Peruskoulun
elämänkatsomustieto 5

et5

Päivitetty 1.10.2014


Kaikki etkirjat löydät
tästä

Sisällysluetteloon pääset napauttamalla tästä:

Opetussuunnitelmat

Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä

Opetushallituksen ohjeen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä

Syntymäpäivien juhliminen on terveellistä.;
Tilastojen mukaan ne, jotka juhlivat eniten syntymäpäiviä, elävät muita vanhemmiksi.

Suomen parhaat vitsit 2004



Poliisi kysyi pahoinpitelyn uhrilta:
- Voitteko kuvailla, minä näköinen mies teitä löi?
- Varmasti, olin juuri kertomassa hänelle, minkä näköinen hän on, kun hän löi minua!

Suomen parhaat vitsit 2006

Puhelu hälytyskeskukseen:
- Voit sie laittaa äkkiä polliisin, meijän poika on tapellu jo varttitunnin?
- Tuota, ette sitten heti tappelun alussa soittanut?
- No kun meijän poika oli aluksi voitolla.

Suomen parhaat vitsit 2006


Sisällysluettelo:

  1. Alkulause
  2. Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon
  3. Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?
    1. Ratkaise itse
  4. Uudet aineistot alkavat tästä
  5. Mielipide ja sen perustelut
    1. Mielipide ja yritykset perustella sitä
    2. Keskustelun aiheita
    3. Miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla
    4. Keskustelun aiheita
    5. Luonteenpiirteet mielipiteiden selittäjinä
    6. Keskustelun aiheita
    7. Mitä ovat mielipiteenvapaus ja sananvapaus
    8. Keskustelun aiheita
  6. Olla samaa / eri mieltä
    1. Jo muinaiset Kiinalaiset
    2. Väittelijän keinoja
    3. Suostuttelu
    4. Keskustelun aiheita
    5. Vastapuolen torjunta
    6. Keskustelun aiheita
    7. Asiaan kuulumattomat keskustelutavat
    8. Keskustelun aiheita
    9. Väittelyn aiheita
    10. Uskonnottomat oppilaat koulussa
    11. Keskustelun aiheita
    12. Vakaumuksen vapaus
    13. Keskustelun aiheita
  7. Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto
    1. Suvaitsevaisuus
    2. Keskustelun aiheita
    3. Sorto
    4. Keskustelun aiheita
    5. Rotusorto eli rotusyrjintä
      1. Rotusyrjinnän määritelmä
      2. Rotusyrjintää ennen vanhaan
      3. Rotusyrjinnän tulo kouluopetukseen
      4. Lapsiin kohdistuva rotusyrjintärasismi
      5. Onko neekereitä olemassa?
    6. Keskustelun aiheita
  8. Mikä erottaa tiedon mielipiteestä
    1. Eino Kailan käsitteistö
    2. Todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys
    3. Keskustelun aiheita
    4. Inhimillinen tieto
    5. Keskustelun aiheita
    6. Heikko ja vahva tiedon määritelmä
    7. Keskustelun aiheita
    8. Todellisuuskäsitys vai tiede
    9. Tieto ja tietäminen
    10. Keskustelun aiheita
    11. Tarvitaanko sanaa ”totuus”
    12. Keskustelun aiheita
    13. Totuuden vastaavuuskäsitys
    14. Keskustelun aiheita
    15. Totuuden yhteensopivuuskäsitys
    16. Keskustelun aiheita
    17. Totuuden menestyksellisyyskäsitys
    18. Keskustelun aiheita
    19. Totuuden yksimielisyysteoria
    20. Keskustelun aiheita
    21. Onko totuus määriteltävissä?
    22. Keskustelun aiheita
    23. Mistä lauseista saa käyttää nimitystä ”tosi”?
    24. Keskustelun aiheita
    25. Käsitys, jonka mukaan totuus on tarpeeton sana (deflationismi)
    26. Keskustelun aiheita
    27. Käsitys, jonka mukaan käsitteen ”totuus” alaa on nykyisestä laajennettava
    28. Keskustelun aiheita
    29. Siveyslauseiden suhteellisuus
    30. Keskustelun aiheita
    31. Tiedon ja informaation ero
    32. Keskustelun aiheita
  9. Inhimillisen kielen alkuperä
    1. Keskustelun aiheita
  10. Tieto ja tutkimus: Todellisuustutkimus (entinen tiede)
    1. Keskustelun aiheita
    2. Itse itseään korjaava todellisuustutkimus
    3. Keskustelun aiheita
    4. Tiedonhankkimismenetelmät
      1. Arvovallan (auktoriteetin) menetelmä
      2. Keskustelun aiheita
      3. Uskon menetelmä
      4. Sisäisen oivalluksen (intuition) menetelmä
      5. Todellisuustutkimuksen (tieteellinen) menetelmä
    5. Keskustelun aiheita
      1. Ristiriidattomuus
      2. Keskustelun aiheita
      3. Havaintojen merkitys
      4. Keskustelun aiheita
      5. Yleistäminen havainnoista
      6. Keskustelun aiheita
      7. Tulevaisuus ei ole välttämättä menneisyyden kaltainen
      8. Keskustelun aiheita
      9. Yksikin havainto voi kumota aikaisemmat käsitykset
      10. Keskustelun aiheita
      11. Todistuksen taakka on väitteen esittäjällä
      12. Keskustelun aiheita
  11. Mistä tiedämme, että on luonnonlakeja?
  12. Keskustelun aiheita
  13. Onni, onnellisuus
    1. Onni sattumana
    2. Keskustelun aiheita
    3. Onnellisuus
      1. Jo muinaiset ihmiset
      2. Keskustelun aiheita
      3. Onnen voi periä vanhemmiltaan
      4. Keskustelun aiheita
      5. Onnellisuustutkimus
      6. Keskustelun aiheita
      7. Onneton rikas
      8. Keskustelun aiheita
      9. Ole kaunis
      10. Keskustelun aiheita
      11. Onni suosii rohkeaa
      12. Keskustelun aiheita
      13. Avoimin mielin kohti uutta
      14. Keskustelun aiheita
      15. Pelko ja huolet sokaisevat
      16. Keskustelun aiheita
      17. Hyvä itseluottamus palkitaan
      18. Keskustelun aiheita
      19. Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa
      20. Keskustelun aiheita
  14. Mikä ohjaa elämääni
    1. Elämänohjeita
    2. Keskustelun aiheita
    3. Mitä aiot tehdä elämälläsi
      1. Terveellinen elämäntapa
      2. Keskustelun aiheita
      3. Itseluottamus
      4. Keskustelun aiheita
      5. Valintamahdollisuuksien säilyttäminen
      6. Keskustelun aiheita
      7. Ympäristö, josta saa apua
      8. Keskustelun aiheita
      9. Elämänsuunnitelma
      10. Keskustelun aiheita
      11. Vastoinkäymiset
      12. Keskustelun aiheita
      13. Emootioiden hallinta
      14. Keskustelun aiheita
      15. Vapaa-aika
      16. Keskustelun aiheita
      17. Todenmukainen todellisuuskäsitys
      18. Keskustelun aiheita
      19. Propagandan torjuminen
      20. Keskustelun aiheita
      21. Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa
      22. Keskustelun aiheita
  15. Arvon ja normin käsitteet
    1. Arvo, normi, vastuu ja vapaus
      1. Mitä arvot ovat
      2. Keskustelun aiheita
      3. Arvojen ja tosiasioiden suhde
      4. Keskustelun aiheita
      5. Arvot ja kulttuurit
      6. Keskustelun aiheita
      7. Itseisarvot ja välinearvot
      8. Keskustelun aiheita
      9. Normi
      10. Keskustelun aiheita
      11. Vastuu ja vapaus
      12. Keskustelun aiheita
  16. Mitä arvoja toteutan elämässäni
    1. Keskustelun aiheita
  17. Millainen ihminen haluan olla
    1. Erilaisia luonteenpiirteitä
    2. Luonne
    3. Keskustelun aiheita
    4. Aivojen välittäjäaineet
    5. Mielialavaihtelut
    6. Keskustelun aiheita
    7. Tunnollisuus / välinpitämättömyys
    8. Koulumenestykseen vaikuttavia luonteenpiirteitä
    9. Pehmeys / kovuus
    10. Keskustelun aiheita
    11. Luonneryhmiä
    12. Heikko itsehallinta 3-vuotiaana ennusti aikuisuudessa
    13. Sukupuolikohtaisia eroja
    14. Keskustelun aiheita
    15. Ihminen valitsee ympäristöjä
    16. Riskitekijöiden kasaantuminen samoille ihmisille
    17. Keskustelun aiheita
  18. Kulttuurin käsite
    1. Yleinen valtarakene (kulttuuri) ja yhteisö
    2. Keskustelun aiheita
    3. Kulttuuritutkimus
      1. Lähde
      2. Mikä yleinen valtarakenne on
      3. Valtarakenteen historia
      4. Millä tavalla elämämme on historiallista
      5. Aika historiassa
      6. Ilmiöiden historiallinen luonne
      7. Syvärakenne ja toiminta
      8. Inhimillisten käsitysten vuorovaikutteisuus
      9. Historiallisen tiedon vaikuttavuus
      10. Valtarakenteiden tutkimus
      11. Historia tutkimuksen osana
      12. Elämismaailma
    4. Keskustelun aiheita
    5. Valtarakenneperintötekijät (meemit)
      1. Ihmiset ja muut eläimet
      2. Ei kuolematonta sielua
      3. Käsitteen "meemi" synty
      4. Mitä meemit ovat
      5. Miten meemit haittavat tämän oppiaineen opetusta
    6. Keskustelun aiheita
    7. Yleinen valtarakenne ja luonto
      1. Lähteet
      2. Ympäristö, luonnontutkimus ja valtarakenne
    8. Keskustelun aiheita
  19. Suomalainen kulttuuri
    1. Suomalaisen kulttuurin sisällysluettelo
    2. Suomalainen sauna ja riihi
    3. Keskustelun aiheita
  20. Suomalaiset vähemmistöt
    1. Elämänkäsitysvähemmistöt
      1. Muinainen yhteiskunta ja vähemmistöjen suvaitseminen
      2. Erilaisten käsitysten suvaitsemiseen vaikuttaneita tekijöitä
      3. Jumalattomat ja uskonnolliset vähemmistöt Suomessa
    2. Keskustelun aiheita
    3. Muita vähemmistöjä
      1. Ihmisrodut
      2. Keskustelun aiheita
      3. Siirtotyöläiset
      4. Keskustelun aiheita
      5. Saamelaiset
      6. Keskustelun aiheita
      7. Romaanit
      8. Keskustelun aiheita
      9. Suomenruotsalaiset
      10. Keskustelun aiheita
      11. Vammaiset
      12. Keskustelun aiheita
      13. Alkoholismi ja huumausaineiden väärinkäyttö
      14. Keskustelun aiheita
    4. Syrjintä
    5. Tehtäviä
  21. Maailmanperintö
    1. Maailmanperintöluettelo
    2. Historia
    3. Yleissopimus
    4. Organisaatio
    5. Maailmanperintökeskus
    6. Maailmanperintörahasto
    7. Kohteet
    8. Ehdokkuus
    9. Kriteerit
    10. Vaarantuneet kohteet
    11. Vaikutukset
    12. Kritiikki ja ongelmat
    13. Aineeton kulttuuriperintö
    14. Keskustelun aiheita
  22. Taide kulttuurin muotona
    1. Mitä taide on?
    2. Voidaanko taide määritellä
    3. Yhteiset piirteet
    4. Keskustelun aiheita
    5. Erilaisia teorioita taiteesta
      1. Merkityksellinen muoto
      2. Kehäpäätelmä
      3. Periaatteessa kumoamaton
      4. Keskustelun aiheita
      5. Taide ajatuksena tai tunteena taiteilijan päässä
      6. Ovatko taideteokset vain jälkiä siitä, mitä oli taiteilijan päässä
      7. Kaventaa taiteen aluetta
      8. Keskustelun aiheita
      9. Taide laitoksena
      10. Mikä erottaa hyvän taiteen huonosta?
      11. Kehäpäätelmä
      12. Mistä syystä jotain pidetään taiteena
      13. Keskustelun aiheita
    6. Taidearvostelu
      1. Voidaanko taiteilijan tarkoitukset ja työ erottaa toisistaan
      2. Teoksen alkuperää ei pidä sekoittaa teoksen merkitykseen
      3. Iva
      4. Rajoittaa liikaa taidearvostelua
      5. Keskustelun aiheita
    7. Esitys, tulkinta ja alkuperäisyys
      1. Suorituksen historiallinen alkuperäisyys
      2. Arvostelua esityksen alkuperäisyyden vaatimukselle
      3. Hyvää voi olla myös muu kuin alkuperäinen musiikki
      4. Historiallinen tulkinta ei tee oikeutta taiteilijan työlle
      5. Keskustelun aiheita
    8. Taide ja huijaus
      1. Onko alkuperäinen arvokkaampi kuin väärennös
      2. Hinta, itsekorostus, jäänteet menneisyydestä
      3. Täydelliset väärennökset
      4. Väärentäjän arvo taiteilijana
      5. Taideväärennösten siveys
      6. Keskustelun aiheita
  23. Tasa-arvo ja rauha
    1. Väkivallan syyt, muodot ja seuraukset
      1. Väkivallan määritelmä
      2. Keskustelun aiheita
      3. Tahallisuus
      4. Väkivaltaisten kuolemien arvioitu määrä koko maailmassa v. 2000
      5. Väkivallan syyt
      6. Väkivallan muodot
      7. Väkivallan seuraukset
      8. Väkivallan ekäiseminen
      9. Keskustelun aiheita
    2. Miten voin edistää rauhaa?
      1. Rauha
      2. Rauhanliike Suomessa
      3. Rauhanaate eli pasifismi
      4. Keskustelun aiheita

    3. Tasa-arvo
      1. Poliittinen päämäärä
      2. Mitä tarkoitamme tasa-arvolla?
      3. Keskustelun aiheita
      4. Taloudellinen tasa-arvo
      5. Keskustelun aiheita
      6. Taloudellista tasa-arvoa vastaan esitettyä arvostelua
      7. Keskustelun aiheita
      8. Ihmisten tuottavuuden erilaisuus
      9. Tehtäviä
      10. Ihmisten tarpeiden erilaisuus
      11. Tehtäviä
      12. Tulonsiirtojen vastustajat
      13. Keskustelun aiheita
      14. Mahdollisuuksien tasa-arvo
      15. Kiintiöt
      16. Keskustelun aiheita
      17. Käänteinen syrjintä
      18. Keskustelun aiheita
      19. Käänteisen syrjinnän arvostelua
      20. Keskustelun aiheita
    4. Demokratia
      1. Mitä se on
      2. Demokratia on "yleistä hyvää"
      3. Demokratia on tapa valita vastuulliset päättäjät
      4. Demokratia on keskustelua
      5. Miten demokratian tunnistaa?
      6. Keskustelun aiheita
    5. Millaisessa maailmassa haluaisin elää
      1. Kuvittele
      2. Keskustelun aiheita
  24. Siveysongelma eli eettinen ongelma
    1. Siveysarvostelma eli moraaliarvostelma
      1. Keskustelun aiheita
    2. Siveyspulma eli moraalidilemma
      1. Mikä on dilemma?
      2. Heinzin dilemma
      3. Keskustelun aiheita
      4. Keskitysleiriongelma
      5. Keskustelun aiheita
      6. Pelastusveneongelma
      7. Keskustelun aiheita
      8. Sophien valinta
      9. Keskustelun aiheita
      10. Sheriffin ongelma
      11. Keskustelun aiheita
    3. Miten voin arvioida teon moraalista eli siveellistä oikeutusta?
      1. Oikeutettu, ei oikeutettu
      2. Hyvä tahto
      3. Velvollisuus
      4. Esikuvat
      5. Teon seuraukset
      6. Tekojen laittomuus
      7. Muiden neuvonta painostus
      8. Äkä ole ajopuu
    4. Keskustelun aiheita
    5. Oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja
      1. Ongelmatyyppejä
      2. Koulukiusaaminen
      3. Lähteet
      4. Kiusaaminen on hyvin yleistä
      5. Kiusaaminen on erilaista pojilla ja tytöillä
      6. Mikä on kiusaamista
      7. Kiusaamisen muotoja ovat
      8. Kiusaaminen on yleisintä maaseudulla
      9. Lapset voivat kiusata aikuisia
      10. Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä
      11. Erilaisia kiusataan
      12. Uusien oppilaiden kiusaamisperinteet
      13. Kiusattujen vanhemmat usein pehmeitä
      14. Alistuminen edistää kiusaamista
      15. Opettajat kiusaavat harvoin
      16. Millainen kiusaaja on
      17. Kiusaus tapahtuu usein yhdessä
      18. Aikuisten välinpitämättömyys edistää kiusausta
      19. Kiusaaminen aiheuttaa vammoja
      20. Mitä kiusaamiselle voi tehdä
      21. Keskustelun aiheita
      22. Sellaiset pienet ongelmat, joista voidaan keskustella
  25. Kestävä kehitys
    1. Kestävän kehityksen määritelmä
      1. Keskustelun aiheita
    2. Minä ja kestävä kehitys
      1. HSY
      2. Arjessa
      3. Ristikko
      4. Miljoonia kiloja ruokaa roskikseen
      5. Keskustelun aiheita
    3. Maailmanperintö ja ympäristö
    4. Keskustelun aiheita
  26. Vanhat aineistot

Alkulause

On väitetty ettei siveystutkimusta (etiikkaa) voida opettaa peruskoululaisille. Käsitykseni on, että tämä aineisto kumoaa jo olemassaolollaan esitetyt väitteet.

Tämä aineisto ei opeta nuoria johonkin erityiseen siveysjärjestelmään, koska järjestelmistä ei olla edes yhtä mieltä, vaan pikemmin pyrkimyksenä on opettaa, miten siveysongelmia tulisi käsitellä.

Vastuu kaikista kirjan kömmähdyksistä on tietysti allekirjoittaneella.

Peruskoululaisia silmällä pitäen eräitä käsitteitä on pyritty yksinkertaistamaan verrattuna esimerkiksi filosofien käyttämiin. Kirjan käyttäjien toivotaan esittävän mielipiteensä tehdyistä ratkaisuista.

Helsingissä 6.1.2011

Erkki Hartikainen

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon

Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60.000, helluntailiikkeeseen yli 50.000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70.000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?

Ratkaise itse

Kun alat puhua, aloitatko ”Minun katsomukseni on…
vai
Minun käsitykseni on…

Uudet aineistot alkavat tästä

Mielipide ja sen perustelut

Mielipide ja yritykset perustella sitä

Mielipide on joko emootio tai yksittäisen ihmisen tai ihmisyhteisön puutteellisiin tietoihin perustuva käsitys jostain asiasta.

Mielipiteitä voidaan yrittää perustella tosiasioilla, mutta eri ihmiset saattavat vetää samoista tosiasioista mitä erilaisimpia johtopäätöksiä.

Ihmisillä on taipumus pitää kiinni mielipiteistään riippumatta siitä, mitä vastaperusteluja hänelle esitetään.

Jos mielipide koskee tosiasioita, saattaa olla mahdollista, mikä mielipiteista vastaa parhaiten tosiasioita.

Mielipiteisiin vaikuttavat mm. ihmisen oma kyky ymmärtää asioita hänen emootionsa ja hänen toiveensa ja pelkonsa.

Sellaista mielipidettä, jota ei voida helposti muuttaa, kutsutaan vakaumukseksi. Uskontoihin liittyy usein vakaumus, jota kutsutaan uskoksi.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että monet ihmiset pitävät tiukasti kiinni mielipiteistään, vaikka esitettyjen vastaväitteiden perusteella heidän luulisi luopuvan niistä?
  • Millä tavalla kasvatus vaikuttaa lasten ja nuorten mielipiteisiin?
  • Miksi koulussa ei pitäisi opettaa mielipiteitä vaan tietoa?
  • Millä tavalla usko ja vakaumus eroavat toisistaan?
  • Saako makuasioista kiistellä?
  • Mistä johtuu, että eri ihmisillä on aivan vastakkaisia jäsitykseiä siitä, mikä on hyvää ja mikä pahaa?
  • Mistä johtuu, että eri ihmisillä on aivan vastakkaisia käsityksiä siitä, mikä on kaunista ja mikä on rumaa?

Miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla

Mielipidetutkimuksilla selvitetään ihmisten mielipiteitä monista asioista. Liittämällä mielipiteisiin ns. taustamuuttujia selvitetään millaisilla ihmisillä on juuri määrätynlaisia mielipiteitä.

Näitä tutkimusaluetta laajentamalla voitaisiin selvittää, miksi ihmisillä on sellaisia mielipiteitä kuin heillä on, mutta tällaista tutkimusta ei ole juuri tehty.

Yhteiskunnissa pidetään itsestään selvinä erilaisten mielipiteiden syyt ja mikään eturyhmä ei katso hyötyvänsä tällaisten tutkimusten tekemisestä. Tietosuoja vaikeuttaa tarvittavien tietojen saamista ja suuri muuttujamäärä vaatii suurten ihmismäärien tutkimistä ja tämä on erittäin kallista.

Ihmiskunta voisi kuitenkin hyötyä mielipiteiden alkuperän selvittämisestä. Kun kasvat isoksi, rikastu ensin ja käytä sitten rahat tähän tutkimukseen.

Ihmisellä on joukko perittyjä taipumuksia erityyppisiin emootioihin. Jos emootiot kokonaan puuttuvat, kyseessä saattaa olla osykopatti, jota on tarkasteltu muualla näissä aineosyoissa.

Käytännössä ihmisen kasvuympäristä luo hänen mielipiteensä. Tätä ilmiötä sanotaan sosiaalistumiseksi.

Erilaiset aatteet saattavat muuttaa kasvutnpäristöstä saatuja mielipiteitä Koko ajan leviää erilaisia ajatusmuoteja.

Ihmisen sosialistamat tai muuten omaksumansa arvot vaikuttavat hänen mielipiteisiinsä.

Itsekkyys on tärkeä mielipiteiden muodostaja.

Joukossa tyhmyys tiivistyy, ihmisryhmä, johon ihminen kuuluua, vaikuttaa hänen mielpiteisiinsä.

Yleistä mielipidettä muokataan mm. tiedotusvälineillä. Erityisesti tiedotusvälineiden omistajat ja muut vallanpitäjät voivat vaikuttaa mielipiteeseen vahvasti.

Vaalikampanjat ovat suurimittaista mielipiteenmuokkausta. Pienillä vähemmistöillä ei yleensä ole mahdollista osallistua vaalikampanjoihin, koska niillä ei ole siihen varaa ja koska vallanpitäjät ovat settaneet äänikynnyksiä ja hyötyvät mm. itse luomistaan vaalipiireistä ja julkkiksista.

Mielipiteillä on taipumus tasoittua taloudellisen vallan pitäjien tai paikallisten uskontojen määräämään suuntaa.



Yhdysvalloissa on olut kaikkea, myös sisällissota.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa mielipiteet voivat kärjistyä, ja viime vuisisadalla Suomessakin oli sisällissota.

Keskustelun aiheita

  • Kirjoittakaa mielipiteenne kouluruuasta paperilapuille nimettöminä ja sekoittakaa laput. Kirjoittakaa erilaiset mielipiteet taululle vaikka aakkosjärjestyksessä. Mitsä mielipiteiden nämä mielipiteiden erot johtuvat?
  • Mistä johtuu, että Suomessa on poliittisia puolueita, jotka ovat eri mieltä asioista?
  • Miksi edes presidentti ja pääministeri saattavat olla eri mieltä.
  • Voivatko ystävät olla sioista eri mieltä?
  • Mihin erimielisyydet saattavat johtaa?
  • Voiko olla eri mieltä tosiasioista? Miksi?

Luonteenpiirteet mielipiteiden selittäjinä

Kun eräältä henkilöltä kysyttiin, onko hän erehtynyt koskaan, hän vastasi, ettei hän ainakaan ole myöntänyt erehtyneensä.

Jotkut myöntävät erehdyksensä huomattavasti harvemmin kuin toiset. Joillakin on bahva oikeassa olemisen tarve.

Monet ajattelevat ajattelevansa itse eivätkä anna muiden ajatuksille kovin uurta arvoa.

Jotkut saattavat pitää muodollisesti kiinni myös sellaisista ajatuksista, jotka he tietävät virheellisiksi. Ajatuksista kiinni pitäminen on eräs vallan käytön muoto.



Omien mielipiteiden salaamisella saatetaan saavutta jotain etua. Kerrotaan, että savolainen saattaa vastata kysyttäessä jotain: En ota kantaa puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin. Savoksi: En ota kantoo puolesta ekä vastaan, pikemmiinnii päen vastoen.

Jatkuva valehteleminen saattaa saada asianosaisen itsekin pitämään omia valjeitaan tosina. Erään Englannin kuninkaan kerrotaan valehdelleen olleensa Waterloon taistelussa niin monta kertaa, että hän vahoilla päivillään itsekin uskoi ollensa siellä.

On helppoa olla enemmistön kanssa samaa mieltä pysähtymättä itse ajattelemaan.  ielä harvinaisempaa on, että ihminen ryhtyy ottamaan selvää tosiasioista.

Jotkut haluavat olla omissa oloissaan ja jotkut haluavat tuoda omia ajatuksiaan koko ajan julki. Eräästä helsinkiläisestä lähiöravintolasta kuuluu aina ulos asti saman miehen ääni.

Keskustelun aiheita

Oletko puhelias vai ujo?
Mistä puheliaisuus johtuu?
Mistä ujous johtuu?
Mitä hyötyä on puheliaisuudesta?
Mitä haittaa on puheliaisuudesta?
Mitä hyötyä on ujoudesta?
Mitä haittaa on ujoudesta?
Mitä on röyhkeys? Mitä mieltä olet röyhkeistä ihmisistä?Joisenkin lähteiden mukaan ihminen valehtelee keskimäärin kolme kertaa päivässä. Montako kertaa valehtelit eilen?

Mitä ovat mielipiteenvapaus ja sananvapaus

Sananvapaus on oikeus puhua tai ilmaista ajatuksensa ilman kieltoa tai rajoituksia. Jos tällaisia rajoituksia on, on tapana puhua sensuurista.



Sensuuri voi olla ennakkosensuuria tai jälkisensuuria.

Jälkisensuuria edustavat Suomessa mm. ns. jumalanpilkkalait, kunnianloukkauslait jne.

Monissa maissa ei ole sen enempää mielipiteen vapautta kuin sananvapauttakaan.

Lopuissa maissa ihmiset on useimmiten saatu ajattelemaan, että heillä on mielipiteenvapaus, sananvapaus tai peräti molemmat.

YK:n ihmisoikeuksien julistus sanoo mielipiteenvapaudesta seuraavaa:

19 artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen ja lausunnonvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja millä keinoin hyvänsä.

Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälä sanoo sananvapaudesta ja julkisuudesta seuraavaa:

»Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.»

Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta on lausunut sananvapaudesta seuraavaa:

"Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi.

Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.

Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tapahtuu, jos uhkailet sähöpostilla valtiovarainministeriä?
  • Mitä teet, jos joku nostaa kunnianloukkauskanteen Internetissä esittämäsi mielipiteen vuoks? Riittää, että sanot opettajaa psykopaatiksi.
  • Onko sinulla oikeus saada käyttöösi esimerkiksi julkisen oikeudenkäynnin pöytäkirjoja?
  • Missä maissa uskonnot rajoittavat sananvapautta?
  • Missä maissa hallitus rajoittaa sananvapautta?
  • Saako sananvapautta rajoittaa sinun mielestäsi?

Olla samaa / eri mieltä

Jo muinaiset Kiinalaiset

Mielipiteiden samuus voidaan päätellä esimerkiksi yhteisistä emootioista, arvoista ja todellisuuskäsityksistä. Kaikissa näissä voi olla erimielisyyksiä.

Tavallisesti eri mieltä olevien keskustelua sanotaan väittelyksi. Jos emootiot ovat mukana ja käytetään asiaan liittymättömiä keinoja, voidaan usein puhua jo riitelystä.

Jo muinaiset kiinalaiset väittelivät 3.000 vuotta sitten säilyneiden asiakirjojen valossa. On ilmeistä, että ihmiset ovat sekä väitelleet että riidelleet jo paljon kauemmin.


Väittelijän keinoja

Väittelyn onnistuminen edellyttää yleensä jonkinlaista vakaumusta siitä, että on oikeassa sekä kykyä saada kuulija oman mielipiteen kannalle tai ainakin ymmärtämään sitä.

Väittelijän henkilökohtaiset ominaisuudet, tiedostetut vahvat puolet ja heikkoudet määräävät ne keinot, joilla päämäärään pyritään. Taitava esiintyjä pyrkii tempaamaan kuulijat puolelleen kuvailun ja samastuksen keinoin eli vetoamalla yleisön tunteisiin. Toinen taas tukeutuu vain painaviin tosiasioihin, joilla pommittaa vastustajaa.

Tyylieroista riippumatta yksikään menestystä toivova väittelijä ei voi vähätellä tosiasioiden merkitystä. Parhaiten tosiasiat toimivat silloin, kun ne itsessään ovat kiintoisia ja välittävät vaikutelman esitettyjen väitteiden kiinnittymisestä lujasti todelliseen elämään.

Väitteitä voidaan tukea myös tekemällä ne kuulijalle eläviksi ja läheisiksi esimerkkien avulla. Juuri onnistuneet esimerkit voivat murtaa yleisön puolustusmuurin vaikuttamalla järjen ohella tunteeseen.

Esimerkki yksinkertaistaa viestin ja muuttaa sen käsin kosketeltavaksi todellisuudeksi. Esimerkit tuovat esitykseen myös vaihtelua, joka pitää kuulijat tarkkaavaisina.

Kokenut väittelijä tietää, että joistakin tosiasioista on paras olla vaiti ja toivoa, ettei vastaväittäjä niihin puuttuisi. Odotettavissa olevia epämiellyttäviä kysymyksiä varten on kuitenkin pyrittävä miettimään vastauksia jo etukäteen.

Tosiasioita voidaan perusteluissa käyttää hyväksi kahdella tavalla. Ensinnä voidaan toimia niin, että kootaan joukko yksittäistapauksia, käsiteltävää kysymystä koskevia tosiasioita, joiden perusteella tehdään omaa kantaa tukeva johtopäätös.

Toisaalta lähtökohdaksi voidaan ottaa jokin siveellinen lopputulos ja osoittaa, että tietyt väittelijän kannattamat toimintamuodot edistävät juuri tätä päämäärää.

Väittelypuheenvuoroissa on erityistä huomiota kiinnitettävä ilmaisun johdonmukaisuuteen ja selkeyteen. Puheen on rakenteellisesti vastattava ajatuksen sisältöä.

Puhujan tarkoitus ei saa jäädä hämäräksi  huono ilmaisu tai muotoilu antaa vaikutelman asian huonosta hallinnasta. Väittelijä voi lisätä ajatuksenjuoksunsa johdonmukaisuutta tekemällä keskustelun mittaan pikaisia muistiinpanoja ja yhteenvetoja jo esille tulleista asiakokonaisuuksista.

Oman kannan korostamisessa ei pidä sortua liioitteluun, yliampuvien väitteiden esittämiseen tai kohtuuttomuuksiin. Ne voivat helposti viedä väittelijältä kuulijoiden arvostuksen.

Myös huumorin keinoin voidaan virkistää kuulijoita tai esittää jokin pääkohta tai väite kuulijoita yllättävässä valossa.

Suostuttelu



Suostuttelulla pyritään hankkimaan kannatusta joillekin mielipiteille. Koska myös virheelliset väitteet voivat tuottaa tulosta, suostuttelussa ei välttämättä ole tarkoitus ottaa kantaa käsitysten totuuteen tai virheellisyyteen.

Esimerkkinä suostuttelustavoidaan pitää mainontaa ja poliittista propagandaa. Molempien tarkoituksena on kuulijakuntaan vaikuttaminen muilla keinoilla kuin pätevillä perusteluilla.

Suuri osa mainonnasta ja poliittisesta propagandasta perustuu virhepäättelyiden häikäilemättömään hyväksikäyttöön, jolloin väitteitä tuetaan sellaisilla perusteilla, joilla ei itse asiassa ole mitään tekemistä esitetyn johtopäätöksen kanssa. Varsinaisten perusteiden käytön sijasta vedotaan ihmisten tunteisiin tai ennakkoluuloihin.

Poliittinen väittely on sikäli reilua, että poliitikot puhuvat sen puolesta mihin uskovat.

Toisenlainen tilanne on väittelykilpailuissa, joissa ei pyritä päätökseen minkään tilanteen suhteen. Ulkopuolinen päätöksentekijä ratkaisee, kumpi puoli voittaa. Päätös koskee sitä, kumpi väittelijöistä osoittaa parempaa väittelytaitoa. Siksi osapuolten ei tarvitse uskoakaan puolustamiinsa teeseihin.

Keskustelun aiheita

  • Onko sinua yitetty suostutella?
  • Suostuitko?
  • Oletko sinä yrittänyt suostutella?
  • Onnistuiko suostuttelu?
  • Millä tavalla opettaja yrittää suostutella oppilaita?
  • Millä tavalla lapset yrittävät suostutella lapsiaan?
  • Millä tavalla koululaiset yrittävät suostutella toisiaan?
  • Millä tavalla ystävät yrittävät suostutella toisiaan?
  • Joko saisitte opettajan päästämään teidät välitunnille?

Vastapuolen torjunta

Torjuntapuheenvuoro perustuu yleisön käyttäytymiseen. Se ei varsinaisesti sisällä uusia väitteitä. Ei riitä, että osaa perustella oman käsityksensä, vaan pitää pystyä myös torjumaan vastapuolen väitteet. Hyvä torjuja on nopeaälyinen ja nokkela. Hän huomaa asiayhteydet, syysuhteet jne.

Torjunta edellyttää tietysti taitoa käyttää kieltä, johdonmukaisuutta ja nopeaa ajattelua. Hidaskin henkilö voi löytää kunnon perustelut, mutta väittelyssä pitää vastata nopeasti.

Väittelijän pitää vastapuolen puheenvuoroja kuunnellessaan miettiä koko ajan, mitkä seikat vastapuolen todistelussa ovat pääasioita, mitkä sivuasioita. Omassa torjunnassaan hän paneutuu ensisijaisesti pääasioiden torjuntaan.
   
Onnistumisen ja epäonnistumisen ratkaisee lopulta yleisö. Siksi väittelijä ei saa missään vaiheessa syventyä liiaksi omiin muistiinpanoihinsa, vaan hänen on kiinnitettävä huomiota yleisön käyttäytymiseen. Silloin hän näkee, mitkä väitteet ja mikä todistusaineisto tehoaa siihen vastapuolen puheenvuoroissa.

Juuri niihin kohtiin hänen tulee erityisesti paneutua omassa puheenvuorossaan ja pyrkiä osoittamaan väitteet vääriksi.

Usein väittelyt järjestetään niin, että väittelijät istuvat kasvot yleisöön päin yleisön edessä (paneelikeskustelu). Näin väittelijät voivat nähdä, mitkä väitteet parhaiten vaikuttavat yleisöön.

Keskustelun aiheita

Opettaja lukee jutun jostain kiistanalaisesta asiasta. Yrittäkää keksiä mahdollisimman paljon vastaväitteitä.

Asiaan kuulumattomat keskustelutavat

Käytettäessä henkilöön kohdistuvaa perustelua, ei hyökätä vastustajan väitteitä vastaan, vaan häntä itseään vastaan. Puhuja voi yrittää saada vastustajansa häpeämään kantaa, jota tämä edustaa. Vastustajan luonne tai hänen vaikuttimensa voidaan kyseenalaistaa. Eli jos puhuja osoittaa kuulijoille, ettei vastapuolen puheisiin ole luottamista, on kysymys henkilöön kohdistuvasta perustelusta.

Ryhmään kohdistuvalla perustelulla on samoja ominaisuuksia kuin edellisellä. Molemmilta puuttuu asiallinen todistusvoima. Tässähalventaminen kohdistuu yhden henkilön asemesta suurempaan ihmisryhmään.

Usein esimerkiksi parempi yhteiskunnallinen tai taloudellinen asema katsotaan perusteeksi sille, että asianomainen on oikeassa.

Keskustelun aiheita

  • Etsikää lehdistä jokin juttu, jossa koko ajan vedotaan johonkin asiantuntijaan. Pohtikaa sitä, miksi asiantuntijaan vedotaan.

Väittelyn aiheita

Usein kouluväittelyissä keskitytään kepeisiin aiheisiin, koska niiden ohjaaminen on helppoa. Väittelyn aiheiksi olisi hyvä valita todellisia ja ajankohtaisia aiheita. Vain todellisten aiheiden avulla oppilaat kehittyvät väittelytaidossaan.

Väitellä voidaan mm. seuraavista aiheista:

A Energian säästäminen on aikaa myöten paras ratkaisu ympäristön suojelemiseksi.
B Energian säästäminen ei ole aikaa myöten paras mahdollinen ratkaisu ympäristön suojelemiseksi.

A. Kotitalouksien energiansäästö on merkityksetöntä ympäristöhaittojen kannalta.
B. Kotitalouksien energiansäästäminen vähentää huomattavasti ympäristöhaittoja.

A. Energian säästämiseen voidaan vaikuttaa ainoastaan tiukoilla pakotteilla ja rajoituksilla.
B. Energian säästämistä voidaan parhaiten edistää julkisella tiedottamisella ja vapaaehtoisuuteen vetoamalla.

A Tuulienergia on tuulesta temmattu vaihtoehto.
B Tuulienergia ei suinkaan ole tuulesta temmattu vaihtoehto.

A Suomi on puhdas maa.
B Käsitys Suomesta puhtaana maana on romuttunut. 

A Kaupunkimainen elämänmuoto on inhimillisen kehityksen huippu.
B Kaupunkimainen elämänmuoto on inhimillisen kehityksen suurin vaara, koska se johtaa luonnon väistämättömään tuhoon.

A Keinolannoitteista on maataloustuotannossa enemmän hyötyä kuin haittaa.
B Keinolannoitteista on maataloustuotannossa enenemän haittaa kuin hyötyä.

A Automaation lisääminen on inhimillisen kehityksen edellytys.
B Automaation lisääminen on inhimillisen kehityksen pahin uhka.

A Luonnonilmiöiden - kuten radioaktiivisuuden yms. - tuntemus lisää ahdistusta ja tulevaisuuden pelkoa.
B Luonnonilmiöiden - kuten esimerkiksi radioaktiivisuuden - tuntemus päinvastoin vähentää tulevaisuuden pelkoa.

A Kertakäyttötuotteet - kehityksen huippu .
B Kertakäyttötuotteet - kehityksen tuho.

A Luonnontieteiden opiskelu on lukiossa kaikille välttämätöntä.
B Luonnontieteiden opiskelu ei ole lukiossa kaikille välttämätöntä eikä tarpeellista.

Uskonnottomat oppilaat koulussa

Lue seuraava teksti:

Uskonnottomat ovat Suomen suurin katsomuksellinen vähemmistöryhmä, runsas 15 % väestöstä. Myös kouluissa uskonnottomat oppilaat muodostavat ylivoimaisesti suurimman katsomusvähemmistön.

Kansainvälisten tilastojen mukaan uskonnottomat muodostavat maailman katsomuksista kolmanneksi suurimman ryhmän (16 %), kristittyjen (33 %) ja muslimien (21 %) jälkeen.

Uskonnottomat ovat katsomuksellisesti uskontojakin moninaisempi ryhmä. Uskontoja ja niiden eri suuntauksia yhdistää usein jokin tietty oppi tai yhteisö. Vain harvat uskonnottomat kuuluvat vastaavanlaisiin katsomuksellisiin ryhmiin.

Koska kouluväen enemmistö suomalaisissa kouluissa aina on ollut uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia, painottuu koulun yleinen maailmankuva väistämättä uskontoiseksi, vaikkei se olisi uskonnollinen.

Elämänkatsomustiedon oppilaan kannalta on erityisen tärkeää, että koulu muun ohella pitää esillä sitä, että myös uskonnoton maailmankuva on mahdollinen ja että uskonnottomia ihmisiä on maailmassa huomattavan paljon, enemmän kuin esimerkiksi hinduja.

Oppilaan on myös hyvä tietää kuuluvansa Suomen suurimpaan katsomusvähemmistöön, vaikka koulun ET-ryhmässä olisikin vain muutama oppilas.

Uskonnoton maailmankuva poikkeaa perusteiltaan uskontoisesta esimerkiksi suhtautumisessa yliluonnon mahdollisuuteen ja ilmiöiden kausaalisen /finaalisen selittämisen käyttökelpoisuuteen.

Uskonnoton ihminen ei pidä mahdollisena tai todennäköisenä, että yliluontoa kuten esimerkiksi jumalia, pahoja henkiä tai menninkäisiä olisi oikeasti olemassa.

Maailman ja elämän erilaisten asioitten kohdalla ihminen usein kysyy: "Miksi?". Uskonnoton ihminen hakee vastausta kausaalisesti: ”Mitkä olosuhteet saivat aikaan kyseisen ilmiön?”

Uskontoinen ihminen pohtii maailman miksi-kysymyksiä myös tarkoituksen kannalta ”Mikä tarkoitus ilmiöllä on, mitä jumala/maailman luoja haluaa sen avulla kertoa jne.”

Tämä sinänsä teoreettinen maailmankatsomusten ero konkretisoituu koulussa yleisenä asenteena ja taipumuksena vastata uskontoisesti. Esimerkiksi pienen oppilaan kysymykseen, miksi tsunami tappoi paljon lapsia, on taipumus vastata, että se oli käsittämätön murhenäytelmä emmekä tiedä, miksi niin kävi.

Uskonnottomalle lapselle riittävä ja oikeampi on vastaus, että asuinplaneettamme mahdollistaa elämän, mutta siinä on myös ilmiöitä, joita ihminen ei osaa hallita. Yksi tällainen on maankuoren mannerlaattojen liikkuminen, joka saa aikaiseksi maanjäristyksiä ja tulvia ja niiden myötä paljon tuhoa.

Luonnonilmiöt, kuten tsunami, eivät kuitenkaan pyri mihinkään, ne eivät tarkoituksellisesti iske ihmisiin, ne vain tapahtuvat omia aikojaan. Jos ihminen osuu silloin kohdalle, hän voi menehtyä.

Elämänkatsomustieto on oppiaine, joka on suunnattu uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomille oppilaille. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan elämänkatsomustieto on monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.

Opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista.

Tavoitteena on oppilaiden mahdollisuus kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Opetukseen voi varsinaisen kohderyhmän lisäksi pyynnöstä tulla myös oppilas, jonka omaa uskontoa ei opeteta.

Elämänkatsomustiedon oppilaat eivät ole yhtenäinen katsomuksellinen ryhmä. Uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomien oppilaiden taustana voi olla sekulaari humanismi, ateismi tai jokin muu "ismi". Yhteistä on kuitenkin se, että oppilaan halutaan saavan koulussa opetusta ja kasvatusta, joka tukee heidän kasvuaan ilman uskontojen oppeja tai uskonnon harjoittamiseen osallistumista.

Yleisimmät ongelmatilanteet koulussa liittyvät siihen, että uskonnottoman lapsen ja nuoren kehitystä ei riittävästi tueta. Hänen oletetaan olevan jo valmiiksi "katsomukseltaan niin vahva, ettei häntä haittaa, vaikka hän suvaitsevaisuuden nimissä joutuukin kohtaamaan erilaisia uskonnollisia tapoja ja opetusta".

Uskonnon ja katsomuksen vapaus on kuitenkin perusoikeus, joka takaa jokaiselle mahdollisuuden pysyä erossa sellaisista katsomuksellisista asioista, jotka kokee vieraiksi ja katsomuksensa vastaisiksi.

Tämä oikeus ei edellytä, että asia, josta halutaan pysyä erossa, olisi jotenkin vahingollinen. Kasvavan nuoren ja lapsen kohdalla usein on myös niin, että koulun uskonnollinen ilmapiiri ja uskonnolliset tilaisuudet ovat vahingollisia siinä mielessä, että ne antavat uudestaan ja uudestaan lapselle kokemuksen siitä, että hän on erilainen ja ulkopuolinen ja että monet koulun tarjoamat asiat eivät ole häntä varten.

Useat haastattelemani uskonnottomat nuoret esimerkiksi pitivät epäoikeudenmukaisena ja ärsyttävänä, että koulun kevätjuhlissa jokaisena peruskouluvuotena on laulettu suvivirsi. Ei niinkään siksi, että suvivirsi olisi jotenkin kauhea, vaan siksi, että se alleviivaa sitä, että koulun juhla on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin uskonnottomille oppilaille ja että uskonnottomien oppilaiden pitää olla juhlassa sivullisina läsnä tai sitten kokonaan ilman päättäjäisjuhlaa.

Uskonnottoman oppilaan toive on, että mahdollisimman moni koulun yhteinen tilaisuus olisi kaikille sopiva eikä sisältäisi uskontojen elementtejä. Toive on, että uskonnolliset tilaisuudet olisivat erikseen, ja uskonnottomille oppilaille järjestettäisiin joskus vastaavasti omia tilaisuuksia.

Uskonnotonta oppilasta koettelevia kouluvuoden jaksoja ovat erityisesti joulu ja pääsiäinen. Silloin monet koulut joulukoristellaan uskonnollisaiheisilla enkeleillä ja seimiasetelmilla. Elleivät esillä ole enkelit ja Jeesus-lapsi-teema, niin sitten tontut ja joulupukki.

Kummatkaan eivät todennäköisesti kuulu uskonnottoman lapsen maailmaan. Useissa uskonnottomissa kodeissa joulua ja pääsiäistä vietetään kuten muitakin loma-aikoja, ei sen erityisemmin. Pääsiäinen on pienelle oppilaalle joulua vaikeampi juhla, sillä Jeesuksen oikeudenkäyntiin, kuolemantuomioon ja väitettyyn ylösnousemukseen liittyvän juhlan ideaa on hankalampi tavoittaa kuin joulun.

Kansanperinteen mukaiset pääsiäiskoristeet soveltunevat kyllä. Kouluväen yleinen suuri huoli on, että uskonnottomat oppilaat jäävät vaille tärkeää yleissivistystä, ja länsimaisen kulttuurin ymmärtäminen käy mahdottomaksi, ellei ole syvästi perillä kristinuskon opeista ja tavoista sekä kristikunnan historiasta.

Tavallaan näin onkin, mutta ajattelu menee harhaan siinä, että oletetaan, ettei uskonnoton oppilas saisi riittävästi tietoa paikallisesta enemmistöuskonnosta. Ei tulla ajatelleeksi, että uskonnoton lapsi on jo ennen koulua joutunut kohtaamaan kristityn ympäristön erilaisia ilmiöitä.

Kun nämä ilmiöt eivät kuulu hänen lähipiirinsä elämäntapaan, hän on kuitenkin jo tutustunut niihin ja saanut selityksiä ja tietoa erilaisista uskonnollisista asioista mahdollisesti enemmänkin kuin luterilainen lapsi, joka kasvaa perheen uskonnollisiin tapoihin ja maailmankuvaan ehkä vähemmän ihmetellen ja kysellen.

Viimeistään kouluiässä uskonnon lapsi ja nuori tulee tietoiseksi omasta katsomuksellisesta vähemmistöasemastaan ja joutuu jatkuvasti selvittämään suhdettaan kristilliseen ympäristöön ja sen eri ilmiöihin.

Uskonnottomat lapset eivät myöskään ole muita tyhmempiä; heidän ei tarvitse kuunnella enkelitaivasta peruskoulun aikana yhdeksässä joulujuhlassa ymmärtääkseen, että se on perinteinen suomalainen jouluvirsi. Yksi koulun keskeisistä tehtävistä on suvaitsevaisuuteen kasvattaminen.

Oleellista suvaitsevaisuudessa on se, että kykenee hyväksymään muut ihmiset itsensä kaltaisina. Tämän edellytyksenä on, että on tullut hyväksytyksi ja kohdelluksi kuten muut.

Vähemmistöoppilas on aina vaarassa saada liikaa kokemuksia erilaisuudesta, ulkopuolisuudesta, epäoikeudenmukaisuudesta ja syrjinnästä. Kyse on enemmän tavoista, joilla koulu toimii kuin siitä, mitä koulu opettaa.

Arvostava ja oikeudenmukainen vähemmistöjen kohtelu luo pohjan, jolta voi kasvaa suvaitsevaksi ja muita ymmärtäväksi aikuiseksi.

(teksti Helsingin yliopiston julkaisusta Koulu moniuskontoisena oppimisyhteisönä)

Keskustelun aiheita

  • Miksi yllä olevassa julkaisussa oli paljon vierasperäisiä sanoja?
  • Haittasivatko ne tekstin ymmärtämistä?
  • Miten vierasperäisiä sanoja olisi voitu välttää?
  • Tekikö tämän julkaisija väärun, kin hän ei korvannut vierasperäisiä sanoja kotimaisilla?
  • Luuletko, että opettaja osaa selittää, mitä nämä vierasperäiset sanat tarkoittavat?

Vakaumuksen vapaus

Mielipiteen vapaudesta käytetään eräissä kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa nimitystä vakaumuksen vapaus (englanniksi freedom of belief). Jotkut suomalaiset viranomaiset ovat kääntäneet sanan "belief" tahallaan virheellisesti sanaksi "usko" (englanniksi faith).

Ns. uskonnonvapaus on osa mielipiteenvapautta.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että viranomaiset suomentavat väärin kansainvälisiä ihmisoikeusasiakirjoja?

Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto

Suvaitsevaisuus

Suvaitsevuus (myös: suvaitsevaisuus) on UNESCO:n määritelmän mukaan

    »meidän maailmamme kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. - - - Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille.»

    (UNESCOn yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä Julistus suvaitsevaisuuden periaatteista)

Keskustelun aiheita

  • Millaista käytöstä koulussa ei suvaita? Miksi sitä ei suvaita?
  • Jos toinen ihminen on mielipiteiltään ja tavoiltaan kovin ärsyttävä, miksi sinun pitää yrittää suvaita häntä?
  • Luettele joukko asioita, joita sinun mielestäsi pitää ehdottomasti suvaita.
  • Luettele joukko asioita, joita sinun mielestäsi ei pidä suvaita.
  • Oletko mielestäsi suvaitsevainen?

Sorto

Sorto on junkun ihmisen tai ihmisryhmän elämän laadun heikkenemistä ja pahimmillaan ihmisen tai ihmisryhmän tuhoamista.

Sortoa on mm. seuraavia lajeja:
  • Poliittinen sorto.
  • Yhteiskunnallinen sorto.
  • Henkinen sorto.
  • Rotusorto.
  • Sukupuolisorto.
  • Vähemmistön sorto.
Juutalaisten pyhä kirja Toora (kristittyjen Raamatussa neljäs Mooseksen kirja) kertoo seuraavaa:

1 Herra sanoi Moosekselle:

2 "Kosta midianilaisille heidän pahat tekonsa, joita he ovat tehneet Israelia vastaan. Sitten sinut otetaan isiesi luo."
.....

14 Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä,

15 ja sanoi heille: "Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset?

16 Juuri nuo naiset tekivät Bileamin neuvon mukaan ja saivat israelilaiset luopumaan Herrasta ja antautumaan Baal-Peorin palvojiksi. Sen tähden Herran kansaa kohtasi vitsaus.

17 Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa.

18 Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne.

19 Teidän tulee oleskella leirin ulkopuolella seitsemän päivää, ja jokaisen, joka on surmannut jonkun tai koskettanut surmattua, tulee puhdistautua kolmantena ja seitsemäntenä päivänä; tämä koskee sekä teitä että vankejanne.

20 Teidän on puhdistettava myös jokainen vaatekappale ja kaikki, mikä on valmistettu nahasta tai vuohenkarvoista, sekä jokainen puuesine."

Tämä kertomus sisältää useanlaista sortoa ja sotavankien epäinhimillistä kohtelua. Kertomus osoittaa, että jo muinaiset juutalaiset osasivat sorron lajit.

Keskustelun aiheita

  • Mitä sorron lajeja kertomuksessa esiintyy?
  • Mistä johtuu, että myös naiset määrättiin tapettaviksi, vaikka muinainen tapa oli myydä naiset ja lapset orjiksi?
  • Oliko kyseessä kosto vai rosvoretki?
  • Mistä johtuu, että sorto usein kohdistuu vähemmistöihin?
  • Millaista sukupuolisortoa Suomessa esiintyy?

Rotusorto eli rotusyrjintä

Rotusyrjinnän määritelmä

Suomen valtion vuonna 1970 ratifioiman YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tarkoitetaan:

    »”kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”

Rotusyrjintää ennen vanhaan

Rotusyjinnästä ei perinteisesti ole keskusteltu Suomessa. Usein on ajateltu ettei Suomessa juuri ole ilmennyt rotusyrjintää, koska maassa ei ole ollut paljon maahanmuuttajia eikä suuria kansallisia vähemmistöjä. Ilmiöistä, jotka monissa muissa maissa on tulkittu rotusyrjinnäksi on Suomessa puhuttu usein syrjintänä, muukalaispelkona tai suvaitsemattomuutena.

Kuitenkin esimerkiksi venäläisiin ja saamelaisiin on kohdistunut pelkoja, joista on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen (ryssäviha). 1800-luvulla ruotsalaiset, suomenruotsalaiset ja saksalaiset antropologit leimasivat suomenkieliset suomalaiset alemmaksi mongoliseksi tai ”itäeurooppalaiseksi roduksi”.

Toisaalta suomalaiset antropologit sovelsivat ulkomailta lainaamiaan rotuteorioita saamelaisiin aina 1930-luvulle asti.

Vuonna 1952 ilmestyneessä Heikki Wariksen teoksessa Suomalaisen yhteiskunnan rakenne kerrottiin suomalaisten kuuluvan kahteen ”valkoisen suurrodun” alarotuun ja että "maassamme on ainoastaan kolme, lukumäärältään ja merkitykseltään aivan mitättömän pientä rodullista vähemmistöä": romaaniet, lappalaiset ja juutalaiset, joista romaaniet ja juutalaiset olivat täysin suomalaiselle rodulle vieraita.

Suomalaisissa kouluissa käytettiin aina 1960-luvulle asti oppikirjoja, joiden mukaan ihmiset olivat jaettavissa erilaisiin rotuihin, jotka olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia.Suomen vanhoista vähemmistöryhmistä tutkimusten mukaan  syrjinnän uhreiksi joutuvat erityisesti romanit.

Rotusyrjinnän tulo kouluopetukseen

Jotta myös Suomen kouluihin saataisiin rotusyrjinnän vastaista opetusta, Suomen viranomaiset toivat Suomeen suurehkon määrän afrikkalaisia kiintiöpakolaisia.

Lapsiin kohdistuva rotusyrjintärasismi

Aikuisille afrikkalaisille saatetaan järjestää palveluja, joita ei ole koskaan suostuttu järjestämään suomalaisille ateisteille.

Sen sijaan on selvää, että etenkin afrikkalaiset lapset joutuvat kouluissa kiusaamisen kohteeksi.

Onko neekereitä olemassa?

Analyyttisen filosofian perustaja Atrhur Pap sanoo ensimmäisessä kirjassaan "Analyyttisen filosofian alkeet" (1949), että englannin kielen sana negro (=musta) on asiasana, mutta "nigger" on kielteinen sana.

Jostain syystä Suomeen muuttaneet afrikkalaiset ovat onnistuneet tekemään asiasanasta kielletyn sanan.



Albiinoafrikkalainen

Keskustelun aiheita

  • Miten ilmaisisit neekerien syrjinnän, kun et saa käyttää sanaa "neekeri"?
  • Harjoittavatko jotkut koulusi oppilasst rotysyrjintää?
  • Millä tavalla he sitä harjoittavat?
  • Oletko sinä osallistyunut rotusyrjintään. Jos olet, miksi?
  • Oletko sinä joutunut rotusyrjinnän kohteeksi. Jos olet, miksi?
  • Yllä olevan kuvan albiinoafrikkalaisia syrjitään monissa Afrikan maissa. Ottakaa selvää siitä, mikä on albiini ja miksi ehitä syrjitää.

Mikä erottaa tiedon mielipiteestä

Eino Kailan käsitteistö

Eino Sakari Kaila (1890–1958) toimi Turun yliopiston ensimmäisenä filosofian professorina 1921–1930, Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina 1930–1948 ja Suomen Akatemian ensimmäisenä filosofijäsenenä 1948–1958. Eino Kaila kuului pappisukuun, ja hänen isänsä Erkki Kaila oli arkkipiispa. Nimitys ”looginen empirismi” on Eino Kailan (saksan kielellä) keksimä. Englanninkielinen käsitteen keksijä teki keksintönsä myöhemmin kuin Eino Kaila.

Eino Kaila käytti usein eri sanoja kuin esimerkiksi nykyiset viralliset elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat. Seuraavassa pohdittu sitä, miksi hän teki niin, ja sitä, miksi olisi edelleen syytä jatkaa käsitteiden täsmentämistä Eino Kailan tapaan.

Oikeastaan sanat ”looginen empirismi” eivät tarkoita filosofiaa (vaikka Eino Kaila itse käytti virkansa puolesta käsitettä ”filosofia”) vaan menetelmää todellisuuskäsityksen muodostamiseksi. Loogisen empirismin mukaan todellisuuskäsityksen pitää (tämä on siis normi) nojautua kokemukseen (empiria), olla ristiriidaton (käyttää logiikkaa eli johdonmukaista ajattelua) ja mahdollisimman yksinkertainen.

Todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys

Vuonna 1929 ilmestyi (Otavan kustantamana) Eino Kailan teos ”Nykyinen maailmankäsitys”. Kirjan nimi ei ole ”Nykyinen maailmankatsomus” vaan ”Nykyinen maailmankäsitys”. ”Käsitys” on selkeämpi kuin ”katsomus”, koska ”käsitys” viittaa suoraan inhimilliseen käsityskykyyn ja ihmisen muodostamiin käsityksiin. Myös ”elämänkatsomus” häviää, ja sen tilalle tulee ”elämänkäsitys”. Sanaa ”tieto” on syytä käyttää huomattavan valikoidusti.

Eino Kailan sanassa ”maailmankäsitys” heijastuu vanha maakeskeisyys, ja oppimateriaalien sanan ”maailmankatsomus” tilalle tulee vähitellen ”todellisuuskäsitys”. Koska todellisuuskäsitys sisältää elämänkäsityksen, käsitteiden alat muuttuvat aikaisemmista päinvastaisiksi. Aikaisemmin on ajateltu, että elämänkatsomus olisi laajempi kuin maailmankatsomus, joka puolestaan olisi laajempi kuin maailmankuva. Uudesta luokittelusta käsite ”maailmankuva” putoaa tarpeettomana pois. ”Maailma” viittaa maakeskeisyyteen ja ”kuva” näköaistikeskeisyyteen.

Keskustelun aiheita

  • 1980 -luvulla pohdittiin tämän oppiaineen nimeä. Opetusneuvos Pekka Elo esitti, että kouluissa opetettaisiin evankelis-luterilaisille omaa uskontoa ja muille etiikkaa. Ottakaa selvää, miksi oppiaineen nimeksi valittiin "elämänkatsomustieto"
  • Miks oppiaineen nimeksi ei valitty elämänkäsitystietoa?

Inhimillinen tieto

Eino Kailan ehkä kuuluisin teos ”Inhimillinen tieto” ilmestyi vuonna 1939. Pertti Lindfors ehdotti 1960 -luvulla, että Eino Kailan ”Inhimillinen tieto” pitäisi kirjoittaa uudelleen. Heikki Partanen teki sen teoksellaan ”Kokonaisesitys filosofiasta”, omakustanne 1997. Uudelleenkirjoitus on tehty hyvin, mutta nimi on huono (Kokonaisesitys filosofiasta). Nimen ”Inhimillinen tieto” osa inhimillinen korostaa oikein sitä, että tieto, mitä se sitten onkin, on inhimillisiä käsityksiä.

Pythagoras (569–475 eaa.) ei sanonut itseään viisaaksi vaan viisauden ystäväksi eli filosofiksi. Pythagoras uskoi jumaliin, ja Pythagoraan mielestä vain jumalat ovat viisaita. Ihmiset voivat siis Pythagoraan mielestä parhaimmillaan olla vain viisauden ystäviä eli filosofeja. Oikeasti viisaita olivat tietysti sofistit (=viisaat), mutta sofistista tehtiin haukkumansana.

Looginen empirismi kannatti filosofiaksi kutsutun ”tieteen” lopettamista ja siinä olevien mahdollisesti järjellisten osa-alueiden sulauttamista muihin ”tieteisiin”.

Muinaiskreikkalaiset pitivät sanaa ”filosofia” niin hienona, ettei se edes käänny barbaarien kielille. Hyvänä todisteena suomalaisten barbaarisuudesta voidaan pitää sitä, ettei sanaa ”filosofia” ei ole pystytty suomentamaan.

Tarkasti ottaen filosofia siis tarkoittaa viisauden ystävyyttä. Sanan ”viisaus” merkityksestä ollaan erimielisiä. Vaikka päästäisiin yksimielisyyteen sanan ”viisaus” merkityksestä, ollaan varmasti eri mieltä siitä, mikä on viisasta.

Oppikirjallisuudessa ”filosofi” -sanaa käytetään usein arvonimenä. Tämän tittelin arvoa olisi syytä pudottaa niin, ettei ainakaan väiteltäisi siitä, kuka on filosofi. Tämän sanan poistaminen oppimateriaaleista on yksinkertaista. Useimmiten lauseen merkitys ei muutu mitenkään siitä, että sanan ”filosofia” jättää pois. Joissakin paikoissa tämä sana voidaan korvata täsmällisemmillä sanoilla kuten ”ajattelu”, ”käsitys”, ”ajatussuuntaus” jne.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että suomen kielessä käytetään vierasperäistä sanaa "filosofi".
  • Mistä johtuu, että filosofeja pidetään paljon suuremmassa arvossa kuin esimerkiksi opettajia, vaikka opettajan työ on vaativampaa kuin filosofin työ?

Heikko ja vahva tiedon määritelmä

Latinan kielen sana ”scientia”, jonka perusteella muihin kieliin on tehty sana ”tiede”, tarkoittaa tietoa tai taitoa. Sanan ”tieto” merkitys on kiistanalainen. Uusimpien tutkimusten mukaan länsimaiden ihmiset käsittävät sanan ”tieto” eri tavalla kuin itäaasialaiset.

Näissä oppikirjoissa käytetään ns. heikkoa tiedon määritelmää. Väite on tietoa, jos se on tosi.

Vahvassa tiedon määritelmässä tiedon pitää olla myös oikeutettua. Valitettavasti ei ole päästy minkäänlaiseen yksimielisyyteen siitä, millä perusteilla inhimillinen tieto olisi oikeutettua.

Keskustelun aiheita

  • Jos todet väitteet ovat tietoa, miksi niitä pitää perustella?

Todellisuuskäsitys vai tiede

Koska käsite ”tiede” on käsitteen ”tieto” johdannainen, käsite ”tiede” on jo tästä syystä ongelmallinen. Oikeastaan käsitteestä ”tiede” pitäisi kokonaan luopua. Se pitäisi korvata muilla sanoilla kuten ”kokeellinen tutkimus”, ”matematiikka”, ”logiikka” jne..

Toinen tärkeä syy siihen, miksi käsitteestä ”tiede” pitäisi luopua, on se, ettei rajan vedossa ”tieteen” ja ”valetieteen” eli ”näennäistieteen” välillä ei ole edistytty. Looginen empirismi yritti saada voimaan jonkinlaiset normit tätä rajanvetoa varten, mutta ”tieteen” papisto kielsi loogisen empirismin.

Kolmas tärkeä syy siihen, miksi käsitteestä ”tiede” pitäisi luopua, ovat monet yliopistojen merkilliset tiedekunnat kuten jumaluusopillinen tiedekunta. Jumaluusoppi on epäilemättä ns. tieteistä mielettömin, sillä se tutkii jotain, jota ei ole olemassa.

Tieto ja tietäminen

Ristiriitojen välttämiseksi voidaan erottaa tieto ja tietäminen. Niin sanotun heikon tiedon määritelmän mukaan väite on tietoa, jos se on tosi. Vaikka väite olisi tietoa, ei voida varmuudella sanoa, tietääkö väitteen esittäjä sen.

Sanaa "tietämättömyys" käytetään mm. seuraavissa esimerkeissä:

Esimerkkilauseita:

  • Tämä tietämättömyys on puistattavaa.
  • Tämä arvostelu perustuu tietämättömyyteen.
  • Meidän on taisteltava tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja vastaan.
  • Tietämättömyys tosiasioista, erityisesti taloudenpidosta...
  • ...tiedotusvälineiden hysteria ja tietämättömyys...

Keskustelun aiheita

  • Miksi inhimillinen tieto on aina epävarmaa?
  • Miksi melkein kaiken väitetään olevan tiedettä?
  • Onko tähdistä ennustaminen tiedettä?
  • Keksi viisi asiaa, joista olet tietämätön.

Tarvitaanko sanaa ”totuus”

Myös sanan ”totuus” merkityksestä on kiistelty runsaasti, ja luultavasti niin tehdään myös tulevaisuudessa. On syytä pyrkiä välttämään tämän sanan käyttöä lukuun ottamatta joitakin sellaisia tapauksia, joissa sen käyttäminen selventää asioita. Alvin I. Goldmanin teoksessa ”Knowledge in a Social World” (Oxford 1999) 11. luvussa sanotaan mm., että julkisissa kouluissa pitäisi opettaa totuus ja vain totuus (eikä siis esimerkiksi uskontoa tai epätotuuksia sisältävää elämänkatsomustietoa).

Keskustelun aiheita

  • Miksi kouluissa pitäisi opettaa vain tosia väitteitä?

Totuuden vastaavuuskäsitys

Totuuden vastaavuuskäsityksen (korrespondenssiteorian) mukaan lause "Tämä kirja on sininen" on tosi, jos tämä kirja on sininen. Eri asia on se, miten voimme todeta tämän kirjan siniseksi. Voimme todeta kirjan värin siniseksi esimerkiksi katsomalla kirjan kantta. Esimerkki sinisestä kirjasta on vaikkapa Alvin I. Goldmanin teos ”Knowledge in a Social World”.

Lause on tosi, jos se ilmaisee toden asiantilan eli tosiasian. Alfred Tarski (1902 - 1983) on muotoillut totuuden vastaavuuskäsityksen seuraavasti:

Lause ”sataa” on tosi, jos sataa.

Keskustelun aiheita

  • Miten sinä saat selville väitteen totuuden, jos joku sanoo "sataa"?

Totuuden yhteensopivuuskäsitys

Vastaavuuskäsityksen kanssa kilpailee yhteensopivuuskäsitys (koherenssiteoria). Sen mukaan totuus merkitsee yhteensopivuutta muiden lauseiden muodostaman järjestelmän kanssa. Tämän teorian heikkous on se, että monissa käytännön tilanteissa on olemassa lukuisia erilaisia ristiriidattomia lausejoukkoja, joiden totuudesta tämä käsitys ei pysty sanomaan mitään. Parhaimmillaankin tämä käsitys voi toimia suhteellisen epätotuuden ilmaisijana; jos lausejoukossa esiintyy ristiriitoja, jotkut lauseista ovat epätosia.

Keskustelun aiheita

  • Keksikää väitteitä, jotka ovat epätosia mutta eivät ole ristiriidassa minkään tunnetun väitteen kanssa.

Totuuden menestyksellisyyskäsitys

Menestyksellisyyskäsityksen (pragmatismi) mukaan totuus merkitsee samaa kuin toimivuus tai menestyksellisyys. Totuus on tämän käsityksen mukaan eräs hyvyyden laji. Totta on se, mikä on välineellisesti arvokasta. On sanottu, että menetyksellisyyskäsityksessä yksi totuuden ilmaisin korotetaan totuuden määritelmäksi. Virheellisten uskomusten varassa toimiminen saattaa olla menestyksekästä, esimerkiksi sosiopaatin määritelmä alkaa toteamuksella, että sosiopaatti on charmikas ja vakuuttava. Valehtelevan sosiopaatin väitteet voivat tuottaa menestystä esimerkiksi sosiopaatille itselleen.

Keskustelun aiheita

  • Keksikää väitteitä, joilla on paljon kannattajia mutta jotka ovat epätosia.

Totuuden yksimielisyysteoria

Viime aikoina on tullut muotiin totuuden yksimielisyys- eli konsensuskäsitys. On ajateltu, että todellisuustutkijain yhteisö lähestyisi koko ajan totuutta, joka olisi päättymättömän tutkimuksen raja-arvo.

Yksimielisyys ei ole tae siitä, että jokin käsitys on tosi. Esimerkiksi kristillisellä katolisella keskiajalla Euroopassa vallitsi huomattava yksimielisyys tärkeiden elämänkäsitysten suhteen. Tästä huolimatta tuota aikaa on täysin oikeutetusti sanottu maanosamme historian pimeimmäksi.

On sanottu, että keskiaika on huono esimerkki, koska silloin ei sallittu vapaata keskustelua. Toisaalta voidaan kysyä, onko yksimielisyys ollenkaan mahdollinen silloin, kun vapaa keskustelu sallitaan. Voidaan myös esittää epäilyjä siitä, onko esimerkiksi meidän aikamme keskustelu vapaata. Esimerkiksi tätä artikkelia ei todennäköisesti voitaisi julkaista missään ”tieteellisessä” julkaisussa. On myös mahdollista, että inhimillisen käsityskyvyn rajat estävät ottamasta huomioon kaikkia asioita.

Keskustelun aiheita

  • Etsikää historiasta sellaisia väitteitä, joihin koko Eurooppa on uskonut, mutta jotka ovat osoittautuneet epätosiksi.

Onko totuus määriteltävissä?

Sikäli kuin totuus on määriteltävissä, totuuden määritelmä on jokin vastaavuuskäsityksen muunnos. Muut totuuskäsitykset sotkevat totuuden määrittelemisen ja keinot ratkaista, mikä on totuus jossain yksittäistapauksessa. Ateismin englanninkielisessä sanakirjassa ”Dictionary of Atheism” (Internetissä, löydät sen kirjoittamalla esimerkiksi Googlen hakuikkunaan ”Dictionary of Atheism”) sanotaan, että väite on tosi, jos se on oikea karkeistus.

Keskustelun aiheita

  • Miksi yksi jonkin käsityksen vastainen havainto saattaa kumota koko käsityksen?

Mistä lauseista saa käyttää nimitystä ”tosi”?

Oikeastaan totuuskäsite pitää rajata kokemustietoon. Tällöin estetään uskontomyönteisten ”filosofien” yritykset hämätä ihmisiä esimerkiksi matematiikan, logiikan ja niitä alkeellisempien kalkyylien ”totuuksilla”. Perinteisesti jotain kaavaa on sanottu todeksi, jos se on johdettavissa peruskaavoista (eräissä tapauksissa tyhjästä kaavasta). Oikeampaa olisi jättää sana ”totuus” pois ja sanoa pelkästään, että kaava on johdettavissa.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että sanaa "totuus" pyritään käyttämään hyvin monista asioista?

Käsitys, jonka mukaan totuus on tarpeeton sana (deflationismi)

Jotkut ovat sitä mieltä, että sana ”totuus” voidaan poistaa kaikesta kielenkäytöstä asiasisällön siitä kärsimättä. Vaikka näin voitaisiin kenties tehdä, tässä oppimateriaalissa on käytetty sanaa ”totuus” hyvän vastaavuusteorian antamassa merkityksessä. Joka tapauksessahan joudumme tarkastelemaan esimerkiksi nimisanojen ja nimien liittymistä todellisuuden olioihin ja olioluokkiin (nimirelaatio). Tämän kirjoittajien mielestä on myös viisasta ajatella, että todellisuus on olemassa, vaikka inhimilliset käsitykset siitä saattavat olla virheellisiä tai vajavaisia (todellisuutta koskeva realismi).

Keskustelun aiheita

  • Onko sana "totuus" sinun mielestäsi tarpeellinen? Miksi?

Käsitys, jonka mukaan käsitteen ”totuus” alaa on nykyisestä laajennettava

Totuuskäsityksen alan laajentamista kannattavat lähinnä erilaiset uskonnot sekä uskontojen ja humalattomuuden välimaaston sijoittuvat (agnostikot). Tässä yhteydessä tarkastelemme vain yhtä yritystä laajentaa totuuskäsityksen alaa. Seuraavan laajennusyrityksen tunnetuimmat kannattajat Suomessa lienevät opetushallituksen elämänkatsomustiedon ylitarkastaja Pekka Elo ja historian professori Juha Sihvola. Juha Sihvola myöntää kirjassaan ”Maailmankansalaisen etiikka” (Oatava Keuruu 2004 ISBN 951-1-18364 s 33), että suurin osa filosofeista pitää hänen käsitystään kestämättömänä.

Juha Sihvola ottaa käyttöön oman määritelmä sanalle ”teoria”. Sitten hän soveltaa tätä käsitystä siveysarvostelmiin ja väittää, että eräät siveysarvostelmat ovat samassa mielessä ihmisestä riippumattomia kuin todet väitelauseet.

Tästä oppimateriaalista poistetaan vähitellen kokonaan sana ”teoria”. Useimmiten sen sijalle sopii sana ”käsitys”, mutta myös muita sanoja voidaan tarvittaessa käyttää. Koska tosiasioista ei voida johtaa arvoja (David Hume), Sihvolan käsitys on tyhjän päällä. Tässä oppimateriaalissa ylitarkastaja Pekka Elon ja historian professori Juha Sihvolan käsitystä ei pidetä totena.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa millä tavalla tosiasiat ja arvot eroavat toisistaan.

Siveyslauseiden suhteellisuus

Tässä oppimateriaalissa kannatetaan käsitystä, jonka mukaan siveyslauseet eivät ole tosia tai epätosia vaan niiden sitovuus on maltillisesti suhteellinen. Tätä käsitystä ovat Suomessa edustaneet mm. Edvard Westermarck ja Ilkka Niiniluoto.

Keskustelun aiheita

  • Onko siveyskielto "älä tapa" kaikissa tilanteissa voimassa?
  • Onko väite "mahdottomia tekoja ei tarvitse tehdä" siveyslause.

Tiedon ja informaation ero

Vaikka ei voitaisi sanoa, sisältääkö jokin merkkijono, ääni, kuva jne. tietoa, siinä voi olla informaatiota. Usein puhe tiedosta voidaan korvata puheella informaatiosta. Sen sijaan, että kysymme toiselta ihmiseltä, tietääkö hän jonkin asian, voimme kysyä, onko hänellä asiasta informaatiota tai onko hänellä asiasta henkilökohtainen käsitys (mielipide). Sen sijaan, että puhutaan uudesta tiedosta, voitaisiin puhua uusista tutkimustuloksista, joihin tietysti tulee suhtautua aina arviovasti.

Vaikka totuudesta puhuttaisiin tämän kielenkäytön mukaan harvoin, niin tahallista virheellisen informaation levittämistä voitaisiin edelleen sanoa valehtelemiseksi ja vankasti kokeelliseen tutkimukseen perustuvaa informaatiota voitaisiin pitää käytännössä totena.

Keskustelun aiheita

  • Miksi epävarmaa informaatiota usein pidetään tietona?

Inhimillisen kielen alkuperä

Inhimillisen kielen alkuperästä ei ole yksimielisyyttä. Nykyihminen ja Neanderthalin ihmisen pystyivät puhumaan jo hyvin kaunan sitten. Tämä on voitu päätellä luurangoista saadun tiedon perusteella.

Muut eläimet kuin ihminen pitävät yleensä useimmiten tietonsa itsekkäästi ominaan. Jotkut eläimet kuten delfiinit viestivät keskenään runsaasti.

Linnuista lähinnä urokset laulavat, ja on mm. ihmetelty, miksi naiset osaavat puhua. Joidenkin mielestä isojen apinain turkin sukiminen on jouduttu korvaamaan lörpöttelyllä, kun ihmisillä ei ole turkkia, jossa olisi kirppuja. Myös ihmisten sukupuolielämää on pidetty kielen kehittymisen syynä.

Tämän kirjoittajan mielestä inhimillinen kieli on alun perin kehittynyt apinayhteisön vallankäytön ja valehtelemisen välineeksi. Käsitteistön tuottamista ovat hallinneet laumojen johtajat, papit ja ainakin maanviljelyksen ja karjanhoidon kehittymisen jälkeen myös rikkaat. Käsitteiden tehtäviä ovat olleet mm. alaluokkaisten ja orjien käskyttäminen sekä yläluokan todellisuuskäsityksen puolustaminen.

Kieltä on tarvittu myös yläluokan sisäisen nokkimisjärjestyksen ylläpitämiseen. Sopivien käsitteiden avulla alaluokka on pyritty saamaan hyväksymään alistettu asemansa.

Keskustelun aiheita

  • Mitä käsityksiä kielen alkuperästä löytyy Internetistä?

Tieto ja tutkimus: Todellisuustutkimus (entinen tiede)



Muinaisella ihmisellä oli voimakas halu selittää maailmaa. Näin tehdessään hän sijoitti luonnonilmiöihin inhimillisiä päämääriä, ja syntyi laaja tarusto, jossa tapahtumia selitettiin jumalien, henkien, muinaisten sankareiden jne. avulla. Muinainen selittämisen malli esiintyy edelleen kansansaduissa ja lasten saduissa.

Kun todellisuustutkimus Indus-joen laaksossa, Kaksoisvirranmaassa ja Niilin laaksossa alkoi sarastaa, sen tulokset olivat aluksi pieniä tiedon murusia, jotka erottuivat taruista kokemuksen osoittaman käyttökelpoisuutensa takia.

Yhteiskunnallisen kehityksen myötä ilmaantuivat ajattelijat, jotka yrittivät erottaa käyttökelpoisen tiedon mielikuvituksen tuotteista. Tiedon ja todellisuuden välistä suhdetta pyrittiin selvittämään sekä muinaisessa Kreikassa että muinaisessa Intiassa.

Syntyi kolme koulukuntaa, jotka ovat yhä olemassa.

1. Yksi koulukunta korosti ajattelun merkitystä (rationalismi),

2. toinen koulukunta havaintojen sekä kokemuksen merkitystä (empirismi)ja

3. kolmas koulukunta epäili molempia ensiksi mainittuja (skeptisismi).

Meidän vuosisadallamme syntyi yleinen todellisuustutkimus (tieteenfilosofia), ja on kirjoitettu kymmeniä hyllymetrejä eri kielillä kirjoja siitä, mitä todellisuustutkimus (tiede) on. Viime vuosina on palattu pohtimaan kaikkein vanhinta kysymystä: miten erottaa todellisuustutkimus (tiede) näennäistieteestä, valetieteestä ja yleensä siitä, mikä ei ole todellisuustutkimusta (tiedettä).

Toisaalta on kirjoitettu hyviä kirjoituksia esimerkiksi siitä, miksi tähdistä ennustaminen (astrologia) ei ole todellisuustutkimusta (tiedettä). Toisaalta on katsottu, että nykyisellä todellisuustutkimuksella saattaa olla myös yhteiskunnallisesti haitallisia vaikutuksia. Sekä todellisuustutkimuksen (tieteen) tekijät että todellisuustutkimuksen (tieteen) epäilijät ovat edelleen olemassa.

Keskustelun aiheita

  • Miten tiede ja epätiede voidaan erottaa toisistaan?

Itse itseään korjaava todellisuustutkimus

Todellisuustutkimus (tiede)

1. sisältää tietoa,

2. luo uutta tietoa,

3. korjaa entistä tietoa.

Tiedolla on mm. seuraavat perusominaisuudet. Jotta esitetty väite olisi tietoa, sen on oltava

1. tosi ja

2. (perusteltu).

Siitä, mitä muita määreitä tiedolle on asetettava, kiistellään jatkuvasti. Heikossa tiedon määritelmässä kohta 2 on poistettu.

Keskustelun aiheita

  • Millä eri tavoilla uutta tietoa syntyy?

Tiedonhankkimismenetelmät

Perinteisesti tietoa on yritetty hankkia neljällä menetelmällä.

Arvovallan (auktoriteetin) menetelmä

Alkeellisessa yhteiskunnassa tieto periytyi suullisesti, ja tapana oli, että nuoremmat hyväksyivät vanhemman polven ihmisten käsitykset. He yksinkertaisesti uskoivat, että vanhemmat ja viisaammat olivat oikeassa. Yhteiskunnan kehittyessä valta ja rikkaus kasaantuivat harvojen käsiin, ja oli tapana, että vaikutusvaltaisimpien ihmisten käsityksiä pidettiin tosina. Keskiajalla pappien käsityksiä pidettiin esimerkiksi kristinuskon, islamin ja hinduismin piirissä tosina.

Todellisuustutkimus (tiede) hylkää arvovallan menetelmän siksi, ettei tietolähteen nauttima arvovalta riitä tiedon totuuden arvosteluperusteeksi. Kaikkea vanhaa tietoa on todellisuustutkimuksen (tieteen) piirissä voitava arvostella, ja kaikki tieto on pystyttävä yhä uudelleen ja uudelleen perustelemaan.

Keskustelun aiheita

  • Miten voit tarkistaa, onko filosofian professorin esittämä väite tosi?

Uskon menetelmä

Suurten uskontojen piirissä on ajateltu, että uskonnollinen usko kelpaa tiedon hankkimismenetelmäksi. Historia osoittaa kuitenkin, että ihmiset ovat lujasti uskoneet mitä mielettömimpiin asioihin: noitien polttamiseen roviolla, rotujen eriarvoisuuteen, naisten huonommuuteen jne. Aikoinaan ihmiset uskoivat, että Aurinko kiertää Maata, ja tämä on kirjattu useisiin pyhiin kirjoihin.

  • Mitä vaaroja on herkkäuskoisuudessa?

Sisäisen oivalluksen (intuition) menetelmä

Todellisuustutkimuksen (tieteen) kehittyessä "sisäistä oivalluskykyä" (intuitiota), alettiin pitää tärkeänä tiedon lähteenä. Muinaiskreikkalainen Platon uskoi, että ihminen voisi intuition välityksellä olla kosketuksissa jonkinlaiseen oikean tiedon maailmaan, josta hän voisi ammentaa tietoa. Nykyaikainen todellisuustutkimus (tiede) on kuitenkin osoittanut, että intuitio voi johtaa pahasti harhaankin. Myös elämänviisautta voidaan paremmin oppia elämällä kuin kammiossa mietiskelemällä.

  • Miksi pelkkä ovallus ei riitä osoittamaan keksittyä asiaa todeksi?

Todellisuustutkimuksen (tieteellinen) menetelmä

Todellisuustutkimuksen (tieteelliselle) menetelmälle on ominaista tai ainakin sille pitäisi olla ominaista että se on itseään korjaava menetelmä. todellisuustutkimuksen (tieteellinen) menetelmä sisältää - tai ainakin sen tulisi sisältää - myös tiedon totuuden kriteerit.

Todellisuustutkimus (tiede) arvostelee kolmea ensiksi mainittua menetelmää nimenomaan siksi, että niistä puuttuvat väitteiden perustelumenetelmät. Todellisuustutkimus (tiede) ei suinkaan väitä, että kaikki menneiden sukupolvien väitteet olisivat epätosia, eikä todellisuustutkimus (tiede) väitä, ettei intuition avulla voida keksiä tosia väitteitä. Todellisuustutkimus (tiede) sen sijaan väittää, ettei kolmen ensimmäisen menetelmän avulla voida perustella väitteitä riittävästi.

Todellisuustutkimuksen (tieteen) luonne tulee selvemmäksi, jos tarkastellaan, millaisia tutkimusaloja (tieteitä) on olemassa. Ensiksi tutkimusalat voidaan jakaa ns. puhtaisiin tutkimusaloihin (tieteisiin) ja soveltaviin tutkimusaloihin (tieteisiin). Puhtaiden tutkimusalojen (tieteiden) piirissä voidaan erottaa kaksi ryhmää. Toiseen ryhmään kuuluvat matematiikka ja logiikka. Toiseen ryhmään kuuluvat ns. kokemustutkimusalueet (tieteet), joita ovat mm. fysiikka, kemia, tähtitutkimus, biologia, mielitutkimus (psykologia) jne. Soveltavia todellisuustutkimusaloja (tieteitä) ovat mm. tekniset alat (tieteet), lääketutkimus (lääketiede), yhteiskuntatutkimus, maanviljelystutkimus jne.

Keskustelun aiheita

  • Voiko matematiikan professori laskea väärin?

Ristiriidattomuus

Matematiikalla ja logiikalla on todellisuustutkimuksen (tieteiden) piirissä erityisasema. Niiden avulla ei luoda uutta tietoa maailmasta, mutta matematiikan ja logiikan kieltä käyttäen voidaan todellisuustutkimuksen (tieteen) tietoa ilmaista erittäin lyhyesti ja selkeästi. Matematiikkaa ja logiikkaa käyttäen voidaan myös kehittää uusia todellisuustutkimuksen (tieteen) teorioita. Todellisuustutkimuksen (tieteen) piirissä näitä tutkimusaloja voidaan pitää automaattien teorian osina.

Keskustelun aiheita

  • Miksi ristiriidattomuus on matematiikassa ja logiikassa tärkeä?

Havaintojen merkitys

Kokemustutkimuksen piirissä aistihavainnoilla ja laitteiden avulla aikaansaaduilla havainnoilla on tärkeä merkitys. Tiedon totuutta voidaan arvioida vain havaintojen avulla. Havainnoilla on usein tärkeä osuus myös uuden tiedon luomisessa.

Keskustelun aiheita

  • Miksi tarkka ja täsmällinen havaintojen teko on hyödyllistä?

Yleistäminen havainnoista

Tärkeä kokemustutkimuksen menetelmä on havainnoista yleistäminen eli induktio. Havaintojen perusteella voidaan löytää uusia väitteitä, ja tällaisia väitteitä voidaan perustella tekemällä lisää havaintoja. Tällaista menetelmää käytetään mm. peruskoulun fysiikan ja kemian tunneilla.

Keskustelun aiheita

  • Oletko taipuvainen tekemään yleistyksiä muutamista yksittäistapauksista. Miksi sellainen on vaarallista?
  • Miksi ihmiset kuitenkin tekevät usein johtopääkökisä puutteellisin toedoin?

Tulevaisuus ei ole välttämättä menneisyyden kaltainen


Englantilainen David Hume totesi, ettei ole mitään loogista syytä sille, että seuraava havainto ei poikkeaisi aikaisemmista. Jos näin tapahtuu, todellisuustutkimuksen (tieteen) väitettä on tietysti korjattava.

Keskustelun aiheita

  • Miksi sään ennustaminen on vaikeaa?

Yksikin havainto voi kumota aikaisemmat käsitykset

Karl Popper on Humen väitteisiin nojautuen asettunut vastustamaan induktion käyttöä todellisuustutkimuksessa (tieteessä). Popper asettaa oikeaksi todistamisen tilalle virheelliseksi osoittamisen. Yksikin väitteen vastainen havainto nimittäin riittää kumoamaan väitteen.

Epäilemättä Hume ja Popper ovat oikeassa siinä suhteessa, ettei ole mitään loogista syytä siihen, että luonto on sellainen kuin se on. Me emme todellakaan voi saada tietoa luonnosta istumalla tutkijankammiossa ja käyttämällä pelkkää logiikkaa. Sen sijaan meidän on mentävä luontoon tekemään havaintoja.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa selvää, mitä sellaista Galileo Galilei havaitsi, mikä kumosi aikaisemmat käsitykset?

Todistuksen taakka on väitteen esittäjällä

Jos todellisuustutkimuksen (tieteen) tehtävä olisi kumota väitteitä, todellisuustutkimuksen (tieteen) olisi helppoa keksiä yhä uusia virheellisiä väitteitä ja sitten kumota ne havainnoilla. Voitaisiin myös melko helposti keksiä sellaisia väitteitä, joita Popperin olisi vaikea kumota, mutta jotka kuitenkin olisivat ilmeisen virheellisiä. Esimerkiksi voidaan väittää, että Siriusta kiertää kiertotähti (planeetta), jolla asuu suomea puhuva aasirotu. Väitettä ei nykyisin apuneuvoin voida kumota, mutta pitäisikö meidän sen takia pitää totena.

Jo edellä on esitetty, että väitteen esittäjällä on todistuksen taakka. Niin kauan kuin yllä esitetyn väitteen esittäjä ei ole tuonut esiin mitään todisteita mainitunlaisen aasirodun olemassaolon puolesta, velvollisuutemme on pitää väitettä epätotena. Monet uskonnot eivät hyväksy, että heillä olisi heidän esittämiensä väitteiden vuoksi todistuksen taakka. Jopa melkoinen määrä suomalaisia filosofeja heittäytyy uskontojen ja jumalattomuuden välimaastoon (agnostikoiksi), vaikka he kaikessa muussa toiminnassaan katsovat, että todistuksen taakka on väitteen esittäjällä.

Tämän kirjoittajat odottavat mielenkiinnolla sitä, että väitöskirjan voi korvata lukemalla yhden luvun teoksesta A. A. Milne: Nalle Puh.

Keskustelun aiheita

  • Miksi todistuksen taakka on väitteen esittäjällä?

Mistä tiedämme, että on luonnonlakeja?

Tieto siitä, että on olemassa luonnonlakeja, jotka on saatu selville kokemuksen avulla, on myös kokemustietoa. Jos joku väittää, että luonnonlait huomenna lakkaavat olemasta voimassa, hänen väitettään ei voida tietenkään kumota logiikalla, matematiikalla ja pelkällä ajattelulla. Hänen väitteensä kumoaa tietysti huominen kokemus. Mutta jo tänään voidaan nykyisen todellisuustutkimuksen perusteella väittää, että väitteen esittäjä on väärässä. Useimpien tunnettujen luonnonlakien paikkansapitävyydestä on niin paljon myönteistä kokemusta, että niiden voidaan katsoa pitävän paikkansa kunnes kokemus muuta osoittaa.

Keskustelun aiheita

  • Mitä luonnonlait ovat. Miten ne eroavat Suomen laeista?

Onni, onnellisuus


Onni sattumana

Onni tarkoittaa usein jonkin toimijan kannalta edullista, sattumanvaraista tapahtumaa, esimerkiksi: "Olipa onni ettei satanut, kun unohdin pyykit ulos."

Onnekkaan tapahtuman lisäksi onnena voi myös pitää sitä, että jokin mahdollinen mutta epäedullinen tapahtuma jää tapahtumatta.

Onnen kanssa samaa merkitsevät mm. lykky, tuuri, mäihä ja säkä. Nelilehtisen apilan, hevosenkengän, aidon riikinkukon sulan tai tähdenlennon ajatellaan perinteisesti tuovan onnea.

Keskustelun aiheita

  • Millaisia onnellisia sattumia sinulle on sattunut viime aikoina?
  • Millaisia onnettomia sattumia sinulle on sattunut viime aikoina?
  • Miksi et ole voittanut miljoonia lotossa?

Onnellisuus

Jo muinaiset ihmiset

Onnellisuus ei käsitteenä ole uusi. Muinaiset kirjoittajat pohtivat  ihmisen onnen ehtoja. Noissa kirjoituksissa korostettiin ihmisen hyveellistä elämää onnen lähteenä. Nykyajan pohdinnoissa sen sijaan korostuu kysymys siitä, voiko yksilö löytää oman onnensa. Tähän liittyy muun muassa sanonta "Jokainen on oman onnensa seppä".

On myös epäonnea jolloin tapahtuu monia epämukavia asioita. Esimerkiksi suolan läikyttäminen, peilin rikkoutuminen ja kuun varjoon astuminen aiheuttavat uskomusten mukaan huonoa onnea.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokainen on oman onnensa sepppä?
  • Pitääkö väitteensä paikkansa, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos olette asiasta eri mieltä, väitelkää asiasta.

Onnen voi periä vanhemmiltaan

Nykyään tutkijat etsibät asioita, jotka saavat ihmiset nauttimaan elämästään ja tuntemaan tyytyväisyyttä. Silloin tällöin ilmestyy listoja, joissa kerrotaan, minkä maiden asukkaat ovat kaikkein onnellisimpia.

Onnellisuus syntyy hyvin monista aineksista. Taipumus onnellisuuteen on jossain määrin perityvää.

Onnellisuuteen taipuvainen ihminen on kuin kissa, joka aina putoaa jaloilleen.

Myös varallisuus ja hyvät tulot lisäävät tiettyyn rajaan asti onnellisuutta.

Tärkein ohje onnellisuuden tavoittelussa on: Synny oikeaan perheeseen.

Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten on havaittu elävän pitempään ja olevan terveempiä ja tuotteliaampia. Toisaalta voidaan väittää, että onnellisuus kenties johtuu hyvästä terveydestä ja työkyvystä.

Keskustelun aiheita

  • Tiettyyn rajaan asti varallisuuden lisääntyminen lisää onnellisuutta, mutta oikein rikkaat eivät ole sen onnellisempia kuin tavalliset rikkaat. Mistä tämä johtuu?
  • Ottakaa selvää, mikä on niukkuuden laki.

Onnellisuustutkimus

Tärkein yksittäinen onnellistava tekijä näyttää on perimä. Erossa kasvaneita identtisiä kaksosia tutkimalla on havaittu, että perimä selittää noin puolet ihmisen onnellisuudesta.

Toiseksi merkittävin elämänlaatua parantava tekijä on avioliitto.Tiedot osoittavat naimisissa olevien ihmisten olevan naimattomia onnellisempia. Parisuhde sinänsä ei näytä riittävän myönteisen vaikutuksen syntymiseen.

Vertailun mukaan avoliitossa elävät eivät ole yhtä onnellisia kuin yhdessä asuvat aviopuolisot. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että avioliitto on monissa maissa lainsäädäntösyistä turvallisempi yhteiselämän muoto kuin avoliitto.

Myös muut ihmissuhteet vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi. Kun tutkittiin Intian köyhiä vähäosaiset pitivät itseään lähes yhtä onnellisina kuin vertailuryhmäksi valitut selvästi paremmin toimeentulevat keskiluokan jäsenet.

Alimpaan sosiaaliryhmään kuuluneet intialaiset pitivät ystäviään ja sukulaisiaan suuressa arvossa. Hyvät ihmissuhteet tekivät heidän elämästään mielekästä ja auttoivat kestämään äärimmäistä köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä.

Keskustelun aiheita

  • Oletko mielestäsi useimmiten onnellinen vai onneton?
  • Mistä tämä johtuu?
  • Mikä tekee sinut onnelliseksi?
  • Miten voit tehdä ystäväsi onnelliseksi?
  • Voidaanko onnellisuutta lisätä masennusta poistavilla lääkkeillä?

Onneton rikas



Onneton rikas on onnellisempi kuin onneton köyhä. Varakkaat ihmiset ovat  joka tapauksessa keskimäärin varattomia onnellisempia. Sitä vastoin ahneus heikentää elämänlaatua. Ne, jotka haluavat jatkuvasti lisää hyvää, eivät aina nauti elämästään.

Myös selkeä todellisuuskäsitys lisää onnellisuutta. Ei siis pidä paikkaansa, että tieto lisäisi onnettomuutta.

Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä. Itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät keskimääräistä enemmän vapaaehtoistyötä. (Tämän oppikirjan kirkjoittaminen ei kuitenkaa tee onnelliseski.)

Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoissista tuntui myös, että muiden auttaminen teki heistä entistä onnellisempia, mikä taas auttoi heitä tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa olevien hyväksi.

Keskustelun aiheita

Millainen on ahne ihminen?
Onko ahneudesta todellista hyötyä?
Tunnetko itsesi tyytyväiseksi, kun olet auttanut jotain toveriasi?

Ole kaunis

Ulkoinen viehättävyys ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan on ilmennyt, että ne, jotka hyväksyvät oman ulkonäkönsä eivätkä vertaile itseään koko ajan muihin, ovat keskimääräistä onnellisempia.
 
Kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä omalla keholla voi tehdä, kuin siihen, mitä sille voi tehdä.

Nuoruuden ihannointi on  yhtä turhaa. Laaja tutkimus osoitti kielteisten emootioiden vähenevän ihmisen vanhetessa.


Keskustelun aiheita

  • Mihin seikkoihin ulkonäössäsi voit vaikuttaa itse?
  • Mihin asioihin ulkonäössäsi et voi vaikuttaa?
  • Ihminen voi olla kaunis, mutta siitä huolimatta hänellä voi olla huono pärstäkerroin. Mikä ero on kauneudella ja pärstäkertoimella?

Onni suosii rohkeaa

Laulun mukaan onni suosii rohkeaa. Elämä alkaa hymyillä, jos uskaltaa tarttua tilaisuuteen eikä vähättele onnistumismahdollisuuksiaan. 

Menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten tähtien alla vaan ovat omaksuneet asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka palkitsevat heidät myönteisillä kokemuksilla.

Onni näyttää potkivan osaa ihmisistä kaikilla elämän aloilla. Nämä ihmiset nauttivat silmin nähden olemassaolostaan.

Hyvinvointi ei ole kuitenkaan tulosta ahkeruudesta tai poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Heidät erottaa muista pikemminkin kyky olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Keskustelun aiheita

  • Eräs mies oli huijannut muilta melkoisen määrän rahaa. Kun häneltä kysyttiin, millä hän on rikastunut, hän astasi: "Pitää käydä ulkona siihen aikaan yöstä, kun rahaa sataa". Voiko tavallinen ihminen tietää, milloin hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

 Avoimin mielin kohti uutta

Eräässä tutkimuksessa oli mukana 42-vuotias oikeuslääkäri, joka kertoi elämän hymyilleen hänelle kaikessa suhteessa. Hän oli naimisissa rakastamansa miehen kanssa ja hänellä oli kaksi suloista lasta. Hän myös viihtyi mainiosti työssään.

Hänen vastakohtansa oli 34-vuotias lähihoitaja, joka mielestään tapasi aina vääriä miehiä ja jolle sattui jatkuvasti vastoinkäymisiä. Viikon aikana hän oli nyrjäyttänyt nilkkansa, telonut selkänsä ja kolhinut autonsa peruuttamalla päin puuta.

Onnekkaat eivät kuitenkaan erottuneet ulkonäöltään, älykkyydeltään tai vaikkapa anteliaisuudeltaan keskiarvoihmisestä. Sen sijaan he olivat tavallista ulospäinsuuntautuneempia, uteliaampia ja avoimempia. Heidän kykynsä tajuta asioita vaistonvaraisesti oli hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet luottaa siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Lisäksi heidän ihmistuntemuksensa ei pettänyt vaan loi edellytykset monin tavoin antoisille suhteille.

Onnekkaiden ryhmän jäseniä yhdisti panostaminen ihmissuhteisiin. Mitä laajemmaksi verkosto kasvoi, sitä enemmän heille tarjoutui tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, jotka voivat auttaa heitä esimerkiksi työpaikan tai asunnon vaihtamisessa.

Epäonnisten joukkoon kuuluneet olivat jatkuvasti kuin puoliunessa. Heidän huomionsa oli siinä määrin keskittynyt omaan itseen ja ongelmiin, että he eivät havainnoineet aktiivisesti ympäristöään ja tajunneet sen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa elämänlaatua.

Keskustelun aiheita

  • Millä eri keinoilla tavallinen ihminen voi parantaa elämänsä laatua?

Pelko ja huolet sokaisevat

Erittäin mielenkiintoinen oli koe, jossa tutkimukseen osallistuneita pyydettiin laskemaan lehdessä olevien kuvien määrä. Epäonniset selviytyivät kokeesta keskimäärin kahdessa minuutissa, kun taas onnekkaat saattoivat laskea lehden käsistään jo muutaman sekunnin kuluttua.

Lehden toiselle sivulle oli asetettu puolen sivun kokoinen laatikko, jossa luki viiden senttimetrin korkuisin lihavoiduin kirjaimin, että kuvia on 43. Teksti hyppäsi suorastaan silmille. Onnekkaat havaitsivat sen heti, kun taas epäonnisilta se jäi huomaamatta.

Toisessa kokeessa keskelle lehteä oli pantu yhtä selkeä viesti: Lopeta laskeminen. Kun sanot kokeen valvojalle, että olet huomannut tämän viestin, saat 250 puntaa. Tämäkin viesti meni epäonnisten silmien ohi, sillä he olivat keskittyneet pelkästään laskemaan kuvia.

Epäonnisiksi itsensä kokevat ihmiset olivat yleensä jännittyneempiä ja hermostuneempia kuin onnekkaina itseään pitävät. Näytti siltä, että juuri huolestuneisuus ja pelokkuus sumensivat epäonnisten tilanteentajun: he eivät pystyneet hahmottamaan kokonaisuutta ja sen suomia mahdollisuuksia, koska he suuntasivat kaiken huomionsa yhteen ainoaan asiaan kerrallaan.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että on vaikeaa kiinnittä huomio moneen asiaan kerrallaan? Esimerkiksi tämän kirjoittaja ei pidä siitä, että häntä häiritään, kun hän kirjoittaa.
  • Eikö kaiken tarkkaileminen lisää jännittyneisyyttä, kun kokeen mukaan se alensi sitä? Jos et keksi vastausta, kysy opettajalta, joka tarkkailee teitä kaikkia.

Hyvä itseluottamus palkitaan



Epäonnisilla on taipumus rajata ajattelunsa ja toimintansa onnekkaita jyrkemmin: kun he ovat etsimässä täydellistä elämänkumppania, he eivät näe uutta tuttavuutta mahdollisena ystävänä. Sama pätee  työpaikkailmoituksiin. He hakevat vain työpaikkoja, jotka vaikuttavat ilmoituksen perusteella juuri heille sopivilta eivätkä ilmaise kiinnostustaan tehtäviin, jotka vaatisivat heiltä esimerkiksi lisäkoulutusta.

Brittiläistutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että onni ei ole vain sattumaa vaan pitkälti myönteisen elämänasenteen ja avoimen mielen ansiota. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein tiedostamattaankin toimineeksi menestyksen hyväksi. Usko omiin selviytymismahdollisuuksiin parantaa myös kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja toipua niistä. Parhaassa tapauksessa koettelemukset koetaan hyödyllisiksi oppitunneiksi.

Vasteaikaa mittaavassa kokeessa saatiin viitteitä siitä, että myönteiset odotukset parantavat suorituksia. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin yksinkertaisesti painamaan nappia valon syttyessä. Toiseen ryhmään kuuluneita kehotettiin eläytymään ensin nopeasti reagoivan hävittäjälentäjän rooliin ja sitten toimimaan samalla tavalla kuin vertailuryhmän jäsenten. Lopputulos osoitti, että lentäjät olivat selvästi vikkelämpiä.

Keskustelun aiheita

  • Miten omaa itseluottamustaan voi parantaa?
  • Miten voi parantaa jonkun toverinsa itseluottamusta?

Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa

Kun myöhemmin palaat menneisiin tapahtumiin, huomaat, että ihan kaikki ei olekaan sittenkään mennyt pieleen. Yksikin ilonaihe voi vahvistaa itsetuntoa ja antaa sysäyksen myönteiseen ajatteluun silloin, kun maailma näyttää murjovan. 

Keskustelun aiheita

  • Muistelkaa, milloin kukin oli viimeksi onnellinen. Kirjoitakaa kulunuta aika nimettömänä paerilapuille. Kootkaa paperilaput ja laskekaa aikojen keskiarvo.
  • Omko sijoiyuksesti tässä kilpailussa satunnainen?

Mikä ohjaa elämääni

Elämänohjeita

(Olavi Rytkönen)

Liian paljon hyvvee on ihanoo.

Anna kaekkes, vua elä periks.

Kompastelu voep estee kuatumisen.

Joka ihteesä luottaa, se kykysä tuploo.

Elämän tarkotus on murheen karkotus.

Naara itelles ennen ku muut kerkijää.

Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla.

Huominen on monesti viikon kiireisin päevä.

Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.

Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.

Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.

Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.

Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.

Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö.

Koppoo kiinni tästä päevästä -- huomisessa on omat kahvasa.

Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta, jos siulla ee oo paljo töetä.

Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo kerran vielä.

Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta vihollisia.

Leoka pystyyn ku tulloo kova paekka -- pyssyypähän aenae suu kiinni.

Kaks syytä olla tekemättä mittään:
- Oot yrittännä ennenkii.
- Et oo ennenkään yrittännä sitä.

Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin!

Keskustelun aiheita

  • Mitkä kirjoittajan elämänohjeista ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?

Mitä aiot tehdä elämälläsi

Terveellinen elämäntapa

Terveellinen elämäntapa ei ole kaikille ihmisille mahdollinen, ei edes Suomessa. Koulussa opetetaan terveelllisiä elämäntapoja, ja tämä opetus on syytä ottaa toidesta. Valitettavasti koulussa istuminen ei ole terveellinen elämäntapa, mutta sille et voi mitään. Koulutuksen puute tuhoaisi lopun elämäsi.

Keskustelun aiheita

  • Miten koulusta voisi tehdä nykyistä terveellisemmän?
  • Mitkä omista elintavoistasi ovat terveellisiä ja mitkä epäterveellisiä?

Itseluottamus

Et aina ymmärrä, mitä koulussa puhutaan. Se ei ole sinun vikasi. Älä masennu. Ei opettaja tai koulutoverisi itse läheskään aina ymmärrä, mistä puhuu. Ei opettaja ole vastuussa siitä, että meillä on sellainen koululaitos kuin meillä on.

Itsensä muita huonommaksi tuntemiselle ei aina mahda mitään, mutta joka kerta on syytä miettiä, että onko jollain suorituksella todellista merkitystä.

Keskustelun aiheita

  • Mitä asioita pidät tärkeinä?
  • Mitä asioita pisät yhdentekevinä?

Valintamahdollisuuksien säilyttäminen

Valtiovalta on ryhtynyt rajoittamaan ihmisten valintamahdollisuuksia. Sen aloitti valtiovarainaministeri Sauli Niinistö rajoittamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa.

Ntkyinen ja seuraava Suomen hallitus jatkaa samalla linjalla. Kaikesta huolimatta sinun on syytä pyrkiä opiskelemaan niin pitkälle kuin mahdollista.

On mahdollista, että myös koulutettujen ihmisten työt Suomessa loppuvat, mutta hanki hyvä englannin kielen taito. Sillä saat töitä jostain päin maailmaa.

Jos sinulla on varallisuutta tai tulet perimään sellaista, sitä ei kannata tuhlata. Sillä, jolla on rajaa, on aina enemmän valintamahdollisuuksia kuin sillä, jolla rahaa ei ole.

Älä kiirehdi avioliiton ja muiden vastaavien asioiden kanssa. Valintamahdollisuutesi loppuelämän suhteen voivat lakata jo nuorena.

Keskustelun aiheita

  • Miten koululainen voi vaikuttaa siihen, että hänen valintamahdollisuutensa elämässä säilyvät?

Ympäristö, josta saa apua

Jotkut haluavat elää yksin ja vaatimattomasti, mutta nykyään on syytä olla ystäviä tai ainakin tuttavia, jotka voivat auttaa koko ajan monimutkaistuvan arjen ongelmissa.

Autojen korjaaja, putkimies ja sähköasentaja ovat tarpeellisia tuttavuuksia melkein kenelle tahansa. Jos sukulaisssa on sellaisia, heihin on syytä pitää hyvät suhtee. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta rahaa on paljon vain harvoilla ja hevosia vielä harvemmilla.

On kenties viihtyisää asua maalla tai kaupungin lähiössä, mutta jos tarvitaan ambulanssia (joka voi mennä väärään osoitteeseenkin), on syytä pyrkiä valitsemaan sellainen asuinpaikka, josta myös sellaista apua helposti löytyy. Vaikka asuinpaikan valinta on vapaa Suomen perustuslain mukaan, ilman rahaa ei voi juuri valita.

Keskustelun aiheita

Millaisessa ympäristössä haluat asua aikuisena?
Millaisessa ympäristössä et halua asua aikuisena?

Elämänsuunnitelma

Sinun on syytä pohtia jo nyt, mitä aiot tehdä elämälläsi. Jopa koululaisen aika voi tuntua joskus kuluvan hitaasti, mutta silloin, kun sinusta tuntuu siltä, muista, että sinulla on käytettävissä elämä, jonka pituus on rajallinen.

Unelmia hyvästä elämästä sinulla saa olla, mutta on syytä olla myös varasuunnitelmia, jotta elämästäsi ei tule ajopuuta.

Menneinä aikoina ihmisen elämän vaiheet olivat melko hyvin ennakoitavissa, mutta nykyään sattumalla on hyvin suuri merkitys. Jos vanhana istut kirjoittamassa jotain tällaista, elämäsi meni pieleen, ja takaisin et mennyttä saa.

Tulevaisuudessa kaksi asiaa ratkaisevat hyvin paljon: vanhempiesi varallisuus ja koulumenestyksesi. Lisäksi on sellaisia asioita kuin pärstäkerroin, jolle et voi mitään.

Koulussa opetetaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa, mutta parasta on opetella tulemaan sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotain yhteistä sinun kanssasi. Silloin ei pärstäkerroin ratkaise.

Keskustelun aiheita

  • Miksi aiot isona? Arveletko pääseväsi siihen asemaan, johon haluat?

Vastoinkäymiset

Vastoinkäymisiä on kaikilla. Osaan vastoinkäymisistä voi varautua ennakolta, osaan ei.

Erityisen tärkeää on pystyä ottamaan selvää siitä, miten kasautuneista vastoinkäymisistä voi selviytyä.

Viranomaisapua on saatavilla, mutta avun tarvitsijan tieoista ja taidoista riippuu paljon se, saako sellaista apua, johon on esimerkiksi Suomessa oikeus.

Keskustelun aiheita

  • Mitä vastoinkäymisiä sinulla on ollut? Oletko saanut niihin apua?
  • oletko auttanut muita heidän vastoinkäymisissään?

Emootioiden hallinta

Toisaalla tässä aineistossa kerrotaan, miten emootioita voidaan yrittää hallita. Aina emootioitaan ei voi hallita, mutta jos niitä pystyy hallitsemaan, ei ainakaan tässä suhteessa anna aseita vastustajilleen. Vastustajia on kenellä tahansa, joten kyllä niitä on sinúllakin, ainakin tulevaisuudessa.

Keskustelun aiheita

  • Onko sinulla vastustajia? Jos ei ole, mistä tämä johtuu?
  • Suututko helposti?
  • Mitä vahinkoa on suuttumisesta?
  • Mitä vahinkoa on siitä, että sietää jotain ihmistä liian kauan suuttumatta hänelle?

Vapaa-aika



Jos koululainen ottaa koulunkäynnin tosissaan, hänellä ei ole lukukausien aikana kovin paljon vapaa-aikaa. Jos taloudellinen tilanne vaatii opiskelijalta kesällä ja lukukausien aikana työssä käyntia, jopa uni voi käydä vähiin.

Myös pienten lasten hoito kotona voi viedä kaiken ajan.

Tulevaisuudessa kesälomat ja eläkkeelläoloikä supistuvat. Voi olla, että lisäksi joudut muuttamaan johonkin vieraaseen maahan saadaksesi työtä.

Vapaa-aikaa on kuitenkin pyrittävä itselleen järjestämään. Vapaa-ajan viettoa ei pidä ryhtyä järjestämään liian voimaperäisesti, sillä silloinhan kyse on työstä.

Jos saat elämässäsi tilaisuuden tehdä pitempiä aikoja jotain, jonka tekemisestä pidät, olet harvinaisen onnekas.

Keskustelun aiheita

  • Koulupäivä lyhentää elämääsi yhdellä päivällä. Samoin tekee yksi työpäivä. Yritykset ja poliitikot ovat lyhentämässä ihmisten vapaa-aikaa ja korottamassa ihmisten eläkeikää? Mistä syystä ihmiset myyvät elämäänsä entistä halvemmalla?

Todenmukainen todellisuuskäsitys

Jos koulujen elämänkatsomustiedon opetus olisi kunnollista, saisit todenmukaisen todellisuuskäsityksen. Kun näin ei ole, sinun on syytä pyrkiä löytämään tosiasioita muualta.

Melkein kaikki, mitä Internetissä puhutaan, on pötyä. Sikäli kuin Internetin valvontaa ei lähivuosina kovenneta kohtuuttomasti, sinun sukupolvellasi on mahdollisuus löytää tosiasioita Internetistä.

Keskustelun aiheita

  • Miten nykyisestä valtavasta informaatiotulvasta voi poimia kaikkein tärkeimmän?
  • Miksi koulussa opetetaan ja vaaditaan oppimaan paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka unohtuvat lähitulevaisuudessa?

Propagandan torjuminen



Melkein kaikki, mitä ihmiset normaalisti omaksuvat ulkomaailmasta, on propagandaa. Nykyään pahinta propagandaa ovat television uutiset, toiseksi pahinta paropagandaa ovat Helsingin Sanomien uutiset ja STT:n uutiset eivät ole enää propagandaa ollenkaan.

Toisaalla näissä aineistoissa on varoitettu suostuttelusta ja psykopaateista. Pysy kaukana niistä paikoista, joissa tiedät olevan suostuttelijoita ja psykopaatteja. Tee näin senkin uhalla, että menetät jotain muuta.

Keskustelun aiheita

  • Mitä on propaganda?
  • Miten voit suojautua propagandalta?

Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa



Jos et osaa sanoa "ei", sinun saattaa käydä huonosti. Tilaisuuksia ei pidä jättää käyttämättä, mutta toisten ei pidä antaa päättää siitä, mitä teet elämälläsi.

Keskustelun aiheita

  • Ovatko toverisi yrittäneen käyttää sinua hyväksi jossain asiassa? Ovatko he onnistuneet?
  • Miten hyväksikäytöltä voi suojautua?

Arvon ja normin käsitteet

Arvo, normi, vastuu ja vapaus

Peruskoulun opettaja esitti uskontotunnilla tarinan, jonka mukaan Jeesus- niminen mies herätti Lasarus- nimisen miehen kuolleista. Sitten hän pyysi oppilaita keksimään tarinalle hyvän otsikon.

Eräs oppilas, joka olisi oikeastaan kuulunut elämänkatsomustiedon opetukseen eikä uskonnonopetukseen vastasi:

Paikallinen mies pilasi hautajaiset

Lähde: Vitsit 2006

Mitä arvot ovat




Arvo liittyy siihen, mitä pidämme arvokkaana tai mitä arvotamme esimerkiksi sellaisilla sanoilla kuin hyvä ja paha sekä kaunis ja ruma. Kun sanomme ”Matti on hyvä ihminen”, pidämme Mattia siveellisesti arvokkaana. Kun sanomme, että Eduskuntatalo on ruma, pidämme eduskuntataloa kauneudellisesti (esteettisesti) arvottomana.

Keskustelun aiheita

  • Keksi kymmenen lausetta, joissa esiintyy siveysarvoja.
  • Keksi kymmenen lausetta, joissa esiintyy kauneusarvoja (esteettisiä arvoja).
  • Keksi kymmenen lausetta, joissa esiintyy sekä siveys- että kauneusarvoja.

Arvojen ja tosiasioiden suhde

Voidaan kysyä onko ihmisestä riippumattomia arvoja. Arvoja ei voida johtaa pelkistä tosiasioista. Tästä väitteestä seuraa, että arvoilla ei ole mitään tajuavan olennon ulkopuolista perustaa. 

Monet uskonnot väittävät, että ihmisestä riippumattomia arvoja on. Tällöin arvoja koskevat väittämät voisivat olla samalla tapaa tosia kuin vaikkapa säätiloja koskevat väitteet. 

Kun ihmisestä riippumattomia arvoja ei ole, arvot ovat pohjimmaltaan makuasioiden kaltaisia ihmisistä itsestään riippuvia asioita. 

Näin ollen perimmäisiä arvoja koskevia arvoristiriitoja ei voida ratkaista lopullisesti, ihmisethän ovat tunnetusti tällaisista asioista eri mieltä.

Keskustelun aiheita

  • Keksi kymmenen sellaista tosiasialausetta, jotka eivät sisällä arvoja (esimerkiksi ”Tänään sataa”, ”Tänään meillä on elämänkatsomustietoa”, ”Istun nyt luokassa”).
  • Keksi kymmenen lausetta, jotka sisältävät sekä tosiasioita että arvoja (esimerkiksi Eduskuntatalo on suuri ja ruma”, ”Matti on pitkä ja komea”, ”Meidän koulumme on pieni mutta hyvä”).
  • Keksi kymmenen lausetta, joissa yritetään perustella arvoja tosiasioilla (esimerkiksi ”Finlandia-talo on kaunis, koska sen on piirtänyt arkkitehti Alvar Aalto”, ”Tarja on hyvä presidentti, koska hän on nainen”, ”Maija on hyvä tyttö, koska hän tottelee äitiä.”).
  • Tutkikaa, mitä arvoja sisältyy väitettyihin tosiasiaperusteluihin.
  • Miksi tosiasiaväitteistä ei pidä loukkaantua?

Arvot ja kulttuurit

Jokapäiväisessä kielessä sana ”kulttuuri” voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. 

Esimerkiksi Helsingin Sanomain kulttuurisivuilla voidaan käsitellä melkein mitä tahansa, pääsiassa siellä kuitenkin käsitellään taiteita. Ns. ”tiedesivut” tällä lehdellä on erikseen. 

Latinakielestä peräisin oleva sana ”kulttuuri” tarkoittaa mm. viljelyä, jalostusta, hienostamista ja sivistystä. 

Koska kulttuuri on inhimillistä vallan käyttöä, kulttuuri tarkoittaa näissä oppikirjoissa yleistä valtarakennetta.

Arvon käsite liittyy valtarakenteisiin (kulttuureihin). 

Eri valtarakenteilla (kulttuureilla) on omat arvojärjestelmänsä, ja toisaalta valtarakenne (kulttuuri) itse voidaan määritellä juuri tiettyjen arvojen toteuttajaksi tai kantajaksi. 

Valtarakenteiden (kulttuurien) välisten arvoristiriitojen ratkaiseminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi useimmat suomalaiset eivät hyväksy eräiden muslimimaiden käsityksiä, joiden mukaan islamista luopuja, arvionrikkoja tai Muhammedin pilkkaaja surmataan.

Arvokäsitystä, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan ja pakottaa myös yhteisön jäsenet elämään niiden mukaan, kutsutaan yhteisölliseksi arvokäsitykseksi (kommunitarismiksi, kommuuni = yhteisö).

Eurooppalainen lainsäädäntö ei hyväksy tällaista arvokäsitystä, vaan jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä tahansa, mikä ei loukkaa muiden perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia tai eurooppalaisia lakeja. 

Tätä arvokäsitystä kutsutaan yksilölliseksi arvokäsitykseksi (liberaaliksi arvokäsitykseksi).

Keskustelun aiheita

  • Mikä arvokäsitys on YK:n yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n lapsen oikeuksien julistuksen pohjana?
  • Luettele suomalaisia yhteisöjä, joiden välillä on arvoristiriitoja.
  • Luettele kymmenen arvoristiriitaa, joista ei mielestäsi ole mitään haittaa.
  • Luettele kymmenen arvoristiriitaa, joista on mielestäsi haittaa.
  • Miten haitallisia arvoristiriitoja pitäisi mielestäsi ratkaista?
  • Millaisia arvoristiriitoja voidaan mielestäsi suvaita ja millaisia ei voida suvaita?
  • Tehkää jonkin päivälehden kulttuuriosastoista luettelo niistä asioista, joita tämä lehti pitää kulttuurina.

Itseisarvot ja välinearvot



Arvojen määrittelemisessä ja arvojen tutkimisessa käytetään monenlaisia tapoja ryhmitellä erilaisia arvoja. Eräs erottelu tehdään esimerkiksi itseisarvojen ja välinearvojen välillä. 

Itseisarvoinen asia on arvokas oman itsensä vuoksi, kun taas välinearvo on sellaista, jota tavoitellaan jonkin muun asian saavuttamiseksi. 

Itseisarvoiksi on esimerkiksi ehdotettu siveyttä, kauneutta ja totuutta (Eri ihmiset ovat eri mieltä siitä, mikä on siveää, kaunista ja totta). 

Välinearvot saavat usein arvonsa vasta silloin, kun niitä käytetään pyrittäessä itseisarvoihin. 

Esimerkiksi rahan avulla voi tavoitella itseisarvoja, valmistaa kauniita esineitä tai rakennuksia, tukea tutkimusta tai auttaa köyhiä ihmisiä. 

Joidenkin mielestä erottelu väline- ja itseisarvoihin on ongelmallista.

Keskustelun aiheita

  • Luettele kymmenen asiaa, jotka ovat sinun mielestäsi arvokkaita välineitä.
  • Mitä itseisarvoja näillä välineillä pyritään saavuttamaan?
  • Luettele kymmenen asiaa, jotka ovat sinun mielestäsi itsessään arvokkaita.
  • Vertaa itsessään arvokkaiden asioiden listaa muiden oppilaiden tekemiin listoihin.
  • Mitä niissä on yhteistä.
  • Missä asioissa olet eri mieltä kuin luokkatoverisi.
  • Onko ryhmässämme arvoristiriitoja?
  • Onko oikein käyttää jotain ihmistä välinneenä?

Normi



Latinankielen normi tarkoittaa sääntöä, esikuvaa, ohjetta, arvostuksen mittaa jne. Nykyisin tällä sanalla on mm. seuraavia merkityksiä:

  1. Voimassa oleva standardi (standardi = mitta, normi, taso)
  2. Jonkin yhteisön jäseniä sitova toimintaohje
  3. Jonkin yhteisön hyväksymä käyttäytymistapa
  4. Jonkin yhteisön keskimääräinen siveyskäsitys
  5. Jonkin yhteisön yleisimpien perinteiden kokonaisuus
  6. Jonkin yhteisön käskyt, kiellot, luvat, velvollisuudet ja lait
  7. Pelisäännöt
  8. Matematiikan normit, jotka liittyvät mittateoriaan

Koska sana ”normi” on hyvin monimerkityksinen, näissä kirjoissa ei sitä paljon käytetä.

Keskustelun aiheita

  • Luettele kymmenen erilaista mittaa.
  • Tehkää koululaisia varten kymmenen kohdan toimintaohje.
  • Luettele kymmenen kouluyhteisössä hyväksyttyä käyttäytymistapaa.
  • Luettele kymmenen siveysohjetta, joista ryhmämme on yhtä mieltä.
  • Luettele kymmenen koulun perinnettä. Mitkä niistä ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?
  • Tee koululaiselle kymmenen käskyä.
  • Tee koululaiselle kymmenen kieltoa.
  • Luettele kymmenen koulussa luvallista asiaa
  • Luettele kymmenen koulussa kiellettyä asiaa
  • Tee lista kymmenestä koululaisen velvollisuudesta
  • Luettele kymmenen Suomessa voimassa olevaa lakia
  • Kirjoita jonkin pelin säännöt

Vastuu ja vapaus

Myös sanalla “vastuu” on monta merkitystä. Työntekijä voi vastata jonkin työn suorittamisesta. Rehtori voi vastata koulun johtamisesta.

Tässä tarkastellaan siveellistä vastuuta. 

Siveellinen vastuu on vastuuta tekojen seurauksista.

Yksilö voi olla vastuussa toisille ihmisille ja yhteisöille. 

Esimerkiksi yksilö voi olla vastuussa tuottamastaan mielipahasta tai vahingosta. 

Myös yhteisö voi olla vastuussa. 

Muotisana ”sitoutuminen” tarkoittaa usein vastuun ottamista.

Myös sanalla “vapaus” on monta merkitystä. 

Esimerkiksi pakon puuttuminen on vapautta. 

Esimerkiksi orja ei ole vapaa. 

Ihminen, joka on vankilassa, ei ole vapaa. 

Ihminen, joka on naimisissa, ei ole vapaa.

Poliittinen vapaus sisältää mm. sananvapauden, mielipiteenvapauden, lehdistön vapauden jne.

Henkilökohtainen vapaus voi olla vapautta vankilasta, taloudellista vapautta jne.

Tahdonvapaus ja valinnanvapaus ovat henkilökohtaisia vapauksia.

Ajatuksen ja mielipiteen (omantunnon) vapaus ovat henkilökohtaisia vapauksia.

Mielen vapaus on kykyä valita peloista huolimatta.

Vapaus voi olla vapautta tehdä, mitä itse haluaa.

Vapaapäivä on päivä, jolloin ei tarvitse tehdä töitä.

Keskustelun aiheita

  • Ketkä ovat vastuussa, jos oppilas pahoinpitelee toista oppilasta ja tälle jää elinikäinen vamma?
  • Mitä vastuita koululaisilla on?
  • Mihin asioihin olet valmis sitoutumaan?
  • Vallitseeko Suomessa ajatuksen ja omantunnon vapaus?
  • Onko sinulla vapaus tehdä, mitä haluat? Mitä vapauden rajoituksia sinulla on?
  • Onko ihmisen tahto mielestäsi vapaa? Mitkä asiat rajoittavat tahdonvapautta?
  • Onko maailmassa vielä orjuutta? Missä? Miksi?
  • Ajattelevatko vapaa-ajattelijat vapaasti?
  • Mitä tarkoittaa valtiollinen vapaus? Onko Suomi valtiollisesti vapaa?

Mitä arvoja toteutan elämässäni

Keskustelun aiheita

Ei ole tiedossa, millaisia ja kuinka paljon arvoja on olemassa. Niitä voi syntyä lisää tätä kirjoitettaessa. Seuraavassa listassa on joukko asioita, joita jotkut pitävät suotavina ja jotkut paheksuttavina, Alleviiva kymmenen asiaa, joita sinä pidät listassa olevista kaikkein eniten arvossa. Keksi lisäksi kymmenen muuta asiaa, joita pidät arvossa. Vertaile tuloksia muiden kanssa.

Ainutlaatuisuus

Aistillisuus

Aitous

Aktiivisuus

Ammattimaisuus

Anteliaisuus

Armo

Arvoituksellisuus

Arvokkuus

Asiantuntemus

Ateismi

Autuus

Avarakatsesuus

Eheys

Elinvoimaisuus

Empatia

Energia

Ennakointi

Epäitsekkyys

Haaste

Halukkuus

Harkinta

Harmonia

Henki

Henkisyys

Herkkyys

Hienostuneisuus

Hienous

Hiljaisuus

Huolellisuus

Huomaavaisuus

Hurskaus

Huumori

Huvi

Hygienia

Hyve

Hyvinvointi

Hyväksyminen

Hyväntahtoisuus

Hyväntekeväisyys

Hyödyllisyys

Ihme

Ihmisarvo

Ilmaisukyky

Iloisuus

Innostus

Inspiraatio

Into

Intohimo

Intuitiivisuus

Itsehillintä

Itsevarmuus

Jakaminen

Jatkuvuus

Johdonmukaisuus

Joustavuus

Julkkis

Jumalattomuus

Jännitys

Kannustaminen

Kasvu

Kauneus

Kekseliäisyys

Keskittyminen

Kestävyys

Ketteryys

Kiitollisuus

Kohteliaisuus

Kohtuullisuus

Kokemus

Koulutus

Kumppanuus

Kunnia

Kunnioitus

Kunto

Kurinalaisuus

Kuuluisuus

Kypsyys

Kätevyys

Käytännöllisyys

Leikkisyys

Lepo

Logiikka

Loisto

Lujuus

Luonnon kunnioittaminen

Luotettavuus

Luottamus

Luovuus

Läheisyys

Lähestyttävyys

Lähimmäisen rakkaus

Lämpö

Läsnäolo

Maltti

Mestaruus

Mielikuvitus

Monimuotoisuus

Motivaatio

Muoti

Myötätunto

Nautinto

Nerokkuus

Nopeus

Nuorekkuus

Nöyryys

Oikeudenmukaisuus

Omaperäisyys

Omavaraisuus

Omistautuminen

Onnellisuus

Oppiminen

Optimismi

Oveluus

Palvonta

Pelottomuus

Perhe

Perusteellisuus

Pitkäikäisyys

Pragmatismi

Puhtaus

Puolueettomuus

Pyhyys

Päättäväisyys

Raittius

Raivokkuus

Rakkaus

Rattoisuus

Rauha

Realismi

Rehellisyys

Rentoutuminen

Riemu

Riippumattomuus

Rikkaus

Runsaus

Ryhmätyö

Saatavuus

Saavutettavuus

Saavutus

Sankaruus

Seikkailu

Seksuaalisuus

Selkeys

Siisteys

Sinnikkyys

Sitkeys

Sitoutuminen

Siveys

Solidaarisuus

Sopeutumiskyky

Sujuvuus

Sulkeutuneisuus

Suoritus

Suoruus

Suosio

Suvaitsevaisuus

Sydämellisyys

Sävyisyys

Säästäväisyys

Taloudellinen riippumattomuus

Tarkkaavaisuus

Tarkkanäköisyys

Tarkkuus

Tarkoituksenmukaisuus

Tasa-arvo

Tasapaino

Tasavertaisuus

Tehokkuus

Terveys

Terävyys

Tietoisuus

Tietojen oikeellisuus

Toisen kunnioittaminen

Toiveikkuus

Tottelevaisuus

Totuus

Toveruus

Tuhlaus

Tuki

Tulisuus

Tunnustaminen

Tunteet

Turvallisuus

Tutkimus

Typeryys

Tyylikkyys

Tyyneys

Tyytyväisyys

Täsmällisyys

Täydellisyys

Uhrautuvuus

Ulospäinsuuntautuneisuus

Urhoollisuus

Usko

Uskollisuus

Uskonnollisuus

Uskottavuus

Uteliaisuus

Vaatimattomuus

Vahvuus

Vaikuttavuus

Vakaumus

Vakaus

Vakuuttavuus

Valmius

Valppaus

Valta-asema

Vapaus

Varallisuus

Varmuus

Varovaisuus

Vetovoima

Viehätys

Viekkaus

Viihde

Viihtyisyys

Viileys

Viisaus

Vilkkaus

Vilpittömyys

Virkistys

Visio

Voitto

Välittömyys

Yhteistyö

Yhtenäisyys

Yhteys

Yksinkertaisuus

Yksinäisyys

Yksityisyys

Ylenpalttisuus

Ylivalta

Yllätys

Yltäkylläisyys

Ymmärtäminen

Ystävällisyys

Älykkyys


Millainen ihminen haluan olla

Erilaisia luonteenpiirteitä



Laajaa kannatusta on seuraavalla luonteenpiirrekäsityksellä (Costa & McCrae)
  • Neuroottisuus 
  • Ulospäinsuuntautuneisuus 
  • Avoimuus 
  • Myöntyvyys 
  • Tunnollisuus 
Jokainen piirre koostuu alatason piirteistä.

Esim. Neuroottisuus:
  • ahdistuneisuus,
  • vihamielisyys,
  • masentuneisuus,
  • itsensä tarkkailu,
  • innostuneisuus,
  • haavoittuvuus

Luonne

Luonne on perimän ja ympäristön yhteistuotos. 

Sivistyssana

Temperamentti = ihmisen yksilöllisyys joka ilmenee siinä, miten vastaamme erityisesti uusissa ja vaikeissa tilanteissa

Käyttäytymistaipumuksia havaitaan jo varhain vauva-iässä.

Vastasyntyneillä ei ole siveyttä, vaan se syntyy perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena.

Keskustelun aiheita

  • Suorittakaa mielipidetutkimus, jossa laitat itsesi ja ryhmätoverisi johonkin luonnetyyppiin. 
  • Vertailkaa itsen ja muiden tekemiä arvioita.
  • Kumpi vaikuttaa luonteeseen enemmän, perintötekijät vai ympäristö?
  • Mitä tarkoittaa siveys? 
  • Mitkä tekijät luovat ihmisen siveelliset ominaisuudet?

Aivojen välittäjäaineet



Käyttäytymistaipumuksiin vaikutttavat erityisesti ihmisen aivojen  välittäjäaineet.

Välittäjäaineiden määrät perustuvat ainakin osittain ihmisen perintötekijöiden vaikutuksiin.

Tärkeimmät aivojen välittäjäaineet ovat (niistä puhutaan perinpohjaisemmin myöhemmin terveystiedossa):
  •  γ-aminovoihappo (GABA)
  •  Glutamaatti
  •  Glysiini
  •  Aspartaatti
Muut
  •  Adrenaliini
  •  Asetyylikoliini
  •  Dopamiini
  •  Endorfiini
  •  Histamiini
  •  Noradrenaliini eli norepinefriini 
  •  Serotoniini
Sitä, mitkä aivojen välittäjäaineet vaikuttavat ihmisen mihinkin luonteenpiirteeseen, tutkitaan. Mm. antropologi Helen Fisherillä on meneillään tätä asiaa koskeva tutkimus.

Mielialavaihtelut



Jotkut ovat innostusihmisiä, ja heillä on koko ajan meno päällä. Jotkut toiset ovat masentuneita ja väsyneitä. Joillakin mieliala vaihtelee hyvinkin jyrkästi.

Tiettävästi touhottajia ei hoideta mitenkään, vaikka heistä saattaa olla harmia ympäriställeen. Liikaa innostusta ei ole totuttu pitämään sairautena.

Syvä masennus vaikuttaa ihmisen elämään niin syvällisesti, että masennusta saatetaan hoitaa. Masennuslääkkeet yleensä nostavat aivojen serotoniinipitoisuutta.

Väsymystä syntyy myös, kun miehen sukukupuolihormonin (testosteronin) määrä on kovin alhainen. Tätä hoidetaan sukupulihormonia (testosteronia) lisäämällä.

Paljon miehen sukupuolihormonin (testosteronin) arvellaan lisäävän ihmisen kovuutta, kilpailuhenkisyyttä ja päättäväisyyttä.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitaminen on hyvin vaikeaa, koska tunnetuin lääke litium on myös hyvin myrkyllinen. Kaksisuuntainen mielialahäiriö aiheuttaa eniten vaikeuksia touhottamisvaiheessa. Meidän yhteiskunnassamme satunnainen  ja odottamaton touhottaminen on paheksuttua.

Välittäjäaineet dopamiini ja noradrenaliini sekä itsenäisen (autonomisen) hermoston toimivuus vaikuttavat touhottamisen määrään.

Liika dopamiini aiheuttaa sveitsiläisen tutkimuksen mukaan uskonnollisuutta ja jakomielitautia. Liian vähän dopamiinia aiheuttaa Parkinsonin taudin

Keskustelun aiheita

  • Oletko touhottaja? Tunnetko touhottajia.
  • Mitä asiat saavat sinut masentumaan?
  • Onko luokallasi masentuneita oppilaita. Mistä heidän masennuksensa mielestäsi johtuu?

Tunnollisuus / välinpitämättömyys

Sitä, mikä tekee ihmisestä tunnollisen tai välinpitämättömän, ei tarkasti tiedetä. Hyvä serotoniinitasapaino tekee ihmisestä perinteisen.

Koulumenestykseen vaikuttavia luonteenpiirteitä

  • Tarkkaavuus,
  • Käytöksen hallinta,
  • Suoritushalu
  • Aika ja energia jonka jaksaa laittaa yhden toiminnon läpiviemiseen
  • Turhautuuko nopeasti ja luovuttaako vai jaksaako yrittää uudelleen ja uudelleen?
  • Miten helposti huomio kääntyy muualle?

Pehmeys / kovuus 

Toisen maailmansodan aikaan ryhdyttiin tutkimaan, mitkä luonteenpiirteet olivat tyypillisiä Adolf Hitlerin kannattajille. Löydettiin kova eli autoritaarinen luonnetyyppi. Vaikka tämä luonteenpiirre on yhteydessä perintötekijöihin ja aivojen välittäjäaineisiin, yhteyttä ei ole juuri tutkittu. On mahdollista, että sukupuolihormoneilla (testosteroni, estrogeeni ja oksitosiini) on vaikutusta asiaan.

Keskustelun aiheita

  • Miten tunnollinen ja välinpitämätön eroavat toisistaan?
  • Saattaako liiasta tunnollisuudesta olla haittaa?
  • Oletko mielestäsi kovat vai pehmeä?
  • Onko luokallasi kovia oppilaite?
  • Miten muut oppilaat suhtautuvat koviin oppilaisiin?

Luonneryhmiä

  • Sopeutuneet n.60%
  • Heikosti itseään hallitsevat  n.15%
  • Estyneet n.25%
Heikosti itseään hallitsevat joutuvat koulussa ja työpaikoilla vaikeuksiin ja syyllistyvät muita useammin rikoksiin.

Heikko itsehallinta 3-vuotiaana ennusti aikuisuudessa

  • Persoonallisuushäiriöitä, etenkin yhteisövastaisuus ja alkoholiriippuvuus
  • Heikkoa yhteisöön sopeutumista, etenkin parisuhteissa epäonnistumista ja väkivaltaa
  • Heikkoa työuraa, työpaikan vaihdoksia ja työttömyyttä
  • Riskikäytöstä, mm. väkivaltatuomiot
Yhteys välittyi persoonallisuuden jatkuvuuden kautta, luonne aiheutti persoonallisuuden kielteiset ajatustunteet (emootiot) ja matalan vastuuntunnon joka puolestaan johti riski-käyttäytymiseen

Kielteiset ajatustuinteet (emootiot) ennustavat suoraan masentuneisuutta.

Sukupuolikohtaisia eroja

Tytöillä matala innostuneisuus ja pojilla matala yhteisöllisyys ennustavat masennusta

Keskustelun aiheita

  • Ovatko sukupuolierot yhteisösidonnaisia?
  • Entä onko luonteen ja masennuksen taustalla yhteinen biologinen pohja?
  • Miten pitää suhtautua vahvaa riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin kuten tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin?
  • Miten väkivaltaa kouluissa voitaisiin vähentää?
  • Voiko itsehallintaa prantaa? Miten?
  • Miten voitaisiin vähentää koulukiusausta?
  • Koska viimeksi kannustit muita?

Ihminen valitsee ympäristöjä 

Ammatinvalinta, asuinpaikan valinta, puolison valinta eivät ole sattumanvaraisia vaan niihin vaikuttavat olennaisesti henkilökohtaiset taipumukset.



Epäonnen ”noidankehät” voivat aiheutua valikoitumisen kautta.

Ihmiset muokkaavat ympäristöjä siten, että ne olisivat sopusoinnnussa hänen omien piirteidensä kanssa.

Lapsen kasvaessa mahdollisuus ympäristöjen muokkaukseen lisääntyy

Luonne voi aiheuttaa kielteisen kierteen jo varhain ja lopputuloksena voi olla syrjäytyminen.

Esimerkkejä:
  • hyökkäävyys,
  • koulusopeutumattomuus 
  • alkoholi,
  • uravaihtoehtojen puute,
  • pitkäaikaistyöttömyys 

Riskitekijöiden kasaantuminen samoille ihmisille

Perimä määrittää, kenelle tietty ympäristö on vahingollinen

Eri ihmiset ”kärsivät” ja ”hyötyvät” erilaisista ympäristöistä.

Perintötekijäin ja ympäristön osuus ihmisen kehittymisessä vähän tutkittu aihe. Ympäristö panee päälle ja sammuttaa perintötekijöitä.

Keskustelun aiheita

  • Mikä ammatti mielestäsi sopii sinulle parhaiten?
  • Ottakaa selvää, mitä Helen Fisher sanoo toisilleen sopivista puolisoista? Millainen puoliso sopisi sinulle (jos satut menemään naimisiin)?
  • Mitä sinun on tehtävä, jos olet koko ajan syvästi masentunut?
  • Miten voit parantaa keskittymiskykyäsi?
  • Miksi riskitekijät kasaantuvat samoille ihmiaille? Miten sellainen voitaisiin estää?
  • Pitäisikö kouluun perustaa ystäväpalvelu?
  • Miten voit parantaa muistiasi niin, että opit koulussa opetettavan siansaksan helposti?

Kulttuurin käsite

Yleinen valtarakene (kulttuuri) ja yhteisö



Mies tuli apteekkiin pullon kanssa ja sanoi:
"Saisiko tähän sitä kulttuuria?"

Tämän aihepiirin maailmanlaajuisesti suosituimpia keskustelunaiheita ovat (aakkosjärjestyksessä)
  • Ihmiset
  • Juhlat ja tapahtumat
  • Kulttuurit ja ryhmät
  • Perhe
  • Rikos
  • Ruoka ja juoma
  • Suhteet
  • Sukupuolisuus
  • Tarut ja kansanperinne
  • Uskonnot
  • Väittelyt
  • Ympäristö ja luonto
Lisäksi seuraavat aihepiirit ovat jossain määrin suosittuja (aakkosjärjestyksessä)
  • Aikakauslehdet
  • Häät
  • Internet
  • Keskustelut
  • Koti ja puutarha
  • Kulttuuripolitiikka
  • Kuolema
  • Käytöstavat
  • Lemmikkieläimet
  • Muoti
  • Museot ja näyttelyt
  • Neuvonta
  • Sukupuoli
  • Tapahtumat
  • Työ ja työttömyys
  • Vammaiset
  • Yhdistykset
  • Yhteiskuntajärjestelmät
On ymmärrettävää, ettei näissä aineistoissa tarkastella esimerkiksi ruokaa ja juomaa tai kotia ja puutarhaa.

Näissä aineistoissa oletetaan, että ihmiset oppivat selviytymään kaikkein tavanomaisimmista askareistaan kodin ja koulun muun toiminnan avulla.

Myös aikakauslehtiä, joissa jaetaan neuvoja arkiaskareissa selviytymiseen, ilmestyy suomeksi suuria määriä. Jos niitä ei ole varaa tilata, niitä voi lukea kirjastoissa.

Keskustelun aiheita

  • Poimikaa yllä olevista aiheista ne, joita haluaisitte käsiteltävän elämänkatsomustiedon tunneilla.
  • Valitkaa yllä olevan luettelon perusteella jokin tutustumiskohde, jonne voitte helposti mennä koko ryhmänä.
  • Laittakaa tehtävän 1 luettelo tärkeysjärjestykseen siten, että tärkein on ensimmäisenä ja vähiten tärkeä viimeisenä.
  • Poimikaa yllä olevasta luettelosta ne aiheet, joita käsitellään muissa oppiaineissa (opettaja voi avustaa tässä)
  • Keksikää yllä olevaan luetteloon viisi uutta kohtaa.

Kulttuuritutkimus

Lähde

Tärkein lähde: Kari Immonen Kulttuurihistoria Turun yliopistossa

Mikä yleinen valtarakenne on



Yleisiä valtarakenteita ovat tietoisten eläinten yhteisöjen valtarakenteet simpanssilauman nokkimisjärjestyksestä kristillisen katolisen kirkon paavinvaltaan.

Paavi, latinaksi papa, on Rooman piispa, kristillisen yleisen (katolisen) kirkon ylin johtaja ja Vatikaanin valtionpäämies.

Paavi valitaan virkaansa paavinvaalilla, jossa saavat äänestää vain paavin nimittämät kardinaalit. Nykyinen paavi on saksalaissyntyinen Benedictus XVI.

Valtarakenteen historia

Valtarakenteen historia on kokonaisvaltaisuutta korostavaa historiaa. Lähtökohtana tälle on ympäristökeskeinen valtarakenteen määritelmä.

Sen mukaisesti valtarakenteen muodostavat ne ratkaisut ja toimintatavat, joita ihmiset ovat keksineet ja kehittäneet vastauksena ympäristöstä (laajasti käsitettynä myös yhteisöllinen ympäristö, 'muut ihmiset' mukaan lukien) saamiinsa syötteisiin (haasteisiin).

Ihmisten
  • tavoiksi muotoutuneet vasteet ympäristön haasteisiin,
  • vastausten kaavat sekä
  • itse vastaukset - niin henkiset kuin aineelliset -
muodostavat kokonaisuuden, jota sanotaan yleiseksi valtarakenteeksi (kulttuuriksi).

Tällä tavoin ilmaistua lähtökohtaa voi kuvata ihmistieteelliseksi (antropologiseksi).

Aikaan ja tilaan kytkettynä tämän määrittelyn pohjalta on luontevaa päätyä valtarakenteen historiaan.

Kiinnostavaa ei ole pelkästään se, mikä valtarakenteessa on näkyvää ja yksityistä, niin kuin perinteisesti historiassa oli ajateltu, vaan myös se, mikä siinä oli yleistä, meidän aikaamme ja sen ylikin ulottuvaa.

Kokonaisvaltaisuudesta seuraa yksilöllisten tekojen ja ainutkertaisten ilmiöiden näkeminen suuremman kokonaisuuden vaikuttavina osina.

Jos arvostamme valtarakennetta (kulttuuria) - kokonaisuutta - koemme jokaisen yhteisöllisenä olentona tekemämme teon merkittäväksi. Meillä on vastuu valtarakenteestamme, meni se mihin suuntaan hyvänsä.

Ne käsitteet, joilla valtarakenteiden historian luonnetta tänään luonnehditaan, ovat
  • historiallisuus,
  • moniaikaisuus,
  • valtarakenteisuus,
  • syvä rakenteellisuus,
  • kokonaisvaltaisuus,
  • vuorovaikutus ja
  • vaikuttavuus.

Millä tavalla elämämme on historiallista

Historiallisuus lähtee siitä, että kaikki
  • yhteisöjen muodot,
  • inhimilliset luokittelut,
  • esitysjärjestelmät,
  • todellisuuskäsitykset ja
  • ihmisen perusrakenteet
ovat luonteeltaan historiallisia.

Tällä tavoin ymmärretty historiallisuus ei merkitse sitoutumista jatkuvuuteen, edistykseen tai esimerkiksi historiallisen synnyn, kasvun ja rappeutumisen käsityksiin.

Sen sijaan se merkitsee sitoutumista käsitykseen historian tarkastelemien ilmiöiden peruuttamattomasta sijoittumisesta aikaan ja tilaan.

Aika historiassa

Aika voidaan jakaa historiassa kolmeen tasoon.
  1. Niistä ensimmäinen on hidas, lähes liikkumaton ja muuttumaton aika.
  2. Toisesta aikatasosta voidaan käyttää nimitystä suhdanne. Tällöin kysymys on yhteisöllisestä historiasta. Se etenee nopeammin kuin pitkän keston suhteellinen muuttumattomuus, mutta on hitaampaa kuin yksilön välittömästi kokema tapahtumien aika.
  3. Kolmannen tason muodostaa se, mitä me perinteisesti nimitämme historiaksi, lyhyen keston tai tapahtuman ajaksi. Se on historiankirjoittajan ja sanomalehtimiehen aika.
Oleellista on, että nämä tasot - eivätkä tietenkään nämä kolme, vaan kaikki niiden välissäkin olevat ajan tasot - ovat nykyajassa läsnä samanaikaisesti.

Yhdessä ne muodostavat menossa olevan, joka hetki ainutlaatuisen kokonaisuuden, monikerroksisen nykyisyyden.

Tähän nykyisyyteen ja siis samalla monitasoiseen aikojen ryhmään sijoittuvat kaikki historian tarkastelemat ilmiöt, ja ne ovat tässä mielessä historiallisia. Niissä on jotain yhteistä monien muiden aikojen ja ilmiöiden kanssa, mutta niissä on myös paljon erityistä ja ainutkertaista.

Ilmiöiden historiallinen luonne

Historiassa tutkitaan myös millaisia ilmiöt ovat luonteeltaan. Perusajatus on, että ihmisen toiminta on kaikelta osin valtarakenteellisesti määräytynyttä, koskee se sitten taiteellista, tutkimuksellista, poliittista, taloudellista tai mitä tahansa toimintaa.

Olemme historiallisesti muotoutuneita, ja toimintamme, koko elämismaailmamme, on valtarakenteisiin sitoutunutta.

Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö me olisi toimivia ja ajattelevia olioita, jotka tekevät itsenäisiä ratkaisuja. Ratkaisumme ovat itsenäisiä, mutta valtarakenteellisesti ja historiallisesti ehdollistuneina.

Kysymys on siitä vapauden ja välttämättömyyden kaksijakoisuudesta, joka mahdollistaa sen, että näemme kaikkeen yksityiseen sisältyvän yleisen.

Syvärakenne ja toiminta

Syvärakenne liittyy tähän, mutta se antaa toisen ulottuvuuden. Lähtökohtana on ajatus, että valtarakenne jakautuu kahteen ulottuvuuteen, syvärakenteeseen ja toiminnan tasoon, ja toiminnan taso on valtarakenteen syvärakenteen ehdollistama.

Jokaisessa valtarakenteessa on tiettyjä perussääntöjä, joiden perusteella asiat ryhmittyvät erilaisiin luokkiin tai tiettyyn järjestykseen ja joiden perusteella toiset asiat katsotaan toisia tärkeämmiksi. Ne ovat seikkoja, jotka ohjaavat esimerkiksi
  1. kieltä,
  2. havaintojen tekemisen tapaa,
  3. erilaisia käytännöllisiä luokitteluja tyyliin: mustalainen on toista kuin valkolainen, nainen on toista kuin mies jne.
Nämä peruspiirteet ovat ihmisen ympäristöön sijoittumisen perustana. Ne ohjaavat ihmistä hänen yhteisössään.

Ne antavat hänelle toimintatavat ja ohjaavat jopa kaikkein hienostuneimpia ja monimutkaisimpia tutkimuksia ja tulkintoja. Ne selittävät, miksi valtarakenteen järjestys on olemassa, ja mikä sitä jäsentää.

Eräs mahdollisuus ymmärtää historian luonne on ajatella, että sen ensisijainen tehtävä on juuri syvärakenteen tutkiminen ja sen tarkasteleminen, miten syvärakenne vaikuttaa toimintaan. Tämän ajatuksen tulee olla jossain muodossa sisäänrakennettuna kaikessa hyvässä historiallisessa tutkimuksessa ja opetuksessa.

Inhimillisten käsitysten vuorovaikutteisuus



Valtarakenteiden historiaa määrittävä käsite on myös vuorovaikutus. Voidaan puhua nykyisen ja menneen välisestä vuorovaikutuksesta.

Tässä kaksi nykyaikaa eli tutkijan aika ja mennyt aika kohtaavat. Tässä kohtaamisessa tutkimuskohde paljastaa jotain itsestään, mutta kätkee myös paljon.

Oleellista on, että hyvä tutkimus ei vain lisää tietoamme menneisyydestä vaan antaa myös välineitä oman ymmärryksemme lisäämiseen. Lopulta nykyisyyden ymmärrys on muuttunut. Samoin on muuttunut menneisyyden ymmärrys.

Historiallisen tiedon vaikuttavuus

Historiallinen tieto on vaikuttavaa tietoa. Se perustuu ajatukselle siitä, että monikerroksinen historia on läsnä jokaisessa nykyisyydessä ja siten se on eräs keskeisimmistä tekijöistä, jotka muovaat ihmiselle mahdollisten vaihtoehtojen kenttää.

Historian läsnäolo on juuri tietoisuutta tällaisesta ainutlaatuisesta, erilaisten aikojen muodostamasta nykyajasta. Näiden aikojen tuntemus on edellytys sille, että me tunnemme itsemme. Se on edellytys myös sille, että me voimme suuntautua kohti tulevaa.

Valtarakenteiden tutkimus

Tutkimusaiheita ovat mm:
  1. kaupunkitutkimus,
  2. lamatutkimus,
  3. tiedotusvälinetutkimus,
  4. naisasialiikkeen tutkimus,
  5. nuorisotutkimus,
  6. peruskoululaistutkimus,
  7. tietotekniikan kehityksen tutkimus jne.
Tavoitteena on luoda käytännöllisiä työskentelymalleja, joita voidaan käyttää erilaisessa kehittämistyössä niin yrityksissä kuin hallinnossakin.

Näitä asioita tutkivat tietysti ensisijaisesti sosiologit, maantietelijät ja tilastotietelijät. Tämän kirjoittaja on osallistunut yllä mainittuihin tutkimuksiin tilastotieteilijänä.

Historia tutkimuksen osana

Lähtökohtana on toisaalta ajatus historiasta samaan aikaan sekä erityisenä että yleisenä ja toimintaa selostavana, ja toisaalta ajatus kaiken toiminnan historiallisuudesta ja siis siitä, että ihmiset ja yhteisöt kantavat koko ajan mukanaan omia historioitaan.

Tämä ajatus mahdollistaa esimerkiksi työyhteisöissä tai monialaisissa järjestelmissä verkostojen ja häiriöiden tutkimuksen.

Valtarakenteiden historia katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen.

Se pyrkii ulottamaan katseensa perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja todellisuuden jäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana.

Nykyhetken ja menneisyyden suhde on vuorovaikuttava siten, että nykyhetki muodostaa ne kysymykset, joilla menneisyys kohdataan, mutta menneisyyden itsenäisyys ja

Suhde historiaan on vaikuttava eli se näkee historian ja historiallisen tiedon keskeisenä ihmisen todellisuuskäsityksen jäsentäjänä.

Elämismaailma

Historia kohtaa elämismaailman kaikessa rikkaudessaan, ilman nokkimisjärjestyksiin perustuvaa arvottamista.

Se ei tee eroa arjen ja juhlan, yläluokan ja tavallisten ihmisten ja tai tavallisen ihmisen ja valtaapitävien välillä.

Eri alueet jäsentyvät ihmisen valintojen tasaveroisiksi kohteiksi, elämäntavan osiksi. Siten esimerkiksi taidetta ei tarkastella vain taiteena eikä siihen kohdisteta arvioivaa, hyvää ja huonoa etsivää katsetta.

Taide on eräs tapa jäsentää maailmaa ja eräs valtarakenteisiin ja elämäntapaan kuuluvien valintojen alue; niin kuin itse asiassa kaikki muut alueet ovat.

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa paikallisesta sanomalehdestä, mitä asioita käsitellään lehden kulttuurisivuilla.
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat taiteissa yleensä?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat kirjallisuudessa?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat kuvataiteissa?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat arkkitehtuurissa (rakennusten muotoilussa)?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat musiikissa?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat koulussa?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorisomuodissa?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison käyttäytymisessä?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison tapakulttuurissa?
  • Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison tupakoinnissa, alkoholin käytössä ja huumeiden käytössä?
  • Milla tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison juhlimisessa?
  • Millä tavalla sinun ajatuksesi, tunteesi ja tapasi ovat sidoksissa menneisyyteen?
  • Millä tavalla käsitykset menneisyydestä vaikuttavat nykyisyyteen ja tulevaisuuteen?
  • Mistä voit saada luotettavaa tietoa menneisyydestä?
  • Miksi takaperin on kuljettava pienin askelin?

Valtarakenneperintötekijät (meemit)

Ihmiset ja muut eläimet



Monet jumaluustietelijät väittävät ihmisen eroavan ratkaisevasti eläimellisistä esi-isistään.

Eläintieteilijät, kuten Richard Dawkins, ovat olleet jumaluusoppineiden kanssa yhtä mieltä siitä, että ihmiset eroavat muista eläimistä, mutta eri mieltä siitä, missä suhteessa ihmiset eroavat muista eläimistä.

Ei kuolematonta sielua

Dawkinsin mukaan ihmisillä ei ole kuolematonta sielua, kuten jotkut jumaluusoppineet väittävät, mutta ihmiset siirtävät sukupolvelta toiselle perintötekijöiden lisäksi valtarakenteiden osia, joista monet käyttävät nykyään nimitystä meemi.

Geenien tavoin meemit kopioituvat, kilpailevat ja yrittävät vallata mahdollisimman monta ihmismieltä ja levitä yksilöstä toiseen.

Käsitteen "meemi" synty

Sanaa meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys, vaikka käsite onkin vanhempi.

Jo William S. Burroughs ehdotti, että "kieli on kuten virus".

Mitä meemit ovat

Meemit voivat ajatusten ja kielellisten ilmausten lisäksi olla lyhyitä sävelmiä, suunnitelmia, kykyjä, siveellisiä ja kauneudellisia arvoja ja lähes mitä tahansa, mikä voidaan oppia muilta yksittäisinä yksikköinä.

Osa meemeistä on selvästi vahingollisia. Esimerkiksi uskontoja Dawkins ja myös monet muut meemiajatuksen kehittäjät kutsuvat mielen viruksiksi.

Sekä uskonnoissa että muissa aatteissa on monenlaisia uskomuksia, arvoja ja jopa päämääriä, joita voidaan pitää haitallisina, mielen viruksina.

Monet näistä mielen viruksista pesivät käyttämissämme käsitteissä, ja käsitesodat ovat osa meemien taistelua.

Erityisesti siveyskielen virukset voivat saada aikaan suurta tuhoa. Kun biologit jalostavat geenejä, viisaustieteilijät ovat pikemminkin meemien uhreja.

Miten meemit haittavat tämän oppiaineen opetusta

Kun uskonnonopetus, olkoon se tunnustuksellista tai tunnustuksetonta, levittää automaattisesti mielen viruksia, näiden virusten uhrit, viisaustieteilijät, pitäisi pitää loitolla, kun uskonnottomille suunnitellaan elämänkäsitystiedon opetusta.

Toisaalta teknisellä henkilökunnalla eli opettajilla ei liioin liene riittävää pätevyyttä asettaa elämänkäsitystiedon tavoitteita.

Pitkällä tähtäyksellä hyödylliset meemit eli hyvinvointia lisäävä perintö säilytettäköön.

Mauno Koivisto ja hänen vaimonsa Tellervo tulivat aikoinaan kuuluisiksi siitä sosialidemokratian ”bernsteinilaisesta” tulkinnasta, jonka mukaan tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.

On onnetonta, jos löytyy hyviä keinoja mutta ollaan vailla päämääriä tai matkalla tuntemattomiin tai huonoihin päämääriin.

Lisätietoa: Susan Blackmore: Meemit – kulttuurigeenit, Art House 2000, ISBN 951-884-284-1

Keskustelun aiheita

  1. Mitä meemejä nuorison keskuudessa on viimeksi levinnyt?
  2. Mitkä meemit hallitsevat koulua? Mitä niistä pitäisi poistaa?
  3. Onko nuorilla ja vanhoilla erilaisia meemejä?
  4. Poimi 10 meemiä päivän sanomalehdessä.
  5. Poimi kolme meemiä Yleisradion uutislähetyksestä.
  6. Onko mitään keinoja, joilla haitallisia meemejä voitaisiin vähentää?
  7. Mikä meemi levittää tupakointia?
  8. Mikä meemi levittää alkoholin käyttöä?
  9. Mikä meemi levittää huumeiden käyttöä?
  10. Onko mahdollista vähentää muoteja synnyttäviä meemejä?
  11. Poimi 10 meemiä opettajiesi opetuksesta.

Yleinen valtarakenne ja luonto

Lähteet

Tärkein lähde:
Luonnontalous

Missä mielessä yleinen valtarakenne on vaste luonnonympäristön tarjoamille syötteille (haasteille)?

Määrääkö ympäröivä luonto valtarakennetta, vai muotoutuvatko sen ilmiöt itsenäisesti ilman ympäristön vaikutusta?

Mikä on ruumiimme asema maailman muokkaajana? Valtarakenne, luonnonympäristö sekä perimä muodostavat kolminaisuuden tarkasteltaessa yhteisöä.

Ympäristö, luonnontutkimus ja valtarakenne

Valtarakenteen on aina sopeuduttava ympäristöönsä. Grönlannin eskimoiden pyyntitavat, eteläeurooppalaiset kaupunkitavat tai itäisen Afrikan paimentolaistavat ovat pakosta erilaisia johtuen juuri luonnonympäristön eroista.

Maantieteelliset olosuhteet kuten ilmasto tai ympäristötyyppi vaikuttavat aineelliseen valtarakenteeseen, elinkeinoihin ja teknisiin ratkaisuihin.



Eskimot eivät voi harjoittaa maanviljelyä tai karjanhoitoa, Itä-Afrikan savanneilla asuvat kansat eivät voi elää kalastamalla, eteläeurooppalaisten kaupunkilaisten on etsittävä toimentulonsa muualta kuin metsästyksestä.

Asumiseen liittyvät erot riippuvat pitkälti maantieteellisistä olosuhteista. Iglut ovat käyttökelvottomia Korsikalla ja Tansaniassa, heinä- ja lehtikattoiset savimajat mahdottomia Grönlannissa. Mutta miten ehdotonta sopeutuminen luonnon ympäristöön on?

Keskustelun aiheita

  • Ota selvää, mitä Suomen asioita eteläeurooppalaisten EU -johtajien on vaikeaa ymmärtää.
  • Miksi Suomi tarvitsee asukasta kohti enemmän energiaa kuin Etelä-Eurooppa?
  • Miksi maataloustuotanto on Suomessa kallimpaa kuin Etelä-Euroopassa?
  • Mitä kuluja Suomen talvi aiheuttaa?
  • Mitä kuluja aiheutuu siitä, että Suomi on harvaan asuttu maa.

Suomalainen kulttuuri

Suomalaisen kulttuurin sisällysluettelo



  • Kansankulttuuri
    • Muinaisusko
  • 2 Kansantavat
  • 3 Suomalaisen kulttuurin nousu
    • Kansallisromantiikka
  • Nykyajan kulttuuri
  • Juhlapäivät
  • Uskonnot ja ateistijärjestöt
  • Kirjallisuus
  • Musiikki
  • Kuvataide
  • Arkkitehtuuri
  • Elokuva
  • Ruokakulttuuri
  • Urheilu

Suomalainen sauna ja riihi




Koska kaikista muista suomalaisen kulttuurin eli valtarakenteen muodoista puhutaan muualla, tässä puhutaan suomalaisesta saunasta ja riihestä.

Alkujaan suomalainen sauna oli rakennus, jossa oli yksi kuumaksi lämmitettävä huonetila. Tila lämmitettiin tulisijalla, jossa oli tulipesän päällä kivikasa (kiuas) lämmönvaraajana.


Savusaunoissa kiuas, jossa ei ollut hormia, lämmitettiin niin että savu tuli löylyhuoneeseen ja poistui räppänöiden ja raollaan olevan oven kautta. Jo varhain saatettiin myös käyttää savun poistavaa puuhormia, lakeista.

Löylyhuoneessa hikoiltiin istumalla penkillä eli lauteilla ja heittämällä vettä tulipesän kiville eli kiukaalle, jolloin syntyi löylyä eli kuumaa vesihöyryä. Löylyttelyn ja vilvoittelun jälkeen peseydyttiin. Nykyään on tavallista, että saunarakennuksessa on löylyhuoneen lisäksi myös erillinen huone peseytymiselle ja usein myös pukeutumiselle.

Perinteisesti saunatilaa on sen puhtauden ja vedenlämmitysmahdollisuuden vuoksi käytetty hyvin monipuolisesti eri tehtäviin, ei ainoastaan kylpemiseen. Entisaikaan saunassa hoidettiin sairaita ja synnytettiin lapsia. Saunassa on myös valmistettu maltaita ja Länsi-Suomessa myös savustettu eli palvattu lihaa.

Perinteisesti sauna oli myös uudistilojen ensimmäinen asunto, jossa asuttiin, kunnes varsinainen pirtti rakennettiin valmiiksi. Sauna on myös ollut merkittävä paikka rentoutumiseen, jota kuvaa hyvin tunnettu sanonta: Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut. Sauna sanana tarkoittaa lämmitettyä maakuoppaa tai poteroa.



Riihi oli samalla tavalla kiukaalla lämmitettävä rakennus kuin sauna. Riihessä jyvät erotettiin korsista vartsatalla yllä olevan kuvan mukaisesti.

Akanat erotettiin jyvistä ryöpällä. Ryöpää voitiin käyttää myös puolukoisen siivoamiseen.

Keskustelun aiheita

Suomalaiset vähemmistöt

Suomalaisiin vähemmistöihin perehdytään tarkemmin yläasteella ja lukiossa. Tässä yhteydessä tarkastellaan perinteisiä vähemmistöjämme hieman lyhennetyssä muodossa.

Elämänkäsitysvähemmistöt

Muinainen yhteiskunta ja vähemmistöjen suvaitseminen

Yhteiskuntatutkijat esittävät usein muinaisen yhteiskunnan paikkana, jossa ei suvaittu yleisestä mielipiteestä poikkeavaa ajattelua. Myös kirjallisuus ja historianopetus ovat olleet omiaan vahvistamaan tätä käsitystä. Esimerkiksi suomalainen kirjailija Mika Waltari kuvaa teoksessaan Sinuhe egyptiläinen, kuinka faarao Ekhnatonin (Akhenaten) pyrkimykset uudistaa muinaisegyptiläistä uskontoa epäonnistuvat. Historianopetuksessa on usein kerrottu, että muinaiskreikkalainen Sokrates joutui tyhjentämään myrkkymaljan jumalanpilkasta syytettynä. (Taustalla oli myös sen ajan poliittinen juonittelu.)

Edellä kuvatut esimerkit liittyvät maanviljelysvallankumouksen jälkeiseen aikaan. Tällöin kurinpidosta vastaavat armeija ja papisto olivat jo pitkälle kehittyneitä, ja maanviljelyksen onnistumisen oletettiin riippuvan jumalien suosiosta.

Faarao Ekhnaton yritti korvata vanhojen jumalien palvonnan auringon palvonnalla. Varsinkin kristityt historiankirjoittajat ovat nähneet tässä kehitystä yksijumalaisuuden suuntaan. Kristityt ajattelevat usein, että yksijumalainen uskonto on jotenkin parempi kuin monijumalainen. Tämä historiaa koskeva näkemys sisältää kaksi virhettä. Auringonpalvonta ei suinkaan ollut Ekhnatonin keksintö, vaan se on peräisin yhteiskuntakehityksen varhaisemmalta kaudelta, ajalta, jolloin palvottiin luonnonilmiöitä. Käytäntö on myös osoittanut, että monijumalaiset uskonnot ovat yleensä hieman suvaitsevaisempia kuin yksijumalaiset. Tutkimus näyttää osoittavan, että uskonnollisen suvaitsemattomuuden nousu osuu yksiin yksijumalaisten uskontojen nousun kanssa.

Esihistoriallisten (kirjoitustaidottomien) yhteiskuntien suvaitsevaisuuden määrää on vaikea luotettavasti arvioida. Nykyisten metsästäjäkeräilijäheimojen perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä, koska jotkut yhteisöt ovat suvaitsemattomia, jotkut suvaitsevaisia ja jotkut sijoittuvat äärimmäisyyksien välimaastoon. Joka tapauksessa esimerkiksi uskonnolliset käsitykset levisivät heimosta toiseen. Saamelaisten muinainen uskonto oli saanut vaikutteita germaaneilta. Muinaissuomalaiset palvoivat slaavilaista ukkosenjumala Perkunasta, joka edelleen tunnetaan suomenkielessä nimellä Perkele. Kokonaiset kansat saattoivat vaihtaa uskontoa hallitsijoiden perässä. Tällainen olisi tuskin mahdollista meidän aikanamme paitsi Venäjällä.

Erilaisten käsitysten suvaitsemiseen vaikuttaneita tekijöitä

Kun eri heimot yhdistettiin valtioksi, erilaisia uskonnollisia käsityksiä oli lähes pakko suvaita. Valtion sisällä uskonnolliset käsitykset kuitenkin yhtenäistyivät ajan oloon. Hallitsija saattoi johtaa myös papistoa, ja joka tapauksessa yhteiskuntaa johtavan luokan käsitykset vaikuttivat yhtenäistävästi. Eri heimojen jumalat sulautuivat vähitellen yhteen, ja kun vähemmistökielet hävisivät, jumalilla oli vain yhdet nimet. Papiston etu vaati, että jumalia ei vaihdettu. Faarao Ekhnaton asettui olemassa olevan papiston etuja vastaan, ja niin hänen muutospyrkimyksensä epäonnistui.

Ajatus siitä, että jumalat palkitsevat tai rankaisevat ihmisiä vaikutti myös suvaitsemattomuuden lisääntymiseen. Juutalaisten kertomus Joonasta kuvaa tätä ajattelutapaa. Merellä puhkesi kova myrsky, ja ajateltiin, että joku laivalla olevista oli aiheuttanut jumalan vihan. Joona ilmoitti olevansa pakenemassa jumalaa, ja kun hänet heitettiin mereen, myrsky asettui. http://www.evl.fi/raamattu/1992/Joona.html

Jumalan ajateltiin usein rankaisevan kokonaista kansaa yksilön tekemistä rikoksista. Tästä ajattelusta on peräisin käsitys, että yhteisön on rangaistava niitä, jotka eivät usko yhteisön jumalaan tai jumaliin. Myös Suomen rikoslaissa edelleen esiintyvä jumalanpilkan rankaiseminen juontaa juurensa tästä muinaisesta ajattelusta kuten professori Edvard Westermarck vuosisadan alussa osoitti.

Euroopassa poltettiin kristillisellä keskiajalla suuri määrä vääräoppisia ihmisiä roviolla, koska näin haluttiin välttää jumalan rangaistus. Osittain samaan perinteeseen liittyivät noitavainot. Noituudesta epäiltyjä vainottiin myös siksi, että heidän ajateltiin paholaisen avulla aiheuttavan sairauksia ja aineellisia vahinkoja.

Kun mahtavat valtiot valloittivat laajoja alueita, kuninkailla oli epäilemättä suuri kiusaus pakottaa valloitettujen alueiden asukkaat voittajien uskontoon. Tällainen pakottaminen aiheutti kapinoita. Itämaiset suurkuninkaat havaitsivat usein parhaaksi antaa valloitettujen alueiden säilyttää uskontonsa. Joskus he yrittivät yhdistää eri alueiden uskontoja. Erityisen kuuluisaksi tämän opin edustajana tuli Aleksanteri Suuri.

Muinainen Rooma noudatti tätä suurkuninkaiden oppia, ja valtakunnassa suvaittiin yleensä lähes kaikkia uskonnollisia käsityksiä sekä myös jumalattomuutta (ateismia). Tosin uusin tutkimus väittää keisari Caligulan joutuneen vaikeuksiin mm. siitä syystä, että hän ilmoitti olevansa jumala ja suosi egyptiläistä Osiris-Isis – kulttia.

Kun kristillinen katolinen kirkko keskiajalla hallitsi suurta osaa Euroopasta, muita uskontoja tai jumalattomuutta (ateismia) ei suvaittu. Kun reformaatio uuden ajan alussa hajotti kristityt, suvaitsevaisuus ei aluksi lisääntynyt, sillä noudatettiin oppia "kenen maa sen uskonto", ts. hallitsija määräsi alueensa uskonnosta. Kun pikkuruhtinaiden maita yhdistettiin valtioiksi, suvaitsevaisuutta oli pakko lisätä. Ranskan vallankumous suuntautui jossain määrin myös papistoa vastaan ja oli omiaan levittämään suvaitsevaisuuden aatetta. Euroopasta Yhdysvaltoihin paenneet harhaoppiset perustivat valtion, jonka tuli perustuslain mukaan olla uskontojen suhteen puolueeton. Myöhemmin kaupan kehitys alkoi vaatia suvaitsevuuden lisäämistä.

Erityisen jyrkästi muut uskonnot tuomitsee islam, ja islamin hallitsemilla alueilla käsitysvapaus on hyvin harvinaista. Erityisen kielteisesti islam suhtautuu jumalattomuuteen (ateismiin). On edelleen islamilaisia maita, jotka eivät myönnä jumalattomille (ateistille) viisumia. Myös kristillisen katolisen kirkon hallitsemilla alueilla uskonnonvapaus on usein hyvin vähäistä. Talousjärjestelmistä erityisesti yksityispääomatalous (yksityiskapitalismi) on sitoutunut puolustamaan uskontoja, ja neuvostoliittolaiset tutkijat pystyivät aikoinaan osoittamaan, ettei jumalattomilla (ateisteilla) ole yhdessäkään yksityispääomatalousmaassa (yksityiskapitalistisessa maassa) samoja kansalaisoikeuksia kuin uskontokuntiin kuuluvilla. Useimmat Euroopan yksityispääomatalousmaat (yksityiskapitalistiset) maat ja myös Yhdysvallat ja Kanada sallivat jumalattomien (ateistien) muodostaa järjestöjä puolustamaan oikeuksiaan. Tällaisia järjestöjä on myös Intiassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

Intian uskontojen kehitys kuvaa hyvin pitkäaikaista taistelua sekä eri uskontojen että jumalattomuuden (ateismin) ja uskontojen välillä. Arjalaisten vallattua läntisiä osia valloittajat sijoittivat itsensä pappis- ja sotilaskasteihin, ja papiston valtavat etuoikeudet synnyttivät vastustusta, joka huipentui muinaisen Intian jumalattomuuden (ateismin) nousuna. Jumalattomia (ateisteja) seurasivat Intian hallitsijoina buddhalaiset (joista jotkut pitävät edelleen itseään jumalattomina). Kuningas Ashoka lähetti lähetyssaarnaajia levittämään buddhalaisuutta. Hindupapisto jatkoi kuitenkin olemassaoloaan syrjässä vallankahvasta, ja vähitellen hindut nousivat uudestaan valtaan. He olivat omaksuneet joitakin piirteitä myös buddhalaisuudesta, mutta joka tapauksessa buddhalaisuus hävitettiin käytännöllisesti katsoen kokonaan sen syntymaasta Intiasta. Väkivalloin rikotut Buddhan kuvat kertovat, ettei tämä tapahtumasarja ollut pelkästään rauhanomainen. Osittain kuvien rikkomiseen olivat syynä myöhemmät muslimivalloittajat.

Islamin tunkeutuminen Intian pohjoisosiin merkitsi, että muslimihallitsijat hallitsivat hinduväestöä. Nykyinen Pakistan ja nykyinen Bangladesh osoittavat, että islamin käännytystyö onnistui eräillä alueilla täydellisesti. Eräät muslimihallitsijat olivat jopa suvaitsevaisia, ja hinduismi säilyi Intian eteläosissa, jonne muslimit eivät päässeet tunkeutumaan. Muslimien väkivaltaisuudesta kertoo mm. se, että lähes kaikki Pohjois-Intian muinaismuistomerkit ovat islamilaisia, esimerkiksi hindutemppelit hävitettiin. Nykyiset hindutemppelit ovat myöhäisemmältä ajalta.

Englantilaiset siirtomaaherrat suosivat Intiassa kristinuskoa, mutta lukuun ottamatta Keralaa ja eräitä muita alueita, joilla kristinuskoa on ollut jo vuosituhansia, kristinusko ei pystynyt rauhanomaisin keinoin leviämään Intiaan.

Intian itsenäistyttyä alue jaettiin Pakistaniin ja Intiaan sen mukaan, kumpia on enemmän, muslimeja vai hinduja. Muslimienemmistöiset alueet sai pääsääntöisesti Pakistan, hinduenemmistöiset sai Intia.

Nykyisessä Intiassa esiintyy suuri määrä erilaisia hindulaisia uskontoja sekä kaikki suuret uskonnot. Uskontokuntien välisiä levottomuuksiakin esiintyy, erityisesti hindujen ja muslimien väliset ovat tulleet tunnetuiksi. Intian valtio on muodollisesti uskontojen suhteen puolueeton, mutta se on jossain määrin käytännössä suosinut enemmistön uskontoa eli erilaisia hinduismin muotoja. Lainsäädäntöä on jossain määrin eriytetty eri uskontojen mukaan, joka uskontokuntaa varten on erilainen avioliittolaki jne.

Intiassa eri uskontokuntien ihmiset elävät omissa yhteisöissään ja noudattavat omia juhliaan ja tapojaan. Osavaltioiden kalenterit huomioivat eri uskontojen juhlia kohtuullisessa määrässä. Tätä kutsutaan nimellä kommunalismi (kommuuni yhteisö, jokainen yhteisö elää omien perinteidensä mukaan).

Myös jumalattomat (ateistit) ovat Intiassa järjestäytyneet, ja jotkut jumalattomien (ateistien) järjestöt muistuttavat uskontojen kommuuneja. Jumalattomille (ateisteille) on kuitenkin sekä Intiassa että muualla ollut ominaista pikemmin tavallinen yhdistystoiminta kuin syvällisempi yhteistoiminta.

Viime vuosikymmeninä erityisesti erilaiset kristilliset yhteisöt ovat tiivistäneet yhteistoimintaansa. Myös jonkinlaista uskontojen yhteisrintamaa jumalattomuutta (ateismia) vastaan on yritetty luoda. Uskontoja käytetään Suomessakin politiikan välineenä.

Eri uskontojen välisen yhteisrintaman ansiosta monissa yksityispääomatalouden (yksityiskapitalistisissa) maissa on saavutettu tilanne, jossa eri uskontoja kohdellaan lähes tasapuolisesti. mutta jumalattomien (ateistien) asema on yleensä heikompi kuin uskontojen.

Jumalattomat ja uskonnolliset vähemmistöt Suomessa

Suomessa hieman alle 80 % väestöstä kuuluu muodollisesti evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Henkilöllä, joka uskoo evankelis-luterilaisen kirkon uskontunnustukseen, ei varmaan ole Suomessa yhteiskunnallisia vaikeuksia todellisuuskäsityksensä vuoksi.

Evankelis-luterilaisen kirkon sisälläkin on kuitenkin hyvin monenlaisia ryhmiä. mm. laestadiolaiset, jotka opillisesti eroavat evankelis-luterilaisista, ovat kuitenkin tämän kirkon jäseniä. Laestadiolaiset, erityisesti ns. vanhalaestadiolaiset, ovat pyrkineet muodostamaan omia yhteisöjä (kommuuneja), joilla on muusta väestöstä poikkeava elämäntapa. Monet asiat aina television katselusta vääräoppisen papin kuunteluun ovat olleet näissä yhteisöissä kiellettyjä. Koska myös syntyvyyden säännöstely on kiellettyä, laestadiolaisalueiden väestö lisääntyy. Viranomaiset suhtautuvat kuitenkin laestadiolaisten vaatimuksiin erittäin ymmärtäväisesti. Monien kansanedustajien ja ministerien menestyminen riippuu laestadiolaisten äänistä. Erityisesti Keskustapuolue ja Kokoomus ovat niitä puolueita, joita laestadiolaisen on lupa äänestää. Kun esimerkiksi television katselusta koulussa syntyy ongelmia, viranomaiset antavat laestadiolaisille opettajille ja oppilaille luvan olla katsomatta televisiota. Kouluissa evankelis-luterilaisille ja ortodokseilla on yleensä mahdollisuus oman tunnustuksen mukaiseen uskonnonopetukseen.

Evankelisluterilaisen kirkon sisällä on myös paljon niitä, joita ei voida pitää kristittyinä, jos kristillisyyttä mitataan uskolla kirkon uskontunnustukseen. Oppi kuolemanjälkeisestä rangaistuksesta, helvetistä, on varsin keskeinen kristinuskossa, mutta tähän opinkappaleeseen uskoo enää vain noin puolet kansasta. Noin kolmannes kansasta on sitä mieltä, etteivät he tiedä, onko jumalaa olemassa. Kirkon jäseninä on myös selviä jumalattomia (ateisteja). Näiden kirkon sisällä olevien epäilijöiden tai jumalattomien (ateistien) oikeuksia ei (perustuslaista huolimatta) huomioida esimerkiksi kouluissa, puolustusvoimissa, vankiloissa, sairaaloissa jne., koska tavallinen lainsäädäntö vaatii evankelisluterilaisen kirkon jäseniä osallistumaan uskonnonopetukseen, jumalanpalveluksiin jne.

Evankelisluterilaisen kirkon jälkeen toiseksi suurin todellisuuskäsitys ovat jumalattomat (ateistit). Jos epäilijät harjoittaisivat yhteistoimintaa, kuten on laita joissakin maissa, he voisivat muodostaa jumalattomia (ateisteja) suuremman vähemmistöryhmän. Jumalattomia (ateisteja) on Suomen Gallupin suorittamien mielipidetiedustelujen mukaan noin 300 000. Kuten aikaisemmin on esitetty, jumalattomille (ateisteille) ei ole Suomessa myönnetty läheskään samoja oikeuksia kuin eri uskontojen edustajille.

Toinen uskonnollinen ryhmä, jonka oikeudet on Suomessa hyvin turvattu, ovat ortodoksit. Valtio avustaa ortodoksista kirkkoa, johon kuuluu n. 55 000 jäsentä monin tavoin ja huomattavin rahasummin. Maailmansotien välisenä aikana suhtautuminen ortodokseihin oli Suomessa myönteistä, koska monet ajattelivat, että Itä-Suomen ortodoksit muodostavat luotettavan väestöryhmän mahdollisessa taistelussa jumalattomien (ateistien) johtamaa Neuvostoliittoa vastaan. Kun ortodoksinen väestö jouduttiin toisen maailmansodan seurauksena lopullisesti evakuoimaan Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta, valtiovalta pyrki tukemaan hajalleen joutuneiden ortodoksien uskonnollista toimintaa. Myös ortodokseilla on oikeus oman tunnustuksensa mukaiseen uskonnonopetukseen kouluissa. Kun ortodokseista on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tullut käytännössä Venäjän valtiokirkko, tämä ei kuitenkaan ole saanut isänmaallisia piirejämme muuttamaan suhtautumista ortodokseihin.

Seuraavaksi suurin uskonnollinen ryhmä ovat helluntailaiset. He eivät eroa opillisesti kovin suuresti evankelis-luterilaisista, ja suhtautuminen helluntailaisiin on viime aikoina ollut myönteistä. Monet viihdetaiteilijat ovat ryhtyneet esiintymään helluntailaisten tilaisuuksissa. Helluntailaisten lapset osallistuvat enimmäkseen evankelisluterilaiseen uskonnonopetukseen. Helluntailaisista osa on evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, osa väestörekisteriin kuuluvia, sillä mutkikkaasta lainsäädännöstä johtuen helluntaiseurakunnat ovat yleensä vain rekisteröityjä yhdistyksiä eivätkä rekisteröityjä uskontokuntia. Helluntailaisia arvellaan olevan n. 50 000.

Seuraavaksi suurin uskonnollinen ryhmä ovat Jehovan todistajat. Heitä on noin 15 000. Jehovan todistajat eroavat opillisesti aika paljon evankelis-luterilaisista, ja mahdollisesti tästä johtuen asenteet Jehovan todistajien suhteen ovat Suomessa huomattavan kielteisiä. Monia ärsyttää myös Jehovan todistajien tapa myydä kirjallisuuttaan ja tehdä propagandaa ovelta ovelle kulkien. Eräät Jehovan todistajien uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät tavat, joista eräät saattavat haitata terveydenhoitoa, ovat myös vaikuttaneet kielteisiin asenteisiin. Tässä suhteessa Jehovan todistajat eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisia, vaan esimerkiksi kristillisellä katolisella kirkolla ja islamilla on säädöksiä, jotka haittaavat nykyaikaista terveydenhoitoa. Jehovan todistajat ovat rakentaneet huomattavan määrän valtakunnansaleja eri puolille maata.

YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteuttamista on Suomessa haitannut mm. se, ettei jumalattomille (ateisteille) Jehovan todistajille ja muutamille pienryhmille ole haluttu antaa samoja ihmisoikeuksia kuin muilla katsomuksellisilla ryhmillä on. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen mukaan esimerkiksi vanhemmilla on oikeus määrätä lastensa siveellisestä ja uskonnollisesta kasvatuksesta yhdenmukaisesti oman vakaumuksensa kanssa.

Viime vuosina yhteiskunta on ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin esimerkiksi sellaisten vähemmistöjen kuin romaaniet ja saamelaiset ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Myös uskonnollisten vähemmistöjen asemaa on ehdotettu parannettavaksi. Ainoa vähemmistö, jota kohtaan tunnetut ennakkoluulot eivät ole vähentyneet, ovat jumalattomat (ateistit).

Keskustelun aiheita

  • Laatikaa luetteloa siitä, mitkä tekijät ovat edistäneet suvaitsevuutta, mitkä suvaitsemattomuutta.
  • Pohtikaa, mikä on eri aikoina ollut kasvatuksen vaikutus suvaitsevuuteen.
  • Pohtikaa, miksi eri uskontoja suvaitaan helpommin kuin jumalattomuutta (ateismia).
  • Tutkikaa, miten jumalattomien (ateistien) ja uskonnollisten ryhmien oikeudet oli turvattu sosialistisissa maissa (Kiina).
  • Pohtikaa autoritaarisen (kovan, jäykän persoonallisuustyypin) vaikutusta suvaitsevuuteen. Mitkä tekijät tekevät ihmisestä kovan?
  • Tutkikaa, mitä alle 10 000 uskonnollisia vähemmistöryhmiä Suomessa esiintyy. Miten näihin vähemmistöryhmiin suhtaudutaan?
  • Mitä suvaitsemattomuuden muotoja olet havainnut esiintyvän koulussa?
  • Mitä suvaitsemattomuuden muotoja olet havainnut esiintyvän kodeissa?
  • Missä asioissa olet itse suvaitsematon?
  • Aiotko tulla entistä suvaitsevaisemmaksi? Mitä aiot tehdä?
  • Tehkää lista niistä ateistien ihmisoikeuksista, jotka ovat Suomessa vielä toteuttamatta.
  • Miksi jumalattomilla (ateisteilla) ei ole Suomen kouluissa oikeutta oman vakaumuksen mukaiseen opetukseen, vaikka se on kaikilla uskontokunnilla?
  • Pohtikaa miten jumalattomien (ateistien) ihmisoikeudet voitaisiin toteuttaa a) Suomessa b) koko maailmassa.

Muita vähemmistöjä

Ihmisrodut

Ihminen on laji, joka usein on totuttu jakamaan eri rotuihin. Rotujakoja on monia, eikä jakoperusteista ole yksimielisyyttä.

Itse rotujako on yleensä kuitenkin tehty ihmisen ulkonäön perusteella, jolloin päähuomio on kiinnitetty ihon, hiusten ja silmien väriin sekä kasvonpiirteisiin.

Ihonvärin perusteella ihmislaji on jaettu kolmeen päärotuun: euripidinen eli valkoinen, negridinen eli musta ja mongolidinen eli keltainen.

Päärotujen arvioidaan eriytyneen toisistaan 30 000 - 40 000 vuotta sitten ja ihon vaihtelevat värit johtuvat sopeutumisesta erilaisiin luonnonoloihin. Erikoisesti auringon säteilyn määrällä on tärkeä merkitys. Nykymaailmassa rotujen sekoittuminen jatkuu kuitenkin yhä kiihtyvää vauhtia.

Eräänä ensimmäisistä rotuteoreetikoista mainitaan ranskalainen Joseph Arthur de Gobineau (1816–82). Hänen mukaansa ihmisten biologiset rotuominaisuudet määräävät ihmisten käyttäytymisen ja yhteiskunnallisen aseman. Tällaisilla näkemyksillä perusteltiin myös yhteiskunnan etuoikeutettujen luokkien asemaa. De Gobineaun ajatukset puhtaasta, germaanisesta valtiasrodusta periytyivät seuraavalle vuosisadalle kansallissosialisteille eli natseille.

Aikansa fyysistä antropologiaa edusti puolestaan George Vacher la Lapouge (1854–1936), joka arveli kallon mittasuhteiden olevan ratkaisevia arvioitaessa ihmisten lahjakkuutta: pitkäkalloiset olisivat älykkäitä (germaanit), leveäkalloiset tyhmiä.

Todellisuudessa tutkimus on osoittanut, että kaikissa roduissa on riittävä geenipotentiaali turvaamaan kaikkein lahjakkaimpienkin yksilöiden esiintymisen. Henkisten kykyjen, älykkyyden, lahjakkuuden sekä suorituskyvyn ja luonteen laadun erot johtuvat valtaosin historiallisista, taloudellisista sekä muista ei-biologisista syistä.

Rotusorto on eräs maailman polttavimpia ongelmia ja ääriesimerkin siitä tarjosi Etelä-Afrikan tasavallan harjoittama apartheid-politiikka. Nyt sekin on kaatunut, ja vuosikymmeniä vankilassa olleesta Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti.

Rotuerottelun perustana oli maan jakaminen eri rotujen alueisiin. Afrikkalaisväestölle oli varattu muutamia satoja, pieniä ns. bantustaneja, jotka ovat hajallaan maan eri puolilla, taloudellisesti elinkelvottomia ja huonoa maata. Niiden ulkopuolella afrikkalaisilla ei ollut muuta oikeutta kuin olla työssä valkoisten palveluksessa. 21 miljoonasta asukkaasta vain n. 20 % oli valkoisia.

Rotuerottelu oli tehty aukottomaksi rotulakien ja mm. kommunismin tukahduttamisesta annetun lain (1950) avulla. Lait oli kirjoitettu niin epämääräisiksi, että melkein mikä tahansa mustien mielenilmaus, joka kohdistui hallitusta vastaan, voitiin tulkita lainvastaiseksi. Elinkeinoelämässä parhaiten palkatut ja ammattitaitoa vaativat työt oli varattu valkoisille, koulutus oli mustille paljon kalliimpaa ja koulutustaso haluttiin pitää alhaisena. Mustien ammattiliitot eivät voineet käydä palkkaneuvotteluja, lakko-oikeutta ei ollut ja kaikki poliittiset sekä kansalaisoikeudet (äänioikeus, kokoontumisvapaus jne.) oli riistetty mustalta väestönosalta. Passilakien avulla puolestaan valvottiin mustien liikkumista: rikkomuksista langetettiin sakkoja, vankeutta ja pakkotyötä valkoisten maatiloilla.

Kiihkeän kansallisuushengen perustana oli maan ylivoimaisesti suurin kirkkokunta, reformoitu kirkko. Sen vaikutus ulottui kaikkialle yhteiskuntaan ja se oli toiminut edelläkävijänä rotusorron rakentamisessa ja kehittelyssä. Kristuksen ja hänen kansansa (valkoiset) perivihollisiksi kirkko mainitsi kommunismin, islamin, liberalismin ja modernismin.

Apartheid-politiikka ulottui myös Namibiaan, koska se oli taloudellisesti täysin riippuvainen, ja Etelä-Afrikka piti sitä hallussaan vastoin monia YK:n päätöksiä.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat ihmislajin päärodut? Mihin näistä arvelette laskettavan intiaanit?
  • Miksi rodut sekoittuvat nykyään yhä kiihtyvää vauhtia?
  • Millä vuosisadalla rotuteorioita kehitettiin innokkaasti?
  • Mainitkaa kaksi etnistä ryhmää, joita kansallissosialistit erityisesti vainosivat Kolmannen valtakunnan aikana.

Siirtotyöläiset



Kuva: Siirtotyöläinen puukotettiin kuoliaaksi Moskovassa

Saksan liittotasavallan siirtotyöläisten asema on esimerkkinä tänä päivänä kärjistyneestä siirtolaisongelmasta ja vähemmistöjen asemasta. Siirtotyövoima Saksan liittotasavallassa oli jo n. 4.7 miljoonaa vuonna 1982. Turkkilaiset muodostavat tästä työvoimasta n. 60 %.

Jo alun alkaen siirtotyöläisjärjestelmä perustui kestämättömille oletuksille, joiden mukaan siirtotyöläisten arveltiin viipyvän vain muutamia vuosia maassa, tulevan ilman perhettään ja solmivan vain sellaisia työsopimuksia, että heidät voidaan irtisanoa tarvittaessa lyhyen ajan kuluessa. Näin ajateltiin, että siirtolaiset voitaisiin majoittaa helposti, heidän tarvitsemansa terveys- ja sosiaalipalvelut olisivat vähäisiä eikä siirtolaislapsia varten tarvitsisi rakentaa kouluja. Samalla toivottiin, että työvoiman kasvava tarjonta hillitsisi ammattiyhdistysten palkkapolitiikkaa.

Toisin kuitenkin kävi. Useat siirtotyöläiset jäivät maahan saatuaan ammattikoulutusta ja työnantajatkin halusivat hillitä työvoiman vaihtuvuutta. Perheelliset työläiset taas olivat luotettavampia kuin perheettömät. Edelleen pitkään maassa viipyneet siirtolaiset alkoivat liittyä ammattiliittoihin eikä palkkavaatimusten hillitseminen onnistunut kuten oli suunniteltu.

Siirtolaisten ja vähemmistöjen ongelmat ovat kaikkialla samantyyppisiä: taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä.

Noin 75 % siirtotyöläisistä Liittotasavallassa sijoittuu teollisuuteen ja rakennusalalle. Samalla heille on jätetty tietysti kaikkein likaisimmat, raskaimmat ja huonoimmin palkatut työt. Kun taloussuhdanteet kääntyvät laskuun, siirtotyöläiset joutuvat ensimmäisinä työttömiksi. Siirtolaisten keskittyessä kaupunkeihin niiden asuntomarkkinat häiriytyvät ja monet siirtolaiset joutuvat asumaan ala-arvoisissa asumuksissa. Samoin kasvavat alkuperäisväestön epäluulot muukalaisia ja vieraskielisiä kohtaan. Usein seuraa siirtolaisten eristäytyminen omiksi yhteisöikseen. Sivistyksellisistä ongelmista kieliongelmat ovat etualalla. Vieraskielisen on mahdotonta nauttia samalla tavalla palveluista kuin alkuperäisasukkaan jo kielen puolesta. Lasten koulutuksessa puolestaan on aina vaanimassa puolikielisyys, jos lapset eivät saa koulutusta äidinkielellään. Saksan kielen opetus tuottaa hankaluuksia, koska koululaisten vanhemmista n. 45 % ei osaa juuri lainkaan saksaa eivätkä siis voi auttaa lapsiaan koulutehtävissä.

Työttömyyden noustua Liittotasavallassakin merkittäväksi ongelmaksi, siirtotyöläisten määrää yritetään nykyisin supistaa. Taloudellisten lamakausien aikana siirtotyöläisiin kohdistuneet vihanpurkaukset ovat myös lisääntyneet. Niille siirtotyöläisille, jotka lähtisivät takaisin kotimaahansa, suunnitellaan maksettavaksi korvauksia. Tarkoituksena on palauttaa siirtolaisille heidän maksamansa eläkemaksut, kun he muuttavat ja lupaavat etteivät palaa Liittotasavaltaan.

Ranskassa on noin viiden miljoonan ihmisen pääasiassa Afrikasta peräisin oleva muslimivähemmistö. Sen ongelmat ovat samantapaisia kuin Saksan siirtotyöläisten. Ranskassa osa muslimeista ei hyväksy Ranskan lakeja eikä YK:n ihmisoikeussopimuksia. Monet Ranskan muslimeista eivät hyväksy uskontojen ja valtion erosta johtuvaa uskonnoista riippumatonta koululaitosta.

Keskustelun aiheita

  • Missä muissa Keski-Euroopan maissa kuin Saksan Liittotasavallassa tiedätte olevan runsaasti siirtotyöläisiä?
  • Minkä ikäisten ihmisten arvelette lähtevän todennäköisimmin siirtotyöläisiksi?
  • Mihin maahan on siirtynyt paljon suomalaisia siirtotyöläisiksi?
  • Keskustelkaa siitä minkälaisia vaikutuksia siirtolaisuudessa saattaa olla siirtotyövoimaa luovuttavissa maissa.
  • Keskustelkaa siitä, pitäisikö Suomeen ottaa siirtotyöläisiä, jos eläkeläisten määrä tulevaisuudessa kasvaa ja työvoimaa tarvitaan?
  • Ottakaa selvää, mitä Ranskan siirtolaisten keskuudessa on todellisuudessa viime aikoina tapahtunut. (Suomalaiset viestintävälineet ovat tähän tehtävään kelpaamattomia.)

Saamelaiset



Saamen kansa on nykyisin levittäytyneenä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille. Vuonna 1971 saamelaisia laskettiin olevan n. 50 000, joista kuitenkin alle 10 % asui Suomessa. Pääelinkeinoinaan saamelaiset harjoittavat poronhoitoa, maataloutta ja metsätaloutta.

Saamelaiset ovat Fennoskandian varhaisasutusta jo 4000 vuoden takaa, mutta he joutuivat norjalaisten ja ruotsalaisten ahdistamina vetäytymään karuille tuntureille. Saamelaisia verotettiin raskaasti, ja eri valtiot kiistelivät siitä kenelle kuuluivat saamelaisten asuinsijat (saamelaiset eivät alkuaan tunteneet maan yksityisomistusta). Ruotsin vallan aikaisiin lakeihin perustuneet saamelaisten nautintaoikeudet poljettiin pian maahan ja unohdettiin. 1500-luvulta lähtien saamelaiset joutuivat kristillisen pakkokäännytyksen uhreiksi sekä idästä että lännestä käsin. Taloudellisen riiston, väkivallan ja viinan voimalla saamelaisten omat "pakanallisiksi" tuomitut kulttimenot noitarumpuineen, puisine jumalankuvineen, kivisine seitoineen ja joikuineen yritettiin kitkeä pois. Saamen kieli joutui samoin juuritettavien listalle "paholaisen kielenä". Lopuksi toinen maailmansota ja saksalaisten tihutyöt tuhosivat Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat alueet.

Tähän asti saamelainen elämäntapa on elänyt ja säilynyt lähinnä porosaamelaisten keskuudessa, ja paimentolaisuutta vierastavat talokassaamelaiset ovat voimakkaammin sulautuneet pääväestöön. Varsinkin Tenojokilaaksossa saamelainen perinne elää vielä voimakkaasti ja Utsjoen eristyneisyys, saamen kielen merkitys viestintävälineenä sekä jossain määrin voimakas lestadiolaisuus lasketaan perinnettä säilyttäviin tekijöihin. Käsityöt ovat elinvoimaisia vielä tänään, samoin joikaaminen on keskeinen tekijä saamelaisessa elämässä. Osa korkeatasoisesta lauluperinteestä on kristillisen käännytystyön takia hävinnyt, samoin sadunkerronta. Uskomustarinoita kerrotaan vielä, mutta monipuoliset saamelaiset leikit ovat hävinneet. Taloudellisten elinehtojen niukkuuden lisäksi saamelaisten usko omaan itseensä on heikentynyt, sillä aina ja kaikessa ovat saamelaiset jääneet tappiolle: elinkeinoissa, perinteissä, kielessä vieläpä saamelaisten mukaan ulkonäössäkin.

Saamen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään, mutta omaksuu nykyisin nopeasti lainoja germaanisista kielistä. Se on jakautunut useisiin eri murteisiin, joista kuitenkin tunturilappia puhuu n. 90 % saamelaisista. Länsi- ja itäruijalaista murretta puhuvat ymmärtävät toisiaan, mutta Inarin murre eli järvilappi sekä kolttien kieli eroavat jo täysin siitä. Valtioiden rajat ja niiden kansallisuusluonne ovat tehneet karhunpalveluksen saamen kielelle.

Opetuskielenä saamea on kautta aikojen syrjitty ja vuoteen 1934 asti julkaistiin saameksi vain kirkollisia tekstejä. Perinteisesti sekä Ruotsi että Neuvostoliitto hoitivat asiat saamelaisten kannalta parhaiten perustamalla mm. saamenkielisiä kouluja. Norjassa ja Suomessa asiat ovat olleet huonommin.

Yleisen mielipiteen ja syrjinnän paineessa jotkut saamelaiset ovat itsekin ryhtyneet vastustamaan saamen opetusta kouluissa ja näkevät suomen tai englannin kielen hyödyllisemmäksi. Kuitenkin kalottialueella saame on välttämätön, koska norjaa tai suomea eivät kaikki ymmärrä.

Yhteispohjoismainen Saamelaiskonferenssi on esittänyt Pohjoismaille, että saamen kielellä tulisi voida asioida viranomaisten kanssa, julkisissa laitoksissa sekä että saamen taitoon kiinnitettäisiin huomiota täytettäessä virkoja saamelaisalueella.

Suomessa pääsi yhteistoiminta käyntiin vasta 1945 perustetun Sami Liitton myötä, jonka ohjelmassa olivat taloudelliset ja sivistykselliset kysymykset. Yhdistyksen toimesta on saatu saamenkielisiä radiolähetyksiä, uutisia ja jumalanpalveluksia.

Näkyvimmin Sami Liitton rinnalla toimii enontekiöläinen Johti Sabmelazzat (Jutaavat Saamelaiset), joka on perustettu 1968. Yhteensä saamelaisenemmistöisiä yhdistyksiä on noin 30.

Ylipäänsä saamelaisyhdistysten toiminta on kuitenkin jäänyt verraten laimeaksi, johon ovat syynä osallistumisen puute, huono talous, yhdistystoiminnan hajanaisuus, aktivistien väliset pitkät välimatkat sekä ahdas laestadiolaisuuskin.

Keskustelun aiheita

  • Mitkä ovat saamelaisten pääelinkeinot? Keksittekö mitkä ovat eräille saamelaisille sivuelinkeinoja ja joista he saavat kausiluontoisia tuloja?
  • Vielä tänäkään päivänä lestadiolaisuus ei salli joikaamista uskovaisille. Mitä mieltä olette itse joikaamisen "pakanallisuudesta"? Onko joikaamisesta mielestänne vahinkoa joikaajalle tai jollekulle toiselle ihmiselle?
  • Etsikää kartalta Ruija, Enontekiö, Tenojoki, Utsjoki ja Inari.
  • Mitä muita arktisen alueen kansoja tiedätte olevan olemassa kuin saamelaiset? Tiedättekö jotakin heidän elinkeinoistaan?
  • Saamelaiskirjailijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että saamelaiset usein kuvataan pieniksi Pikisilmiksi, lenkosääriksi, sivistymättömiksi, usein likaisiksi ja sukupuuttoon kuoleviksi. Onkohan tämä aivan totta?
  • Tiedättekö mainita jonkun tunnetun saamelaisen nimeltä?
  • Mitä hyötyä tekniikasta on ollut saamelaisille (moottorikelkat, asunnot jne.)?
  • Mistä johtuu, että opetushallitus on huolehtinut saamelaisten oikeuksista kouluissa mutta ei kymmenkertaisen vähemmistön eli ateistien oikeuksista?

Romaanit

Maailmassa arveltiin olevan vuonna 1978 noin viisi miljoonaa romaania ja Euroopassa on varsinkin Bulgariassa, Romaniassa ja Unkarissa merkittävät romaanivähemmistöt. Suomessa on yli 6 000 romaania eli enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Monet Suomen romaaneista ovat muuttaneet Ruotsiin vähemmistöpolitiikkamme takia.

Romaaniväestö on levittäytynyt tasaisesti lähes koko maahan, joskin kaupungistuminen on viime aikoina aiheuttanut keskittymistä kaupunkeihin. Yli puolet romaaniväestöstä on lapsia, ja kaikesta sosiaalisesta kurjuudesta huolimatta romaaniväestö lisääntyy lievästi jatkuvasti.

Romaaniten kieli on sukua eräille Luoteis-Intian kielille, sillä romaanit ovat alun perin noin vuoden 1 000 tienoilla lähteneet täältä pitkälle vaellukselleen. Romaanikieli on jakaantunut lukuisiin murteisiin ja Suomen romaanit puhuvat yhtä neljästä päämurteesta, ns. kalemurretta. Kieleen on tullut luonnollisesti paljon lainoja venäjän, ruotsin ja suomen kielistä.

Suurin osa romaaniaikuisista osaa jossain määrin romaanikieltä, mutta kieli on kuitenkin Suomessa uhanalainen.

Romaaniperinne on suurelta osin ns. kirjoituksetonta, ja muualla maailmassa on kerätty ja julkaistu runsaasti romaanien vanhaa satuperinnettä. Suomessa ovat kuitenkin sukujen historioiden muistitieto ja kertomukset arkipäivän tapahtumista suosittuja. Romaanilaulut ovat tunnettuja laajalti heimon ulkopuolellakin, ja Suomessa on useita menestyviä romaanitaiteilijoita ja -ryhmiä.

Puhuttaessa Suomen romaanivähemmistöstä nousee aina päällimmäiseksi kaikinpuolinen sosiaalinen ja sivistyksellinen kurjuus. Romaanien terveydellinen tila, asunto-olot, työllisyys, koulutus, tulotaso jne. ovat paljon huonompia kuin pääväestön keskimäärin. Ajatelkaa, että neljännes työikäisistä romaanista on luku- ja kirjoitustaidottomia ja kolme neljännestä koko romaaniväestöstä joutuu elämään osittain yhteiskunnan tuen varassa.

Yhtä romaanien huonetta asuu keskimäärin 3-4 henkeä ja nämäkin asunnot ovat useasti junavaunuja, huonokuntoisia hökkeleitä ja liitereitä. Ne ovat romaanien koteja useasti vielä tänäänkin, eikä erilaisin lainajärjestelyin ole ongelmaa pystytty ratkaisemaan.

Romaanien aineellisten ja hengellisten olojen parantamiseksi perustettiin vuosisadan alussa ei-mustalainen, hengelliselle pohjalle perustuva romaanilähetys. Sen ohjelmana on ollut koko ajan romaaniten sopeuttaminen ja sulauttaminen pääväestöön. Näin on ajateltu parhaiten turvattavan romaaniten sosiaalisten olojen kohentaminen ja romaaniperinteen vaaliminen.

Keskustelun aiheita

  1. Missä romaania asuu Suomessa? Mitä tiedätte romaanien liikkuvuudesta?
  2. Romaanien perinteisiä ammatteja ovat olleet hevoskauppias, povari, kupari- ja hopeaseppä, muusikko, parantaja jne. Miten tiedätte käyneen useille näistä ammateista nykyaikana?
  3. Tiedättekö mainita nimeltä jonkun romaanilaulajan tai -näyttelijän? Entä jonkin romaaneista koostuvan teatteriryhmän tai yhtyeen?
  4. Kuvaile romaanimiehen ja romaaninaisen perinteistä vaatetusta.

Suomenruotsalaiset



Suomessa on ollut ruotsinkielistä väestöä aina 1200-luvulta alkaen ja he ovat aina olleet keskittyneenä saaristoon ja rannikoille. Sosiaalihistoriallisesti suomenruotsalaiset ovat jakaantunet kahteen pääryhmään: säätyläisiin, joihin luettiin vanha porvaristo, virkamiehet, rannikkomaaseudun kartanonomistajat ja papisto, sekä rahvaaseen, johon kuuluivat rannikon ruotsinkieliset talonpojat, kalastajat, käsityöläiset ja ruukkiteollisuuden, sittemmin kaupunkien tehtaiden ruotsinkielinen työväki.

Nykyisin ruotsinkielisten osuus kaupan alalla ja virkamieskunnassa on suhteellisen suuri, maa- ja metsätaloudessa sekä työväestössä puolestaan pienempi.

Suomen ollessa valtiollisesta Ruotsin yhteydessä, ruotsi oli maan virallinen kieli ja aina 1800- luvun puoliväliin asti ruotsi hallitsi Suomen elämää. J.V. Snellmanin toiminta johti kuitenkin tilanteen muuttumiseen, ja vuonna 1886 myös suomesta tuli maan virallinen kieli. Suomen saavuttaessa itsenäisyyden, ruotsin kielen asema turvattiin lainsäädännöllä. Vanha Hallitusmuotomme (tärkein perustuslakimme) vuodelta 1919 snoi: "Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet".

Varsinkin koulut ja erilaiset sivistyslaitokset ovat tunnusomaisia suomenruotsalaiselle perinteelle. Kaikkialla, missä puhutaan ruotsia, on esimerkiksi ruotsinkielisiä peruskouluja. Ruotsinkielisiä lukioita on maassamme useita kymmeniä. Ruotsinkielisiä kunnallisvirkailijoita ja toimittajia valmistaa Svenska social och kommunalhögskola kaupallista koulutusta antaa Svenska handelshögskola ja Åbo Akademi (per. 1918) on maamme ruotsinkielinen yliopisto.

Ruotsinkielinen sanomalehdistö on sekin melko vahva, joista Hufvudstadsbladet ja Vasabladet ovat suurimmat. Kirjankustantamoista kaksi on ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisiä teattereita toimii Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Tunnetuin lienee Svenska Teatern Helsingissä.

Ruotsinkielistä perinnettä tukevat monet järjestöt, mutta tärkein ruotsinkielisen sivistyksen tukija on Föreningen Konstsamfundet, vuorineuvos Amos Andersonin (1878–1961) testamentilla perustama säätiömäinen yhdistys. Se tukee monin tavoin ruotsinkielistä perinnettä jakaen apurahoja, kustantaen Hufvudstadsbladetin jne.

Ruotsinkieliset seurakunnat on vuodesta 1923 alkaen kuuluneet omaan hiippakuntaansa, jonka piispa on Porvoossa. Poliittisessa elämässä Svenska Folkpartiet (per. 1906) kerää suurimman osan suomenruotsalaisten äänistä. Ruotsinkielisillä on samoin oma 1952 perustettu varuskuntansa, Nylands brigad Tammisaaren Dragsvikissa.

Aina 1950-luvulle saakka ruotsinkielisen väestönosan määrä kasvoi, jonka jälkeen tapahtui käänne. Tähän ovat vaikuttaneet ruotsinkielisten voimakas maastamuutto Ruotsiin sekä avioituminen suomenkielisten kanssa. Noin 60 000 suomenruotsalaista on muuttanut Ruotsiin ja vuonna 1968 todettiin keskimäärin 35 %:n ruotsinkielisistä avioituvan suomenkielisen kanssa. Vuoden 1980 alussa ruotsinkielisiä oli maassamme noin 301 500.

Keskustelun aiheita

  1. Kuka oli J.V. Snellman? Tiedättekö minkä nimistä suomenkielistä lehteä hän julkaisi?
  2. Mainitkaa jokin muu ruotsinkielinen oppilaitos kuin tekstissä mainitut.
  3. Missä Åbo Akademi sijaitsee? Entä missä kaupungissa Svenska handelshögskola?
  4. Mainitkaa jokin muu ruotsinkielinen sanomalehti kuin tekstissä mainitut. Ottakaa selvää mikä on Hufvudstadsbladetin tämänhetkinen levikki.
  5. Kuka on Porvoon hiippakunnan piispa?
  6. Kuka on Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtaja?
  7. Montako paikkaa RKP:llä on nykyisessä eduskunnassa?
  8. Millä vuosikymmenellä siirtolaisuus oli voimakkaimmillaan Ruotsiin?
  9. Keskustelkaa siitä, mistä johtuu, että suomenruotsalaisten oikeudet kouluissa on toteutettu paljon paremmin kuin ateistien oikeudet, vaikka ateisteja on suunnilleen yhtä paljon kuin suomenruotsalaisia.
  10. Kuinka paljon suomenruotsalaisia on tällä hetkellä?

Vammaiset

Vammaisten olot ovat vuosisadan aikana parantuneet valtavasti. Aikaisemmin "vaivaisten" hoito olikin pelkän yhteiskunnan ylempien luokkien hyväntekeväisyyden varassa. Vammaiset nähtiin tällaisen avun passiivisiksi kohteiksi.

Tärkeimpiä vammaishuollon kehityksessä ovat olleet kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien luominen sekä invalidihuoltolain synty ja kehitys.

YK:n yleiskokouksen hyväksymässä Vammaisten oikeuksien julistuksessa todetaan mm. näin:

"Sana 'vammainen' tarkoittaa jokaista henkilöä, joka fyysisten tai henkisten ominaisuuksiensa synnynnäisen tai muun puutteellisuuden vuoksi on täysin tai osittain kykenemätön tyydyttämään normaaliin yksilölliseen ja/tai sosiaaliseen elämään liittyviä tarpeitaan."

Koska nykyaikaisen vammaishoidon periaatteisiin kuuluu se, että mahdollisuuksien mukaan vammaisille pyritään luomaan mahdollisuudet myös käyttää muillekin kansalaisille suotuja oikeuksia ja palveluksia, on vammaisten omatoimisuuden ja itsenäisyyden kasvattamisella tärkeä asemansa. Tätä korostaa myös YK:n julistus. Samoin se tähdentää, että vammaisia on suojeltava kaikkea hyväksikäyttöä, kaikkia syrjiviä, loukkaavia tai alentavaa säännöksiä tai kohtelua vastaan.

Kuntoutus voidaan jakaa neljään osa-alueeseen:

  1. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on saada vamman vaikeusaste mahdollisimman pieneksi. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat mm. fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia.
  2. Sosiaalisen kuntoutuksen päämääränä on vammaisen ja hänen perheensä sopeuttaminen yhteiskuntaan. Pyrkimyksenä on saada vammaisesta mahdollisimman itsenäinen.
  3. Kasvatuksellisen kuntoutuksen tavoitteena on antaa vammaiselle mahdollisimman suuri tieto- ja taitomäärä. Tärkeänä osana on alle kouluikäisten kouluvalmiuden lisääminen.
  4. Ammatillisen kuntoutuksen tehtävänä on tukea sopivan työn saamista ja säilyttämistä eri toimenpitein, mm. ammatillisen koulutuksen avulla.

Vaikka kuntoutuksesta onkin muodostunut lähes muotisana, on kaikkein tärkeintä kuitenkin muistaa, ettei kuntoutus koskaan saa muodostua itsetarkoitukseksi - vammaiset eivät ole mitään koekaniineja.

Ihmisen perusominaisuuksiin kuuluu tarve olla viestiyhteydessä ympäristönsä kanssa. Hän lähettää ja vastaanottaa sanomia eri tavoin: puhuu, kuuntelee, lukee, kirjoittaa. Osalle vammaisista viestintä tuottaa vaikeuksia. Tällaisia ovat mm. kuulovammaiset, näkövammaiset, puhevammaiset ja kehitysvammaiset.

Huonokuuloiset käyttävät viestinnässä apuna kuulolaitetta ja huulilukua. Tämä edellyttää ympäristön hyvää valaistusta ja melun vaimentamista. Syntymästään asti kuuroilla on oma äidinkielensä: viittomakieli. Viittomakieli on elävä ja itsenäinen kieli. Sillä on omat kieliopilliset ja lauserakenteelliset sääntönsä. Se muodostuu erilaisista käsimerkeistä eli viittomista, ilmeistä, eleistä, pantomiimista, sormiaakkosista ja puheesta.

Toisille vammaisille puhuminen tuottaa vaikeuksia. Syynä vähän saattaa olla kuulovamma, CP-vamma, änkytys tai jokin muukin seikka. Puhevammaista on maltettava kärsivällisesti kuunnella loppuun asti, sillä lähes kaikkien puhevammaisten puhe on ymmärrettävää, jos vain kuuntelijalla on halua yrittää ymmärtää.

Koska valtaosa nykyisestä tiedonvälityksestä perustuu näköön, aiheutuu tästä näkövammaisille viestintäongelmia. Heikkonäköisillä on mahdollisuus käyttää apunaan lisävalaistusta, suurennus- ja kiikarilaseja sekä lukutelevisiota, jolla teksti suurennetaan jopa 50-kertaiseksi. Sokeat taas joutuvat turvautumaan pistekirjoitukseen ja nauhureihin.

Vammaisten koulutustaso on huomattavasti alhaisempi kuin muiden kansalaisten. Myös sellaiset tekijät kuin vanhempien varakkuus, koulutustaso ja asuinpaikka vaikuttavat vammaisten kohdalla keskimääräistä voimakkaammin koulutustasoa alentavasti.

Vaikka vammaiset itse toivovat, että mahdollisuuksien mukaan vammaiset tulisi sijoittaa ns. normaalikouluihin, vain noin 1/4 kouluista on ilmoittanut voivansa ottaa vaikeammin vammaisia suojiinsa. Vammaisten ammattikouluissa linjavalikoima on suppea, eivätkä ne sovellu vaikeavammaisille. Lukiossa tai korkeakoulussa jatkaa opiskeluaan vain noin kolmannes vammaisikäluokasta. Osa kehitysvammaisista jää kokonaan oppioikeuden ulkopuolelle. Vammaiset katsovat, että jos vastuu kehitysvammaisten opetuksesta siirrettäisiin sosiaaliviranomaisilta kouluviranomaisille, saataisiin riittävä määrä opettajia myös vammaisia varten.

Viime vuosikymmenien työttömyysvuosina vammaisten työllisyystilanne on huonontunut nopeammin kuin muun väestön. Myös eläkejärjestelyissä on epäkohtia, sillä välillä käy niin, että työnteosta seuraa vammaisen eläkemenetyksiä ja toimeentulo vain huononee.

Suojatyön tarkoituksena on antaa vammaisille mahdollisuus työskennellä avoimia työmarkkinoita suojatummassa ympäristössä. Irtisanomisuhka on pieni, eikä työ ole pakkotahtista. Maassamme on nykyään suojatyökeskuksia, ja paikkoja ollaan lisäämässä. Todella työkyvyttömiä voivat olla vain sairaat tai vaikeasti psyykkisesti vammaiset; fyysisesti vammaisten osalta on kyse melkein aina sopivan työn puutteesta. Tähän asti onkin ihminen sopeutettu työhön, mutta tulevaisuudessa on välttämätöntä sopeuttaa työ ihmiseen.

Koska vammaisten kohdalla on näihin päiviin asti ajateltu lähinnä vain laitoksia, erityiskouluja ja ei yhdyskunta- ja rakennussuunnittelu ole riittävästi huomioinut heitä. Vammainen kohtaa päivittäin lukuisia liikunta- ym. esteitä ja joutuu helpommin erilaisiin vaaratilanteisiin kuin muut. Siksi suunnittelulla on tärkeä osa kaikessa rakentamisessa, eivätkä vammaisystävälliset ratkaisut suinkaan aina ole kalliimpia kuin muut ratkaisut.

Vammaisjärjestöjen yhdyskuntaprojekti (VYP) on vuodesta 1977 alkaen kartoittanut liikuntaesteitä sekä kerännyt ja välittänyt suunnittelijoille sekä päätöksentekijöille tietoja vammaiset huomioivasta suunnittelusta ja rakentamisesta. Hyvät suunnitteluratkaisut auttavat ja suojelevat vammaisia sekä vähentävät oppaiden, avustajien, kantanen jne. tarvetta. Samalla näistä ratkaisuista on usein apua vanhuksille ja lapsille.

Keskustelun aiheita

  1. Mitä mieltä olette hyväntekeväisyydestä ja armeliaisuudesta vammaisten ongelmien ratkaisukeinoina? Mitä ajattelette vammaisten tuumivan tällaisista keinoista?
  2. Minkälaisiin osa-alueisiin vammaisten kuntoutus voidaan jakaa?
  3. Luetelkaa joitakin vammaisryhmiä.
  4. Tärkeimpiä kehitysvammaryhmiä ovat hermoston kehityshäiriöt, epämuodostumat ja vajaamielisyys. Pohtikaa miten kehitysvamma voi syntyä synnytyksen aikana tai kehitysiässä.
  5. Kehitysvammaisille on tuotettu muutamia ns. selkokirjoja. Tiedättekö mikä on selkokirjallisuudelle tunnusomaista
  6. Ottakaa selvää mitä tarkoittaa tekstissä mainittu CP-vamma.
  7. Mitä tarkoitetaan suojatyöllä?
  8. Luetelkaa joitakin vammaisia kohtaavia liikuntaesteitä. Minkälaisia ratkaisuja tiedätte käytetyn näiden esteiden voittamiseksi? Minkälaisia vaaratilanteita esim. sokea kohtaa kadulla? Osaatko mainita jonkun teknisen ratkaisun, joka auttaa sokeaa jalankulkijaa?
  9. Portaiden yhteydessä olevia luiskia voidaan käyttää esim. rullatuolin kulkuväylinä. Mihin muuhun niitä voitaisiin käyttää?
  10. Miksi uudella kansainvälisellä sopimuksella on myönnetty vammaisille samat oikeudet, jotka kaikilla ihmisillä on ennestään?

Alkoholismi ja huumausaineiden väärinkäyttö

Kysymys: Onko olemassa huumausaineiden tai alkoholin oikein käyttöä?

Alkoholismi on Suomessa merkittävä terveydellinen ja mielenterveydellinen ongelma. Joskus alkoholismi on määritelty yksinkertaisesti siten, että kaikenlainen alkoholin käyttö, joka aiheuttaa yksilölle tai yhteiskunnalle haittaa on alkoholismia. Alkoholistin riippuvuus alkoholista haittaa hänen henkistä ja ruumiillista terveyttään, ihmissuhteita sekä taloudellista toimeentuloa.

Alkoholistiksi tulemiseen kuluu yleensä 5-15 vuotta, ja siinä on havaittu monia eri vaiheita. Aluksi oireina ovat muistinmenetykset sekä masentuneisuus ja syyllisyyden tunteet alkoholin käytön jälkeen. Alkoholismin kehittyessä esiintyy yksinjuopottelua, alkoholin kätkemistä varastoksi ja mielenkiinnon menetys omaisia ja ympäristöä kohtaan. Vihdoin ns. kroonisessa alkoholismissa alkoholia tai muitakin päihdyttäviä aineita nautitaan ympäri vuorokauden, missä tahansa ja seuraa valikoimatta.

Oireet näkyvät käsien vapinana, hermotulehduksina, mahakatarrina ja verenkierron sekä maksan toiminnan häiriöinä. Myös henkisessä suorituskyvyssä tapahtuu tavallisesti laskua, joka liittyy usein aivokudoksen kutistumiseen.

Dopamiini – niminen aivojen välittäjäaine (joka aiheuttaa hyvänolon tunnetta) on tärkein sekä alkoholismin että voimakkaan uskonnollisuuden taustalla oleva aine. Osittain tämän välittäjäaineen toiminta riippuu perintötekijöistä eli sekä alkoholismi että uskonnollisuus ovat jossain määrin perityviä.

Vaikeimmat alkoholismiin liittyvät henkiset häiriöt joudutaan hoitamaan psykiatrisissa sairaaloissa. Nk. katkaisuhoito pyritään sen sijaan antamaan tavallisesti avohoidossa. Katkaisuhoidossa potilaan krapula- ja vierotusoireita lievitetään keskusteluilla ja lääkehoidolla. Samalla korjataan alkoholismista johtuneet ravitsemushäiriöt.

Myös alkoholistien psykoterapia ja ryhmäterapia, jossa pyritään alkoholistin perhesuhteiden ja sosiaalisen tilan korjaamiseen ovat tärkeitä hoitomuotoja.

AA-liike on ryhmähoitomuoto, jossa kuntoutumassa olevat tai jo kuntoutuneet alkoholistit jakavat kokemuksiaan ja ohjaustaan toiselleen. Maassamme on yli 3 000 AA-jäsentä noin 75 paikkakunnalla. Alkoholistien kuntoutuksessa ovat työskennelleet myös Suoja Pirtti ry:n hoitokodit ja A-kodit.

Huumausaineiden käytön aloittaneissa nuorissa on havaittu kaksi päälinjaa: toiseen kuuluvat murrosikäkriisissä olevat nuoret, toiseen ns. moniongelmaiset nuoret.

Murrosiän kriisiin joutuneiden nuorten tilanne on kärjistynyt nopeasti. Vaikka näiden nuorten perheillä ei useinkaan ole taloudellisia vaikeuksia, voivat perheenjäsenten väliset suhteet kuitenkin olla vaurioituneita. Nuori tuntee vieraantuneisuutta, ahdistusta ja on epävarma: tasapainoton nuori on altistunut huumausaineiden tarjonnalle. Huumausaineiden käytön alettua oireet vain pahenevat. Hoitoon hakeutuneiden kohdalla useimmiten oireet katoavat, kun huumausaineiden käyttö saadaan loppumaan.

Moniongelmaisuus taas on pitkän ajan kuluessa kehittynyt henkinen ja sosiaalinen ongelmaryhmä. Näiden nuorten perheiden taloudellinen asema on usein heikko, vanhemmat ovat kärsineet avioeroista alkoholismista tai työttömyydestä. Toimettomuus ja vieraantuneisuus vaivaavat nuoria ja huumausaineiden käyttö voi olla keino paeta todellisuutta tai keino osoittaa pätevyyttään ikätovereille.

Huumausaineiden päävaikutuksen mukaan ne voidaan jakaa esim. seuraavasti:

  1. Aistiharhoja aiheuttavat aineet, joihin kuuluvat mm. LSD ja kannabisvalmisteet kuten marihuana ja hasis.
  2. Keskushermostoa kiihottavat aineet kuten esim. amfetamiini.
  3. Opiaatit, joita saadaan oopiumunikosta. Opiaatteja ovat esim. oopiumi ja heroiini.
  4. Haihtuvat tekniset liuottimet, joihin esim. tinneri ja lakat kuuluvat.
  5. Keskushermostoa lamaavat aineet kuten erilaiset unilääkkeet.
  6. Alkoholi.

Huumausaineiden käytön tunnetuimpia seurauksia on usein syntyvä henkinen tai ruumiillinen riippuvuus käytetystä aineesta. Henkinen riippuvuus ilmenee haluttomuutena ja masentuneisuutena, kun huumausainetta ei ole nautittu. Käyttäjä kokee aineen välttämättömänä hyvinvoinnilleen.

Fyysisessä riippuvuudessa puolestaan käyttäjän elintoiminnot ovat jo tottuneet siihen että käytettävää ainetta on jatkuvasti elimistössä. Mikäli ainetta ei saada, on seurauksena väsymys, pahoinvointi, tuskaisuus, vapina ja verenkierron häiriöt.

Sairaalahoidossa ruumiillinen riippuvuus kyetään voittamaan antamalla potilaalle asteittain pieneneviä annoksia väärinkäytettyä ainetta. Tämän jälkeen henkinen riippuvuus voi kuitenkin suistaa henkilön takaisin huumausaineen käyttöön.

Vuoden 1969 jälkeen on maahamme perustettu useita nuorisopoliklinikoita ja nuorisoasemia väärinkäyttäjien hoitamiseksi. Tällaisia ovat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämät nuorisoklinikat ja A-klinikkasäätiön nuorisoasemat maan eri puolilla. Neuvontaa ja hoitoa antavat samoin maamme kasvatusneuvolat ja mielenterveystoimistot, koulupsykologit ja -terveydenhoitajat. Vaikeimmat henkiset häiriöt hoidetaan sairaaloissa. Hoitomuotoina on käytetty ryhmä-, yksilö-, perhe- ja työterapiaa.

Huumausaineiden käyttöä on pyritty ehkäisemään ennakolta mm. lisäämällä tullivalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä salakuljetusreittien selvittämiseksi. Huumausaineiden saannin ehkäiseminen on vahva ase huumausaineongelmassa. Vuonna 1972 hyväksyttiin huumausainelaki, joka korotti enimmäisrangaistuksen huumausainerikoksista 10 vuoteen vankeutta.

Asiallisella tiedottamisella on samoin pyritty tekemään huumausaineiden käyttöön liittyvät päävaarat selviksi jo koululaisille.

Myös huumausaineen ongelmakäyttäjien hoito voidaan nähdä ennaltaehkäisyllä, koska se auttaa käyttäjää ja vähentää sitä mahdollisuutta, että väärinkäyttäjä turvautuisi huumausaineiden kaupusteluun.

Yhteiskunnallisten epäkohtien kuten asunnottomuuden, työttömyyden ja ajanviete- sekä harrastustilojen puutteen lievittäminen ja poisto ovat myös tehokkaita yhteiskunnallisen tason ennaltaehkäiseviä keinoja.

Keskustelun aiheita

  1. Alkoholismia on sanottu suomalaiseksi kansansairaudeksi. Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin käyttävät alkoholia vuodessa? Mitä tiedätte suomalaisista juomatavoista?
  2. Minkälainen mielikuva teillä on tekstissä mainitusta ns. kroonista alkoholismia potevasta henkilöstä? Kuvailkaa häntä ja hänen käytöstään. Mitä mieltä olette periaatteessa kroonisten alkoholistien auttamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta?
  3. Mitä tarkoittavat kirjaimet AA sanassa AA-liike?
  4. Missä maailman kolkassa tiedätte valmistettavan oopiumia erikoisen paljon?
  5. Kun väärinkäyttäjä on huumausaineista fyysisesti riippuva ja yrittää epätoivoisesti keksiä rahat jostain aineen ostamiseksi, minkälaisia laittomia keinoja hän voi sortua käyttämään?
  6. Minkälaista tehokasta "apuvälinettä" tullimies voi käyttää etsiessään huumausaineita mm. autoista?
  7. Helsingin kaupungin koululaisista n. 70 % ilmoitti huumausaineiden kokeilun aloittamisen syyksi uteliaisuuden ja toverien esimerkin. Mitä mieltä olette asiasta? Keskustelkaa nuorten huumausaineiden käytöstä.
  8. Mitä mieltä olet alkoholin saannin helpottamisesta ja alkoholin hinnan laskemisesta?
  9. Ottakaa selvää, mikä on dopamiini ja millaisia vaikutuksia sen liiallisella määrällä tai sen puutteella on.

Syrjintä

EU:n syrjintää käsitteleville sivuille pääset osoitteesta

http://www.stop-discrimination.info/2190.0.html

Tehtäviä

Vastaa seuraaviin kysymyksiin tutustumalla yllä olevaan sivustoon
  • Mitä eri syrjinnän lajeja on?
  • Onko sinua syrjitty?
  • Onko jotain luokkatoveriasi syrjitty?
  • Syrjitäänkö koulussasi jotain opettajaa?
  • Mistä johtuu, että syrjintää edelleen esiintyy?
  • Miten syrjintää voitaisiin vähentää?
  • Mitä sinä voit tehdä syrjinnän vähentämiseksi?
  • Mitä koulu voi tehdä syrjinnän vähentämiseksi?
  • Mitä kunta voi tehdä syrjinnän vähentämiseksi?
  • Mitä valtio voi tehdä syrjinnän vähentämiseksi?
  • Mitä työnantajat voisivat tehdä syrjinnän vähentämiseksi?
  • Mikä syrjinnän laji on mielestäsi Suomen vakavin ongelma?
  • Miten tähän syrjinnän lajiin voitaisiin nykyistä paremmin puuttua?
  • Mitä sivistyssanaa käytetään sukupuolisyrjinnästä?
  • Mitä sivistyssanaa käytetään rotusyrjinnästä?
  • Mitä on käänteinen syrjintä?

Maailmanperintö

Maailmanperintöluettelo

Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Luetteloon valittujen kohteiden ja alueiden katsotaan olevan arvokkaimmat perintökohteet, joiden suojelulla ja säilyttämisellä pitäisi olla erityinen merkitys ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle.

Unescon yleissopimus kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä allekirjoitettiin vuonna 1972. Tämän jälkeen 187 valtiota on ratifioinut sopimuksen. Jäsenvaltioiden joukosta valitaan edustajisto 21-jäseniseen Maailmanperintökomiteaan, joka tekee päätökset maailmanperintöluetteloa koskevista muutoksista. Maailmanperintöluettelossa on 911 kohdetta, joista 704 on kulttuurikohdetta, 180 luonnonkohdetta ja 27 molempiin ryhmiin kuuluvaa (2010). Italiassa on yhteensä 45 kohdetta, eli enemmän kuin missään muussa valtiossa.

Historia

Kansallisesta kulttuuriperinnöstä alettiin puhua ensimmäisen kerran valistuksen aikana 1700-luvulla. Kansallista perintöä käytettiin vahvistamaan paikallisia historiallisia juuria. Turismin lisääntymisen jälkeen kiinnostus entiseen kasvoi entisestään.

Perintöä haluttiin suojella, jotta tulevatkin sukupolvet näkisivät luonto- ja kulttuurikohteet. Yhdysvalloissa heräsi ajatus luontokohteiden suojelemisesta, kun Niagaran putousten luonnollinen erämaaympäristö oli tuhottu, ja siitä oli selvästi tullut ihmisen muokkaama alue.


Vuonna 1872 Yhdysvaltoihin perustettiin maailman ensimmäinen kansallispuisto, Yellowstone, ja seuraavien vuosikymmenten aika kansallispuistojen idea levisi myös muualle maailmaan.

Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja säädettiin San Franciscossa toisen maailmansodan jälkeen 24. lokakuuta 1945. Monet kansainväliset organisaatiot järjestyivät tämän jälkeen uudelleen, ja marraskuussa 1945 IIIC:n tilalle syntyi Unesco.

Toisen maailmansodan jälkeen kehittyi ajatus kansainvälisesti perintökohteiden suojelusta. Assuanin toisen padon rakennussuunnitelmat saivat aikaan kansainvälisen huolenaiheen Abu Simbelin temppeleiden kohtalosta, sillä ne olivat jäämässä Nasserjärven tulvaveden alle uuden padon myötä. Egyptin ja Sudanin hallitusten pyynnöstä Unesco käynnisti vuonna 1959 suunnitelman Abu Simbelin temppeleiden pelastamiseksi.

Unesco esitteli vuonna 1962 suosituksensa ihmisten tekemien ja luonnollisten ympäristöjen sekä kohteiden suojelemiseksi ja entistämiseksi. Järjestö oli samoihin aikoihin mukana myös kahdessa laajassa pelastushankkeessa, jotka saivat maailmanlaajuista huomiota. 

Yhdysvaltain ja IUCN:n ehdotukset esitettiin Yhdistyneille kansakunnille Tukholman kokouksessa vuonna 1972. Tukholmassa päätettiin, että Unescon yleiskokouksen pitäisi hyväksyä maailmanperintösopimus. Marraskuun 16. päivänä samana vuonna yleiskokous hyväksyi Yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta.

Yleissopimus

Sopimuksessa esitetään jäsenvaltioiden tehtävät mielenkiintoisten kohteiden tunnistamiseksi ja niiden suojelemiseksi. Jäsenvaltiot sitoutuvat suojelemaan sekä maailmanperintökohteitaan että kansallista perintöään. Sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee säännöllisesti raportoida maailmanperintökomitealle maailmanperintökohteidensa tilasta. Raporttien perusteella komitea tekee päätöksiä kohteiden tarpeista ja pyrkii ratkaisemaan uusiutuvia ongelmia.

Maailmanperintösopimuksen ensimmäisessä artiklassa määritellään kulttuuriperintökohteet, joita voivat olla monumentit, rakennusryhmät ja paikat. Monumentteja ovat arkkitehtoniset työt, merkittävät veistokset ja maalaukset, piirtokirjoitukset, luola-asumukset ja näiden yhdistelmät, joilla on maailmanlaajuista arvoa historiallisesti, taiteellisesti tai tieteellisesti. Rakennusryhmiksi lasketaan rakennukset, jotka muodostavat maailmanlaajuisesti arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurinsa, yhtenäisyytensä tai sijaintinsa ansiosta. Muita paikkoja ovat ihmisen tai ihmisen ja luonnon yhdessä muovaamat työt ja alueet, kuten arkeologiset kohteet, jotka ovat merkittäviä historiallisesti, esteettisesti, kansatieteellisesti tai antropologisesti.

Toisessa artikkelissa annetaan luontokohteiden määritelmä. Niitä ovat biologiset tai fyysiset luonnonmuodostelmat, joilla on maailmanlaajuista arvoa esteettisesti ja tieteellisesti, geologiset tai fyysisen maantieteen muodostelmat ja uhanalaisten eläinten ja kasvien asuinalueet sekä tarkasti rajatut luonnonalueet, joilla on merkittävyyttä tieteen, luonnonsuojelun tai luonnonkauneuden kannalta

Organisaatio

Maailmanperintösopimuksen täyttämisestä vastaa maailmanperintökomitea, joka koostuu 21 edustajasta, jotka valitaan sopimuksen ratifioineista valtioista. Komitean jäsenet valitaan kuusivuotiskaudella, mutta valitut saavat vapaaehtoisesti istua vain neljä vuotta, jotta muutkin jäsenet pääsevät komiteaan. Nykyisistä jäsenistä kaikki ovat valinneet vapaaehtoisen neljän vuoden kauden. Komitea kokoontuu päättämään asioista kerran vuodessa.

Maailmanperintökeskus

Maailmanperintökeskus perustettiin vuonna 1992 hoitamaan maailmanperintöön liittyviä asioita Unescossa. Se käsittelee maailmanperintösopimuksen päivittäisiä asioita ja järjestää komitean vuosittaiset kokoukset. Se myös auttaa jäsenvaltioita kohteiden ehdottamisessa maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintökeskus sijaitsee Pariisissa.

Maailmanperintörahasto

Maailmanperintörahasto perustettiin yleissopimuksen mukaisesti vuonna 1972. Sen tarkoituksena on tukea jäsenvaltiota kohteiden tunnistamisessa, suojelussa ja mainostamisessa.

Kohteet



Maailmanperintöluetteloon kuuluu 704 kulttuuri-, 180 luonto- ja 27 molempiin ryhmiin kuuluvaa kohdetta 151 valtiosta. Yhteensä kohteita on 911.


Alue Kulttuuri Luonto Seka Yhtee-
nsä
 %[27]
Afrikka 42 32 4 78 9 %
Arabimaat 61 4 1 66 7 %
Aasia & Tyynenmeren alue 138 51 9 198 22 %
Eurooppa & Pohjois-Amerikka 377 58 10 445 49 %
Latinalainen Amerikka & Karibia 86 35 3 124 14 %

Ehdokkuus

Maailmanperintöluetteloon merkitsemiseksi kohteen täytyy ensimmäisenä olla merkittynä aielistaan. Jokainen jäsenvaltio saa luoda oman aielistansa, johon se merkitsee kohteita, jotka ovat sen mielestä sopivia maailmanperintöluetteloon ja jotka se aikoo esittää luetteloon pääsemiseksi viiden tai kymmenen vuoden sisällä. Kohde ei voi päästä maailmanperintöluetteloon, jos se ei ole jäsenvaltion aielistalla.

Kriteerit

Maailmanperintöluetteloon valittavien kohteiden täytyy täyttää yksi tai useampi kymmenestä komitean asettamasta kriteeristä.

Kohteen tulee

  • I – edustaa ainutlaatuista taiteellista saavutusta,
  • II – olla merkittävästi vaikuttanut ajassaan tai kulttuuriympäristössään arkkitehtuurin, tekniikan, kaupunkisuunnittelun tai maisemasuunnittelun kehitykseen,
  • III – olla ainutlaatuinen tai ainakin poikkeuksellinen todistusarvo nykyisestä tai jo kadonneesta kulttuurista,
  • IV – olla erinomainen esimerkki historiallisesta rakennustyypistä, arkkitehtonisesta kokonaisuudesta tai kulttuurimaisemasta,
  • V – olla erinomainen esimerkki vähintään yhdelle kulttuurille ominaisesta perinteisestä asumuksesta, maan- tai merenkäytöstä, tai vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa,
  • VI – liittyä tapahtumiin, perinteisiin, ideoihin, uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin, joilla on yleismaailmallista merkitystä,
  • VII – sisältää poikkeuksellisia luonnonilmiöitä tai olla esimerkki harvinaislaatuisesta luonnonkauneudesta
  • VIII – olla erinomainen esimerkki Maan historiasta, merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista tai merkittävästä geomorfologisesta tai pinnanmuodosta,
  • IX – olla erinomainen esimerkki meneillään olevasta ekologisesta tai biologisesta prosessista maan, makean veden, rannikon tai meren ekosysteemin tai eläin- tai kasvilajien kehityksessä
  • X – sisältää merkittäviä alueita luonnon monimuotoisuuden suojeluksi mukaan lukien maailmanlaajuisesti merkittävien uhanalaisten lajien asuinalueita.

Vaarantuneet kohteet

Maailmanperintökomitea pitää yllä myös listaa kohteista, jotka ovat jostain syystä vaarantuneet. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi sodat, luonnonmullistukset, saasteet, salametsästys, kontrolloimaton kaupungistuminen ja laaja turistiryntäys. Uhat voivat olla todettuja tai potentiaalisia, ja ne voivat aiheuttaa kohteen merkityksen pienenemisen.

Vaikutukset

Maailmanperintöluetteloon pääseminen vaikuttaa positiivisesti kohteisiin, joita sinne otetaan. Positiivisten syiden takia jäsenvaltiot ovat kiinnostuneita ehdottamaan kohteita omasta valtiostaan maailmanperintökomitealle.

Kritiikki ja ongelmat

Vaikka luettelo alkujaan luotiinkin suojelutarkoituksia varten, se on muuttunut myöhemmin myös poliittiseksi. Jäsenvaltiot ehdottavat kohteita luetteloon monista syistä, jotka eivät ole enää pelkästään suojelullisia. Monet syistä ovat poliittisia, kuten kansallisen identiteetin luominen ja turismista tulevan taloudellisen hyödyn kerääminen.

Unescoa on kritisoitu maailmanperintöluettelon keskittymistä tiettyihin osa-alueisin. Eurooppa on listalla yliedustettuna. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta on sen sijaan selvästi vähemmän kohteita. Luettelon epätasapainoon vaikuttaa myös se, että valtiot tekevät kohde-esitykset omista perintökohteistaan. Kehitysmaiden hallituksilla ei välttämättä ole samanlaista tietoa esitysten tekemiseen.

Aineeton kulttuuriperintö



Maailmanperintöluettelo oli siirtänyt kulttuurisuojelun huomiota erityisesti rakennuksiin ja rakennelmiin sekä luontokohteisiin. Vuonna 1982 Unescoa pyydettiin tutkimaan mahdollisuutta aineettoman kulttuuriperinnön suojeluun. Unesco hyväksyi vuonna 1997 ohjelmajulistuksen ihmiskunnan suullisen ja aineettoman perinnön mestariteoksista. Julistuksen tarkoitus oli lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön tärkeydestä. Vuosina 2001, 2003 ja 2005 hyväksyttiin yhteensä 90 kohdetta ihmiskunnan mestariteoksiksi.

Unesco hyväksyi vuonna 2003 sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi, joka astui voimaan 20. huhtikuuta 2006 kolme kuukautta siitä, kun 30. valtio oli ratifioinut sopimuksen. Uuteen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon valittiin vuonna 2008 kaikki 90 kohdetta, jotka oli nimetty aiemmin ihmiskunnan mestariteoksiksi. Ensimmäiset uudet kohteet luetteloon hyväksyttiin seuraavana vuonna, kun aineettoman kulttuuriperinnön komitea listasi sinne 76 kohdetta.

Unescon suojelusopimuksen mukaan aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluu viisi osa-aluetta: suulliset perinteet ja ilmaisutavat, esittävät taiteet, yhteiskunnalliset käytännöt, rituaalit ja juhlatapahtumat, luontoa ja maailmankaikkeutta koskevat käsitykset ja käytännöt sekä perinteinen käsityötaito.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa opettajan johdolla selvää, mitä maailmanperintökohteita on Suomessa.
  • Jos lyhyen matkan päässä on maailmanperintökohde, tutustukaa siihen.

Taide kulttuurin muotona

Mitä taide on?

Mitä yhteistä on maalauksella, romaanilla, runolla, näytelmällä, baletilla, elokuvalla ja musiikilla? Niitä sanotaan taiteeksi, mutta mitä taide on? Taiteena on asetettu näytteille mm. tiili- ja laatikkokasoja. Mikä on taidetta ja mikä ei ole?

Eri aikoina ja eri kulttuureissa on ollut erilaisia käsityksiä siitä, mikä on taidetta. Taidetta on käytetty mm. uskonnoissa, aatteellisessa propagandassa ja ihmisten viihdyttämiseen. Taide on heijastanut uskomuksiamme, pelkojamme ja toiveitamme.

Siitä, mikä on taidetta, ei ole nykyäänkään yksimielisyyttä. Jos asetan vasemman jalan kenkäni näytteille taidehalliin, onko se taidetta?

Voidaanko taide määritellä

Koska taidetta on hyvin monenlaista, jotkut ovat sitä mieltä, että taidetta on turha pyrkiä määrittelemään.

Yhteiset piirteet

Esimerkiksi sinä ja sinun isäsi saatatte muistuttaa toisianne. Voi olla, että isäsi ja setäsi muistuttavat jossakin suhteessa toisiaan, mutta tästä huolimatta sinä ja setäsi ette muistuta toisinanne ollenkaan. Vastaavasti monet pelit muistuttavat toisiaan, mutta on vaikea sanoa, mikä on yhteistä pasianssille, shakille ja jääkiekolle.

On sanottu, että on mahdollista määritellä esimerkiksi romaani, elokuva tai sinfonia mutta ei taidetta.

Edellä oleva käsitys voidaan periaatteessa osoittaa virheelliseksi esittämällä hyvä taiteen määritelmä.

Keskustelun aiheita

  • Laatikaa vähintään viisi erilaista taiteen määritelmää.

Erilaisia teorioita taiteesta

Merkityksellinen muoto

On sanottu (Clive Bell), että esittävät osat voivat taideteoksessa olla haitaksi tai ne voivat olla sitä olematta; aina ne ovat taideteoksen kannalta asiaankuulumattomia.

Tärkeää on vain merkityksellinen muoto, taide paljastaa todellisuuden olemuksen. Taideteoksen merkityksellinen muoto tekee vastaanottajiin vaikutuksen, koska siinä välittyy taiteilijan tunne, jonka hän on kokenut tarkastellessaan esineitä välineiden asemasta puhtaina muotoina.

Tällöin paljastuu niiden todellinen olemus, joka on tärkeämpää ja vaikututtavampaa kuin niiden välinearvo tai muu kytkeytyminen arkielämän sattumiin.

Esimerkiksi maalaus kahdesta vanhasta kengästä voi väreillä ja kuvioilla muodostaa merkityksellisen muodon, joka tuottaa katselijassa taide-elämyksen.

Merkityksellinen muoto on määrittelemätön ominaisuus, jonka voi suoraan kokea.

Kehäpäätelmä

Puhe merkityksellisestä muodosta sisältää kehäpäätelmän: taide-elämyksen tuottaa taide-elämyksiä tuottava ominaisuus, josta ei voida sanoa mitään sen täsmällisempää. Tästä huolimatta voidaan väittää, että puhe merkityksellisestä muodosta auttaa jollakin tavalla ymmärtämään asiaa.

Periaatteessa kumoamaton

On hyvin vaikea todistaa tai kumota väitettä, jonka mukaan on olemassa erityinen tunne, jota kaikki taiteentuntijat tuntevat, kun he kohtaavat todellista taidetta.

Jos joltakin puuttuu tämä tunne, voidaan yrittää väittää, ettei kyseinen henkilö ole taiteentuntija.

Tällaista käsitystä, jota ei voida edes periaatteessa todistaa tai kumota, ei ole tapana hyväksyä.

Keskustelun aiheita

  1. Pohtikaa, onko olemassa todellisuuden olemus.
  2. Mitä todellisuusden olemus tarkoittaa.
  3. Millä tavalla todellisuuden olemus eroaa epätodellisuuden olemuksesta.
  4. Pohtikaa millä eri keinoilla todellisuuden olemus voidaan paljastaa.

Taide ajatuksena tai tunteena taiteilijan päässä

Joskus taide ja viihde asetetaan toisensa poissulkeviksi vastakohdiksi tyyliin ”viihde auttaa unohtamaan, taide muistamaan” tai että viihteessä herätetään ja laukaistaan tunteita, kun taas taiteessa ilmaistaan tunteita eli tiedostetaan ne (R. G. Collingwood).

Taide ihmisen mielessä (ns. idealistit) -ajatussuunnan kannattajat selittivät, että kauneus on ajatuksen (idean) ilmentymistä. Kaunis ilmiö ikään kuin viittaa tai vihjaa tuonpuoleiseen ajatusten (ideoiden) todellisuuteen; se on jotain aistittavaa, mutta samalla siinä ilmenee jonkinlainen henkinen todellisuus.

Tämän ajatussuunnan mukaan taideteoksilla ei ole mitään erityistä tarkoitusta. Käsityöoliot on luotu määrättyä tarkoitusta varten. Esimerkiksi Picasson taululla ei ole mitään erityistä tarkoitusta, ja sitä ei ole todennäköisesti etukäteen suunniteltu. Pöytä, jonka äärellä istun, on suunniteltu etukäteen ja tehty tiettyä tarkoitusta varten.

Taideteokset voivat olla myös osittain käsityötä. Viihde on käsityötä. Vastaavasti puhtaasti uskonnollinen taide on käsityötä koska se on tehty erityiseen tarkoitukseen.

Ovatko taideteokset vain jälkiä siitä, mitä oli taiteilijan päässä

Kun menemme esimerkiksi kuvataidenäyttelyyn, siellä on fysikaalisia kappaleita. On outoa ajatella niitä vain jälkinä siitä, mitä on ollut taiteilijan päässä. Uskottavampaa tällainen ajattelu olisi musiikin tai kirjallisuuden kohdalla.

Kaventaa taiteen aluetta

Esimerkiksi muotokuvat olisivat yllä esitetyn taidenäkemyksen mukaan käsityötä eivätkä taidetta. Merkittävä osa musiikkia on viihdettä. Melkein kaikki rakennukset on rakennettu jotain käyttötarkoitusta varten.

Keskustelun aiheita

  • Tutkikaa mitä taidelajeja on ennen pidetty viihteenä tai käsityönä.
  • Ajatellaan, että tietty taideteos on taitelijan päässä mutta hän ei koskaan toteuta taideteosta (ei esimerkiksi kirjoita sävelmää nuoteiksi tai soita tai laula sitä). Onko se silloinkin taidetta?

Taide laitoksena

Seuraavan käsityksen (esim. George Dickie) mukaan taideteokset ovat ainakin jossakin määrin ihmisen tekemiä. Toiseksi jokin taideyhteisö on hyväksynyt ne taiteeksi. Niitä pitää taiteena esimerkiksi kokoelman omistaja, kustantaja, tuottaja tai taiteilija.

Mikä erottaa hyvän taiteen huonosta?

On sanottu, että tämän käsityksen mukaan melkein mitä tahansa voidaan alkaa kutsua taiteeksi riippumatta siitä, onko näin määritellyllä teoksella merkitystä tai voidaanko sitä esimerkiksi pitää hyvänä taiteena.

Kehäpäätelmä

Määritelmä, jonka mukaan taidetta on se, mitä taiteena pidetään, on kehäpäätelmä.

Mistä syystä jotain pidetään taiteena

Jos jonkin yhteisön jäsenet pitävät jotakin taiteena, heillä on oltava joitain perusteluja sille, miksi he pitävät nimenomaan kyseisiä teoksia taiteena. Jos heillä ei ole mitään perusteluja, heidän luokittelullaan ei ole mitään merkitystä. Jos heillä on perusteluja, nämä perustelut määrittävät sen, mikä on taidetta.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että taidearvostelijat ja yleisö saattavat olla taideteoksesta aivan eri mieltä?
  • Laatikaa mielipidelistoja musiikista ja verratkaa niitä toisiinsa.
  • Keksikää jokin uusi taiteen laji.

Taidearvostelu



Taiteesta kirjoittaminen eli taidearvostelu aiheuttaa myös erimielisyyksiä. Eräs kiistojen kohde on, onko taiteilijan omilla tarkoituksilla tai pyrkimyksillä merkitystä taidetta arvioitaessa.

Voidaanko taiteilijan tarkoitukset ja työ erottaa toisistaan

Tarkoitukset eivät välttämättä esiinny ennen tekoa, vaan ne saattavat olla teon kanssa samanaikaisia. Voin aikoa sammuttaa valot ja täysin samanaikaisesti painaa katkaisijaa.

Teoksen alkuperää ei pidä sekoittaa teoksen merkitykseen

Tämän käsityksen mukaan huomiota on kiinnitettävä vain siihen, mitä ilmenee taideteoksesta itsestään. Taiteilijan päiväkirjoihin, haastatteluihin jne. ei tule kiinnittää huomiota taideteosta arvioitaessa. Taiteilijan psykologia voi olla mielenkiintoinen sinänsä, ja se voi kertoa taideteoksen alkuperästä.

Alkuperää ei pidä sekoittaa merkitykseen. Taideteosta on arvioitava teokseen itseensä sisältyvien piirteiden avulla. Lausunnot siitä, mitä taiteilijalla oli mielessään, ovat aidolle taidearvostelulle merkityksettömiä.

Tämän käsityksen mukaan taideteokset ovat julkisia ja sen jälkeen, kun ne on julkistettu. Taiteilijalla ei ole yhtään suurempaa oikeutta tulkita niitä kuin kenellä tahansa muulla.

Iva

On sanottu, että taiteilijasta itsestään on apua esimerkiksi sen selvittämisessä, onko jokin tarkoitettu ivaamaan jotakin. Tähän on vastattu, että jos ivaa ei voida tunnistaa taideteoksesta itsestään, siitä ei tarvitse välittää.

Rajoittaa liikaa taidearvostelua

On sanottu, että jos taideteoksen ulkopuolisia tekijöitä ei oteta huomioon taidearvostelussa, arvostelua rajoitetaan liikaa.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa taidearvostelun taitelijalle aiheuttamia seurauksia.
  • Miksi eri taidearvostelijain arviot samasta taideteoksesta saattavat erota toisistaan jyrkästi.
  • Miten taidearvosteluja seuraavien taiteen käyttäjien kuluttajasuojaa voitaisiin parantaa?

Esitys, tulkinta ja alkuperäisyys

Jokainen esitys on taideteoksen tulkinta. Jos teos on hyvin vanha, esitys voi poiketa huomattavasti menneiden aikojen esityksistä, esimerkiksi musiikkia soitetaan nykyään toisenlaisilla soittimilla kuin vuosisatoja sitten. Seuraavassa tarkastellaan lähinnä musiikkia, mutta samat näkemykset sopivat esimerkiksi Shakespearen näytelmiin.

Suorituksen historiallinen alkuperäisyys

Usein järjestetään konsertteja, joissa käytetään alkuperäisiä soittimia ja esityksessä yritetään muutenkin jäljitellä teoksen syntymisajankohdan esitystä. Tällaiset esitykset saattavat kiinnostaa musiikin historioitsijoita, mutta usein tällaisia esityksiä sanotaan aidommiksi.

Arvostelua esityksen alkuperäisyyden vaatimukselle

On sanottu, ettei täysin alkuperäistä esitystä voida tehdä. Lisäksi on sanottu, ettei edes alkuperäistä musiikkia voida kuunnella alkuperäisillä korvilla. Tapaamme kuulla vaikuttaa myös myöhempi musiikki.

Hyvää voi olla myös muu kuin alkuperäinen musiikki

Olisi liian rajoittavaa tarkastella esityksen hyvyyttä vain sen alkuperäisyyden perusteella. Musiikkiesitysten museo rajoittaa taiteilijain vapautta luoda uusia tulkintoja ja parantaa esityksiä entisestään.

Historiallinen tulkinta ei tee oikeutta taiteilijan työlle

Jos taitelija yrittää saada aikaan muinaisajan ääniä mieluummin kuin löytää taideteoksen hyvän tulkinnan, hän ei tee oikeutta taiteilijan työlle.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa esimerkiksi vanhan näytelmän nykyaikaistamisesta syntyviä hyötyjä ja haittoja.
  • Tutkikaa miten samasta aiheesta eri aikoina tehdyt elokuvat poikkeavat toisistaan.
  • Verratkaa esimerkiksi Olavi Virran iskelmätulkintoja myöhemmin tehtyihin.

Taide ja huijaus

Onko alkuperäinen arvokkaampi kuin väärennös

Kiistoja on myös siitä, onko esimerkiksi alkuperäinen maalaus arvokkaampi kuin täydellinen väärennös.

Seuraavassa käsitellään maalausten väärentämistä, mutta samoja ajatuksia voidaan soveltaa myös muihin taiteisiin.

Romaanien, runojen ja nuottien kopioita ei pidetä väärennöksinä. Tietysti alkuperäinen käsikirjoitus voidaan väärentää ja musiikissa voidaan matkia säveltäjän tyyliä.

Joissakin väärennöstapauksissa on kyseessä kopio, joissakin tapauksissa väärennös on tehty taiteilijan tyylillä.

Jos väärentäjä pystyy luomaan taideteoksen, joka harhauttaa taideasiantuntijat, väärentäjä on epäilemättä yhtä taitava kuin alkuperäinen taiteilija. Pitäisikö väärennöstä silloin pitää yhtä arvokkaana kuin alkuperäistä?

Hinta, itsekorostus, jäänteet menneisyydestä

Hinta vaikuttaa usein siihen, että alkuperäisiä taideteoksia pidetään arvokkaampina kuin väärennöksiä.

Jos taideteoksesta on olemassa vain yksi kopio, sen hinta saattaa olla paljon korkeampi kuin siinä tapauksessa, että taideteoksesta on useita kopioita.

Myös taidetta ostavien itsekorostuksen tarve nostaa alkuperäisten taideteosten hintoja.

Jonkin taideteoksen alkuperäinen luonnos voi olla arvokkaampi kuin täydellinen kopio.

Vanhojen taideteosten arvoa lisää myös se, että ne ovat jäänteitä menneisyydestä.

Näillä tekijöillä saattaa olla vain vähän tekemistä taideteoksen todellisen arvon kanssa.

Hinta riippuu harvinaisuudesta ja taidetta keräilevien mausta sekä taidekauppiaiden taitavuudesta.

Taiteen ostajien itsekorostus liittyy kilpailuun yhteiskunnallisesta arvostuksesta.

Muinaisarvo on psykologista laatua.

Täydelliset väärennökset

Vain harvoin voidaan puhua täydellisistä väärennöksistä.

Vaikka väärennös nyt harhauttaisi asiantuntijoita, voi olla, että se ei harhauta tulevaisuuden asiantuntijoita.

Tähän voidaan väittää, että väärennöksen ja alkuperäisen väliset erot voivat olla niin vähäisiä ettei niillä ole merkitystä.

Väärentäjän arvo taiteilijana

Vaikka väärentäjä pystyisi luomaan taideteoksia täysin jonkin tunnetun taiteilijan tyylillä, voidaan väittää, että alkuperäinen taiteilija on ansiokkaampi, koska hän on luonut tyylin.

Taideväärennösten siveys

Taideväärennöksiä voidaan aina arvostella silloin, kun valehdellaan niiden olevan aitoja ja vieläkin voimakkaammin voidaan arvostella sitä, että taideväärennöksistä yritetään hyötyä esimerkiksi taloudellisesti.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa taideväärennösten tekemisen syitä.
  • Kuvitellaan, että joku säveltäjä osaa tehdä Beethovenin tyylillä parempaa musiikkia kuin Beethoven itse. Miten tällaiseen säveltäjään pitäisi suhtautua?

Tasa-arvo ja rauha

Väkivallan syyt, muodot ja seuraukset

Väkivallan määritelmä

Maailman terveysjärjestön käyttämän määritelmän mukaan väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen
itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehtyksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen.

Väkivalta yhdistetään nimenomaan itse tekoon eikä sen lopputulokseen. Määritelmän ulkopuolelle jäävät tahattomat tapaukset kuten suurin osa liikenneonnettomuuksista ja palovammoista.

”Vallan” sisällyttäminen määritelmään ”fyysisen voimankäytön” ohella laajentaa väkivaltaisen teon luonnetta. Tavanomainen väkivallan mieltäminen laajennetaan koskemaan tekoja, uhkauksia ja pelottelua, jotka johtuvat valtasuhteesta.

Tätä kautta mukaan tulevat ilmeisempien väkivaltaisten tekojen ohella myös laiminlyönti ja tekemättä jättäminen. Näin ollen ”fyysisen voiman tai vallan käytön” käsite on ymmärrettävä niin, että se sisältää laiminlyönnin ja kaikenlaisen fyysisen, seksuaalisen ja psykologisen
hyväksikäytön samoin kuin itsemurhan ja muun itsetuhoisen käytöksen.

Tämä määritelmä kattaa laajan kirjon seurauksia, myös psyykkisen vamman, perustarpeiden tyydyttämättä jäämisen ja kehityksen häiriytymisen. Tämä kuvaa tutkijoiden piirissä yhä yleisemmäksi käyvää käsitystä siitä, että väkivaltaa on sellainenkin toiminta,
joka ei välttämättä johda vammautumiseen tai kuolemaan, mutta joka merkitsee kuitenkin
olennaista rasitusta yksilöille, perheille, yhteisöille tai terveydenhuoltojärjestelmälle.

Esimerkiksi monet naisiin, lapsiin tai vanhuksiin kohdistuvat väkivallan muodot voivat synnyttää fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka eivät välttämättä johda loukkaantumiseen, vammautumiseen tai kuolemaan.

Nämä seuraukset voivat olla välittömiä tai piileviä, ja ne voivat kestää vuosia väärinkäytön jälkeen. Määritelmän rajoittaminen koskemaan vain vammautuminen ja kuolemantapaukset rajoittaisi väkivallan yksilöihin,
yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan kohdistuvien todellisten vaikutusten ymmärtämistä.

Keskustelun aiheita

  • Onko koululaisten keskuudessa väkivaltaa? Miten sitä voitaisiin ehkäistä?

Tahallisuus

Määritelmään sisältyvä tahallisuuden käsite on monimutkaisempi. On huomattava kaksi seikkaa. Ensinnäkin, vaikka väkivalta erotetaan vammoja aiheuttavista tahattomista tapauksista, väkivallan käytön tahallisuus ei välttämättä merkitse aikomusta aiheuttaa
vahinkoa.

Tarkoitetun käytöksen ja tarkoitetun seurauksen välillä voi olla huomattava ero.

Rikoksen tekijä saattaa tehdä tarkoituksellisesti teon, jota objektiivisesti tarkastellen on pidettävä vaarallisena ja hyvin todennäköisesti negatiivisia seurauksia aiheuttavana, mutta jota tekijä ei koe sellaiseksi.

Esimerkiksi nuori voi osallistua tappeluun toisen nuoren kanssa. Nyrkin käyttäminen päähän kohdistuvassa iskussa tai aseen käyttäminen riidan yhteydessä lisää varmasti vakavan vamman tai kuoleman riskiä, vaikka kumpikaan seuraus ei olisi tarkoituksellinen.

Vanhempi saattaa ravistaa itkevää lasta voimakkaasti yrittäessään hiljentää tätä. Teko saattaa kuitenkin aiheuttaa aivovamman. Väkivallan käyttö on ilmeistä, mutta vamman aiheuttaminen ei ole tarkoituksellista.

Toinen tahallisuuteen liittyvä seikka koskee eron tekemistä vahingoittamisen tarkoituksen ja ”väkivallan käytön” tarkoituksen välillä. Väkivalta on
mukaan kulttuurisesti määräytynyttä.

Jotkut ihmiset aiheuttavat tarkoituksellisesti vahin-
koa toisille, mutta eivät kulttuuristen taustojen ja uskomusten mukaan miellä tekojaan väkivaltaisiksi. Väkivalta kuitenkin määritellään suhteessa yksilöiden terveyteen tai hyvinvointiin.

Tietty käyttäytymistapa, esimerkiksi puolison lyöminen, voi joidenkin ihmisten mielestä olla hyväksyttävää. Sitä on kuitenkin pidettävä väkivaltaisena tekona, koska se aiheuttaa yksilölle terveydellisiä seuraamuksia.

Määritelmä sisältää, vaikkakaan ei julkilausutusti, muitakin väkivallan puolia. Siihen sisältyvät epäsuorastiesimerkiksi kaikki väkivaltaiset teot riippumatta siitä ovatko ne yhteisön vai yksityisten ihmisten suorittamia, reagointia aikaisempiin tapahtumiin kuten provokaatioon vai ennakoivia, omaa etua tavoittelevia tai rikollisia vai ei-rikollisia. Nämä
ovat tärkeitä väkivallan syiden ymmärtämisen kannalta sekä ehkäisevien ohjelmien suunnittelua ajatellen.

Väkivaltaisten kuolemien arvioitu määrä koko maailmassa v. 2000

Väkivallan tyyppi      	    Lukumäärä


Murhat ja tapot       		520 000
Itsemurhat            		815 000
Sotien aiheuttamat    		310 000
Yhteensä             	     1.659 000


Pieni- ja keskituloiset maat     1.510 000
Korkean tulotason maat             149 000

Väkivallan syyt

Osa syistä on helposti nähtävillä, osa taas on kietoutunut syvälle sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin rakenteisiin.

Nykyisen tutkimustiedon mukaan perinnölliset ja muut yksilölliset tekijät selittävät osittain taipumusta hyökkäävyyteen, mutta yleisimmin nämä tekijät luovat yhdessä perheen, yhteisön ja kulttuuristen ja
muiden ulkoisten tekijöiden kanssa tilanteen, jossa väkivallan esiintyminen tulee todennäköiseksi.

Väkivallan muodot

Maailman terveysjärjestön mukaan tärkeimmät väkivallan muodot ovat:
  • Nuorisoväkivalta
  • Vanhempien lapsiin kohdistama väkivalta ja laiminlyönti
  • Parisuhdeväkivalta
  • Vanhusten kaltoinkohtelu
  • Seksuaalinen väkivalta
  • Itsemurhat
  • Kollektiivinen väkivalta
  • Miten tästä eteenpäin: toimintasuosituksia
  • Suosituksia

Väkivallan seuraukset

Väkivalta lienee aina ollut osa ihmiselämää. Sen aiheuttamat haitat ovat eri muodoissaan nähtävissä kaikkialla maailmassa. Joka vuosi yli miljoona ihmistä menettää henkensä ja vielä useampi saa vähäisempiä vammoja itse aiheutetun, ihmisten välisen tai kollek-
tiivisen väkivallan seurauksena.

Väkivalta on koko maailmassa yksi 15-44–vuotiaiden
keskeisiä kuolinsyitä.

Väkivallan taloudellisia kustannuksia on vaikea arvioida tarkkaan, mutta yksistään sen aiheuttamat vuotuiset terveysmenot nousevat maailmanmitassa miljardeihin dollareihin.

Lisäksi tulevat kansantaloudelliset kustannukset: menetetyt työpäivät, julkisen hallinnon kustannukset ja toteutumatta jääneet investoinnit.

Inhimillisiä kustannuksia - surua ja tuskaa - ei voi edes mitata. Niin paljon jää piiloon. Satelliittiteknologian myötä tietyn tyyppinen väkivalta kuten terrorismi, sodat, kapinat ja levottomuudet ovat televisiossa päivittäin kaikkien nähtävillä, mutta vielä suurempi on sen väkivallan määrä, joka tapahtuu näkymättömissä.

Sitä esiintyy kodeissa, työpaikoilla ja jopa ihmisten hoivaamista varten rakennetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa. Uhreista monet ovat liian nuoria, heikkoja tai sairaita puolustautuakseen. Jotkut
vaikenevat kokemuksistaan sosiaalisen paineen tai sovinnaisuuden vuoksi.

Väkivallan ekäiseminen

Maailman terveysjärjestön mukaan tärkeimmät väkivallan ehkäisykeinot ovat:
  • Kansallisen väkivallan ehkäisyohjelman luominen, toteuttaminen ja seuranta
  • Tietojenkeruukapasiteetin parantaminen
  • Väkivallan syitä, seurauksia, kustannuksia ja ehkäisemistä koskevan tutkimuksen tukeminen ja ensisijaistaminen
  • Ennalta ehkäisyn edistäminen
  • Väkivallan uhrien palvelujen parantaminen
  • Väkivallan ehkäisyn ottaminen osaksi sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa, mikä lisää myös sosiaalista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa
  • Väkivallan ehkäisyä koskevan yhteistyön ja tietojenvaihdon lisääminen
  • Edistetään ja seurataan kansainvälisten sopimusten, lakien ja muiden ihmisoikeuksia suojaavien mekanismien noudattamista
  • Käytännöllisten, kansainvälisten globaaliin huumekauppaan ja asekauppaan puuttumisen muotojen etsiminen

Väkivalta ei ole väistämätöntä. Paljon on tehtävissä sen vähentämiseksi. On mahdollista suojata yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä, joiden elämää se horjuttaa. On mahdollista puuttua väkivallan perussyihin ja luoda terveempi yhteiskunta kaikille.

Maailma ei ole vielä ymmärtänyt täysin tämän tehtävän suuruutta, eikä kaikkia työkaluja ole vielä kehitetty. Mutta maailmanlaajuinen tietopohja kasvaa, ja paljon hyödyllistä kokemusta on jo saatu.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että myös Suomessa on paljon väkivaltaa?
  • Mistä väkivalta Suomessa johtuu?
  • Mikä on alkoholin vaikutus väkivallan määrään?

Miten voin edistää rauhaa?

Rauha

Rauha kuvaa yhteiskuntaa tai suhdetta, joka toimii sopuisasti ja ilman väkivaltaisia yhteenottoja. Rauha on  vihamielisyyden puuttumista ihmissuhteissa tai kansainvälisiä suhteita ja turvallisuutta koskevissa asioissa.

Kansainvälisissä suhteissa rauhan  puuttuminen on sota tai selkkaus.

Rauhanliike Suomessa




Ensimmäinen rauhanjärjestö Rauhanliitto perustettiin maahamme autonomian aikana vuonna 1907. Pari vuotta myöhemmin senaattori Leo Mechelin perusti Fredsvänner i Helsingfors –järjestön, minkä jälkeen tuli muita rauhanyhdistyksiä.

Nykyisiä rauhanjärjestöjä ovat esimerkiksi:
  • Aseistakieltäytyjäliitto ry
  • Kansainvälinen vapaaehtoistyö KVT ry
  • Kansalaisjärjestöjen konfliktienehkäisyverkosto KATU
  • Kasvattajat Rauhan Puolesta ry
  • Naiset Rauhan Puolesta
  • PAND Taiteilijat rauhan puolesta ry
  • Rauhankasvatusinstituutti ry
  • Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys
  • Suomen Rauhanpuolustajat ry
  • Suomen Sadankomitealiitto
Aseistakieltäytyjäliitto

Aseistakieltäytyjäliitto on vuonna 1974 perustettu antimilitaristinen rauhanjärjestö. Se toimii toisaalta aseistakieltäytyjien (siviilipalvelusmiehet, totaalikieltäytyjät, reservinkieltäytyjät) etujärjestönä, mutta on myös kaikille avoin militarismin vastainen nuorisojärjestö, joka toimii muidenkin kuin aseistakieltäytymiseen suoraan liittyvien kysymysten parissa. Sen jäseneksi voivat liittyä ja siinä toimia kaikki iästä tai sukupuolesta riippumatta.

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT) on rauhanjärjestö, jonka tarkoitus on ruohonjuuritason toiminnalla edistää rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua. Pääasiallinen toiminta on kansainvälisten työleirien järjestäminen Suomessa sekä vapaaehtoisten välittäminen ulkomaisille leireille.

Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto

Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU on perustettu vuonna 1997 edistämään kansalaisyhteiskunnan roolia konfliktinehkäisyn kentällä. Tänä päivänä KATU toimii sekä Suomessa että maailmalla konfliktinehkäisyn asiantuntijana korostaen erityisesti siviilikriisinhallinnan merkitystä sekä turvallisuuden laajaa ja inhimillistä näkökulmaa.

KATU järjestää vuosittain monipuolisia konfliktinehkäisyn ja siviilikriisinhallinnan ajankohtaisiin teemoihin liittyviä seminaareja ja koulutuksia yhteistyössä suomalaisten ja ulkomaalaisten kumppaneiden kanssa. KATU haluaa lisätä toimialansa tunnettuutta yhteiskunnallisesti sekä kansalaisjärjestöjen että poliittisten toimijoiden keskuudessa. KATU myös koordinoi käytännön kriisinhallintahankkeita konfliktiherkillä alueilla.

KATU on avoin verkosto konfliktinehkäisystä ja kriisinhallinnasta kiinno

Kasvattajat Rauhan Puolesta ry

on syksyllä 2001 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka jatkaa Suomen Opettajien Rauhanliiton 1930-luvulla aloittamaa työtä.

Naiset Rauhan puolesta

Pohjoismaiden yhteinen, feministinen naisten rauhanliike, Naiset Rauhan Puolesta alkoi siitä, kun vuoden 1980 alussa alettiin kerätä nimiä protestiin suurvaltojen, USAn ja Neuvostoliiton silloista voimapolitiikkaa vastaan.

Nato oli silloin päättänyt sijoittaa 572 keskipitkänmatkan ydinohjusta Englantiin, Saksaan, Belgiaan, Hollantiin ja Italiaan. Samaan aikaan Neuvostoliitto puuttui sisällissotaan Afganistanissa ja USAn lähetystö Teheranissa oli kapinallisten panttivankeina. Nooteissaan suurvallat uhkailivat toisiaan avoimesti. Euroopassa ihmisten mielet täytti valtava ydinsodan pelko. Ihmiset tunsivat itsensä täysin voimattomiksi, kun suurvallat kävivät sanasotaansa Euroopasta välittämättä.

Naisten protestitekstiin ”Nyt saa riittää” kerättiin pohjoismaissa vajaassa puolessa vuodessa lähes puoli miljoona nimeä ja se luovutettiin YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimille heinäkuussa 1980 YK:n Maailmankonferenssissa naisten aseman parantamiseksi Kööpenhaminassa. Samanaikaisesti protesti lähetettiin Jimmy Carterille USA:an ja Leonid Breshneville Neuvostoliittoon.

Nimien keruun aikana käytettiin jo Naiset Rauhan Puolesta -nimeä. NRP-toimintaryhmä Suomessa on siitä lähtien toiminut rekisteröimättömänä liikkeenä ja toiminut Unioni Naisasialiiton tiloissa.

Vetoomus Ydinaseettoman Pohjolan puolesta oli vuonna 1982 pohjoismainen Naiset rauhan puolesta aloite, joka toteutui yhteistyössä nais- ja rauhanjärjestöjen kanssa. Siihen saatiin pohjoismaissa yhteensä 2,5 miljoonaa allekirjoitusta.

Suomessa siihen saatiin yli miljoona nimeä ja ne luovutettiin kesäkuussa 1982 presidentti Mauno Koivistolle, ulkoministeri Pär Stenbäckille ja pääministeri Kalevi Sorsalle, joka lupautui mainitsemaan nimien keruun YK:n aseidenriisuntakonferenssissa samana vuonna, mutta hän ei pitänyt sanaansa. Allekirjoitukset toimitettiin Suomessa valtioneuvoston arkistoon.

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka pyrkii edistämään kasvatuksen avulla sellaisen kansalaismielipiteen syntymistä, joka mahdollistaa pysyvän ja oikeudenmukaisen rauhantilan syntymisen.

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta




PAND - Taiteilijat rauhan puolesta on 1983 perustettu taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden puolueisiin sitoutumaton järjestö aseistariisunnan, rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Toiminta on tapahtumia ja kampanjoita rauhanajatusten levittämiseksi, yhteistyötä taiteilija-, rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa sekä kehitysyhteistyön ja kulttuurivaihdon tukemista ja toteuttamista.

Järjestö on kansainvälisen taiteilijoiden rauhanliikkeen PAND Internationalin (Performers and Artists for Nuclear Disarmament) jäsen: PAND International - Artister för Fred i Sverige.

Suomen Rauhanpuolustajat

Suomen Rauhanpuolustajat – Fredskämparna i Finland ry on vuonna 1949 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Sen tarkoituksena on toimia rauhan, aseriisunnan, suvaitsevaisuuden, ihmisoikeuksien ja maailmanlaajuisen tasa-arvon puolesta.

Sadankomitea



Elokuun kuudentena 1963 Primulan kabinettiin Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun kulmaan kokoontui kuutisenkymmentä nuorta opiskelijaa pitämään palaveria.

Tilannetta tarkkaillut suojelupoliisin edustaja tiivisti kokouksen kulun raporttiinsa: "Joukko eri poliittisia mielipiteitä omaavia pasifistisia idealisteja, jotka pitävät Bertrand Russelia esikuvanaan perusti Sadankomitea-nimisen järjestön ja valitsi puheenjohtajakseen Kalevi Suomelan".

Uusi yhdistys päätti ensi töikseen hankkia käyttöönsä lisää harakanvarvasmerkkejä ulkomailta, niiden menekki kun tuntui olevan erittäin kova.

Rauhanaate eli pasifismi

Rauhanaate eli pasifismi on sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.

Ehdoton rauhanaate hylkää kaiken väkivallankäytön yhteiskunnassa pyrkien saavuttamaan tavoitteensa täysin väkivallattomin keinoin.

Osa rauhanaatteen kannattajista saattaa hyväksyä jonkinlaiset valtion sisäiset pakkokeinot tai väkivallan itsepuolustuksena.

Merkittävä suomalainen pasifisti oli Arndt Pekurinen, joka teloitettiin jatkosodan aikana hänen kieltäydyttyään osallistumisesta maanpuolustustoimintaan.

Myös Yrjö Kallinen on kuuluisa suomalainen pasifisti – jopa maailmanhistoriallisestikin mielenkiintoinen tapaus – sillä vaikka oli pasifisti, hän toimi vuosina 1946–1948 Suomen puolustusministerinä.


Keskustelun aiheita

  • Väitelkää aseistakieltäytymisestä. Opettajalle ei saa antaa suunvuoroa.
  • Oletko aikaisemmin kuullut puhuttavan jostain rauhanjärjestöstä. Jos et ole kuullut puhuttavan, mistä arvelet sen johtuneen?
  • Miten koululainen voi edistää rauhaa maailmassa?

Tasa-arvo

Poliittinen päämäärä

Tasa-arvoa pidetään poliittisena päämääränä, ihanteena, joka on tavoittelemisen arvoinen.

Tasa-arvopyrkimyksen vaikuttimet ovat usein siveelliset, esimerkiksi Immanuel Kantin käsitys (1724-1804) kaikkien ihmisten ihmisarvon kunnioittamisen tärkeydestä, seuraussiveyden käsitys, jonka mukaan tasa-arvo tuottaa eniten onnellisuutta tai uskonnollinen käsitys, jonka mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia jonkin jumalan näkökulmasta.

Tasa-arvon kannattajat vaativat hallituksilta toimenpiteitä kansalaisten tasa-arvon lisäämiseksi.

Mitä tarkoitamme tasa-arvolla?

Ihmiset ovat erilaisia. He eroavat älyn, kauneuden (suhteellinen käsite), kunnon, painon, hiusten värin, syntymäpaikan, pukeutumistyylin ja monien muiden asioiden suhteen.

Tuntuu mielettömältä vaatia, että ihmisten pitäisi olla joka suhteessa samanlaisia.

Tasa-arvoa ei voitane toteuttaa kloonaamalla ihmisiä.

Tasa-arvon vastustajat väittävät usein, että vaikka tasa-arvo saataisiin hetkellisesti aikaan, ihmisten erilaisuus hävittäisi sen nopeasti.

Tähän voidaan vastata, ettei tasa-arvo tähtää samanlaisuuteen tai "tasapäisyyteen".

Tasa-arvo on aina samanlaisuutta joissakin asioissa, ei kaikissa. Tasa-arvon kannattajan on kerrottava, missä asioissa hän ajaa tasa-arvoa.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa, missä asioissa suomalaiset ovat tasa-arvoisia ja missä eivät.
  • Pohtikaa missä asioissa jonkin muun maan kansalaiset ovat tasa-arvoisia ja missä eivät.
  • Tutkikaa, mitä erilaisia tasa-arvoliikkeitä Suomessa esiintyy. Kiinnittäkää erityistä huomiota uskonnottomien ja uskovaisten tasa-arvoa ajaviin liikkeisiin.

Taloudellinen tasa-arvo

Taloudellisen tasa-arvon kannattajat pyrkivät tulojen ja varallisuuden tasaiseen jakautumiseen aikuisten kansalaisten kesken.

Useimmissa yhteiskunnissa elämiseen tarvitaan tuloja.

Tulojen ja varallisuuden tasaista jakautumista on perusteltu sillä, että niiden tasainen jakautuminen on omiaan lisäämään onnellisuutta ja vähentämään kärsimyksiä.

Varallisuuden kartuttaminen ja turvaaminen ovat olleet menneisyyden yhteiskunnissa erityisen tarpeellisia siksi, että varallisuus ja suku ovat olleet ainoa turva sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle.

Sekä varallisuuden kartuttaminen että jälkeläisten hankkiminen ovat olleet tarpeellisia ihmisarvoisen vanhuuden turvaamiseksi.

Monissa kehitysmaissa tilanne on edelleen sama, ja tämä edistää maailman väestön liiallista kasvua.

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, mitkä ovat sellaisia perustarpeita, jotka Suomen olosuhteissa pitäisi saada aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin osalta tyydytettyä.
  • Arvioikaa, kuinka suuri kuukausipalkka Suomessa tarvitaan perustarpeiden tyydyttämiseen.
  • Keskustelkaa sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutusjärjestelmän tarpeellisuudesta.
  • Keskustelkaa siitä, miksi monet pyrkivät hankkimaan itselleen lisää varallisuutta?
  • Miten rikkaiden ja köyhien maiden taloudellista eriarvoisuutta voitaisiin vähentää?
  • Osa kehitysavusta on mennyt hukkaan. Kerrotaan, että kun kehitysapuna saadun veneen moottori meni rikki, paikalliset asukkaat heittivät sen yli laidan, koska se oli turhaa painolastia. Pohtikaa kehitysavun tarpeellisuutta ja muotoja.

Taloudellista tasa-arvoa vastaan esitettyä arvostelua

Täydellistä taloudellista tasa-arvoa pidetään usein teknisesti mahdottomana toteuttaa. Todellisuutta paremmin vastaava pyrkimys saattaa olla taloudellisen tasa-arvon lisääminen tai maksimoiminen.

On sanottu, että varallisuuden jakaminen tasan olisi hyvin lyhytikäinen, eri ihmiset käyttäisivät varallisuuttaan eri tavoin, jolloin viekkaat ja vahvat riistäisivät varallisuuden heikoilta, helposti petettäviltä ja tietämättömiltä.

Jotkut tuhlaisivat varallisuutensa, jotkut säästäisivät sen.

Jotkut pelaisivat rahansa heti kun saisivat ne, jotkut varastaisivat toisilta lisätäkseen omaa varallisuuttaan.

Tasa-arvon vastustajien mukaan ainoa keino säilyttää taloudellinen tasa-arvo ovat yhteiskunnan voimakeinot.

Heidän mielestään tällainen rajoittaisi liikaa ihmisten elämää ja vapautta tehdä sitä, mitä he mieluiten haluavat.

Keskustelun aiheita

  • Millä keinoilla Suomen valtio ja kunnat pyrkivät tasaamaan tulo- ja varallisuuseroja?
  • Keskustelkaa siitä, onko Suomen verotus liian korkea vai liian alhainen. Jos verotus ei ole sopiva, miten sitä pitäisi muuttaa.
  • Pohtikaa mitä seurauksia olisi verojen a) alentamisesta b) korottamisesta. Keiden veroja muuttaisit: a) pienituloisten b) suurituloisten c) tasaisesti kaikkien.
  • Keskustelkaa työttömien, sairaiden ja vanhusten asemasta Suomessa. Onko heidän asemansa paranemassa vai heikkenemässä?
  • Keskustelkaa siitä, miten Suomen vähäosaisten asemaa voitaisiin parantaa.
  • Mitä sinä tekisit, jos voittaisit lotossa 10 miljoonaa? Kirjoita aine elämästäsi lottovoittajana.
  • Onko lottovoitto syntyä Suomeen? Jos on, kuinka suuri?

Ihmisten tuottavuuden erilaisuus

Taloudellisen tasa-arvon vastustajat ovat väittäneet, että toiset ihmiset hyödyttävät yhteiskuntaa enemmän kuin toiset.

Kun teollisuusjohtajat maksavat itselleen suuria palkkoja tai optioita, he saavat tehdä niin, koska he hyödyttävät yhteiskuntaa enemmän kuin muut. Heidän ansiotaan on koko yhteiskunnan hyvinvointi.

On myös sanottu, että vaikka hyväpalkkaiset eivät ansaitsisi suuria palkkojaan, niiden avulla heidät saadaan tekemään työtä tehokkaasti ja siten hyödyttämään koko yhteiskuntaa.

Ilman heidän panostaan jaettavaa olisi paljon vähemmän. Jos vaativista tehtävistä ei maksettaisi korkeita palkkoja, niihin ei kukaan ryhtyisi.

Taloudellisen tasa-arvon kannattajien mielestä ainoastaan kohtuulliset tulo- ja varallisuuserot ovat hyväksyttäviä, ja ihanteellista olisi, jos nuo erot vastaisivat eroja tarpeissa.

Tehtäviä

  • Keskustelkaa siitä, olisiko vaikea löytää johtajia, jos heille maksettaisiin nykyistä pienempiä palkkoja. Ryhtyisitkö sinä johtajaksi, jos saisit huonompaa palkkaa kuin muut johtajat?
  • Mitä mieltä taloudellisesta tasa-arvosta ovat a) konservatiivit, b) liberaalit, c) sosialidemokraatit ja d) kommunistit.
  • Keskustelkaa siitä, onko taloudellisen tasa-arvon väheneminen viimeisen vuosikymmenen aikana lisännyt Venäjän tavallisen kansan hyvinvointia. (Esimerkiksi miesten keskimääräinen elinikä putosi alle 60 vuoteen. Mikä se on Suomessa?)

Ihmisten tarpeiden erilaisuus

Jotkut ihmiset tarvitsevat jokapäiväisestä elämästään selviytyäkseen enemmän rahaa kuin toiset.

Esimerkiksi monet sairaan kuolisivat, jos heidän hoitoonsa ei käytettäisi enemmän rahaa kuin terveiden selviytymiseen tarvitaan.

Tehtäviä

  • Keskustelkaa siitä, pitäisikö hyvin vanhoja sairaita hoitaa yhtä hyvin kuin nuoria.
  • Keskustelkaa siitä, ovatko suomalaiset tasa-arvoisessa asemassa terveydenhoitopalvelujen suhteen. Ottakaa huomioon, että hyvätuloiset voivat koska tahansa ostaa tarvitsemiaan hoitoja, esimerkiksi ohitusleikkauksia, joihin kunnallisessa terveydenhuollossa on pitkä jono.
  • Pitäisikö jokaisen maksaa itse sairauskulunsa vai onko yhteiskunnan tuettava sairauden hoitoa?
  • Keskustelkaa siitä, mikä on ihmishengen hinta, ts. kuinka paljon on lupa käyttää vakavasti sairaan hengen pelastamiseen, jos se on mahdollista.
  • Rasittavatko sairausvakuutuskulut mielestäsi liikaa työnantajia ja työntekijöitä?
  • Keskustelkaa, onko yhteiskunnan syytä tukea a) julkista liikennettä, b) urheilua, c) oopperaa.
  • Keskustelkaa siitä, miten yhteiskunnan tulisi suhtautua rappioalkoholisteihin.

Tulonsiirtojen vastustajat

Jotkut väittävät, että olkoot tulonsiirrot miten mieluisia tavoitteita tahansa, ne loukkaavat yksilön oikeutta määrätä omaisuudestaan, ja tällainen on aina väärin. Esimerkiksi Robert Nozick (1838-) korostaa kirjassaan Anarchy, State and Utopia (Anarkia, valtio ja utopia), että on perusoikeus pitää laillisesti hankittu omaisuutensa.

Kyseessä olevat oikeudet ovat heidän mielestään ns. luonnollisia oikeuksia, joiden pitäisi ihannetapauksessa olla lainsäädännön pohjana.

Tämä siirtää ongelman siihen, mistä sellaiset luonnolliset oikeudet tulevat.

Jotkut toiset ajattelijat pitävät luonnonoikeuksia hölynpölynä.

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos tulonsiirrot Suomessa esimerkiksi verotuksen, eläkevakuutusten, sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan avulla lopetettaisiin.
  • Keskustelkaa, pitäisikö vähäosaisista pyrkiä huolehtimaan tulonsiirtojen vai vapaaehtoisten lahjoitusten avulla. Miten näihin kysymyksiin suhtautuvat a) Kommunistisen puolueen manifesti (Marx ja Engels) b) juutalaisuus c) kristinusko d) islam.
  • Tutkikaa luonnonoikeuksien historiaa esimerkiksi kirjallisuuden avulla.
  • Noin sata vuotta sitten elänyt iisalmelainen metsärosvojen päällikkö Latja kehotti alaisiaan varastamaan rikkailta. Metsärosvousta harjoitettiin kesällä. Talvet Latja joukkoineen asui syrjäseutujen köyhien luona. Pohtikaa sitä, vaikuttavatko jyrkät tuloerot rikollisuuden määrään.

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Monet tasa-arvon kannattajat sanovat, että vaikka ei ole mahdollisuutta jakaa tasan varallisuutta, jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet.

Usein korostetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia tehdä työtä. Tämä ei tarkoita sitä, että kuka tahansa voisi tehdä mitä tahansa työtä vaan sitä, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtä kykyjensä, taipumustensa ja kiinnostuksensa puitteissa.

Eri yksilöillä on erilaiset perintötekijät, erilainen koulutus jne., jolloin heillä on erilaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla.

Mahdollisuuksien tasa-arvoisuus tarkoittaakin tavallisesti esimerkiksi tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada koulutusta jne.

Tasa-arvoisten mahdollisuuksien vaatimisen taustalla on usein esimerkiksi sukupuoleen tai rotuun perustuva syrjintä.

Tasa-arvon kannattajien mielestä yhtä pätevillä ihmisillä pitää olla sukupuolesta, rodusta, uskonnottomuudesta tai uskonnosta riippumattomat mahdollisuudet saada työpaikka.

Poikkeuksena ovat sellaiset tehtävät, jotka ovat sukupuolen perustella mahdottomia, esimerkiksi mies ei voi lahjoittaa munasoluja tai nainen siittiöitä (ei ainakaan omiaan).

Kiintiöt

Osa tasa-arvon kannattajista vaatii, että olemassa olevia eroja on supistettava kiintiöillä, esimerkiksi Suomessa on säädetty, että useimmissa lautakunnissa on oltava tietty vähimmäismäärä molempia sukupuolia.

Tällaisista kiintiöistä käytetään nimitystä käänteinen syrjintä.

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, onko suomalaisilla tasa-arvoiset mahdollisuudet a) koulutukseen b) työhön.
  • Mistä johtuu, että ns. naisvaltaisilla aloilla palkat ovat Suomessa alemmat kuin ns. miesvaltaisilla aloilla? Keskustelkaa, pitääkö paikkansa se joskus esitetty väite, että naisvaltaiset työpaikat ovat riitaisia.
  • Keskustelkaa tasa-arvon esteistä Suomessa.
  • Miten sukupuolten tasa-arvoa urheilussa voitaisiin edistää? Miksi urheilussa on erikseen miesten lajeja ja naisten lajeja? Suunnitelkaa urheilulajeja, joissa naiset ja miehet voisivat toimia yhteistyössä, esimerkiksi sekajoukkueina.
  • Onko ihmisellä velvollisuus tehdä työtä?

Käänteinen syrjintä

Käänteinen syrjintä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työhön palkattaessa otetaan huomioon aikaisemmin syntynyt epätasapaino.

Tällaisen epätasa-arvoisen menettelyn tarkoituksena saattaa olla muuttaa ihmisten asenteita tiettyihin ammatteihin niin, että myöhemmin tasapaino säilyy itsestään.

Esimerkiksi insinöörin ammattia lakataan pitämään miesten ammattina ja sairaanhoitajan ammattia naisten ammattina.

On esimerkiksi esitetty, että kun professoreista on enemmistö miehiä, naisia suosittaisiin tulevissa nimityksissä kunnes professorin ammatissa olisi yhtä paljon naisia kuin miehiä.

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa, mitä keinoja naiset voisivat käyttää päästäkseen professoreiksi. Jos mahdollista, haastatelkaa jotain professoriksi päässyttä naista (Leea Pulkkinen?).
  • Tutkikaa, onko käänteinen syrjintä laillista Suomessa.
  • Missä maissa käänteinen syrjintä on laillista?
  • Keskustelkaa tasa-arvovaltuutetun tehtävistä Suomessa.

Käänteisen syrjinnän arvostelua

Käänteisen syrjinnän päämääränä voi olla tasa-arvon lisääminen, mutta monet voivat ajatella, että he tulevat väärin kohdelluiksi.

Kova tasa-arvon kannattaja voi väittää, että kaikki syrjintä, myös käänteinen syrjintä, on epäoikeudenmukaista.

Hänen mielestään ainoa syy kohdella ihmisiä eri tavoin on se, että heillä on erilaisia kykyjä.

Käänteinen syrjintä olettaa, että useimmissa tehtävissä sellaisilla tekijöillä kuin sukupuoli, sukupuoliset mieltymykset tai rotu ei ole mitään merkitystä.

Tämä oletus voi rikkoa tasa-arvoa.

Käänteisen syrjinnän kannattaja voi vastata, että nykyisen tilanne on vielä epäoikeudenmukaisempi syrjityille ryhmille kuin käänteinen syrjintä.

Keskustelun aiheita

  • Vaikuttavatko a) Yhdysvaltain b) Suomen presidentin seksuaaliset mieltymykset heidän kykyynsä hoitaa tehtäviä?
  • Keskustelkaa sukupuolisesta ahdistelusta työpaikoilla.
  • Keskustelkaa käänteisestä sukupuolisesta ahdistelusta (sukupuolisuutta käytetään uralla etenemiseen).
  • Tutkikaa, onko Suomessa tällä hetkellä käytössä sukupuolikiintiöitä.
  • Pohtikaa, miksi somaleita ja venäläisiä kohtaan tunnetaan erään tutkimuksen mukaan Suomessa ennakkoluuloja mutta ei vietnamilaisia kohtaan.
  • Miettikää miten pakolaisten työllistymistä Suomessa voitaisiin tukea.
  • Miettikää, miten sukupuoleen perustuvia vinoutumia voitaisiin purkaa ilman käänteistä syrjintää.
  • Jos käänteinen syrjintä johtaa epäpätevien työntekijöiden palkkaukseen, miten tämä vaikuttaa ihmisten ennakkoluuloihin?

Demokratia

Mitä se on



Demokratia on kansan valtaa. Suomessa kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi: kansalaiset valitsevat keskuudestaan johtajat päättämään asioista. Kansalaisvaikuttaminen on tärkeä osa toimivaa demokratiaa.

Demokratia tarkoittaa sananmukaisesti kansan valtaa (kreik. demos = kansa, kratos = valta). Demokratiassa kansalla on oikeus poliittisen vallan käyttöön, oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Demokratian käsite on monimerkityksinen. Sanaa demokratia käytetään usein niin huolimattomasti, että koko sanan merkitys on vaarassa vesittyä. Demokratialla voidaan tarkoittaa ainakin

  • arvoa
  • kansan tai enemmistön tahdon toteutumista
  • yhteiskuntamallia
  • menettelytapaa päättäjien valitsemiseksi.

Demokratia on "yleistä hyvää"

Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee jotakin yleistä hyvää: yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, jne. Demokratian alle mahtuu monia hyviä ja tärkeitä arvoja. Vastaavasti epädemokraattisuudella tarkoitetaan usein monia paheksuttavia tai korjaamista vaativia asiantiloja.

Demokratia liitetään myös kansan tahtoon tai enemmistön tahtoon. Demokratia on jotakin, jossa nämä perin juhlavat päämäärät toteutuvat.

Usein kansan tai enemmistön tahtoa ei saada yksiselitteisesti selville. Mitä useampia päätösvaihtoehtoja on, sitä vaikeampaa aitoa ja todellista enemmistön tahtoa on selvittää.

Yhteiskuntamallina demokratia tarkoittaa järjestelyä, jossa ylintä poliittista valtaa käyttää kansa. Käytännössä nykyään toteutetaan edustuksellista demokratiaa, jossa päätöksentekovalta on siirretty vaaleilla valituille edustajille.

Parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen tulee nauttia edustuslaitoksen eli parlamentin luottamusta. Parlamentarismi ja vallanjako on toteutettu eri maissa hieman eri tavoin. Monet valtiot kutsuvat itseään demokratioiksi, vaikka ne eivät demokratian normeja täyttäisikään.

Demokratia on tapa valita vastuulliset päättäjät

Länsimaissa demokratia määritellään useimmiten keinona valita poliittisia päättäjiä. Demokratia on siis menettelytapa, jolla kansa valitsee keskuudestaan johtajansa.

Kansalaiset päättävät, ketkä johtavat ja edustavat heitä. Demokratia toteutuu vapaissa vaaleissa, joissa päätöksentekijäehdokkaat kilpailevat äänistä. Luottamustehtävässään epäonnistuneet johtajat voidaan vaaleissa vaihtaa uusiin. Demokratian toteuttamismuodot vaihtelevat eri maissa ja kansanvaltaisia vaalitapoja on useita.

Demokratia on keskustelua

Demokratiaan kuuluu mielipiteiden kirjo. Ihmiset eivät ole samaa mieltä asioista, mutta demokraattisten menettelytapojen avulla he yrittävät saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Kaikilla tulee olla samanarvoiset oikeudet osallistua päätöksentekoon.

Antiikin kreikkalaiset uskoivat, että vasta vapaan keskustelun päätteeksi voitiin tehdä hyviä päätöksiä. Keskustelijaksi ei kuitenkaan päässyt kuka tahansa. Antiikissa poliittiset oikeudet koskivat vain vapaita miehiä.

Keskustelun perusajatus kuuluu yhtä lailla nykyiseen kansanvaltaan. Demokratia on vuoropuhelua yhteiskunnan yksilöiden ja lukemattomien ryhmien välillä.

Vaikka demokratiassa noudatetaan enemmistöperiaatetta, aito kansanvalta ei voi olla enemmistön yksinvaltaa, vaan siihen kuuluu vähemmistöjen ja erityisryhmien mielipiteiden huomioon ottaminen ja heidän oikeuksistaan huolehtiminen. Vähemmistöjen oikeuksien toteutuminen mittaa demokratian toimivuutta armottomasti. Suhteellisen vaalitavan erääksi hyväksi puoleksi on katsottu, että sen avulla myös vähemmistöjen ääni kuuluu päätöksenteossa.

Pelkän enemmistön tahdon nojalla ei voida rikkoa kansanvallan periaatteita, kuten kansalaisten perusoikeuksia. Vastaavasti vähemmistöt eivät saa lamauttaa koko päätöksentekoa. Aina ne, jotka huutavat äänekkäimmin, eivät ole oikeassa. Demokratiassa ”maan hiljaisillakin” on mahdollisuus vaikuttaa – esimerkiksi vaalien kautta.

Miten demokratian tunnistaa?

Mikä on demokratiaa, mikä ei? Demokratialle välttämättömiä tunnuspiirteitä ovat

  • vapaat, rehelliset vaalit
  • vastuunalainen hallitus
  • kansalaisten perusoikeudet
  • demokraattinen kansalaisyhteiskunta.

Vapailla, rehellisillä vaaleilla valitaan päättäjät. Hallitus ja muut päättäjät ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Hallituksen valtaa säädellään lainsäädännöllä.

Kansalaisille on taattu perusoikeudet, jotka takaavat mm. heidän mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Vireä ja julkisesta vallasta erillään oleva kansalaisyhteiskunta kokoaa kansalaisia toimimaan yhdessä erilaisten tavoitteiden ja päämäärien puolesta.

Demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu, että myös kansalaisten järjestöt ja yhdistykset ovat kansanvaltaisesti muodostettuja. Järjestöjen sisälläkin tulisi noudattaa demokraattisia periaatteita.

Keskustelun aiheita

  • Presidentti G. W. Bush kiitti pääministeri Tony Baliria siitä, että tämä oli edistänyt demokratiaa kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Mikä tässä lausumassa on hassua?
  • Mistä johtuu, että Suomnen kansalsiset ovat tyytymättömiä poliitikkoihin, jotka he ovat itse vapailla vaaleilla valinneet?
  • Kannattako äänestää?
  • Mitkä ovat demokratian vaihtoehtoja?
  • Miksi kansanedustajia ei valita arpomalla?

Millaisessa maailmassa haluaisin elää

Kuvittele



John Lennonin laulu Imagine, sävel John Lennon

Pertti Mannisen käännös vuodelta 2000

Uneksi! Ei taivasta,
helppoa, eikö niin?
Ei helvettiä,
yllämm' vain avaruus.
Uneksi! Ihmiskunta
hyväks' päivän tään.

Ei helvettiä,
yllämm' vain avaruus.
Uneksi! Ihmiskunta
hyväks' päivän tään.

Uneksi! Ei valtioita,
ei liene vaikeaa.
Ei enää tappamista,
ei uskontoakaan.
Uneksi! Ihmiskunta
elää rauhassaan.

Sanot: Olen uneksija,
vaan en suinkaan ainoa.
Mukaan toivon sinutkin,
maailma yhteen sulaa.

Uneksi! Ei alistusta,
pystytkö tähänkin?
Ei puutetta ja nälkää,
veljeys kunniaan.
Uneksi! Ihmiskunta
jakaa yhdess' maan.

Sanot: Olen uneksija,
vaan en suinkaan ainoa.
Mukaan toivon sinutkin,
maailma yhdess' elää.

Keskustelun aiheita

  • Mikä on vaarallisin asia tämän hetken maailmassa?
  • Mitä haluaisit muuttaa tämän hetken maailmassa?
  • Mitä keinoja muutoksen aikaansaamiseen voitaisiin käyttää?
  • Mikä on vaarallisin asia tämän hetken Suomessa?
  • Mitä haluaisit muuttaa tämän hetken Suomessa?
  • Mitä keinoja muutoksen aikaansaamiseen voitaisiin käyttää?

Siveysongelma eli eettinen ongelma

Siveysarvostelma eli moraaliarvostelma



Sana "moraali" tulee latinankielen sanasta "moralis" ja sana "etiikka" tulee kreikan kielen sanasta "ethos". Molemmat sanat ovat alun perin tarkoittaneet tapaa tai tottumusta. Suomeksi moraali on siveys.

Englannin kielessä molemmilla sanoilla on edelleen lähes sama merkitys. Englanninkielinen kirjallisuus käyttää sataa "etiikka" huomattavasti useammin kuin sanaa "moraali".

Saksankielessä moraali on yhteiskunnallinen ilmiö, jota etiikka tutkii. Moraali on yhteiskunnallisen tietoisuuden muoto. Etiikan tutkimuskohde on moraali. Etiikka eli siveystutkimus tutkii siis moraalia eli siveyttä.

Oppimateriaaleissa siirrytään vähitellen käyttämään suomenkielistä sanaa ”siveys”.

Siveyskieltä (moraalikieltä) käytetään, kun ilmaistaan siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia) tai lausutaan siveellisiä (moraalisia) käskyjä tai kieltoja.

Siveysarvostelmat (moraaliarvostelmat) sisältävät siveyssanoja (moraalisanoja).

Siveyssanoja (moraalisanoja) ovat esimerkiksi "hyvä", paha" "oikein", "väärin", "pitää", "ei pidä", "saa", "ei saa", "parempi", "huonompi".

Siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia) ovat esimerkiksi seuraavat:

"Äitini on hyvä ihminen".

"Mustasukkaisuus on alhainen vaikutin."

"On väärin olla itsekäs."

Moraalikäskyjä ovat esimerkiksi seuraavat:

"Meidän on pidettävä lupauksemme."

"Meidän tulee auttaa köyhiä maita."

Moraalisia kieltoja ovat esimerkiksi:

"Älä tapa."

"Älä varasta."

"Älä valehtele."

Kaikki arvostelmat eivät ole siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia). Sellaisia arvostelmia, jotka eivät ole siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia), ovat esimerkiksi:

"Tämä on hyvä auto."

"Ruusut ovat kauniita."

"Diktatuuri on huono hallitusmuoto."

Paitsi kieltä käyttämällä siveyttä (moraalia) voidaan ilmaista ilmeiden ja eleiden avulla. Kun puhumme vihaisesti, ilmaisemme, että emme hyväksy jotakin. Vihastuneena saatamme ilmaista siveellisen (moraalisen) suuttumuksemme polkaisemalla jalkaa. Hyväksymisen saatamme ilmaista hymyllä tai taputtamalla.

Myös huumori on varsin usein siveyden (moraalin) ilmaus. Erityisesti poliittiset pilapiirtäjät käyttävät huumoria siveellisiin (moraalisiin) tarkoituksiin.

Usein siveyskieli (moraalikieli) on varsin mutkikasta, ja siveyssanojen (moraalisanojen) avulla saatetaan hämätä ihmisiä.

Voidaan kysyä, mistä johtuu, että ihminen yleensä ryhtyy arvostelemaan muiden ihmisten tekoja ja niiden vaikuttimia. Se johtuu siitä, että ihminen on yhteiskunnallinen olio. Yhteiskunnissa eläviä eläimiä yhdistää yleensä myötätunto muita eläimiä kohtaan. Jokaisen yksilön toiminta on omiaan vaikuttamaan kaikkien muiden yhteiskunnassa elävien yksilöiden tilaan joko edistäen tai ehkäisten heidän menestystään. Kaikissa yhteiskunnissa syntyy välittömästi yleinen käsitys siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Edellinen ei voi olla pohjimmaltaan muuta kuin sitä, mikä edistää yhteiskunnan ja yksilön menestystä, jälkimmäinen sitä, jolla on vastakkainen vaikutus.

Tämä johtaa siihen, että jokaista yksilöä arvostellaan muiden yhteiskunnan jäsenten taholta. Hänen toimintansa herättävät joko mielihyvää tai mielipahaa aina sen mukaan, vastaavatko ne niitä arvostuksia, jotka yhteiskunnassa on hyväksytty vai eivät.

Lapsi omaksuu ensimmäiset siveelliset (moraaliset) käsityksensä kotona, kun vanhemmat käskevät ja kieltävät häntä. Muita siveellisiä (moraalisia) käsityksiä hän saa tovereiltaan, muilta aikuisilta ja koulusta. Siveelliset (moraaliset) näkemykset eivät tule tyhjästä, vaan kukin yhteisö kasvattaa niitä jäseniinsä. Lapsen sanotaan sisäistävän yhteisönsä siveyden (moraalin), hänelle kehittyy "yliminä" eli "omatunto".

Sana "normi" tarkoittaa mittapuuta tai mallia. Siveysnormin (moraalinormin) avulla ilmaistaan, että useista mahdollisista toimintatavoista on valittava yksi.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittavat etiikka eli siveystutkimus ja moraali eli siveys?
  • Keksi viisi erilaista siveysarvostelmaa (moraaliarvostelmaa).
  • Keksi viisi erilaista siveyskäskyä (moraalikäskyä).
  • Keksi viisi erilaista siveyskieltoa (moraalikieltoa).
  • Keksi viisi sellaista arvostelmaa, jotka eivät ole siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia).
  • Keksi viisi tapaa ilmaista siveyttä (moraalia) ilmeillä.
  • Keksi viisi vitsiä, jotka sisältävät siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia).
  • Keksi viisi vitsiä, jotka eivät sisällä siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia).
  • Luettele sananlaskuja, jotka sisältävät siveysarvostelmia (moraaliarvostelmia).

Siveyspulma eli moraalidilemma

Mikä on dilemma?

Dilemma tarkoittaa ongelmaa tai pulmaa. Siveysongelmissa eli moraalidilemmoissa on valittava keskenään ristiriitaisten vaihtoehtojen välillä.

Aikasemmin on näissä aineistoissa esitelty vangin dilemma ja raitiovaunudilemma. Seuraavassa on muutamia dilemmoja lisää. Lawrence Kohlbergin käsitys siveyden kehityksestä käyttää tällaisten ongelmien ratkaisukykyä siveellisen kehityksen mittana.

Heinzin dilemma



Heinx on saksalainen etunimi ja se äännetään "haints".

” Heinzin vaimo sairastaa syöpää. Paikallinen apteekkari on kehittänyt lääkkeen, joka voisi parantaa vaimon. Lääkkeen valmistuskustannukset ovat 100 euroa, mutta apteekkari pyytää tuotteesta 1 000 euroa. Heinz saa kerättyä 500 euroa, mutta apteekkari ei suostu myymään lääkettä halvemmalla eikä antamaan maksuaikaa.”

Mitä Heinzin tulisi tehdä? Pitäisikö hänen varastaa lääke?

(Huom! Älä mene tilanteen ”ulkopuolelle”, esim. ratkaisemalla ongelma niin että pankki, sosiaalitoimisto tai sukulaiset järjestävät lopulta rahoituksen.)

Keskustelun aiheita

  • Kirjoittakaa kukin paperilapulle, mitä Heinzin pitäisi tehdä, kootkaa laput ja tehkää tilasto vastauksista.
  • Keskustelkaa erilaisista vastauksista.
  • Äänestäkää siitä, mikä on paras ratkaisu.

Keskitysleiriongelma



Olet keskitysleirillä. Myös poikasi on siellä. Vartija haluaa hirttää poikasi pakenemisyritytyksen takia ja vaatii, että sinä vedät tuolin pikasi alta. Hän sanoo, että jos sinä et vedä tuolia poikasi alta, poikasi lisäksi tapetaan joku muu aivan syytön. Tiedät, että vartija on tosissaan. Mitä sinun pitäisi tehdä?

Keskustelun aiheita

  • Kirjoittakaa kukin paperilapulle, mitä pitäisi tehdä, kootkaa laput ja tehkää tilasto vastauksista.
  • Keskustelkaa erilaisista vastauksista.
  • Äänestäkää siitä, mikä on paras ratkaisu.

Pelastusveneongelma



Laiva on uppoamassa kesekellä valtamerta, eikä lähistöllä ole ketään, joka voisi pelastaa nämä viattomat ihmisparat. Laivan muonavahvuus uppoamishetkellä on seuraavanlainen: kapteeni, perämies, syyttömänä tuomittu, nainen, lapsi, syöpätutkija sekä koira. Pelastusveneeseen voidaan ottaa vain kolme siten, että kaikille riittää ruokaa tarvittavaksi ajaksi.

Mitä mieltä siis olette? Kuka pitäisi säästää ja millä perusteella?

Keskustelun aiheita

  • Kirjoittakaa kukin paperilapulle, mitä pitäisi tehdä, kootkaa laput ja tehkää tilasto vastauksista.
  • Keskustelkaa erilaisista vastauksista.
  • Äänestäkää siitä, mikä on paras ratkaisu.

Sophien valinta

William Styronin romaanissa Sophien valinta fasistisotilas pakottaa äidin valitsemaan kahden lapsensa väliltä, kumpi viedään kaasukammioon. Ainoa vaihtoehto on, että viedään molemmat.

Mitä äidin pitäisi tehdä?

Keskustelun aiheita

  • Kirjoittakaa kukin paperilapulle, mitä pitäisi tehdä, kootkaa laput ja tehkää tilasto vastauksista.
  • Keskustelkaa erilaisista vastauksista.
  • Äänestäkää siitä, mikä on paras ratkaisu.

Sheriffin ongelma



Pikkukaupungissa on tapahtunut kuohuttava rikos. Jotkut väestöryhmät ovat kiihtymyksen vallassa. Sheriffi (poliisipäälikkö) tietää, ette ellei hän toimi nopeasti, kymmenet viattomat ihmiset kuolevat väkivaltaisissa mellakoissa. Sheriffillä ei ole minkäänlaista aavistusta rikoksen tekijästä. Sheriffin ainoa mahsollisuus on lavastaa joku viaton ihminen syylliseksi ja teloittaa hänet julkisesti, jotta kymmenien ihmisten henki säästyisi.

Mitä sheriffin pitäisi tehdä?

Keskustelun aiheita

  • Miksi ihmeessä tällaisia kysymyksiä pohditaan?

Miten voin arvioida teon moraalista eli siveellistä oikeutusta?

Oikeutettu, ei oikeutettu

Me teemme melkein koko ajan jotain. Tekemisiämme voidaan kustua teoiksi. Ilmeisesti melkein kaikki, mitä teemme, on oikeutettua - ainakin omasta mielestämme. Kokonaan eri asia on, ovatko nämä tekemiset viisaita vai eivät.

Jokainen meistä joutuu joskus miettimään omien tekemistensä oikeutusta. Teosta, jota et pidä poikeutettuna, voit tuntea syyllisyyttä. Kun eräältä tunnetulta henkilöltä kysyttiin, onko hän kokenut syyllisyyttä, hän sanoi kerran unessa kokeneensa. Harva meistä pääsee näin vähällä.

Hyvä tahto

Usein hyvää tarkoittava teko aiheuttaa vakavia seurauksia. Yksi leikkimielinen isku voi tappaa toisen ihmisen. Hyvä tahto ei riitä teon oikeutukseksi. Pahantahtoiset ihmiset saattavat käyttää hyväksi hyväntahtoisia ihmisiä, ja seuraukset saattavat olla jopa ihmiskunnan mittakaavassa korvaamattoman pahat.

Velvollisuus

Adolf Eichmann (äännetään aihman) oli toisen maailmansodan aikaan juutalaisten kansanmurhan toteuttaja. Hän järjesti keskitysleireille lähetettävien ihmisten tunnistamisen ja kuljetukset. Eichmann ei ollut päätöksentekijänä juutalaiskysymyksissä, vaan hänen toimenkuvansa oli puhtaastitekninen.

Kun Adolf Eichmania myöhemmin syytettiin kansanmurhasta, hön sanoi tehneensä vain velvollisuutensa.

Siitä riippumatta, puhuiko Eichmann totta vai ei, ylhäältä annettujen velvollisuuksien täyttäminen voi johtaa hyvin pahoihin seurauksiian.

Kuten edellä esitetyistä ongelmista selviää, velvollisuudet voivat olla ristiriidassa keskenään, ja ristiriidat voivat olla vakavia, vaikka filosofien pohtimat esimerkit eivät ole todellisesta maailmasta.

Esikuvat

Ennen vanhaan siveysopetuksessa käytettiin kuuluisia henkilöitä esikuvina. Erityisesti esikuvien käyttöön on erikoistunut katolinen (=yleinen) kristillinen uskonto. Tällä uskonnolla on suuri määrä esikuvia, joita kutsutaan pyhimyksiksi.

Aikoinaan tämä uskonto ryhtyi itse tutkimaan pyhimyksiä, ja läöhes puolet pyhimyksistä jouduttiin poistamaan, koska he osoittautuivat pikemminkin roistoiksi kuin pyhimyksiksi.

Jos menet jokus lukioon ja osallistut siellä elämänkatsomustiedon opetukseen, sinulle luultavasti opetetaan ns. hyvesiveyttä, joka perustuu tällaisiin esikuviin tai luonnetyyppeihin (kauniit ja rohkeat).

Teon seuraukset

Tekojen seurauksia pitäisi muistaa aina harkita. Seurauksia tarkasteltaessa ongelmana on, että saattaa olla hyvin vaikeaa arvioida jonkin yksittäisen teon seurauksia.

Toinen ongelma on se, keitä seuraukset koskevat. Melkoinen osa Internetistä löytyvistä siveysongelmista eli moraalidilemmoista käsittelee sitä, missä määrin oma, läheisten, ystävien jne. etu on ristiriidassa ulkopuolisten edun kanssa.

Kolmas ongelma on se, mitä itseltään ja muilta voi kotuudella vaatia.

Tekojen laittomuus

Suuri määrä tekoja on Suomessa määritelty lailla kielletyiksi ja melkoinen osa kielletyistä teoista on älytty asettaa myös rangaistaviksi. Rangaistukset vaihtelevat rikesakoista pitkiin vankeustuomioihin.

Muiden neuvonta painostus

Monet tekomme ovat ratkaisuja, joiden tekemisestä muut tietävät etukäteen. Erityisesti aikuiset neuvovat lapsia, ja vaikka varsin monet neuvot ovat hyviä, myös huonoja neuvoja annetaan.

Myös koulutoverit ja opettajat voivat yrittää jakaa neuvoja. Niistä osa on hyviä ja osa huonoja.

Sinua voidaan myös painostaa ja pahimmassa tapauksessa pakottaa.

Vaikka et olisi vastuussa pakon edessä tehdyistä ratkaisuista, ne saattavat aiheuttaa sinulle ha muille myähemmin suurta vahinkoa.

Mistä johtuu, että samasta rikoksesta voidaan määrätä erisuuruisia rangaistuksia?

Äkä ole ajopuu

Varsin monilla maailman ihmisillä on elämässään vain vähän valintamahdollisuuksia. Se, miten suomalainen koululainen voi tehdä valintoja riippuu koululaisen itsensä lisäksi monista muista asioista. Perheen varallisuus helpottaa ratkaisujen tekoa.

Eräällä varakkalla ihmisellä oli tapana sanoa, ettei sellaisista vahingoista kannata välittää, jotka voi korata rahalla. Valitettavasti useimmilla suomalaisilla ei ole tämän laatuista vahinkovakuutusta.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että samasta rikoksesta voidaan määrätä erisuuruisia rangaistuksia?
  • Miten voit arvioida tekojesi seurauksia?
  • Miten muistat arvioida tekojesi seurauksia?
  • Mitä velvollisuuksia koululaisella on?
  • Onko velvollisuuksia liikaa, sopivasti vai liian vähän?
  • Oletko velvollisuudentuntoinen koululainen?
  • Oletko kotitiikeri?
  • Miksi ei kannata olla ajopuu?
  • Onko sinua painostettu? Miksi?
  • Mitä hyötyjä ja haittoja on hyväntahtoisuudesta?
  • Oletko joutunut vaikeuksiin siksi, että yritit hyväntahtoisesti auttaa jotakuta?

Oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ongelmatyyppejä

Ongelmia voi ryhmitellä hyvin monilla tavoin, mutta kun omien ongelmien koulussa käsittely itse on siveellinen ongelma, ryhmiteltäköön niitä seuraavasti:
  • Oman perheen ongelmat.
  • Kouluun liittyvät ongelmat.
  • Koulutovereihin tai tuttaviin liittyvät ongelma.
Oikeastaan nämä kaikki ongelmat ovat sellaisia, ettei niitä voida käsitellä koulussa.

Osa ongelmista on vähäisiä ja sellaisia, joista mielellään keskustellaan muiden kanssa.

Suurin osa perheen ongelmista on muita kuin siveysongelmia. Näitä muita ongelmia ovat mm.
  • rahaan liittyvät ongelmat
  • terveysongelmat
  • asumisongelmat
  • perheen suuruus
  • puuttuvat vanhemmat
  • alkoholi ja huumeet
  • riidat
  • vanhempien ja lasten riidat
  • vanhempien riidat
Kouluun liittyät ongelmat ovat myös usemiiten muita kuin siveysongelmia. Oppilaan oma huono käytös kuten se, että oppilas kiusaa opettajaa ja häiritsee muita on tietysti siveysongelma.

Koulutovereihin liittyvä iso siveysongelma on koulukiusaameinen. Tästä syystä seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisesti nimenomaan koulukiusaamista.

Koulukiusaaminen

Lähteet

Koulukiusaamisia käsitellään mm Gunnar Höistadin teoksessa ”Irti kiusaamisen kierteestä”, Kirjapaja, 2003, ISBN 951-625-939-1. Kirja sopii koulun aikuisten oppaaksi kiusaamisen käsittelyssä.

Alla oleva teksti on muokattu osoitteessa http://www.tukiasema.net/ olevasta tekstistä.

Kiusaaminen on hyvin yleistä

Suomessa kiusataan vuosittain hyvin monia koululaisia. Kiusaamisen kohteeksi ei kukaan haluaisi joutua. Osa ei kuitenkaan välitä tai tunnista kiusaamista.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan tekoja, jotka kiusattu lapsi kokee ruumiilliseksi tai henkiseksi kiusanteoksi, joko yksin tai ryhmässä. Sille on tyypillistä toistuva henkinen tai ruumiillinen väkivalta, joka kohdistuu yhteen ja samaan uhriin.

Kiusaaminen on erilaista pojilla ja tytöillä

Kiusaaminen on erilaista tytöillä ja pojilla; tytöt kiusaavat pääasiassa hienovaraisemmin, lähinnä puhumalla ilkeyksiä selän takana ja sulkemalla kiusatut ryhmän ulkopuolelle. Kiusaaminen on niin näkymätöntä, että opettaja huomaa sen vain harvoin.

Pojilla kiusaaminen on kovempaa ja väkivaltaisempaa kuin tytöillä. Viime aikoina tyttöjen harjoittama kiusaaminen on alkanut muistuttaa poikien harjoittamaa kiusaamista.

Mikä on kiusaamista

Kiusatun oma kokemus kertoo, mikä on kiusaamista. Se mikä on toiselle hauska pila tai viatonta leikkiä, saattaa tuntua toisesta väkivallalta.

Kiusaamisen muotoja ovat

  1. Ruumiillisen koskemattomuuden loukkaaminen: Lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä heittäminen, hiuksista vetäminen jne.
  2. Henkinen väkivalta: Pilkkaaminen, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, rahan kiristäminen jne.
  3. Painostava vallankäyttö: Uhkaaminen, kiristäminen, pelottelu, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, väärinneuvominen jne.
  4. Haitanteko: Tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden särkeminen tai hukkaaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen

Kiusaaminen on yleisintä maaseudulla

Noin joka viides lapsi tuntee tulevansa kiusatuksi. Kiusaaminen on yleisempää maaseuduilla kuin kaupungeissa.

Lapset voivat kiusata aikuisia

Myös aikuinen voi joutua koulukiusaamisen kohteeksi, eli oppilaat saattavat kiusata opettajaansa. Tällöin lapset useimmiten liittoutuvat ryhmäksi ja opettajalta vaaditaan taitoa tilanteiden hallitsemiseksi.

Joskus opettaminen saattaa muodostua opettajalle todelliseksi ongelmaksi ja ahdistuksen aiheeksi.

Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä

Pojat joutuvat tyttöjä useammin kiusatuksi.

Erilaisia kiusataan

Koulukiusaamisen kohteeksi joutuvat usein ominaisuuksiltaan selvästi ryhmästä poikkeavat kuten ylipainoiset, koulussa hyvin menestyvät, hitaammin oppivat, ei-liikunnalliset lapset jne.

Aina ei ominaisuuksien tarvitse olla kovin silmiinpistäviä.

Uusien oppilaiden kiusaamisperinteet

Usein kiusataan myös uusia oppilaita.

Joissain kouluissa on vanhempien oppilaiden keskuudessa olemassa epävirallisia perinteitä uusien oppilaiden ”mopottamiseksi” (mobbing = kiusaaminen).

Kiusattujen vanhemmat usein pehmeitä

Kiusatulla on usein läheiset ja myönteiset suhteet vanhempiin ja erityisesti äitiin. Esimerkiksi äidin ylihuolehtivuus saattaa olla kiusaamisen osasyy.

Alistuminen edistää kiusaamista

Kiusaamista edistää usein kiusatun alistuminen kiusauksen uhriksi. Hän tyytyy osaansa ja tekee näin kiusaamisen helpoksi. Ison ryhmän kiusatessa ei ole harvinaista, että kiusattu tuntee itsensä erilaiseksi tai huonommaksi kuin muut.

Opettajat kiusaavat harvoin

Nykyään opettajien taholta tuleva kiusaaminen on vain harvoin ruumiillista, kuten oli muutamia vuosikymmeniä sitten. Useimmiten kiusaaminen on huumorin varjolla harrastettua piikittelyä, vihjailua tai pilkkaamista.

Tällaista kiusaamista on vaikea tunnistaa. Joskus harvoin käytetään hyväksi myös opettajan arvovaltaa ja laitetaan oppilas esimerkiksi suorittamaan taululle ylivoimaisia tehtäviä tai ylimääräisiä suorituksia liikuntatunnilla.

Millainen kiusaaja on

Kiusaaja voi olla yhtä hyvin tyttö tai poika, ja hän voi olla kaverin tai toisen lapsen sijasta myös aikuinen, jopa vanhempi tai opettaja.

Kiusaaja ei näe syytä itsessään, vaan syy on kiusatun, joka esimerkiksi käyttäytyy ärsyttävästi tai hänen piirteensä ärsyttävät.

Kiusaaja ei kykene asettumaan toisen asemaan, ajattelemaan miltä toisesta tuntuu.

Kiusaaja suhtautuu usein (ehkä kasvatuksesta johtuen) myönteisesti väkivaltaan ja käyttää sitä herkästi. Hänet on ehkä kasvatettu huutamalla ja lyömällä, jolloin kuva ihmissuhteista on vääristynyt. Hän saattaa myös kärsiä käyttäytymis- tai tunne-elämän häiriöistä.

Hän saattaa olla luokan ”pomo”, jolla on voimakas alistamisen tarve ja uhmakas käytös. Hän ärsyyntyy helposti ja käyttäytyy ennalta arvaamattomasti.

Kiusaaja voi myöemmässä elämässään kohota merkittävään asemaan. Esimerkiksi Urho Kekkonen (myöhemmin tasavallan presidentti) kiusasi erästä sittemin opettajana elämäntyönsä tehnyttä poikaa.

Kiusaus tapahtuu usein yhdessä

Kiusaaja ei yleensä toimi yksin. Hänellä on ryhmä, jonka hän saa helposti yllytettyä mukaan kiusaamiseen. Kaveripiirissä hän saattaa olla suosittu, yleensä suositumpi kuin kiusattu.

Aikuisten välinpitämättömyys edistää kiusausta

Kiusaamista edistää aikuisten välinpitämättömyys ja kiusatun syyllistäminen. Usein kiusaamista salaillaan tai peitellään, tai sitä vähätellään.

Kiusaaminen aiheuttaa vammoja

Kiusaaminen aiheuttaa lähes kaikille kiusatuille henkisiä vammoja. Se vaikeuttaa koulunkäyntiä ja saattaa aiheuttaa jopa sairauksia. Väkivallanteoista aiheutuu myös ruumiillisia vammoja.

Mitä kiusaamiselle voi tehdä

Kiusaaminen ei lopu odottelemalla, vaan se vaatii aina tilanteeseen puuttumista. Tämä vaatii aikuisten väliintuloa. Omien vanhempien lisäksi on olemassa paljon muita aikuisia, joille kiusaamisesta voi kertoa. Heitä ovat mm.
  1. opettaja,
  2. koulukuraattori,
  3. kouluterveydenhoitaja,
  4. vahtimestari tai
  5. rehtori.
Tärkeintä on, että asia otetaan esille tarpeeksi ajoissa.

Apua saa myös Kiusattujen Tuki ry:n auttavasta puhelimesta 0800-9-7474. Puhelu on ilmainen.

Keskustelun aiheita

  • Esiintyykö koulussamme koulukiusaamista?
  • Oletko itse tullut kiusatuksi, ja jos olet, miltä se tuntui?
  • Oletko kiusannut muita? Miksi?
  • Onko kiusaaminen sinusta oikein? Perustele vastauksesi.
  • Puuttuvatko koulumme opettajat koulukiusaamiseen?
  • Miten kaikkea koulukiusaamista voitaisiin vähentää.
  • Mistä kiusattu voi saada apua?
  • Onko koulussanne / luokallanne tukioppilaita?

Sellaiset pienet ongelmat, joista voidaan keskustella

Opettaja laatii listan ottaen huomioon paikallisen tilanteen.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen määritelmä

Tutustukaa opettajan johdolla Internetin kestävää kehitystä määrittelevään aineistoon osoitteessa

http://www.edu.fi/TEEMAT/KEKE/

Keskustelun aiheita

  • Millaista kehitystä YK pitää hyvänä?
  • Tunnista kestävän arjen rakenteellisia edellytyksiä. Tee luettelo kestävistä arkikäytännöistä. Kunkin arkikäytännön rinnalle kirjoita, mitä rakenteellisia, yleisempiä asioita tarvitaan, jotta ko. arkikäytäntö olisi helppo toteuttaa ja mielekäs.
  • Yhtälö toimii myös päinvastoin: Pyöräilytiet pidetään kunnossa, jos niille on käyttäjiä. Tuotetta saa kotikaupasta, jos sille löytyy ostajia. Matkailutuotteiden ympäristösertifiointi lisääntyy, jos kuluttajat alkavat suosia ympäristösertifioituja matkailutuotteita.
  • Salapoliisitehtävä ympäristövalistuneelle nörtille: Jäljitä jonkun ministeriön kestävän kehityksen edistämistaktiikka
  • Mitkä asiat haittaavat eniten kestävän kehityksen toteuttamista Suomessa?

Minä ja kestävä kehitys

HSY

on Helsingin seudun ympäristöpalvelut.  Sen sivustot läydät Internetistä osoitteesta:

http://www.hsy.fi/Sivut/Etusivu.aspx


Sieltä löydät tietoa siitä, mitä voi tehdä ympäristön hyväksi.

Arjessa

Kestävä elämäntapa on helppoa. Aloita vaikka karsimalla mainospostia. Osoitteelliset mainokset eivät tuki postiluukkua, kun täytät ilmoituksen Suomen Suoramarkkinointiliiton sivuilla. Voit myös kiinnittää kotioveen tai postilaatikkoon Ei mainoksia - tarran. HSY postittaa tarraa pääkaupunkiseudulle. Voit tehdä tilauksen Jätehuollon tilaussivulla.


Yksi kestokassi korvaa vuodessa peräti 150 muovipussia, jos käyt kaupassa kolmesti viikossa. Vuoden aikana säästyneillä euroilla syöt hyvän aterian ravintolassa tai voit vuokrata maastopyörän päiväksi.

Nelihenkisen perheen ruokaostoksista jopa 70 kiloa menee roskiin. Ei siis mitään perunankuoria, vaan syötäväksi kelpaavaa ruokaa vuodessa. Jokunen hyvä konsti pelastaa kuitenkin tilanteen. Katso mitä voit tehdä!

Heräteostoksia vältät kauppalistalla, se auttaa keskittymään olennaiseen. Erityisesti jos tarvitset vain pari maitoa, mene pieneen ruokakauppaan. Kuljet joka tapauksessa koko kaupan läpi, mutta houkutuksia mahtuu pieneen liikkeeseen vähemmän.

Kun rakennat tai remontoit, voit helposti säästää materiaaleja ja rahaa. Katso omakotirakentajan parhaat vinkit.

HSY tarjoaa tietoiskuja jätteen määrän vähentämisestä ja kierrätyksestä. Onko asukasyhdistyksesi tai taloyhtiösi kiinnostunut yhteistyöstä? Asukkaille avoimet tietoiskut löydät tapahtumakalenterista.

Ristikko

Jätteetöntä kulutusta on tuskin olemassa, mutta jätettä voi välttää monin tavoin. Luonnonvarat riittävät
pidempään, kun tuotteet ovat pitkäikäisiä. Samalla myös kaatopaikkojen kuormitus vähenee. Ratkaise
ristikko, niin saat tietää, mikä neuvo kannattaa muistaa tavaroita hankkiessa.




Kysymykset:
  1. Leluissa paljon käytetty ja vaikeasti korjattava materiaali.
  2. Henkilö, joka korjaa rikki menneet kengät.
  3. Kehottaa kuluttajia ostamaan lisää uusia tuotteita.
  4. Hankitaan hetken mielijohteesta.
  5. Tämän voi tehdä rikki menneelle esineelle.
  6. Kirjaston kirjaa ei osteta omaksi, vaan sen voi...   
  7. Lautanen tai muki, joka käytetään yleensä vain kerran.
  8. Alue, jonne kaikki pois heitetty päätyy.
  9. Yhdessä omistettava tavara ei ole oma vaan...
  10. Määrää usein sen, että ostamme kaikki samanlaisia vaatteita.
  11. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Esimerkiksi elokuvia voi myös...
  12. Kestävä luonnon materiaali, josta tavaroita tehtiin ennen vanhaan.
  13. Vanhan ja käytetyn vastakohta.

Miljoonia kiloja ruokaa roskikseen

Me suomalaiset heitämme pois miljoonia kiloja syötäväksi ostettua ruokaa joka vuosi. Ruoan haaskaus kuluttaa turhaan sekä kukkaroa että ympäristöä. Näiltä sivuilta löydät fiksun kotikokin vinkit ja linkit ruokajätteen vähentämiseksi.

Ruoalla on kulutuksen suurimmat ympäristövaikutukset. Ilmastovaikutuksen osalta elintarvikkeet ovat yhtä merkittävässä asemassa kuin asuminen, energiankulutus ja yksityisautoilu. Esimerkiksi kolmen miljoonan poisheitetyn juustokilon hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin samat kuin ajelisi autolla 180 miljoonaa kilometriä – 4 500 kertaa maapallon ympäri. (Lähde: HSY ja MTT:n Foodchain –hanke ). Lisää tietoa kotien ruokahävikistä ja Rokka rikassa -raportin löydät Tutkittua -sivulta.


Ruokakaupassa kannattaa käydä kylläisenä ja ostoslistan kanssa: ostoksia kertyy suunnitelmallisemmin ja vähemmän. Muita vinkkejä ruokaostosten tekoon

Kun säilytät kasviksia kypsyttävää etyleeniä erittävät omenat, banaanit ja tomaatit erossa etyleenille herkistä vihanneksista (kurkku, porkkana, salaatti), nämä eivät pilaannu syömäkelvottomiksi ennen aikojaan. Katso muita ruoanlaittoon ja säilytykseen liittyviä vinkkejä .

Tämän päivän ruoasta loihdit helposti herkkuja huomiselle. Tiesitkö, että kuivahtaneen leipä- tai pullasiivun saa lähes tuoreenveroiseksi pirskottamalla sen päälle muutaman vesitipan ja laittamalla palan mikroon miedolle lämmölle hetkeksi? Tutustu myös muihin fiksujen kotikokkien riperuokaresepteihin ja vinkkeihin.

Pelasta ruoka roskikselta!

Keskustelun aiheita

  • Heitetäänkö sinun perheessäsi ruokaa roskikseen? Miksi?
  • Miten tarpeettoman ruokajätteen määrää voitaisiin vähentää?
  • Mitä kauppaat tekevät rualle, jonka viimeinen myyntipäivä on mennyt umpeen?

Maailmanperintö ja ympäristö

Maailmanperinnön suojelulla voi olla paljon annettavaa ympäristönsuojelulle; luonnon ja kulttuurien monimuotoisuudelle, sekä ihmisten ja muun luonnon vuorovaikutukselle.

Maailmanperinnön suojelulla pyrimme auttamaan vastausten etsimisessä tämän päivän polttavimpiin ympäristökysymyksiin ­ näistä tärkeimpänä uhanalaisten ja sukupuuttoon kuolleiden kasvi- ja eläinlajien määrän kasvaminen ja sen myötä luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

On tärkeää muistaa, että maailmanperintöä suojellaan kestävän kehityksen kansainvälistä taustaa vasten. Esimerkiksi maailmanperintökohteiden nauttima suoja pyritään tasapainottamaan paikallisen yhteisön luonnonvarojen tarpeen, sekä taloudellisen selviämisen edellytysten kanssa. Maailmanperintösopimuksessa huomioidaan sekä kulttuuriperintö että luonnonkohteet ­ samoin kuin näiden välinen rikas vuorovaikutus.

Edellä mainituista syistä Maailmanperintösopimus ­ kattaessaan kohteiden kulttuurillisten ja luonnollisten arvojen koko moninaisuuden ­ tarjoaa ainutlaatuisen, kokonaisvaltaisen lähestymistavan ympäristönsuojeluun.

Maailmanperintöluettelon vuoden 2000 alussa sisältämät 127 luontokohdetta suojaavat kasvi- ja eläinlajeja, ekosysteemejä, geologisia kohteita, ekologisia ja biologisia prosesseja, luonnollisia elin- ja kasvupaikkoja, sekä poikkeuksellisen kauniita, tai muutoin esteettisesti poikkeuksellisen arvokkaita alueita.

Nämä alueet kasvattavat omalta osaltaan maapallon suojeltua pinta-alaa, joka tällä hetkellä lähestyy kymmentä prosenttia koko pallon (mukaan lukien meret ja maat) pinnasta.

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla koululainen voi edistää maailmanperinnön säilymistä?
  • Millaisia ympäristöjä sinä pidät säilyttämisen arvoisina?
  • Mistä johtuu, ettei kulttuuriperinnön säilyttämiseen ei Suomessakaan löydy riittävästi varoja?

Vanhat aineistot

Tähän osioon pääset napauttamalla

tästä