mukaan maailman seitsemän rikkaimman ja seitsemän köyhimmän maan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen ero on vuosina 1965–95 kasvanut 20-kertaisesta 39-kertaiseksi.

Köyhiä ei tarvita enää mihinkään

Nuo maailmat eroavat niin täydellisesti toisistaan, että rikkaat eivät enää tarvitse köyhiä. Heidän välillään ei ole enää keskusteluyhteyttä, vain railona avautuva kuilu. Maailman köyhät, uudet ja vanhat, ne jotka ovat perineet köyhyytensä ja ne, joiden köyhyys on tietokoneiden tuottamaa, eivät enää voi tunnistaa omaa epätoivoista tilannettaan.

Mielten sekasorto

Palloistunut ja paikallinen kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Siinä yhdistyvät tapahtumasarjan molemmat puolet: yleismaailmallinen ja paikallinen. Tähän viittaa myös puhe maailman jakautumisesta eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin. Ihmiset elävät samanaikaisesti, mutta silti heidän mielensä ja uskomuksensa voivat rakentua syvästi toisistaan eroaviin vyöhykkeisiin. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta, mutta erityisen selvästi sen havaitsee kehitysmaiden kiihkeästi sykkivistä keskuksista.

Samanaikaisuuden eriaikaisuus on nähtävissä esimerkiksi kaikkialla Intian suurkeskuksissa: Mumbaissa, Bangaloressa tai Hyderabadissa tietotekniikan maailma sykkii palloistuneen tietovirran mukana, kun taas suurkeskusten loputtomilla köyhälistöalueilla ja vuokra-asunnoissa aika sykkii menneen esinykyaikaisen maailman tahtiin. 

Suurkaupungit eivät eriydy enää pelkästään alueellisesti hyvin toimeentulevien, niukin naukin toimeen tulevien ja ryysyköyhälistön asuinalueisiin, vaan ihmiset elävät entistä selkeämmin eri maailmoissa ja eri todellisuuksissa.'

Keskustelun aiheita

  • Miltä sinusta tuntuisi olla asunnoton ja vailla vanhempia oleva katulapsi?
  • Miltä sunusta tuntuisi ansaita elantosi kerjäämällä?
  • Onko Suomessa asunnottomia? Miten he tulevat toimeen kovilla pakkasilla?
  • Miksi asunnottomuutta ei ole poistettu edes Suomesta?

Palloistuminen ja tietojenkäsittely

Tämä ilmiö vain syvenee palloistumisen edetessä, sillä maailmanlaajuinen talous perustuu entistä tehokkaampaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn hyödyntämiseen. Palloistuva talous tunkeutuu jokaiseen maahan ja valtarakenteeseen. Se tulee koskemaan kaikkia tietovirtoja ja talousverkostoja tarjoten lähes loputtomasti uusia voitonsaantimahdollisuuksia.

'Mutta se tekee sen valikoidusti, liittäen yhteen tuotannon kannalta arvokkaat osat ja syrjäyttäen vähemmän arvokkaat alueet ja ihmiset. Jako koskee kaikkea ja kaikkia. Planeetta eriytyy selkeästi toisistaan eroaviin yhteiskunnallisiin tiloihin, joita määrittävät erilaiset hallintomallit.

Keskustelun aiheita

  • Mitä uhkia aiheutuu siitä, että kaikki asiat hoidetaan tietokoneella.
  • Lisäävätkö tietokoneet tuottavuutta oikeasti?
  • Miltä sinusta tuntuisi istua koko päivä tietokoneen ääressä?
  • Miltä selkävaivaisesta tuntuu istua tietokoneen ääressä?

Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu

Tämä kehitys voi kuitenkin tulla tiensä päähän nopeasti. Jotkut ovat ennustaneet, että pääomatalousjärjestelmä tulee väistymään muutamassa vuosikymmenessä. Väitteensä perusteluiksi he mainitsevat työvoimakustannusten nousun kaikkialla maailmassa, ympäristökriisin ja yleisen kansanvallan lisääntymisen. 

Kansanvalta johtaa kriisiin, koska kehitysmaiden työläiset vaativat entistä useammin oikeutettua osaansa palloistuneesta hyvinvoinnista. 

Kansalliset valtiot ajautuvat vähitellen taloudelliseen umpikujaan, koska ne eivät pysty vastaamaan kansalaistensa kasvaviin huvinvointiodotuksiin ja lisääntyviin ympäristökustannuksiin. 

Samaan aikaan vahvat yritykset pakottavat valtiot alentamaan verotustaan ja lisäämään yritysten yleistä toimivaltaa. Tämä noidankehä voi romahduttaa pääomatalouden 20–50 vuodessa. Jos näin käy, on mahdotonta sanoa, minllainen talousmuoto seuraa uusliberalistista pääomataloutta. Maailma on ehkä siirtymässä uuteen epävarmuuden ja sekasorron aikaan.

Keskustelun aiheita

  • Yllä oleva on kirjoitettu ennen maailman pankkikriisiä. Mistä pankkikriisi johtuo.
  • Ketkä joutuvat loppujen lopuksi maksamaan pankkikriisin aiheuttamat tuhot?
  • Mitä tapahtuu Kreikan ja Irlannin köyhille?

Uusoikeisto nousee

Maailma järjestäytyy uudelleen - ja samalla hajoaa. Uusoikeiston nousu Yhdysvalloissa ja Euroopassa samoin kuin ääriuskovaisten suosio Intiassa kertovat tästä. Kasvava eriarvoisuus ja siihen liittyvä valtarakenteen eriytyminen luovat edellytyksiä ääriliikkeille kaikkialla maailmassa. Tässä ei ole mitään uutta. Tapahtumasarja toistaa 1900-luvun alkupuolella syntyneiden äärikansallisten liikkeiden nousua.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että sisialidemokraattien kannatus on romahtanut kaikkialla Euroopassa?
  • Miksi Suomessa ei enää tehdä tulopoliittisia yleissopimuksia?
  • Mitä kaikesta tästä seuraa Euroopan köyhille?

Maailma tyhjenee ajatuksista

Uutta on vain tietopääomatalouden syvyys ja laajuus. Ja uutta on ajatusten tyhjentyminen maailmasta aivan uudella tavalla. 1900-luvun alun eurooppalaisilla oli vielä uskonsa, sukuyhteisönsä ja paikallisyhteisönsä, joiden varaan rakentaa haurastunutta yhteisöllistä minuuttaan.

Uskonsodat eivät ehkä lopu



Taistelevien muslimien keskuudesta on Osama bin Ladenin lisäksi jo noussut muitakin vetovoimaisia johtajia, jotka vannovat pyhää sotaansa lännelle. 

Uusoikeisto järjestäytyy monissa läntisissä teollisuusmaissa. Heidän näkemyksiään myötäili myös Yhdysvaltojen entinen presidentti George W Bush. 

Jos maailman eriytyminen eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin vain syvenee lähitulevaisuudessa, tulemme ehkä näkemään uusia johtajia, jotka ovat valmiit panemaan kaikkensa peliin oman uskonsa ja poliittisen aatteensa puolesta.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tapahtuu, jos Iran saa rakennettua ydinpommeja?
  • Onko mahdollista, että ydinpommeja käytetään tulevaisuudessa uskonsodissa?
  • Minkä valtion uskonsodat hävittäisivät ensimmäisenä?

Suurten kertomusten paluu

On sukellettava syvään menneisyyteen, jotta valtarakenne puhdistetaan kehityksen mukanaan tuomista kirpuista. 

Kun ihmiset eivät enää ymmärrä, mitä nopeasti muuttuvassa maailmassa tapahtuu, selitykset haetaan sieltä, mistä ne on haettu ennenkin. 

Yhteiskunnalliset mielikuvituskertomukset jäsentävät taas ihmisten todellisuuskäsitystä. 

Tarinaniskijät ilmestyvät jälleen keskuuteemme: osoittavat kuten kansallissosialistit ennen heitä: syylliset, syyttömät ja uhrit.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa palloistuminen (globalisaatio)?
  • Mitä tarkoittaa palloilu (globalismi)?
  • Mitä oli kansallissosialismi?
  • Mitä tarkoittaa pääomatalous (kapitalismi)?
  • Mitkä olivat palloistumisen (globalisaation) kolme vaihetta.
  • Mitä olivat imperiumi ja imperialismi?
  • Mikä valtio johtaa palloistumista?
  • Mitä tarkoittaa tietopääomatalous (informaatiokapitalismi)?
  • Vertaa lapsityövoiman määrää Yhdysvaltojen asukaslukuun.
  • Mikä on perinteisten yhteisöjen kohtalo?
  • Tarvitaanko köyhiä mihinkään?
  • Millä tavalla palloistuminen jakaa a) varallisuuden b) ihmismielet?
  • Mitä tarkoittaa HIV? Miksi se leviää erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa?
  • Mikä on tietotekniikan merkitys palloistumisessa?
  • Mitä tarkoittaa kriisi?
  • Ovatko ennustajaeukot mielestäsi tällä kertaa oikeassa?
  • Mitä tarkoittaa uusoikeisto?
  • Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että maailma tyhjenee ajatuksista?
  • Kuka on Osama bin Laden?
  • Mitä tarkoittaa suurten kertomusten paluu?
  • Mitä pitäisi tehdä, jotta mielikuvituskertomukset eivät saisi uudestaan ihmisiä valtaansa?
  • Mitä ehdotat ratkaisuksi nykymaailman ongelmiin?

Lasten elämää eri maissa

Kolumbiassa



Lähde: Interpedia

Teresa on isoäiti, jolla on hoidossaan hänen poikansa kaksi lasta: 5-vuotias Natalia ja 2-vuotias Dana.

Kapinoiva poika ei opiskellut, lähti aikaisin kotoa ja vietti aikaansa kadulla. Tuolloin hän tutustui nuoreen tyttöön, josta tuli pojan lasten äiti. Koska molemmat olivat hyvin nuoria, he eivät osanneet huolehtia lapsistaan ja riitelivät paljon.

Tuolloin Teresa ansaitsi elantonsa myymällä vihanneksia kadulla ja hänen täytyi usein kesken työpäivän hakea lapsenlapsensa ja huolehtia heistä.

Lasten vanhemmat eivät käyneet töissä, ja lopulta Teresan poika yritti hankkia elantonsa kyseenalaisin keinoin. Eräänä päivänä Teresa sai kuulla poikansa kuolleen ryöstön keskellä.

Tämän jälkeen myös lasten äiti sortui hankaluuksiin ja laiminlöi lapsiaan.

Teresa turvautui Kolumbian lastensuojeluviranomaisiin ja sai lasten huoltajuuden. Saatuaan lapset päiväkotiin, Teresa on voinut työskennel- lä normaalisti. Nyt hän iloitsee nähdessä.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat Kolumbian suurimmat ongelmat?
  • Miten niitä voitaisiin ratkaista?

Lapsen asema kristityssä Etiopiassa



Lähteet: Pelastakaa lapset ry, televisio-ohjelma TV1:ssä 2.8.2006 klo 13.05-14.05

Yleistä Etiopiasta

Etiopia sijaitsee Afrikassa Sudanin eteläpuolella. Etiopia on Afrikan vanhin valtio ja samalla eräs maailman vanhimmista. Sillä on ikää jo kolmisen tuhatta vuotta.

Se on ainoa Afrikan valtio, joka onnistui säilyttämään itsenäisyytensä siirtomaavallan aikoina.

Etiopia on hallintomuodoltaan liittotasavalta ja se on jaettu kansallisuuksien perusteella yhdeksään hallintoalueeseen.

Etiopiaa kolmena viime vuosikymmenenä koetelleet nälänhätä, kuivuus, sisällissota ja poliittiset levottomuudet ovat aiheuttaneet miljoonien ihmisten kuoleman.

Etiopia on maailman köyhimpiä maita. Etiopialainen ansaitsee keskimäärin ainoastaan 0,25 euroa päivässä.

Pitkään jatkunut kuivuus on aiheuttanut nälänhätää ja noin 60 % väestöstä on edelleen aliravittuja. Puhtaasta juomavedestä on puutetta, ja yleinen terveydentila heikko.

Ongelmia on myös koulutuksen järjestämisessä. Etiopialaista lapsista vain 2/3 aloittaa koulun, ja koko väestön lukutaito on vain noin 40 %.

Etiopiaa pidetään ihmiskunnan synnyinseutuna. Tästä on todisteena mm. vuonna 1974 Koillis-Etiopiasta löydetyt esi-ihmisen kivettyneet jäännökset.

Esimerkiksi Lucyksi nimetyn ihmisen jäännösten arvioidaan olevan yli kolmen miljoonan vuoden ikäiset.

Käsitys perheestä Etiopiassa varsin laaja verrattuna länsimaiseen käsitykseen, jonka mukaan perhe koostuu äidistä, isästä ja lapsista. Etiopiassa perhe, eli ydinperhe, isovanhemmat, serkut ja muut sukulaiset, saattavat asua kaikki keskenään yhden huoneen talossa.

Uskonto

Toisin kuin naapurivaltionsa, Etiopia ei 600-luvulla kääntynyt täysin islamilaiseksi, vaikka islam on nykyään maan toiseksi suurin uskonto. Hallitseva uskonto on oikeaoppinen eli ortodoksinen kristinusko, johon kuuluu noin puolet maan väestöstä. Lisäksi maassa on erilaisia luonnonuskontoja.

Terveys

Etiopiassa yleinen terveydentila on heikko. Pitkään jatkuneesta kuivuudesta johtuen noin 60 % väestöstä on edelleen aliravittuja. Puhtaasta vedestä on huutava pula. Saastuneet kaivot ja huonot asumis- ja siisteysolot lisäävät tartuntatautien leviämistä. Arvioiden mukaan yli kolmannes Etiopian lapsikuolemista johtuu veden kautta leviävistä taudeista, kuten lavantaudista, kolerasta ja vaarallisista ripulitaudeista. Nämä taudit voitaisiin helposti ennaltaehkäistä puhdistamalla juomavesilähteet. Myös laajalle levinnyt HIV/AIDS -epidemia nostaa kuolleisuuslukuja.

Luonto ja maatalous

Etiopian on korkeaa ylänköä. Sen keskellä kulkee vuoristo, jonka jakaa kahtia Itä-Afrikan hautavajoama. Ilmasto on lämmin, mutta siinä esiintyy suurta vaihtelua. Etiopian talouden perustana on maatalous. Se työllistää noin 80 % työvoimasta. Maasta noin 12 % on viljelysmaata, 40 % karjan laidunmaata ja 25 % metsää. Pahimpia ympäristöongelmia ovat metsien hävittäminen, ylilaiduntaminen, maaperän kuluminen ja aavikoituminen. Maanviljelyä vaikeuttaa myös usein toistuva kuivuus. Maan tärkein vientituote on kahvi ja se on myös pitkälti maan talouden perusta. Vaihtelevat kahvin maailmanmarkkinahinnat aiheuttavat epävakautta koko maan talouteen. Muita maataloustuotteita ovat erilaiset viljalajikkeet, kahvi, sokeriruoko ja peruna. Etiopiassa kasvatetaan myös karjaa, lampaita ja vuohia.

Lasten ja naisten asema

Etiopiassa syntyy joka kuukausi noin 1,7 miljoonaa lasta. Maan väestönkasvu on eräs maailman korkeimmista. Koulutustilanne on huono ja naisista lukutaitoisia on vain noin 34 %.

Etiopian lapsista vain 2/3 aloittaa koulun. Lisäksi lasten elinoloihin vaikuttavat kielteisesti tietyt perinteiset tavat kuten muun muassa lasten ympärileikkausus ja lapsiavioliitot.

Joidenkin heimojen keskuudessa tytöt naitetaan jo 10-12 -vuotiaina heitä huomattavasti vanhemmille miehille. Nuorena naimisiin menneet tytöt jatkavat harvoin koulunkäyntiä.

Vaikka kristillinen oikeaoppinen (ortodoksinen) kirkko virallisesti ilmoittaa, että lapsiavioliitot ovat kiellettyjä, kristityt papit vihkivät lapsia avioliittoon, ja yhteisö katsoo, että lapsiavioliitto on pätevä ja purkamaton.

Avioliittoon vihitty pikkutyttö voidaan viedä aviomiehen perheeseen, ja mies saattaa aloittaa sukupuolielämän tytön kanssa vastoin tytön tahtoa esimerkiksi 13 - vuoden ikäisenä.

Koulunkäynti saattaa jäädä kesken tai se saattaa jäädä aloittamatta, kun lapsi pannaan tekemään lapsia ja työtä.

Suomessa sukupuolielämästä alle 16 - vuotiaan kanssa tuomitaan vankeuteen, ja lapsityövoiman käyttö on Suomessa kielletty.

Perheiden on erityisen vaikeaa tarjota lapsilleen riittävästi ruokaa ja huolenpitoa maaseudulla, jossa yli 90 % ihmisistä saa elantonsa maataloudesta.

Maaseudulla naiset tekevät suuren osan maanviljelyksestä ja kaikkialla, myös kaupungeissa, naiset huolehtivat kotitalosta ja lapsista, myös raskaana ollessaan.

Koska julkista sosiaaliturvaa ei ole, lapset ovat lisätyövoima ja turva vanhuuden varalle.

Keskustelun aiheita

  • Miltä sinusta tuntuisi, jos sinut vihittäisiin heti avioliittoon jonkun tuntemattoman ihmisen kanssa?
  • Onko Suomessa menneinä aikoina käytetty lapsityövoimaa?
  • Pohtikaa, miten lapsen ihmisoikeudet saataisiin voimaan Etiopiassa.
  • Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa pedofiili. Miksi pedofilia on Suomessa ankarasti kielletty.
  • Pohtikaa, miksi avioliiton alaikäraja on Suomessa 18 vuotta.
  • Ottakaa selvää, mikä avioliiton alaikäraja on ollut Suomessa aikaisemmin.
  • Pohtikaa, miksi Suomessa on oppivelvollisuus (ei tosin koulupakkoa).
  • Miksi lukutaito on tärkeä?
  • Miksi laskutaito on tärkeä?
  • Miksi oikea tieto todellisuudesta on tärkeää?
  • Miten Suomessa huolehditaan nykyään vanhuksista?
  • Miten vanhuksista huolehdittiin Suomessa Venäjän Vallan aikaan?
  • Miksi eläke- ja sairausvakuutukset ovat tärkeitä?
  • Pitäisikö eläkkeitä mielestäsi nostaa vai laskea?
  • Oletko valmis aikuisena maksamaan nykyistä korkeampia eläkevakuutusmaksuja?

Lapsia islamilaisessa Egyptissä



Abu on egyptiläinen poika. Hän elää maaseudulla lähellä suurta Niili- jokea. Hän asuu vanhempiensa, veljiensä ja sisariensa kanssa saviseinäisessä talossa, jota ympäröi ruokoaita. Lähellä taloa kulkee kanava, jota käytetään viljelysten kasteluun.

Abun isä käy työssä läheisellä maatilalla, ja hänen äitinsä on kotona. Abulla on kolme veljeä ja kaksi sisarta. Koska Abun isän palkka on pieni, perhe elää vaatimatonta elämää.

Egypti on islaminuskoinen. Kun ruokaa on vähän, Abu ja hänen isänsä rukoilevat lukemalla Koraania. Koraani on islamilaisten pyhän kirjan nimi ja se antaa paljon ohjeita käytännön elämää varten.

Oikeauskoinen islamilainen noudattaa aina pyhän kirjan määräyksiä. Rukoilemalla Abu ja hänen isänsä siis toivovat, että jumala antaisi perheelle paremman toimeentulon, mutta mitään ei tapahdu.

Päivisin Abu käy kylän koraanikoulussa. Siellä opetellaan ulkoa Koraani- nimistä kirjaa. Kun Abu oppii Koraanin ulkoa, hänestä tulee sheikki, ja hän voi ansaita vähän rahaa esiintymällä perhejuhlissa Koraanin lukijana.

Iltaisin Abu leikkii muiden lasten kanssa, ja kun on jo pimeää, hän kuuntelee, kuinka aikuiset kertovat tarinoita islamin muinaisista sankareista.

Abun sisar on vakavasti sairas, mutta hänen vanhemmillaan ei ole varaa lääkäriin ja lääkkeisiin. Kylän kansanparantaja yrittää hoitaa Abun sisarta kasvisyrteillä, mutta jos sisar ei saa parempaa hoitoa, hän pian kuolee.

Koska Abu on köyhä, hänen vaatteensa ovat risaiset, ja hän käyttää paikattuja kenkiä. Kotona on vain harvoja huonekaluja.

Kanoista ja vihanneksista perhe saa hieman lisäruokaa.

Sianlihaa Egyptissä ei syödä, koska Koraani kieltää sianlihan syönnin. Joskus perheellä on syötäväksi vain pelkkiä vihanneksia.

Perjantaisin Abu, hänen isänsä ja veljensä menevät rukoushetkeen kylän pieneen moskeijaan.

Vuosittain islaminuskoisilla on ramradan - niminen kuukausi, jonka aikana on lupa syödä vain auringonlaskun ja auringonnousun välisenä aikana.

Abun perheessä isä päättää kaikista tärkeistä asioista, koska islaminuskoisten Koraani antaa määräysvallan perheen isälle. Vaimon ja lasten on toteltava perheen isää.

Kun perhe tarvitsee neuvoja, niitä katsotaan Koraanista tai kysytään kylän sheikeiltä.

Koraanin lisäksi sheikit osaavat myös Koraania selittäviä kirjoja, joista löytyy ohjeita siitä, miten on käyttäydyttävä niissä tilanteissa, joiden suhteen Koraani ei anna mitään neuvoa.

Maaseudulla vanhemmat sopivat vielä usein avioliitot, ja poikalapsia toivotaan perheessä enemmän kuin tyttöjä.

Egyptin suurissa kaupungeissa olot muistuttavat enemmän Suomen oloja Koraanin mukaisiin käyttäytymisohjeisiin kiinnitetään vähemmän huomiota, ja lapsille on tarjolla enemmän tavallisia kouluja.

Keskustelun aiheita

  • Verratkaa Egyptin maaseudun lasten oloja torpparin lapsen oloihin Suomessa sata vuotta sitten. (Opettaja auttaa kertomalla, millaista oli torpan elämä Suomessa sata vuotta sitten.)

Eteläafrikkalaisen Patrickin arkipäivä on kuin kenen tahansa pikkupojan



Lähde: Interpedia
 
Patrick on viisivuotias esikoululainen Etelä-Afrikan Mabopanesta. Hän asuu neljän huoneen asunnossa yhdessä äitinsä, isoisänsä, isoveljensä ja kahden isosiskonsa kanssa.

Perheen ainoat tulot ovat isoisän pieni eläke ja lapsilisät. Arkielämän perustarpeiden, kuten sähkön, hankinta on työn takana.

Patrick herää arkiaamuisin puoli seitsemältä, syö ruoka-apuna saatua puuroa perheensä kanssa ja kävelee 20 minuutin koulumatkan yhdessä veljensä kanssa.

Poika harjoittelee koulunkäyntiä 40 oppilaan luokassa alkuiltapäivään asti, jonka jälkeen hän leikkii naapuruston lasten kanssa.

Pimeän laskeuduttua kuuden aikoihin on Patrickin aika palata kotiin, sillä hänen äitinsä on hyvin tarkka kotiintuloajoista.

Patrick on nopeaälyinen ja yhteistyökykyinen ja hänen äitinsä suhtautuu kannustavasti koulunkäyntiin.

Jos Patrick saisi toteuttaa toiveensa, hän haluaisi oman kodin perheelleen, television ja TV-pelejä, ja isona hän haluaisi lääkäriksi.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat Etelä-Afrikan suurimmat ongelmat?
  • Miten niitä voitaisiin ratkaista?

Nepalilaisen Sunita



Lähde: Interpedia

Nepalilaisen Sunitan ollessa 8 – vuotias, saapui hänen kotikyläänsä nainen, joka houkutteli tytön Kathmanduun hoitamaan hänen kahta lastaan. Nainen lupasi myös tarjota Sunitalle koulutuksen, mutta päivääkään hän ei koulua käynyt – ennen kuin paikallisen kansalaisjärjestön edustaja kiinnitti huomiota tytön tilanteeseen.

13-vuotias Sunita työskentelee kotiapulaisena Kathmandussa jo viidettä vuotta. Sunita hoitaa työnantajiensa kahta lasta, tekee töitä heidän kaupassaan ja iltaisin edessä on vielä kotitöitä.

Koko päivän kestävistä töistä hän saa palkaksi 5-10 rupiaa (5-10 senttiä) lounasrahaa. Vanhempiaan Sunita ei ole nähnyt kolmeen vuoteen eikä hän edes muista, miltä hänen veljensä ja siskonsa näyttävät. Sunitalla oli tapana kutsua työnantajiaan tädiksi ja sedäksi ja hän kertoi heidän kohtelevan häntä kohtuullisen hyvin.

Lähellä sijaitsevan kansalaisjärjestön työntekijä oli asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa Sunitan vaatteet olivat hajoamispisteessä, hän oli usein nälkäinen eikä häntä todellakaan kohdeltu hyvin.

Järjestön edustaja kertookin, että työnantajat kutsuvat itseään Sunitan sedäksi ja tädiksi, jotta ihmiset eivät kyseenalaistaisi hänen kohteluaan.

Sunita oli kirjoilla koulussa, mutta työnantajat kielsivät häntä menemästä sinne. Järjestön edustalle he kertoivat, ettei tyttö halua käydä koulua.

Työnantajan tultua jälleen raskaaksi kielsi hän Sunitalta koulunkäynnin seuraavan kolmen vuoden ai- kana, sillä lapsenhoito menee tämän edelle.

Sunitan elämä otti uuden suunnan, kun järjestön edustaja tuli tapaamaan hänen työnantajiaan. Tämä sai työnantajat suostumaan siihen, että Sunita voisi opiskella kaksi tuntia päivässä järjestön pyörittämässä koulutuskeskuksessa.

Vaikka kotitaloustyöt jatkuvatkin, Sunita on ikionnellinen säännöllisistä koulutunneista; saamansa opetuksen lisäksi koulutuskeskuksessa hän voi olla vielä lapsi ja leikkiä ystäviensä kanssa.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat Intian suurimmat ongelmat?
  • Miten niitä voitaisiin ratkaista?

Erilaisia elämäntapoja

Elämää Kiinassa



Kiinalaisen lapsen tulevaisuus

Kiinalaisen lapsen tulevaisuus riippuu pitkälti hänen sukupuolestaan sekä hänen vanhempiensa yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta.

Kiinassa syntyy vuosittain yli 18 miljoonaa lasta. Lasten määrä yksittäisissä perheissä on kuitenkin pieni. Väestönkasvun hillitsemiseksi Kiinassa käynnistettiin vuonna 1972 ns. yhden lapsen politiikka, jonka avulla on kannustettu nuoria avioitumaan myöhään ja perheitä hankkimaan vain yksi lapsi.

Yksilapsiset perheet ovat saaneet mm.  verohelpotuksia. Kaupungissa perheet yleensä ovatkin yksilapsisia.

Maaseudulla lapsia on yleensä kaksi tai useampi, koska lasten työpanosta tarvitaan kotona ja viljelyksillä ja lapset ovat myös vanhempien vanhuuden turva.

Yhden lapsen politiikka onkin käytännössä 1,5 lapsen politiikka. Tämän politiikan ansiosta Kiinan väestönkasvu on hidastunut merkittävästi. Maassa syntyy vuosittain 7 miljoonaa lasta vähemmän kuin Intiassa. Intia on pian ohittamassa Kiinan maailman väkirikkaimpana valtiona.

Kiinassa lapsen syntymä on aina ilon ja ylpeyden aihe, koska lapsi jatkaa sukua ja suvun nimeä. Poikalapsia arvostetaan kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä johtuu siitä, että tyttö ei jatka perheen nimeä vaan siirtyy avioliiton myötä toiseen sukuun. Poikalapsen velvollisuutena on puolestaan huolehtia perheen taloudellisesta hyvinvoinnista ja pitää huolta vanhemmistaan näiden ikääntyessä.

Poikalapsia suositaan

Niinpä poika on usein odotetumpi lapsi. Tietyissä osissa Kiinaa lapsen syntymää juhlitaan vain jos kyseessä on poikavauva. Useissa varakkaissa perheissä lapsen sukupuoli pyritään selvittämään ennen synnytystä ja tyttösikiöt abortoidaan.

Köyhemmissä perheissä ei ole tavatonta, että tyttölapset tapetaan heti syntymän jälkeen. Tämä sukupuolinen syrjintä näkyy jo tilastoissa: jokaista sataa tyttöä kohden Kiinassa on nykyään 117 poikaa.

Kiinalaiset valitsevat usein lapselleen nimen horoskoopin ja toiveidensa mukaisesti. Kaikki kiinalaiset nimet tarkoittavat jotakin - esimerkiksi Suuri Tulevaisuus.

Aiemmin lapsille annettiin ensin ns. maitonimi ja vasta kuukauden ikäisenä lopullinen nimi. Tämä johtui siitä, että monet lapset kuolivat ensimmäisen kuukauden aikana. Hongkongissa lapsen kunniaksi vietetään edelleen suuret juhlat, kun hän on kuukauden vanha.

Varakkaisiin perheisiin syntyvät lapset elävät yltäkylläisyydessä, käyvät korkeatasoisia yksityisiä kouluja ja matkustelevat, kun taas suurin osa lapsista syntyy köyhiin perheisiin ja joutuu elämään puutteessa.

Sukupuolten ja sukupolvien ero

Kiinassa sukupuolten ja sukupolvien välinen jako on hyvin selkeä. Asetelma juontaa juurensa kungfutselaisuuden viidestä vastavuoroisuuden suhteesta. Niiden mukaan vaimon tulee kunnioittaa miestään ja lasten vanhempiaan ja vanhempia sisaruksiaan.

Vaikka kiinalaisessa perheessä yleensä molemmat vanhemmat käyvät töissä, vastuu perheen elättämisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista on miehellä.

Isä on myös kiistaton perheen pää. Naisen tehtävänä on pitää koti kunnossa ja huolehtia perheen tarpeista. Hän hoitaa lapsia ja huolehtii miehestään. Kiinalaisen perheen äitiä arvostetaan, koska hän luo kodin tärkeänä pidetyn harmonian. Kiinalaisen naisen asema on itsenäinen ja usein myös valittu.

Kiinalaiset perheet ovat tasapainoisia ja ne tarjoavat turvallisen kasvuympäristön lapsille. Riitely, erimielisyydet ja tunteenpurkaukset ovat harvinaisia, ja perheen asiat hoidetaan yleensä keskustellen. Kiinalaiset nuoret ovatkin yleensä erittäin tasapainoisia.

Osaltaan kiinalaisten järkiperäinen tapa suhtautua perhe-elämään juontaa siitä, että perinteisesti kiinalaiset avioliitot ovat olleet järjestettyjä. Avioliitot perustuvat yhteiseen sopimukseen pikemminkin kuin rakkauteen tai intohimoon. Sopimusavioliiton avulla pyritään saavuttamaan perheiden tai sukujen yhteiset tavoitteet.

Nykyään nuorten ei tarvitse saada liitolleen vanhempiensa hyväksyntää, mutta monet pyytävät edelleen sukulaisilta tai ystäviltä apua aviopuolison etsimisessä ja valitsemisessa. Etenkin maaseudulla perheen ja suvun tehtävänä on edelleen etsiä naimaikäiselle tyttärelle tai pojalle perhetaustaltaan ja ominaisuuksiltaan sopivan puolison.

Kiinalaiset häät ovat suuret ja niihin osallistuu koko suku. Tarjolla on kymmeniä erilaisia ruokalajeja. Avioliittoperinteeseen kuuluu myös ns. avioliittoraha, jonka sulhanen maksaa morsiamen perheelle. Myös sulhasen suku antaa morsiamen suvulle lahjoja.

Häiden jälkeen parin odotetaan saavan mahdollisimman pian lapsia. Perinteen mukaan mies voi palauttaa vaimon takaisin vaimon vanhemmille, jos lapsia ei synny. Nykyään tapa on käytössä enää joillakin maaseutualueilla.

Lapsityövoimaa käytetään

Monet kiinalaiset lapset joutuvat osallistumaan perheen elannon hankkimiseen. Lapset tekevät kaikkia samoja töitä kuin aikuisetkin: heitä on kotiapulaisina, katukauppiaina, kantajina, tehdastyöläisinä ja prostituoituina. Ylivoimaisesti suurin osa työskentelee peltotöissä oman perheensä apuna.

Työnantajat käyttävät lapsia mielellään, koska lapset on helppo pakottaa tekemään pitkiä työpäiviä huonoissa olosuhteissa. Yleensä lapsille maksetaan vain kolmasosa aikuisten palkoista.Lapset eivät osaa pitää puoliaan, ja heitä käytetäänkin usein häikäilemättömästi hyväksi. Lapset joutuvat tekemään usein yli 12 tunnin työpäivää ja osa lapsista elää käytännössä velkavankeudessa.

Koulutus Kiinassa: Muutos parempaan

Kiinan koulujärjestelmä ja koulutustilanne on parantunut merkittävästi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Ennen vuoden 1949 kommunistista vallankumousta vain 20 % kiinalaisista kävi peruskoulua ja 80-90% väestöstä oli lukutaidottomia. Vuonna 2002 jopa 92 % kiinalaisista lapsista kävi koulua.

Kommunistisen puolueen noustua valtaan se päätti myös maan koulutuspolitiikasta. Koulujärjestelmää kehitettiin ja erityisesti peruskouluihin panostettiin paljon. Tulokset näkyivät: 1980-luvulla valtaosa kiinalaisista lapsista kävi koulua.

Opetus oli poliittisesti sävyttynyttä: peruskoulun opetusohjelmaan sisällytettiin politiikkaa ja moraalikasvatusta, ja lapsia opetettiin rakastamaan isänmaataan, puoluettaan ja Mao Zedongia. Deng Xiaopingin kaudella etenkin peruskoulujen kehittämistä jatkettiin voimallisesti.

Kehittämistyöstä huolimatta Kiinan koulujärjestelmässä oli paljon ongelmia. Vaikka 1980-luvulla suurin osa lapsista aloitti koulunkäynnin, vain 60 % oppilaista kävi viidennen luokan loppuun. Etenkin maaseudulla lukutaidottomuus oli yleistä ja oppilaat - erityisesti tytöt - keskeyttivät koulunkäynnin usein. Tyttöjen alhaisempi koulunkäyntiaste näkyy Kiinan tilastoissa edelleen: vuonna 2002 kiinalaisista miehistä 8 % oli lukutaidottomia, mutta naisista jopa 22 %. Tämä tarkoittaa, että joka viides kiinalainen nainen on lukutaidoton!

Vuonna 1985 Kiinassa toteutettiin koulujärjestelmän uudistus, jonka tavoitteena oli mm. parantaa opettajankoulutusta ja opetuksen laatua. Koulutettujen opettajien puute oli hälyttävä: maan yli 800 000:aan peruskouluun tarvittiin arviolta miljoona uutta opettajaa.

Uudistuksen yhteydessä koulujen määrärahoja lisättiin, koulutussektorin hallintoa yksinkertaistettiin ja maahan perustettiin esikouluja. Maakunnille ja kunnille annettiin lisää valtaa päättää koulutukseen liittyvistä kysymyksistä, tosin samalla koulutuksen kustannukset siirtyivät suurimmaksi osaksi niille.

Vähäiset voimavarat

Kiinassa peruskoulu on kaikille ilmainen. Kuitenkin joka kolmastoista kiinalainen lapsi ei edes aloita koulunkäyntiä. Yksi syy tähän on köyhyys. Vaikka perusopetus on ilmaista, perheet joutuvat maksamaan kouluille oppikirjoista, kouluruoasta ja kuljetuksista. Köyhimmille perheille nämä kustannukset ovat usein ylivoimaisia eivätkä valtion myöntämät tuet ja helpotukset tavoita kaikkia perheitä.

Uudistuksen jälkeen koulutuksen kustannukset ovat olleet pääasiassa kuntien harteilla. Valtion avustukset ovat pieniä, ja niistä vain murto-osa on suunnattu maaseutualueille.

Monissa köyhissä kunnissa oppilaiden vanhemmat joutuvat kirjojen ja kouluruoan lisäksi maksamaan myös koulun sähkö-, lämmitys- ja jätehuollon kustannukset, mikä vaikeuttaa entisestään köyhien perheiden mahdollisuuksia lähettää lapsensa kouluun.

Osa maaseudun kouluista on velkaantunut niin pahasti, että ne ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Luku- ja kirjoitustaidottomuus onkin alkanut taas lisääntyä Kiinassa.

Toisaalta osa kiinalaisista vanhemmista ei edes halua lähettää lapsiaan kouluun. Etenkin maaseudulla koulutusta ei välttämättä arvosteta, vaan käytännön tietoja ja taitoja pidetään tärkeämpinä. Lisäksi lasten työpanosta tarvitaan kotona ja viljelyksillä.

Maaseudun kouluissa on vaikeaa



Kiinan koulutusjärjestelmän ongelmana on edelleen koulutettujen ja pätevien opettajien puute. Maaseudulla osa oppilaista ei osaa edes lukea tai kirjoittaa yhdeksän vuoden opiskelun jälkeen.

Maaseudulla opettajien palkat ovat pienet. Köyhimmät kunnat eivät pysty maksamaan opettajien palkkoja lainkaan, ja pahimmillaan opettajat ovat joutuneet odottamaan palkanmaksua jopa yli vuoden. Opettajat joutuvatkin usein viljelemään maata tai tekemään toista työtä turvatakseen perheensä toimeentulon. Niinpä opettajien poissaolot ovat hyvin tavallisia. Toisaalta myös oppilaat ovat paljon poissa: esimerkiksi sadonkorjuun aikaan lapsia tarvitaan kotona.

Kiina on tietoinen koulujärjestelmänsä ongelmista ja haasteista. Maan parlamentti päätti äskeittäin antaa köyhien perheiden lapsille ilmaiset koulukirjat ja poistaa köyhiltä perheiltä muutkin lasten koulunkäyntiin liittyvät maksut.

Tavoitteena on nyt, että vuodesta 2007 alkaen kaikki kiinalaiset lapset käyvät yhdeksän vuotta koulua. Kiina ja etenkin Hongkong ovat etsineet mallia koulutusuudistukseen myös Suomesta, joka oli ensimmäisellä sijalla mm. kansainvälisessä Pisa-oppilasvertailussa.

Vuonna 2005 Suomessa vieraili 500 kiinalaista rehtoria tutustumassa suomalaisiin opetussuunnitelmiin ja -menetelmiin. Huomiota ovat saaneet osakseen myös oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu Suomessa.

Kiinaa ja matematiikkaa


Kiinassa koulu aloitetaan yleensä 7-vuotiaana, joskin suurissa kaupungeissa kouluihin otetaan myös 6-vuotiaita lapsia. Ensimmäiset 9 luokka-astetta ovat pakollisia. Vuonna 1985 toteutetun koulujärjestelmän uudistuksen yhteydessä Kiinassa hyväksyttiin jopa laki, joka kieltää yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä palkkaamaan töihin nuoria, jotka eivät ole suorittaneet 9-vuotista pakollista koulua.

Ala-asteella tärkeimmät oppiaineet ovat kiina ja matematiikka, jotka saattavat kattaa yli puolet opetuksesta. Lisäksi opiskellaan luonnontieteitä, historiaa, maantiedettä ja englantia sekä liikuntaa, musiikkia ja kuvaamataitoa.

Neljännen luokan jälkeen oppilaat alkavat tehdä lyhyitä työharjoitteluita. Kaupungeissa kouluviikko on kuusipäiväinen ja opetusta on noin 25 tuntia viikossa. Maaseudulla opetus on usein puolipäiväistä. Opetusryhmät ovat yleensä suuria, pahimmillaan yhden opettajan vastuulla saattaa olla yli kuusikymmentä oppilasta.

Kaupunkilaisnuoret

Monet nuoret kaupunkilaiskiinalaiset ovat irtautuneet perinteisistä perhearvoista ja omaksuneet huolettoman elämäntyylin, joka lykkää lasten hankintaa.

Lapsettomien avioparien määrä on Shanghaissa 12,4 % ja Pekingissä 10 %.

Sosiaaliturvajärjestelmä on kehittymätön

Maaseudulla vanhukset ovat vielä riippuvaisia lapsistaan.

Kiinalla ei ole kansallista sosiaaliturvalainsäädäntöä ja maassa ei ole asumiseen perustuvaa
vähimmäiseläkejärjestelmää. Kaupungeissa ym. voi olla erilaisia muita tukimuotoja van-
husväestölle, mutta maaseudulla perhe yleensä vastaa vanhuksen ylläpidosta.

Vuodesta 1999 Kiinalla on ollut tarveharkintainen vähimmäistakuujärjestelmä, joka on tarjonnut etui-
suuksia kaupunkilaisille perheille, joiden tulotaso jää alle vaadittavan vähimmäistason.

Myös joissain maaseutualueilla on pantu toimeen samanlaisia järjestelmiä.

Työnantajakohtaisia eläkejärjestelyjä on ollut Kiinassa 10 vuotta, mutta ne ovat vielä varsin kehittymättömiä. Työntekijöiden maksuista, sijoitustuotoista ja eläkkeen keskeyttämisestä / siirrettävyydestä ei ole vielä laadittu selkeää ohjeistusta.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat Kiinan suurimmat ongelmat?
  • Miten niitä voitaisiin ratkaista?

Hodihodi-verkkopeli opettaa Afrikasta

Ulkoministeriön kehitysviestintä

Pärjäätkö slummissa tai tuleeko sinusta kaupungin paras dj? Mitä teet, jos poliisi vaatii sinulta lahjuksia? Entä onnistutko rakentamaan klinikan afrikkalaiseen kylään?



Hodihodi on swahilin kieltä ja tarkoittaa ”kopkop, saanko tulla sisään”.

Ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkopelissä neljä eri-ikäistä ihmistä seikkailee afrikkalaisessa kaupungissa ja sen laitamilla. Pelissä voi elää koulutytön, teinipojan, radio-dj:n ja lääkärin arkea onnenpotkuineen ja vastoinkäymisineen.

Hodihodi – Elämää Afrikassa -peli on suunnattu erityisesti 10–15-vuotiaille ja sen tavoitteena on kertoa Afrikasta ja kehityskysymyksistä nuoria kiinnostavasti.

Peliä voi pelata global.finland.fi -sivustolla ja Facebook-yhteisöpalvelussa.

Pelin on toteuttanut SC5-pelifirma yhteistyössä ulkoministeriön kehitysviestinnän kanssa.

Elämää Intiassa



Maa

Intia on maailman toiseksi väkirikkain valtio. Maan väkiluku ylitti miljardin rajan vuonna 2000, ja vuonna 2006 sen arvioitiin olevan noin 1095. Väestö jakaantuu useisiin eri kansallisuusryhmiin.

Suurin osa väestöstä (72 %) kuuluu indoeurooppalaisiin eli arjalaisiin. Dravida-ryhmään, joihin kuuluu mm. tamilit, tegulut ja malajamit, kuuluu 25 % väestöstä. Loput 3 % on mm. bengaleja, mongoleja sekä alkuperäiskansoja, joihin lukeutuu noin 80 miljoonaa ihmistä.

Uskonnot

Suurin osa väestöstä (noin 80 %) ovat uskonnoltaan hinduja. Suurin vähemmistö on muslimit, joita on yli 75 miljoonaa eli n. 13 % väestöstä. Kristittyjä väestöstä on 2.3 % eli noin 18 miljoonaa, sikhejä 1.9. % eli noin 14 miljoonaa, buddhalaisia 5 miljoonaa sekä jainalaisia 3,5 miljoonaa. Maassa on myös pienet vähemmistöt parsilaisia ja juutalaisia. Lisäksi Intiassa on noin 50 miljoonaa animistia. Myös ateisteja on.

Kielet

Intiassa on satoja äidinkieliä, joiden puhujat eivät pysty ymmärtämään toisiaan.

Virallisia kieliä maassa on 15, joista yksitoista on sukua Intian klassiselle kielelle sanskritille. Näistä Pohjois-Intiassa puhutuista, indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvista kielistä laajimmalla alueella puhuttu kieli on hindi, josta väitetään olevan 97 eri muunnelmaa.

Muut neljä virallista kieltä, joita puhutaan Etelä-Intiassa, kuuluvat dravidakieliin, joista vanhin on tamili. Intialaisten keskinäistä viestintää hankaloittaa se, että useilla kielillä on omat aakkosensa. Entisen siirtomaavallan kieli englanti onkin säilyttänyt asemansa hallintokielenä ja talouselämässä, sillä se on ainoa kieli, jota kaikki kouluja käyneet intialaiset osaavat.

Perhe-elämä



Nuoret kasvatetaan kunnioittamaan vanhempiaan, äitiänsä ja ennen kaikkea isäänsä sekä sukuaan. Intialaisten nuorten mukaan vanhempien sisarusten mielipide on tärkeä ja nuoremmat kunnioittavat etenkin vanhimman veljen mielipidettä - onhan hän perheessä seuraava isän jälkeen.

Suurin osa intialaisista asuu maaseudulla, vuonna 1993 kaupungeissa asui 26 % väestöstä. Etenkin maaseudulla asuvien arvot ja asenteet ovat hitaita muuttumaan.

Intian suurimpien kaupunkien ihmiset ovat länsimaistuneet ulkoisesti, mutta elämisen arvot ovat perinteisiä intialaisia.

New Delhin kaduilla näkee monenlaisia ihmisiä: länsimaisesti pukeutuvat nuoret ja liikemiehet ja perinteisiin intialaisiin vaatteisiin sonnustautuneet.

Muutosvaihetta kuvaa työssä käyvän intialaisen naisen, että hänen vanhempansa järjestävät hänen avioliittonsa sitten kun se aika koittaa. Hindun työnantaja olettaa hänen tekevän vastavalmistuneena pitkiä työpäiviä, ja hän viettää illat ja viikonloput perehtyen seuraavien päivien oikeustapauksiin.

Sukulaisissa on voima hyvässä ja pahassa

Intialaiset menevät yleensä naimisiin kerran elämässään. Avioeroja on, mutta ne ovat vielä harvinaisia ja eroprosessi voi kestää yli seitsemän vuotta. Kukin perheenjäsen tuo palkkansa kotiin ja näin perheen tulot lasketaan kaikkien perheenjäsenten tulojen summasta.

Suku kantaa vastuun jäsenistään, maksaa ja huolehtii esimerkiksi sairaalakulut. Ristiriitatilanteissa perhe ja suku helposti hylkäävät ongelmallisen jäsenen ja hänen sulkeminen perheyhteisön ulkopuolelle on ratkaisu ongelmasta eroon pääsemiseksi.Yksinäiset ihmiset ovat Intiassa todella yksin.

Perheyhteisöstä

Intialainen elämä herää aikaisin aamulla ja sammuu illallisen jälkeen noin iltakymmenen aikoihin. Perheen 

Tyttäret kasvatetaan sulhasen perheen jäseneksi jo kotonaan

Tärkeintä nuoren tulevaisuudessa ovat raha, perhe ja koti. Perheellä he tarkoittivat tulevaa vaimoansa (kaunista ja hyväkäytöksistä) ja lapsiansa. Nuoret pohtivat kovasti omaa tulevaisuuttaan: minkälaisen vaimon he saavat, onko vaimolla poikaystävää heidän mennessään naimisiin ja jatkuuko vaimon ja poikaystävän välinen suhde avioliiton jälkeen, jolloin aviomiehellä ei mene kovin hyvin.

Hänen on yritettävä voittaa vaimon rakkaus ja saada vaimo unohtamaan ystävänsä. Tuleva vaimo muuttaa aina pojan vanhempien perheeseen.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat Intian suurimmat ongelmat?
  • Miten niitä voitsisiin yrittää ratkaista?

Monikulttuurisuus ja sen arvostelua



Miksi tämä artikkeli on tässä kohdassa

On erittäin suositeltavaa, että opiskelijat tutustuvat ennen varsinaista monikulttuurisuuskeskustelua monikulttuurisuuden syntyyn Suomessa ja monikulttuurisuuden puuttumiseen islamista.

Kristillinen kulttuuri ja islamilainen kulttuuri käsittävät noin puolet maapallon väestöstä.

Monikulttuurisuuden (monivaltarakenteisuuden) puolesta

Pääasiallinen lähde

Wikipedian artikkeli

Monikulttuurisuuden historiaa

Muinaisen Rooman monikulttuurisuus syntyi siten, että rooman hallitsijat pitivät viisaana kapinoiden vähentämiseksi antaa valloitettujen alueiden säilyttää omia kulttuureitaan.

Kiinan monikulttuurisuus syntyi siten, että Kiinan keisarit valloittivat monien eri kansojen asuttamia alueta.

Intian monikulttuurisuus syntyi siten, että siirtomaahallitsijat vetivät Intian ja Pakistanin rajan niin, että yksikulttuuriset islamistit jäivät Pakistaniin.

Yhdysvaltain monikulttuurisuus syntyi siten, että Yhdysvaltoihin tuli hyvin paljon siirtolaisia monista eri maista.

Myös orjakauppa lisäsi Yhdysvaltain monikulttuurisuutta.

Nykyistä Euroopan monikulttuurisuutta tarkastellaan yleensä 1800-luvulla vakiintuneen kansallisvaltiojärjestelmän valossa, mutta jo kristinuskon hajoaminen antoi alkusysäyksen eurooppalaiselle monikulttuurisuudelle.

Monikulttuurisuuden syyt

Monikulttuurisuuden syyt selviävät erinomaisen hyvin tässä aineitossa toisaalla olevasta Suomen monikulttuurisuuden historiasta.

Monikulttuurisuuden eri merkitykset

Sana "monikulttuurisuus" on entisten vasemmistolaisten käyttämä muotisana, jolla voidaan tarkoittaa aivan mitä tahansa.

Uuden kulttuurin eli valtarakenteen määritelmän mukaan monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että jossain yhteiskunnassa sisäisten valtarakenteiden (kulttuurien) määrä on syystä tai toisesta tavallista suurempi.

Kuten toisaalla tässä aineistossa esitetyt tilastot osoittavat, Euroopan unioni (EU) edustaa melko vähäistä monikulttuurisuutta.

Toisin on laita esimerkiksi Yhdysvalloista. Yhdysvallat on valtava valtarakenteiden sekoitus. Itäisten osavaltioiden lainsäädäntö perustuu brittiperinteisiin, läntisten osavaltioiden lainsäädäntö perustuu espanjalaisiin perinteisiin ja keskilännen etelävaltioissa on osavaltioita, joisen lainsäädäntö perustuu ranskalaisiin perinteisiin.

Yhdysvaltain liittovaltion lainsäädäntö perustuu monikulttuurisuuteen ja pääasiassa valistusaatteisiin.

Monikulttuurisuus Suomessa

Suomen monikulttuurisuuden historia on esitetty toisessa tähän aineistoon kuuluvassa artikkelissa.

Monikulttuurisuuden puolesta ovat Suomessa puhuneet muuan muassa J. V Snellman ja tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Monikulttuurisuuden tutkimus

Monikulttuurisuutta tutkitaan pääosin yliopistoissa antropologian, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden piirissä. Kiinnostus monikulttuurisuuteen on lisääntynyt ja monikulttuurisuuteen liittyviä tutkimuksia löytyy nykyään lähes kaikkien tieteenalojen piiristä.

Tutkimuksen lisääntyminen johtuu tietysti tutkimusmäärärahojen kasvusta.

Monikulttuurisuuden tutkimukset liittyvät ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevaan tilanteeseen. Britanniassa, jossa maahanmuuttajien määrä on nopeasti kasvanut 1980-luvun jälkeen, vähemmistöpolitiikan tutkimus on keskittynyt erityisesti rotuerottelun ongelmiin ja vaikutuksiin.

Siirtolaisvaltaisessa Kanadassa kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä on nähty myös monikulttuurisuuden myönteiset voimavarat, mikä on johtanut laajempaan näkemykseen myös poliittisella ja tieteellisellä kentällä. Suomessa monikulttuuriset tutkimukset ovat liittyneet sekä rotuerottelun ehkäisyyn, että monikulttuurisuuden tuomiin voimavaroihin.

Tutkimussuuntauksia

  • Kansallisia ryhmiä käsittelevä tutkimus (esim. tietyn vähemmistön kulttuuria, asemaa tai elinoloja).
  • Väliintulotutkimukset käsittelevät vähemmistöpoliittisia toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta (esim. suvaitsevuuteen kasvattaminen).
  • Asennetutkimukset käsittelevät valtaväestön suhtautumista vähemmistöihin (esim. oppilaiden asennoituminen maahanmuuttajia kohtaan).
  • Kansallisten suhteiden tutkimukset tarkastelevat kulttuurisen vuorovaikutuksen näkökulma (esim. kahden kulttuurin parisuhteet).
  • Kotouttamistapahtumien tutkimukset tarkastelevat vähemmistöjen sopeutumista (esim. kotoutumista, oikeudellista asemaa, elinoloja tai syrjäytymistä).
  • Palvelujärjestelmien tutkimukset monikulttuurisesta vuorovaikutuksesta (esim. sosiaali-, opetus-, terveys- ja työvoimapalveluja sekä oikeusjärjestelmä tai palveluntuottajien kokemuksia).
  • Vähemmistökulttuureja koskeva tutkimus joka liittyy kulttuurin perusteella rajattuihin ryhmiin (esim. uskontoon, uskomukseen tai elämäntapaan).
  • Vammaiskulttuureja koskevat tutkimukset (esim. vammaisryhmät tai potilasjärjestöt).
  • Minuustutkimukset tutkimukset (esim, sukupuolisiseen tai muuhun vähemmistön minuuteen liittyvät kysymykset).

Monikulttuuristen yhteisöjen luottamuspula

Britannian sisäministeriön tekemän tutkimuksen mukaan monikulttuurisilla alueilla elävät ihmiset luottavat vähemmän toisiinsa kuin yksikulttuurisilla alueilla elävät. Britannian "tasa-arvo- ja ihmisoikeuskomission" puheenjohtaja, itsekin maahanmuuttaja Trevor Phillips on sanonut, että ihmiset ovat onnellisempia asuessaan omanlaistensa seurassa. Harvardin professorin Robert Putnamin mukaan monikulttuuriset yhteisöt tarvitsevat "sosiaalista pääomaa"; eri ryhmien välistä vahvaa vuorovaikutusta.

Monikulttuurisen yhteisön vaikutus yksilöön

Harvardin yliopiston professori Robert Putnamin haastattelututkimusten mukaan monikulttuurisissa yhteisöissä elävät kokevat itsensä sukupuolesta ja iästä riippumatta vieraantuneiksi.
  • Tällaisissa yhteisöissä ihmiset luottavat keskimääräistä vähemmän hallintoon ja julkiseen sanaan
  • He eivät luota poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, eivätkä äänestä
  • He eivät osallistu talkoisiin, eivätkä tee hyväntekeväisyystyötä
  • Yhteisöissä asuvilla on keskimääräistä vähemmän ystäviä ja he viettävät paljon aikaa kotonaan
  • He kokevat itsensä keskimääräistä onnettomammiksi.

Keskustalun aiheita

  • Mikä aiheuttaa monikulttuurisuutta?
  • Onko monikulttuurisuus välttämätöntä?
  • Jos monikulttuurisuus ei ole välttämätöntä, miten sen syntyä voitaisiin ehkäistä?
  • Ovatko kaikki kulttuurit yhtä hyviä?
  • Miksi Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten oma kulttuuri ja kieli häviävät, mutta suomenruotsalaiset elävät kuin ennenkin?

Elämäntapojen kohtaaminen / monikulttuurisuus

Monikultturisuuden käytännön toteutus on ristiriidassa tosiasioiden kanssa

Monikulttuurisuus on perusluonteeltaan kaunis ajatus, jonka todellinen toimivuus jää kuitenkin usein juhlapuheiden tasolle. Jos monikulttuurisuuden ihanteet olisi mahdollista toteuttaa käytännössä, tuskin kukaan edes vaivautuisi vastustamaan sitä. Todellisuus on valitettavasti toinen.

Lukuisat esimerkit Länsi-Euroopan maista osoittavat, että monikulttuurisen yhteiskunnan luominen on osoittautunut vaikeaksi, ellei suorastaan mahdottomaksi tehtäväksi.

Suurin osa ajatuksen kannattajista ja tukijoista itsekin myöntää, että kansallisuusryhmien eriytyminen ja ristiriidat ovat olleet väistämätön seuraus erilaisten kulttuurien kohtaamisesta.

Myös useat politiikan tutkijat ovat havainneet saman asian. 

Ikävinä tunnuksina epäonnistuneelle kulttuurien sulauttamiselle voidaan mainita maahanmuuttajien korkeat työttömyysluvut, valtaväestöä selvästi korkeampi rikollisuus, mellakat sekä esikaupunkien kurjistuminen,

Näistä yleensä seuraa rotuennakkoluulojen ja suvaitsemattomuuden kasvu puolin ja toisin. Lisääntynyt suvaitsemattomuus puolestaan entisestään vaikeuttaa maahanmuuttajien yhteiskuntaan sopeutumista.

Lopputuloksena on päättymätön kierre, joka on haitallinen sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille itselleen. Mitään varsinaisesti toimivaa keinoa tämän ilmiön estämiseksi ei ole osoitettu.

Vastavaikutus on usein luonnollinen siinä vaiheessa, kun kilpailu rajallisista voimavaroista - kuten työpaikoista, sairaanhoitopaikoista tai sosiaaliturvasta - kiihtyy.

Hollannissa maahanmuuttoa vastustavat puolueet ovat saaneet runsaasti kannatusta juuri maahanmuuttajien keskuudessa.

Keskustelun aiheita

  • Olisiko mielestäsi hyvä vai huono asia, jos enemmistö suomalaista olisi sadan vuoden päästä afrikkalaisia muslimeita?

Monikulttuurisuus ei vähennä rotusortoa

Toisin kuin usein kuvitellaan, niin kulttuurien lisääntynyt kanssakäyminen ei riitä vähentämään rotusortoa. Elävänä, joskin esimerkkinä tästä löytyy lukuisia Euroopan maita, joissa vuorovaikus on ollut huomattavasti Suomea pitkäkestoisempaa.

Lähes poikkeuksetta näissä maissa on myös äärioikeiston kannatus kaikkein suurinta. Selvimpänä esimerkkinä Euroopan ulkopuolelta mainittakoon USA, jota tuskin kukaan on valmis väittämään rotusorrosta tai kansallisesta vihanpidosta vapautuneeksi yhteiskunnaksi.

Erityisen huolestauttavaa tämä on siksi, että USA:n valtio on rakentunut monikulttuuriaatteen varaan. Pitkällisistä ponnisteluista huolimatta ajatus kansojen sulatusuunista ei ole onnistunut.

Arkisten havaintojen lisäksi on olemassa myös tieteellistä näyttöä siitä, että pelkkä kanssakäyminen kahden kulttuurin tai rodun välillä ei riitä poistamaan suvaitsemattomuutta ja eristäytymistä.

Sosiaalipsykologiassa ajatus kulttuurien kohtaamisesta esiintyi aiemmin kosketusoletuksen nimellä; tämän käsityksen mukaan riittävä määrä kosketuksia vieraan kulttuurin kanssa poistaa ihmisestä ennakkoluulot ja pelon.

Nykyisin tiedetään, että tämä väite ei pidä paikkaansa. Toistaiseksi ei siis ole olemassa minkäänlaista ratkaisua rotusorron kitkemiseen yhteiskunnasta. Vastuullisen monikulttuurisuusaatteen puolestapuhujan olisi kuitenkin kehitettävä tällainen ratkaisu, jotta poliittisten ihanteiden ja pilvilinnojen takia ei ajauduttaisi yhteiskunnalliseen umpikujaan. Ennen tätä ratkaisua, suvaitsevaisuus on pelkkä kaunis sana.

Keskustelun aiheita

  • Viisikymmentä vuotta sitten Suomessa ei olut mitään rotuennakkoluuloja. Mistä ne ovat Suomeen ilmaantuneet?

Monikulttuurisuus vaarantaa kantaväestön kulttuurin

Usein kuultava kulunut väite siitä, kuinka kulttuurit ovat historian saatossa aina muuttuneet ja sekoittuneet, ei tarkemmin katsottuna ole kovinkaan mielekäs. On tietysti totta, että suurin osa omastakin kulttuuristamme on nykyisin tuontitavaraa.

Tämä ei silti poista sitä tosiasiaa, että jokaisessa kulttuurissa tulee aina olemaan säilyttämisen ja vaalimisen arvoisia osia. Näiden arvoa ei vähennä se toteamus, että kulttuuri on pohjimmiltaan muuttuva, ihmisen luoma keksintö.

Kaikkien perustavimmatkin ihmisoikeuskäsitykset ovat pohjimmiltaan vain suhteellisen nuoria, länsimaisia rakennelmia. Silti kukaan ei vakavissaan vaadi, että meidän tulisi luopua näistä, mikäli ne ovat ristiriidassa maahanmuuttajakulttuurin kanssa.

Pienemmissä asioissa valtaväesto kuitenkin helposti antaa periksi antaakseen itsestään vieraanvaraisen ja suvaitsevaisen julkikuvan. Tästä khuvittavimpana esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Espoossa taannoin tapahtunut betoniporsaiden kieltäminen paikallisen muslimikulttuurin takia.

Tehdäänkö myönnytyksiä vain käytännön tasolla vai onko myös lainsäädäntöämme muutettava maahaantulijoiden ehdoilla? Tulevaisuudesssa näiden lyhytnäköisten ratkaisujen seuraukset jäävät monikultturistin vastuulle. Ennen näiden kysymysten ratkaisemista ei ole olemassa sellaista valtakirjaa, joka antaa monikulttuurisen aatteen kannattajalle tai maahanmuuttajalle oikeuden tinkiä valtaväestön kulttuurista.

Keskustelun aiheita

Olisko sinusta oikein, että suomalaiset muslimit saisivat keskuudessaan käyttää eri lakeja kuin muut suomalaiset?

Kaikilla kulttuureilla on itseisarvo

Aivan perusteeton ajatus ei ole myöskään se, että jokainen kulttuuri on arvo itsessään, jota tulee suojella ja säilyttää. Usein tämä ajatus valitettavasti ulotetaan koskemaan kaikkia muita paitsi länsimaista kulttuuria. Mitä erikoisempi ja kaukaisempi kulttuuri on kyseessä, sitä vähemmän sen suojelemista tarvitsee kenellekään perustella. Ja näin pitääkin olla.

Mutta siinä vaiheessa, kun joku erehtyy esittämään vakavissaan länsimaisen kulttuurin suojelua, niin ajatuksen esittäjä leimataan rotuerottelijaksi tai itsekkääksi kulttuuri-imperialistiksi.

Kuitenkin pallollisesti (globaalisti) ajatellen valkoinen väestö on todellinen vähemmistö, sillä koko maapallon väestöstä länsimaisia valkoisia on ainoastaan 8%. Jos tämä ei edusta monikultturistille vähemmistöä, niin mikä sitten?

Usein suvaitsevaisuusintoilijoilta unohtuu myös se tosiasia, että vaikka Suomessa ulkomaalaisia on pieni vähemmistö, niin laajemmin ajatellen olemme itse häviävän pieni kieli- ja kulttuuriryhmä.

Jos haluamme säilyttää oman kulttuurimme ja kielemme myös jälkipolville, niin jälleen kerran edessä on ongelma: miten tehdä se monikulttuurisuuden ja palloistumisen paineessa? Kuka kantaa vastuun kauas tulevaisuuteen ulottuvista riskipäätöksistä? Kerran hävinnyt kulttuuri ei tule takaisin.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoitetaan länsimaisilla valkoisilla ihmisillä?
  • Onko mahdollista, että nämä ihmiset katoavat tulevaisuuden maailmasta kuten Neanderthalin ihmiset?

Monikulttuurisuus ei ratkaise työvoimapulaa

Yksi pidetyimpiä mutta huonoimmin perusteltuja vaatimuksia maahanmuuttajamäärien kasvattamiseen liittyy tulevaan työvoimapulaan. Oikeastaan pitäisi puhua uskotellusta työvoimapulasta, sillä mikään ei takaa että todellista pulaa työntekijöistä tulee edes olemaan.

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle kaivataan luonnollisesti enemmän ja vapaammin likkuvaa työvoimaa. Useimmat työvoimatarpeeseen perustuvat laskelmat kuitenkin perustuvat ns. laskennalliseen huoltosuhteeseen, joka kuvaa työikäisten määrää suhteessa huollettavien määrään.

Usein tässä perustelussa unohdetaan se tosiasia, että huoltosuhde ei ole vakiona pysyvä luku, vaan voi taloudellisten heilahtelujen myötä vaihdella paljonkin. Tässä mielessä huoltosuhteesta puhuminen on vähintään epämääräistä, pahimmillaan suorastaan harhaanjohtavaa.

Hyvä esimerkki ennusteiden täydellisestä pettämisestä liittyy kymmenen vuoden takaiseen terveys- ja sosiaalipalvelujen leikkaukseen. Ennen rajuja leikkauksia uskottiin juuri näiden alojen olevan kaikkien pahimmassa pulassa ilman ulkomaista työvoimaa. Toisin kuitenkin kävi: suuri osa suomalaisia alan työntekijöitä jäi työttömiksi tai joutui siirtymään ulkomaille työn perään.

Myös viime aikojen puheet tulevasta tietotekniikka-alan työvoimapulasta ovat tämän kirjoittamishetkellä vähintäänkin kyseenalaisia: ennusteista huolimatta useimmat it-yritykset vähentävät työntekijöitään.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että Suomessa puhutaan koko ajan työvoimapulasta, kun meillä on koko ajan satoja tuhansia työttömiä?
  • Sata vuotta sitten lasten laissa määrätty velvollisuus oli elättää vanhempansa, jos vanhemmat olivat hoitaneet heidät kuusitoistavuotiaiksi. Sata vuotta sitten Suomi oli hyvin köyhä maa. Mistä johtuu, että tiedotusvälineet koko ajan julistavat, että Suomella ei ole tulevaisuudessa varaa eläkkeisiin?
  • Mitkä ovat mielestäsi todelliset syyt työvoimapulasta ja elälkepommista puhumiseen?

Yhteenveto

Useimmat monikultturisuuden väitteet osoittautuvat siis lähemmässä tarkastelussa varsin tyhjiksi. Tässä vaiheessa ainoa tapa perustella monikulttuurisuutta, on vastata ensin kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin.

Tätä ennen tulee soveltaa mieluummin varovaisuuden kuin yltiösuvaitsevaisuuden periaatteita.

Edellä esitettyihin kysymyksiin vastaaminen muodostaa olennaisen osan tulevaisuuden hyvinvointiyhteyskuntaa.

Siksi niihin vastaaminen ei saa olla lyhytnäköistä poliittisen korrektiuden tavoittelua, sillä seuraukset voivat tällöin olla hyvin ikäviä. Ja ne ovat sitä meille kaikille tasapuolisesti, sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille.

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa, missä maahanmuuttahien ryhmässä on Suomessa eniten työttömiä.
  • Pohtikaa, miten pakolaisuutta voitaisiin maailmassa vähentää.
  • Muodostakaa kaksi keskusteluryhmää, joista toinen puolustaa ja toinen vastustaa monikulttuurisuuden lisäämistä.
  • Kutsukaa vieraaksi joku vieraan kulttuurin edustaja ja suvaitkaa häntä. 

Suvaitsevaisuus



Suvaitsevaisuus on Unescon määritelmän mukaan "meidän maailmamme kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. – - -

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä.

Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan.

Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat.

Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille." (Unescon yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä Julistus suvaitsevaisuuden periaatteista)

Suvaitsemattomuus on sitä, ettei hyväksy, siedä tai suvaitse tapoja tai uskomuksia, joita muilla ihmisillä on.

Suvaitsemattomuus ilmenee esimerkiksi siinä, ettei anneta muiden toimia tai ajatella eri tavalla, kuin itse toimii tai ajattelee.

Suvaitsemattomuus voi johtaa siihen, että ihmisiä kohdellaan epäreilusti heidän ajattelunsa, taipumustensa tai jopa vaatetuksensa takia.

Suvaitsevaisuus on taas sitä, että kunnioittaa muiden ihmisten mielipiteitä ja tapoja, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omat.

Vaikka suvaitsevuutta ylistetään kansainvälisissä julistuksissa, suvaitsevuus ei ole hyve.

Mitä tahansa ei pidä suvaita. Esimerkiksi eräissä islamin maissa tapahtuvaa islamista luopuneiden, avionrikkojien ja Muhammedia pilkanneiden surmaamista ei pidä suvaita. Islamilaisen oikeuden mukaisia varkaiden raajojen katsomisia ei pidä suvaita.

Koulussa esimerkiksi kiusaamista ja tappelemista ei pidä suvaita.

Se, mikä on toisissa olosuhteissa hyve, on toisissa olosuhteissa pahe

Esimerkiksi rehellisyys on usein hyvä asia, mutta joskus on siveämpää olla epärehellinen kuin rehellinen. Kansalaissodan aikaan tämän kirjoittajan isoisän kotiin tuli pyssy kädessä mies, joka etsi toista miestä tappaakseen tämän. Isoisä neuvoi pyssymiehen väärään suuntaan, ja yksi ihmishenki säästyi.

Rohkeutta pidetään yleensä hyvänä asiana, mutta uhkarohkeus on johtanut monen ihmisen kuolemaan. Uhkarohkea voi mennä vaikka heikoille jäille, mutta heikoille jäille on moni hukkunut. Liikenteessä uhkarohkeille käy usein huonosti.

Säästäväisyyttä pidetään usein hyveenä mutta ahneutta paheena. Kuitenkin on kyse saman asian eri asteista.

Hyvän uskonnottoman esityksen hyvesiveydestä on esittänyt edesmennyt Richard Taylor teoksessaan Good and Evil, A New Direction, Prometheus Bppks, 1984, ISBN 0-7975-237-8.

Keskustelun aiheita

  • Onko ihmisen kauneus hyve? perustele vastauksesi?
  • Onko ihmisen älykkyys hyve? Perustele vastauksesi.
  • Onko ihmisen varakkuus hyve? Perustele vastauksesi.
  • Onko köyhyys hyve? Perustele vastauksesi.
  • Luettele kymmenen asiaa, joita pitää sinun mielestäsi suvaita.
  • Luettele kymmenen asiaa, joita pitää sinun mielestäsi olla suvaitsematta.
  • Voidaanko a) poikien ympärileikkausta b) tyttöjen ympärileikkausta suvaita (Opettaja selittää, mitä nämä sanat tarkoittavat.).
  • Luettele kymmenen sellaista asiaa, joita monet pitävät hyveinä. Tutki, missä olosuhteissa ne eivät olekaan hyveitä.
  • Luettele kymmenen sellaista asiaa, joita monet pitävät paheina. Tutki, missä olosuhteissa ne eivät ole paheita.

Oikeus ja laki

Mikä Suomen kansalaisia sitoo

Riippuvuuksia on monenlaisia

Ihminen on riippuvainen perheestään, tuttavistaan ja ystävistään, yhteisöstä, jossa hän elää ja loppujen lopuksi melkein kaikesta siitä, mitä maapallolla tapahtuu.

Suomen kansalaisen riippuvuudet

Suomen kansalaisen riippuvuuksiin vaikuttavat hyvin monet asiat, mm. Suomen hyväksymät sopimukset, Suomen perustuslaki sekä Suomen lainsäädäntö ja hallinnolliset käytännöt.

Kansainväliset sopimukset

Jopa kansainväliset sopimukset ovat sovitteluratkaisuja, ja läheskään kaikki maailman valtiot eivät ole hyväksyneet näitä sopimuksia.

Esimerkiksi islamilaista oikeutta noudattavat maat eivät ole hyväksyneet YK:n Ihmisoikeuksien julistusta ja siihen perustuvaa Yleissopimusta kansalais- ja poliittisista oikeuksista.

Tuskin mikään niistä valtioista, jotka ovat hyväksyneet kansainväliset sopimukset, noudattaa niitä kovin hyvin.

Myös Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeuksista

Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeusasioista.

Suomi on muuttanut mm. koulujen käytäntöjä sen jälkeen, kun tämän kirjoittaja teki uskonnottomien kohtelusta Suomen kouluissa kantelun YK:n Genevessä toimivalle Ihmisoikeustoimikunnalle.

Uskonnottomat opettajat ja oppilaat saivat vapautuksen silloisiin uskonnollisiin aamuhartauksiin (lukio) ja päivänavauksiin osallistumisesta.

Silloinen uskontojen historia ja siveysoppi muutettiin yhdessä yössä puolikristillisestä puolueettomaksi.

Silloisen pääministeri Kalevi Sorsan ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Mikko Ekorren avustuksella tämän kirjoittaja sai aikaan Suomeen uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitetun elämänkatsomustiedon opetuksen.

Jos nämä asiat eivät ole koulussasi uskonnottomia tyydyttävässä kunnossa, koulussasi rikotaan sekä Suomen lakeja että kansainvälisiä sopimuksia.

Kansainväliset sopimukset ovat kaikkein sitovimpia

Suomen kansainväliset sopimukset sitovat Suomea vahvemmin kuin Suomen omat lait. Suomen laeista perustuslaki sitoo suomalaisia vahvemmin kuin tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädetyt lait.

Perustuslaki on sitovampi kuin tavalliset lait

Myös perustuslaki on eduskunnassa syntynyt sivitteluratkaisu. Se vastaa tämän hetken poliittisia voimasuhteita, ja meillä on oikeus olla eri mieltä myös perustuslain sisällöstä.

Perustuslaki on ihmisten tekemä ja se vastaa nykyisten vallanpitäjien käsitystä siitä, millainen perustuslain pitää olla.

Myös perustuslait muuttuvat ajan kuluessa.

Seuraavassa tarkastellaan Suomen perustuslain määrittelemiä kansalaisoikeuksia.

Perustuslain 2. luku: Perusoikeudet

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.

Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin.

Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.

Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä.

Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus.

Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus.

Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.

Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä.

Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään.

Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.

Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.

Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.

Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

23 § Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä perusoikeuksista koskevat koululaisia?
  • Noudatetaanko koulussamme perusoikeuksia?
  • Mitkä perusoikeuksista koskevat uskonnottomia?
  • Noudatetaanko koulussamme uskonnottomien perusoikeuksia?
  • Mitä tarkoittaa perustuslain kohta ”Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.”?
  • Noudatetaanko tätä perustuslain kohtaa koulussamme?
  • Keskustelkaa siitä, miten hyvin perustuslakia noudatetaan kunnassamme.

Kansalaisuus ja kansanvallan perusperiaatteet

Monet yhteiskunnalliset, kansalais- ja sosiaaliset oikeudet kuuluvat kansalaisuuteen.

Vähemmistöjen oikeudet

Perustuslakeihin on usein kirjattu myös vähemmistöjen oikeudet.

Oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisuuteen kuuluu sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on Suomessa kansalaisoikeus.

Kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet

Eräät oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa koko EU:ssa (Euroopan unionissa).

Yhteiskunnalliset oikeudet

Yhteiskunnallisia oikeuksia ovat mm. äänioikeus, ilmaisu-, paino- ja kokoontumisvapaus.

Ilmaisu ja painovapaus merkitsevät sitä, että Suomessa ei ole ennakkosensuuria.

Kokoontumisavapaus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mielenosoituksen pitämiseen ei tarvita minkäänlaista lupaa. Riittää, että poliisille on tehty ennakkoilmoitus.

Lait tarkentavat kansalaisoikeuksia

Kansalaisoikeuksia tarkentavat mm. perhettä, avioliittoa, lastenhoitoa, jälkisäädöksiä eli testementteja käsittelevät lait.

Sosiaaliset oikeudet

Sosiaaliset oikeudet käsittelevät kansalaisten oikeutta apuun, esimerkiksi lastenhoitoon, työttömyysturvaan, sosiaaliapuun ja eläkkeisiin.

Kuluttajan oikeudet

Sosiaalilainsäädäntö käsittelee myös kuluttajan oikeuksia, hintoja, maksutapoja, vahinkovakuutuksia, eläkevakuutuksia, velkaneuvontaa ja tuotetietoa.

Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen

Oikeudenmukaisuutta toteutetaan lainsäädännöllä, yksilöiden, ryhmien ja järjestöjen yhteisymmärruksellä. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että lait ovat inhimillisiä ja että ne tasapainottavat oikein vapautta ja järjestystä.

Tasa-arvon toteuttaminen

Tasa-arvoa toteutetaan mm. siten, että laki on sama kaikille.

Taloudellista tasa-arvoa ei Suomessa ole.

Koulutuksellinen tasa-arvo heikkenee, jos toisen asteen ja korkeakoulukoulutuksessa aletaan peria lukukausimaksuja ja jos opintotukea heikennetään.

Yhteisvastuu

Yhteisvastuu merkitsee sitä, että vahvemmat auttavat heikompia mm. maksamalla veroja, joilla kustannetaan vammaisten, sairaiden, lasten, vanhusten jne. hyvinvointi ja toimeentulo.

Ihmisarvo

Ihmisarvoon kuulu mm., että kansalaista palvellaan hänen äidinkielellään, että häntä ymmärretään ja autetaan, ettei häntä pakoteta eikä loukata, ja että häntä palvellaan asianmukaisen nopeasti ja kohteliaasti.

Turvallisuus

Turvallisuuteen kuuluu se, että kansalainen voi liikkua vapaasti ilman että kukaan uhkaa häntä millään perusteella kuten ulkomuodon, vaatetuksen, mielipiteiden jne. vuoksi.

Kansainvälisellä tasolla turvallisuus on rauhaa ja hyviä naapuruussuhteita.

Vapaus on vapautta jostain



Vapaus on aina vapautta jostain. Esimerkiksi mielipiteen ja vakaumuksenvapaus, sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat tärkeitä vapauksia.

Oikeus on oikeutta johonkin

Oikeus on aina oikeutta johonkin. Esimekiksi sairastuneella, lapsella ja vanhuksella on oikeus saada asianmukaista hoitoa.

Jos FETOn väki puhuu positiivisista (myönteisistä) ja negatiivisista (kielteisistä) vapauksista, käskekää heidän kysyä asiaa sitä tutkivalta filosofi Janne Vainiolta (Janne Vainio janne.vainio@helsinki.fi).

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa, onko Suomen perustuslakeihin kirjattu jumalankieltäjien eli ateistien oikeudet.
  • Tutkikaa, onko jumalankieltäjillä eli ateisteilla koululakien mukaan samat oikeudet kuin evankelis-luterilaisilla kristityillä.
  • Tutkikaa, onko Suomessa vapaus olla jumalankieltäjä eli ateisti.
  • Tutkikaa, mitä tarkoittavat suora ja epäsuora kansanvalta.
  • Tutkikaa, millä tavalla Yhdistyneet kansakunnat valvovat kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista.
  • Pohtikaa, millä tavoin yhteiskuntaa voidaan muuttaa.
  • Millainen on sinun ihanneyhteiskuntasi?

Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset ja niiden arviointia

Mitä vastuu on?

Opettaja keskusteli luokkansa kanssa vastuusta. Aluksi hän halusi tarkistaa, ymmärtävätkö oppilaat sanan vastuu. Eräs tyttö viittasikin innokkaasti ja selitti sanan esimerkin avulla:

- Vastuu tarkoittaa sitä, että jos housuissa on kolme nappia ja niistä kaksi putoaa pois, niin se viimeinen nappi on yksinään vastuussa siitä, etteivät housut tipu jalasta.

Ihminen pystyy ennakoimaan tekojensa seurauksia. Joskus tällainen ennakoiminen on vaikeaa, mutta tärkeitä ratkaisuja tehtäessä kannattaa tarkoin tutkia eri vaihtoehdot. Aina emme onnistu parhaalla tahdollammekaan tekemään parasta ratkaisua. Jälkeenpäin toteamme, että ratkaisumme oli virheellinen tai väärä.

Esimerkiksi ammatin valinta on tärkeä asia. Väärän ammatin valinnasta voi olla haittaa ja yhteiskunnan kehityksen myötä voi joutua vaihtamaan ammattia useitakin kertoja.

Monet ovat haluttomia opettelemaan kokonaan uutta ammattia, eikä keski-ikäisiä ihmisiä aina katsota edes kannattavaksi kouluttaa uudelleen.

Myös aviopuolison valinta on vakava asia, sillä epäonnistunutta valintaa voi joutua katumaan koko ikänsä.

On tapana sanoa, että tekoihimme liittyy siveellinen vastuu.

Keskustelun aiheita

  • Miettikää kuinka omat taipumukset vaikuttavat tulevaan ammatinvalintaan?
  • Entä kuinka vaikuttavat vanhempien asenteet ja toiveet?
  • Kuinka työmahdollisuudet vaikuttavat ammatinvalintaan?




Asevelvollisuus

Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset

Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset painottavat, että meillä on tiettyjä velvollisuuk­sia, tekoja, jotka meidän pitää tai joita meidän ei pidä tehdä. Tämän käsityksen mukaan siveellinen toiminta on velvollisuuksien suorittamista, ja velvollisuudet on tehtävä riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on. Velvollisuussiveyden er

rottaa seuraussiveydestä se, että jotkin teot ovat ehdottomasti oikein tai ehdottomasti väärin riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Velvollisuuksien teorialla on vieraskielinen nimitys deontologia (kreikankielen deon = velvollisuus). (Tätä nimitystä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa.)

Käsitystä, että velvollisuudet ovat arvoista riippumattomia, sanotaan deontologiseksi siveydeksi. (Tätä nimitystä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa.) Deontologisia siveyskäsityksiä ovat esim. sisäiseen oivallukseen perustuva siveys (intuitionismi), velvollisuussiveys, sopimussiveys ja ihmisoikeussiveys.

Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa

Suurimmat uskonnot asettavat kannattajilleen monenlaisia velvollisuuksia. Jyrkimmillään ne esiintyvät käskyinä ja kieltoina.

Keskustelun aiheita

1. Etsikää viisi velvollisuutta a) jostakin kristinuskon suunnasta b) jostakin islamin suunnasta c) jostakin hindukulttuurista d) jostakin buddhalaisuuden suunnasta

Usein ”oikein” tarkoittaa uskonnossa jumalien väitetyn tahdon mukaista käyttäytymistä ja ”väärin” jumalien tahdon vastaista käyttäytymistä.

Uskontojen mukaan jumalien tahto on kirjoitettu esimerkiksi Raamattuun tai Koraaniin. Us­konnolliset johtajat päättävät usein uskonnon kannattajien velvollisuuksista.

Jos jumalat päättävät, että jokin teko on oikein, voidaan kysyä, tahtovatko jumalat sitä siksi, että se on oikein, vai onko se oikein siksi, että jumalat tahtovat sitä.

Jos jumalat tahtovat jotain siksi, että se on oikein, siveys on jumalista riippumaton. Tällöin siveys voitaisiin esittää puhumatta jumalista mitään. Korkeintaan voitaisiin väittää, että ju­malat ovat ihmisiä pätevämpiä esittelemään siveyttä.

Jos teko on oikein pelkästään siksi, että jumalat sitä tahtovat, siveydeltä putoaa kokonaan pe­rusta. Jumalat voivat määrätä esimerkiksi murhaamaan. Raamatussa kerrotaan, että juutalais­ten jumala käski tappaa vihollisten naiset ja lapset, kamelit ja aasit, mutta säästää neitsyet. Uskontojen kannattajat voivat väittää, etteivät jumalat käske tehdä pahaa, koska jumalat ovat hyviä. Mutta mitä tarkoittaa se, että jumalat ovat hyviä? Ovatko jumalat hyviä siksi, että he ovat jumalia, vai onko hyvälle jokin muu peruste?

Kristinuskon mukaan kristinuskon jumala on hyvä. Islamin mukaan islamin jumala voi olla hyvä tai paha. Buddhalaisuuden mukaan jumalat, sikäli kuin heitä on olemassa, eivät ole ns. valaistuneen ihmisen yläpuolella (eivätkä oikeastaan edes tavallisen ihmisen yläpuolella).

Jos jumalia ei ole olemassa, jumalien tahtoon perustuvalta siveydeltä putoaa kokonaan pohja.

Joissakin uskonnoissa (eräät intialaiset uskonnot) suhde jumalaan ei ole niinkään oikean ja väärän kysymys vaan palvoja on sitoutunut tiettyyn elämäntapaan. Sitä ei pidetä velvoittavana niille, jotka eivät ole palvojia.

Useimmiten uskonnot ovat velvollisuussiveyden ja seuraussiveyden sekoituksia. Jos uskonto sa­noo jumalien palkitsevan tai rankaisevan ihmisiä heidän tekojensa perusteella, kyse on seura­ussiveydestä. Kristinuskon väite, jonka mukaan ihminen saavuttaa ikuisen onnellisen elämän uskomalla jumalan olemassaoloon, on seuraussiveyttä.

Velvollisuussiveyden piirteitä esiintyy myös poliittisissa aatteissa kuten liberaalissa ihmisoikeussiveydessä (esim. John Rawls) ja kommunismissa. Kui­tenkin politiikkaa usein arvioidaan sen väitettyjen tai todellisten seurausten perusteella.

Keskustelun aiheita

  • Lukekaa Raamatusta Samuelin kirjan 15. luku ja verratkaa siinä esitettyä kertomusta Palestiinan viimeaikaisiin tapahtumiin.

Velvollisuussiveys ja sen arviointia

Puhtaan velvollisuussiveyden mukaan tekoja on arvioitava pelkästään velvollisuuden eikä tun­teiden, taipumusten tai saavutettavan hyödyn perusteella. Esimerkiksi jos lahjoitan rahaa ke­hitysmaiden asukkaiden auttamiseen, koska säälin köyhiä ihmisiä, en velvollisuussiveyden mu­kaan toimi siveellisesti. Jos lahjoitan rahaa hyväntekeväisyyteen saadakseni hyvää mainetta, en velvollissiveyden mukaan toimi siveellisesti.

Eräille (esimerkiksi Immanuel Kantille) lähes ainoa hyväksyttävä teon vaikutin on velvollisuudentunto. Monet ovat kuitenkin eri mieltä siitä, ettei esimerkiksi tunteilla ja säälillä saisi olla mitään tekemistä tekoja arvioitaessa.

Joskus velvollisuussiveydessä oletetaan, että kaikkien pitäisi olla siveellisiä. Kun emme voi vaikuttaa tekojen seurauksiin tai edes arvioida niitä, ajatellaan, että teko on oikein, jos tekijä on tehnyt velvollisuutensa.

Usein velvollisuussiveydessä ajatellaan, että koska emme voi vaikuttaa tunteisiimme, ne ovat huono perusta siveydelle.

Siveysperiaatteista

Velvollisuussiveyden mukaan meidän on esimerkiksi autettava tarpeessa olevia, koska se on velvollisuutemme. Muita käsityksiä ovat esimerkiksi:

Meidän on autettava tarpeessa olevia, koska meidät palkitaan siitä.

Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos meistä tuntuu siltä.

Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos säälimme heitä.

Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos se lisää onnellisuutta.

Meidän on autettava tarpeessa olevia, koska meille on siitä myöhemmin henkilökohtaista hyötyä.

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa mitä muita käsityksiä tähän listaan voidaan lisätä.
  • Pohtikaa miten velvollisuuksien noudattamista voitaisiin perustella.

Ehdottomat velvollisuudet

Velvollisuussiveyden kannattajat esittävät usein ehdottomia velvollisuuksia kuten esimerkiksi ”sinun on aina puhuttava totta”, ”pidä aina lupauksesi” tai ”tappaminen on kiellettyä kaikissa olosuhteissa”. Velvollisuussiveyden mukaan näitä velvollisuuksia on noudatettava täysin riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Ehdolliset velvollisuudet

Ehdollinen velvollisuus on esimerkiksi ”jos haluat olla arvostettu, puhu aina totta” tai ”jos et halua joutua vankilaan. älä tapa”.

Yleistettävyys, kultainen sääntö

Usein etsitään siveysperiaatteita, joka olisivat mahdollisimman yleispäteviä. On ajateltu (esimerkiksi Immanuel Kant), että meidän olisi toimittava sellaisten siveysperiaatteiden mukaan, joista voitaisiin tehdä yleismaailmallisia lakeja (tätä kutsutaan kategoriseksi imperatiiviksi, sivistyssanan opetteleminen on vapaaehtoista).

Jos minusta on oikein, että voin varastaa, jos minulla ei ole riittävästi rahaa, tästä periaatteesta olisi voitava tehdä yleismaailmallinen laki.

Yleistää voidaan tietysti muitakin kuin siveysperiaatteita. Esimerkiksi voitaisiin ajatella yleistettäväksi periaate ”näytä aina kieltäsi itseäsi pitemmille”.

Todennäköisesti jo isoilla apinoilla esiintyvä, muinaisintialaisten ja kiinalaisten ns. kultainen sääntö on eräs muunnos yleistettävyyssäännöstä. Toinen versio kultaisesta säännöstä on ”tee toisille sitä, mitä toivoisit tehtävän itsellesi” ja toinen versio ”älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi tehtävän itsellesi”.

Kaikkia sääntöjä ei voida edes ajatella yleistettäviksi. Esimerkiksi ”älä koskaan tee työtä” on mahdoton, jos kaikki ryhtyvät sitä noudattamaan.

Yleistettävissä oleva selvästikin siveysperiaate olisi esimerkiksi ”älä koskaan kiduta lapsia”.

Älä kohtele ihmisiä pelkkinä välineinä

Paljon keskusteltu siveysperiaate on ”kohtele ihmisiä aina päämäärinä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä päämäärien saavuttamiseksi” (esimerkiksi Immanuel Kant). Tähän voisi heti huomauttaa, että kuinkahan moni työnantaja pitää työntekijöitä päämäärinä sinänsä eikä välineinä (työvoimana). Periaatteen mukaan ihmisiä ei pitäisi hyväksikäyttää, sen sijaan pitäisi kunnioittaa heidän omaa tahtoaan ja toiveitaan.

Keskustelun aiheita

  • Keksikää mahdollisimman monta sellaista siveysperiaatetta, jota ei voida yleistää.
  • Keksikää mahdollisimman monta sellaista siveysperiaatetta, jotka voitaisiin yleistää.
  • Miksi huonoja keinoja käytetään hyvien päämäärien saavuttamiseen? Minkälaisia seurauksia tästä voi olla? Mainitkaa joitakin esimerkkejä.

Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta

Hyvin vanha periaate on, että jos aiheutamme vahinkoa muille ihmisille, meidän on korvattava aiheuttamamme vahinko. Jos esimerkiksi heitämme kivellä naapurin ikkunaa, meidän on maksettava rikkoutunut ikkuna.

Huolimattomasti toiminut joutuu tavallisesti vastaamaan huolimattomuuden aiheuttamasta vahingosta. Jos käsittelet tulta huolimattomasti ja syttyy metsäpalo, sinun tai vanhempiesi on periaatteessa maksettava tuhoutuneen metsän arvoinen korvaus.

Jos et noudata liikennesääntöjä ja aiheutat kolarin, sinun on maksettava muille aiheuttamasi vahingot. Jos huolimattomuutesi liikenteessä aiheuttaa vammoja muille ihmisille, olet joka tapauksessa siveellisesti vastuussa heidän vammauttamisestaan.

Lapsen aiheuttamista vahingoista joutuvat myös vanhemmat maksamaan. Eräs poika läikäytti huolimattomuuttaan happoa toisen pojan silmään. Silmästä meni näkö. Vanhemmat joutuivat myymään talonsa korvatakseen vahingon. Tämän lisäksi vahingon kohteeksi joutunut poika saa kärsiä lopun ikänsä toisen silmän sokeudesta.

Usein lapset toimivat toisten lasten yllytyksestä. Ryhmässä tulee tehtyä kaikenlaista, mitä yksin ei uskaltaisi.

Kuitenkin sinä olet vastuussa teoistasi, vaikka muut olisivatkin yllyttäneet. Tietysti myös yllytys rikokseen on rikollinen teko.

Ajattele itsenäisesti äläkä toimi lauman mukana niin et joudu vastuuseen ryhmässä tehdyistä rötöksistä.

Moniin työtehtävän liittyy vastuuta. Jos teet aikuisena työsi huolimattomasti, voit menettää työpaikkasi. Johtavassa asemassa olevat työntekijät ovat usein vastuussa myös alaistensa hyvinvoinnista. Jos työnjohtaja valvoo huolimattomasti töiden järjestelyä, ja sattuu tapaturma, työnjohtaja voi joutua vastaamaan syntyneestä vahingosta.

Keskustelun aiheita

  • Mitä vahinkoja voi sattua koulussa? Ketkä ovat niistä vastuussa? Pohtikaa, miten vahinkoja voitaisiin välttää.
  • Mitä tarkoittaa vanha sananlasku "joukossa tyhmyys tiivistyy"?
  • Millaisista ratkaisuista olet vastuussa vain itsellesi?
  • Olemmeko me vastuussa siitä, että kehitysmaiden lapset näkevät nälkää?
  • Onko sinua kiusattu? Ketkä siitä ovat vastuussa?
  • Oletko kiusannut muita? Miksi?
  • Oletko joutunut korvaamaan aiheuttamiasi vahinkoja?

Velvollisuussiveyden arviointia

Tyhjyys

On sanottu, että yleistettävyysperiaate on tyhjä, se ei anna apua siveellisten ratkaisujen teossa. Vaikka yleistettävyysperiaatteeseen lisätään kielto käyttää ihmistä pelkkänä välineenä, näiden periaatteiden perusteella on vaikea ratkaista, mitä pitäisi tehdä.

Ristiriidat

Velvollisuudet joutuvat helposti keskenään ristiriitaan. Jos velvollisuus on puhua aina totta, ei saa valehdella rikolliselle, joka etsii totuuden puhujan ystävää murhatakseen hänet (Immanuel Kantin oma esimerkki). Jos velvollisuuksien lista sisältää muutamia tärkeitä velvollisuuksia, on yleensä osoitettavissa, että velvollisuudet joissakin olosuhteissa joutuvat ristiriitaan keskenään.

Velvollisuussiveyden mukaan jotkut teot ovat pakollisia, jotkut sallittuja ja jotkut kiellettyjä. Erityisesti kiellot aiheuttavat velvollisuussiveydelle ongelman. Jos joku teko on kielletty, sitä ei saa tehdä, vaikka teon tekemisellä estettäisiin suuri määrä samaa kiellettyä tekoa myöhemmin.

Myös siveettömiä periaatteita voidaan yleistää

Villin lännen rikkaiden periaate ”tapa kaikki, jotka asettuvat tiellesi”, voidaan yleistää, mutta on vaikea pitää periaatetta siveellisesti hyväksyttävänä. Tässä kohden voidaan vedota esimerkiksi siihen, että ihmisiä ei saa kohdella pelkkinä välineinä. Toisaalta on kulttuureja, joissa on hyväksytty ja yleistetty monia selvästi epäinhimillisiä periaatteita kuten noituudesta epäiltyjen polttaminen roviolla (kristillinen kulttuuri uuden ajan alussa), avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen syyllistyneen naisen kivittäminen kuoliaaksi (monet islamin kulttuurit), lesken polttaminen aviomiehen roviolla (hindukulttuurit) jne.

Tässä kohden on huomattava, ettei yleistämisen ole tarvinnut olla sataprosenttista pahojen seuraamusten synnyttämiseksi.

Epäuskottavuus

Vaikka velvollisuussiveydessä on paljon vakuuttavia piirteitä kuten toisten ihmisten etujen kunnioittaminen, siinä on myös vakavia puutteita kuten esimerkki totuuden puhumisesta ihmiselle, joka etsii ystävääni murhatakseen hänet, ja lukuisa määrä vastaavia esimerkkejä osoittavat.

Velvollisuussiveys ei pysty perustelemaan, miksi nimenomaan velvollisuuksien noudattaminen on siveyden perusta.

Velvollisuussiveys (esimerkiksi Immanuel Kant) ei yleensä anna riittävästi painoa esimerkiksi tunteille, myötätunnolle ja säälille.

Velvollisuudentuntoiset mutta tyhmät tai epäpätevät ihmiset saattavat aiheuttaa paljon kärsimystä ja kuolemaa. Jos heitä arvioidaan pelkästään velvollisuuksien täyttämisen perusteella, heitä ei voida moittia. Jos joku katsoo velvollisuudekseen kuivattaa kastuneen kissan mikroaaltouunissa, mutta kissa palaa kuoliaaksi, kuivattajaa ei voida moittia.

Velvollisuussiveyden suuri ongelma on, mitä velvollisuuksia kullakin ihmisellä on ja mitä ei ole. Yleensä velvollisuuksista jossakin yhteisössä ollaan erimielisiä.

Uskonnottomien oikeuksia jyrkästi vastustava mutta velvollisuussiveyttä perusteellisesti puolustava suomenkielinen esitys on historian professorin Juha Sihvolan teoksessa ”Maailmankansalaisen etiikka”, Otava, 2004, ISBN 951-1-18364-8.

Keskustelun aiheita

  • Miksi yhteiskunta asettaa yksilöille erilaisia velvollisuuksia? Mainitkaa joku tällainen velvollisuus. Mitä tapahtuu, jos velvollisuuksia ei noudateta?
  • Seuraava tehtävä tehdään kahdessa ryhmässä. Toinen ryhmä yrittää laatia listan ristiriidattomista velvollisuuksista ja toinen yrittää löytää velvollisuuksien välisen ristiriidan. Velvollisuuksia on keksittävä vähintään kymmenen kappaletta.
  • Pohtikaa mikä velvollisuussiveydessä on a) kivaa b) vastenmielistä.
  • Pohtikaa miten velvollisuudet jakautuvat erilaisissa perheissä.

Lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Sumessa ja muualla

Lapsen oikeuksien julistus

Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1959 Lapsen oikeuksien julistuksen. Siinä on kaikkiaan kymmenen periaatetta.

Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille maailman lapsille

Ensimmäinen periaate kuuluu:

"Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erotuksena katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, syntyperästä tai muusta johtuvaan asemaan."

Lapsen oikeuksien näkökulmasta on
  • samantekevää, missä lapsi syntyy
  • samantekevää, missä lapsi asuu
  • samantekevää, minkä näköinen lapsi on
  • samantekevää, mitä kieltä lapsi puhuu
  • samantekevää onko hän uskonnoton vai uskovainen
  • samantekevää, ovatko lapsen vanhemmat rikkaita vai köyhiä.

Kaikille maailman erilaisille lapsille, niin tytöille kuin pojillekin, kuuluvat lasten oikeudet.

Keskustelun aiheita

  • Onko kaikilla maailman lapsilla nykyään turvatut oikeudet?
  • Mitä esteitä lasten oikeuksien toteutumiselle on?
  • Onko lapsen oikeudet Suomessa turvattu hyvin?
  • Mitä velvollisuuksia vanhemmilla on lapsiaan kohtaan?
  • Mitä velvollisuuksia muilla ihmisillä on lapsia kohtaan?
  • Katsokaa dvd  kehitysmaiden lapsista.

Lapsi tarvitsee ihmisiä, jotka pitävät hänestä huolta

Toinen periaate kuuluu:

"Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua, ja hänelle tulee lainsäädännöllä ja muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana."

Lapsi ei tule toimeen yksinään. Hän tarvitsee ihmisiä, jotka suojelevat ja pitävät hänestä huolta. Lapsen tulisi saada kehittyä vapaassa ja lapselle sopivassa yhteisössä ja ympäristössä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi lapsi ei tule toimeen yksinään?
  • Kuinka ympäristön suunnittelussa voidaan lapset ottaa huomioon?
  • Pidetäänkö lapsista huolta kaikissa maissa?
  • Miten koulu olisi nykyistä miellyttävämpi työskentelypaikka?

Sairaan tai vammaisen lapsen oikeus saada apua

Viides periaate kuuluu:

"Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityisen tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja -huolenpitoa."
Lapsien, joilla on vakavia sairauksia ja vammoja, on saatava tarvitsemansa apu.

Keskustelun aiheita

  • Millaisia vammaisia lapsia on olemassa?
  • Kuinka lapsesta voi tulla vammainen?
  • Miksi myös rikkaissa maissa on yhä enemmän vammaisia lapsia?
  • Miten vammaisista, sokeista, kuuroista, invalideista ja kehitysvammaisista pidetään huolta?
  • Millaisia vaikeuksia on lapsella, joka ei näe?
  • Millaisia vaikeuksia on lapsella, joka ei kuule?
  • Kutsukaa kouluun vammainen ja pyytäkää häntä kertomaan elämästään ja ongelmistaan.
  • Millaisia ongelmia vammaisella lapsella voi olla köyhissä maissa?
  • Mitkä sairaudet saattavat aiheuttaa lapselle erityisiä ongelmia?

Lapsen oikeus koulutukseen ja virkistykseen

Seitsemäs periaate kuuluu:

"Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta; ensisijaisesti tämä vastuu kuuluu lapsen vanhemmille.

Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen."

Jokaisella lapsella on oikeus päästä kouluun. Lapsella on oikeus kehittyä itsenäiseksi. Ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta on vanhemmilla.

Lapsella tulee olla oikeus myös vapaa-aikaan ja virkistykseen.

Keskustelun aiheita

  • Mitä me opimme vanhemmiltamme?
  • Mistä isovanhempamme ja heidän vanhempansa ovat saaneet oppinsa?
  • Mitä voi oppia televisiosta, radiosta, lehdistä, mainoksista, kirjoista?
  • Oppivatko kaikkien maiden lapset kouluissa sitä, mitä he tarvitsevat?
  • Mikä koulussa on kivointa?
  • Mikä koulussa on kurjinta?
  • Miksi tarvitaan vapaa-aikaa?
  • Miten vietät vapaa-aikaasi?
  • Miten haluaisit viettää vapaa-aikaasi?

Lapsella on oikeus saada suojaa ja apua ennen aikuisia

Kahdeksas periaate kuuluu:

"Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa."

Lapsella on oikeus saada apua ja suo jaa ennen aikuisia ja vanhuksia.

Keskustelun aiheita

  • Miksi lapselle on annettava apua ensimmäisenä?
  • Millaisia onnettomuuksia lapselle voi sattua?
  • Mitä lapset pelkäävät eniten?
  • Mikä on katastrofi? Keksi esimerkkejä. Ketkä auttavat katastrofien sattuessa?
  • Millaiset olot aiheuttavat tulipaloja, nälänhätää, tartuntatauteja jne.?
  • Mitä voidaan tehdä, että nämä onnettomuudet voitaisiin välttää?
  • Miten ihmiset voivat suojella luontoa niin, ettei tule kuivuutta, tulvia jne.?
  • Ovatko liikenneonnettomuudet ja sota katastrofeja?
  • Jos matkustajalaiva uppoaa, ketkä pääsevät ensiksi pelastusveneisiin? Keiden pitäisi päästä mielestäsi ensiksi pelastusveneisiin? Vastasitko samalla tavalla kumpaankin kysymykseen? Perustele myös vastauksesi.

Suvaitsevuuskasvatus

Kymmenes periaate kuuluu:

"Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämyksen, suvaitsevaisuuden, kansojenvälisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään."

Lasta ei saa kasvattaa ennakkoluuloiseksi esimerkiksi mustia afrikkalaisia (entisiä neekereitä), romaaneja (entisiä mustalaisia) tai saamelaisia kohtaan.

Lasta ei saisi kasvattaa vihamieliseksi uskonnottomia, tai jonkun uskontokunnan jäseniä kohtaan.

Lasta pitäisi opettaa ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisia ihmisiä.

Lasta ei saisi kasvattaa sotaiseksi vaan rauhan ja kansojen välisen yhteistoiminnan ystäväksi.

Suomessa lapsi tulisi kasvattaa Venäjän, Viron, Ruotsin, Norjan ja myös muiden kansojen ystäväksi.

Keskustelun aiheita

  • Luetaan Hans Christian Andersenin satu "Ruma ankanpoikanen". Mitä jengi teki sadussa ankanpoikaselle? Satu löytyy tiedostosta et01-02.htm.
  • Keskustelkaa suomalaisten suhtautumisesta uskonnottomiin.
  • Keskustelkaa suomalaisten suhtautumisesta mustiin afrikkalaisiin (entisiin neekereihin) ja romaaneihin (entisiin mustalaisiin).
  • Mitä lapset voisivat tehdä rauhan edistämiseksi?
  • Mitä ennakkoluuloja olet tavannut tovereittesi keskuudessa?
  • Mitä ennakkoluuloja olet tavannut aikuisilla ihmisillä?

Lapset ja aikuiset

Sukupolvet



Sukupolvi erottaa lapset aikuisista. Suvun ja perheen kannalta sukupolvet on etenevä ketju, jossa elämä siirtyy vanhemmilta lapsille ja edelleen heidän lapsilleen.

Isovanhemmat, vanhemmat ja lapset muodostavat jatkumon, jossa kullakin on oma paikkansa ja tehtävänsä. Sukupolvelta toiselle siirtyy taloja ja tavaroita, tapoja ja tottumuksia, nimiä joskus myös salaisuuksia.

Perimä pitää huolen siitä, että sukulaisten kesken jatkuvuutta esiintyy myös erilaisissa luonteenpiirteissä, älykkyydessä, ulkonäössä ja sairauksissa. Sukupolviketjussa ihmiset saavat asemansa mukaisia tehtäviä ja heihin kohdistuu erilaisia odotuksia ja normeja.

Siinä missä suku pohjautuu perimäketjuun, yhteiskunnan sukupolvia määrittää ikään perustuvat jaot ja elämänkaaren vaiheet. Yhteiskunnallisena käsitteenä sukupolvi tarkoittaa samanikäisten ikäpolvea.

Yhteiskunnalliset tapahtumat ja muutokset jaksottavat ihmisten kokemuksia, jolloin tietty ikäryhmä samantapaisine elämänkokemuksineen muodostaa oman sukupolvensa. Samanikäisyys ei kuitenkaan itsessään luo sidettä ikäpolven keskuuteen. Tarvitaan yhdessä elettyjä kokemuksia, jotka luovat yhteenkuuluvuuden tunteen ja synnyttävät kokemuksellisen sukupolven.

Erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa, tai toisin sanoin, yhteiskuntaan jäsentymisen vaiheessa, yksilöllä on erityisen kosketus kulttuuriperintöön. Tästä syystä lapsuus- ja nuoruusvuosien historialliset ja yhteiskunnalliset tapahtumat muovaavat tietoisuutta niin, että myöhempiinkin tapahtumiin vatataan varhaisten vaikutelmien varassa.

Jaetut kokemukset muovaavat sukupolven muistoja, mieltymyksiä ja käyttäytymistä.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittavat sukupolvet?
  • Mitä tarkoittavat perimä ja perintätekijät?
  • Miksi sukulaisia pidetään tärkeämpinä kuin muita ihmisiä?
  • Mikä on kulttuuroperintö?
  • Mikä lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeää?

Sukupolvisopimukset




Ennen aikuiset olivat lapsia ja nuoria ylempänä. Kurittaminen ja nöyryyttäminen hyväksyttiin kasvatuskeinoina. Vanhempien ja opettajien toiminnalla oli lainsäädännöllinen pohja eikä lapsen oikeuksista juurikaan puhuttu.

Nykyisen sukupolvisopimuksen pääajatus on: lasta on vähintäänkin kuultava häntä itseään koskevissa asioissa. Periaate on kirjattu lainsäädäntöön ja erilaisiin virallisiin ohjeisiin ja suosituksiin. YK:n aloitteesta laaditun Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on muiden ihmisten tapaan oikeus ilmaista mielipiteensä, heitä on kuultava ja heidän näkemyksiinsä on suhtauduttava vakavasti.

Lasten kunniaa tai mainetta ei saa halventaa. Sopimuksen hyväksyminen ilmentää pyrkimystä nähdä lapset tasavertaisina muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa. Lapsen edun ja oikeuksien korostaminen poikkeaa melko paljon menneiden aikojen asenteista ja purkaa sukupolvien välistä arvojärjestystä, vaikkei tasavertaisuuteen pohjautuva asenne luonnollisestikaan kumoa lasten ja aikuisten asemallisia eroja.

Vanhassa sopimuksessa lapsi katsoo aikuista alhaalta ylös, usein pelonsekaisesti, kun taas uudessa sopimuksessa aikuinen kääntyy lapsen puoleen kuunnellen ja kysellen.

Käsitykset naisten ja miesten, äitein ja isien oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista ovat muuttuneet: isät on tiputettu kaapin päältä eivätkä äidit voi enää vedota isän arvovaltaan tyyliin: Antakaahan olla, kun isä tulee! Oikeudet on ulotettu koskemaan kaikkia perheenjäseniä: myös lapsilla ja nuorilla on oikeuksia ja he voivat tarvittaessa kääntyä viranomaisen puoleen ohi vanhempiensa

Kuria ja rangaistuksia koskevat säädökset ovat muuttuneet: ruumiillinen rankaiseminen on rikos ja aikuiset - niin vanhemmat kuin opettajatkin - joutuvat harkitsenmaan kurikäytäntöjään. Pelottelu ja uhkailu ovat menettäneet tehoaan.

Lasten havainto- ja kokemusmaailmat ovat lisääntyvässä määrin erilaisten tiedotusvälineiden välittämiä, kuvittamia ja kuormittamia.

Samalla ne asiat ja ilmiöt, joihin vanhemmat joutuvat ottamaan kantaa ja neuvottelemaan lastensa kanssa, vaihtuvat nopeasti. Aikuisten näkökulmasta tilanteen tekee erityisen ongelmalliseksi se, että lapset itse eivät ole huolissaan omasta kehityksestään. He ovat pikemmin aidosti kiinnostuneita uusista ilmiöistä ja vaikutteista, ja ovat lisäksi taitavia välittämään ja jakamaan niitä vertaistensa kanssa.

Oppimisen suunta on muuttunut: kun ennen vanhaan lapset oppivat vanhemmilta, nyt aikuiset joutuvat usein kysymään neuvoa itseään nuoremmilta. Etenkin sellaisilla elämäalueilla, joita on totuttu pitämään Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevina lapset ja nuoret ovat usein edeltävää sukupolvea etevämpiä, tietävämpiä ja taitavampia.

Sotien jälkeen syntyneissä suurissa sisaruusparvissa oli pakko pitää edes jonkinlainen kuri ja järjestys, varsinkin kun yleisesti asuttiinkin ahtaasti. Perhe-elämän yksilöllistyminen on muuttanut vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteita ja kasvattamisen sijaan puhutaan vanhemmuudesta

Äitien ja isien odotetaan toimivan pikemmin lapsensa kannustajina ja tukijoina kuin kurinpitäjinä.

Kamppaillessaan paikastaan työmarkkinoilla moni äiti ja isä tulee kiistäneeksi tiedon lapsen tarvitsevuudesta ja toimineeksi perheen kustannuksella. Tästä esimerkkinä pienten lasten isät, jotka tekevät keskimääräistä enemmän ylipitkiä työpäiviä.

Erityisesti nuorten kohdalla kavereiden ja erilaisten muotien merkitys korostuu. Vanhemmille tilanne merkitsee jatkuvaa rajankäyntiä sen suhteen, mitä pitäisi hyväksyä ja sallia, missä taas asettua vastaan.

Kaikkiaan aikuismaailman suhtautuminen lapsiin ja lapsuuteen on kaksijakoista: yhtäältä lapset nähdään suojelua tarvitsevina olentoina ja lapsuus haavoittuvana ja herkkänä elämänvaiheena, mutta toisaalta korostetaan lasten kykyä päättää omista asioistaan, ja heitä puhutellaan itsenäisinä kuluttajakansalaisina.

Alinomaa vaihtuvassa elämysten ja vaikutteiden virrassa lapset tarvitsevat aikuisten tuomaa jatkuvuutta ja turvaa sekä jäsennystä elämäänsä, mutta rajankäynti turvallisen ja vaarallisen, hyvä ja pahan, kielletyn ja sallitun välillä on käynyt monimutkaisesi eikä yksiselitteisiä ratkaisuja ole aina helppo löytää.

Lapset eivät enää alistu helposti menneiden aikojen kurikomentoon. Vanhemmat ja muut kasvattajat tuntevat epävarmuutta tilanteissa, joissa he eivät voi nojata edellisten sukupolvien kokemukseensa: rajoja pitäisi asettaa, mutta miten toimia niin, ettei lannistaisi lasta eikä saattaisi häntä kiusalliseen asemaan vertaisten keskuudessa. Epäilemättä monet vanhemmat ovat myös väsyneitä ja kiireisiä, eivätkä senkään vuoksi viitsi tai jaksa toimia johdonmukaisesti.

Poliittisten päättäjien vastuulla on pitää huolta siitä, että ahdingossa oleville perheille - olisi sitten kyse köyhyydestä, sosiaalisista ongelmista tai mielenterveyden pulmista - on tarjota asiantuntevaa apua.

Keskustelun aiheita

  • Millainen oli aikuistan ja lasten suhden sata vuotta sitten?
  • Miksi aikuisten ja lasten suhde on muuttunut?
  • Millainen aikuisten ja lasten uhde on nyt?
  • Miksi lapset tarvitsevat aikuisia?
  • Miksi aikuiset tarvitsevat lapsia?

Lapset ja aikuiset kiusaavat toisiaan



Kiusatut ja kiusaajat muistelevat Helsingin Sanomissa

"Kiusasin ala-asteella, koska olin kateellinen. Kahta tyttöä potkin, tönin ja jätin ulos leikeistä, koska heillä oli sisko, jota minulla ei ollut. Yksi poika joutui huonoon valoon vanhempiemme keskinäisen riidan takia. Pidin kiusaamista oikeutettuna, koska vanhempani olivat leimanneet pojan perheen.

Todelliset syyt kiusaamiseen olivat heikko itsetuntoni, vallanhalu, selittämätön seikkailunhalu ja huomion hakeminen. Syy ei ollut kiusatun persoonassa tai epävarmuudessa.

Olen kiitollinen aikuisille, jotka puuttuivat kiusaamiseen. Silloin tajusin tekeväni väärin toisia kohtaan. Jotkut opettajat katsoivat vain vierestä."

Aikuinen nainen

"Koulussa on hierarkia. Ajattelin, että kiusaajana en ole ainakaan sen alimpana. En suostunut uhrin rooliin, sillä selkkaus opettajan kanssa oli parempi vaihtoehto kuin muiden oppilaiden sääli.

Usein kiusaaminen on vain ajanvietettä ja pitkästymisen torjuntaa, eikä kiusaaja itse tajua tekojaan. Kyse on teini-ikäisten empaattisuuden puutteesta."

Mies, 35

"Olin häirikkö, klovni ja koulun kovin jätkä. Kiusasin yläasteella kaikkia: opettajia, luokkakavereita, vastaantulevia. Tein yhden tytön koulunkäynnistä helvettiä, koska hän oli vasikoinut olemattoman asian vanhemmilleen. Erään toisen kiusaamani tytön äiti soitti minulle kotiin, enkä kiusannut tyttöä enää.

Porukassa keksimme älyttömyyksiä, kuten kiinanpommien laittamisen opettajainhuoneeseen.

Toimiimme ei puututtu, ja se ruokki huutelua. Tarkkailuluokan opettaja oli ainoa, joka piti kuria. Törttöilyistä jouduimme rinnuksista seinälle.

Kiusasin, koska kouluaika oli turhauttavaa. Pidin itseäni älykkäänä. Kokeista sain ysejä. Rauhoituin, kun rehtori ja luokanvalvojani puhuivat minulle kuin vertaiselleen. He kertoivat minun häiritsevän koko koulun toimintaa.

Olen miettinyt, että pyytäisin anteeksi ihmisiltä sitä helvettiä, jonka he joutuivat kokemaan."

Asennevammainen

"Yläasteella pelkäsin kuollakseni joutuvani ulos kaveripiiristä, 'sporttiryhmästä'.

Ryhmässä oli taitava manipuloija, jonka suosiosta kilpailtiin. Hän päätti, ketkä piiriin kuuluivat. Tuntui parhaalta pitää yllä järjestelmää, jossa joku toinen oli potkittavana. Sporttiryhmän sisälläkin kiusattiin yhtä oppilasta. Hän sieti sitä, koska oli parempi olla ryhmässä kuin sen ulkopuolella.

Puolustuskyvytön ei kelpaa nuorelle kaveriksi vaan herättää vain enemmän aggressioita."

Jarkko

"Olin menettänyt isäni juuri ennen kuin muutimme Ruotsista takaisin Suomeen. Pienessä kylässä isäni kuolemasta juoruttiin ja perhettäni ylenkatsottiin, koska olimme muka rikkaita ruotsalaisia. Aloin kiusata, koska muuten olisin ehkä itse joutunut kiusatuksi.

Hain huomiota, koska neljän lapsen leskiäitini ei ehtinyt sitä antaa. Kiusasin heikompia lumipesuilla ja kastelemalla heidän kenkänsä. Kirjoitin myös raakoja haukkumiskirjeitä.

Tuntui hyvältä, kun opettajat tai uhrien vanhemmat soittivat äidilleni kolttosistani. Sain huomiota.

Olen miettinyt, että pyytäisin kirjeitse anteeksi kiusatuilta.

Omanarvontunnon säilyttääkseen joutuu käyttämään välillä koviakin keinoja."

Nimetön

"Halusin olla yksi niistä, joilla oli uusia vaatteita ja rinnat, joita puristella. Mutta olin opettajan tyttö, äitini teki vaatteeni, eivätkä rintani kasvaneet.

Olin isäni kyydissä, ja auto oli täynnä lapsia. Osoitin tiellä kävelevää luokkatoveriani ja vitsailin hänestä. Muut nauroivat. Isäni suuttui ja lopetti heti puheeni.

Aikuisena ymmärsin, että luokkatoverillani oli Aspergerin oireyhtymä.

Kerran sidoimme vähän erikoisen leikkitoverimme puuhun ja piiskasimme häntä kuusenoksilla. Kadun sitä."

Jopo

"Olin koko ala-asteen tukioppilaana ja puolustin cp-vammaista poikaa kiusaajilta. Samalla kiusasin muita tiedostamattani.

Syrjin mielestäni ällöttäviä: haisevia, epäsiistejä tai muuten 'hassuja' oppilaita.

Porukassa keksimme, että yksi luokkatoverimme on eläinmäinen ja kirjoitimme hänestä nimityksiä tauluille ja pulpettiin. Pojan perään huudeltiin, vaikka hän oli ihan tavallinen: normaalipainoinen ja siististi puettu.

Yläasteella syrjin ja nimittelin paria tyttöä armottomasti.

Eräänä päivänä rehtori tuli pitämään luokallemme saarnaa, jossa hän otti kiusaamisen puheeksi. Silloin tajusin, että minähän kiusaan! Minua alkoi hävettää niin, että pyysin kiusaamiltani luokkakavereilta anteeksi koko luokan edessä.

Usein unohdetaan, että kiusaaja ei ymmärrä aiheuttavansa ääretöntä mielipahaa.

Olen suuresta perheestä, ja ronski vitsailu kuuluu meillä 'perhekulttuuriin'."

Vilijonkka, 31

"Kiusaaminen oli huvia, johon opettajatkin osallistuivat. Kiusatut olivat yleensä ihan tavallisia. Ehkä pukeutuminen, ääni, hiusmalli, perhetaustat tai syrjäänvetäytyvä käytös laukaisi kiusaamisen.

Silloin en osannut pitää sitä pahana.

Kiusatut olivat koko koulun tiedossa. Ujot oppilaat nousivat muiden silmissä uudelle 'tasolle', jos uskalsivat letkauttella kiusatulle.

Kiusaaminen loppui lukioiässä."

Tapio

"Kävin kansakoulua 1950-luvulla. Kuljin koulumatkan eräiden veljesten kanssa. Tönin tai heittelin heitä lumihankeen, mutta en käsittänyt tekojani kiusaamiseksi.

Yllätyin suuresti, kun eräänä pakkasaamuna veljesten isä toi hevosella maitotonkkia tien varteen ja sanoi: 'Jos et heti lopeta meidän poikien kiusaamista, hirtän sinut munista puuhun.'

Lopetin kiusaamisen siihen paikkaan."

Kerrasta poikki

"Muutimme jatkuvasti kouluaikanani, eikä minulla ollut pysyviä kavereita. Olin aina 'se uusi tyttö'.

Ala-asteella halusin muillekin huonon olon. Olin koulun pelätyimpiä.

Toisella luokalla muutimme taas, masennuin, enkä yrittänyt saada kavereita. Minusta tuli kiusattu.

Pahinta on, ettei minulle kerrottu, etten ollut syypää muuttoihin.

Kiusaajille haluan sanoa: ette tiedä, kuinka rikki saatte toisen sisältä."

Häpeän vaikka tiedän

"Lapsena tekemäni kiusa on hävettänyt minua koko elämäni ajan. Lähdimme kansakoulussa luontoretkelle. Joukossa oli hiljainen tyttö, Outi. Hänellä oli kasvoissaan joitain näppylöitä. Huusin hänelle: rupinaama, rupinaama! Outi alkoi itkeä, ja minä hiljenin.

Hannu-poika puolusti Outia ja torui minua päättäväisesti. Ällistyin, enkä osannut pyytää anteeksi. Toivonkin, että sallimus soisi Outin tämän lukevan. Ritarillisesta Hannusta tuli ihailemani ihminen."

Irene, 75

Koulussa kiusattu joutuu yleensä olemaan se, joka vaihtaa koulua. Kiusaaja saa jäädä hovinsa keskelle nauttimaan suosiostaan. Kiusatun lapsen vanhemmat eivät jaksa katsoa lapsensa kärsimystä, vaan ratkaisevat ongelman vaihtamalla lapsen koulua.

Erimielisyydet ovat väistämättömiä ihmisten välillä, myös koulussa. Välienselvittelyt eivät sinänsä ole paha asia. Tilanteissa opitaan esimerkiksi hallitsemaan erilaisia tunteita, selvittelemään riitoja ja sopimaan niitä. Oppilaat myös kiusoittelevat ja härnäävät toisiaan. Kiusoittelun kohde tulkitsee jotkut näistä tilanteista leikiksi, mutta jotkut loukkaavat ja satuttavat. Nämä tilanteet ovat yleensä hetkellisiä ja niiden kohteet vaihtelevat. Ne ovat eri asia kuin yhden oppilaan järjestelmällinen kiusaaminen.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, seurasta pois sulkemista, ilkeitä puheita – mitä tahansa sellaista, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaaminen merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Kiusaamistilanne ei ole koskaan tasa-arvoisten ja yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu on alakynnessä ja puolustuskyvytön. Kiusaajalla on enemmän valtaa, hän on usein uhriaan fyysisesti vahvempi, isompi, vanhempi tai persoonaltaan räväkämpi.

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Muun muassa kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lakipykäliä voidaan soveltaa kiusaamisen yhteydessä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

Tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Kahdenkymmenen oppilaan luokassa on arviolta yksi tai kaksi lasta, joita kiusataan. Kiusattujen lisäksi kouluissa on lukuisia oppilaita, jotka joko itse kiusaavat, seuraavat kiusaamista sivusta tai pelkäävät tulevansa kiusatuiksi. Jo pelko kiusatuksi tulemisesta voi heikentää oppilaiden viihtymistä koulussa.

Keskustelun aiheita

  • Onko sinua kiusattu?
  • Jos olet, oliko kiusaaminen hauskaa?
  • Oletko sinä kiusannut muita.
  • Jos olet, oliko kiusatuksi tuleminen haustaa?
  • Oletko kiusannut aikuisia? Vahmempiasi vai opettajaa?
  • Pitäisikö kiusaamista lisätä, säilyttää ennallaan vai vähentää?

Juhlapuhe

Tavoitteenamme on, että
  • oppilas ja koulun toiminta nähdään kokonaisvaltaisesti
  • lapset ja aikuiset kantavat vastuun työstään ja kunnioittavat toisiaan
  • oppilailla on turvallinen olo ja hyvä itseluottamus
  • lasten tulevaisuudenusko vahvistuu
  • oppiminen ja tiedonhankinta ovat aktiivisia, luovia tilanteita
  • oppilaalla on aikaa kehittyä omaan tahtiinsa, omien edellytystensä mukaan
  • oppiminen on hauskaa
Lapsen ja nuoren paikka koulun  suhteiden kudelmassa vaikuttaa vahvasti hänen hyvinvointiinsa: saako hän vertaissuhteista onnistumisen kokemuksia ja hyväksytyksi tu lemisen tunteita, löytääkö hän turvallisen ja tyydytystä tuot- tavan paikan kouluyhteisössä?

Ensisijaista lapsen hyvinvoinnille on hänen suhteensa vanhempiinsa. Lapsen kasvaessa ja vähitellen irtaantuessa van- hemmistaan kaverisuhteet tulevat yhä tärkeämmiksi.

Vanhempien rakkauden ja huolenpidon ohella myös vertaissuhteet vaikuttavat lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen mer- kittävästi. Vertaissuhteiden merkitystä kasvuun ja hyvinvointiin on aliarvioitu

Lasten ja nuorten keskinäiset suhteet vaikuttavat oppimiseen ja opiskelumotivaatioon.

Kavereiden puute aiheuttaa useimmiten inhimillistä kärsimystä ja yksinäisyyden kokemuksia. Se vaikeuttaa myös sosiaalisten taitojen, kommunikoinnin ja yhteistyötaitojen oppimista.

Ystävättömyyden sekä hyljeksityksi tulemisen ja kielteisen minäkäsityksen, oppimisvaikeuksien, heikon koulumenestyksen ja käytöshäiriöiden välillä on havaittu yhteyksiä.

Lisäksi lasten hyväksytyksi tulemisen kokemuksilla näyttäisi olevan vaikutusta aikuisiän mie- lenterveyteen.

Hyvin toimivat vertaissuhteet suojaavat lasta ja nuorta monin tavoin.

Sosiaalisten taitojen voi ajatella koostuvan muun muassa seuraavanlaisista osa-alueista:
  • toisten auttaminen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen eli yhteistyötaidot
  • aloitteellinen käyttäytyminen, esimerkiksi tietojen kysyminen, oma-aloitteisuus toisiin tutustumisessa ja toisten toimintaan vastaamisessa eli assertiivisuus
  • kyky toimia asioiden, ihmisten tai omaisuuden kanssa eli vastuu
  • toisten tunteiden ja näkökulman huomioiminen eli empatia
  • ristiriitatilanteissa käyttäytyminen eli itsekontrolli Ikäjaotteluihin perustuva käjaotteluihin perustuvissa instituutioissa – kuten juuri kou- lussa – sukupuolijaot ovat jyrkimmillään.
Lapset viettävät välituntinsa etupäässä samaa sukupuolta ja samalla luokka- asteella olevien seurassa.

Ikä- ja sukupuolierottelu vähenee lasten ja nuorten toimiessa pihapiirissään ja naapurustossaan. Kun leikitään ja oleskellaan pihapiirissä tai naapuristossa, iällä ja sukupuolella ei ole niin suurta merkitystä.

Tällainen aika on kuitenkin vähentynyt ja yhä useammin vapaa-aikaa vie- tetään harrastuksissa, joissa ikä- ja sukupuolierottelut ovat jyrkät.

Lasten sosiaaliset suhteet ovat kaventuneet myös siten, että heidän ulottuvillaan on aiempaa vähemmän aikuisia, joilla on entistä vähemmän aikaa lapsille.

Lasta lähellä olevien aikuisten määrä on pienentynyt ja yhdessäoloaika lyhenty nyt.

Keskustelun aiheita

  • Kuka on kirjoittanut yllä olevan juhlapuheen?
  • Mistä syystä hän on sen kirjoittanut?
  • Keitä ovat olleet juhlapuheen kuuntelijat?
  • Mitä he oppivat juhlapuheesta.
  • Olisiko parempi, että juhlapuhe olisi jätetty pitämättä?

Luonnon tulevaisuus

Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä

  • Yksi savuke lyhentää elämääsi 2 minuuttia.
  • Yksi pullollinen olutta lyhentää elämääsi 4 minuuttia.
  • Yksi työpäivä lyhentää elämääsi 8 tuntia.
Lähde: Vitsit 2006

Kannattaako aikaa tuhlata



Ihminen ja myös muut eliöt elävät vain rajoitetun ajan. Periaatteessa eräät pieneliöt ja jopa eräät kalat voivat elää kuinka kauan tahansa. Suolakerrostumien vesipisaroista on herätetty henkiin 250 miljoonaa vuotta vanhoja pieneliöitä.

Elämää on Etelä-Afrikan kultakaivoksista löydetty useiden kilometrien syvyydestä, missä elämä on säilynyt jopa veden täydellisen häviämisen jälkeen. Asteroideiksi kutsutut avaruuden kivenmöhkäleet olisivat pystyneet tuhoamaan kaiken elämän.

Tämän Maa - kiertotähden elämä on todennäköisesti syntynyt tällä kiertotähdellä. Kun Aurinko kaukaisessa tulevaisuudessa muuttuu punaiseksi jättiläiseksi, elämä tällä kiertotähdellä todennäköisesti loppuu. Jos Maa ei höyrysty kokonaan elämää voi jonkin aikaa säilyä syvällä kallioperässä, mutta ajan oloon elämän paluun edellytykset loppuvat. On tietysti mahdollista, että Maassa syntynyt elämä jatkuu jollain kaukaisemmalla kiertotähdellä tai muualla avaruudessa.

Nykyinen käsitys kaikkeudesta viittaa siihen, että kaikki elämä häviää aikanaan, niin Maassa alkanut kuin muualla Linnunradassa tai muissa havaittavissa olevissa galakseiksi kutsutuissa tähtijärjestelmissä. Meidän galaksimme on nimeltään Linnunrata. Linnunrataa lähin galaksi on Andromedan galaksi. Kaukaisessa tulevaisuudessa Linnunrata ja Andromeda kulkevat toistensa läpi vaikuttamatta kovin suuresi toisiinsa. Galaksi on tähtien, kiertotähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.

Jotkin eläimet ja kasvit voivat elää huomattavasti vanhemmiksi kuin ihmiset. Jotkin kaikille tutut eläimet kuten koirat ja kissat elävät vain murto-osan ihmisen keskimääräisestä elämän pituudesta. Joillekin eläimille ja kasveille on pitkäikäisyydestä hyötyä lajin kilpailukyvyn kannalta. Jotkut toiset lajit korvaavat pitkän iän tuoman edun nopealla lisääntymisellä. Hyvin älykkäätkin eläimet kuten rotat saattavat elää vain keskimäärin muutamia vuosia.

Vanheneminen kuuluu luonnon kiertokulkuun, ja se on ohjelmoitu perintötekijöihimme. Jotkut suvut saattavat olla pitkäikäisempiä kuin toiset. On mahdollista, että ihmisen keskimääräistä elinikää voidaan jonkin verran nostaa tulevaisuudessa, mutta moneksi sadaksi vuodeksi sitä tuskin voidaan jatkaa. Jos kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti Maan massan, ja sehän on mahdotonta. Jos kuolemaa ei olisi, Maassa ei voisi olla ihmisiä, koska alkeellisimmat elävät oliot käyttäisivät kaiken elämän käytettävissä olevan aineen ja energian.

Kun meillä on jäljellä vain rajoitettu aika, kannattaa miettiä, mihin käytämme elämämme. Koska meidän on huomioitava myös muut ihmiset, emme saa tuhlata heidän aikaansa. Joillakin kohteliailla ihmisillä on tapana pyytää anteeksi sitä, että ovat käyttäneet aikaamme.

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa Internetin avulla, kuinka kauan elämä on ollut mahdollista Maassa?
  • Tutkikaa Internetin avulla, kuinka kauan elämä vielä voi jatkua Maassa?
  • Tutkikaa Internetin avulla, kuinka kauan Maassa on ollut ihmisiä?
  • Miksi kaikki Linnunradan elämä häviää kaukaisessa tulevaisuudessa?
  • Milloin Linnunrata ja Andromedan galaksi kohtaavat?
  • Kuinka kauan kaukaisimmat ihmisen havaitsemat galaksit ovat olleet olemassa?
  • Mitkä ovat kaikkein pitkäikäisimpiä eläimiä ja kasveja?
  • Mitkä ovat hyvin lyhytikäisiä eläimiä ja kasveja?
  • Mikä on kuoleman merkitys elämän kiertokulussa?
  • Mitä aiot tehdä elämässäsi?
  • Miten koululainen voi välttää ajan tuhlaamista?
  • Miten koululaisen on mielestäsi viisasta käyttää aikansa?
  • Mikä on sinusta hauskaa ja mikä epämiellyttävää?
  • Milloin olet onnellinen ja milloin onneton?
  • Miten huomioit sen, että et tuhlaa muiden ihmisten aikaa?
  • Miten vältät sen, että et tuhlaa muiden koululaisten, vanhempiesi ja opettajien aikaa?
  • Miksi on viisasta olla kohtelias ja auttavainen vanhoille ihmisille?

Aikataulutus



Menneinä aikoina aikatauluilla ei ollut yhtä suuri merkitys kuin nykyään. Vaikka tämän kirjoittajan oli mentävä aamuisin ensin kansakouluun ja sitten oppikouluun, hän osti ensimmäisen kellonsa vasta opiskellessaan yliopistossa. Köyhien kello ja kerho olivat siihen aikaan torilla. Saattoi käydä niin, että ns. ruokatuntia oli kaksi tuntia, ja takaisin kouluun piti osata mennä kauppahallin ja vesitornin kellojen mukaan.

Vuodenaikojen vaihtelu on tehnyt jo kaukaisille esi-isille ajan mittaamisen tärkeäksi. Aurinko, Kuu ja tähdet ovat olleet kaikkein varhaisimpia ajan näyttäjiä.

Maanviljelyksen synty teki vuodenaikojen seuraamisen erityisen tärkeäksi. Oli tärkeää tietää, milloin oli kylvettävä ja milloin oli korjattava sato.

Pohjoisessa Suomessa oli varauduttava talveen monin tavoin. Kylmänä vuodenaikana tarvittiin asunto ja polttopuita. Polttopuut tehtiin metsään kuivumaan, ja kun lunta tuli, ne ajettiin esimerkiksi hevosen vetämällä reellä kotiin.

Vuosi jaettiin neljään vuodenaikaan, ja seisaus- ja tasauspäiviä juhlittiin. Vuosi jaettiin myös kuukausiin ja kuukausi neljään viikkoon. Päivä jaettiin aamuun, päivään, iltaan ja yöhön. Myös pienempiä ajan yksiköitä kuten tunti, minuutti ja sekunti otettiin käyttöön.

Fysiikassa ajan perusyksikkö on MKSA - järjestelmässä sekunti. M tarkoittaa metriä, K kilogrammaa, S sekuntia ja A ampeeria. Tällä kiertotähdellä aikaa mitataan hyvin monenlaisilla kelloilla. Myös tässä tietokoneessa, jolla tätä kirjoitetaan, on kello.

Jotta koululainen ehtisi kouluun, hänen täytyy aamulla herätä sopivaan aikaan. Kouluun mennään monella tavalla kuten kävelemällä, pyöräilemällä, koulutaksilla, linja-autolla, junalla, raitiovaunulla ja metrolla. Koulupäivä jakaantuu lukujärjestyksen mukaisiin oppitunteihin ja välitunteihin.

Voidaan sanoa, että elämä on aikataulutettu kehdosta hautaan. Kun esimerkiksi vanhus joutuu jonottamaan tuntikausia lääkäriin pääsyä, hänen vähääkin jäljellä olevaa aikaansa tuhlataan.

Kun miljardit ihmiset tekevät pitkiä työmatkoja, heidän aikaansa tuhlataan.

Kun kehitysmaiden naiset noutavat vettä kilometrien takaa, heidän aikaansa tuhlataan.

Kun kokoustetaan tarpeettomasti, osanottajien aikaa tuhlataan.

Kun ihmisiä ohjataan virastoissa luukulta luukulle, heidän aikaansa tuhlataan.

Kun aikatauluilla pyritään lisäämään osakkeenomistajien voittoja, monet työntekijät ahdistuvat, ja heidän terveydentilansa voi vaarantua. Jotkut ihmiset aikatauluttavat tarpeettomasti itseään. Esimerkiksi lomamatkalle lähtiessään he saattavat laatia tarkan aikataulun siitä, missä heidän on käytävä ja mitä heidän on nähtävä.

Kiire aiheuttaa tapaturmia ja liikenneonnettomuuksia. Kiireessä työ tehdään huonosti, ja kiireessä tapahtuu vahinkoja, jotka voivat olla hyvinkin vakavia.

Ihmisten satoja vuosia vanha unelma on, että koneet tekevät työt ja ihminen on vapaa päättämään itse siitä, miten hän käyttää rajallisen aikansa.

Väestöräjähdys on aiheuttanut sen, että töitä ei kannatakaan siirtää koneiden tehtäväksi, vaan ne kannattaa teettää köyhien maiden ihmisillä. Ihmiset on saatu ajattelemaan, että he tarvitsevat kaikenlaista tavaraa ja viihdettä, ja saadakseen niitä heidän on työskenneltävä aikaisempaa ahkerammin ja tehokkaammin.

Ihmisille tuotetun massaviihteen laatu on niin huonoa, että osa ihmisistä ei katso sitä tarvitsevansa ja loput tuhlaavat siihen rajoitettua aikaansa.

Keskustelun aiheita

  • Haastatelkaa eri-ikäisiä ihmisiä ja selvittäkää, miten ajan käyttö on muuttunut.
  • Selvittäkää, miten ajan yksikkö sekunti määritellään nykyisin.
  • Selvittäkää, miten esi-isämme mittasivat aikaa.
  • Selvittäkää, milloin Suomessa on talvipäivän seisaus, kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus ja syyspäivän tasaus. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat?
  • Selvittäkää, miksi muinaissuomalaiset juhlivat seisauksia ja tasauksia.
  • Opetushallitus haluaisi pidentää koulujen välitunteja. Ovatko välitunnit mielestäsi hyviä vai ovatko ne ajan tuhlausta. Perustele vastauksesi.
  • Mikä koulussa on sinun mielestäsi tarpeellista ja mikä tarpeetonta?
  • Onko koulumatkasi ajallisesti sopiva vai liian pitkä?
  • Saatko liikuntaa koulumatkallasi? Mitä hyötyä on liikunnasta?
  • Miten koululaisten ajankäyttöä voitaisiin parantaa?
  • Miten turhaa liikennettä voitaisiin vähentää? Mitä muuta hyötyä kuin ajansäästö, olisi liikenteen vähentämisestä?
  • Miten turhaa kulutusta voitaisiin vähentää?
  • Miten viihteen laatua voitaisiin parantaa?
  • Miten turhaa virastovaltaisuutta (byrokratiaa) voitaisiin vähentää?
  • Miten paperin (esimerkiksi koulukirjojen) käyttöä voitaisiin vähentää?
  • Miten koulujen henkilöstöä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin?
  • Miten tietotekniikkaa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän opetuksen yksilöllistämiseen ja tehostamiseen?
  • Miten Internet -yhteyksillä voi tehostaa ajan käyttöään?

Onko ajalla alkua ja loppua?




Vaikka monet kansantarut kertovat maailmansyntytarinoita, aika on näissä tarinoissa useimmiten käsitetty molempiin suuntiin äärettömäksi. Tämä käsityksen mukaan aika on ilman alkua ja ilman loppua.

Tällainen käsitys on myös säieteorian alkuperäisellä luojalla Gabriele Venezianolla hänen artikkelissaan ”The Myth of the Beginning of Time”, Scientific America, toukokuu 2004 (=Taru ajan alusta). Säikeet eivät voi kutistua pisteiksi, joten jos on ollut ”suuri pamaus”, aikaa on ollut myös sitä ennen.

Toinen yleinen ikivanha käsitys on, että ajalla olisi joskus ollut alku mutta tulevaisuudessa aika jatkuu äärettömiin. Tällainen käsitys on ollut mm. brittiläisellä Stephen Hawkingilla teoksessa Ajan lyhyt historia, ISBN 9510248215, WSOY 2002. Hawkingin mukaan aika alkoi ”suuren pamauksen” jälkeen.

Esimerkiksi hindulaisissa ja buddhalaisissa uskonnoissa ajatellaan usein, että aika kiertää kehää. Näissä uskonnoissa ajatellaan myös, että ihmiset ja eläimet saattavat syntyä uudestaan (jälleensyntymä). Tämän kiertokulun ajatellaan ihmisen osalta joskus loppuvan, jos hän elää kyseisen uskonnon oppien mukaan.

On myös mahdollista ajatella, että aika on taaksepäin ikuinen ja laajenee koko ajan.

Suomen kielessä ei ole kuin nykyisyyttä ja menneisyyttä kuvaavat aikamuodot. Monissa kielissä on myös tulevaisuutta tarkoittava aikamuoto.

Eräs mahdollisuus on, että aika olisi joskus alkanut ja että se loppuisi joskus.

Muita mahdollisuuksia voi keksiä harjoitustehtävänä.

Jotta voitaisiin ratkaista, mikä näistä ehdotuksista on paras, on tarkasteltava sitä, mitä aika on.

Keskustelun aiheita

  • Mikä yllä olevista käsityksistä on mielestäsi oikea?
  • Mitkä ovat suomen kielen aikamuodot? Miten ne määritellään? (Käytä tarvittaessa Internetiä.)
  • Mitkä ovat englannin kielen aikamuodot? Miten ne määritellään? (Käytä tarvittaessa Internetiä.)
  • Mitä eroja on menneisyydellä ja nykyisyydellä?
  • Mitä eroja on nykyisyydellä ja tulevaisuudella?
  • Mitä eroja on menneisyydellä ja tulevaisuudella?
  • Keksikää lisää mahdollisuuksia yllä olevien lisäksi.

Mitä aika on

Siitä, mitä aika on, ei ole minkäänlaista yksimielisyyttä. Siitäkään ei olla yksimielisiä, onko aikaa ylipäätään olemassa. Tässä ei ole mitään erityisen ihmeellistä. Ihmisethän ovat erimielisiä hyvin monista asioista.

Sana ”aika” esiintyy hyvin monissa sanoissa osana. Pelkällä ”aika” – sanalla saatetaan tarkoittaa monia asioita. Joissakin lauseissa ”aika” ei tarkoita aikaa ollenkaan (esimerkiksi ”Tämä kala on aika iso”.).

Sanalle ”aika” ei ole yleisesti hyväksyttyä suoraa määritelmää. Suora määritelmä on esimerkiksi seuraava nisäkkään määritelmä: ”Nisäkkäät ovat eläimiä, jotka synnyttävät eläviä poikasia.”

Sanaa ”aika” käytetään hieman eri tavoin fysiikassa, biologiassa ja psykologiassa.

Esimerkiksi fysiikan sisällä aika voidaan määritellä epäsuorasti joukolla lauseita, jotka sisältävät sanan ”aika”. Fysiikan aikaa mitataan kelloiksi kutsutuilla laitteilla.

Se, miten tutkimusalat käyttävät sanaa ”aika” opitaan opiskelemalla alaa.

Lapsi oppi sanan ”aika” eri merkityksiä vähitellen. Kellon opetteleminen liittyy aikakäsitteen opetteluun.

Käsitteitä voidaan oppia havaitsemalla, miten niitä käytetään (ostensiivisesti). Lopulta sanaa ”aika" opitaan käyttämään niin monella tavalla, että kukaan ei enää pysty sanomaan tarkasti, mitä aika on.

Vihje opettajalle: Jos osaat englantia, lue artikkeli Internetin sivulta

http://www.iep.utm.edu/t/time.htm

Keskustelun aiheita

  • Onko aikaa sinun mielestäsi olemassa?
  • Vaikka ajalle ei ole yleisesti hyväksyttyä suoraa määritelmää, voi olla hauskaa yrittää keksiä sellainen. Keksikää erilaisia ajan määritelmiä ja vertailkaa niitä keskenään.
  • Keksikää lauseita, jotka sisältävät sanan ”aika”. Käyttäkää tarvittaessa Internetin hakukoneita (esim. google, msn).
  • Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos kellot pantaisiin käymään takaperin?
  • Kuvitelkaa, että olisi olemassa kello, joka kertoisi, kuinka paljon ihmisellä on elämää jäljellä. Mitä sellainen kello vaikuttaisi ihmisen elämään?
  • Miten aika ja liike liittyvät toisiinsa?
  • Mistä johtuu, että eri kellot saattavat näyttää eri aikaa?

Ajan suunta

Joidenkin mielestä aikaa ei ole olemassakaan, ja joidenkin mielestä on vain nykyisyys. Joidenkin mielestä on nykyisyys ja menneisyys, ja joidenkin mielestä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Joidenkin mielestä ajalla ei ole suuntaa, ja joidenkin mielestä ajan suunta on menneisyydestä nykyisyyteen tai menneisyydestä tulevaisuuteen. Joidenkin mielestä aika kulkee vain yhteen suuntaan, ja joidenkin mielestä aika voi kulkea kahteen suuntaan ja joidenkin mielestä moniin suuntiin.

Tavallisin perustelu sille, että aika kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen, on, että epäjärjestys luonnossa todennäköisesti lisääntyy eli energia todennäköisesti huononee lämmöksi. Tämä perustuu inhimilliseen kokemukseen, erityisesti fysiikan tutkimukseen.

Jos oli aikaa ennen ”suurta pamausta”, mihin suuntaan aika silloin kulki?

Jos elokuvaa pyöritetään takaperin, jokainen huomaa, että aika kulkee takaperin. Jos tarkastellaan tapahtumia alkeishiukkasten kokoa olevissa ympäristöissä, ei havaita mitään eroa, vaikka filmiä pyöritetään takaperin.

Ns. suhteellisuusteorioiden mukaan aika saattaa kulkea eri nopeuksilla eri paikoissa ja eri nopeudella toistensa suhteen liikkuvissa ympäristöissä.

Suhteellisuusteorioiden vastaisiin ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi Internetin sivuilla

http://www.saunalahti.fi/suntola/FI/FI%20main.htm

Suhteellisuusteorioissa ja esimerkiksi Tuomo Suntolan dynaamisessa universumissa (universumi = kaikkeus) aika määritellään eri tavoin.

Sanotaan, että aika pysähtyy valtavan suurten mustien aukkojen tapahtumahorisontissa (paikassa, josta valo ei enää pääse ulos mustasta aukosta). Onko musta aukko itse kello, koska sehän saattaa pyöriä, ja esimerkiksi Stephen Hawkingin mukaan se lopulta höyrystyy olemattomiin?

Monet ovat kiinnostuneita näistä kysymyksistä, mutta ihmisten elämään tällä kiertotähdellä niillä ei ole kovin suurta merkitystä.

Keskustelun aiheita

  • Voitko aina muistaa jälkeenpäin, mitä sattui ensiksi ja mitä seuraavaksi?
  • Miten voi varmistua siitä, että jälkeenpäin tiedetään tapahtumien järjestys?
  • Mitä tapahtuu, kun kellot siirretään a) kesäaikaan b) talviaikaan?
  • Rikot juomalasin. Voiko juomalasi palata itsestään takaisin ehyeksi?
  • Ottakaa selvää, mitä tarkoitetaan ”suurella pamauksella”?
  • Ottakaa selvää, mitä ovat alkeishiukkaset?
  • Ottakaa selvää, miten suhteellisuusteoriat määrittelevät ajan.
  • Miten karhu ja monet muut eläimet siirtyvät tulevaisuuteen (seuraavan kesään)?
  • Onko ihmisen mahdollista siirtyä a) omaan tulevaisuuteen b) jonkun toisen tulevaisuuteen c) omaan menneisyyteensä d) jonkun toisen menneisyyteen?

Aikakone



Hätkähdyttävä tulevaisuus

H G Wells: Aikakone (The Time Machine, 1895). Suom. Tero Valkonen Desura 2000 ISBN 952-5339-03-3

1800-luvun jälkipuoliskolla keksinnöt ja kehitys muuttivat todellisuuskäsitystä. Tähtitodellisuustutkimus (entinen tähtitiede) laajensi käsitystä kaikkeudesta. Charles Darwin muutti käsitykset luonnossa tapahtuvasta kehityksestä. Herbert Spencer siirsi Darwinin eliöiden kehitysajatuksen yhteisölliseen toimintaan ja katsoi, että kehitys johti yhteiskunnan suurimpaan täydellisyyteen.

Tekniikan jatkuva kehitys loi käsityksen ikuisesta edistyksestä ja ihmisen herruudesta luontoon nähden.

Teollistuminen ja kaupungistuminen vahvistivat käsitystä siitä, että maailma oli nopeasti muuttumassa. Ihmiset miettivät, oltiinko menossa parempaan vai huonompaan suuntaan.

H. G. Wells tulkitsi varhaisissa tieteis- ja utopiakirjoissaan aikalaistensa toiveita ja pelkoja. Polkupyörän aikakaudella Wells kirjoitti mm. avaruusmatkoista ja perintötekijöiden muuntelusta. Vuonna 1895 julkaistusta Aikakoneesta tuli menestysteos, joka vaikutti omalta osaltaan ihmisten käsityksiin tulevaisuudesta.

Herbert George Wells (1866–1946) oli kirjailija, lehtimies ja opettaja, joka kirjoitti yli 150 kirjaa ja kirjasta sekä lukemattoman määrän lehtiartikkeleita. Wells suoritti yliopistotutkinnon luonnontutkimuksessa ja niinpä hänen ensimmäinen kirjansa oli Textbook of Biology (1893).

Kirjallisen läpimurtonsa hän teki ensimmäisellä romaanillaan Aikakone (The Time Machine, 1895). Wellsin laaja tuotanto käsittää mm. luonnontutkimuksen oppikirjoja, tieteis- ja utopiakirjoja, englantilaista luokkayhteiskuntaa kuvaavia pilkkakirjoituksia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ohjelmajulistuksia sekä tietoa kansantajuistavia tietokirjoja.

Onko aikakone mahdollinen

Tieteisromaaneissa ihmiset siirtyvät aikakoneella kaukaiseen tulevaisuuteen tai kaukaiseen menneisyyteen. Yleensä ajatellaan, että keskenään ristiriitaiset tapahtumat eivät ole mahdollisia. Jos ihminen siirtyisi sopivan ajanjakson menneisyyteen, hän voisi estää oman syntymänsä, mikä on ristiriitainen tilanne.

Menneisyyttä voidaan tulevaisuuden tekniikalla tallentaa esimerkiksi tietokoneiden muisteihin, ja on periaatteessa mahdollista tallentaa vaikka ihmisen koko elämä tietokoneiden muisteihin. Epäilemättä tämä helpottaisi elämänkertojen kirjoittajien tai historian tutkijain työtä. Menneisyyden muistiin siirtäminen ei kuitenkaan ole aikamatka menneisyyteen.

Karhu ja muut talviunta nukkuvat voivat siirtyä tulevaisuuteen elintoimintojaan hidastamalla. Eräillä hyönteisillä on aivan oikeaa pakkasnestettä, joten ne säilyvät lepotilassa talven yli jäätymättä.

Karhukaiset saattavat lepotilassa säilyä hengissä avaruudessa.

Eräiden suhteellisuusteorioiden mukaan aikaa voitaisiin hidastaa muillakin keinoilla, esimerkiksi suurella painovoimakentällä (jota suhteellisuusteoriat kutsuvat avaruuden kaareutumiseksi) ja valon nopeutta lähentyvillä nopeuksilla.

Nykytekniikalla ihmisen siirtyminen tulevaisuuteen ei ole mahdollista. On mahdollista, että esimerkiksi seuraavaan jääkauteen mennessä suomalaiset oppisivat nukkumaan talviunta ja voisivat siirtyä tulevaisuuteen eli jääkauden jälkeiseen aikaan.

Tieteiskirjallisuus on esittänyt, että kaikki mahdolliset kaikkeudet olisivat olemassa ja että siirtyminen menneisyyteen olisi mahdollista siirtymällä johonkin toiseen mahdolliseen kaikkeuteen. Tällaisten muiden kaikkeuksien olemassaolosta ei kuitenkaan ole minkäänlaisia kokeellisia havaintoja, joten niitä on toistaiseksi pidettävä mielikuvituksen tuotteina.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa selvää, mitä Wellsin Aikakone – romaanissa tapahtuu.
  • Mitä Herbert Spencer ja nykyiset sosiobiologit väittävät?
  • Tutustukaa Internetin avulla Richard Dawkinsin ajatuksiin.
  • Haluaisitko siirtyä tulevaisuuteen? Miksi?
  • Haluaisitko siirtyä menneisyyteen? Miksi?
  • Onko tulevaisuuteen siirtyminen mielestäsi mahdollista?
  • Onko menneisyyteen siirtyminen mielestäsi mahdollista?
  • Tutkikaa millä nopeudella avaruusalukset liikkuvat.
  • Mitä tarkoittaa kaksosparadoksi. Mitä siihen on esitetty ratkaisuksi?

Luontoa uhkaavat tekijät

Ihmisen kuuluvuus elolliseen luontoon



Ihminen on luokitellut elollisen luonnon jakautuvan ja kasvikuntaan. Ihminen kuuluu eläinkuntaan. Hän on selkärankainen ja nisäkäs, sillä hänellä on selkäranka ja hän imettää lapsiaan. Hän kuuluu kädellisiin nisäkkäisiin ja hänen lähimpiä elossa olevia sukulaisiaan ovat simpanssi, gorilla ja oranki.

Muiden eläinten tapaan ihminen hengittää sisään hengityksessä ainetta nimeltä happi ja uloshengityksessä ainetta nimeltä hiilidioksidi. Hiiliyhdisteiden hidas palaminen ihmisen elimistössä pitää hänet lämpimänä. Hiilen ja hapen yhdiste hiilidioksidi poistuu uloshengityksessä. Ihminen syö hiilihydraatteja kuten leipää ja perunaa, rasvoja kuten margariinia, kasvisöljyjä ja voita sekä valkuaisaineita kuten juustoja, kananmunia ja lihaa.

Muiden eläinten tapaan ihminen tuottaa jätteitä mm. ulosteiden muodossa.

Ihminen eroaa muista eläimistä mm. siinä suhteessa, että hän käyttää monia työkaluja sekä suhteellisen mutkikasta kieltä. Lähimmät sukulaisemme simpanssit ja gorillat pystyvät vain yksinkertaisten työvälineiden ja yksinkertaisen kielen käyttöön.

Ihmisen riippuvuus muusta luonnosta

Jotta ihminen voisi säilyä hengissä, hänen täytyy hengittää happea. Happea ei ole aina ollut vapaana kaasuna ilman seassa. Kauan sitten ilmakehän happi oli sidoksissa hiileen ja muihin aineisiin. Siihen aikaan maapallon ilmaa ei voinut hengittää. Merien ja metsien kasvit ovat vapauttaneet hapen. Yhä ilman hengitettävyys riippuu kasvien säilymisestä. Jos merien leväkasvit kuolevat merien saastumisen seurauksena ja jos sademetsät hakataan pois, ilman happipitoisuus voi laskea niin, että ihmiselle tulee hengitysvaikeuksia.

Ihminen ei pysty itse valmistamaan elottomista aineista ravintoaan. Ihminen tarvitsee ravinnon tuottamiseen välttämättä kasveja. Jos maaperä saastuu niin, ettei kasveja voida enää viljellä, tai jos autiomaat valtaavat entiset pellot, ihmiseltä loppuu ruoka.

Luonnon tasapaino

Luonnon järjestelmässä esiintyy tuottajia kuten kasvit, joita eläimet syövät kuluttajia (kuten eläimet) ja hajottajia (kuten sienet ja bakteerit, jotka käyttävät hyväkseen kuolleita kasveja ja eläimiä).

Tunturisopuli on pieni Lapissa elävä eläin. Se kuluttaa sammalia. Aika ajoin sopuleita on vähän ja sammalet pääsevät lisääntymään. Tämän jälkeen sopulit lisääntyvät nopeasti, mutta sitten loppuvat sammalet, ja sopulit kuolevat tai muuttavat toiselle seudulle.

Sopulin ja sammalen muodostama luonnon järjestelmä on hyvin yksinkertainen, ja sen tasapaino ei ole kovin hyvä. Mitä monipuolisempaa elollinen luonto on, sitä tasapainoisempaa se on. Tavallisesti petoeläimet syövät kasvissyöjiä ja pitävät kasvissyöjien määrää kurissa.

Ihminen on toiminnallaan hävittänyt monia kasvi- ja eläinlajeja. Tämä vaikuttaa myös luonnon tasapainoon. Järjestelmä yksinkertaistuu, ja tasapaino saattaa järkkyä.

Luonto ihmiselämän säätelijänä

Luonnon tuotantokyky on rajallinen eikä sitä voida kuinka paljon hyvänsä lisätä. Ihmisen on hyväksyttävä tämä tosis. On esiintynyt merkkejä siitä, että luonnon tuotantokyky on jopa laskenut. Ei voida kuvitella, että jonkin maan tai maapallon asukasluku voisi rajatta kasvaa.

Ihmiskunnan pitäisi päästä sekä paikallisesti että maapallon laajuisesti tasapainoon luonnon kanssa, mikäli se on vielä mahdollista.

Jos ihmiskunta ei pääse tasapainoon luonnon kanssa, sitä odottaa joukkomittainen kuolema kuten tunturisopuleja sen jälkeen, kun ne ovat syöneet ravinnon loppuun.

Luonnonsuojelu

Osa luonnonvaroista on uusiutumattomia. Kun öljy ja kallioperän metallit on kulutettu loppuun, niitä ei saada mistään lisää. Näitä luonnonvaroja tulisi säästää.

Osa luonnonvaroista kuten metsät, uusiutuu. Näitä luonnonvaroja pitäisi suojella ja hoitaa huolella.

Pilaantumisen ehkäisy on ihmisen säilymisen kannalta tärkeää. Muuten kuolemme kuten suljettuun tilaan joutuneet eläimet.

Me hengitämme ilmaa. Ilmakehän ja ilman suojelu on tärkeää jo tästä syystä. Ilman mukana kulkevat saasteet saattavat tuhota metsiä ja järviä.

Me juomme vettä. Vesien suojelu on jo tästä syystä tärkeää. Meret tuottavat meille hengitettävää happea. Emme saa antaa merten kasvien kuolla. Vedet tuottavat kalaa ja syötävää. Ei ole viisasta tuhota tällaista ruoka-aittaa.

Ympäristömyrkyt tuhoavat maaperää, kasveja, eläimiä, vesistöjä ja lopulta myös ihmisiä. Jätehuollon järjestäminen on tärkeää. Vaarallisten myrkkyjen käyttöä tuotannossa on vähennettävä.

Myös melu on saastetta. Suurissa kaupungeissa ja tehtaissa melu saattaa olla hermoja rasittavaa.

Luonto ja kulttuurimaisema



Yllä kulttuurimaisema

Jo luonnon tasapainon säilyttämisen ja tutkimisen kannalta alkuperäisen luonnon säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Luonnonsuojelualueita on lisättävä.

Eläimistö, kasvisto ja myös maisema tarvitsevat suojelua. Suojelua tarvitsevat sekä luonnonmaisema että kulttuurimaisema.

Meidän on opittava käyttäytymään oikein liikkuessamme luonnossa. Luontoa ei tule hävittää tai roskata. Aroilla alueilla kuten Lapin tuntureilla pitäisi käyttää entisiä polkuja, sillä kasvien kasvaminen kylmässä ilmastossa vie pitkiä aikoja.

Tunturien metsiä on suojeltava, koska puut kasvavat Lapissa hyvin hitaasti.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa, millainen luonnon käyttö on välttämätöntä, mikä tarpeellista, mikä tarpeetonta ja mikä vaarallista.
  • Millä tavalla olet havainnut ympäristön saastumista kotiseudullasi?
  • Mitä voisit itse tehdä saastumisen vastustamiseksi?

Suotutkijat ovat järkyttyneitä Suomen soiden tilasta



STT 25.7.2006

Kansainväliset tutkijat ovat järkyttyneitä siitä, että monet suomalaiset suot on peruuttamattomasti tuhottu metsäojituksella, maataloudella ja turpeennostolla.

Kansainvälisen soidensuojeluseuran yli 50 asiantuntijaa 21:stä eri maasta tutustui reilun viikon ajan Suomen soihin Lapista etelärannikolle.

Suotutkijoiden retki päättyi tänään Hämeen luontokeskuksessa Tammelassa järjestettyyn kongressiin. Julkilausumassaan tutkijat arvioivat lisäksi, että soiden tuhoa Suomessa tukee heidän mukaansa kieroutunut väite, että turve on uusiutuva luonnonvara.

Kansainvälinen soidensuojeluseura kehottaa Suomea nopeasti luopumaan turpeesta energianlähteenä.

Turvesoita on tällä hetkellä noin 60 000 hehtaaria, mutta varauksia on tuntuvasti enemmän. Suomen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on miltei 10 miljoonaa hehtaaria eli lähes kolmannes maan pinta-alasta.

Lähinnä 1970-luvulla aloitettu ojitus on johtanut siihen, että luonnontilansa menettäneitä soita on tällä hetkellä karkeasti arvioiden 3-4 miljoonaa hehtaaria. Suomen soista kymmenisen prosenttia on suojelualueita.

- Kansainvälisille tutkijoille tuli ehkä yllätyksenä se, että harvaan asutun maan suot on näinkin tehokkaasti etenkin Etelä-Suomessa ojitettu. Muun muassa metsätaloudelle tästä on ollut hyötyä. Soita on ojitettu myös turhaan eikä ympäristövaikutuksia ole riittävästi huomioitu, arvioi julkilausumaa Tammelassa kommentoinut ympäristöministeriön luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen.

Tutkijat jakoivat moitteiden lisäksi myös kiitosta. Soiden valtavan suuri monimuotoisuus teki asiantuntijoihin vaikutuksen. Suomi on julkilausuman mukaan yksi maailman merkittävimmistä suomaista. Lisäksi suomalainen tutkimus on olennaisesti lisännyt suotietämystä maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi suomen- ja saamenkieliset termit aapa ja palsa on otettu kansainväliseen käyttöön kuvaamaan pohjoisia soita.

Kansainvälinen soidensuojeluseura korostaa jäljellä olevien luonnontilaisten suoluonnontalousjärjestelmien suojelua, sillä tutkijoiden mukaan aikaisemmat ja edelleen vaikuttavat ojitukset ovat muuttaneet suoluontoa jopa kaikissa tutkimusretken kansallispuistokohteissa.

Keskustelun aiheita

  • Tehkää retki suolle. Onko suo ojitettu? Mitä kasvaja ja eläimiä havaitsitte suolla?
  • Onko turvesuo uusiutumaton energialähde? Perustele vastauksesi.
  • Millä uusiutuvalla energialla turve voitaisiin Suomessa korvata?
  • Tutkikaa, mistä johtui, että Suomessa on tehty paljon hyödyttömiä ja kannattamattomia soiden ojituksia.
  • Miten ojitetut suot voitaisiin palauttaa luonnontilaan?
  • Mitä marjoja soilla kasvaa? Mikä on niiden arvo?
  • Missä suhteessa luonnontilaiset suot ovat hyödyllisempiä kuin ojitetut suot?

Miten voin vaikuttaa luonnon säilymisen hyväksi

Miksi valita luontoa säästävästi?

Teollisuusmaiden asukkaiden kulutustottumukset ovat kestämättömät.

Viidesosa maapallon väestöstä kuluttaa lähes neljä viidesosaa sen voimavaroista. Jos kaikki eläisivät ja kuluttaisivat länsimaiseen tapaan, niin ihmisten tarpeita varten tarvittaisiin useamman maapallon luonnonvarat.

Kulutuksen epätasainen jakautuminen aiheuttaa sen, että osalla maapallon asukkaista on aivan liikaa ja toisilla aivan liian vähän.

Keskustelun aiheita

  • Omistako turhia tavaroita. Jos omistat, niin miksi omistat?
  • Oletko ajatellut kierrättää turhia tavaroita?
  • Miten turhien tavaroiden kierrättäminen tapahtuu?
  • Millä tavalla köyhät ihmiset hyötyvät kierrättämisestä?
  • Mahtaako eläkepommi vähentää turhaa kulutusta?

Vaikuttamisen aika on nyt

Juuri nyt ja tulevan vuosikymmenen aikana tehtävät päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka maapallon tila kehittyy pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa.

Tähän vaikuttaa muun muassa se, miten ja kuinka voimakkaasti teollistuvien maiden kuten Kiinan luonnonvarojen käyttö sekä tuotanto- ja kulutusrakenteet kehittyvät, ja se, kuinka rohkeita päätöksiä yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä tehdään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja torjumiseksi.

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla väestön räjähdysmäinen kasvu kehitysmaissa vaikuttaa ilmastonmuutokseen?
  • Miten väestönkasvua pitäisi sinun mielestäsi hillitä?

Kuluttaminen ei tuo onnea

Arkielämässä kuluttaminen ei tee ihmistä onnelliseksi, vaan onnellisuus on kiinni aivan muista elämäntapaa koskevista valinnoista. Luonnonvarojen säästäminen ei sulje pois onnellisia perhesuhteita, terveyttä tai hyviä ystäviä.

Suomessa omaa ympäristökuormitustaan voi pienentää poikkeuksellisen helposti pienillä valinnoilla elintason laskematta, koska kulutamme henkeä kohti enemmän luonnonvaroja kuin melkein minkään muun maan asukkaat.

Pidemmällä tähtäimellä kestävä elämäntapa lisää hyvän elämän mahdollisuuksia myös tuleville sukupolville.

Keskustelun aiheita

  • Mikä on niukkuuden laki?
  • Lisääkö tavaroiden määrän kasvu oikeasti onnellisuutta?
  • Mikä sinusta parhaiten lisää onnellisuutta?

Arki on tärkeä

Omat arkiset valinnat vaikuttavat siihen, myydäänkö lähikaupassa luomua tai pärjääkö ympäristömerkitty tuote muita paremmin markkinoilla.

Bensaa säästämällä voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja metallia kierrättämällä vähentää ympäristölle haitallisen kaivostoiminnan tarvetta.

Kannustamalla ympäristöä säästäviin valintoihin voidaan vaikuttaa myös muiden kulutustottumuksiin.

Kannattaa kuitenkin miettiä, miten säästäviä vaihtoehtoja esittää perheelleen, ystävilleen tai muille kuluttajille: omia valintoja koskevat asiat koetaan helposti hyvin henkilökohtaisiksi.

Syyllistäminen nykyisistä valinnoista saattaa aiheuttaa suuttumusta, eikä silloin haluta edes kuunnella uusia ehdotuksia.

Ympäristöystävällisten valintojen tekeminen edellyttää aitoa kiinnostusta asiaan, kannustusta toimia oikein ja tietoa siitä, mitkä vaihtoehdot ovat oikeasti hyviä.

Keskustelun aiheita

  • Millä perusteella sinun perheesi valitsee kaupasta tuotteet?
  • Onko perheessäsi auto?
  • Jos on, ajetaanko sillä paljon sellaisia ajoja, jotka eivät ole välttämättömiä?

Valitsemalla vaikutat

Joka tapauksessa useimmat tekomme vaikuttavat ympäristöön ja tulevaisuuteen eri puolilla maailmaa, vaikka siitä ei arkielämässä piittaisikaan.

Jokainen ihminen pystyy vaikuttamaan valinnoillaan ympäristön tilaan myönteisesti – toiset enemmän ja toiset vähemmän, olosuhteista riippuen.

Valinnan mahdollisuuksia voi rajoittaa muun muassa taloudellinen tilanne tai vaihtoehtojen vähyys, eikä täydelliseen ekoelämään ole aina mahdollisuutta.

Jokainen voi kuitenkin kantaa kortensa kekoon ja pyrkiä ympäristöystävälliseen elämäntapaan, pienikin teko on tärkeä!

Esimerkiksi ruokaostoksilla käydään lähes päivittäin, ja vuosien myötä yhden ihmisen pienistä valinnoista kertyy huomattava vaikutus ympäristöön.

Keskustelun aiheita

  • Miten ruokaostoksilla voidaan valita ympäristöystävällisesti?
  • Onko perheessäsi pulaa ruuasta tai heitetäänkö perheesäsi käyttämätöntä ruokaa jätteisiin?
  • Syödäänkö perheessäso terveellisesti?

Vihjeitä luontoa säästävään elämään

Säästä materiaalia

Hanki uutta tavaraa vain todelliseen tarpeeseen. Suosi lainaamista ja vuokraamista aina kun se on mahdollista. Jos hankit uusia tavaroita, hanki käytettyä ja kestävää, uudelleenkäytettävää tai kierrätettävää. Vältä myös ylimääräisiä ja kierrätyskelvottomia pakkauksia.

Vähentämällä turhaa kulutusta paitsi säästetään luonnonvaroja, vältetään myös tuotannon ja jätteen aiheuttamia ympäristöongelmia.

Tee harkittuja energiavalintoja

Energiaa säästämällä voi vähentää sähkön kokonaiskulutusta ja uuden energiantuotannon tarvetta.

Fossiilisten polttoaineiden kuluttaminen lisää ilmastonmuutosta, ja ydinenergian tuotantoon liittyy suuria ympäristöriskejä niin polttoaineen valmistuksessa kuin käytössäkin.

Voit siirtää sähkösopimuksesi sellaiseen sähköyhtiöön, joka tarjoaa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä.

Käytä liikkumiseen polkupyörää ja julkisia kulkuvälineitä.

Myös kaukaa tuotujen elintarvikkeiden kuljetus vaatii fossiilisia polttoaineita, ja suosimalla lähellä tuotettuja tuotteita voit vähentää tarpeetonta bensanpolttoa.

Katso, mitä syöt

Ruokavalinnoilla on merkittävä vaikutus elämämme ympäristökuormitukseen. Lähi- ja kasvisruoan lisääminen, viljellyn kalan välttäminen, luomun suosiminen ja kieltäytyminen uhanalaisesta ateriasta myös matkaillessa ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten ruualla voidaan vaikuttaa. Ruokaa ei kannata heittää roskiin.

Ruokavalintoihin liittyy myös paljon eläinten oikeuksia ja hyvinvointia koskevia kysymyksiä. Tieto eläinten huonosta kohtelusta voi viedä pihvinhimot myös ympäristönsuojelijalta.

Suosi reilua

Reilun kaupan tuotteet eivät Pohjois-Euroopasta katsottuna ole lähiruokaa, mutta niihin liittyy kiistattomia hyötyjä. Monet reiluina vaihtoehtoina löytyvät elintarvikkeet kuten kahvi ja hedelmät tuotetaan joka tapauksessa kaukana. Reilun kaupan tuotteista kehitysmaan tuottajat ja työntekijät saavat oikeudenmukaisen hinnan.  Reilun kaupan merkki takaa myös sen, että ympäristövaatimukset huomioidaan paremmin kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Ota selvää

Tässä esitetyt vihjeet ovat suuntaa-antavia, ja ympäristömyönteisten valintojen tekeminen vaatii aina tapauskohtaista harkintaa.

Valintojen tekemistä voi vaikeuttaa tiedon puute tuotteen alkuperästä, valmistusmateriaalista ja muusta taustasta.

Usein on myös vaikeaa ratkaista, mitä tekijöitä painottaa valintoja tehdessään: Onko kaukaa tuotu luomuomena parempi vaihtoehto kuin lähellä tuotettu teho-omppu?

Keskustelun aiheita

Mitä yllä olevista keinoista lapsi voi käyttää?
Mitä yllä olevista keinoista perhe voi käyttää?
Mitä yllä olevista keinoista koulu voi käyttää?

Mihin en voi vaikuttaa

12 asiaa, joihin et voi vaikuttaa

  • Et voi vaikuttaa jo tapahtuneisiin asioihin.
  • Et voi vaikuttaa kaikkeuteen.
  • Et voi vaikuttaa ajankulkuun.
  • Et voi vaikuttaa ikääsi.
  • Et voi vaikuttaa metrin pituuteen.
  • Et voi vaikuttaa säähän.
  • Et voi vaikuttaa loton tuloksiin.
  • Et voi vaikuttaa perintötekijöihisi.
  • Et voi vaikuttaa pituuskasvuusi.
  • Et voi vaikuttaa perhetaustaasi.
  • Et voi vaikuttaa siihen, mitä pidät totena.
  • Et voi vaikuttaa siihen, että kerran kuolet.

Keskustelun aiheita

  • Keksi kaksitoista muuta asiaa, joihin et voi vaikuttaa.

12 asiaa, joihin on vaikea vaikuttaa

  • On luonnon tapahtumia, joihin et voi vaikuttaa.
  • Et voi vaikuttaa hiustesi kasvuun.
  • On sairauksia, johin et voi vaikuttaa.
  • On ihmisiä, joihin et voi  vaikuttaa.
  • Et voi vaikuttaa siihen, rakastaako toinen ihminen sinua.
  • Et voi Suomen lakeihin
  • Et voi vaikuttaa koululaitokseen.
  • Et voi vaikuttaa valtiovarainministeriöön.
  • En voi vaikuttaa verojen suuruuteen.
  • En voi vaikuttaa sähkön hintaan.
  • Et voi vaikuttaa siihen, että sattuu onnettomuuksia.
  • Et voi vaikuttaa sellaisiin asioihin, joihin Suomen valtiokaan ei voi vaikuttaa.

Keskustelun aiheita

  • Keksi kaksitoista muuta asiaa, joihin voit vaikuttaa.

Elämänohjeita vaikuttamisesta

  • Älä lupaa asioita, joihin et voi vaikuttaa.
  • Älä lähde mukaan hankkeeseen, johon et voi vaikuttaa.
  • Jos et äänestä vaaleissa, et voi vaikuttaa.
  • Jos et osallistu, et voi vaikuttaa.
  • Tietenkään et voi vaikuttaa jos et yritä.
  • Jännittämällä ei voi vaikuttaa.

Keskustelun aiheita

  • Keksi kkuusi elämänohjetta lisää.

Voinko vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen? Miten?

Elintavat ja elinympäristö terveyttä edistäväksi

Terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä on keskeinen merkitys ihmisten omilla elintavoilla ja elinoloilla.

Liikunta ja ravinto



Sairauksia voidaan ehkäistä liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla. Valtioneuvosto on linjannut terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämistä.

Keskustelun aiheita

Liikutko liikaa, sopivasti vai liian vähän?
Onko ravintosi terveellistä vai epäterveellistä?
Onko perheelläsi varaa ostaa terveellistä ravintoa?

Päihteiden käyttö ja tupakointi

 

Alkoholin riskikulutuksen, huumausaineiden ja tupakoinnin aiheuttamat terveyshaitat pyritään ehkäisemään vaikuttamalla käyttötottumuksiin ja haitallisten aineiden saatavuuteen.

Keskustelun aiheita

  • Mitä haittavaikutuksia on pitkäaikaisella alkoholin, tupakan ja huumeiden käytöllä?
  • Mitä juopuneelle voi tapahtua?
  • Miksi alkoholista, tupakasta ja huumeista on vaikea päästä eroon?

Elinympäristö

 

Elinympäristön terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ilman puhtaus, veden laatu ja melu.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on huolehtia siitä, etteivät elinympäristössä olevat tekijät aiheuta haittaa ihmisen terveydelle.

Terveysvaikutukset syntyvät myös yhdyskuntarakenteen tasapainoisuudesta, turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja sosiaalisista kontakteista.

Terveelliseen ympäristöön kuuluu lisäksi esteettömyys. Esteettömät ympäristöt ja palvelut tukevat itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteiskunnassa. Ministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi Suomessa laajaa Design for All -verkostoa, joka tavoittelee kaikille esteetöntä elinympäristöä, saavutettavia palveluja ja helppokäyttöisiä tuotteita.
Design for All (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Keskustelun aiheita

  • Millainen on kotiseutusi ilman laatu?
  • Missä tiedät olevan huonommaan ja missä paremman ilmanlaadun?
  • Mistä ilmanlaatu johtuu?
  • Mikä on kotideutusi juoma- ja käyttöveden laatu?
  • Missä tiedät olevan huonomman ja missä paremman veden laadun?
  • Millainen yhdyskuntarakenne on sinusta viihtyisä?
  • Mitä tarkoittaa esteettömyys ja ketkä sitä tarvitsevat?

Tapaturmat



Elintapoihin ja elinympäristöön vaikuttamalla pyritään vähentämään tapaturmia, jotka ovat Suomessa merkittävä terveysriski. Esimerkiksi koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyöllä, hissien rakentamisella ja talviliukkauden torjunnalla voidaan vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen kustannuksia.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa työtapaturma?
  • Voiko työtapaturmassa kuolla?
  • Mitä vakavia vammoja työtapaturmassa voi saada?
  • Mikä on tapaturmavakuutus?
  • Miten tapaturmia voitaisi8in ehkäistä?

Työympäristö   



Työympäristöt ovat merkittäviä toimintaympäristöjä työikäiselle väestölle ja niillä on vaikutusta työssäkäyvien terveyteen. Työhyvinvoinnilla edistetään työikäisten terveyttä ja turvallisuutta.

Keskustelun aiheita

  • Millaisessa työympäristössä et haluaisi työskennellä?
  • Millaisessa työympäristössä jhaluaisit työskennellä?
  • Tulekto aikuisena työskentelemään sellaisessa työympäristössä, jossa halusiait työskennellä?

Vanhat aineistot

Tähän osioon pääset napauttamalla

tästä