Elämän hallinta
Peruskoulun elämänkatsomustieto 6
et6

Tätä on viimeksi muutettu 23.3.2009
Kaikki etkirjat löydät tästä

Opetussuunnitelmat

Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä

Opetushallituksen ohjeen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä
Ulkomaalaisturistia haastateltiin vapun jälkeen Suomen kokemuksista.
  • Teillä on hieno tapa merkitä humalaiset valkoisella lakilla.
  • Ja kaikkein pahimmat humalaiset on merkitty valkoisessa lakissa olevalla tupsulla.
Suomen parhaat vitsit 2007
  • Hyi, te olette juovuksissa!
  • Hyi, te olette ruma!
  • No sittenpä olemme tasoissa!
  • Mutta huomenna minä olen selvä ja te olette edelleen ruma!
Suomen parhaat vitsit 2007
Sisällysluettelo
  1. Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon
  2. Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?
    1. Ratkaise itse
  3. Hautajaiset
    1. Yleistä
    2. Esimerkki uskonnottomista hautajaisista
  4. Koululaisten keskinäinen arvoasteikko
    1. Tehtäviä
  5. Elämän hallinta ja itsekuri
    1. Muoti-ilmiö
      1. Oman elämän hallinta
      2. Ikivanha asia
      3. Tehtäviä
    2. Jan Guilloun teos Pahuus
      1. Kuuluisan kirjailijan omaelämänkerta
      2. Kirjoittaja rikkaille tarkoitetussa sisäoppilaitoksessa
      3. Taustalla todelliset tapahtumat
      4. Tehtäviä
  6. Luonteenpiirteistä
    1. Milgramin sähköshokkikoe
      1. Milgamin kokeen koejärjestely
      2. Vaihtovirran tappavuus
      3. Kokeen järjestäjä painosti kokeen osallistujia
      4. Kokeseen osallistujat tottelivat
      5. Olivatko eräät osallistujat luonnevikaisia?
      6. Luonteenpiirteet eivät ole mielen sairauksia
      7. Hyveet ja paheet
      8. Luonteenpiirteiden oletetaan usein selittävän tekoja
      9. Virheellistä päättelyä
      10. Tehtäviä
    2. Auttamiskoe
      1. Kertomus hyvästä samarialaisesta
      2. Koe, jossa koehenkilöiden oletettiin auttavan
      3. Kokelaita painostettiin
      4. Kokelaiden todellisuuskäsitys vaihteli
      5. Mitä tapahtui
      6. Tehtäviä
    3. Lisäesimerkkejä
    4. Vahvistusharha
    5. Tutkimukset eivät tue hyve- ja paheoppia
    6. Tilanne ja muut ominaisuudet
      1. Tehtäviä
    7. Tiilen heittämiskoe (Smith)
    8. Tehtäviä
    9. Lähteitä
      1. Alkuperäinen käsite
      2. Edelleenkehittely
      3. Todellinen luonteenpiirrevirhe (fundamental attribution error)
      4. Milgramin säköiskukoe
      5. Darleyn ja Batsonin samarialaiskoe
      6. Viimeaikaista keskustelua
      7. Muita lähteitä
  7. Tietoisuus
    1. Lähteitä
    2. Mitä tietoisuus on?
      1. Tehtäviä
    3. Onko aivoissa tajuntakeskus
      1. Sokkonäkö
      2. Tietoiseen näkemiseen osallistuu useita aivoalueita
      3. Tehtäviä
    4. Mistä tajunta syntyy
      1. Tehtäviä
    5. Mitä aivoissa tapahtuu kun taju menee
      1. Tehtäviä
    6. Harhanäyt
      1. Tehtäviä
    7. Mielenhallinta
      1. Tehtäviä
    8. Mikä käynnistää ajatuksen
    9. Kokemus ei ole tosiaikaista (ajantasaista)
      1. Tehtäviä
    10. Käynnistyvätkö aivot itse
      1. Vapaan tahdon ongelma
      2. Olemme biologisia koneita
      3. Tehtäviä
    11. Syntyykö tietoisuus vasemmassa aivopuoliskossa
    12. Tunne vapaasta tahdosta
    13. Tiedostamme tärkeitä asioita
    14. Toiset ovat eri mieltä
      1. Tehtäviä
    15. Daniel C. Dennettin käsitys tietoisuudesta
      1. Mitä tietoisuus on
      2. Minuuden yhtenäisyys
      3. Minä
      4. Monivedosmalli
      5. Tehtäviä
      6. Erikoistuneet aivojen alueet
      7. Aivot ovat verkko
      8. Oppivat verkot
      9. Tehtäviä
      10. Harha-aistimukset
      11. Aivojen tehtävä
      12. Tehtäviä
    16. Meemit
      1. Mikä meemi on?
      2. Onko meemejä olemassa
      3. Itse ja ulkomaailma
      4. Tutkavertaus
      5. Tehtäviä
  8. Perustuslaki 
    1. Mikä Suomen kansalaisia sitoo
      1. Riippuvuuksia on monenlaisia
      2. Suomen kansalaisen riippuvuudet
      3. Kansainväliset sopimukset
    2. Myös Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeuksista
    3. Kansainväliset sopimukset ovat kaikkein sitovimpia
    4. Perustuslaki on sitovampi kuin tavalliset lait
      1. Perustuslain 2. luku: Perusoikeudet
      2. Tehtäviä
  9. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
    1. Kansalaisuus ja kansanvallan perusperiaatteet
    2. Vähemmistöjen oikeudet
    3. Oikeudet ja velvollisuudet
    4. Kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet
    5. Yhteiskunnalliset oikeudet
    6. Lait tarkentavat kansalaisoikeuksia
    7. Sosiaaliset oikeudet
    8. Kuluttajan oikeudet
    9. Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen
    10. Tasa-arvon toteuttaminen
    11. Yhteisvastuu
    12. Ihmisarvo
    13. Turvallisuus
    14. Vapaus on vapautta jostain
    15. Oikeus on oikeutta johonkin
    16. Tehtäviä
  10. Ympäristösiveys: Melusaaste
    1. Mitä melu on
    2. Miten eri ihmiset kokevat melun
    3. Melun lähteitä
    4. Liian kova melu
    5. Meluntorjunta
    6. Kuulon heikkeneminen
    7. Pitkäaikainen melu
    8. Pysyvä kuulovamma
    9. Ikä heikentää kuuloa
    10. Melun ennalta ehkäisy
    11. Äänen leviämisen estäminen
    12. Kuulosuojaimet
    13. Koulumelu
    14. Kaupunkimelu
    15. Musiikkimelu
    16. Tehtäviä
  11. Ympäristösiveys: Kestävä kulutus
    1. Elinkaariajattelu
    2. Eko-ostajan opas
    3. Olennaiset ympäristövaikutukset
    4. Tehtäviä
    5. Palloistuneet (globalisoituneet) ympäristöongelmat
    6. Harjoitustyö
  12. Talkoot
    1. Mitä talkoot ovat
    2. Yleishyödyllinen talkootyö
    3. Talkoiden tarkoitus
    4. Talkoissa viihtyminen on tärkeää
    5. Asuinympäristötalkoot
    6. Talkoiden muistilista
      1. Ennen talkoopäätöksen tekemistä
      2. Ennen talkoiden aloittamista
      3. Talkoopäivänä
      4. Talkoiden lopuksi
      5. Tehtäviä
  13. Muutoksia yhteiskunnissa
    1. Magnitogorskin terästehtaan synty
    2. Vankityövoima
    3. Rakennustöissä kuoli kymmeniätuhansia
    4. Tehtaat erityisalue
    5. Kaupunki nykyisin
    6. Oligarkki sanelee päätökset
    7. Osakkeita votkapulloilla ja uhkailulla
    8. Johtaja runsaasti Ranskassa ja Italiassa
    9. Laskettelee Vladimir Putinin kanssa
    10. Tehtäviä
  14. Yleinen valtarakene (kulttuuri) ja yhteisö
    1. Aihepiirit
    2. Tehtäviä
    3. Tutkimus
      1. Lähde
      2. Mikä yleinen valtarakenne on
      3. Valtarakenteen historia
      4. Millä tavalla elämämme on historiallista
      5. Aika historiassa
      6. Ilmiöiden historiallinen luonne
      7. Syvärakenne ja toiminta
      8. Inhimillisten käsitysten vuorovaikutteisuus
      9. Historiallisen tiedon vaikuttavuus
      10. Valtarakenteiden tutkimus
      11. Historia tutkimuksen osana
      12. Elämismaailma
      13. Tehtäviä
    4. Valtarakenneperintötekijät (meemit)
      1. Ihmiset ja muut eläimet
      2. Ei kuolematonta sielua
      3. Käsitteen "meemi" synty
      4. Mitä meemit ovat
      5. Miten meemit haittavat tämän oppiaineen opetusta
      6. Tehtäviä
    5. Yleinen valtarakenne ja luonto
      1. Lähteet
      2. Ympäristö, luonnontutkimus ja valtarakenne
      3. Tehtäviä
      4. Ihmisten erilaisuus
      5. Tehtäviä
      6. Onko päärotuja
      7. Perintötekijät muuttuvat
      8. Tehtäviä
      9. Ruumiillinen sopeutuminen
      10. Tehtäviä
      11. Ihminen on yhteisön jäsen
      12. Perimän, meemien ja ympäristön tuote
      13. Itse luotu todellisuuskäsitys
      14. Tehtäviä
    6. Luonnontalouden ihmiskäsitys
      1. Ihmisen sopeutuminen luontoon
      2. Muutos luonnon hyväksikäytössä
      3. Tehtäviä
      4. Muutoksen vaikutukset käsityksiin
      5. Karl Marxin käsitys perustasta ja ylärakenteesta
      6. Tasapainotila
      7. Tehtäviä
    7. Esimerkki: Juhlamenojen (rituaalien) vaikutus ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen
      1. Sikajuhlat
      2. Sikajuhlien ajoitus
      3. Sotien ajoitus
      4. Sodat aiheuttavat kieltoja
      5. Sodan päätyttyä
      6. Velka liittolaisille
      7. Tarpeellinen määrä sikoja
      8. Huonoilla alueilla on ongelmia
      9. Sikajuhla silloin, kun ihmiset ja siat alkavat olla kilpailutilanteessa
      10. Rajapaalut
      11. Esi-isät ovat hylänneet alueen
      12. Pakolaisista täysjäseniä
      13. Pussieläinten pyydystyskielto
      14. Vuoden kestävä sikajuhla
      15. Soidinmenot
      16. Tanssimalla osoitetaan taistelijoiden määrä
      17. Juhlan jälkeen aloitetaan uusi sota
      18. Tanssikentästä kauppapaikka
      19. Suuri sikauhri
      20. Hyökätään, jos Australian hallitus ei estä
      21. Sota saattoi lykkäytyä
      22. Vihanpito saattoi päättyä
      23. Juhlakierto tasapainon säätelijänä
      24. Rajatulle alueelle sijoittuva ravinteiden vaihto
      25. Mistä haitalliset tavat johtuvat
    8. Esimerkki: Ihmissyönnin seurauksia
      1. Sukupuolijakauma epätasapainossa
      2. Outo tauti
      3. Noitausko lisäsi ongelmia
      4. Taudin syytä alettiin etsiä
      5. Sairaus oli ihmissyönnin seurausta
      6. Kyseessä oli hullun lehmän taudin ihmismuunnos
      7. Perintötekijäin muutos
      8. Ihmissyönti oli huono tapa
    9. Määrääkö ympäristö yleisen valtarakenteen
      1. Sopeutuvuus ei selitä kaikkia tapoja
      2. Tavat ja uskomukset muuttuvat liian hitaasti
      3. Tavat ja uskonnot hyödyttävät usein yläluokkaa
      4. Todellisuuskäsitys ei aina perustu järkeen ja kokemukseen
      5. Samanlainen ympäristö ei takaa samanlaisia ratkaisuja
    10. Esimerkejä: samanalainen elinympäristö, täysin erilainen valtarakenne
      1. Ei arvojärjestystä eikä päälliköitä
      2. Jyrkkä arvojärjestys
      3. Ei päälliköitä, miehet ja naiset asuvat erillään
      4. Johtopäätöksiä
      5. Tehtäviä
  15. Ajatustunteet eli emootiot
    1. Stoalainen ajattelu
      1. Järki ja tunteet
      2. Stoalaiset hyveet
      3. Ulkopuolelta tulevat asiat ovat yhdentekeviä
      4. Järki tunteiden hillitsijänä
      5. Marcus Aurelius
    2. Warren Shibles
    3. Aivotutkimus vahvistaa Warren Shiblesin ajatukset
      1. Lähde
      2. Aivotutkimuksen käsitys pelosta
      3. Kaksi reittiä tunneärsykkeillä
      4. Nopea vaste
      5. Harkittu vaste
      6. Missä viha riehuu
      7. Aivojen välittäjäaineet
      8. Masennus ja jakomielitauti
      9. Välittäjäaineiden toiminta
      10. Välittäjäaineiden radat ovat tiheitä mantelitumakkeessa
      11. Noradrenaliiniradat
      12. Noradrenaliini
      13. Dopamiini
      14. Serotoniini
      15. Miten mielialaan voidaan vaikuttaa lääkkeillä
      16. Tehtäviä
    4. Ajatustunteet eli emootiot vaikuttavat sinuun
      1. Mitä ajatustunteet (emootiot) ovat
      2. Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme
      3. Tunneajatukset saattavat orjuuttaa
      4. Opi ymmärtämään ajatustunteitasi
      5. Tehtäviä
    5. Mikä on ajatustunne eli emootio
      1. Esimerkkejä
      2. Ajatus synnyttää ajatustunteen eli emootion
      3. Tavallinen tunne ja ajatustunne
      4. Tehtäviä
    6. Ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa
      1. Esimerkkejä
      2. Tehtäviä
      3. Ajatustunteet eivät toistu samanlaisina
      4. Tehtäviä
    7. Ajatustunteiden eli emootioiden sisältö
      1. Ajatustunnesanat eli emootiosanat
      2. Tunne (feeling)
      3. Toiminta (action)
      4. Tilanne (situation)
      5. Ajattelu (thinking)
      6. Tehtäviä
    8. Ajatustunteet eli emootiot ovat järkiperäisiä eli rationaalisia
      1. Järkiperäinen (rational) ajattelu
      2. Inhimillinen ajattelu ja kieli
      3. Tehtäviä
    9. Ajatustunteet eli emootiot eivät ole vain tunteita
      1. Vihainen ei mistään
      2. Rakastunut ei-kehenkään
      3. Jos ajatustunne olisi pelkkä tunne, ongelmia voitaisiin ratkaista rauhoittavilla lääkkeillä
    10. Ajatustunteisiin vaikuttaa oma tilanteemme
      1. Tilanteemme
      2. Pelkkä ruumiillinen aistimus ei riitä
      3. Ajatustunteita ei voi tutkia tutkimalla vain hiiriä
      4. Tehtäviä
      5. Ryhmätyö
    11. Ajatustunteet eli emootiot eivät yleensä synny itsestään
      1. Virheellistä ajattelua
      2. Tehtäviä
    12. Ajatustunteita eli emootioita voidaan muuttaa
      1. Onko punapäillä kiivas luonne
      2. Ajattelua voi muuttaa
      3. Tehtäviä
      4. Theofrastos
      5. Tehtäviä
    13. Ajatustunteiden eli emootioiden "ilmaiseminen"
      1. Pitääkö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä
      2. Ajatustunteiden purkaminen ei vaikuta ajatustunteiden syihin
      3. Ole rehellinen itsellesi
      4. Tehtäviä
    14. Ajatustunteiden eli emootioiden takana olevista ajatuksista voi keskustella
      1. Saatamme joutua ymmälle
      2. Esimerkki: kostonhalu
      3. Kosto ei ole tehokas ratkaisumenetelmä
      4. Kostamisen sijasta on viisasta suhtautua ystävällisesti
      5. Tietämättömyys tekojen seurauksista
      6. Kostaminen ei ole koskaan järkevää
      7. Tehtäviä
    15. Me itse luomme itse ajatustunteita eli emootioita
      1. Ajatustunteenmme eivät ole pelkästään muiden ihmisten aiheuttamia
      2. Mitä me itse voisimme tehdä
      3. Tehtäviä
    16. Viha
      1. Viha ei hyödytä meitä
      2. Jos kuitenkin olet vihainen, myönnä se itsellesi
      3. Viha on yhtä tehotonta kuin taikominen
      4. Oma kyvyttömyytemme voi tehdä meistä vihaisia
      5. Kadumme myöhemmin
      6. Viha aiheuttaa vain vastatoimia
      7. Viha tekee usein voimattomaksi
      8. Viha on tietämättömyyttä emootioiden toiminnasta
      9. Tehtäviä
    17. Syyllisyys
      1. Paha
      2. Onko pahantekijäin tunnettava syyllisyyttä
      3. Syyllisyyden tunteminen ei ole tehokasta
      4. Miten voisit korvata aiheuttamasi
      5. Pyydä anteeksi
      6. Jos olemme tehneet kaiken voitavamme...
    18. Siveyssanat
      1. Heikot sanat
      2. Ei ole pahaa sinänsä
      3. Olenko paha
      4. Ilkeys ja syyllisyyden tunteminen
      5. Jos olet korvannut vahingon...
      6. Vältä alemmudentunnetta
      7. Tehtäviä
    19. Pelko
      1. Monet pelot häviävät aikuistuessa
      2. On myös aiheellisia pelkoja
      3. Älä anna pelon lannistaa
      4. Kuvitelmat ovat osa ajatteluamme
      5. Ajattele, onko pelkosi turha
      6. Tietoisuus vaarallisista tilanteista
      7. Kaikkea pelkoa ei voida poistaa
      8. Pelon sijasta tee mitä voit
      9. Tehtäviä
    20. Kolme periaatetta
      1. Palauta aina yleiset sanat ia ajatukset todellisiin tilanteisiin ja todellisuudesta otettuihin esimerkkeihin
      2. Ole tietoinen jokaisesta teostasi, ajatuksestasi ja tunteestasi
      3. Opi olemaan puolueeton ja järkevä
      4. Tehtäviä
    21. Huumori
      1. Varsinaista huumoria on toisaalla tässä oppimateriaalissa
      2. Millaiset ajatukset tuottavat huumoria
      3. Outo tai virheellinen
      4. Erehdys ei saa olla vakava
      5. Huumoria on monenlaista
      6. Totunnaisesta poikkeaminen
      7. Poikkeaminen siitä, mitä odotamme
      8. Poikkeaminen siitä, mikä on tuttua
      9. Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti tapahtuu
      10. Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti näemme tai aistimme
      11. Poikkeaminen siitä, mitä ihmiset tavallisesti tekevät
      12. Poikkeaminen siitä, mitä pidetään asiallisena
      13. Poikkeaminen järkevästä ajattelusta
      14. Tarkoituksen mukaisuudesta poikkeaminen
      15. Poikkeaminen siitä, mitä pidämme mahdollisena
      16. Tahallinen väärin vastaaminen
      17. Poikkeaminen toiveistamme tai mieltymyksistämme
      18. Poikkeaminen tavoitteistamme
      19. Poikkeaminen siitä, mitä tiedämme
      20. Huumorin keksiminen ei ole vaikeaa
      21. Muutamia lisäesimerkkejä
      22. Tehtäviä
    22. Järki auttaa ymmärtämään ajatustunteita eli emootioita
      1. Ole niin reilu kuin mahdolista
      2. Keskustele tyynesti
      3. Järki on ainoa, johon voit luottaa
      4. Tehtäviä
    23. Järkevä rakkaus
      1. Rakkaus on ajatustunne
      2. Sanan"rakkaus" merkitys on ollut epäselvä
      3. Älä käytä käsitteitä, joita ei voida määritellä
      4. Sanaa "rakkaus" on käytetty jopa julmuuksien perusteluun
      5. Sekavasta kielenkäytöstä on harmia
      6. Järjetön rakkauden laji: romanttinen rakkaus
      7. Totuus voi sammuttaa rakkauden
      8. Rakkaus ei ole pelkkä tunne
      9. Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta
      10. Rakkaus kuviteltuun olentoon
      11. Ajastus on mukana
      12. Virheellisiä mielikuvia
      13. Ovatko jalkapallon pelaajat muita miellyttävämpiä
      14. Kauniit naiset ovat tavoiteltuja
      15. Virheelliset ajatukset voivat synnyttää ajatustunteen
      16. Järkevä rakkaus
      17. Sinun on tunnettava toinen hyvin
      18. Sinun on tunnettava omat tarpeesi ja toiveesi hyvin
      19. Vain ajatukset voivat säilyttää rakkauden
      20. Toisen ihmisen kunnioitus
      21. Todellien ja rehellinen rakkaus
      22. Järkevän rakkauden saavuttaminen on vaikeaa
      23. Älä tee hätiköityjä ratkaisuja
      24. Tehtäviä
  16. Vanhat uskonnot
    1. Juutalaiset ja palestiinalaiset
      1. Juutalaisten lukumäärä
      2. Juutalaisten vanhat tarut
      3. Mistä juutalaisten oikea historia alkaa
      4. Palestiinan alkuperäiset kansat
      5. Isaraelilaisten saapuminen
      6. Ensimmäinen kuningaskunta
      7. Kuningaskunnan hajoaminen
      8. Vieraat vallanpitäjät
      9. Yläluokka Babyloniaan
      10. Yläluokan paluu Babyloniasta, aramean kielen käytön lisääntyminen
      11. Hellenistinen valtarakenne (kulttuuri) saapuu Palestiinaan
      12. Itsenäisyys Rooman tuella
      13. Roomalaiset valtaavat Palestiinan lopullisesti
      14. Juutalaisten uskonnolliset suuntaukset
      15. Essealaiset
      16. Farisealaiset
      17. Saddukealaiset
      18. Kuningaskunnat Israel ja Juudea olivat vain vähän aikaa itsenäisiä
      19. Enemmistö juutalaisista ei kuulu seemiläisiin kansoihin
      20. Nykyiset palestiinalaiset
      21. Tehtäviä
    2. Kiinan kungfutselaisuus
      1. Lähde
      2. Siveysopetukset etualalla
      3. Kungfutse
      4. Dynastiat
      5. Raakaa ylimysvaltaa
      6. Kunfutse ei menestynyt poliitikkona
      7. Vanhan perinteen välittäjä vai uudistaja
      8. Aasian vaikutusvaltaisin teos?
      9. Koulukuntien kilpailu
      10. Veljeysaate ja luonnon järjestys
      11. Lain koulukunta
      12. Kungfutselaisuus virallistettiin
      13. Kilpailijoita
      14. Kunfutselaisuus katsottiin kehityksen jarruksi
      15. Kungfutselaisuus vaikuttaa Kiinassa edelleen
      16. Kansaa on hallittava hyveillä ja järjestyksellä
      17. Puhemies Mao
      18. Kungfutselaisten hyveet
      19. Ylemmät ja alemmat
      20. Viisi tärkeää suhdetta
      21. Tehtäviä
    3. Taolaisuus
      1. Lähde
      2. Historiaa
      3. Yhteisö ja yksilö
      4. Henkimaailma ja salatiede
      5. Sama ihminen voi olla sekä kungfutselainen ja taolainen
      6. Laozi
      7. Onnellisuuden saavuttaminen
      8. Taistelevat ruhtinaskunnat
      9. Valtion tuli vaikuttaa mahdolisimman vähän
      10. Taolaisuus sai joukkokannatusta
      11. Päätavoite pyrkimys kuolemattomuuteen
      12. Pahat henget saivat kyytiä
      13. Kommunistit ja taolaisuus
      14. Olematon on luonut kaiken
      15. Elämä on jatkuvaa virtausta
      16. Sopusointu ja luonnon järjestys
      17. Jumalat tulivat myöhemmin
      18. Taolaisuudessa on eri suuntauksia
      19. Taolaisia mietelauseita
      20. Tehtäviä
    4. Japanin shintolaisuus
      1. Historiaa ja peruspiirteitä
      2. Usko jumaliin
      3. Peseytyminen on tärkeää
      4. Luonnon kunnioitus
      5. Shintolaisuudella ei ole perustajaa
      6. Kannettava pyhäkkö
      7. Kumpuhautakausi
      8. Klaani
      9. Jumalolebnnot esivanhempia
      10. Jumalia kaikissa luonnonilmiöissä
      11. Sotilashallinnon aika
      12. Valtionuskonto
      13. Toisen maailmasodan aiheuttamat muutokset
      14. Kansallisurheilu sumopaini
      15. Pyhät paikat ja nykyisyys
      16. Vuosittainen juhla
      17. Militarismin perintö
      18. Moniuskontoisuus
      19. Shintolaisten määrää ei tiedä kukaan
      20. Tehtäviä
  17. Seksi
    1. Tulevaisuuden seksuaalipolitiikka
      1. Lähde
      2. Kirkon helmasta nykypäivään
      3. Seksi oli hyväksyttävää vain avioliitossa
      4. Viralliset säännöt ja todellisuus
      5. Ihmisen seksuaalisuus seuraa häntä koko hänen elämänsä
      6. Sallivuutta ja kannustavuutta on lisättävä
      7. Seksuaalisuus laitosolosuhteissa
      8. AIDS
      9. Seksuaalineuvontaa on tehostettava
      10. Toisen ihmisen kunnioittaminen on hyvä pohja
      11. Seksuaalisten vähemmistöjen oikeustaistelu
      12. Sukupuolten välinen tasa-arvo
      13. Ihmisen seksuaalinen riisto tai alistaminen
      14. Avioliittolain uudistaminen
      15. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
      16. Myönteistä kasvua seksuaalisuudessa
      17. Seksuaalisuus on myönteinen osa ihmisen elämänhalua
      18. Lainsäädännön muutokset
      19. Tehtäviä
    2. Mikä on viisasta
      1. Mikä on sukupuoliyhdyntä
      2. Sukupuoliyhdyntään perehtyminen
      3. Mitä on itsetyydytys
      4. Miesten itsetyydytys
      5. Naisten itsetyydytys
      6. Yhdyntäsiveyttä
      7. Yhdynnän esileikit
      8. Supupuolielinten koot
      9. Useita yhdynnän huippuja
      10. Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään
    3. Seurustelu
    4. Seksiin kuuluu ehkäisy
      1. Yleisohje
      2. Raskauden todennäköisyys
      3. Nykyaikaiset ehkäisykeinot
      4. Hormonaaliset ehkäisimet
      5. Kemialliset ehkäisimet
      6. Mekaaniset ehkäisimet
      7. Muita ehkäisymenetelmiä
    5. Luota itseesi
    6. Tervettä järkeä on
    7. Pilkettä silmäkulmaan
    8. Tehtäviä
    9. Kestääkö seksikemia
    10. Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot
    11. Tehtäviä
  18. Kiusaaminen
    1. Koulukiusaaminen
      1. Lähteet
      2. Kiusaaminen on hyvin yleistä
      3. Kiusaaminen on erilaista pojilla ja tytöillä
      4. Mikä on kiusaamista
      5. Kiusaamisen muotoja ovat
      6. Kiusaaminen on yleisintä maaseudulla
      7. Lapset voivat kiusata aikuisia
      8. Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä
      9. Erilaisia kiusataan
      10. Uusien oppilaiden kiusaamisperinteet
      11. Kiusattujen vanhemmat usein pehmeitä
      12. Alistuminen edistää kiusaamista
      13. Opettajat kiusaavat harvoin
      14. Millainen kiusaaja on
      15. Kiusaus tapahtuu usein yhdessä
      16. Aikuisten välinpitämättömyys edistää kiusausta
      17. Kiusaaminen aiheuttaa vammoja
      18. Mitä kiusaamiselle voi tehdä
      19. Tehtäviä
    2. Työpaikkakiusaaminen
      1. Joka neljättä työpaikkakiusattiin
      2. Missä maakunnissa kiusataan eniten
      3. Kiusaaminen ja työjärjestelyt
      4. Esihenkilöiden asema
      5. Elinkaariajattelu
      6. Esihenkilön jaksaminen
      7. Esihenkilön ominaisuudet
      8. Oikeus minuuteen
      9. Työpaikkaromanssit
      10. Esihenkilö tarvitsee tietoa
      11. Ulkopuolinen sovittelija
      12. Toimintamallit
      13. Irtisanomisuhka
      14. Yhdenmukaisuuden paine
      15. Auttaako työterveyshoitaja
      16. Valistunut esihenkilö
      17. Ennaltaehkäisy
      18. Ylipuhujat
      19. Asiantuntijat
      20. Tilastoja
      21. Suoraa toimintaa kiusaamista vastaan
      22. Tehtäviä
  19. Tulevaisuus ja mittatilauslääkkeet
    1. Uusi tekniikka
    2. Tietokoneet ja robotit
    3. Sivuvaikutusten vähentäminen
    4. Monet uudet lääkkeet perustuvat kehon luonnollisiin aineisiin
    5. Haitallisten perintötekijäin sammuttaminen
    6. Harvat lääkkeet vaikuttavat aivoihin
    7. Mielialalääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti
    8. Puuttuvien perintötekijäin vaikutus
    9. Tehtäviä
  20. Huumeet
    1. Imppaaminen on unohdettu tapa päihtyä vaarallisesti
      1. Lähde
      2. Hyvinvointikyselyn tuloksia
      3. Nuoret opastavat aikuisia puuttumaan
      4. Imppaamisen terveysvaaroista
      5. Apua kannattaa hakea
      6. Tehtäviä
    2. Tupakka ja nuuska
      1. Lähde
      2. Erittäin voimakas riippuvuus
      3. Mitä nuuska on
      4. Tavallisimpia tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ja oireita
      5. Tupakan ja nuuskan vaikutuksia
      6. Tupakka johtaa nennenaikaisiin kuolemiin
      7. Viisi miljonaa vainajaa vuodessa
      8. Tehtäviä
    3. Alkoholi
      1. Lähde
      2. Kuningas Alkoholin valtakunta
      3. Alkoholin historiaa
      4. Alkoholi juhlajuomana
      5. Raittiusliike Suomessa
      6. Kieltolaki
      7. Kielletyt asiat herättävät mielenkiintoa
      8. Ongelmien ratkaiseminen
      9. Alkoholin käyttäjät aiheuttavat häiriöitä ja onnettomuuksia
      10. Alkoholistin on elettävä loppuelämänsä ilman alkoholia
      11. Vitsit vähissä
      12. Masennukseen on oikeita masennuslääkkeitä
      13. Unettomuuteen on olemassa hyviä nukahtamislääkkeitä
      14. Alkohili ei auta kiusattua
      15. Koululaisten alkoholin käyttö on lainvastaista
      16. Harrastuksia ja järkevää tekemistä
      17. Syitä siihen, ettei kokeile alkoholia
      18. Onko alkoholin käyttöä vaikea lopettaa
      19. Tehtäviä
    4. Muut huumeet
      1. Lähde
      2. Laittomat huumeet
      3. Huumeiden ulkonäkö
      4. Päihtymysvaikutus ja myrkytys
      5. Koukkuun voi joutua tietämättään
      6. Lääkkeiden väärinkäyttö
      7. Vastaat itse seurauksista
      8. Mitä elimistössä tapahtuu
      9. Tautiriskit
      10. Huumeet hallitsevat elämää
      11. Huumeiden vaikutus aisteihin
      12. Huumeriippuvuus
      13. Rikollisuus ja prostituutio
      14. Onko huumeiden käyttöä vaikea lopettaa
      15. Tehtäviä
  21. Nuorten masennus
    1. Lähde
    2. Masennuksen pääoireita
    3. Paranemismahdollisuudet
    4. Masentuneen nuoren hoito on tärkeää
    5. Masennuksen ehkäisy
    6. Nuorten yleisimmät häiriöt
    7. Masennuslääkkeet
      1. Serotoniinin takaisinoton estäjät
      2. Noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinottoon vaikuttavat masennuslääkkeet
      3. Trisykliset masennuslääkkeet
      4. Muita masennuslääkkeitä
      5. Masennuslääkkeiden muita käyttöalueita
      6. Muita masennuksen hoidon yhteydessä käytettäviä lääkkeitä
  22. Itsemurha
    1. Lähde
    2. Itsetuhoiset ajatukset
    3. Laajennettu itsemurha
    4. Tehtäviä
  23. Lisälukemista: Kertomuksia suvaitsemattomuudesta, ahneudesta ja vallanhimosta
    1. Jerobeam teettää kultaiset sonnit
    2. Jerobeam rakensi pyhäköitä
      1. Tehtäviä
    3. Rehabeam Juudan kuninkaana
      1. Tehtäviä
    4. Kuninkaat ja juutalaisten perinteinen uskonto
    5. Vanha papisto oli suvaitsematonta
    6. Jahve ryhtyi rangaistustoimiin
      1. Tehtäviä
    7. Ahab Israelin kuninkaana
    8. Ahab jopa otti vaimokseen Sidonin kuninkaan tyttären ja rakensi temppelin Baalille
      1. Tehtäviä
    9. Elia uhkailee Ahabia
    10. Nälänhätä
    11. Obadja ja Elia
    12. Ahab lähti tapaamaan Eliaa
    13. Karmelinvuorella
    14. Baal ei vastannut kannattajilleen
    15. Jahve sai tulen syttymään
    16. Kaikki Baalin profeetat tapetaan
    17. Rankkasade
      1. Tehtäviä
    18. Kertomus Eliasta ja vuorenjumalasta
    19. Jahve puhui Elialle
    20. Myrsky, maanjäristys ja tuli
    21. Jahve puhui jälleen
    22. Jehun tappaa
    23. Vain seitsemän tuhatta jätetään henkiin
      1. Tehtäviä
    24. Elia kutsuu Elisan seuraajakseen
      1. Tehtäviä
    25. Sota syyrialaisia vastaan (ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen)
    26. Mikä on sinun se on minun
    27. Maan vanhimmat neuvoivat Ahabia olemaan suostumatta
    28. Älä silloin kersku, kun panet miekkaa vyöllesi...
    29. Ahabin väki hyökkäsi, kun vastustajat olivat juovuksissa
    30. Syyrian joukot pakenivat
    31. Profeetta ennustaa uuden hyökkäyksen
      1. Tehtäviä
    32. Vuorenjumalaa vastaan tasangolla
    33. Uusi sota
    34. Israel surmasi enemmän syyrialaisia kuin heitä oli olemassa
    35. Ben-Hadad jäi henkiin
    36. Rauha solmitaan
      1. Tehtäviä
    37. Merkillisiä tapahtumia
    38. Jahve kostaa Ahabille sen, ettei Ahab tappanut
      1. Tehtäviä
    39. Nabotin viinitarha
    40. Isebel lupaa hankkia Ahabille Nabotin viinitarhan
    41. Kunniattomat miehet todistavat, että Nabot on pilkannut Jahvea ja Ahabia, Nabot kivitetään
    42. Jahve neuvoo Ahabia Elian välityksellä
    43. Myös miespuoliset jälkeläiset uhataan hävittää
    44. Isebel uhataan syöttää Jisreelin koirille
    45. Jahve lykkää kostoa: vasta pojat tapetaan
      1. Tehtäviä
    46. Josafat ja Ahab valmistelevat sotaretkeä
    47. Jahven mielipidettä kysytään profeetoilta
    48. Myös Miika halutaan paikalle
    49. Lähetti noutaa Miikan
    50. Miika muuttaa ennustustaan
    51. Henki lupaa auttaa Jahvea
    52. Profeetoille syntyi käsirysy
    53. Miika otetan panttivangiksi
      1. Tehtäviä
    54. Ahabin kuolema
    55. Ahab kuoli sattumalta nuolesta
      1. Tehtäviä
    56. Ahabin poika suosi vääriä jumalanpalvelusmenoja
    57. Moabin kuningas ei nää maksanut verojaan
    58. Sotajoukkoa kootaan
    59. Vesi loppui
    60. Elisa neuvoo vesipaikan
    61. Elisa ennustaa Moabin täydellistä tuhoa
    62. Moabilaiset asettuvat puolustamaan maansa rajoja
    63. Kaupungit rainioitetaan ja pellot kannetaan täyteen kiviä
    64. Moabin kuningas uhrasi vanhimman poikansa jumalille
      1. Tehtäviä
    65. Nälänhätä piiritetyssä Samariassa
    66. Ihmissyöntiä
    67. Kuningas suuttui Elisalle ihmissyöntitapauksen jälkeen
      1. Tehtäviä
    68. Syyrian sotajoukko pakenee yöllä
    69. Spitaaliset hylätyssä leirissä
    70. Kuningas epäili ansaa
    71. Syyrialaiset olivat todella paenneet ja jättäneet tarvikkeet matkan varrelle
      1. Tehtäviä
    72. Jehu voidellaan Israelin kuninkaaksi
    73. Jehun käsketään hävittää Ahabin miespuoliset jälkeläiset
    74. Jehu huudetaan kuninkaaksi
      1. Tehtäviä
    75. Salaliitto
    76. Kuninkaat lähtivät Jehun luo
    77. Jehu tappaa toisen kuninkaan
    78. Myös toinen kuningas kuolee
    79. Jehu ja Isebel
    80. Jisreelin koirat
      1. Tehtäviä

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon

Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830.000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60.000, helluntailiikkeeseen yli 50.000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70.000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?

Ratkaise itse

Kun alat puhua, aloitatko ”Minun katsomukseni on…
vai
Minun käsitykseni on…

Hautajaiset

Yleistä

Tämän oppimateriaalin alkuun on otettu kuvaus hautajaisista siitä syystä, että ainakaan tämä asia ei mene muiden oppiaineiden kanssa päällekkäin.

Esimerkki uskonnottomista hautajaisista

Myös uskonnottoman ihmisen hauatjaiset voivat olla keskenään erilaisia.

Tässä esimerkissä on esitetty polttohautaus puolueettomissa paikoissa ja ilman minkään uskonnon vaikutusta hautajaisten kulkuun.

Hautajaisten kuvaus ja oppilastehtävät ovat erillisessä tiedostossa

Hautajaiset.html

Koululaisten keskinäinen arvoasteikko

Nimimerkki ”Sunrise 92” kirjoittaa Helsingin Sanomissa 22.4.2006:

Koulukiusaamisen lisäksi kouluissa vallitsee toinenkin piina, arvojärjestys. Jotta asia valkenisi, on ensin ymmärrettävä muutama asia kiusaamisesta. Onko tämä kysymys tuttu: "Onko teidän koulussanne kiusaamista?"

"Ei." Vanhemmat hymyilevät ja kääntävät katseensa muualle, koska kuulivat sen, mitä olivat halunneetkin. Lapsen koulu on turvallinen ympäristö, jossa linnut laulavat. Heiltä jää huomaamatta nuoren alas painunut ja syyllinen katse.

"Kyllä." Vanhemmat alkavat oitis kauhuissaan kuvitella, miten pönttöihin työnnetään päitä ja miten joku lihaskimppu odottaa hetkeä, jolloin voisi hakata jonkun. Tästä kuvitelmasta syntyvä vouhotus ahdistaa nuorta lisää. Siksi jälkimmäistä vaihtoehtoa ei kuule kovin usein?

Kumpikin vastaus menee metsään. Kiusaamista ei oikeastaan ole. On vain selkeä, mutta silti niin salainen arvojärjestys, johon jokainen koulussa käyvä nuori törmää päivittäin.

Parempi kysymys olisi: Millä arvoasteikolla olet?

Tytöt voi jaotella kolmeen ryhmään: pissikset, tavikset ja jätökset. Muut kaksi ryhmää vihaavat pissiksiä, jotka koostuvat piikkikorollisista ja tupakkaa suosivista tytöistä, joille kaikki onnistuu.

Tavikset ovat kauniita, hyväkäytöksisiä ja saavat todistuksiin numeroita erinomaisen ja hylätyn väliltä. Jätöksiin kuuluvat taas nörtit, hiket ja hylkiöt.

Nousu asteikossa on rankkaa, mutta samoin on ylhäällä pysyminen. Mitä korkeammalta tippuu, sen kovemmin tulee alas.

Pojilla järjestelmä on melko samanlainen, mutta simppelimpi. Koviksia ja söpöjä poikia sisältävän julkimojoukon lähestyessä jätökset poistuvat penkeiltä suosiolla.

Vanhemmille, opettajille ja koulukuraattoreille: esittäkää oikeat kysymykset. Älkää luovuttako siksi, että kuulitte sen mitä halusitte. Luultavasti se on vale.

Yrittäkää ymmärtää nuorten näkemys: Paikan ansaitsemiseen on mennyt kauan ja sen ylläpitämiseen on vuodatettu verta ja kyyneliä.

En voi kertoa kaikkea tietoani koulun asioista, koska pelkään menettäväni paikkani ja saavani alennuksen arvoasteikolla. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään.

Niin. Asialle ei kuitenkaan tehdä mitään.

Tehtäviä

  1. Selvittäkää, mitä tarkoittavat pissikset, tavikset ja jätökset.
  2. Selvittäkää, mitä tarkoittavat nörtit, hiket ja hylkiöt.
  3. Selvittäkää, mitä ovat kovikset, söpöt ja jätökset poikien sanastossa.
  4. Voiko koululaisten keskinäiselle arvoasteikolle tehdä mitään?
  5. Voiko arvoasteikossa alimmiksi jääneitä auttaa?
  6. Millä keinoilla johtavat oppilaat ovat saavuttaneet johtoasemansa?
  7. Miten muotiin ja käyttäytymiseen liittyviä paineita voisi kouluissa vähentää?
  8. Millainen arvojärjestys vallitsee perheessäsi?
  9. Selvittäkää, millainen arvojärjestys vallitsee aikuisten työpaikoilla.
  10. Selvittäkää, millainen arvojärjestys vallitsee vanhainkodin potilaiden keskuudessa.
  11. Miksi aikuisen eivät piittaa koululaisten todellisista ongelmista?

Elämän hallinta ja itsekuri

Muoti-ilmiö

Oman elämän hallinta

Oman elämän hallinta ja itsekuri ovat tulleet yllättäen muotiin. Jopa professori Tuula Tamminen, joka on milloin mitäkin mieltä milloin mistäkin asiasta, on julistautunut näiden asioiden kannattajaksi.

Näissä oppimateriaaleissa elämänhallinnasta ja itsekurista puhuttiin jo 1970–1980 – luvuilla.

Yhdysvalloissa elämänhallintaa tekivät viime vuosisadalla tunnetuiksi professorit Albert Ellis (järkevä mielenhoito eli rationaalinen psykoterapia) ja Warren Shibles (ajatustunteiden eli emootioiden hallinta).

Shiblesin ajatuksia suomensi mm. tämän oppikirjasarjan vastaava toimittaja Erkki Hartikainen. Siihen aikaan Suomen virallisen mielenhoidon (psykiatrian) ja mielitutkimuksen (psykologian) kanta oli, että tunteiden vapaa ilmaiseminen ja lasten riehunta ovat hyödyllisiä.

Nyt sekä amerikkalaiset että suomalaiset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että lapsuuden ja nuoruuden muita kiusaava tai väkivaltainen käyttäytyminen ennustavat hyvin ihmisen käyttäytymistä aikuisena.

Vaikka siveyttä (moraalia) ei voida juuri kasvattaa – se kasvaa itsestään ja jää (kuten useimmilla poliitikoilla) kokonaan kasvamatta, oman elämän hallintaa voidaan ainakin jossain määrin oppia.

Ikivanha asia

Oman elämän hallinta ei ole mitenkään uusi asia. Aasian väkirikkaimmissa maissa oman elämän hallintaa on pidetty suuressa arvossa ainakin kirjoitustaidon keksimisestä asti.

Esimerkiksi aasialaisessa buddhalaisuudessa oman elämän hallinnan merkitystä on jopa melkoisesti liioiteltu.

Muinaisessa Kreikassa hyvin monet keskenään kilpailevat ajatussuunnat korostivat oman elämän hallintaa.

Selkeimpänä sen ajan elämänhallinta on periytynyt meidän aikaamme sellaisena kuin epikurolaiset ja stoalaiset ajattelijat sen esittivät.

Näistä ajatussuunnista sekä buddhalaisuudesta puhutaan enemmän muualla tässä oppimateriaalissa..

Tehtäviä

  1. Oletko ajopuu vai pystytkö toimimaan itsenäisesti?
  2. Mitkä asiat rajoittavat eniten elämääsi?
  3. Missä aioissa voit päättää itse?
  4. Missä asioissa teeh hyviä päätöksiä?
  5. Missä asioissa teet huonoja päätöksiä?

Jan Guilloun teos Pahuus

Kuuluisan kirjailijan omaelämänkerta

Jan Guilloun samannimiseen, omaelämänkerralliseen ja suosittuun romaaniin perustuva Mikael Håfströmin elokuva kertoo nuoresta miehestä Erik Pontista (Andreas Wilson), joka elää väkivallan kierteessä.

Tätä kirjaa on käytetty Ruotsin kouluissa mutta ei tiettävästi Suomen kouluissa.

Kun isäpuoli hakkaa Erikiä pelkästään jo väärän katseen takia, poika lyö muita turpiin niin, että hänet erotetaan koulusta.

Kirjoittaja rikkaille tarkoitetussa sisäoppilaitoksessa

Äiti lähettää Erikin suljettuun yläluokan sisäoppilaitokseen, jossa vallitsee toverikasvatus, jonka sääntöjen mukaan opettajat eivät puutu oppilaiden kurinpitoon, vaan sen hoitavat oppilaat keskenään.

Toverikasvatus osoittautuu, nöyryyttäväksi väkivallaksi. Lopulta Erikin on ratkaistava: alistuako yläluokan koulun siveelliseen ja ruumiilliseen väkivaltaan vai vastustaako sitä ja menettää mahdollisuudet ylioppilastutkintoon?

Erik onnistuu tavoitteissaan tutustuttuaan Ruotsin lakeihin ja saatuaan ulkopuolista apua.

Taustalla todelliset tapahtumat

Guilloun ruotsalaisten koulujen lukuohjelmiin kuuluva kirja ilmestyi vuonna 1981, ja sen elokuvaamista on suunniteltu pitkään.

Lopulta valmistunut elokuva käynnisti väittelyn siitä, oliko Guillou liioitellut tapahtumia. Dvd:llä olevassa haastattelussa Guiullou kertoo yksityiskohtaisesti siitä, missä kohdissa tapahtumat vastaavat hänen omia kokemuksiaan ja missä kohdissa hän on eri syistä muuttanut niitä.

Suomalaiset elokuva-arvostelijat, kuten arvata saattaa, ovat enimmäkseen asettuneet puolustamaan ruotsalaista yläluokkaa ja vähättelemään tapahtunutta.

Itse asiassa Guilloun toiminta sai aikaan sen, että viranomaiset lakkauttivat tämän yksityisen sisäoppilaitoksen.

Tehtäviä

  1. Lainatkaa esimerkiksi kirjastosta elokuva Pahuus dvd:nä tai videonauhana ja katsokaa se.
  2. Keskustelkaa siitä, mitä elokuvan asioita tapahtuu omassa koulussamme.
  3. Keskustelkaa siitä, miten kouluväkivaltaa voitaisiin vähentää.
  4. Uskallatko sinä vastustaa koulussasi esiintyvää väkivaltaa?
  5. Miksi kouluväkivalta on tuhoisaa sen uhreille?

Luonteenpiirteistä

Seuraavassa jatketaan et6:ssa aloitettua luonteenpiirteiden käsittelyä.

Milgramin sähköshokkikoe

Milgamin kokeen koejärjestely

Monilla on taipumus tulkita sekä omaa että muiden ihmisten käytöstä erityisten henkilökohtaisten luonteenpiirteiden avulla sen sijaan, että käytöstä arvioitaisiin riittävästi tilanteen mukaan. Tätä kutsutaan todelliseksi piirrevirheeksi (fundamental attribution error, Suomessa käytetään myös käsitettä ”perusarviointivirhe”).

Tästä ovat esimerkkinä Milgramin (1963) sähköiskukokeen henkilöt. Kokeessa toisen koehenkilön piti esittää kysymyksiä toisessa huoneessa oleville henkilöille.

Jos vastaaja vastasi väärin tai ei vastannut mitään, hänelle annettiin sähköisku. Sähköiskut aloitettiin 15 voltista ja niitä lisättiin 15 volttia kerralla, korkein volttimäärä oli 450 volttia.

Vaihtovirran tappavuus

Voltti kuvaa sähköjännitettä. Esimerkiksi salamassa voi olla valtava sähköjännite. Suomessa verkkovirta on 220 -230 volttia ja riittää tappamaan ihmisen.

Laitteessa oli erilaisia otsikoita kuten
  1. ”Lievä shokki”,
  2. ”Kohtalainen shokki”,
  3. ”Vahva shokki”,
  4. ”Erittäin vahva shokki”,
  5. ”Ankara shokki”,
  6. ”Erittäin ankara shokki”,
  7. ”Vaara: Vakava shokki” ja ”XXX”.
300 voltin kohdalla vastaaja jyskytti kovasti seinää mutta ei vastannut mitään.

Tämä toistettiin 315 voltin kohdalla. Sen jälkeen toisesta huoneesta ei kuulunut mitään.

Kokeen järjestäjä painosti kokeen osallistujia

Kun kyselijä pyysi kokeen järjestäjältä neuvoa tai epäröi jatkaa, hänelle sanottiin

(1) ”Ole hyvä ja jatka.”
(2) ”Koe vaatii, että jatkat.”
(3) ”On ehdottoman tärkeää että jatkat.” ja
(4) ”Sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa.”

Vasta kun kysyjä näiden vastausten jälkeen kieltäytyi jatkamasta, hän sai lopettaa.

Kokeen järjestäjät olivat etukäteen arvelleet, että kysymysten esittäjät pysähtyisivät jonnekin 150 volttiin.

Kokeseen osallistujat tottelivat

Tosiasiassa eräässä tyypillisessä kokeessa kaikki 40 ohittivat tämän volttimäärän.

Viisi pysähtyi 300 volttiin, kun seinän takana metelöitiin.

Kun 315 voltissa metelöitiin lisää, neljä lopetti edellisten lisäksi.

Yksi pysähtyi 345 voltissa ja yksi 360 voltissa.

Kaikki muut 26, 65 % osallistujista, jatkoivat loppuun eli 450 volttiin asti.

Todellisuudessa sähköiskuja ei annettu, vaikka kyselijät niin luulivat tehtävän, sillä vastaajat olisivat saattaneet kuolla sähköiskuihin.

Olivatko eräät osallistujat luonnevikaisia?

Oliko 2/3 kokeeseen osallistujista luonnevikaisia?

Jos väitämme näin, syyllistymme todelliseen piirrevirheeseen (fundamental attribution error, Suomessa käytetään myös käsitettä ”perusarviointivirhe”).

Tavalliset käsitykset jostain asiasta eroavat usein tutkimuksen tuottamista käsityksistä. Esimerkiksi luonnon tutkijat saattavat käsittää tutkimansa ilmiöt eri tavalla kuin alaa tarkemmin tuntemattomat. Käsitykset esimerkiksi noidista ovat joskus olleet ja ovat joissakin paikoissa yhä täysin tosiasiain vastaisia.

Myös arviot toisten luonteenpiirteistä ovat varsin usein todellisuuden vastaisia. Vaikka monet luottavat siveyttä koskeviin sisäisiin oivalluksiinsa, ja vaikka monet tekevät ”tutkimusta” näistä sisäisistä oivalluksista, toiset, esimerkiksi seuraussiveyden kannattajat, pyrkivät pikemminkin arvostelemaan ja korjaaman näitä oivalluksia kuin yleistämään niistä.

Luonteenpiirteet eivät ole mielen sairauksia

Luonteenpiirteet eivät ole mielen sairauksia kuten skitsofrenia (jakomielitauti), mania (ylivireisyys) tai masennus. Ujous, onnellisuus tai surullisuus ei liioin ole luonteenpiirre.

Hyveet ja paheet

Sen sijaan ns. hyveet ja paheet kuten rohkeus, pelkuruus, rehellisyys, epärehellisyys, hyväntahtoisuus, pahantahtoisuus, ystävällisyys, epäystävällisyys, puheliaisuus jne. ovat luonteenpiirteitä. Jotta nämä olisivat luonteenpiirteitä, niiden oletetaan olevan melko pysyviä.

Luonteenpiirteiden oletetaan usein selittävän tekoja

Sitä, että eri ihmiset toimivat eri tilanteissa eri tavoin, ei voida selittää pelkillä luonteenpiirteillä. Erot käyttäytymisessä saattavat johtua pikemmin erilaisista tilanteista kuin erilaisista luonteenpiirteistä.

Erityisesti uskonnot ovat väittäneet, että siveellinen  kehitys vaatii hyveiden, esikuvien ja ”suurmiesten” tuntemista.

Jotkut viisaustieteilijät väittävät, että siveyttä voidaan tutkia aloittamalla hyveistä ja luonteenpiirteistä ja selittämällä siveys näiden käsitteiden avulla. Tutkittaessa, mitä tietyssä tilanteessa olisi tehtävä, näiden mielestä pitäisi miettiä, mitä hyväluonteinen eli hyveellinen ihminen tekisi siinä tilanteessa.

Hyveisiin perustuva siveystutkimus olettaa, että useimmilla ihmisillä on luonteenpiirteitä, että ihmiset eroavat luonteenpiirteiden suhteen ja että nämä erot selittävät heidän erilaista käyttäytymistään.

Virheellistä päättelyä

Monet sosiaalipsykologit ovat jo pitkään kiistäneet viisaustieteilijäin käsityksiä luonteenpiirteistä. Sosiaalipsykologit ovat lukuisin tutkimuksin osoittaneet, että tavalliset havaitsijat varsin usein virheellisesti päättelevät, että teot ovat seurausta luonteenpiirteistä eivätkä tilanteesta.

Tehtäviä

  1. Mistä johtui, että Milgramin kokeeseen osallistujat eivät itse ajatelleet seurauksia?
  2. Oletko joskus mennyt joukon mukana ajattelematta seurauksia?
  3. Onko sinua helppo suostutella?
  4. Onko sinua vaikea suostutella?
  5. Mikiä on oikea tasapaino joustavuuden ja jäykyyden välillä?

Auttamiskoe

Kertomus hyvästä samarialaisesta

Toisena esimerkkinä esitetään koe, joka perustuu Uuden testamentin kertomukseen hyvästä samarialaisesta.

Samarialaiset asuivat parituhatta vuotta sitten nykyisen Israelin pohjoisosassa, ja koska he eivät kuuluneet Juudan heimoon, he eivät olleet juutalaisia.

Juutalaiset pitivät itseään parempina kuin muut palestiinalaiset. Kertomuksen tausta on, että juutalaisia huonommat palestiinalaisetkin saattavat auttaa.

Itse kertomus on seuraava (Luukas 10:29–37):

29. Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"

30 Jeesus vastasi hänelle näin:

"Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin.

31 Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi.

32 Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi.

33 "Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli.

24 Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta.

35 Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.'

36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?"

37 Lainopettaja vastasi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin."

Koe, jossa koehenkilöiden oletettiin auttavan

Darley ja Batson (1973) järjestivät kokeen Princetonin jumaluusopillisen seminaarin (ulkomailla oppilaitos, jossa koulutetaan jonkin uskonnon työntekijöitä) opiskelijoille.

Jokaiselle kokelaalle ilmoitettiin, että heidän pitäisi pitää puhe, joka nauhoitetaan toisessa rakennuksessa.

Matkalla puhepaikalle koehenkilö kohtasi uhrin, joka oli lysähtänyt ovenpieleen. Kokeella tutkittiin, missä olosuhteissa kokeeseen osallistuja pysähtyisi auttamaan uhria.

Puolet opiskelijoista oli määrätty puhumaan hyvästä samarialaisesta.

Muille oli annettu jokin muu aihe.

Kokelaita painostettiin

Joillekin sanottiin, että he ovat myöhässä ja että heidän pitäisi kiirehtiä.

Joillekin sanottiin, että he juuri ja juuri ehtisivät nauhoitukseen.

Kokelaiden todellisuuskäsitys vaihteli

Kokelaat oli valittu siten, että heidän uskonnolliset ja siveelliset käsityksensä vaihtelivat.

Ainoa tekijä, mikä kokeessa erotti kokelaat toisistaan, oli se, kuinka kiire heillä oli.

Mitä tapahtui

Niistä, joilla ei ollut ollenkaan kiire, pysähtyi 63 %.

Niistä, joilla oli kohtalainen kiire, pysähtyi 45 %, ja niistä, joilla oli kova kiire, pysähtyi vain 10 %.

Sillä, olivatko kokelaat matkalla puhumaan hyvästä samarialaisesta, ei ollut merkitystä. Kokelaiden siveellisillä tai uskonnollisilla käsityksillä ei ollut vaikutusta asiaan.

Tavanomaiset tulkinnat Uuden testamentin kertomuksesta syyllistyvät todelliseen piirrevirheeseen eli perusarviointivirheeseen (fundamental attribution error) jättäen tilanteen liian vähälle huomiolle.

Tehtäviä

  1. Mitä sinä olet tehnyt, kun olet nähnyt jonkun makaavan jalkakäytävällä tai maalaistiellä?
  2. Mitä tapahtuu, jos aivan tavallinen juopunut jää pakkasella ulos makaamaan?
  3. Miksi siveellisillä käsityksillä ei ole välttämättä mitään vaikutusta kiireiseen ihmiseen?
  4. Miten kiirettä voitaisiin vähentää koulussa?
  5. Onko sinulla usein kiire?
  6. Mitä muita haittoja kiireestä aiheutuu?
  7. Mistä johtuu, että monet ovat nykyään kiireisiä?

Lisäesimerkkejä

Seuraavassa on muutamia lisäesimerkkejä.

Psykoanalyysin tehosta verrattuna sen puuttumiseen ei ole saatu näyttöä (Dawes, 1994), Rorschahin mustetahratestin tehosta ei ole saatu näyttöä (Nisebett & Ross 1980 sivut 93–97), työhönottohaastattelujen tehosta ei ole saatu näyttöä (Ross & Nisbett 1991 sivut 136–138).

Vahvistusharha

Ross ja Nisbet ehdottavat, että virheellä on jotain tekemistä sen kanssa, miten jokin hahmotetaan suhteessa taustaan.

Tapanamme on selittää asioita pikemmin toimijan kuin taustan perusteella. Kyseessä on vahvistusharha eli ilmiö, jossa omia käsityksiä painotetaan enemmän kuin muita tekijöitä.

Vahvistusharhan vaikutusten vähentämiseksi on pyritty kehittämään luotettavia menetelmiä.

Tutkimukset eivät tue hyve- ja paheoppia

Tutkimuksissa, joissa on selvitetty, onko ihmisillä sellaisia luonteenpiirteiden eroja kuin Aristoteleen hyve- ja paheoppi väittää, tulos on ollut, ettei sellaisia ihmisen havaintotarkkuuden rajoissa juuri ole (Ross ja Nisbett 1991 s. 95).

Esimerkiksi hetken mielijohteesta toimimisen, rehellisyyden, riippuvuuden jne. kohdalla keskimääräiset riippuvutta ilmaisevat mitat, korrelaatiokertoimet olivat luokkaa 0,1–0,2, mikä alkaa olla tavallisen ihmisen havaintokyvyn alarajan alapuolella.

Ennusteiden tekeminen näin heikkojen riippuvuuksien perusteella olisi pelkkää arvausta. Joissain yksityiskohdissa kuten puheliaisuudesta ruokapöydässä on löydetty korkeampia riippuvuuksia, mutta edes ruokapöydässä puheliaisuus ei riipu muusta puheliaisuudesta.

Tilanne ja muut ominaisuudet

Tämä ei tarkoita, etteivät eri ihmiset käyttäytyisi samoissa tilanteissa eri tavoin. Tämä tarkoittaa vain sitä, ettei yksittäisen ihmisen käyttäytyminen perustu joihinkin hyveisiin tai paheisiin vaan tilanteeseen ja hänen muihin ominaisuuksiinsa.

Mainittakoon, että ns. hyve-etiikasta on joitakin muunnelmia, jotka perustuvat yksittäisiin tilanteisiin eivätkä pysyviin luonteenpiirteisiin (Judith Jarvis Thomson, 1997, 1999).

Esimerkiksi rohkeus auttamisessa on aivan eri asia kuin rohkeus rikokseen ryhtymisessä.

Tehtäviä

  1. Miksi vain harvat ihmiset pystyvät toimimaan tehokkaasti uudenlaisissa tilanteissa?
  2. Miksi oman ajatussuunan tai puolueen ihmisiä pidetään luotettavampina kuin muita?
  3. Onko touhottamisesta hyötyä vaaratilanteissa?
  4. Pidetäänkö koulussasi ensiapukursseja?
  5. Mistä luonteenpiirteistä juoruavat oppeilaat juoruajat puhuvat?
  6. Ottakaa selvää, mistä asioista juoruilaaan opettajainhuoneissa.
  7. Mitä juoruja olet kuullut elämänkatsomustiedon opettajasta?

Tiilen heittämiskoe (Smith)

Adam Smith (1759) kertoo siitä, kuinka eri tavoin ihmiset suhtautuvat tiilen heittämiseen muurin yli. Jos mitään ei tapahdu, asiaan ei kiinnitetä huomiota, jos tiili tappaa jonkun, tilanne on aivan toinen. Periaatteessa kumpaankin tiilen heittämiseen pitäisi suhtautua samalla tavalla.

Jos sellaista kuin luonnetta ei ole juuri olemassa, sitä ei voida kasvattaa.

Jos asiat menevät huonosti, etsimme usein syyllistä. Perinpohjainen tilanteeseen perehtyminen lisäisi suvaitsevuutta.

Jos ymmärrämme, että kansalliset ja uskonnolliset yhteisöt muodostavat liittoutumia hyötyäkseen niistä ja tappavat ulkopuolisia hyötyäkseen siitä, voimme tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla hyveitä? Mitä?
  2. Onko sinulla paheita? Mitä?
  3. Onko sinulla oikeasti hyveitä ja paheita?
  4. Onko luokkatovereillasi oikeasti hyveitä ja paheita?
  5. Pitäisikö harkitsemattomia vaaratilanteita aiheuttaneita rangaista nykyistä ankarammin?

Lähteitä

Koska tämä aihepiiri on Suomessa outo opettajillekin, seuraavassa on lueteltu lähteet, joiden avulla opettajat voitat tutustua aiheeseen tarkemmin.

Alkuperäinen käsite

Fritz Heider, "Social Perception and Phenomenal Causality," Psychological Review, Vol. 51, 1944, pp. 358-374.

Edelleenkehittely

Fritz Heider, “The Psychology of Interpersonal Relations”, John Wiley & Sons, New York, 1958.

Todellinen luonteenpiirrevirhe (fundamental attribution error)

L. D. Ross, "The Intuitive Psychologist and His Shortcomings: Distortions in the Attribution Process," in Advances in Experimental Social Psychology, Vol. 10, Leonard Berkowitz (ed.), Academic Press, New York, 1977, pp. 173-220.

Milgramin säköiskukoe

Milgram, S. (1963). "Behavioral study of obedience." Journal of Abnormal and Social Psychology 67.

Darleyn ja Batsonin samarialaiskoe

Darley, J. M., & Batson, C. D. (1973). "`From Jerusalem to Jericho': A Study of Situational and Dispositional Variables in Helping Behavior," Journal of Personality and Social Psychology 27.

Viimeaikaista keskustelua

John Doris, “Lack of Character: Personality and Moral Behavior” (Cambridge University Press, 2002).

Gilbert Harman "Moral Philosophy Meets Social Psychology: Virtue Ethics and the Fundamental Attribution Error." In Proceedings of the Aristotelian Society 1998-99, 99, pp. 315-331.

Gilbert Harman, "Three Trends in Moral and Political Philosophy," Value Inquiry, 37.3 (2003), [published January 2004], pp. 415-25.

"The right and the good," Journal of Philosophy 94 (1997), 273-298; "Evaluatives and directives," Chapter 7 of Gilbert Harman and Judith Jarvis Thomson, Moral Relativism and Moral Objectivity (Cambridge, MA: Blackwell, 1996), pp. 125-154; "Goodness" and "Moral requirement," Tanner lectures, Princeton University, March 24-25, 1999.

Muita lähteitä

Dawes, R. M. (1994). House of Cards. New York: Free Press.

Nisbett, R. E., & Ross, L. (1980). Human Inference: Strategies and Shortcomings of Social Judgment. Englewood-Cliffs: Prentice-Hall.

Ross, L., and R. E., Nisbett (1991). “The Person and the Sutuation: Perspectives of Social Psychology.” New York: McGraw-Hill.

Smith, A. (1759). "Of the Influence of Fortune upon the Sentiments of Mankind, with regard to the Merit or Demerit of Actions." Theory of the Moral Sentiments, Part II, Section III.

Tietoisuus

Lähteitä

Dennett, Daniel C. 1999. Tietoisuuden selitys (Suom. Tiina Kartano.) Art house, painopaikka Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Cambridge Dictionary of Philosophy. 1999. Second Edition, Cambridge University Press, Cambridge, UK.

Mitä tietoisuus on?

Tietoisuuden olemus ja siihen läheisesti liittyvä tahdon vapaus ovat keskeisimpiä kysymyksiä aatteiden välisissä kiistoissa. Tajunta on peräisin aivojen tapahtumasarjoista.

Tajunta on hyvin henkilökohtainen ja yksilöllinen. Miten aivot, jotka ovat samaa ainesta kuin muukin osa ruumistamme, pystyvät synnyttämään niin rikkaita tietoisia kokemuksia ja tunteen elämästä, olemassaolosta. Miten niissä syntyy tuo uskomaton ilmiö: tietoisuus?

Olemme aina tietoisia jostakin. Mutta sen lisäksi meillä toimintoja joita emme tiedosta, jotka tapahtuvat itsestään.

Autolla ajoon, tenniksen pelaamisen, pianonsoittoon ym. liittyy monia osatoimintoja joihin ei tavallisesti keskitytä, mutta tarvittaessa voimme siirtää jonkin tällaisen toiminnon huomiomme kohteeksi ja keskittyä siihen.

Mitä aivoissa tapahtuu, kun tiedostamaton toiminta muuttuu tietoiseksi. Onko aivoissa jokin ohjauskeskus joka säätelee muita aivotoimintoja, päättää milloin toimintamme muuttuu tietoiseksi ja määrää mikä kulloinkin on tietoisuutemme kohteena?

Tehtäviä

  1. Kun kävelet, ajatteletko, että nyt laitat vasemman jalan oikean eteen ja oikean jalan vasemman eteen?
  2. Onko kävely tiedostamatonta vai tietoista toimintaa?
  3. Osaatko ajaa polkupyörällä? 
  4. Jos osaat, miten opit ajamaan polkupyörällä?
  5. Onko polkupyörällä ajo tietoista vai tiedostamatonta toimintaa?
  6. Muistela lapsuuttasi. Millaiset tapahtumat ovat jääneet mieleesi?
  7. Miksi juuri ne tapahtumat ovat jääneet mieleesi?

Onko aivoissa tajuntakeskus

Tähän on etsitty vastausta poikkeuksellisista aivoista.

Eräällä miehellä on lapsena sattuneen tapaturman seurauksena erikoiset aivot: ne jättävät pois tietoisuudesta kaiken mitä hänen oikeanpuoleinen näkökenttänsä sisältää.

Silmissä ei ole vikaa, mutta aivovaurion johdosta hänen kummankin silmän oikeanpuoleinen näkökenttä puuttuu.

Silmätutkimuksissa todettiin, että hänen aivonsa kuitenkin käsittelivät molempien puolien ärsykkeitä, vaikka hän ei niitä tiedostanut.

Kysymyksessä on ns. sokkonäkö, joka johtuu näkökuoren vauriosta. Onnettomuudessa vahingoittui vain pieni alue miehen takaraivossa. Jos tämän alueen vahingoittuminen vei häneltä tietoisen näkemisen, voisiko tietoisuuden keskus sijaita siellä?

Sokkonäkö

Sokkonäkö on tila, jossa ihminen vastaa näkemiinsä asioihin, olematta niistä tietoinen. Tämän osoittivat mm. kokeet, joissa miehelle näytettiin näkökentän oikealla puolella olevaa liikkuvaa valoa.

Hän ei nähnyt valoa, mutta osasi silti kertoa sen kulloisenkin liikesuunnan. "Aika outoa! En tiedä miten se tapahtuu" hän sanoi.

Tietoiseen näkemiseen osallistuu useita aivoalueita

Pelkästään näköärsykkeiden vastaanottaminen ei riitä. Niiden tiedostaminen vaatii jotain muuta. Siihen osallistuvat alueet ovat otsalohkossa.

On väitetty, että sieltä ovat peräisin tieto tajunnasta ja tietoisuudesta.

Jotkut ovat eri mieltä tajunnan sijainnista: Tajuntaa koskevan erityisen aivoalueen sijasta tietoisuuden tunne syntyy tavallisesta aivotoiminnasta.

Tehtäviä

  1. Millaisia tapahtumia ympärilläsi et huomaa?
  2. Millaisia tapahtumia huomaat?
  3. Millaisia ääniä ympärilläsi et huomaa?
  4. Jos ympärilläsi on musiikkia, jota et ole aikonut itse kuunnella, huomaatko muuta kuin sen, että ympärilläsi soi musiikkia.
  5. Oletko joskus muistanut asioita, joita luulit jo unohtaneesi?

Mistä tajunta syntyy

Tietoisuus syntyy siis aivojen sähköisestä toiminnasta. Mutta mikä määrää siitä, mitkä hermoyhteydet kulloinkin nousevat yli "taustakohinan"? Mihin aivojen ominaisuuksiin tai toimintoihin tajunta perustuu? Jos aivoissa ei ole erityistä tajunnan keskusta, tajunnan on synnyttävä tavallisesta aivotoiminnasta. Mutta miten?

Joidenkin mielestä aivoja voisi verrata tyynen järven pintaan sateella. Jokainen aivoärsyke on kuin sadepisara joka aiheuttaa laajenevan hermosolutoiminnan aallon, joka vähitellen vaimenee. Tiedostamme kulloinkin voimakkaimman aivotoiminnon.

Tietoisuus laajenee kuin laajeneva aalto. Mitä voimakkaampi tai merkityksellisempi ärsyke on, sitä enemmän hermosoluja toimii yhdessä. Tietoinen ajattelu ja tunteet ovat heijastusta siitä, mitä aivoissa kulloinkin tapahtuu.

Tehtäviä

  1. Millaiset ärsykkeet saavat mielenkiintosi viriämään?
  2. Millaista taustakohinaa on ympärilläsi, kun kävelet kaupungilla?
  3. Millaista taustakohinaa on ympärilläsi, kun kävelet keväisessä metsässä?

Mitä aivoissa tapahtuu kun taju menee

Vaikka nukutus on ollut käytössä vuosikymmenet, ei tiedetä miten se aiheuttaa tajuttomuuden.

Mielenkiintoista on nukutusaineiden vaikutuksen vaiheittaisuus: nukutusaineiden määrää säätelemällä voidaan vaikuttaa tajuttomuuden tasoon, kivuttomuudesta syvään uneen.

Leikkauspotilas voidaan tarvittaessa pitää puoliksi tajuissaan.

Mikä aiheuttaa tajunnan vähittäisen sammumisen?

Arvellaan, että nukutusaineet tukahduttavat ärsykkeen etenemistä, mikä ilmeisesti pysäyttää aaltorenkaan laajenemisen. Kun vähemmän aivosoluja on käytössä, tajunta sumenee.

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä tapahtuu kun nukut illalla.
  2. Millaisia unia näet?
  3. Mistä unet johtuvat?

Harhanäyt

Pieninä annoksina nukutusaineilla on samanlaisia vaikutuksia kuin monilla huumeilla.

Ketamiini vaikuttaa kaikkiin aisteihin ja aiheuttaa erilaisia harha-aistimuksia ja vääristyneitä kokemuksia. Kun koehenkilöiden aivotoimintaa on tutkittu harhanäkyjen aikana, niissä on havaittu vähäistä toiminnan muutosta aivojen etuosassa.

Tämä tapahtuu kuitenkin viiveellä, joten tällä menetelmällä ei voida nähdä mitä seurauksia tajunnalle on vähäisistä aivosolutoiminnan muutoksista.

Ketamiini häiritsee hermosolujen välistä viestintää. Joidenkin solujen viestintä salpautuu ja voi syntyä uusia yhteyksiä, joita ei normaalisti ole toiminnassa.

Tämä selittää sen, miten huumeen vaikutuksesta voi nähdä sellaista mitä ei todellisuudessa ole, tai kokea tekevänsä sellaista mikä ei ole mahdollista.

Eräs koehenkilö esimerkiksi kertoi näkö- ja kuuloaistimustensa liittyvän jotenkin yhteen, ikään kuin menevän toistensa sisään.

Toinen kertoi matkaavansa halki Linnunradan.

Normaalisti aistimukset hallitsevat aivoja aiheuttaen laajenevan hermosolutoiminnan aallon. Huumaava aine voi heikentää aistiärsykkeitä ja jättää aivot kehittyvien aaltojen armoille, jolloin syntyy aistiharhoja.

Tehtäviä

  1. Harhanäkyjä voi nähdä myös ilman alkoholia ja huumeita. Ota selvää siitä, millaisissa muissa tilanteissa ihminen näkee harhanäkyjä?
  2. Joskus et kuule, kun sinulle sanotaan jotain. Mistä tämä johtuu?
  3. Ota selvää, millaisissa tilanteissa esiintyy kuuloharhoja.

Mielenhallinta

Vanhastaan on tiedetty että tietoisuuden tilaan voidaan vaikuttaa lääkkeillä, piristeillä ja alkoholilla.

Tietoisuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa näitä ilmankin. Eräs keino, jota käyttävät erilaiset "fakiirit" ja sirkustemppujen tekijät torjuakseen kipua, on vahva keskittyminen johonkin muuhun kuin kipua aiheuttavaan kokemukseen.

Piikkimatolla makaava voi kuvitella olevansa ihan muualla, eikä tunne kipua.

Eräs sirkuksen "tikkatauluna" esiintyvä mies kertoi kuvittelevansa itsensä lämpimään uima-altaaseen. "En tunne kipua, koska tiedän, mitä odottaa, mutta jos isken varpaani pöydänkulmaan, niin älähdän, koska en osaa odottaa kipua ja kuvitella itseäni uima-altaaseen."

Ehkä voimakas keskittyminen saa aikaan sen että suurin osa aivosoluista keskittyy tuohon uima-allastuntemukseen ja nuo kytkennät ovat niin voimakkaita että salpaavat kilpailevat kipuärsykkeet.

Tehtäviä

  1. Osaatko pakottaa itsesi tekemään jotain, vaikka mielesi tekisi tehdä jotain aivan muuta?
  2. Mitkä eri asiat voivat aiheuttaa kipuaistimuksia?
  3. Ota selvää, mitä erilaisia keinoja kivunhallinnassa käytetään.

Mikä käynnistää ajatuksen

Tietoisuuden synnyttävät aivotoiminnot tapahtuvat tavallisissa aivosoluissa. Ne syntyvät suoraan alitajuisesta toiminnasta ja ovat ratkaisevia sille, mitä on olla ihminen.

Ajatukset ja toiminta käynnistyvät tiedostamatta. Ajatus syntyy tiedostamatta ja tulee lopulta tietoisuuteen.

Tutkittaessa aivoleikkauspotilaita jotka olivat hereillä leikkauksen aikana ja havaittiin, että potilaat tunsivat aivoihin annetut sähköärsykkeet vasta hetken kuluttua niiden antamisesta.

Kokemus ei ole tosiaikaista (ajantasaista)

Tämä merkitsee sitä, että kokemus ei ole tosiaikaista. Tietoisuuteen kokemus tulee noin puolen sekunnin viiveellä.

Tietoinen kokemus vaatii aivoilta suuren määrän työtä, joten ei ole ihme että elämme puoli sekuntia jäljessä.

Tästä voidaan nähdä nopeampien, alitajuisten toimintojen tarpeellisuus; jos autoilija ei hätätilanteessa vaistomaisesti paina jarrua, voi olla myöhäistä tehdä sitä enää tietoisesti. Näiden tutkimusten pohjalta voidaan kyseenalaistaa ihmisen vapaan tahto.

Tehtäviä

  1. Miten on mahdollista, että jotkut saavat kiinni juuri katosta putoavan lampun?
  2. Missä tilanteissa olet mielestäsi liian hidas?
  3. Ota selvää, mitä johtuu, että ihmisen aivot toimivat paljon paljon hitaammin ja epätäsmällisemmoin kuin tämä tietokone.

Käynnistyvätkö aivot itse

Käynnistyvätkö aivot itse, vai käynnistetäänkö ne? Tahdonalaisista toiminnoista ja vapaasta tahdosta ajatellaan, että kun tahdotaan tehdä jotakin, niin silloin vain käsketään aivoja.

Vapaan tahdon ongelma

Voidaan päätellä että aivot alkavat valmistella toimintaa, esim. napin painallusta, ennen kuin tietoinen päätös siitä syntyy.

Tässä on ongelma tahdonalaisuuden kannalta. Onko tietoinen päätös siis harha jos aivot päättävät asiasta ennen kuin tiedostamme sitä?

Ovatko tietoisuus ja vapaa tahto vain seurannaisvaikutus?

Jos kaikki lähtee alitajunnasta, onko meillä mitään vapautta, vai olemmeko vain koneita joiden toiminta perustuu aivojen mekaniikkaan?

Olemme biologisia koneita

Kyllä me olemme biologisia koneita. Jos ajatellaan konetta toimivana järjestelmänä, niin tietenkin aivot ovat kone, kuten koko ruumis.

Ei se silti todista, ettei meillä olisi vapaata tahtoa.

Kysymys on nimittäin tietoisista koneista. Päätös ja toiminta edellyttävät vapautta. Ravintolassa, kun tarjoilija kysyy tilausta, ei silloin voi sanoa, että kaikki on jo ennalta päätetty.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoitetaan vapaalla tahdolla?
  2. Teetko valintoja nopeasti vai harkiten?
  3. Missä tilanteissa tarvitaan nopeutta ja missä rauhallista harkintaa?

Syntyykö tietoisuus vasemmassa aivopuoliskossa

Eräällä miehellä on halkaistut aivot. Vaikean kaatumataudin vuoksi aivopuoliskoja yhdistävät 50 miljoonaa hermosyytä erotettiin.

Tämä toimenpide estää lähes kaikkien aistiärsykkeiden siirtymisen aivopuoliskosta toiseen. Näiden erikoisten aivojensa vuoksi Joe on oivallinen kohde aivotutkijoille.

Tutkimuksissa on todettu, että vaikka mies ei näe näyttöruudun vasemmalla puolella olevia sanoja, hän osaa kuitenkin piirtää sanaa vastaavan kuvan.

Hän saattoi myös yhdistää sanat: Kun toisella puolella luki lasi ja toisella tiima, hän piirsi tiimalasin huolimatta siitä, ettei tiennyt näkevänsä molempia sanoja.

Koska puhetta käsittelevät aivoalueet ovat vasemmalla, on ajateltu myös tietoisuuden olevan vasemmalla.

Jotkut ajattelevat, että vasen puolisko on kiinnostava tiedostamiskone. Siinä on ongelmanratkaisuvalmiudet, puhe ja kieli.

Aivojen halkaisu ei ole juuri vaikuttanut miehen elämään. Hänen luonteensa ja harrastuksensa ovat säilyneet. Hän oli kokolailla sama ihminen kuin ennenkin

Leikkaus ei vaikuttanut haitallisesti, pelkästään auttoi.

Jos tietoisuus itsestä olisi lähtöisin molemmista aivopuoliskoista, Joen pitäisi tuntea itsensä erilaiseksi kuin ennen leikkausta.

Tämän perusteella on esitetty, että tajunta on peräisin vain toiselta aivopuoliskolta. Ja koska tajunta eli sisäiset ajatukset ovat sanoja, ne tulevat vasemmalta. On ajateltu, että oikean puolen vaikutus on hyvin mitätöntä.

Tunne vapaasta tahdosta

Vasemman aivopuoliskon on ajateltu selittävän myös tunteen vapaasta tahdosta.

Tunne tietoisesta mielen hallinnasta on vain vasemman aivopuoliskon harha.

On pakko olla niin, että suuri osa tietoisesta toiminnastamme on tiedostamatta säädeltyä.

Meihin vaikuttavat ulkoiset ärsykkeet. Vastaamme kuulo-, näkö- ja kosketusärsykkeisiin. Kaikki vain tapahtuu tiedostamatta Tiedolliset toiminnot tapahtuvat kaikki samoin.

Tiedostamme tärkeitä asioita

Toisten mielestä halkaistujen aivojen tutkiminen ei osoita että tajunta on peräisin vain toisesta aivopuoliskosta. Eikä tämä tutkimus vie meitä yhtään lähemmäksi tietoa siitä, miten tajunta syntyy aivosoluissa.

Tietoiset ajatukset ja tunteet ovat heijastusta alati vaihtelevasta aivotoiminnasta.

Tiedostamme kulloinkin tärkeimmän seikan.

Toiset ovat eri mieltä

Toisen käsityksen mukaan aivoissa ei ole tajunnan keskusta vaan tajunta on koko aivojen yleistila.

Vaikka tajunta voi tuntua erityiseltä, se syntyy aivan samoin kuin alitajuinen toiminta. Ehkä emme vielä ymmärrä, miten tietoisuus syntyy, mutta se hyväksytään aineelliseksi todellisuudeksi.

Mitä aivojen toiminnasta sitten selviääkin, meistä jokainen elää omien aivojensa sisäisessä maailmassa. Tutkimus ei vaikuta siihen, miltä tuntuu olla ainutlaatuinen, yksilöllinen ihmisolento.

Daniel C. Dennett on sanonut: "Kasveilla ja alemmilla eläimillä ei myönnetä olevan minuutta, mutta ihmisen kohdalla asian uskotaan olevan toisen… (kysytään) miten minuus olisi näkökanta, jonka jokin koneisto saa aikaan? Sitä se kuitenkin on. Tietoisuus on pelkkä ruumiin yksilöllinen käsitys."

Tehtäviä

  1. Onko koirilla ja kissoilla tietoisuus?
  2. Miten koirat ja kissat tekevät valintoja?
  3. Miten koirat ja kissat ilmaisevat sen, että ne haluavat jotain?
  4. Miten koirat ja kissat ilmaisevat sen, että ne ovat tyytyväisiä?
  5. Onko mahdollista, että ihmislaumaan tottunut eläin tuntisi olevansa ihminen?

Daniel C. Dennettin käsitys tietoisuudesta

Seuraava osio on hieman vaikea, mutta on parempi lukea vaikeaa tekstiä kuin sellaista tekstiä, mikä ei ole totta. Jotkin asiat ovat vaikeita, eikä sille mahda mitään. Myös vaikeat asiat voivat olla tärkeitä.

Mitä tietoisuus on

Dennett ehdottaa, ettei mitään eräiden ajattelijain vaatiman ymmärtäjän tapaista ole ja että tietoisuus ei ole kiinteä ja jatkuva, kuten olemme tottuneet ajattelemaan.

Sen sijaan tietoisuus perustuu aivojemme eri toimintojen yhteisvaikutukseen - ei kuitenkaan niin, että ne synnyttäisivät jonkinlaisen tietoisuuden kokonaisuuden, vaan niin, että jokainen toiminto tekee vain osansa, tietoisen kokemuksen jonkin piirteen.

Missään ei ole teatteria, jossa nämä kaikki tuotaisiin yhteen sisäisen silmän tai teatteriyleisön katseltavaksi.

Tällä tavalla toimivien aivojen (tai yhtä hyvin koneen) kaikki osat sisältävät hieman (mutta vain hieman) "tietoisuutta", ja yhdessä ne luovat ikään kuin tarinan yhdestä yhtenäisestä tietoisuudesta.

Minuuden yhtenäisyys

Minuutemme yhtenäisyys syntyy siis vasta tarinassa, jota itsellemme kerromme.

Tarinamme sepittyvät, mutta enimmäkseen me emme sepitä niitä, ne sepittävät meidät. Ihmisen tietoisuus ja kerronnallinen minuus on niiden tuote, ei niiden lähde.

Kerronnalliset nauhat tai virrat tulevat julki ikään kuin yksittäisestä lähteestä […]. Ne nimittäin vaikuttavat yleisöönsä rohkaisemalla sitä olettamaan, että on olemassa yhtenäinen toimija (agentti) […], tarinan kerronnallisen painovoiman keskipiste. (Dennett 1999, s. 465)

Minä

"Minä" on siis vain eräänlainen "kerronnallisen painovoiman keskipiste". Se syntyy, kun aivojemme eri tapahtumien luomat pienet "juonen kehitelmät" siirtyvät useiden niitä edelleen kehittelevien tapahtumien läpi ja viimein "tulostuvat" puheena (ääneen tai hiljaa itselleen puhumisena), tai muuna ilmaisuna.

Näitä "kerronnallisia nauhoja" aivojen eri osat kehittelevät kuitenkin useita yhtä aikaa kuin rinnakkaistietokone, ei vain yhtä kerrallaan, kuten peräkkäistoimintaa käyttävä vanhanaikainen tavallinen henkilökohtainen tietokone.

Tuotetusta "tarinasta" syntyy monia eri vedoksia (aivan kuin kirjailijaltakin), jotka saattavat korvata toisiaan ilmaistuksi tulemisensa jälkeen. Tästä syystä Dennett käyttääkin tietoisuusajattelustaan nimeä "monivedosmalli".

Monivedosmalli

Monivedosmallin mukaan kaikki havaintomuodot - todellakin kaikki ajattelun tai mielen toiminnan muodot - suoritetaan aivoissa rinnakkaisina, moniraitaisina aistisyötteitä tulkitsevina ja työstävinä tapahtumasarjoina. Hermojärjestelmään tuleva informaatio on jatkuvasti ikään kuin toimitustyön ja korjailun alla. (Dennett 1999, s. 121–159)

Näköärsykkeet saavat liikkeelle tapahtumaketjuja aivokuorella, ja näistä syntyy asteittain yhä enemmän tarkentuvaa erottumista. Eri hetkinä ja eri paikoissa tehdään monenlaisia "päätöksiä" tai "arvioita"; kirjaimellisemmin sanoen aivojen osat saadaan menemään tiloihin, jotka erottelevat eri piirteitä, kuten esimerkiksi ensin pelkkä ärsykkeen käynnistyminen, sitten sijainti, sitten muoto, myöhemmin väri […].

Jotkut näistä hajautetuista sisällöllisistä tiloista nopeasti hiipuvat pois jättämättä sen koommin jälkiä. Toiset taas jättävät jälkensä myöhempiin kokemuksista ja muistoista kertoviin ilmauksiin, eräänlaiseen merkitykselliseen valmiuteen ja muunlaiseen havaintovalmiuteen, tunnetiloihin, käyttäytymistaipumuksiin ja niin edelleen. (Dennett 1999, s. 156)

Tehtäviä

  1. Eräs poliitikko sanoi, että hän ehtisi tehdä enemmän töitä, jos hänellä olisi neljä kättä. Neljä kättä ei ole mahdotonta, sillä nelikätisiä ihmisiä on todella syntynyt. Pystyisikö nelikätinen ihminen todella tekemään enemmän töitä kuin kaksikätinen?
  2. Osaatko sinä tehdä kahta asiaa yhtä aikaa? Miten se on mahdollista?
  3. Rasittuvatko ihmisen aivot monen asian samanaikaisesta tekemisestä?

Erikoistuneet aivojen alueet

Aivoissa on alueita, jotka ovat "erikoistuneet" johonkin tiettyyn toimintaan, kuten aistisyötteiden vastaanottoon.

Kun ne alkavat toimia, niistä voi alkaa toiminnan leviäminen, joka leviää läpi aivokuoren. Tässä toiminnassa syntyy "kerronnallisia ketjuja" ja niiden korjailua.

Käsitys perustuu tiedon rinnakkaiskäsittelyyn. Rinnakaskäsittelyn verkko on rinnakkaistietokone, jossa suorittimia on tavallisen henkilökohtaisen tietokoneen yhden kappaleen sijastauseita rinnakkain ja peräkkäin, hieman samoin kuin solmut kalastusverkossa. Rakenne on keksitty matkimalla aivosolujen yhteyksiä (synapseja) (Dennett 1999, s. 302).

Tätä kirjoitetaan monisuoritintietokoneella.

Aivot ovat verkko

Rinnakkaiskäsittelyn lähtökohtana on, että tiedon käsittely aivoissa perustuu hermosolujen välisiin yhteyksiin. […] Solmujen tilaa voi kuvata lukuarvoilla, ja kunkin solmun lähettämä viesti määräytyy solmuun tulevien viestien arvoista. Kullakin yhteydellä on oma painoarvonsa, joten yhteyden lähettämän viestin arvo on solmun lähettämä arvo kerrottuna yhteyden painolla.

Verkkoon siis viedään jokin syöte, ja verkko antaa vasteen kullekin syötteelle. Tällaisen verkon voi opettaa yhdistämään syötteitä ja vasteita. […]

Alkutilanteessa syöte on nolla. Ja syötepuolen solmut lähettävät satunnaisesti annettua alkutilaa. […] Verkossa on pelkkää kohinaa.

Oppivat verkot

Verkkoa "opetetaan" tunnistamaan syötteet muuttamalla yhteyspainojen yhdistelmiä, kunnes se tuottaa oikeasta syötteestä oikeanlaisen vasteen.

Sama yhdistelmä voi eri syötteillä tuottaa monia erilaisia vasteita, eikä verkon kykyä liittää syötteet ja vasteet voi mistään havaita, muulloin kun verkon ollessa asianomaisessa tilassa.

Näin siis aivoissa syötteenä voi toimia vaikka näköhavainto ja vasteena silmän liikuttaminen.

Koska aivosolut ja hermosolut yleensäkin, aivan kuten myös rinnakkaisen verkon solmut "laukeavat", lähettävät alkutilaa tavallisesti ilman "syötettä" satunnaisin aikavälein, saattaisi se joskus saada aikaan laajempia toimintoja ja siis harhailevia ajatuksen poikasia.

Erityisesti ne innostuvat ilmeisesti silloin, jos ne eivät saakaan informaatiota, vaikka ovat tottuneet sitä saamaan (esimerkiksi näköalueen aivosolut silmien ollessa kiinni, vaikkapa mietiskely-yrityksen aikana).

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä ovat tietokoneiden neuroverkko-ohjelmat.
  2. Mitä niillä tehdään?
  3. Ota selvää, miten monta rinnakkaista suoritinta on maailman nopeimmassa tietokoneessa.

Harha-aistimukset

Tähän viittaavat harha-aistimuskokemukset. Ne näyttävät johtuvan pitkälti siitä, että aivojen "tiedon nälkä" ei tule tyydytetyksi (Dennett 1999, s. 27-28).

Aivojamme ja mieliämme ei tietenkään ole joku tutkija säätänyt, kuten rinnakkaisverkkoa, vaan ne ovat muovautuneet eliöiden kehityksen, oman oppimisen, sekä yhteisössä tapahtuneen kehityksen myötä.

Itse järjestyvät verkot ovat uusi suuntaus, jossa ympäristön vaikutuksen avulla muovautuvia verkkoja ei tarvitse säätää "sisältä käsin", kuten yllä käytetyssä mallissa, vaan ne säätävät itsensä "kokemustensa" perusteella.

Aivojen tehtävä

Toimivat aivot sitten minkä aineellisen ratkaisun mukaisesti tahansa, Dennettin mielestä niiden tehtävä on silti sama: ne mahdollistavat näennäiskoneet, eli aineellista toteutusta ylemmällä tasolla toimivat "loogiset" (tai toiminnalliset) koneistot, aivan kuten tavallisen tietokoneen samana pysyvä "rauta" (suoritin, kiintolevy, yms.) mahdollistaa siinä toimivat näennäiskoneet (kuten tietokoneohjelmat), jotka toteuttavat mitä erilaisimpia asioita saman, muuttumattomana pysyvän rakenteen "päällä" (laitteistoa ei tarvitse vaihtaa, riittää että vaihtaa ohjelmaa) (Dennett 1999, s. 237–239).

Ihmisen tietoisuus on itsessään valtava yhdistelmä meemejä (kulttuuriperintötekijöitä tai tarkkaan ottaen meemien vaikutuksia aivoissa), ja tätä voidaan parhaiten ymmärtää […] näennäiskoneen toimintana. (Dennett 1999, s. 237)

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä tarkoittaa tekoäly eli keinoäly.
  2. Mihin sitä käytetään?
  3. Ota selvää, osaavatko tietokoneet tehdä loogisia päätelmiä.

Meemit

Mikä meemi on?

Meemi (meme) on eläintieteilijä Richard Dawkinsin (kirjassa The Selfish Gene, 1976) käyttöönottama käsite, jota etenkin Susan Blackmore (The Meme Machine, 1999) kannattaa.

Sana "meemi" on väännös sanasta "geeni". Kun geeni tarkoittaa ihmisen jokaisessa solussa olevia perintätekijöitä, meemi tarkoittaa helposti leviäviä ajatuksia, "mielen viruksia".

Meemi on oikeastaan aineellisen todellisuuskäsityksen tapa välttää puhumista ajatuksista ja mielestä. ”Meemi” on lähes täysin samanlainen kuin ”ajatus”, jos jälkimmäiseen ei liitetä uskonnollista merkitystä.

Se tarkoittaa mitä tahansa sanaa, sävelmää, sanontaa, käsitettä tai vastaavaa mielen sisältöä, joka leviää varsin paljon kuten perintötekijät (geenit).

Ne lisääntyvät vietintäyteyksissä (mukaan lukien passiivisen TV:n katsomisen) ja "elävät" aivoissamme, painettuna kirjoituksena ja kuvina, sähköisinä viesteinä, tai millä tahansa muulla kuviteltavissa olevalla tavalla, jolla informaatio voi säilyä.

Kun vaikkapa kuulemme jonkun viheltelevän tarttuvaa sävelmää, tämä sävel kopioituu aivoihimme niiden käyttämällä tallennusmenetelmällä (ilmeisesti tiettyinä yhteyksien syntymisinä tai vahvistumisina).

Synnytämme uusia meemejä aivoissamme kun meemi muuntuu, kopioituu alun perinkin väärin, yhdistyy toisten meemien kanssa tai vaikkapa tuhoutuu eli unohtuu osittain, mutta meemi tuhoutuu vasta kun sen viimeinen kantaja kuolee tai unohtaa sen.

Syvimmillään meemiä voi siis kuvata aineellisen todellisuuskäsityksen käsitteillä (aivosolujen yhteyksinä tai niiden painotuksina ja niin edelleen), vaikka se muuten ilmeisesti vastaa niitä hankalan mutkikkaita käsitteitä, joita olemme tottuneet käyttämään, kuten vaikkapa "ajatus".

Meemien leviäminen sai (Dennettin mukaan) aikaan tietoisuuden synnyn, kun ne muodostivat "kolmannessa kehitystapahtumassa" aivoihimme näennäiskoneen, jota nyt kutsumme tietoisuudeksi (Dennett 1999, s. 226–236).

Onko meemejä olemassa

Onko olemassa helposti leviäviä ajatuksia, sanontoja, sananlaskuja, sävelmiä jne.

Kyllä niiä on olemassa.

Ne, jotka väittävät, ettei meemejä ole olemassa, haluavat estää meemeistä puhumisen joistain aattellisista syistä. He siis vastustavat eräistä asioista puhumista.

Itse ja ulkomaailma

"Minuus" ei Dennettille ole, kuten yllä huomasimme, sellainen kokonaisuus, joksi itsemme (yleensä) koemme.

Minuudella, kuten tietoisuudellakin on biologinen perusta: sen perustavin muoto on erottelu itsen ja ulkomaailman välillä; ilman tätä erottelua eliö saattaisi syödä huomaamattaan itsensä.

Pelkkä biologia ei selitä ihmisen minuutta, sillä me elämme yhteistoiminnassa miljoonien bakteerien ja pieneliöiden kanssa. Lisäksi käytämme vaatteita, kuten etanat kuoriaan.

Voimme tavallaan pitää esinettä (kuten miekkaa tai jopa autoa) osana itseämme. Minuus syntyy vasta kerronnallisena painopisteenä, jonka eliö luo itselleen helpottaakseen selviämistään (Dennett 1999, s.460–466).

Tutkavertaus

Rannikkovartioston tutkaa käyttävä veneilijä suunnistaa ja tunnistaa veneensä näytöltään vertaamalla tutkapisteen liikkeitä veneellään tekemiinsä liikkeisiin (joita tekemällä hän erottautuu muista tutkapisteistä). Dennett kirjoittaa:

Me siis näin rakennamme itseämme määrittelevän tarinan, joka on järjestynyt eräänlaisen itse-esityksemme perustutkapisteen ympärille […].

Tutkapiste ei tietenkään ole minuus, vaan se on minuuden esitys (eikä näytön tutkapiste saaresta ole saari - se on saaren esitys).

Mikä tekee yhdestä tutkapisteestä minä - pisteen ja toisesta tutkapisteestä vain hän - tai se - pisteen ei ole se miltä piste näyttää, vaan se mihin sitä käytetään.

Se kerää ja järjestää informaation aiheesta minä […]. (Dennett 1999, s. 477)

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa informaatio?
  2. Autolla ajaminen tapahtuu pääasiassa tiedostamatta. Mitä asioita koululaiset tekevät tiedostamatta?
  3. Miten aivojen toimintaa voidaan nykyään tutkia?
  4. Ottakaa esimerkiksi Internetillä selvää, mitä tehtäviä ihmisen aivojen eri osat suorittavat?
  5. Millä tavalla ihmisen aivojen toiminta eroaa vanhanaikaisen kotitietokoneen toiminnasta?
  6. Ottakaa selvää esimerkiksi Internetillä, tapahtuvatko jotkin toiminnot vain toisessa aivopuoliskossa.
  7. Mitä tarkoittaa ”minä”?
  8. Mikä on aivojen tehtävä?
  9. Mitä ovat meemit?
  10. Millaisia meemejä on koululaisilla?
  11. Keksikää uusi meemi ja pankaa se liikkeelle.
  12. Miten erotamme itsemme ja ulkomaailman?
  13. Miten aivojen eri osat voivat toimia yhteistoiminnassa?

Perustuslaki 

Mikä Suomen kansalaisia sitoo

Riippuvuuksia on monenlaisia

Ihminen on riippuvainen perheestään, tuttavistaan ja ystävistään, yhteisöstä, jossa hän elää ja loppujen lopuksi melkein kaikesta siitä, mitä maapallolla tapahtuu.

Suomen kansalaisen riippuvuudet

Suomen kansalaisen riippuvuuksiin vaikuttavat hyvin monet asiat, mm. Suomen hyväksymät sopimukset, Suomen perustuslaki sekä Suomen lainsäädäntö ja hallinnolliset käytännöt.

Kansainväliset sopimukset

Jopa kansainväliset sopimukset ovat sovitteluratkaisuja, ja läheskään kaikki maailman valtiot eivät ole hyväksyneet näitä sopimuksia.

Esimerkiksi islamilaista oikeutta noudattavat maat eivät ole hyväksyneet YK:n Ihmisoikeuksien julistusta ja siihen perustuvaa Yleissopimusta kansalais- ja poliittisista oikeuksista.

Tuskin mikään niistä valtioista, jotka ovat hyväksyneet kansainväliset sopimukset, noudattaa niitä kovin hyvin.

Myös Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeuksista

Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeusasioista.

Suomi on muuttanut mm. koulujen käytäntöjä sen jälkeen, kun tämän kirjoittaja teki uskonnottomien kohtelusta Suomen kouluissa kantelun YK:n Genevessä toimivalle Ihmisoikeustoimikunnalle.

Uskonnottomat opettajat ja oppilaat saivat vapautuksen silloisiin uskonnollisiin aamuhartauksiin (lukio) ja päivänavauksiin osallistumisesta.

Silloinen uskontojen historia ja siveysoppi muutettiin yhdessä yössä puolikristillisestä puolueettomaksi.

Silloisen pääministeri Kalevi Sorsan ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Mikko Ekorren avustuksella tämän kirjoittaja sai aikaan Suomeen uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitetun elämänkatsomustiedon opetuksen.

Jos nämä asiat eivät ole koulussasi uskonnottomia tyydyttävässä kunnossa, koulussasi rikotaan sekä Suomen lakeja että kansainvälisiä sopimuksia.

Kansainväliset sopimukset ovat kaikkein sitovimpia

Suomen kansainväliset sopimukset sitovat Suomea vahvemmin kuin Suomen omat lait. Suomen laeista perustuslaki sitoo suomalaisia vahvemmin kuin tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädetyt lait.

Perustuslaki on sitovampi kuin tavalliset lait

Myös perustuslaki on eduskunnassa syntynyt sivitteluratkaisu. Se vastaa tämän hetken poliittisia voimasuhteita, ja meillä on oikeus olla eri mieltä myös perustuslain sisällöstä.

Perustuslaki on ihmisten tekemä ja se vastaa nykyisten vallanpitäjien käsitystä siitä, millainen perustuslain pitää olla.

Myös perustuslait muuttuvat ajan kuluessa.

Seuraavassa tarkastellaan Suomen perustuslain määrittelemiä kansalaisoikeuksia.

Perustuslain 2. luku: Perusoikeudet

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.

Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin.

Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.

Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan.

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä.

Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus.

Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

13 § Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus.

Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.

Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

14 § Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä.

Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään.

Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.

Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.

Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla.

Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

23 § Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.

Tehtäviä

  1. Mitkä perusoikeuksista koskevat koululaisia?
  2. Noudatetaanko koulussamme perusoikeuksia?
  3. Mitkä perusoikeuksista koskevat uskonnottomia?
  4. Noudatetaanko koulussamme uskonnottomien perusoikeuksia?
  5. Mitä tarkoittaa perustuslain kohta ”Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.”?
  6. Noudatetaanko tätä perustuslain kohtaa koulussamme?
  7. Keskustelkaa siitä, miten hyvin perustuslakia noudatetaan kunnassamme.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

Kansalaisuus ja kansanvallan perusperiaatteet

Monet yhteiskunnalliset, kansalais- ja sosiaaliset oikeudet kuuluvat kansalaisuuteen.

Vähemmistöjen oikeudet

Perustuslakeihin on usein kirjattu myös vähemmistöjen oikeudet.

Oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisuuteen kuuluu sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on Suomessa kansalaisoikeus.

Kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet

Eräät oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa koko EU:ssa (Euroopan unionissa).

Yhteiskunnalliset oikeudet

Yhteiskunnallisia oikeuksia ovat mm. äänioikeus, ilmaisu-, paino- ja kokoontumisvapaus.

Ilmaisu ja painovapaus merkitsevät sitä, että Suomessa ei ole ennakkosensuuria.

Kokoontumisavapaus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mielenosoituksen pitämiseen ei tarvita minkäänlaista lupaa. Riittää, että poliisille on tehty ennakkoilmoitus.

Lait tarkentavat kansalaisoikeuksia

Kansalaisoikeuksia tarkentavat mm. perhettä, avioliittoa, lastenhoitoa, jälkisäädöksiä eli testementteja käsittelevät lait.

Sosiaaliset oikeudet

Sosiaaliset oikeudet käsittelevät kansalaisten oikeutta apuun, esimerkiksi lastenhoitoon, työttömyysturvaan, sosiaaliapuun ja eläkkeisiin.

Kuluttajan oikeudet

Sosiaalilainsäädäntö käsittelee myös kuluttajan oikeuksia, hintoja, maksutapoja, vahinkovakuutuksia, eläkevakuutuksia, velkaneuvontaa ja tuotetietoa.

Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen

Oikeudenmukaisuutta toteutetaan lainsäädännöllä, yksilöiden, ryhmien ja järjestöjen yhteisymmärruksellä. Oikeudenmukaisuus edellyttää, että lait ovat inhimillisiä ja että ne tasapainottavat oikein vapautta ja järjestystä.

Tasa-arvon toteuttaminen

Tasa-arvoa toteutetaan mm. siten, että laki on sama kaikille.

Taloudellista tasa-arvoa ei Suomessa ole.

Koulutuksellinen tasa-arvo heikkenee, jos toisen asteen ja korkeakoulukoulutuksessa aletaan peria lukukausimaksuja ja jos opintotukea heikennetään.

Yhteisvastuu

Yhteisvastuu merkitsee sitä, että vahvemmat auttavat heikompia mm. maksamalla veroja, joilla kustannetaan vammaisten, sairaiden, lasten, vanhusten jne. hyvinvointi ja toimeentulo.

Ihmisarvo

Ihmisarvoon kuulu mm., että kansalaista palvellaan hänen äidinkielellään, että häntä ymmärretään ja autetaan, ettei häntä pakoteta eikä loukata, ja että häntä palvellaan asianmukaisen nopeasti ja kohteliaasti.

Turvallisuus

Turvallisuuteen kuuluu se, että kansalainen voi liikkua vapaasti ilman että kukaan uhkaa häntä millään perusteella kuten ulkomuodon, vaatetuksen, mielipiteiden jne. vuoksi.

Kansainvälisellä tasolla turvallisuus on rauhaa ja hyviä naapuruussuhteita.

Vapaus on vapautta jostain

Vapaus on aina vapautta jostain. Esimerkiksi mielipiteen ja vakaumuksenvapaus, sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat tärkeitä vapauksia.

Oikeus on oikeutta johonkin

Oikeus on aina oikeutta johonkin. Esimekiksi sairastuneella, lapsella ja vanhuksella on oikeus saada asianmukaista hoitoa.

Jos FETOn väki puhuu positiivisista (myönteisistä) ja negatiivisista (kielteisistä) vapauksista, käskekää heidän kysyä asiaa sitä tutkivalta filosofi Janne Vainiolta (Janne Vainio janne.vainio@helsinki.fi).

Tehtäviä

  1. Tutkikaa, onko Suomen perustuslakeihin kirjattu jumalankieltäjien eli ateistien oikeudet.
  2. Tutkikaa, onko jumalankieltäjillä eli ateisteilla koululakien mukaan samat oikeudet kuin evankelis-luterilaisilla kristityillä.
  3. Tutkikaa, onko Suomessa vapaus olla jumalankieltäjä eli ateisti.
  4. Tutkikaa, mitä tarkoittavat suora ja epäsuora kansanvalta.
  5. Tutkikaa, millä tavalla Yhdistyneet kansakunnat valvovat kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista.
  6. Pohtikaa, millä tavoin yhteiskuntaa voidaan muuttaa.
  7. Millainen on sinun ihanneyhteiskuntasi?

Ympäristösiveys: Melusaaste

Mitä melu on

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Melun voimakkuus ilmoitetaan desibeleinä. Melu on yleisimpiä haittoja.

Miten eri ihmiset kokevat melun

Eri ihmiset häiriintyvät erilaisesta melusta. Monet sietävät melkein mitä tahansa melua, vaikka se olisi vaarallista kuulolle.

Vantaan kaupungissa suoritettiin tutkimus ensisijaisesti lentomelun häiritsevyydestä. Mukana oli myös muu liikenteen aiheuttama melu.

Tutkimustulos oli yllättävä: Suurta enemmistöä melu ei häirinnyt ollenkaan.

Tutkimuksen julkaiseminen oli joutua vaikeuksiin, kun ympäristöministeriö ei halunnut hyväksyä tutkimustulosta.

Melun lähteitä

Suuria melun aiheuttajia ovat erilaiset koneet ja laitteet. Melun lähteinä koneissa ja laitteissa ovat moottorit sekä värähtelevät kiinteät pinnat sekä nesteiden ja kaasujen virtaukset.

Iskumelulla tarkoitetaan melua, joka on äkillistä ja sisältää runsaasti lyhyitä, alle sekunnin kestäviä iskumaisia, voimakkaita ääniä. Iskumelun synty voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin, jotka ovat kappaleiden iskeytyminen, kaasun laajeneminen ja sähkönpurkaukset.

Infra- ja ultraäänet ovat ääniä, joita ei voi korvin kuulla. Infraäänellä tarkoitetaan ääntä, jonka taajuus on alle 20 hertsiä. Ultraäänen taajuus on vastaavasti yli 20000 hertsiä. Infraääntä voivat aiheuttaa muun muassa ilmastointi- ja kompressorilaitteet. Ultraääntä käytetään esimerkiksi muovin hitsauksessa ja metallin puhdistamisessa.

Liian kova melu

Päivittäinen henkilökohtainen melualtistus ei saa ylittää 85 desibeliä.

Iskumelualtistuksen raja-arvo 200 pascalia, mikä vastaa melumittarin lukemaa 140 desibeliä.

Nämä raja-arvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä työntekijäin suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta (1404/1993).

Päätöksessä annetaan myös suuntaa-antavia ohjeita melun mittaamisesta ja työntekijöiden kuulon tutkimisesta.

Meluarvot ilmoitetaan yleensä A-äänitasona, mikä tarkoittaa samanarvoista, jatkuvaa äänitasoa.

Meluntorjunta

Jos edellä mainitut meluarvot ylittyvät, työnantajan on selvitettävä syyt rajojen ylittymiseen ja laadittava meluntorjuntaohjelma.

Meluntorjuntaohjelmassa esitetään toimet melualtistuksen vähentämiseksi.

Työnantajan on myös opastettava työntekijöitä melusta, hankittava työntekijöiden käyttöön kuulonsuojaimia, asetettava melualueille asianmukaiset merkinnät ja tutkittava säännöllisesti melulle altistuvien työntekijöiden kuuloa.

Kuulon heikkeneminen

Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi kuulon heikkenemistä aiheuttaa jo noin 75 dB(A):n melu.

Altistuminen voimakkaalle melulle saattaa aiheuttaa tilapäistä kuulon heikkenemistä, joka levon jälkeen palautuu normaalitasolle.

Toistuvat, tilapäiset kuulon heikkenemiset voivat kuitenkin johtaa vaurioihin, jotka aiheuttavat pysyvän meluvamman.

Pitkäaikainen melu

Pitkäaikainen melu saattaa aiheuttaa parantumattomia vaurioita sisäkorvaan ja heikentää kuuloa pysyvästi.

Melu voi aiheuttaa myös henkistä kuormittumista, ärtymystä, unihäiriöitä ja suorituskyvyn heikkenemistä.

Melu voi estää korvaa aistimasta muita äänimerkkejä, esimerkiksi varoitusääniä, jolloin tapaturmavaara kasvaa.

Pysyvä kuulovamma

Jos melu on tilapäistä, kuulo palautuu yleensä ennalleen.

Jatkuva yli 90 desibelin melualtistus aiheuttaa lähes poikkeuksetta pysyvän kuulovaurion.

Meluvamman syntyyn vaikuttavat melun voimakkuus, altistusaika, äänienergian jakautuminen eri taajuuksille, melun laatu ja ihmisen yksilöllinen herkkyys.

Kuulon heikkenemisen lisäksi vaarana on korvassa tai päässä kuuluva soiva, humiseva, suhiseva tai naputtava ääni.

Ikä heikentää kuuloa

Ihmisen kuulo huononee iän myötä. Perinnölliset tekijät määräävät kuulon heikkenemisen vauhdin. Monet altistuvat melulle myös vapaa-aikanaan työmelun lisäksi.

Melun ennalta ehkäisy

Työtilan meluntorjuntaa toteutettaessa on ensin selvitettävä melun lähteet ja melulle altistuminen sekä mitattava melutaso. Lisäksi tulee kerätä tietoja melun syntytavoista, etenemisestä ja voimakkuudesta työtilan eri osissa sekä kaiunnasta.

Melun teknisiä torjuntatoimia ovat melun syntymisen estäminen, äänen leviämisen estäminen sekä altistuksen vähentäminen.

Työtilojen suunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että melulähteet ja työtiloissa työskentelevät ihmiset sijoitetaan erilleen toisistaan.

Usein äänioloja voidaan parantaa huomattavasti muuttamalla hallitsevien äänilähteiden sijaintia.

Jos äänitaso työpaikan eri osissa vaihtelee, työkierto voi olla tehokas tapa pienentää työntekijöiden meluannosta.

Uusia koneita hankittaessa tulee kiinnittää huomiota laitteen melutasoon. Laitetoimittajalta on hankittava tiedot koneen äänitehosta.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidolla voidaan torjua melua huolehtimalla liikkuvien osien voitelusta, kiinnittämällä huomiota laitteiden tasapainotukseen sekä vaihtamalla vioittuneet ja kuluneet osat.

Työtavan voi myös korvata hiljaisemmalla tavalla, esimerkiksi valitsemalla sahaamisen sijaan leikkaamisen, iskemisen sijaan puristamisen tai ketjuvälityksen sijaan hihnavälityksen.

Äänen leviämisen estäminen

Monet koneet tärisevät niin voimakkaasti, että ympäristökin alkaa täristä ja synnyttää lisää melulähteitä. Tämän estämiseksi koneet tulee eristää ympäristöstä esimerkiksi kumitassuilla. Tärinänvaimennus tulee muistaa myös torjuttaessa melua seinäkkeillä tai koteloimalla.

Jos työtilassa hallitsee ainoastaan yksi tai muutama äänilähde, ne voidaan koteloida. Kotelointia voidaan myös käyttää siten, että suljetaan äänet oleskelutilojen ulkopuolelle rakentamalla kotelointimenetelmällä esimerkiksi taukotila, ruokailutila ja työnjohtajan työtila.

Jos on tarvetta rakentaa aukkoja, niistä tehdään mahdollisimman pieniä ja muodostetaan ääniloukkuja ja -sulkuja. Oikein toteutettu kotelointi vaimentaa melua 15–50 dB äänen taajuuden mukaan.

Kattoon ja seiniin asennettavien ääntä imevien aineiden vaikutus on paras silloin, kun työtilassa on vähän melulähteitä ja työntekijät ovat yli viiden metrin etäisyydellä melulähteistä. Ääntä imevistä aineista on hyötyä erityisesti toimistotiloissa.

Seinäkkeitä käytetään äänen eristämiseen silloin, kun väliseinien rakentaminen tai kotelointi ei jostain syystä ole mahdollista. Äänen leviämiseen sisätiloissa samoin kuin seinäkkeiden ääntä eristäviin ominaisuuksiin vaikuttaa ratkaisevasti tilan muoto.

Tilassa, jossa on heikko äänen imeytyminen – kovia, heijastavia pintoja – hallitsee heijastuva ääni. Äänenpainetaso on käytännöllisesti katsoen sama seinäkkeen kummallakin puolella. Tilassa, jossa on voimakas imeytyminen – tehokkaasti ääntä imeviä pintoja – äänen heijastuminen ympäröivistä pinnoista on vähäistä.

Seinäke vaimentaa tehokkaammin korkeita kuin matalia taajuuksia. Tehokkain vaikutus saadaan, kun seinäke asetetaan niin lähelle melulähdettä kuin mahdollista. Seinäkkeen melulähteen puoleisen pinnan äänen imun on oltava suuri, jotta estetään heijastukset ja äänilähteen äänitason nouseminen. Seinäkkeen yläpuolinen kattokohta tulee päällystää melua vaimentavalla aineella.

Kuulosuojaimet

Mikäli tekniset toimet melun vähentämiseksi eivät riitä, tarvitaan kuulonsuojaimia. Henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ovat tehokas tapa estää melua vahingoittamasta kuuloa.

Kuulonsuojain toimii vain siinä tapauksessa, että sen vaimennuskyky on riittävän tehokas ja että sitä käytetään koko melussa oloajan.

Tilapäinenkin työskentely ilman suojainta altistaa kuulovaurioille nopeasti. Kuulonsuojain on ratkaisu meluongelmaan ainoastaan silloin, kun melua ei pystytä teknisesti muulla tavoin vähentämään.

Kuulolle vaaralliset alueet ja tilat on merkittävä asianmukaisin varoituskyltein.

Koulumelu

Koulussa melua aiheuttavat eniten ihmiset. Erityisen rasittavaa on, jos metelöidään sisätiloissa kuten käytävillä ja luokissa.

Jos oppilaat metelöivät silloin, kun opettaja puhuu tai oppilas vastaa kysymyksiin tai esittää oppituntiin kuuluva asiaa, meluajat itse eivät opi mitään ja muidenkin voi olla vaikeaa seurata opetusta.

Yleissääntö on, että puhutaan yksi kerrallaan. Luokassa puheenvuorot jakaa opettaja ja kokouksissa puheenjohtaja.

Kaupunkimelu

Kaupunkimelun pääasiallinen lähde on liikenne. Ruuhka-ajat asutuskeskuksissa ovat usein hyvin meluisia. Kun liikennevälinen, ihmiset ja mahdollisesti vielä katusoittajat metelöivät, voi olla jopa vaikea vastata kännykkään. Myös liikennevälineet, joissa matkustetaan, saattavat olla meluisia.

Kaupunkimelua torjutaan mm. meluaidoilla ja maavalleilla.

Musiikkimelu

Musiikki voi olla niin kovaa, että se vaarantaa sekä soittajien että kuulijain kuulon.

Musiikki, josta jotkut pitävät, saattaa toisista tuntua pelkältä melulta.

Jos haluaa kuunnella musiikkia silloin, kun on muita ihmisiä paikalla, on syytä kysyä ennen musiikin aloittamista, häiritseekö se muita.

Suuret ulkoilmakonsertit saattavat häiritä kokonaista kaupunginosaa.

Tehtäviä

  1. Millainen melu sinun mielestäsi häiritsee pahiten?
  2. Miten liikenteen melua voitaisiin vähentää?
  3. Miten koulujen melua voitaisiin vähentää?
  4. Saako julkisissa kulkuneuvoissa puhua koko ajan kännykkään?
  5. Miten kuulon heikkenemistä vastaan voi suojautua?

Ympäristösiveys: Kestävä kulutus

Elinkaariajattelu

Luonnontalous eli ekologia on eliöiden ja ympäristön suhteiden tutkimusta. Eko-ostaja tarkoittaa kuluttajaa, joka ottaa huomioon ostamiensa tuotteiden kokonaisvaikutukset ympäristöön. Tällöin on huomioitava tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen vaikutukset luontoon. On tapana puhua tuotteen elinkaaresta.

Eko-ostajan opas

Eko-ostajan oppaan ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1993 kirjana. Opas on uusittu useaan kertaan, viimeksi alkuvuodesta 2006, ja se ilmestyy nykyisin vain Internetissä. Löydät sen kirjoittamalla selaimen hakusanakenttään

"Eko-ostajan opas"

On mahdollista, että yllä oleva teksti toimii myös linnkinä eli että eko-ostajan oppaaseen pääsee napauttamalla yllä olevaa sinistä tekstiä.

Eko-ostajan opas on ympäristöstä välittävän kuluttajan nettikäsikirja ja avain ekotiedon lähteille. Se kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista sen, mikä puuttuu tai ei ole mahtunut tuoteselosteisiin.

Se kertoo, mitä ympäristöseikkoja kannattaa ottaa huomioon ruokakaupassa, rautakaupassa, vaatekaupassa, kodinkonekaupassa, tietokonekaupassa, puutarhamyymälässä, autokaupassa tai lomamatkaa suunniteltaessa.

Olennaiset ympäristövaikutukset

Opas kertoo tuotteiden ja kulutuksen olennaisista ympäristövaikutuksista. Opasta varten ei ole tehty omia testejä, vaan tiedot perustuvat mm. pohjoismaisen ympäristömerkin, EU:n ympäristömerkin, Luomumerkin tai Energiamerkin vaatimuksiin.

Opas kertoo myös kuluttajaviranomaisten tuotetesteistä sikäli kun niissä on selvitetty ympäristöasioita.

Opas antaa linkkejä lisätiedon lähteisiin ja vinkkejä ympäristöä säästävistä kulutustavoista.

Tekstit eivät edusta Kuluttajaviraston virallista kantaa eikä virasto ole vastuussa linkeissä olevien yritysten tai yhteisöjen tiedoista.

Tehtäviä

  1. Mitkä ovat kuluttajan oikeudet?
  2. Miten virheellisestä tuotteesta valitetaan?
  3. Mitä teet, jos yritys ei ota huomioon valitustasi?
  4. Mikä on kuluttajaneuvoja?
  5. Mitkä ovat kuluttajaneuvojan tehtävät?
  6. Miten otat ympäristöasiat huomioon tuotetta ostaessasi?
  7. Ostatko kotimaista vai halvinta? Perustele vastauksesi.

Palloistuneet (globalisoituneet) ympäristöongelmat

Ympäristöongelmat ovat laajentuneet paikallisista maailmanlaajuisiksi. Kun tehtaiden piipuista saasteet on saatu vähenemään, kulutuksen, liikenteen ja energiankäytön hajakuormitus jatkaa kasvuaan. Kulutusvalinnoillamme voimme vähentää tätä kuormitusta. Mahdollisuuksia vastuulliseen kulutukseen on yhä enemmän.

Harjoitustyö

Jos harjoitustyö voidaan tehdä Internetiä käyttäen, opettajan monisteita ei tarvita.

Muussa tapauksessa opettaja monistaa osia Eko-ostajan oppaasta ja jakaa ne ryhmän oppilaille siten, että kukin etsii saamastaan asiakirjasta, miten koululainen voi kuluttaa luontoa säästäen.

Lopuksi tiedot kootaan yhteen ja tehdään niistä seinätaulu, joka voidaan ripustaa luokan oveen tai ovenpieleen tai ilmoitustaululle (se, mihin mitäkin saa ripustaa, riippuu rehtorin antamista määräyksistä).

Muutaman kuukauden kuluttua asiaan palataan ja kukin kertoo siitä, mitä on tällä välin kuluttanut ja onko kaupoista löytynyt luontoa säästäviä tuotteita.

Talkoot

Mitä talkoot ovat

Talkoot eli talkootyö on perinteinen suomalainen naapuriavun muoto, jossa ilman korvausta autetaan esimerkiksi talon rakentamisessa (kattotalkoot, betonitalkoot) naapuria tai annetaan muuta työpanosta ilman korvausta.

Päreiden höylääminen ja pärekaton tekeminen olivat vielä toisen maailmansodan jälkeen usein talkootyötä.

Nykyään pihatalkoot ovat yleisiä kerrostaloyhteisöissä.

Varsinkin kaupungit yrittävät saada ihmisiä osallistumaan roskien poistotalkoisiin (esimerkiksi: korjaa roska päivässä pois).

Linnunpönttöjen ripustustalkoita on myös järjestetty eräillä paikkakunnilla.

Yleishyödyllinen talkootyö

Talkoita voivat järjestää myös urheilu- tai harrastusseurat, ja talkootyö onkin monelle harrastusyhteisölle pääasiallinen rahoitusmuoto seuran talouden ylläpitämiseksi.

Tällöin on kyse vastikkeellisesta talkootyöstä, mutta talkootyön tuloksesta ei makseta veroa, koska toiminta katsotaan yleishyödylliseksi toiminnaksi ja koska jäsenet antavat työpanoksen ilmaiseksi yhdistyksen hyväksi.

Talkoiden tarkoitus

Talkoiden tarkoitus on tehdä jotain yhdessä ja samalla myös nauttia tapahtumasta.

Talkoissa viihtyminen on tärkeää

Jos talkoissa ei synny selkeitä tuloksia, niin viihtyminenkin kärsii, ja jos talkoita varten täytyy ponnistella väkisin, niin nautinto on mennyttä.

Pienellä suunnittelulla voidaan välttää talkoiden epäonnistuminen.

Asuinympäristötalkoot

Yhteistoimin asukkaat voivat tehdä ihmeitä asuinympäristönsä siisteyden ja viihtyvyyden parantamiseksi.

Samalla säästetään rahaa ja tutustutaan alueen muihin asukkaisiin.

Voitte esimerkiksi siivota yhteisen uimarantanne tai kerätä yhdessä roskat asuinalueeltanne.

Paikalle voi tilata vaikka siirtolavan, johon kukin voi tuoda esim. tarpeettomat huonekalunsa kaatopaikalle vietäväksi.

Samalla toiset voivat katsoa kelpaisiko jonkun toisen pois heittämä tavara vielä itselle käyttötavaraksi.

Talkoiden muistilista

Ennen talkoopäätöksen tekemistä

  1. arvioikaa yhdessä onko kaavaillusta työstä mahdollista suoriutua
  2. arvioikaa myös, kauanko talkoisiin kuluisi aikaa ja vaivaa sekä miettikää sopiva ajankohta.
  3. kannattaa miettiä kuinka moni kiinnostuisi talkoista ja tulee mukaan toimintaan. Asuinalueelta voisi löytyä alan ammattilaisia (esim. puutarhureita), jotka saataisiin mukaan talkoisiin jo suunnitteluvaiheessa.

Ennen talkoiden aloittamista

  1. neuvotelkaa isännöitsijöiden kanssa laskujen ja maksujen hoidosta. Ajoissa on sovittava esimerkiksi huoltoyhtiön kanssa tarvittavien työkalujen lainaamisesta ja suurempien hankintojen tilaamisesta.
  2. talkoot kannattaa suunnitella huolellisesti. Laatikaa kirjallinen suunnitelma ja tarvittavat piirrokset.
  3. talkoita vetämään kannattaa valita kannustava ohjaaja
  4. selvittäkää tarvittavien tarveaineiden määrä, hankintatapa ja kuka hankkii tarveaineet.
  5. varatkaa riittävästi työvälineitä, mielellään enemmän kuin talkoisiin arvioidaan osallistuvan tekijöitä.
  6. talkoiden ajankohta kannattaa valita niin, että se sopii mahdollisimman monelle. On otettava huomioon suositut televisio-ohjelmat, ruoka-ajat jne. Varasuunnitelma on hyvä laatia kaatosateen tai myrskyn varalle, esim. juttelutuokio kerhohuoneella jo varattujen talkooruokien kera.
  7. tehkää houkutteleva talkookutsu, jotta mahdollisimman moni innostuisi mukaan.

Talkoopäivänä

  1. haetaan kaupasta talkootarjoiltavat. Jos yllättäen talkooporukkaa tuleekin arvioitua enemmän, niin lähikaupasta saa nopeasti lisää ruokaa.
  2. työnjako suunnitellaan toimivaksi ja kaikki halukkaat pääsevät töihin. Osa talkooahertajista voi siirtyä uuteen työhön saatuaan oman hommansa tehtyä. Myös lapsille on syytä olla omia tehtäviä tai leikittäjä, joka keksii kiinnostavaa toimintaa talkoiden ajaksi.
  3. suunnitelmista on voitava joustaa ja työtä tehdessä voidaan keksiä parempiakin toteutustapoja.
  4. talkooväelle on hyvä tarjota janojuomaa ja välipalaa työn ohessa.
  5. kaikki asiat eivät kiinnosta kaikkia - ei pidä masentua, jos kaikki eivät tule mukaan talkoisiin.
  6. työvälineistä ja loppusiivouksesta on myös muistettava huolehtia.

Talkoiden lopuksi

  1. lopuksi rentoudutaan talkooruokailun ja jutustelun merkeissä, halukkaille voi olla vaikka talkoosauna tarjolla.
  2. yhdessä jutustellessa voidaan vaihtaa ajatuksia talkoista ja tehdä ehdotuksia seuraavien talkoiden toteutuksesta.
  3. jos talkootoimet vaativat jatkossakin hoitotoimenpiteitä, kuten istutusten hoitoa, niin niistä on hyvä sopia jo tässä vaiheessa.
  4. ei anneta heränneen innostuksen sammua: kun vauhtiin on päästy, niin keksikää mitä muuta voisitte tehdä asuinympäristönne hyväksi.
  5. ei kannata masentua, jos syntynyttä tulosta ei käytetä niin kuin suunniteltiin. Pääasiahan on, että sitä käytetään jotenkin!

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, olisiko koulussa mahdollista järjestää talkoot.
  2. Jos koulussa on mahdollista järjestää talkoot, järjestäkää ne.
  3. Ottakaa selvää, onko paikkakunnallanne siivoustalkoita (Internetistä voi olla apua).
  4. Oletko osallistunut talkoisiin? Milloin ja missä olet osallistunut niihin?
  5. Järjestävätkö oman talon rakentajan vielä talkoita? Millaisia?
  6. Mitä muuta hyötyä kuin taloudellista talkoista on?
  7. Tarvitaanko mielestäsi yhä talkoohenkeä?

Muutoksia yhteiskunnissa

Magnitogorskin terästehtaan synty

Magnitogorskin terästehtaan syntysanat lausuttiin Kremlissä vuonna 1928, Tuolloin, Josif Stalin osoitti kepillä karttaa Kremlissä ja sanoi: "Tuonne! Sen kummempia tutkimuksia ei asiassa tarvittu. Päätöstä vastustavia puheenvuoroja ei käytetty.

Vankityövoima

Seuraavan vuonna Magnitka -vuoren kylkeen Uralille siirrettiin kymmeniätuhansia vankeja ja kulakkeja (entisiä rikkaita). Nämä rakensivat tyhjästä terästehtaan arolle, jossa lämpötila putoaa talvella alle 40 pakkasasteen. Ensimmäiset savuhaiut tulivat terästehtaan piipuista vuonna 1934.

Rakennustöissä kuoli kymmeniätuhansia

Rakennustöissä kuoli Le Monde -lehdessä jokin aika sitten olleen arvion mukaan kymmeniä tuhansia työläisiä.

Tehtaalla oli merkitystä toisessa maailmansodassa

Historiallisessa mielessä tehtaan huippuhetket ajoittuvat toisen maailmansotaan.

2 000 kilometriä Moskovasta itään sijaitsevalla Magnitogorskilla oli merkittävä osa, kun puna-armeija löi Natsi-Saksan joukot.

Teollisuuslaitos toimitti suurimmillaan yli puolet puna-armeijan tankkeihin tarvitusta teräksestä.

Tehtaat erityisalue

Magnitogorskin tehtaiden erityissuhde Venäjän armeijaan on säilynyt näihin päiviin saakka. Kaupunki oli vuoteen 1990 asti suljettu ulkomaalaisilta.

Kaupunki nykyisin

145 0000 asukkaan kaupunki on yllättävän siisti ja vauras Parhaiden ruokakauppojen valikoimat ylittävät kotimaiset marketit. Jonoista ei ole tietoakaan, mutta ihmisillä on hyvä ostovoima, sillä asuminen on käytännössä maksutonta. Autokanta on selvästi parempaa kuin Pietarissa.

Oligarkki sanelee päätökset

Tehtaalla päätökset tehdään pääjohtaja Viktor Rashnikovin sanelun mukaan. Hän on eräs Venäjän rikkaimmista miehistä ja omistaa 80 prosenttia teollisuuslaitosten osakkeista.

Osakkeita votkapulloilla ja uhkailulla

Tehtaan osakkeet hän on saanut haltuunsa taitavilla liikkeillä. Pahojen puheiden mukaan työläisiltä paperit on kerätty vodkapulloilla ja suuremmilta johtajilta uhkaamalla potkuilla.

Johtaja runsaasti Ranskassa ja Italiassa

Rashnikov asuu kaupungin laidalla suuressa huvilassaan. Pihalla on Honkarakenteen 300 - neliöinen saunarakennus ja 500 – neliöinen rakennus vartijoille. Tämän takaa häämöttää oligarkin varsinainen asunto. Rasnikov viettää runsaasti aikaa Ranskassa ja Italiassa.

Laskettelee Vladimir Putinin kanssa

Pari kertaa vuodessa Rashnikovkin on taatusti paikalla kotikaupungissaan. Tuolloin hänen ystävänsä Vladimir Putin saapuu Uralille laskettelemaan.

Tehtäviä

Käyttäkää Internetiä vastausten etsimiseen.

  1. Kuka oli Josif Stalin? Miksi Stalinin ehdotuksia ei uskallettu vastustaa?
  2. Keitä olivat natsit? Oliko Suomessa natseja?
  3. Millä tavalla Magnitogorskin tehtaat vaikuttivat toisen maailmansodan lopputulokseen.
  4. Keitä olivat kulakit? Onko Rashnikov kulakki?
  5. Miksi Magnitogorsk on ollut eräs maailman saastuneimpia kaupunkeja?
  6. Onko mielestäsi oikein, että yksi mies on votkapulloilla ja kiristyksellä haalinut itselleen valtavan omaisuuden?
  7. Ottakaa selvää, keitä ovat oligarkit? Mikä ero on oligarkialla ja demokratialla?
  8. Miten on mahdollista, että työvoimakulut Magnitogorskin tehtaalla ovat alemmat kuin Intiassa, vaikka Magnitogorskin tehtaiden työntekijät saavat noin 700 euron kuukausipalkkaa?
  9. Kuka on Vladimir Putin? Ottakaa selvää, miksi presidentti Boris Jeltsin nimesi Putinin seuraajakseen.
  10. Ottakaa selvää, millä tavalla Boris Jeltsinin ja Vladimir Putinin hallitusaika on vaikuttanut ateistien (jumalattomien) asemaan Venäjällä.
  11. Kukuka on Venäjän nykyinen presidentti.Lasketteleeko hän oligarkkien kanssa.
  12. Lue kirja: Politkovskaja, Anna: Putinin Venäjä. Suomentanut Nina Saikkonen. Suomennettu pääosin englanninkielisestä käännöksestä Putin's Russia. Pystykorvakirja. Helsinki: Like ja Suomen Rauhanpuolustajat, 2005. ISBN 952-471-429-9).
  13. Ketkä murhasivat Anna Politkovskajan?

Yleinen valtarakene (kulttuuri) ja yhteisö

Mies tuli apteekkiin pullon kanssa ja sanoi:
"Saisiko tähän sitä kulttuuria?"

Aihepiirit

Tämän aihepiirin maailmanlaajuisesti suosituimpia keskustelunaiheita ovat (aakkosjärjestyksessä)
  • Ihmiset
  • Juhlat ja tapahtumat
  • Kulttuurit ja ryhmät
  • Perhe
  • Rikos
  • Ruoka ja juoma
  • Suhteet
  • Sukupuolisuus
  • Tarut ja kansanperinne
  • Uskonnot
  • Väittelyt
  • Ympäristö ja luonto
Lisäksi seuraavat aihepiirit ovat jossain määrin suosittuja (aakkosjärjestyksessä)
  • Aikakauslehdet
  • Häät
  • Internet
  • Keskustelut
  • Koti ja puutarha
  • Kulttuuripolitiikka
  • Kuolema
  • Käytöstavat
  • Lemmikkieläimet
  • Muoti
  • Museot ja näyttelyt
  • Neuvonta
  • Sukupuoli
  • Tapahtumat
  • Työ ja työttömyys
  • Vammaiset
  • Yhdistykset
  • Yhteiskuntajärjestelmät
On ymmärrettävää, ettei näissä aineistoissa tarkastella esimerkiksi ruokaa ja juomaa tai kotia ja puutarhaa.

Näissä aineistoissa oletetaan, että ihmiset oppivat selviytymään kaikkein tavanomaisimmista askareistaan kodin ja koulun muun toiminnan avulla.

Myös aikakauslehtiä, joissa jaetaan neuvoja arkiaskareissa selviytymiseen, ilmestyy suomeksi suuria määriä. Jos niitä ei ole varaa tilata, niitä voi lukea kirjastoissa.

Tehtäviä

  1. Poimikaa yllä olevista aiheista ne, joita haluaisitte käsiteltävän elämänkatsomustiedon tunneilla.
  2. Valitkaa yllä olevan luettelon perusteella jokin tutustumiskohde, jonne voitte helposti mennä koko ryhmänä.
  3. Laittakaa tehtävän 1 luettelo tärkeysjärjestykseen siten, että tärkein on ensimmäisenä ja vähiten tärkeä viimeisenä.
  4. Poimikaa yllä olevasta luettelosta ne aiheet, joita käsitellään muissa oppiaineissa (opettaja voi avustaa tässä)
  5. Keksikää yllä olevaan luetteloon viisi uutta kohtaa.

Tutkimus

Lähde

Tärkein lähde: Kari Immonen Kulttuurihistoria Turun yliopistossa

Mikä yleinen valtarakenne on

Yleisiä valtarakenteita ovat tietoisten eläinten yhteisöjen valtarakenteet simpanssilauman nokkimisjärjestyksestä kristillisen katolisen kirkon paavinvaltaan.

Paavi, latinaksi papa, on Rooman piispa, kristillisen yleisen (katolisen) kirkon ylin johtaja ja Vatikaanin valtionpäämies.

Paavi valitaan virkaansa paavinvaalilla, jossa saavat äänestää vain paavin nimittämät kardinaalit. Nykyinen paavi on saksalaissyntyinen Benedictus XVI.

Valtarakenteen historia

Valtarakenteen historia on kokonaisvaltaisuutta korostavaa historiaa. Lähtökohtana tälle on ympäristökeskeinen valtarakenteen määritelmä.

Sen mukaisesti valtarakenteen muodostavat ne ratkaisut ja toimintatavat, joita ihmiset ovat keksineet ja kehittäneet vastauksena ympäristöstä (laajasti käsitettynä myös yhteisöllinen ympäristö, 'muut ihmiset' mukaan lukien) saamiinsa syötteisiin (haasteisiin).

Ihmisten
  • tavoiksi muotoutuneet vasteet ympäristön haasteisiin,
  • vastausten kaavat sekä
  • itse vastaukset - niin henkiset kuin aineelliset -
muodostavat kokonaisuuden, jota sanotaan yleiseksi valtarakenteeksi (kulttuuriksi).

Tällä tavoin ilmaistua lähtökohtaa voi kuvata ihmistieteelliseksi (antropologiseksi).

Aikaan ja tilaan kytkettynä tämän määrittelyn pohjalta on luontevaa päätyä valtarakenteen historiaan.

Kiinnostavaa ei ole pelkästään se, mikä valtarakenteessa on näkyvää ja yksityistä, niin kuin perinteisesti historiassa oli ajateltu, vaan myös se, mikä siinä oli yleistä, meidän aikaamme ja sen ylikin ulottuvaa.

Kokonaisvaltaisuudesta seuraa yksilöllisten tekojen ja ainutkertaisten ilmiöiden näkeminen suuremman kokonaisuuden vaikuttavina osina.

Jos arvostamme valtarakennetta (kulttuuria) - kokonaisuutta - koemme jokaisen yhteisöllisenä olentona tekemämme teon merkittäväksi. Meillä on vastuu valtarakenteestamme, meni se mihin suuntaan hyvänsä.

Ne käsitteet, joilla valtarakenteiden historian luonnetta tänään luonnehditaan, ovat
  • historiallisuus,
  • moniaikaisuus,
  • valtarakenteisuus,
  • syvä rakenteellisuus,
  • kokonaisvaltaisuus,
  • vuorovaikutus ja
  • vaikuttavuus.

Millä tavalla elämämme on historiallista

Historiallisuus lähtee siitä, että kaikki
  • yhteisöjen muodot,
  • inhimilliset luokittelut,
  • esitysjärjestelmät,
  • todellisuuskäsitykset ja
  • ihmisen perusrakenteet
ovat luonteeltaan historiallisia.

Tällä tavoin ymmärretty historiallisuus ei merkitse sitoutumista jatkuvuuteen, edistykseen tai esimerkiksi historiallisen synnyn, kasvun ja rappeutumisen käsityksiin.

Sen sijaan se merkitsee sitoutumista käsitykseen historian tarkastelemien ilmiöiden peruuttamattomasta sijoittumisesta aikaan ja tilaan.

Aika historiassa

Aika voidaan jakaa historiassa kolmeen tasoon.
  1. Niistä ensimmäinen on hidas, lähes liikkumaton ja muuttumaton aika.
  2. Toisesta aikatasosta voidaan käyttää nimitystä suhdanne. Tällöin kysymys on yhteisöllisestä historiasta. Se etenee nopeammin kuin pitkän keston suhteellinen muuttumattomuus, mutta on hitaampaa kuin yksilön välittömästi kokema tapahtumien aika.
  3. Kolmannen tason muodostaa se, mitä me perinteisesti nimitämme historiaksi, lyhyen keston tai tapahtuman ajaksi. Se on historiankirjoittajan ja sanomalehtimiehen aika.
Oleellista on, että nämä tasot - eivätkä tietenkään nämä kolme, vaan kaikki niiden välissäkin olevat ajan tasot - ovat nykyajassa läsnä samanaikaisesti.

Yhdessä ne muodostavat menossa olevan, joka hetki ainutlaatuisen kokonaisuuden, monikerroksisen nykyisyyden.

Tähän nykyisyyteen ja siis samalla monitasoiseen aikojen ryhmään sijoittuvat kaikki historian tarkastelemat ilmiöt, ja ne ovat tässä mielessä historiallisia. Niissä on jotain yhteistä monien muiden aikojen ja ilmiöiden kanssa, mutta niissä on myös paljon erityistä ja ainutkertaista.

Ilmiöiden historiallinen luonne

Historiassa tutkitaan myös millaisia ilmiöt ovat luonteeltaan. Perusajatus on, että ihmisen toiminta on kaikelta osin valtarakenteellisesti määräytynyttä, koskee se sitten taiteellista, tutkimuksellista, poliittista, taloudellista tai mitä tahansa toimintaa.

Olemme historiallisesti muotoutuneita, ja toimintamme, koko elämismaailmamme, on valtarakenteisiin sitoutunutta.

Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö me olisi toimivia ja ajattelevia olioita, jotka tekevät itsenäisiä ratkaisuja. Ratkaisumme ovat itsenäisiä, mutta valtarakenteellisesti ja historiallisesti ehdollistuneina.

Kysymys on siitä vapauden ja välttämättömyyden kaksijakoisuudesta, joka mahdollistaa sen, että näemme kaikkeen yksityiseen sisältyvän yleisen.

Syvärakenne ja toiminta

Syvärakenne liittyy tähän, mutta se antaa toisen ulottuvuuden. Lähtökohtana on ajatus, että valtarakenne jakautuu kahteen ulottuvuuteen, syvärakenteeseen ja toiminnan tasoon, ja toiminnan taso on valtarakenteen syvärakenteen ehdollistama.

Jokaisessa valtarakenteessa on tiettyjä perussääntöjä, joiden perusteella asiat ryhmittyvät erilaisiin luokkiin tai tiettyyn järjestykseen ja joiden perusteella toiset asiat katsotaan toisia tärkeämmiksi. Ne ovat seikkoja, jotka ohjaavat esimerkiksi
  1. kieltä,
  2. havaintojen tekemisen tapaa,
  3. erilaisia käytännöllisiä luokitteluja tyyliin: mustalainen on toista kuin valkolainen, nainen on toista kuin mies jne.
Nämä peruspiirteet ovat ihmisen ympäristöön sijoittumisen perustana. Ne ohjaavat ihmistä hänen yhteisössään.

Ne antavat hänelle toimintatavat ja ohjaavat jopa kaikkein hienostuneimpia ja monimutkaisimpia tutkimuksia ja tulkintoja. Ne selittävät, miksi valtarakenteen järjestys on olemassa, ja mikä sitä jäsentää.

Eräs mahdollisuus ymmärtää historian luonne on ajatella, että sen ensisijainen tehtävä on juuri syvärakenteen tutkiminen ja sen tarkasteleminen, miten syvärakenne vaikuttaa toimintaan. Tämän ajatuksen tulee olla jossain muodossa sisäänrakennettuna kaikessa hyvässä historiallisessa tutkimuksessa ja opetuksessa.

Inhimillisten käsitysten vuorovaikutteisuus

Valtarakenteiden historiaa määrittävä käsite on myös vuorovaikutus. Voidaan puhua nykyisen ja menneen välisestä vuorovaikutuksesta.

Tässä kaksi nykyaikaa eli tutkijan aika ja mennyt aika kohtaavat. Tässä kohtaamisessa tutkimuskohde paljastaa jotain itsestään, mutta kätkee myös paljon.

Oleellista on, että hyvä tutkimus ei vain lisää tietoamme menneisyydestä vaan antaa myös välineitä oman ymmärryksemme lisäämiseen. Lopulta nykyisyyden ymmärrys on muuttunut. Samoin on muuttunut menneisyyden ymmärrys.

Historiallisen tiedon vaikuttavuus

Historiallinen tieto on vaikuttavaa tietoa. Se perustuu ajatukselle siitä, että monikerroksinen historia on läsnä jokaisessa nykyisyydessä ja siten se on eräs keskeisimmistä tekijöistä, jotka muovaat ihmiselle mahdollisten vaihtoehtojen kenttää.

Historian läsnäolo on juuri tietoisuutta tällaisesta ainutlaatuisesta, erilaisten aikojen muodostamasta nykyajasta. Näiden aikojen tuntemus on edellytys sille, että me tunnemme itsemme. Se on edellytys myös sille, että me voimme suuntautua kohti tulevaa.

Valtarakenteiden tutkimus

Tutkimusaiheita ovat mm:
  1. kaupunkitutkimus,
  2. lamatutkimus,
  3. tiedotusvälinetutkimus,
  4. naisasialiikkeen tutkimus,
  5. nuorisotutkimus,
  6. peruskoululaistutkimus,
  7. tietotekniikan kehityksen tutkimus jne.
Tavoitteena on luoda käytännöllisiä työskentelymalleja, joita voidaan käyttää erilaisessa kehittämistyössä niin yrityksissä kuin hallinnossakin.

Näitä asioita tutkivat tietysti ensisijaisesti sosiologit, maantietelijät ja tilastotietelijät. Tämän kirjoittaja on osallistunut yllä mainittuihin tutkimuksiin tilastotieteilijänä.

Historia tutkimuksen osana

Lähtökohtana on toisaalta ajatus historiasta samaan aikaan sekä erityisenä että yleisenä ja toimintaa selostavana, ja toisaalta ajatus kaiken toiminnan historiallisuudesta ja siis siitä, että ihmiset ja yhteisöt kantavat koko ajan mukanaan omia historioitaan.

Tämä ajatus mahdollistaa esimerkiksi työyhteisöissä tai monialaisissa järjestelmissä verkostojen ja häiriöiden tutkimuksen.

Valtarakenteiden historia katsoo, että kaikki elämismaailman ilmiöt kuuluvat oman moniaikaisen ja monikerroksisen nykyhetkensä muodostamaan kokonaisuuteen.

Se pyrkii ulottamaan katseensa perustassa vaikuttaviin syvärakenteisiin ja niihin suhtautumisen ja todellisuuden jäsentämisen tapoihin, jotka ovat elämismaailman ilmiöiden perustana.

Nykyhetken ja menneisyyden suhde on vuorovaikuttava siten, että nykyhetki muodostaa ne kysymykset, joilla menneisyys kohdataan, mutta menneisyyden itsenäisyys ja

Suhde historiaan on vaikuttava eli se näkee historian ja historiallisen tiedon keskeisenä ihmisen todellisuuskäsityksen jäsentäjänä.

Elämismaailma

Historia kohtaa elämismaailman kaikessa rikkaudessaan, ilman nokkimisjärjestyksiin perustuvaa arvottamista.

Se ei tee eroa arjen ja juhlan, yläluokan ja tavallisten ihmisten ja tai tavallisen ihmisen ja valtaapitävien välillä.

Eri alueet jäsentyvät ihmisen valintojen tasaveroisiksi kohteiksi, elämäntavan osiksi. Siten esimerkiksi taidetta ei tarkastella vain taiteena eikä siihen kohdisteta arvioivaa, hyvää ja huonoa etsivää katsetta.

Taide on eräs tapa jäsentää maailmaa ja eräs valtarakenteisiin ja elämäntapaan kuuluvien valintojen alue; niin kuin itse asiassa kaikki muut alueet ovat.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa paikallisesta sanomalehdestä, mitä asioita käsitellään lehden kulttuurisivuilla.
  2. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat taiteissa yleensä?
  3. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat kirjallisuudessa?
  4. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat kuvataiteissa?
  5. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat arkkitehtuurissa (rakennusten muotoilussa)?
  6. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat musiikissa?
  7. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat koulussa?
  8. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorisomuodissa?
  9. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison käyttäytymisessä?
  10. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison tapakulttuurissa?
  11. Millä tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison tupakoinnissa, alkoholin käytössä ja huumeiden käytössä?
  12. Milla tavalla yleiset valtarakenteet vaikuttavat nuorison juhlimisessa?
  13. Millä tavalla sinun ajatuksesi, tunteesi ja tapasi ovat sidoksissa menneisyyteen?
  14. Millä tavalla käsitykset menneisyydestä vaikuttavat nykyisyyteen ja tulevaisuuteen?
  15. Mistä voit saada luotettavaa tietoa menneisyydestä?
  16. Miksi takaperin on kuljettava pienin askelin?

Valtarakenneperintötekijät (meemit)

Ihmiset ja muut eläimet

Monet jumaluustietelijät väittävät ihmisen eroavan ratkaisevasti eläimellisistä esi-isistään.

Eläintieteilijät, kuten Richard Dawkins, ovat olleet jumaluusoppineiden kanssa yhtä mieltä siitä, että ihmiset eroavat muista eläimistä, mutta eri mieltä siitä, missä suhteessa ihmiset eroavat muista eläimistä.

Ei kuolematonta sielua

Dawkinsin mukaan ihmisillä ei ole kuolematonta sielua, kuten jotkut jumaluusoppineet väittävät, mutta ihmiset siirtävät sukupolvelta toiselle perintötekijöiden lisäksi valtarakenteiden osia, joista monet käyttävät nykyään nimitystä meemi.

Geenien tavoin meemit kopioituvat, kilpailevat ja yrittävät vallata mahdollisimman monta ihmismieltä ja levitä yksilöstä toiseen.

Käsitteen "meemi" synty

Sanaa meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys, vaikka käsite onkin vanhempi.

Jo William S. Burroughs ehdotti, että "kieli on kuten virus".

Mitä meemit ovat

Meemit voivat ajatusten ja kielellisten ilmausten lisäksi olla lyhyitä sävelmiä, suunnitelmia, kykyjä, siveellisiä ja kauneudellisia arvoja ja lähes mitä tahansa, mikä voidaan oppia muilta yksittäisinä yksikköinä.

Osa meemeistä on selvästi vahingollisia. Esimerkiksi uskontoja Dawkins ja myös monet muut meemiajatuksen kehittäjät kutsuvat mielen viruksiksi.

Sekä uskonnoissa että muissa aatteissa on monenlaisia uskomuksia, arvoja ja jopa päämääriä, joita voidaan pitää haitallisina, mielen viruksina.

Monet näistä mielen viruksista pesivät käyttämissämme käsitteissä, ja käsitesodat ovat osa meemien taistelua.

Erityisesti siveyskielen virukset voivat saada aikaan suurta tuhoa. Kun biologit jalostavat geenejä, viisaustieteilijät ovat pikemminkin meemien uhreja.

Miten meemit haittavat tämän oppiaineen opetusta

Kun uskonnonopetus, olkoon se tunnustuksellista tai tunnustuksetonta, levittää automaattisesti mielen viruksia, näiden virusten uhrit, viisaustieteilijät, pitäisi pitää loitolla, kun uskonnottomille suunnitellaan elämänkäsitystiedon opetusta.

Toisaalta teknisellä henkilökunnalla eli opettajilla ei liioin liene riittävää pätevyyttä asettaa elämänkäsitystiedon tavoitteita.

Pitkällä tähtäyksellä hyödylliset meemit eli hyvinvointia lisäävä perintö säilytettäköön.

Mauno Koivisto ja hänen vaimonsa Tellervo tulivat aikoinaan kuuluisiksi siitä sosialidemokratian ”bernsteinilaisesta” tulkinnasta, jonka mukaan tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.

On onnetonta, jos löytyy hyviä keinoja mutta ollaan vailla päämääriä tai matkalla tuntemattomiin tai huonoihin päämääriin.

Lisätietoa: Susan Blackmore: Meemit – kulttuurigeenit, Art House 2000, ISBN 951-884-284-1

Tehtäviä

  1. Mitä meemejä nuorison keskuudessa on viimeksi levinnyt?
  2. Mitkä meemit hallitsevat koulua? Mitä niistä pitäisi poistaa?
  3. Onko nuorilla ja vanhoilla erilaisia meemejä?
  4. Poimi 10 meemiä päivän sanomalehdessä.
  5. Poimi kolme meemiä Yleisradion uutislähetyksestä.
  6. Onko mitään keinoja, joilla haitallisia meemejä voitaisiin vähentää?
  7. Mikä meemi levittää tupakointia?
  8. Mikä meemi levittää alkoholin käyttöä?
  9. Mikä meemi levittää huumeiden käyttöä?
  10. Onko mahdollista vähentää muoteja synnyttäviä meemejä?
  11. Poimi 10 meemiä opettajiesi opetuksesta.

Yleinen valtarakenne ja luonto

Lähteet

Tärkein lähde:
Luonnontalous

Missä mielessä yleinen valtarakenne on vaste luonnonympäristön tarjoamille syötteille (haasteille)?

Määrääkö ympäröivä luonto valtarakennetta, vai muotoutuvatko sen ilmiöt itsenäisesti ilman ympäristön vaikutusta?

Mikä on ruumiimme asema maailman muokkaajana? Valtarakenne, luonnonympäristö sekä perimä muodostavat kolminaisuuden tarkasteltaessa yhteisöä.

Ympäristö, luonnontutkimus ja valtarakenne

Valtarakenteen on aina sopeuduttava ympäristöönsä. Grönlannin eskimoiden pyyntitavat, eteläeurooppalaiset kaupunkitavat tai itäisen Afrikan paimentolaistavat ovat pakosta erilaisia johtuen juuri luonnonympäristön eroista.

Maantieteelliset olosuhteet kuten ilmasto tai ympäristötyyppi vaikuttavat aineelliseen valtarakenteeseen, elinkeinoihin ja teknisiin ratkaisuihin.

Eskimot eivät voi harjoittaa maanviljelyä tai karjanhoitoa, Itä-Afrikan savanneilla asuvat kansat eivät voi elää kalastamalla, eteläeurooppalaisten kaupunkilaisten on etsittävä toimentulonsa muualta kuin metsästyksestä.

Asumiseen liittyvät erot riippuvat pitkälti maantieteellisistä olosuhteista. Iglut ovat käyttökelvottomia Korsikalla ja Tansaniassa, heinä- ja lehtikattoiset savimajat mahdottomia Grönlannissa. Mutta miten ehdotonta sopeutuminen luonnon ympäristöön on?

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä Suomen asioita eletäeurooppalaisten EU -johtajien on vaikeaa ymmärtää.
  2. Miksi Suomi tarvitsee asukasta kohti enemmän energiaa kuin Etelä-Eurooppa?
  3. Miksi maataloustuotanto on Suomessa kallimpaa kuin Etelä-Euroopassa?
  4. Mitä kuluja Suomen talvi aiheuttaa?
  5. Mitä kuluja aiheutuu siitä, että Suomi on harvaan asuttu maa.

Ihmisten erilaisuus

Ratkaisua vaikeuttaa kysymys ihmisten erilaisuudesta. Sen lisäksi, että eskimoiden, Tansanian paimentolaisten ja korsikalaisen kaupunkiväestön elinkeinot ja asumisratkaisut eroavat toisistaan, eroavat ryhmät myös ruumiillisesti.

Erot ilmenevät, pituuskasvussa, kasvonpiirteissä, hiustyypissä, veriryhmässä, perintötekijävarastossa jne.

Vaikuttaako ilmasto ihmisen ruumiillisiin tekijöihin, esimerkiksi siihen millainen ruumiinrakenne meillä on? On esimerkiksi selitetty eskimoiden lyhytkasvuisuutta ja vantteruutta maantieteellisillä olosuhteilla. Kylmä ilmasto vaatii suurta lämmöntuotantoa ja pientä lämmönkulutusta.

Lyhytkasvuisuudesta ja vantteruudesta johtuen eskimon ruumiin lämpösäteily on huomattavasti pienempää kuin esimerkiksi amerikkalaisen kaksimetrisen koripallotähden.

Koripalloilijalla on suurempi ruumiin pinta-alan kuin eskimolla, vaikka heidän ruumiinpainonsa olisikin sama. Lämmön säilymiselle on sitä edullisempaa mitä pienempi on ruumiin pinta-ala ja suurempi sen elopaino.

Onko eskimoesimerkki ymmärrettävä siten, että sopeutuminen luonnonympäristöön tuottaa erilaisia rotuja?

Olkoon vastaus myönteinen tai kielteinen, ihmisyhteisöjen ominaisuuksia ja sopeutumista tarkasteltaessa on varottava esittämästä väitteitä roduista.

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä hyötyä ihmisten erilaisuudesta on.
  2. Mitä haittoja ihmisten erilaisuudesta on?
  3. Ovatko hyödyt vai haitat suuremmat?

Onko päärotuja

Perinteinen oletus puhtaista pääroduista ja niiden risteytymistä on kumottu, sillä ihmisyhteisöjen historia ei tunnista rodullista puhtautta siinä mielessä, että pystyisimme aina valitsemaan oletettujen rotujen edustavimmat jäsenet.

Käsite rotu on ongelmallinen, sillä se sisältää (1) ajatuksen sekaroduista ja (2) käsityksen toistuvina ja muuttumattomina esiintyvistä piirteistä, joiden perusteella voidaan luoda ajaton ja vakiintunut ihmisluokittelu.

Perintötekijät muuttuvat

Yhteisön perintötekijät eivät ole pysyviä, vaan alttiita muutoksille. Hiusten, ihon tai silmien värin määräävien perintötekijöiden esiintymistiheys kasvaa ja laskee asteittain, mutta ei säännöllisesti, siirryttäessä tietyltä maantieteelliseltä alueelta seuraavalle, pohjoisesta etelään, lännestä itään.

Täten perintötekijäin määräämät ominaisuudet eivät ilmene yhtenä piirteiden kasautumana, joka säännönmukaisesti vaihtelee tai jaksottelee määrättyjen ryhmien välillä, astuttaessa yhteisöstä toiseen.

Hyvän esimerkin tarjoavat ihmisen veriryhmien esiintymisalueet. Ne eivät suinkaan vaihtele säännönmukaisesti esimerkiksi ihmisen ihonvärin perusteella (tämän kirjoittaja on B- kuten useimmat kiinalaiset). Ihminen on varsin monimuotoinen laji.

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mistä suomalaisten ja maahanmuuttajien väliset erot pääasiassa johtuvat.
  2. Ota selvää, mihin veriryhmään kuulut. Onko veriryhmäsi Suomessa yleinen vai harvinainen?
  3. Ota selvää, miten esimerkiksi hiusten, silmien ja ihin väri periytyvät vanhemmilta lapsille.

Ruumiillinen sopeutuminen

Eskimo-esimerkkiin viitaten, ihmisyhteisöjen sopeutumisella luonnonympäristöön näyttäisi olevan, ainakin jossain määrin, ruumiillisiä seurauksia.

Tarkastelllaan asiaa toisen esimerkin avulla. On esitetty, että vaalea iho on tummaa ihonväriä alttiimpi auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamille iho-oireille, kuten ihosyövälle. Syynä tähän on ultraviolettisäteitä imevän ja ihon tummuutta aiheuttavan väriaineen vähyys ihokerroksissa.

Väriaine on tehokas suoja ihovaurioita vastaan, se myös estää auringonvalosta saatavan D-vitamiinin liikatuotannon.

Mutta jos näin on, niin miksi kaikilla ihmisillä ei ole tummaa ihoa?

Eräät tutkijat pitävät ihoväriä esimerkkinä ympäristöön sopeutumisesta. Väitteen mukaan niillä leveysasteilla, joissa auringonpaiste on epäsäännöllistä, talvet pitkiä ja D-vitamiinin saanti ongelmallista, ihmiset ovat historiallisesti olleet usein vaaleampi-ihoisia kuin alueilla, joissa aurinko paistaa vuoden ympäri.

Selityksenä on D-vitamiinin saannin turvaaminen, sillä vaalea iho pystyy käyttämään auringonvalosta saatavan D-vitamiinin tummaa ihonväriä paremmin.

Ottamatta kantaa edelliseen väitteeseen on kuitenkin perusteltua olettaa, että muiden eläinlajien tavoin myös ihmisen ruumiinrakenteeseen liittyy piirteitä, jotka auttavat luonnonympäristöön sopeutumista.

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä haittoja liiallisesta auringon ottamisesta on.
  2. Miten on mahdollista, että Saudi-Arabian naiset saattavat kärsiä D -vitamiinin puutteesta?
  3. Ota selvää, mitä perinnöllisiä sairauksia erityisesti suomalaisilla on. 

Ihminen on yhteisön jäsen

Huolimatta elollisen olemuksemme piirteistä ja tehtävistä, ihmisenä oleminen merkitsee aina yhteisön toimintoihin osallistumista.

Ihminen on ennen kaikkea yhteisön jäsen. Ihmisen "luonnon" perustana on, että ihminen voi ilmaista itseään jaetuilla merkeillä, yhteisellä kielellä. Ihminen ilmaisee havaintojaan todellisuudesta kielellä, joka ei voi olla juuri koskaan yksityistä.

Julkisuus ja yleisyys määrittävät ihmistä yhteisöolentona. Koska ihmisen käyttämät merkit todellisuuden kuvaamiseksi ja kokemustensa ilmaisemiseksi ovat yhteisiä, hän kykenee puhumaan vain siitä mikä on yhteistä ja yleistä - jos oletamme, että hän haluaa tulla ymmärretyksi.

Tästä puolestaan seuraa, että yhteisöllinen oleminen ja sen maailmassa.

Tehtäviä
  1. Mitä muita laumaeläimiä on ihmisen lisäksi?
  2. Onko lauman mukana meneminen aina viisasta?
  3. Miten voit välttää lauman mukana menemistä silloin, kun se ei ole viisasta?

Perimän, meemien ja ympäristön tuote

Koska ihmisen olemuksessa yhdistyvät perimä ja meemit (kulttuuriperintötekijät), on seurausten ymmärtäminen ongelmallista. Ihminen antaa merkityksiä ympäristölleen, mutta on samalla sekä meemien että ympäristön tuote.

Itse luotu todellisuuskäsitys

Maantieteelliseen paikkaan ja vääjäämättömästi etenevään aikaan sidotun todellisuuden rinnalla esiintyy itse luomamme todellisuuskäsitys ja historiallisen ajan määrittämä maailma, jonka luonteen pyrimme oikeuttamaan osin itse luomillamme arvoilla ja uskomuksilla.

Merkittävin seuraus edellisestä on se, että ympäristöön sopeutuminen ja sopeutumisen seuraukset eivät tarjoa riittävää selitystä inhimillisen valtarakenteen ymmärtämiseksi. Valtarakenne ei ole vain palaute tai vaste luonnontalouden syötteille (haasteille).

Vaikka inhimillistä valtarakennetta voidaan tarkastella luonnontalousjärjestelmään sopeutuvana yhteisönä, samalla on korostettava, että tietyn ympäristön tarjoamista voimavaroista ei välttämättä seuraa ennustettavissa oleva elämänmuoto.

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä huonoja valtarakenteita on ollut Suomen menneisyydessä.
  2. Ota selvää, mitä vikaa nykyisissä Suomen valtarakenteissa on.
  3. Miten Suomen nykyisiä valtarakenteita pitäisi mielestäsi parantaa?

Luonnontalouden ihmiskäsitys

Ihmisen sopeutuminen luontoon

Luonnontalouden tutkimus tarkastelee sopeutumisesta johtuvia teknistaloudellisia seurauksia ja yhteisöjen ratkaisuja sekä ihmisyhteisöjen asemaa osana luonnontaloutta.

Ihmisen sopeutuminen luontoon merkitsee aina luonnon hyödyntämistä, toisaalta ihmisyhteisön on löydettävä paikkansa elinympäristössään. Ihmisyhteisö on osa luonnontalouden järjestelmää, joka muodostuu ihmisyhteisön suhteista muihin eläin-, kasvi- ja ihmisyhteisöihin.

Tässä järjestelmässä ihmisyhteisöllä on oma elintilansa, lokeronsa, kuten kaikilla kasvi- ja eläinlajeilla.

Historiallisesti tarkasteltuna ihmisen kyky hyödyntää luotoa on kasvanut vaiheittain.

Ihmisen toiminnasta on aina seurannut ympäristömuutoksia. Tärkeimpiä tekijöitä tässä muutoksessa ovat olleet historiallinen siirtyminen metsästäjä- ja keräilijäyhteisöstä maanviljelyyn sekä sittemmin kaupungistuminen ja viimein teollistuminen.

Paikalleen asettuminen, metsästäjäkeräilijä yhteisöjen kiertelevään elämäntapaan perustuvan ravinnonhankinnan sijasta, merkitsi määrättyjen alueiden varaamista asumiselle ja viljelyksille sekä niiden jatkuvaa hyödyntämistä.

Muutos luonnon hyväksikäytössä

Tämä aiheutti muutoksen luonnon hyväksikäytössä.

Eräs seuraus on ollut energiatuotannon kasvu, joka on puolestaan mahdollistanut yhä uusia ratkaisuja luonnon hyödyntämiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja samalla kiihdyttänyt muutosta.

Pyrkimys luonnon hyödyntämiseen (utilistinen käsitys luonnosta) on johtanut myös kielteisiin seurauksiin, kuten kiihtyvään maaperän huonontumiseen ja aavikoitumiseen, saastumiseen tai tiettyjen eläin- ja kasvilajien sukupuuttoon kuolemiseen.

Tehtäviä

  1. Miten ympäristö itse asiassa vaikuttaa valtarakenteeseen?
  2. Onko kyse syy-seuraus-suhteesta?
  3. Mikä on ihmisyhteisön merkitys ympäristölleen?
  4. Muodostaako yhteisö organismin ekosysteemin muiden organismien joukossa?
  5. Onko valtarakenteen soveltamilla käytännöillä ja uskomuksilla määrätty tehtävä ekosysteemissä?

Muutoksen vaikutukset käsityksiin

Ympäristön määräämät tekniset ratkaisut tai ympäristön suosimat talousmuodot tai ympäristömuutoksista johtuva elinkeinojen muuttuminen, on vaikuttanut aatteisiin, ennen kaikkea kaikkeutta koskeviin käsityksiin sekä uskontoihin ja yhteiskuntien johtamiseen.

Perustan muodostavat luonnontaloudelliset olosuhteet ja sovellettava tekniikka. Ylärakenteita edustavat puolestaan yhteiselämän käytännöt ja kieli.

Karl Marxin käsitys perustasta ja ylärakenteesta

Karl Marx ajatteli, että kulttuurin perustan ja ylärakenteen suhde on ennustettavissa oleva syy-seuraussuhde. Tällöin perusta määrittäisi aina ylärakenteen.

Tämän käsityksen mukaan, samanlainen tekniikka samanlaisissa ympäristöolosuhteissa saa yleensä aikaan samanlaisia työnjaon muotoja ja tuotannollisia ratkaisuja, joista seuraa samanlaisia yhteisöllisiä muotoja, joiden sisäisiä suhteita ylläpidetään samanlaisella arvomaailmalla ja uskomusjärjestelmällä.

Ympäristöön sopeutuminen selittää myös yhteiselämän piirteet.

Tasapainotila

Valtarakenteen ja luonnonympäristön välisen suhteen voidaan katsoa tähtäävän eri eliölajien keskinäiseen tasapainotilaan.

Kyseessä on järjestelmä, jonka eräänä osana on ihmisyhteisö.

Joskus valtarakenteessa katsotaan olevan käytäntöjä ja uskomuksia, joilla tasapainotilaa ylläpidetään ja sitä häiritsevät tekijät poistetaan.

Koska ihmisyhteisö ja ympäristö muodostavat järjestelmän, jossa eri osatekijöillä on määrätty tehtävänsä, käsitys on peruslähtökohdiltaan toiminnallinen (funktionalistinen).

Tehtäviä

  1. Ota selvää kuka Karl Marx oli ja mitä hän teki.
  2. Mikä oli Karl Marxin käsitys ihmisyhteisön ja sen ympäristön suhteesta?
  3. Oliko Karl Marx mielestäsi tässä asiassa oikeassa vai väärässä?

Esimerkki: Juhlamenojen (rituaalien) vaikutus ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen

Sikajuhlat

Juhalameno (rituaali) on säännönmukainen, tiettyä kaavaa noudattava toimitus. 1960-luvulla tutkittiin Uuden-Guinean maring-tsembaga -yhteisön juhalamenokierrosta.

Pyrittiin osoittamaan, miten sikojen teurastamisjuhlamenot säätelevät yhteisön ympäristösuhteita. Ajateltiin, että juhlamenojen avulla suoritettu säätely auttaa ihmisyhteisöä ylläpitämään yhteisön ja ympäristön välistä tasapainoa.

Elinkeinonaan maring-tsembagat harjoittavat mm. taron, jamssin ja bataattien viljelyä sekä kasvattavat sikoja. Sikoja uhrataan esi-isille sairauksien, sotien ja muiden vastoinkäymisten yhteydessä.

Sikoja ei yleensä tapeta muista syistä, lisäksi tsembagojen elämää säätelevät tarkat säännöt siitä ketkä saavat syödä sianlihaa.

Näitä ovat ennen kaikkea soturit sekä sairaat tai muuten loukkaantuneet. Juhlamenojen avulla varmistetaan valkuaisainepitoisen lihan saatavuus näille ihmisille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Sikajuhlien ajoitus

Sotien ja vastoinkäymisten ohella sianteurastusmenojen ajoitus määräytyy sikalauman koon perusteella. Sianteurastusmenot muodostavat kierron, jossa esiintyy aina 5-10 vuoden välein järjestettävän suureen sikajuhla, tällöin sikoja oneniten.

Maring-tsembagat eivät itse tunnista niitä kaikkia ei-aiottuja seurauksia, joita käyttäytymisellä on.

Sotien ajoitus

Juhlakierron toiminta tulee parhaiten esille, jos aloitamme tarkastelun sodan aikana suoritettavista juhlamenoista. Sotivat osapuolet ovat aina toistensa naapureita ja asuvat melkein aina laakson samalla rinteellä.

Vihamielisyyksien alettua kumpikin osapuoli suorittaa joukon juhlamenoja, jotka luokittelevat vastustajan muodollisesti "viholliseksi".

Sodat aiheuttavat kieltoja

Sodan aikana määrätyt kiellot ovat voimassa. Näitä kieltoja ovat sukupuolisen kanssakäymisen ja tiettyjen ruokien syöminen.

Sota voi päättyä jommankumman osapuolen häviöön. Hävinneen osapuolen henkiin jääneet jäsenet pakenevat muualla asuvien sukulaistensa luo ja voittajat tuhoavat vastustajiensa lehdot ja puutarhat, teurastavat heidän sikansa ja polttavat heidän talonsa.

Yleensä taistelut päättyvät aselepoon.

Sodan päätyttyä

Kun sotiminen päättyy, suorittaa se ryhmä, jota ei ole ajettu pois alueeltaan, juhlamenot. Jokainen mies asettaa kätensä maahan istutetun kasvin päälle.

Tämän jälkeen käännytään esi-isien puoleen: Me kiitämme teitä siitä, että autoitte meitä taistelussa ja annoitte meidän jäädä alueellemme. Me asetamme sielumme tähän puuhun istuttaessamme sen omaan maahamme.

Me pyydämme teitä huolehtimaan tästä puusta. Me teurastamme sikoja teitä varten, mutta ne ovat harvassa.

Tulevaisuudessa, kun meillä on paljon sikoja, me tarjoamme teille taas sianlihaa, nostamme puun maasta ja järjestämme suuren juhlan. Mutta puu pysyy maassa siihen asti kunnes meillä on tarpeeksi sikoja teidän palkitsemiseksenne.

Velka liittolaisille

Sodan käynyt yhteisö on vielä velkaa liittolaisilleen ja esi-isilleen. On "taistelukivien" aika. Taistelukiviä käytetään sotatilaan liittyvissä juhlamenoissa.

Vaikka sotiminen päättyi puun istuttamiseen, ovat taisteluista aiheutuneet velvollisuudet vielä täyttämättä. Taistelukiviä ei voida laittaa syrjään ennen kuin velka liittolaisille ja esi-isille on maksettu kunnes puu on nostettu maasta ja sikajuhlat järjestetty.

Tarpeellinen määrä sikoja

Puun nostamiseksi sikoja on oltava tarpeeksi. Mutta mikä on tarpeellinen määrä sikoja ja miten kauan niiden hankkiminen kestää?

"Hyvällä" alueella tarpeellisen sikamäärän hankkiminen kestää vain viisi vuotta, mutta jos seutu on "huono", se saattaa kestää kymmenen vuotta ja pitempään.

Huonolla seudulla epäonni on jatkuvaa. Siksi tarve sikojen juhlateurastamisen järjestämiseksi on yleistä. Hyvällä seudulla tämä on harvinaista, ja sikalauman syntyvyys ylittää juhlatarpeen ja lauma kasvaa nopeasti.

Huonoilla alueilla on ongelmia

Ennen pitkää alimittaiset juurimukulat, joita nostetaan sadonkorjuun yhteydessä, eivät enää riitä kasvavan sikalauman ruokkimiseksi. Tällöin viljelyyn soveltuvaa alaa on lisättävä erityisesti sikojen ravintoa varten.

Suuri lauma ei ole taakka ainoastaan energian kulutuksen takia - kasvaessaan laumasta koituu yhä enemmän vaivaa.

Mitä enemmän sikoja on, sitä useammin ne valtaavat puutarhoja. Ne muodostavat vakavan uhan rauhan ylläpitämiselle paikallistasolla.

Sikajuhla silloin, kun ihmiset ja siat alkavat olla kilpailutilanteessa

Sikajuhlan laukaisee siis joko sikojen hoitamisesta aiheutuva lisätyö tai sikojen tuhoamiskyky. Voidaan todeta, että sikoja on riittävä määrä juhlan järjestämiseksi, kun sikojen ja ihmisten suhde muuttuu molemminpuolisesta hyödystä loiselämäksi tai kilpailuksi.

Rajapaalut

Hieman ennen puun nostamista pystytetään rajapaalut. Jos vihollinen asuu yhä omalla alueellaan, paalut pystytetään sille rajalle, joka oli voimassa ennen sotaa.

Sen sijaan jos vihollinen on hylännyt alueensa, voivat sodan voittajat asettaa paalunsa uudelle rajalle. Voittajien alue kattaa nyt vihollisen ennen asuttaman alueen.

Tosin maringit väittävät, että he eivät ota koskaan haltuunsa viholliselle kuuluvaa maata. Jos häviön kärsineet eivät kykene istuttamaan yhtään puuta alueelleen viimeisen taistelun jälkeen, maata pidetään vapaana.

Maan uudelleenjaon sääntö voidaan esittää juhlakierron muodossa: Jos toinen vastakkaisista osapuolista kykenee nostamaan puunsa ennen kuin vastustaja kykenee istuttamaan omansa, voi edellinen vallata jälkimmäisen alueen.

Esi-isät ovat hylänneet alueen

Sen lisäksi, että voitettu vihollisryhmä on hylännyt alueensa, myös ryhmän esi-isien oletetaan hylänneen sen.

Eloonjääneet jäsenet ovat asuneet jo muutamia vuosia toisten ryhmien luona. Suurin osa heistä on saanut tilaisuuden uhrata sikoja esi-isilleen uudessa asuinpaikassaan.

Suorittamalla uhrin he ovat pyytäneet esi-isiensä henkiä asettumaan uusille asuinsijoilleen, jossa esi-isille uhrataan tulevaisuudessa.

Tästä seuraa, että kukistuneiden ryhmien esi-isät luopuvat holhousoikeudestaan vanhaan alueeseensa. Voittajat voivat nyt vapaasti hyödyntää sitä.

Pakolaisista täysjäseniä

Myös pakolaisten jäsenyys ryhmissään muuttuu vihdoin oikeudelliseksi jäsenyydeksi. Ennen pitkään nämä yhteisöt saavat tilaisuuden puun istuttamiseen, johon pakolaiset osallistuvat asuinkumppaneina, samalla he vahvistavat siteensä uuteen alueeseensa ja ryhmäänsä.

Yhteisön uudelleenjaon sääntö voidaan esittää juhlalakierron muodossa: Ihmisestä tulee alueellisen ryhmän jäsen osallistuessaan ryhmän kanssa puun istuttamiseen.

Puu nostetaan ylös pian rajapaalujen pystyttämisen jälkeen. Tsembagat tappoivat ylösnoston yhteydessä 32 sikaa 169 yksilön laumastaan; sianlihaa jaettiin runsaasti liittolaisille ja muissa yhteisöissä asuville sukulaisille.

Pussieläinten pyydystyskielto

Samassa yhteydessä kumotaan myös pussieläinten pyydystämiskielto. Vaikka tiedot paikallisesta pussieläinkannasta ovat puutteellisia, saattaa hyvinkin olla, että pyyntikielto, joka on ollut voimassa viimeisimmästä taistelusta lähtien, suojelee eläimistöä, joka muuten saattaisi kuolla sukupuuttoon.

Vuoden kestävä sikajuhla

Sikajuhla kestää noin vuoden. Tänä aikana ystävällismielisiä ryhmiä kestitään. Vieraille annetaan kasvisruokalahjoja ja isännät tanssivat miespuolisten vieraidensa kanssa läpi yön.

Soidinmenot

Nämä tilaisuudet ovat samantyyppisiä kuin ne, joita monet ei-inhimilliset eläinlajit harrastavat ennen kaikkea siksi, että niihin liittyy vastakkaisen sukupuolen houkuttelemiseksi järjestettyjä laajamittaisia soidin- tai kosintamenoja.

Nuoret naiset esitellään joukolle tavoittelemisen arvoisia miesehdokkaita, jotka asuvat paikallisyhteisöissä ja joihin nuorilla naisilla ei ehkä muuten olisi tilaisuutta tutustua.

Tämä tarjoaa nuorille naisille mahdollisuuden arvioida ehdokasjoukkoa kestävyyden (josta viestivät tanssin elinvoimaisuus ja kesto) ja varakkuuden (josta viestivät miehen näkinkenkien runsaus ja hänen höyhenhepeneensä) perusteella.

Tanssimalla osoitetaan taistelijoiden määrä

Tärkeämpää kuitenkin on, että näissä tapauksissa joukkotanssia voidaan pitää näytöksenä, jossa tanssijoiden kyvykkyyden avulla viestitetään muille osallistujille tietoa paikallisryhmien koosta.

Monien lajien kohdalla tällaiset näytökset edeltävät niitä suorituksia, joissa ryhmän kokoa hyödynnetään. Näin on asianlaita myös maringeilla.

Vierailijoiden esittämä joukkotanssi juhlissa, aselevon ollessa vielä voimassa, viestii isännille avusta, jota he voivat odottaa vierailijoiltaan sotaretkien yhteydessä.

Juhlan jälkeen aloitetaan uusi sota

Todennäköistä on, että sotaan ryhdytään pian sikajuhlien päättymisen jälkeen.

Ne kanavat, joita pitkin tanssikutsut esitetään, ovat täsmälleen samat, kuin ne kanavat, joita pitkin vetoomukset aseellisesta tuesta esitetään.

Kutsut eivät kulje ryhmältä ryhmälle, vaan sukulaiselta sukulaiselle kutsun vastaanottajien suostutellessa naapureitaan "auttamaan tanssissa"... Maringien mukaan tanssiminen ja taisteleminen merkitsevät eräässä mielessä samaa.

Tämä ilmenee eräiden esitaistelu- ja esitanssien samankaltaisuudella. Maringit sanovatkin, että ne, jotka tulevat tanssimaan, tulevat sotimaan. Vierailevien tanssijoiden määrää pidetään seuraavalla taistelukierroksella apuun odotettavan sotilasjoukon koon mittana.

Tanssikentästä kauppapaikka

Yöllinen tanssikenttä muuttuu aamulla kauppapaikaksi. Ne tavarat, joita vaihdetaan eniten, ovat kirveet, linnunsulat, näkinkenkäkoristeet ja toisinaan porsaat sekä entisaikaan paikallinen suola. Juhla helpottaa kaupankäyntiä tarjoamalla markkinoille ympäristön, jossa suuri määrä kauppiaita voi kokoontua.

Suuri sikauhri

Juhla loppuu suureen sikauhriin. Tsembagat teurastivat 105 nuorta ja täysikasvuista sikaa ja jättivät jäljelle vain 60 nuorinta yksilöä. Näiden lisäksi säästettiin 15 täysikasvuista sikaa. Tämä oli kuitenkin vain tilapäinen ratkaisu, sillä ne uhrattaisiin pian.

Sikojen teurastus tuotti arviolta noin 3100–3800 kg sianlihaa. Tästä määrästä noin 2000–2700 kg annettiin muiden paikallisryhmien jäsenille 163 erillisessä lahjoitustilaisuudessa. Arviolta 2000–3000 ihmistä 17 paikallisryhmästä tuli osalliseksi lihanjaosta.

Juhlan päättää sikojen teurastuspäivänä tilaisuus, jossa suolattu sianvatsa lahjoitetaan julkisesti viimeisen taistelun liittolaisille. Lahjoitukset annetaan aidassa olevan ikkunan läpi. Aita on rakennettu tilaisuutta varten tanssikentän toiseen päähän. Tämän jälkeen aita hajotetaanja taistelukivet laitetaan syrjään.

Hyökätään, jos Australian hallitus ei estä

Sikajuhla päättyy ja juhlakierto on saatettu loppuun. Tämä ilmentää paikallisen yhteisön pätevyyttä. Ilman Australian hallituksen läsnäoloa paikallinen yhteisö olisi jälleen vapaa hyökkäämään vihollisensa kimppuun. Liittolaisten ja esi-isien apua pidetäänkin varmana, sillä he ovat saaneet sianlihaa ja velvollisuudet heitä kohtaan on täytetty.

Sota saattoi lykkäytyä

Sotatoimet alkoivat yleensä lähes välittömästi juhlakierron päätyttyä. Jos rauha kuitenkin kesti aidan täydelliseen mädäntymiseen asti, istutettiin puu maahan, ikään kuin sota olisi käyty, ja kaikki nuoret ja täysikasvuiset siat tapettiin.

Mädäntymisen sanottiin kestävän noin kolme vuotta eli hieman pidempään kuin sian kasvattaminen kestää. Kun sikalauma on kasvanut tarpeeksi suureksi, puu voidaan nostaa ylös ja rauha solmia entisten vihollisten kanssa, olettaen, että myös he pystyvät kaivamaan puunsa ylös.

Vihanpito saattoi päättyä

Jos kaksi toisilleen vihamielistä ryhmää on kahden juhlakierron ajan sotimatta keskenään, heidän vihanpitonsa saattaa päättyä.

Juhlakierto tasapainon säätelijänä

Toistuviksi sarjoiksi järjestetyt juhlat säätelevät sekä paikallisyhteisön ja ympäristön välisiä että paikallisyhteisöjen välisiä suhteita. Näistä erillisistä (alajärjestelmien sisäisistä) suhteista muodostuu kokonaisjärjestelmä,kokonaisuus, jonka ylläpitämisessä juuri juhlakiertosäätelyllä on tärkeä tehtävä.

Tsembagojen juhla toimii muuntajana ja tasapainon säätäjänä. Se kääntää muutokset, joita ilmenee yhden alajärjestelmän tilassa, tiedoksi, joka aiheuttaa muutoksia toisessa alajärjestelmässä. Samalla se ylläpitää elinkykyistä kokonaisjärjestelmää.

Yksityiskohtaisemmin ilmaistuna toiminta edesauttaa ylläpitämään tärveltymätöntä ympäristöä, rajoittaa sotimisen tasolle, joka ei vaaranna alueellisen yhteisön olemassaoloa, säätävät ihmisten suhteet maahan, tarjoaa keinon liittoutumien muodostamiselle sotaan ryhdyttäessä, helpottaa kaupankäyntiä, jakaa paikallisen sikaylijäämän ja turvaa korkealuokkaisen valkuaisen saannin silloin kun ihmiset sitä eniten tarvitsevat.

Rajatulle alueelle sijoittuva ravinteiden vaihto

Ympäristönsäätely auttaa paikallisyhteisön säilymistä. Tsembaga -yhteisö on yhteisö luonnontaloudellisessa merkityksessä. Se on eräs osa rajatulle alueelle sijoittuvassa ravinteiden vaihdon järjestelmässä.

Vaarana on luonnontaloudellisten reunaehtojen liiallinen korostaminen ja sen seikan unohtaminen, että uskomukset ja merkitykset ohjaavat usein ihmisten haluja ja pyrkimyksiä.

Mistä haitalliset tavat johtuvat

Ympäristön tarjoamat voimavarat ja ihmisryhmän suhteet omaan luonnonympäristöönsä saattavat osoittautua toissijaisiksi näiden merkitysten rinnalla. Muutoin emme voisi ymmärtää niitä kielteisiä yhteisökäytäntöjä, joita paikallisyhteisöissä esiintyy.

Usein paikallisyhteisö, sen sijaan, että se pyrkisi ylläpitämään itseään tietyssä luonnontaloudessa, tuhoaa tiedostamattaan itseään. Uuden Guinean fore -kulttuuri, siis esimerkin.

Esimerkki: Ihmissyönnin seurauksia

Sukupuolijakauma epätasapainossa

Kun Australian viranomaiset saapuivat fore -alueelle 1950-luvulla, havaittiin, että yhteisön sukupuolijakauma oli epätasapainossa. Miehiä oli paljon enemmän kuin naisia.

Outo tauti

Tämä johtui naisten suuresta kuolleisuudesta. Kuolleisuuden syynä oli tauti, jota foret kutsuivat kuruksi. Taudin syyn foret yhdistivät noituuteen.

Hallituksen raporttien mukaan vuosina 1957–1968 esiintyi yli 1100 kuru-kuolemaa. Koska fore -yhteisön koko oli vain noin 8000 henkeä, tuho uhkasi yhteisöä.

Suurin osa kuolleista oli naisia, 1950-luvun lopulla tehdyn arvion mukaan, jokaista miesuhria kohden kuoli 25 naista.

Noitausko lisäsi ongelmia

Noituus-syytökset lisäsivät ongelmaa ja kuolleiden määrää, sillä uhrien sukulaiset etsivät syyllisiä kostaen sukulaistensa kuoleman usein kuolemalla.

Taudin syytä alettiin etsiä

Viimein viranomaiset valjastivat tutkijayhteisön selvittämään tautia. Ratkaisua etsittiin mm. perintötekijöistä, ravinnosta, myrkytyksestä ja mielentilan aiheuttamista tekijöistä.

Vahvin oletus viittasi perintötekijöihin. Kuolemiin näytti liittyvän myös sukulaisuuskytkentä. Tutkimusten kuluessa kuru-tapaukset alkoivat kuitenkin yllättäen vähetä, vaikka tehokasta hoitoa ei ollutkaan keksitty.

Sairaus oli ihmissyönnin seurausta

Samanaikaisesti tutkimuksissa tuotiin esiin kurun ja ihmissyönnin välinen yhteys, molemmat näyttivät olevan varsin nuoria ilmiöitä.

Ihmissyönnin harjoittaminen alkoi vasta 1900-luvun alussa ja pian sen jälkeen ilmaantuivat ensimmäiset kuru-kuolemat.

Samanlainen yhteys havaittiin taudin häviämisen yhteydessä. Australian viranomaisten kiellettyä ihmissyönin kuru-tapaukset alkoivat vähitellen hävitä.

Kyseessä oli hullun lehmän taudin ihmismuunnos

Viimein taudin aiheuttaja löydettiin laboratoriokokeiden yhteydessä. Simpanssiin istutettiin kuolleen fore -naisen aivokudosta, jonka seurauksena apina sairastui tautia muistuttavaan tilaan.

Kokeita jatkettiin istuttamalla kuolleen apinan aivokudosta toisiin apinoihin. Itämisajan jälkeen apinat sairastuivat.

Taudinaiheuttaja oli harvinaista aivosairautta aiheuttava prioni.

Tutkimusten mukaan kuru edusti erästä Creutzfeldt-Jakobin-taudin muotoa, hullun lehmän-taudin ihmismuunnosta. Mutta miten tauti tarttui ihmisiin?

Tutkimukset tarjosivat selityksen. Fore -kulttuurin käytäntöihin kuului ihmissyönti. Fore naiset söivät määrätyissä rituaaleissa kuolleita sukulaisiaan, myös heidän aivonsa.

Ennen syöntiä naiset käsittelivät ruumiit määrätyllä tavalla.

Perintötekijäin muutos

Vaikka laboratoriokokeissa todettiin, että apinoiden ruokkiminen kuolleen apinan osilla ei ollut erityisen tehokas taudin leviämiskeino, on ihymissyönti keskeinen selitys kuru-taudin arvoituksessa.

Oletus on, että kuru ilmaantui forejen keskuuteen perintötekijäin muutoksen kautta ja levisi ihmissyönnin yhteydessä.

Ihmissyönti oli huono tapa

Kuru esimerkin tarkoituksena on osoittaa, miten epävarmalla pohjalla olemme, jos ilman muuta nimeämme ihmisyhteisön käytännöt ja uskomukset yhteisön keinoiksi säädellä luonnontaloutta.

Jos lisäksi oletamme, että nämä keinot ovat tiedostamattomia ja toimivat ylläpitäen luonnontalouden kokonaisjärjestelmää, jossa ihmisyhteisö edustaa yhtä elintärkeää osaa, ongelmaksi muodostuu järjestelmää tuhoavien käytäntöjen tulkinta.

Jos fore -yhteisö muodostaa toiminnallisen alajärjestelmän luonnontalouden järjestelmien kokonaisuudessa, joka muodostuu ihmis-, eläin- ja kasviyhteisöistä ja niiden välisistä säädellyistä suhteista, miten selitetään yhteisö- ja luonto-suhdetta tuhoavat ihmissyönnistä johtuvat vaikutukset?

Määrääkö ympäristö yleisen valtarakenteen

Sopeutuvuus ei selitä kaikkia tapoja

Valtarakenne on aina jotain muuta kuin ympäristönsä tuote. Tapojen ja käytäntöjen yhdistäminen sopeutuvuuteen on ongelmallista.

Miksi ihmiset jatkavat käytäntöjen harjoittamista, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä luonnonympäristön säilymisen kanssa - puhumattakaan ympäristöä ja yhteisöä tuhoavista ja heikentävistä käytännöistä?

Syynä on tapojen ja uskomusten merkitys. Ilmiöiden merkitys ihmisille itsellään ei ole välttämättä sama kuin sen väitetyt seuraukset ympäristölle.

Tavat ja uskomukset muuttuvat liian hitaasti

Ihmisillä on taipumus jatkaa käytäntöjään ja uskomuksiaan, vaikka yhteisön ulkopuoliset toteaisivatkin ne virheellisiksi, epäluonnollisiksi, epäterveellisiksi tai vain muuten seurauksiltaan kielteisiksi.

Ihmiset eivät hylkää jumaliaan tutkijain ja poliitikkojen sitä vaatiessa tai pyrkiessä osoittamaan jumalallisten voimien mielikuvitusluonteen.

Tavat ja uskonnot hyödyttävät usein yläluokkaa

Yhteisön harjoittamat uskonnolliset käytännöt säilyvät, vaikka niiden todettaisiinkin palvelevan ensi sijassa yläluokan tarkoitusperiä ja oikeuttavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden.

Ihmisten uskonnollista ja juhlamenokäyttäytymistä on vaikea ymmärtää, jos ne arvot ja merkitykset, joita ihmiset itse liittävät näihin toimintoihin ja uskomuksiin unohdetaan.

On myös muistettava, että ihmisten toiminnalla on suunnattomasti ei-ennustettavia seurauksia, jotka saattavat olla sosiaalisen elämän ja oletetun järjestelmän hyvinvoinnin kannalta joko suotuisia tai epäsuotuisia.

Todellisuuskäsitys ei aina perustu järkeen ja kokemukseen

Inhimilliseen valtarakenteeseen kuuluvien ilmiöiden luonne ja käytäntöjen seuraukset eivät suinkaan aina viesti järkiperäisestä todellisuuden jäsentämisestä tai ole varmuudella ennustettavissa.

Vaikka tsembagojen sikajuhla säätelisi yhteisön ja luonnonympäristön välistä suhdetta auttaen yhteisöä ja muita yhteisöjä säilymään ympäristössään ja samalla ylläpitämään sosiaalisia suhteitaan, nämä seikat eivät selitä sikajuhlien historiaa ja sitä, mitä ne edustavat ihmisille itselleen.

Miksi ihmiset suorittavat juhliaan ja miksi käytännöt jatkuvat, vaikka ympäristöolosuhteet, elinkeinojärjestelmä tai yhteisön koko muuttuisivat?

Ympäristön ja yhteisöelämän välistä suhdetta luotaavan luonnontalouden tutkimuksen on kyettävä tarjoamaan vastauksia ympäristön merkityksestä inhimillisen kulttuurin monimuotoisuuden paikantajana, ei ehdollistajana.

Samanlainen ympäristö ei takaa samanlaisia ratkaisuja

Selitystä ei pitäisi palauttaa ainoastaan luonnontaloudellisiin reunaehtoihin, sillä samanlainen ympäristö ei välttämättä aikaansaa samanlaisia ratkaisuja.

Jos vertaamme Amazonin alueen bororo -intiaanien, Kongon sademetsien mbuti -kansan ja Uuden-Guinean tsembagojen yhteisöjen kulttuuria ja taloudellista elämää, ilmenee niiden välillä merkittäviä eroja, vaikka kaikkien kolmen ryhmän perinteisenä asuinalueena on ollut trooppinen sademetsä.

Esimerkejä: samanalainen elinympäristö, täysin erilainen valtarakenne

Ei arvojärjestystä eikä päälliköitä

Mbutit harjoittavat metsästystä ja keräilyä. Yhteisöt muodostuvat pienistä 10–50 ihmistä käsittävistä kiertelevää elämää viettävistä ryhmistä.

Asuinrakennuksina ovat yksinkertaiset majat, sillä leiri hylätään, kun ympäristön tarjoamat voimavarat on hyödynnetty.

Ravinnonsaantinsa turvatakseen mbutit vaeltavat eri ravinnonsaantipaikkojen välillä. Yhteisön taloudellinen elämä ei perustu työnjaolle tai erikoistumiselle, miehet tosin metsästävät enemmän kuin naiset.

Mbuti -yhteisö on myös varsin tasa-arvoinen, ihmiset eivät ole eriarvoisia sukunsa, ikänsä tai sukupuolensa perusteella.

Sukulaisiksi lasketaan isänpuoleisen sukulinjan mukaan johdetut henkilöt. Tämä tarkoittaa, että äiti kuuluu eri sukuun kuin isä ja lapset.

Ryhmillä ei ole muodollisia päälliköitä tai muunlaista päättävää elintä, joka säätelisi yksilöiden elämää.

Perinteinen avioliitto on perustunut sisarien vaihtoon, mies on velvoitettu tarjoamaan tulevan aviopuolisonsa veljelle oman sisarensa tai lähisukulaisensa.

Jyrkkä arvojärjestys

Bororot ovat myös metsästäjiä ja keräilijöitä, he harjoittavat lisäksi kalastusta sekä maissin ja kassavan viljelyä.

Viljely perustuu kaskeamiseen. Yhteisössä vallitseva työnjako on selkeä, miehet metsästävät ja kaskeavat maan, naiset huolehtivat viljelyksistä ja sadonkorjuusta.

Toisin kuin mbutit, bororot asuvat parinsadan hengen kylissä. Heidän yhteisöjärjestelmänsä on varsin mutkikas. Se perustuu kaksikerroksiseen rakenteeseen.

Kylän rakennukset muodostavat kehän, jonka keskellä on miesten talo ja juhlamenokenttä. Naiset eivät saa vierailla miesten talossa.

Asuinrakennuksissa asuu useampi perhe, yhdistävänä tekijänä on sukulaisuus. Kylä jakautuu kahtia kehän keskeltä pohjois-etelä -suunnassa muodostaen kaksi laajaa sukulaisuusyksikköä, jotka molemmat jakautuvat neljäksi klaaniksi.

Klaanit ovat arvojärjestyksessä suhteessa toisiinsa. Bororo -yhteisöä johtavat päälliköt. Avioliitot solmitaan eri puoliskoissa asuvien henkilöiden kesken.

Sukulaisuus lasketaan äidinpuoleisen sukulinjan mukaan eli äiti ja lapset kuuluvat eri sukuun kuin isä.

Mies muuttaa avioiduttuaan vaimonsa suvun luo. Kylän talojen asukkaita yhdistääkin äidinpuoleinen sukulaisuus.

Bororojen mutkikasta yhteisöjärjestelmää on mahdoton esittää lyhyesti, mutta kuten jo yllä sanotusta käy ilmi, se on varsin erilainen kuin edellinen yhteisöjärjestelmä.

Ei päälliköitä, miehet ja naiset asuvat erillään

Tsembagat harjoittavat jamssin, taron ja bataattien viljelyä, lisäksi he kasvattavat sikoja.

Viljely perustuu kaskeamiseen. Miehet ja naiset osallistuvat yhdessä kaskeamiseen, tosin miehet katkovat puut.

Naiset vastaavat enimmäkseen istuttamisesta, kitkemisestä ja sadonkorjuusta, miehet palstojen aitaamisesta, sikatalous on enimmäkseen naisten vastuulla.

Miehet myös metsästävät.

Tsembaga -yhteisö muodostaa kylän. Väestön koko oli noin 200 henkeä.

Sukulaisuus perustuu isänpuoleiseen sukulaisuuteen.

Avioliitot solmitaan eri klaania edustavien jäsenten kesken, klaanit muodostuvat isänpuoleisista sukulaisista.

Tämän ohella tsembagat avioituvat muiden paikallisryhmien jäsenten kanssa.

Miehet ja naiset asuvat eri taloissa avioiduttuaankin.

Miesten talojen asukkaat muodostavat sukulaisuusyksikön, taloissa asuu keskimäärin kahdesta viiteentoista henkeä.

Naiset asuvat naimattomien tyttäriensä ja pienten poikiensa kanssa.

Ravinto valmistetaan yleensä naisten talossa.

Tsembagoilla ei ole päälliköitä, ratkaisut perustuvat yksilöiden valintoihin, valta on kuitenkin miesten käsissä.

Johtopäätöksiä

Nämä kolme esimerkkiä kertovat selvästi, miten yhteiselämän muodot voivat vaihdella samanlaisessakin ympäristössä.

Esimerkit puolustavat sitä kantaa, jonka mukaan luonnonympäristö tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille valtaratkaisuille, ei niinkään määrää niiden ilmenemismuotoja tai pakota valtarakennetta tiettyyn kaavaan.

Luonnontaloudelliset reunaehdot ovat harvoin pakottavia, edes karuissa luonnonolosuhteissa.

Eskimoiden, aleuttien ja muiden arktisten alueiden asukkaiden elämä ei ole yhdenmukaista, ei aineellisen valtarakenteensa eikä yhteisöllisten käytäntöjen, kielen tai uskomusten osalta.

Tehtäviä

  1. Miten luonnonympäristö on vaikuttanut suomalaisiin a) 2000 vuotta sitten b) 100 vuotta sitten c) nykyisyydessä?
  2. Millä tavalla suomalaiset ovat liiallisesti hävittäneet luontoa a) 200 vuotta sitten b) nykyisyydessä?
  3. Miksi suomalaisten enemmistön nykyiset uskomukset eivät ole luonnontalouden määräämiä.
  4. Mitä mielestäsi haitallisia ja tarpeettomia uskomuksia nykysuomalaisilla sinun mielestäsi on?
  5. Pohtikaa, miksi miehet ja naiset ovat joissakin valtarakenteissa eriarvoisia ja joissakin valtarakenteissa tasa-arvoisia?
  6. Pohtikaa, miksi joissain valtarakenteissa on jyrkkä nokkimisjärjestys ja joissakin vallitsee melko suuri tasa-arvo.
  7. Miten ilmastoerot vaikuttavat EU:n kansalaisten tasa-arvoisuuteen?
  8. Miksi Suomeen muuttaneet muslimit eivät ryhdy noudattamaan suomalaisia tapoja?
  9. Milla tavalla käytetty kieli vaikuttaa valtarakenteen muotoihin?
  10. Mistä johtuu, että suomalaiset asuivat kauan sitten kylissä, sitten hajallaan ympäri maaseutua ja nykyään enimmäkseen asutuskeskuksissa?
  11. Miksi evakkokarjalaisten piti sodan jälkeen rakentaa rintamamiestaloja eivätkä he saaneet rakentaa karjalaistyylisiä taloja?
  12. Ottakaa selvää, miten suomalaiset elivät omavaraistalouden aikaan.
  13. Mitkä kaikki asiat suomalaisten olisi mielestäsi huomioitava, jotta ihmisten ja luonnon välinen tasapaino säilyisi Suomessa?
  14. Mitkä ovat ihmisten ja luonnon välisen tasapainon pahimmat uhat maailmanlaajuisesti?
  15. Miten sinä voit vaikuttaa siten, että ihmisten ja luonnon tasapaino säilyisi?

Ajatustunteet eli emootiot

Emootioiden käsittely tässä aineistossa perustuu tekijän luvalla filosofian professori Warren Shiblesin lastenkirjoihin.

Stoalainen ajattelu

Järki ja tunteet

Stoalaiset opettivat vapautta intohimoista ja muista tunteista. Stoalaisten tavoitteena oli apatheia eli apatia, "tunteeton tila", "tunteiden puuttuminen" (a-, "epä-", pathos, "tunne").

Antiikin aikana sanaan "tunne" sisällytettiin kuitenkin suuri joukko inhimillisiä tuntemuksia ja intohimoja, joista monet olivat kielteisiä, kuten viha, pelko, kipu, nautinto, tuska, halu, jne.

Stoalaisten tarkoituksena ei ollut tunteiden täydellinen kuolettaminen, vaan niistä aiheutuvien ongelmien välttäminen niin, että turhista arvoasetelmista luovutaan.

Sanalla apatia ei näin ollen tarkoitettu "tylsämielistä välinpitämättömyyttä", kuten nykyään, vaan ennemmin puolueettomuus ja "selkeää arvostelmaa" todellisuudesta, sekä näistä seuraavaa järkkymätöntä mielenrauhaa.

Stoalaiset hyveet

Stoalaisen siveyden mukaan hyvää olivat vain ihmisessä olevat hyveet, samoin pahaa vain hänessä olevat paheet.

Ulkopuolelta tulevat asiat ovat yhdentekeviä

Ulkopuolelta tulevat asiat eivät olleet hyvää eivätkä pahaa, vaan yhdentekeviä.

Siksi ihmisen ei tullut suhtautua niihin tunteilla, koska muuten hän kärsisi vain tuskaa.

Tunteet olivat ikään kuin epätosia uskomuksia asioiden tiloista, joko jo koettuna tai vasta ennakoituna.

Epätosina uskomuksina ihmisen tuli siis välttää niitä. Hänen ei tullut toivoa saavansa jotain mitä hänellä ei ole, koska hän pettyy, jos ei saavutakaan sitä.

Hänen ei tullut pelätä menettävänsä jotain mitä hänellä on, koska hän kärsisi, jos pelko toteutuisi.

Järki tunteiden hillitsijänä

Stoalaiset ylistivät järkeä tunteiden hillitsemisen välineenä, ja lainasivat kyynikoilta etiikkansa pohjaksi sen ajatuksen, että hyvyys sisältyy sielun tilaan itseensä — viisauteen ja itsekuriin. Stoalainen siveys painotti sääntöä: "Seuraa, minne järki sinut johtaa".

Marcus Aurelius

Vaikutusvaltaisin stoalainen ajattelija oli Rooman keisari Marcus Aurelius.

Marcus Aureliuksen tunnetuin ja ainoa säilynyt teos on Itselleni (Τα εισ εαυτον, suomennettu myös nimellä Itsetutkiskeluja).

Aurelius kirjoitti teoksen sotaretkillä joskus vuosien 170 ja 180 välillä, jolloin hän oli yli 50-vuotias, sairaalloinen ja kuolemaa odottava.

Hän kirjoitti teoksen nimenomaisesti itselleen, hänen oman henkisen kehityksensä oppikirjaksi, eikä sitä ollut tarkoitettu julkaistavaksi.

Hänen merkintänsä ovat esimerkkejä stoalaisesta ajattelusta, josta hän etsi mielenrauhaa ja elämänohjeita. Teoksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi myös kirjoittajan yhteiskunnallinen asema.

Marcus Aurelius kirjoitti ajan oppineiden tapaan kreikaksi, vaikka hänen äidinkielensä olikin latina.

Hän oli lukenut ainakin Epiktetosta, ja se vaikutti hänen ajattelunsa.

Kirjoitusaikoihin Marcus Aureliuksen terveys horjui, ja hänen kerrotaan käyttäneen kipuihinsa päivittäin oopiumia, jonka on sanottu näkyneen kirjoitustyylissä.

Marcus Aureliuksen poika Commodus oli aivan toisenlainen kuin isänsä, ja monet ajattelevat, että Rooman valtakunnan tuho alkoi Commoduksen hallituskaudella.

Akateemikkofilosofi Oiva Ketonen sanoi aikoinaan, että professori Warren Shibles pitää Marcus Aureliusta merkittävänä ajattelijana.

Warren Shibles

Yhdysvaltalainen Wisconsin Whitewaterin yliopiston ”ateistinen stoalainen” filosofian professori Warren Shibles on kirjoittanut stoalaisten ihanteiden pohjalta teoksen Emotion: The Method of Philosophical Therapy. (492 pages) Language Press, 1974.

Tämän oppikirjasarjan toimittaja käänsi vuonna 1979 suomeksi lapsille tarkoitetun version samasta asiasta. Tämä lapsille tarkoitettu kirja on ollut alla esitetyn ajatustunteiden eli emootioiden hallintamenetelmän pohjana.

Kun lapsille tarkoitettu kirja käännettiin, muotina oli, että emootioita pitää purkaa eikä hallita. Nyt, vajaat kolmekymmentä vuotta myöhemmin muoti on muuttunut jokseenkin Warren Shiblesin aikoinaan ehdottaman kaltaiseksi pyrkimykseksi hallita emootioita.

Warren Shibles on mm. avustanut American Atheist -lehteä.

Noin puolet hänen oppilaistaan kehuu häntä ja toinen puoli moittii. Tällainen tilanne vallitsee yleensä silloin, kun professorilla on jotain tavallisuudesta poikkeavaa sanottavaa.

Stooalaisuuden lisäksi Warren Shibles on saanut vaikutteita Ludwig Wittgensteinilta.

Aivotutkimus vahvistaa Warren Shiblesin ajatukset

Lähde

Lähde: Susan Aldridge Masennus ja stressi – tunteiden biologiaa Art Hou´se Pieksämäki 2001 ISBN 951-884-312-0

Aivotutkimuksen käsitys pelosta

Aivotutkimus on parhaiten tutkinut pelkoa. Sitä on tutkittu laajasti rotilla, joita on tutkinut erityisesti Joseph Le Douxia.

Pelko on yleinen, hengissä selviytymisen kannalta hyvin merkittävä ajatustunnetunne. Siihen perustuvat myös nykyajan monet mielen häiriöt, kuten järkytysperäinen rasitushäiriö ja kiihtyneen tunnetilan häiriö.

Eläimillä pelon tunne saadaan esiin koetilanteessa; rotille annetaan sähköisku yhtä aikaa tietyn äänen kanssa. Näin ne oppivat yhdistämään äänen (joka on itsessään harmiton) epämiellyttävään kokemukseen (sähköiskuun).

Pian ne vastaavat ulkoisesti ilmitulevalla pelolla - sydämen syke kiihtyy, verenpaine nousee, turkki pörröttää, mitkä kaikki oireet voidaan mitata.

Ymmärtääkseen mitä aivoissa pelon aikana tapahtuu, New Yorkin yliopiston tutkija Joseph LeDoux käytti perinteistä kokeellista menetelmää, joka perustuu vian aiheuttamiseen tiettyihin kohtiin aivojen oletetuissa tietovirran radoissa.

Koska pelon ärsyke oli ääni, LeDoux tiesi, että se kulkee (väliaivojen sivuseinämissä sijaitsevan) näkökukkulan kautta aivokuoren kuuloalueille ohimolohkoon. Aivokuoren vahingoittaminen ei lopettanut pelkovastetta, joten sen täytyi olla lähtöisin alemmista aivojen kerroksista, hän päätteli.

Hän havaitsi, että näkökukkulan tai jopa alempien aivojen osien vahingoittaminen esti pelkoa ilmaantumasta. Näin vaikutti siltä, että näkökukkula ohjasi ääniärsykkeen (pelon) tunnesisällön jonnekin muualle; ärsykeviesti jaettiin kahteen virtaan - toinen aivokuorelle tunnistamista, havaitsemista ja ymmärtämistä varten ja toinen alueelle, jossa sen tunnesisältö voitaisiin kirjata.

Kaksi reittiä tunneärsykkeillä

Mutta kuinka voidaan miljoonista mahdollisista reiteistä selvittää, minne toinen näkökukkulan ohjaama virta oikein meni? Le Doux ruiskutti rottiin ainetta, joka kulki edestakaisin hermosyissä ja kiinnittyi välittäjäaineiden kaltaisiin hiukkasiin, jotka tavallisesti liikkuvat tällä samalla reitillä. Aineeseen liittyi värillinen hiukkanen, jonka avulla sen liikkumista voitiin seurata tutkimalla kyseisen kudoksen mikroskooppinäytteitä (tämä tarkoitti valitettavasti eläimen kuolemaa).

Menetelmä osoittaa hermosolujen väliset yhteydet. Tässä tapauksessa se paljasti, että toinen näkökukkulan kautta kulkeneista sähkövirroista ohjautui mantelitumakkeeseen. Lisäksi havaittiin, että kun näiden kahden välinen tietovirta keskeytettiin vahingoittamatta rotan aivoja, myös pelkotilat loppuivat.

Nopea vaste

Tunneärsykkeiden aiheuttamilla vasteilla on siis kaksi reittiä. Toinen, jota Joseph LeDoux kutsuu "nopeaksi ja likaiseksi" reitiksi, kulkee mantelitumakkeen kautta, joka ohjaa erilaisia aineellisia seurauksia, kuten saa lisämunuaisen erittämään kortisoli – nimistä ainetta, kiihdyttää sydämen sykettä, nostaa verenpainetta ja niin edelleen. Aivokuori saa näistä palautetta, ja näin pelon tunne tulee tietoiseksi.

Harkittu vaste

Samaan aikaan näkökukkula on kuitenkin ohjannut ärsykkeen myös aivokuoren otsalohkon etuosiin, jossa kootaan hitaampi ja harkitumpi vaste.

Tähän osallistuvat muisti (yhteys aivotursoon), järkeileminen ja kieli. Keho saattaa olla jo alkanut vastata ärsykkeeseen mantelitumakkeen ansiosta - mikä aivan ilmeisesti palvelee alkukantaista henkiinjäämistarkoitusta - mutta otsalohkojen etuosista on myös yhteyksiä mantelitumakkeeseen, joka voi kumota aiheuttamansa vasteet.

Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, jos kaupungin puistossa kuulemasi rapina saa sinut haluamaan paeta: kyseessä saattaisi olla tappava käärme, mutta aivokuoresi ynnää yhteen aivoturson muistialueille säilötyt aikaisemmat kokemuksesi ja kertoo, ettei näin ole.

Ongelmia syntyy, jos nämä palauteyhteydet otsalohkon etuosista mantelitumakkeeseen eivät ole riittävän tehokkaita. On osoittautumassa, että rottien kohtalo pätee myös ihmiseen. Esimerkiksi ihmisillä, joiden mantelitumake on vahingoittunut, myös pelkoreaktiot ovat heikentyneet. Heitä ei saada kokemaan pelkoa, ja heidän on vaikea tunnistaa toisen ihmisen pelon ilmeitä.

Missä viha riehuu

Lisäksi mantelitumake on voitu osoittaa yhdeksi niistä paikoista, joissa viha riehuu; sen epänormaali sähköinen toiminta voi laukaista väkivaltaisen käyttäytymisen. Kenties tämä ei ole niin yllättävää, jos sitä ajatellaan henkiinjäämisen kannalta: uhan edessä voidaan vain paeta (pelko) tai taistella (viha).

On kuitenkin liian aikaista (ja luultavasti liian yksinkertaista) sanoa, että mantelitumake olisi pelon pesäpaikka, sillä muut aivojen alueet ovat todennäköisesti yhtä tärkeitä.

Aivojen välittäjäaineet

Aivojen alueet ovat vain osa tunteita ja niiden häiriöitä käsittelevää tarinaa, koska niitä yhdistävät kemialliset radat, jotka toimivat välittäjäaineiden avulla. Tässä yhteydessä keskitytään kolmeen niistä:
  1. noradrenaliiniin,
  2. dopamiiniin ja
  3. serotoniiniin,
tunnepiirien välittäjäaineisiin.

Masennus ja jakomielitauti

Näiden piirien toimintahäiriöt liittyvät läheisesti mielialahäiriöiden ja mielisairauksien, erityisesti masennukseen ja jakomielitautiin eli skitsofreniaan. Lähes kaikki mielen toimintaan vaikuttavat lääkkeet sekaantuvat jotenkin näiden kolmen suuren toimintaan.

Välittäjäaineiden toiminta

Ruotsalaiset tutkijat Kjell Kuxe ja Annica Dahlström selvittivät tärkeimmät noradrenaliinin, dopamiinin ja serotoniinin radat 1960- luvun puolivälissä.

He altistivat rotan aivojen näytepaloja formaldehydihöyryille, mikä sai niin noradrenaliinin kuin dopamiininkin hehkumaan vihreänä, joten näitä välittäjäaineita sisältävät hermosolut näkyivät helposti mikroskoopilla ja voitiin havaita niiden tarkka sijainti ja todelliset radat aivoissa.

Kemiallisella lisäkäsittelyllä voidaan myös erottaa toisistaan noradrenaliini- ja dopamiinihermosolut. Samanlaista menetelmää on käytetty serotoniiniratojenkin selvittämiseen.

Välittäjäaineiden radat ovat tiheitä mantelitumakkeessa

Tämä tutkimus paljasti, että nämä kolme välittäjäainetta kulkevat aivoissa monimutkaisia, erittäin haaroittuneita ratoja, jotka ovat aivoissa erityisen tiheitä tunteiden kannalta tärkeissä keskiosissa, kuten mantelitumakkeessa.

Noradrenaliiniradat

Noradrenaliiniradat lähtevät pieneltä aivojen alueelta (joka sisältää vain kolmisentuhatta hermosolua), jota kutsutaan siniseksi paikaksi, koska tämä rakenneosa näyttää mikroskoopilla katsottuna siniseltä.

Sinisen paikan noradrenaliinihermosolut haarautuvat laajalle alalle aivoissa - aivotursoon, mantelitumakkeeseen, pikkuaivoihin ja eniten aivokuorelle. On laskettu, että ne saattaisivat olla yhteydessä kolmannekseen tai jopa puoleen kaikista aivojen hermosoluista.

Noradrenaliini

Noradrenaliini osallistuu tunnevasteisiimme erittäin tärkeällä tavalla, kiihtymisen ja energian yleiseltä kannalta; tämän välittäjäaineen määrän madaltuminen liittyy masennukseen ja määrän nostaminen masennuslääkityksellä parantaa mielialaa.

Dopamiini

Myös dopamiiniratojen on havaittu lähtevän aivorungosta, alueelta, jota kutsutaan nimellä musta tumake "musta aine", koska se on hyvin värittynyt melatoniinista, joka antaa värin myös iholle ja hiuksille.

Täältä yksi rata johtaa aivojuovioksi kutsutulle alueelle, joka liittyy yhteensovittamiseen (koordinaatioon) ja liikkeisiin. Liian vähäinen dopamiinin määrä voi vaikuttaa tähän rataan ja aiheuttaa Parkinsonin taudin hallitsemattomat liikkeet.

Toinen rata alkaa keskiaivojen peitteestä, joka sijaitsee lähellä mustaa aluetta, ja haarautuu tunnealueille, kuten mantelitumakkeeseen ja accumbens tumake, pienelle alueelle, joka saattaa olla merkittävä kohta radalla, joka tuottaa ruuan, seksin tai huumeiden, kuten kokaiinin, jälkeistä mielihyvää.

Liian vähäinen dopamiini liittyy skitsofreniaan ja kenties joihinkin masennuksen muotoihin. Liiallinen dopamiinimäärä liittyy uskonnollisuuteen.

Serotoniini

Lopuksi, serotoniinipolut alkavat myös aivorungosta, hermosolujen rykelmästä nimeltään raphe tumake.

Yhteydet haarautuvat kaikkialle aivoihin, mutta keskittyvät erityisesti tunnealueille, kuten mantelitumakkeeseen ja otsalohkon etuosiin.

Serotoniinilla on ehkäisevä vaikutus herätteeseen, ja se tuottaa yleisen rauhallisuuden ja hyvinvoinnin tunteen.

Peter Kramer, joka on kirjoittanut paljon fluoksetiinista, vertaa serotoniinia hiukkaspoliisiin, joka luo turvallisuuden, varmuuden ja rohkeuden tunteita sekä lisää hallittua käytöstä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan vielä tarkkaan ymmärretä, miten kukin välittäjäaine vaikuttaa mielialojen syntyyn.

Miten mielialaan voidaan vaikuttaa lääkkeillä

Mitään välittäjäaineista ei kannata syödä suoraan, koska aivot estävät aineiden pääsyn verenkierrosta suoraan aivoihin.

Parkinsonin tautia hoidetaan lääkkeillä, joista aivoissa muodostuu dopamiinia.

Masennusta hoidetaan aineilla, jotka lisäävät serotoniinin, noradrenaliinin tai molempien määrää aivoissa epäsuorasti. Näitä lääkkeitä on käsitelty toisaalla tässä oppimateriaalissa.

Tehtäviä

  1. Etsikää Internetistä sellainen kuva aivoista, josta näkyvät yllä luetellut alueet.
  2. Mitä mieltä olet yllä olevan valossa siitä ohjeesta, joka kehottaa laskemaan kymmeneen ennen kuin hermostuu tai lyö toista ihmistä?
  3. Milloin olet masentunut?
  4. Meneekö masennus nopeasti ohi?
  5. Mitä pitää tehdä, jos on jatkuvasti masentunut?
  6. Oletko ollut peloissasi?
  7. Mitä pitää tehdä, jos on peloissaan?

Ajatustunteet eli emootiot vaikuttavat sinuun

Mitä ajatustunteet (emootiot) ovat

Eräät ajatukset saattavat muuttaa ihmisen elämää. On tärkeää ymmärtää tunteita ja ajatustunteita eli emootioita. Ajatustunteita eli emootioita ovat esimerkiksi rakkaus, viha, kostonhalu ja huumori.

Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme

Ajatustunteet eli emootiot ovat tärkeä osa elämäämme. Ne vaikuttavat joka päivä ja jatkuvasti. Saatat pelästyä, vihastua, tulla surulliseksi, ärtyneeksi tai mustasukkaiseksi.

Jos joku on sinulle vihainen, tämä saattaa saada sinut tuntemaan itsesi surulliseksi. Lapset saattavat tapella keskenään.

Tappeleminen ja toisen loukkaaminen saattaa jatkua vuosikausia. Kun opettelemme ymmärtämään, kuinka ajatustunteet eli emootiot toimivat ja mitä ne ovat, voimme oppia välttämään vihastumista ja meille itsellemme haitallisia (kielteisiä eli negatiivisia) tunteita.

Tunneajatukset saattavat orjuuttaa

Jos emme opi ymmärtämään tunneajatuksiamme eli emootioitamme, ne saattavat hallita meitä ja tehdä elämästämme epämiellyttävää. Ihmisestä saattaa tulla tunneajatustensa eli emootioidensa orja.

Tunnet varmaan itsekin ihmisiä, jotka ovat usein vihastuneita. Vihastuminen saattaa johtua myös sellaisista elämässä esiintyvistä vaikeuksista, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa.

Usein ihmiset vihastuvat aivan tarpeettomasti. Silloin he eivät ymmärrä, kuinka heidän ajatustunteensa eli emootionsa toimivat.

Opi ymmärtämään ajatustunteitasi

Kun oppii ymmärtämään ajatustunteita eli emootioita oppii samalla muuttamaa omaa elämäänsä Jos tutustut seuraavassa esitettyihin asioihin, tiedät ajatustunteista eli emootioista paljon enemmän kuin useimmat ihmiset.

Vaikka ajatustunteet eli emootiot ovat tärkeitä, vasta äskettäin on opittu ymmärtämään, kuinka ne toimivat.

Tehtäviä

  1. Milloin olit viimeksi suuttunut?
  2. Mistä suuttumisesi johtui?
  3. Oliko suuttuminen mielestäsi aiheellinen?
  4. Piirrä kuva kasvoista, jotka ovat onnelliset.
  5. Piirrä kuva kasvoista, jotka ovat surulliset.
  6. Piirrä kuva kasvoista, jotka ovat vihaiset
  7. Piirrä viereen kuva kasvoista, jotka eivät ilmaise ajatustunteita eli emootioita

Mikä on ajatustunne eli emootio

Esimerkkejä

Esimerkkejä ajatustunteista eli emootioista ovat rakkaus, viha, mustasukkaisuus, kostonhalu, huumori jne.

Tarkastellaan esimerkiksi vihastumista. Mitä se on? Kun vihastumme, kasvomme saattavat punoittaa ja meillä saattaa olla tiettyjä aistimuksia.

Vaikka useimmat ihmiset niin luulevat, ajatustunne eli emootio ei ole pelkästään tunne. Olet aina vihastunut jostakin tai jollekin.

Ajatus synnyttää ajatustunteen eli emootion

Ajatustunne eli emootio sisältää aina myös ajatuksen. Sinun ajatuksesi aiheuttaa sinun tunteesi. Jos esimerkiksi joku on tehnyt sinulle mielestäsi väärin, saatat vihastua.

Tavallinen tunne ja ajatustunne

Joskus tunne esiintyy ilman sitä edeltävää ajatusta. Esimerkiksi sinun jalkaasi saattaa koskea. Jalkakipu ei ole ajatustunne eli emootio.

Ajatustunteisiin eli emootioihin liittyvät ajatukset aiheuttavat tunteita. Ajatustunteisiin eli emootioihin liittyy aina sekä ajatuksia että tunteita.

Sanaa "tunne" on syytä käyttää vain ruumiillisista valmiustiloista. Vihastuminen ja muut ajatustunteet eli emootiot sisältävät
  1. tilanteen
  2. ajatuksen
  3. tunteen
  4. toimintaa.

Eri ajatustunteissa eli emootioissa näillä on erilainen merkitys.

Esimerkiksi raivostuminen sisältää tavallisesti kaikkia neljää.

Ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa kuvailemalla tilannetta, ajatuksia, tunteita ja asiayhteyksiä.

Tehtäviä

  1. Luettele tunteita, joihin ei liity ajatustunteita eli emootioita.
  2. Keksi lisää esimerkkejä ajatustunteista eli emootioista.
  3. Ajatustunteisiin eli emootioihin tarvitsen sekä päätä että ruumista. Päätä ja ruumista tarvitsen tietysti myös kaikkeen muuhun.

Ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa

Esimerkkejä

Jokainen ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa siihen liittyvistä ajatuksista, tunteista, tilanteesta ja toiminnoista.

Esimerkiksi mustasukkaisuus voidaan tunnistaa tutkimalla, mitä mustasukkainen henkilö ajattelee. Hän saattaa ajatella:

"Jaakon ei pitäisi kulkea minun tyttöystäväni kanssa. Minä en pidä siitä, ja minä pelkään, että hän pitää Jaakosta enemmän kuin minusta."

Lisäksi on tarpeen tuntea kokonaistilanne, toiminnat ja tunteet. Jokainen ajatustunne eli emootio voidaan tunnistaa tällä tavalla.

Tehtäviä

  1. Miten voit tunnistaa kostonhalun?
  2. Miten voit tunnistaa pelon?
  3. Miten voit tunnistaa kostonhalun?

Ajatustunteet eivät toistu samanlaisina

Sama ajatustunne eli emootio ei toistu täsmälleen samanlaisena

Vaikka annamme ajatustunteille eli emootioille nimiä, ajatustunteet eli emootiot eivät ole esineitä.

Vaikka kutsumme eri kerroilla esiintyneitä ajatustunteita eli emootioita vihastumisiksi, tämä ei tarkoita sitä, että vihastuminen olisi aina samanlaista ja samoista syistä johtuvaa.

Vihastumisessa esiintyy aina ajatus, joka aiheuttaa tunteen.

Mutta koska meillä ei ole kahta kertaa täysin samanlaista ajatusta ( tunnetta, tilannetta, toimintaa ), meillä ei ole kahta täsmälleen samanlaista ajatustunnetta eli emootiota.

Suuttumisesi veljeesi ei ole tänään täsmälleen samanlaista kuin eilen, koska ajatuksesi ja tunteesi eivät ole täsmälleen samanlaiset.

Pienen lapsen suuttumus eroaa aikuisen suuttumuksesta, koska he ajattelevat eri tavoin.

Koska on olemassa valtava määrä erilaisia ajatuksia, on myös valtava määrä erilaisia emootioita. Esimerkiksi rakkaus saattaa muuttua koko ajan.

Ei riitä, että sanomme jonkun olevan suuttuneen. Meidän on tiedettävä, millä tavalla hän on suuttunut. Ajatustunne eli emootio, ts. mitä hän ajattelee ja tuntee, on tunnettava.

Tehtäviä

  1. Mistä eri syistä olet ollut suuttuneena?
  2. Millä eri tavoilla olet toiminut suuttuneena?
  3. Oletko jälkeenpäin katunut suuttumistasi?
  4. Oletko joskus pyytänyt suuttimistasi anteeksi?
  5. Onko sinun suuttumistasi pyydetty anteeksi?

Ajatustunteiden eli emootioiden sisältö

Ajatustunnesanat eli emootiosanat

Jokainen ajatustunne eli emootio riippuu ajattelusta, tunteista, asiayhteydestä ja toiminnasta. Seuraavassa on lueteltu muutamia ajatustunnesanoja eli emootiosanoja, jotka liittyvät näihin.

Tunne (feeling)

  • jännitys,
  • hilpeys,
  • huimaus,
  • mielihyvä,
  • kauhu,
  • huvittuneisuus.

Toiminta (action)

  • punastuminen,
  • huokaus,
  • huutaminen,
  • otsanrypistys,
  • hymy, nauru,
  • ivahymy,
  • raivo,
  • murahdus,
  • säikähdys,
  • ärsyyntyminen,
  • kauhistuminen,
  • kiihtyminen,
  • välinpitämättömyys.

Tilanne (situation)

  • tapahtumien pelko,
  • ahneus, elämänilo,
  • sääli,
  • toivo,
  • halu,
  • pelästys,
  • shokki,
  • hämmästys.

Ajattelu (thinking)

  • syyllisyys,
  • häpeä,
  • uskollisuus,
  • vihastuminen,
  • huolestuminen.

Tehtäviä

  1. Luettele lisää kokemiasi tunnetiloja.
  2. Luettele lisää tunnetiloihin liittyneitä toimintoja.
  3. Luettele lisää ajatustunteita eli emootioita aiheuttavia tilanteita.
  4. Luettele ajatustunteita emootioita, joihin liittyy erityisen runsaasti ajatuksia.
  5. Näet tilanteen. Ajattelet tilannetta. Lihaksesi jännittyvät. Lähdet juoksemaan. Mitä tapahtui? Mitä ajatustunteita emootioita tunsit? Kuvittele eri mahdollisuuksia.

Ajatustunteet eli emootiot ovat järkiperäisiä eli rationaalisia

Järkiperäinen (rational) ajattelu

Järkiperäinen eli rationaalinen tarkoittaa järkevää tai älykästä ajattelua. Varsin usein kuulee väitettävän, ettei ajatustunteissa eli emootioissa ole järkeä eikä järjessä ole ajatustunteita emootioita. Tämä onväärä käsitys.

Vihastumisessa joku ajatus aiheuttaa tunteen. Vihastuminen ja myös muut ajatustunteet emootiot vaativat ajattelua ja myös järkeä.

Vaikka ihmiset usein sanovat, että järki ja ajatustunteet emootiot ovat toistensa vastakohtia, olemme nyt osoittaneet, että päinvastoin ajatustunne eli emootio on osittain järkiperäinen eli rationaalinen, sillä se sisältää ajattelua.

Inhimillinen ajattelu ja kieli

Ihmisen ajatustunteet eli emootiot sisältävät inhimillistä ajattelua. Inhimillinen ajattelu tapahtuu pääasiassa kieltä käyttämällä. Myös sellainen ajattelu, jossa ei puhuta ääneen tai kirjoiteta, sisältää kielen käyttöä. Ajatuksia ilmaistaan lauseilla.

Eläimillä on kieliä, mutta ne ovat erilaisia kuin ihmisen kieli. Eräät eläimet oppivat käyttämään ja ymmärtämään jonkin varran ihmisen kieltä.

Tehtäviä

  1. Miten eläimet ilmaisevat tunteitaan?
  2. Miten älykkäimmät eläimet ajattelevat?
  3. Voiko näillä eläimillä ajatustunteita.

Ajatustunteet eli emootiot eivät ole vain tunteita

Vihainen ei mistään

Jos ajatustunteet eli emootiot olisivat pelkkiä tunteita, meidän olisi vaikea tietää, mitä ajattelemme niistä.

Kuvittele, että tulet äkkiä vihaiseksi ilman mitään järkiperusteita. Joku saattaisi kysyä, miksi olet vihainen. Voisit vastata vain, että tunne tuli minuun.

Jotkut ihmiset sanovat olevansa vihaisia aamulla.

Rakastunut ei-kehenkään

Ajatellaan, että kävelet pitkin autiota tietä, ja rakastut yhtäkkiä. Et ole rakastunut kehenkään erityiseen henkilöön. Tunne vain tuli sinuun.

Tilanne muistuttaisi seuraavaa. Olen rakastunut, mutta en tiedä vielä, kehen.

Jos ajatustunne olisi pelkkä tunne, ongelmia voitaisiin ratkaista rauhoittavilla lääkkeillä

Jos ajatustunne eli emootio olisi pelkkä tunne, ajatustunneongelmia eli emootio-ongelmia voitaisiin ratkaista ottamalla rauhoittavaa lääkettä.

Voitaisiin ajatella, että mustasukkaisuus parannettaisiin syömällä suklaata tai jäätelöä.

Sulkaamenetelmä saattaa tehota pieniin lapsiin, mutta aikuisten tilannetta se saattaa pahentaa.

Todellisuudessa mustasukkaisuutesi ei paranisi sen paremmin lääkkeestä kuin jäätelöstäkään.

Ajatustunteisiin vaikuttaa oma tilanteemme

Tilanteemme

Vihaan, rakkauteen, mustasukkaisuuteen tai mihin tahansa ajatustunteeseen eli emootioon sisältyy omia ajatuksiamme sekä oma elämän tilanteemme.

Ajatustunnesanat eli emootiosanat viittaavat muuhunkin kuin tunteisiin. Emme voisi ymmärtää niitä, jos ne viittaisivat pelkkiin tunteisiin. Emme voisi tietää, mitä ajatuksia tai mikä tilanne esiintyy. Pelkkä aistimus tai tunne ei ole ajatustunne eli emootio, eikä ajatustunne eli emootio ole pelkkä tunne tai aistimus.

Pelkkä ruumiillinen aistimus ei riitä

Emme voi ymmärtää ajatustunteita eli emootioita tutkimalla pelkästään ruuansulatusta tai elimistön aineenvaihduntaa. Emme voi tutkia ajatustunteita eli emootioita tutkimalla pelkästään lihaksiamme tai veren virtaamista. Meidän on tiedettävä, mitä henkilö ajattelee ja missä tilanteessa hän elää.

Ajatustunteita ei voi tutkia tutkimalla vain hiiriä

Koska ajatustunteet eli emootiot sisältävät ajattelua, emme voi tutkia ajatustunteita eli emootioita pelkästään tutkimalla hiiriä laboratoriossa. Hiiret eivät ole ihmisiä, sillä ne eivät osaa puhua ihmisten tapaan.

Koska kissoilla tai koirilla ei ole meidän ajatuksiamme eikä meidän kieltämme, ne eivät voi pelätä kouluun menemistä tai pohtia elämänsä päämääriä.

Minun vasen jalkani on mustasukainen minun oikealle jalalleni.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, voidaanko ajatustunnetta eli emootioita kuten mustasukkaisuutta, vihaa, kostonhalua jne. parantaa esimerkiksi huumeilla ja alkoholilla? Perustelkaa vastauksenne.
  2. Pohtikaa, voidaanko ajatustunteita eli emootioita parantaa purkamalla niitä kuten raivoamalla, rikkomalla esineitä, tappelemalla jne.
  3. Tänään en voi olla vihainen. Unohdin pääni.

Ryhmätyö

Opettaja jakaa työryhmille kirjoja, joissa kuvataan, miten ihmisten elämäntilanne synnyttää ajatustunteita eli emootioita. (Esim. Jaana Lappo: Kurnau ja Kamaluu)

  1. Mitä ajatustunteita eli emootioita tuetussa tekstissä esiintyi?
  2. Mistä nämä ajatustunteet eli emootiot johtuivat?
  3. Miten esiintyneiden ihmisten elämäntilannetta voitaisiin muuttaa niin, ettei heillä olisi haitallisia ajatustunteita emootioita?

Ajatustunteet eli emootiot eivät yleensä synny itsestään

Virheellistä ajattelua

Sanotaan, että jokin tunne valtaa meidät. Jos luulemme, että ajatustunteet eli emootiot ovat tunteita, saatamme myös ajatella, että ajatustunteet eli emootiot valtaavat meidät. Usein ihmiset ajattelevat, ettei ajatustunteisiin eli emootioihin voi itse vaikuttaa.

Usein ajatustunteita eli emootioita kutsutaan intohimoiksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että ajatustunteet eli emootiot valtaavat meidät halusimme sitä tai emme. Esimerkiksi joku voi olla suuttunut ja väittää, ettei hän voi asialle mitään.

Tämä on virheellistä. Ajatustunteet eli emootiot eivät ole pelkästään tunteita, ne sisältävät myös ajatuksia. Ajatuksia ihminen voi muuttaa. On siis harhakäsitys, ettei ajatustunteisiin eli emootioihin voisi vaikuttaa.

Tehtäviä

  1. Luettele ajatustunteita eli emootioita, joita olet kuullut nimitettävän intohimoiksi.
  2. Keksi syitä, joiden vuoksi kannattaa luopua kostosta.
  3. Onko oikein sanoa "tunnen itseni vihaiseksi"? Perustele vastauksesi.

Ajatustunteita eli emootioita voidaan muuttaa

Onko punapäillä kiivas luonne

Monet ovat sitä mieltä, että ajatustunteet eli emootiot kuuluvat kiinteästi, luonteeseemme ja ettei niitä voi muuttaa. Esimerkiksi jotkut luulevat, että punapäisillä on kiivas luonne.

Eräs syy siihen, miksi ihmiset ajattelevat tällä tavalla virheellisesti, on että he luulevat ajatustunteita eli emootioita tunteiksi.

Ajattelua voi muuttaa

Käsitys, ettei ajatustunteita eli emootioita voida muuttaa on virheellinen. Nykyään tiedetään, että ajatustunteet eli emootiot sisältävät ajattelua. Voimme siis muuttaa ajatustunteitamme eli emootioitamme muuttamalla ajatteluamme.

Ajatustunteita eli emootioita voidaan muuttaa hyvinkin paljon. Saatamme jopa muuttua aina vihaisista henkilöistä sellaisiksi, jotka eivät koskaan suutu. Voimme muuttaa tällä tavalla koko luonnettamme.

Voimme poistaa haitalliset ajatustunteet eli emootiot kuten mustasukkaisuuden, vihan, kateuden jne. ja kehittää hyödyllisiä ajatustunteita eli emootioita kuten ystävällisyys, onnellisuus, huumorista nauttiminen jne.

Tehtäviä

  1. Keksi lisää hyödyllisiksi katsottavaa ajatustunteita eli emootioita.
  2. Luettele lisää haitallisiksi katsottavia ajatustunteita eli emootioita.
  3. Mieti syitä olla vihastumatta.
  4. Onko sellaisia ihmisiä, jotka ovat aina vihaisia vaikka kuinka yrittäisivät olla ystävällisiä?

Theofrastos

Kreikkalainen Theofrastos, joka eli noin 2 300 vuotta sitten, tarkastelee teoksessaan Luonteita seuraavia asioita:
  • teeskentely,
  • imartelu jaarittelu,
  • moukkamaisuus,
  • miellyttämishalu,
  • kaistapäisyys,
  • puheliaisuus,
  • juoruilu,
  • julkeus, saituus,
  • karkeus,
  • tahdittomuus,
  • virkainto,
  • tyhmyys,
  • äreys,
  • taikausko,
  • tyytymättömyys,
  • epäluuloisuus,
  • inhottavuus,
  • epäkohteliaisuus,
  • luonteen turhamaisuus,
  • rahan orjuus,
  • mahtailu,
  • ylimielisyys,
  • pelkuruus,
  • harvainvallan kannattaminen,
  • hidasoppisuus,
  • panettelu,
  • mieltymys pahuuteen,
  • omanvoitonpyynti.

Tehtäviä

  1. Mitkä näistä ominaisuuksista ovat sellaisia, joihin et luule ihmisen itsensä voivan vaikuttaa?
  2. Mitä edellä luetelluista ominaisuuksia olet havainnut itsessäsi?
  3. Mitä edellä luetelluista ominaisuuksista pidät kaikkein haitallisimpina?
  4. Mitä edellä olevista ominaisuuksista pidät kaikkein harmittomimpina?
  5. Mieti, mitä ajatustunteita eli emootioita edellä lueteltujen luonteenpiirteiden yhteydessä esiintyy.

Ajatustunteiden eli emootioiden "ilmaiseminen"

Pitääkö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä

Usein sanotaan, että meidän olisi "ilmaistava" ajatustunteitamme eli emootioitamme ja että emme saisi "tukahduttaa" niitä.

Kun sanotaan näin, ajatustunteita eli emootioita käsitellään virheellisesti pelkkinä tunteina.

Ajatustunteet eli emootiot ovat ajatuksia, jotka ohjaavat tunteita, ja meidän on pikemminkin pyrittävä selvittämään ajatukset, jotka aiheuttavat haitallisia tunteita.

Ajatustunteiden purkaminen ei vaikuta ajatustunteiden syihin

Usein sanotaan, että meidän on annettava vihamme purkautua huutamalla, lähtemällä kävelylle jne., mutta nämä toimenpiteet eivät selvennä ajatteluamme. Ne eivät vaikuta vihamme syihin.

Ihmiset, joiden mielestä haitallisia tunteita pitää ilmaista, ovat usein vihaisia. Mitä enemmän he ilmaisevat tunteitaan, sitä vihaisemmiksi he tulevat, koska vihan varsinainen syy säilyy ennallaan.

Ole rehellinen itsellesi

Kun tulet vihaiseksi, ole rehellinen itsellesi. Ajattele, mistä olet tullut vihaiseksi, ja sano "Minä olen vihainen siitä" tai "Se, mitä sanot, tekee minut vihaiseksi".

Tällä tavalla ilmaisemme ajatuksiamme selkeästi huutamatta ja käyttäytymättä järjettömästi. On tärkeää, että myönnät olevasi esimerkiksi vihastunut, mutta muista, ettei vihastuminen ratkaise sinun ajatustunneongelmaasi eli emootio-ongelmaasi.

Tehtäviä

  1. Onko järkevää purkaa vihastumistaan tappelemalla? Perustele vastauksesi.
  2. Mistä syistä koululaiset tappelevat?
  3. Miten koululaisten tappelemista voitaisiin vähentää?

Ajatustunteiden eli emootioiden takana olevista ajatuksista voi keskustella

Saatamme joutua ymmälle

Usein ihmiset eivät tiedä, mitä ajatustunteet eli emootiot ovat. He saattavat joutua ymmälle, jos heitä pyydetään kertomaan niistä.

Vielä äskettäin tutkijatkaan eivät tienneet tarkasti, mitä ajatustunteet eli emootiot ovat.

Me emme pysty kertomaan ainakaan täsmällisesti tunteistamme, mutta me voimme keskustella niistä ajatuksista, jotka aiheuttavat ajatustunteemme eli emootiomme.

Esimerkki: kostonhalu

Ajatustunteen eli emootion määritelmän mukaan kostonhalussa jokin ajatus aiheuttaa tiettyjä tunteita.

Ajatus saattaa olla esimerkiksi seuraava: "Hän teki minulle niin, minä teen hänelle samalla tavalla" tai "Minä maksan hänelle takaisin samalla mitalla".

Nämä ajatukset aiheuttavat mm. vihastumista ja halua vahingoittaa lähimmäistämme.

Voidaan kysyä, onko kosto järkevää. Jos se ei ole, meidän on syytä muuttua ja poistaa kostonhalu muuttamalla ajatteluamme, joka on tärkeä osa ajatustunnettamme eli emootiotamme.

Jos ystäväsi levittää jauhoja vuoteeseesi ja vaatteisiisi, saatat tulla vihaiseksi ja "tuntea" kostonhalua.

Oletetaan, että sitten levität jauhoja hänen vuoteeseensa ja hänen vaatteineen.

Vähän aikaa sinusta voi tuntua hyvältä, mutta hetken kuluttua saatat katua.

Ystäväsi voi puolestaan suuttua ja tehdä sinulle lisää pahaa.

Kosto saattaa pitää taistelun käynnissä vuosikausia, mutta ajatustunneongelmat eli emootio-ongelmat säilyvät ratkaisemattomina.

Kosto ei ole tehokas ratkaisumenetelmä

Kosto ei ole tehokas ratkaisumenetelmä, koska se ei poista ratkaistavan ongelman syytä. Kosto on yhtä tyhmää kuin lapsen paneminen vankilaan siitä syystä ettei hän osaa matematiikkaa.

Vankila ei auta häntä edes silloin, jos hän on varastanut rahaa.

Sen sijaan oikeaa ajattelua on tutkia, miksi hän on varastanut rahaa.

Rangaistus saattaa tuntua hänestä kostolta, eikä rangaistus auta häntä ymmärtämään ongelman syytä.

Kosto on "takaisin iskemistä" mutta ei ongelman syiden selvittämistä.

Tästä syystä kostamisessa ei ole järkeä.

Kostamisen sijasta on viisasta suhtautua ystävällisesti

Ystäväsi levitti jauhoja vuoteeseesi, koska hän ei ajatellut selkeästi tai tunsi itsensä tavalla tai toisella pettyneeksi.

Hänen tekonsa saattoi olla outo tapa pyytää sinulta apua. Kostamisen sijasta sinun pitäisi suhtautua häneen ystävällisesti ja yrittää auttaa häntä.

Jos yrität auttaa ystävääsi hänen ongelmissaan, hän voi korvata aiheuttamansa vahingon, mutta jos kukaan ei auta häntä, hän voi tehdä vielä paljon pahempia asioita.

Tietämättömyys tekojen seurauksista

On järkevää auttaa lähimmäistä, vaikka hän olisi tehnyt pahaakin. 'Tavallisesti ihmiset tekevät pahaa, koska he ovat tietämättömiä tekojensa seurauksista ja koska kukaan ei auta heitä heidän ongelmissaan.

Kostaminen ei ole koskaan järkevää

Kostaminen ei ole koskaan järkevää. Ajatus "Minä teen hänelle kuten hän teki minulle", ei ole järkevä.

Teot täytyy pystyä perustelemaan kokonaan toisin.

Kun opimme ymmärtämään, ettei koston ajatus ole järkevä, myös kostonhalu häviää meistä vähitellen.

Jos tunnet kostonhalua, ajattele itseksesi: "Kosto ei ole järkevää." Sen sijaan on järkevää tutkia ongelman syitä.

Tällä tavoin voimme asteittain poistaa kostonhalun. Muuttamalla ajatteluamme, johon kostonhalu kuului, poistamme myös haitallisen ajatustunteen eli emootion.

Sitten emme enää voi vaatia paljon harjoittelua, keskustelua ja ajattelua.

Mitä enemmän ajattelemme, sitä vähemmän meillä on haitallisia ajatustunteita eli emootioita ja sitä enemmän hyödyllisiä.

Esimerkkimme osoittaa, että:
  1. ajatustunteet eli emootiot sisältävät ajatuksia, jotka aiheuttavat tunteita,
  2. me voimme muuttaa ajatustunteita eli emootioita muuttamalla ajatteluamme,
  3. kostonhalu kuten mikä tahansa muu ajatustunne eli emootio ei ole pelkkä tunne,
  4. Mitä selkeämmin ajattelemme, sitä paremmin voimme välttää haitallisia ajatustunteita eli emootioita ja kehittää hyödyllisiä,
  5. Kostonhalu ja viha eivät johdu pelkästään tilanteesta vaan myös meidän omasta ajattelustamme.

Tehtäviä

  1. Maailmassa esiintyy paljon julmuuksia, köyhyyttä ja sairauksia. Keskustelkaa siitä, pitäisikö meidän olla ajattelematta niitä ja suuttumatta niistä.
  2. Auttaako suuttumus esimerkiksi kehitysmaiden huonoista oloista kehitysmaiden asukkaita?
  3. Mitä me voisimme tehdä maailman köyhien ja kärsivien ihmisten auttamiseksi?
  4. Miksi kosto ei ole viisasta kunnian säilyttämisen vuoksi?
  5. Miksi kosto ei ole viisasta a) sukujen, b) heimojen, c) kansojen välisissä suhteissa.
  6. Keskustelkaa, mitä kaikkea pahaa kosto on aiheuttanut entisinä aikoina ja vielä nykyäänkin sukuriitojen, heimosotien ja kansojen välisten sotien muodossa.
  7. Keskustelkaa, miksi sota on huono kiistakysymysten ratkaisumenetelmä.
  8. Ns. kultainen sääntö sanoo, että tee toisille sitä, mitä haluat heidän tekevän itsellesi. Minkä nimen annat säännölle tee toisille sitä, mitä he tekevät sinulle.

Me itse luomme itse ajatustunteita eli emootioita

Ajatustunteenmme eivät ole pelkästään muiden ihmisten aiheuttamia

Jos tulet vihaiseksi, se ei johdu pelkästään muista ihmisistä tai olosuhteista.

Aina ovat mukana myös meidän ajatuksemme muista ja olosuhteista.

Voimme olla vihaisia kaikille, jos ajattelemme, että kaikki ovat meitä vastaan.

Vastaavasti voimme olla ystävällisiä kaikille, jos ymmärrämme muita.

Esimerkiksi saasteiden leviäminen ei sinänsä tee meitä vihaisiksi.

Jos sen sijaan (aivan oikein) ajattelemme, että saastuminen on vahingollista, tulemme ehkä vihaisiksi.

Mitä me itse voisimme tehdä

Vihaiseksi tulemalla emme kuitenkaan ratkaise mitään. Sen sijaan meidän on syytä ajatella, miten me voisimme omalta osaltamme vaikuttaa saastumisen lopettamiseen.

Voimme muuttaa ajatustunteitamme eli emootioitamme muuttamalla ajatteluamme. Mikään ei ole hyvää tai pahaa ilman meitä, vaan vasta meidän ajattelumme saa meidät näkemään jotkut asiat hyvinä ja jotkut asiat pahoina.

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa siitä, voiko yleinen vihastuminen auttaa jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisessa.
  2. Keskustelkaa siitä, voiko yleinen vihastuminen estää jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemisen.
  3. Keskustelkaa siitä, mitä vahinkoa yleinen vihastuminen voi aiheuttaa.

Viha

Viha ei hyödytä meitä

Viha (kuten kosto) ei ole järkevää. Vihaiseksi tuleminen ei millään tavoin hyödytä meitä.

Ei ole miellyttävää olla vihainen.

Vihaiseksi tuleminen ei ratkaise mitään ongelmaa, sillä se ei poista ongelman syytä.

Viha työntää tieltään järkevän keskustelun ja ajattelun. Viha synnyttää uutta vihaa ja tekee muutkin vihaisiksi.

Kun olet huomannut, ettei vihaiseksi tuleminen ole järkevää, tulet vihaiseksi entistä harvemmin. Kun alat tulla vihaiseksi, sano itsellesi: "Vihaiseksi tuleminen ei ole järkevää. Se ei ratkaise ongelmia vaan tekee ne pahemmiksi."

Jos kuitenkin olet vihainen, myönnä se itsellesi

Jos kuitenkin olet vihainen, sinun on parasta myöntää olevasi vihainen. Edellä luetellut lauseet on tarkoitettu hillitsemään vihaa.

Viha on yhtä tehotonta kuin taikominen

Vihaa kuten myös muita haitallisia ajatustunteita eli emootioita syntyy silloin, kun ei ajatella selkeästi.

Kun joku on vihainen, tämä on merkki siitä, ettei hän pysty selvittämään joitakin ongelmia tai sopeutumaan johonkin tilanteeseen.

Se on varoitusmerkki siitä, että jotakin on vialla. Viha on yritys ratkaista ongelmia alkeelliseen tapaan (esim. polttamalla vastustajien kuvia ).

Oma kyvyttömyytemme voi tehdä meistä vihaisia

Kun emme pysty ratkaisemaan jotain ongelmaa, saatamme tulla vihaisiksi.

Joskus ajatellaan, että viha suojaa ihmistä. Todellisuudessa viha ei auta eikä suojaa.

Viha toimii meitä itseämme vastaan.

Viha aiheuttaa mahahaavoja, paiseita, päänsärkyä ja muita sairauksia.

Äärimmäinen seuraus voi olla mielisairaus.

Kadumme myöhemmin

Kun olemme vihaisia, emme ajattele selkeästi. Sanomme usein asioita, joita kadumme myöhemmin.

Viha aiheuttaa vain vastatoimia

On harhaluulo, että ryhtyäkseen johonkin pitäisi tulla ensin vihaiseksi.

Sitä paitsi kun olet vihainen, et pysty ajattelemaan selkeästi vaan toimit järjettömällä tavalla.

Kun ihmiset katsovat televisiosta tappamista sodassa, he saattavat vihastua, mutta he eivät tee muuta kuin ottavat virvoitusjuomia.

Viha korvaa tässä toiminnan. Jos vihastuminen olisi oikea menetelmä ongelmien selvittämisessä, matematiikan kirjoissa pitäisi lukea: "Tule ensin vihaiseksi ja ryhdy sitten suorittamaan tehtäviä."

Viha tekee usein voimattomaksi

Usein vihastuminen tekee ihmisen väsyneeksi ja voimattomaksi.

Jos huudat lapselle, joka juuri rikkoi kahvikupin, "Mitä sinä oikein teet", et toimi järkevästi. Lapsi: voisi vastata tyynesti: "Rikoin juuri kahvikupin." Tarvitaan ymmärtämistä ja oikeita toimia.

Viha on tietämättömyyttä emootioiden toiminnasta

Vihastumisen sijasta on järkevää keskustella ja toimia järkevästi sekä tutkia ongelman syitä. On parempi ratkaista ongelma kuin vihastua.

Viha on tietämättömyyttä ajatustunteiden eli emootioiden toiminnasta, kyvyttömyyttä valvoa niitä ja kyvyttömyyttä tajuta tilanteita.

Tehtäviä

  1. Milloin viimeksi suutuit johonkin tuttavaasi?
  2. Mistä syystä suutuit?
  3. Mitä teit suututtuasi?
  4. Oliko menettely mielestäsi järkevä ja johtiko se toivomiisi tuloksiin?
  5. Jos et menetellyt järkevästi, mitä sinun olisi pitänyt sen sijaan tehdä?
  6. Mitä tarkoittaa sananlasku älä anna uringon laskea vihasi ylle.
  7. Pieni lapsi voi automattisesti tönäistä vastaan, kun häntä tönaistään. Miten aikuiset menettelevät tässä tilanteessa?
Minä en potkaissut häntä, minun jalkani potkaisi.

Syyllisyys

Paha

Ajatustunne eli emootio syyllisyys sisältää ajatuksen, joka aiheuttaa tunteen. "Tunnemme" itsemme syylliseksi kun ajattelemme, että olemme aiheuttaneet vahinkoa jollekin ja toivomme, että emme olisi tehneet niin.

Ajattelemme tehneemme jotakin pahaa. 'Paha' on siveyssana, joka liittyy mm. syyllisyyden ajatustunteeseen eli emootioon.

Onko pahantekijäin tunnettava syyllisyyttä

Vaikka monet ovat sitä mieltä, että pahantekijäin olisi tunnettava syyllisyyttä, syyllisyys on haitallinen ajatustunne eli emootio ja syyllisyydentunteesta on monenlaista vahinkoa.

Syyllisyyden tunteminen on epämiellyttävää.

Syyllisyyden tunteminen ei ole tehokasta

Kuten kostonhalu ja viha syyllisyys on heikkoa ajattelua ja kyvyttömyyttä käsitellä ongelmaa järkevästi ja tehokkaasti.

Epämiellyttävien tunteiden tunteminen ei auta ketään tai mitään. Syyllisyydentunto on pikemminkin itsensä rankaisemista kuin käyttäytymisensä korjaamista.

Kuten viha, syyllisyydentunto on ajatustunnesaastetta eli emootiosaastetta.

Miten voisit korvata aiheuttamasi

Sen sijaan että tuntisit olosi huonoksi yritä ajatella, mitä voisit tehdä sen henkilön hyväksi, jolle olet aiheuttanut vahinkoa.

Pyydä anteeksi

Voit yrittää puhua hänen kanssaan, pyytää anteeksi ja koettaa löytää keinoja hänen auttamisekseen.

Muuttamalla ajatteluasi ja toimintaasi pääset eroon syyllisyydentunteesta.

Seuraavalla kerralla yrität ehkä tietoisesti välttää loukkaamasta lähimmäistäsi.

Joka tapauksessa on selvää, että pelkkä syyllisyydentunto ei auta ketään. Syyllisyydentunto ei ratkaise ongelmia, vaan se on pelkkä vaste niihin.

Päin vastoin syyllisyydentunto voi estää korjaamasta sitä, mitä vielä on korjattavissa.

Jos olemme tehneet kaiken voitavamme...

Erityisesti silloin, kun olemme tehneet kaiken, mitä vain voimme, meidän ei ole aihetta tuntea itseämme syyllisiksi.

Me voimme tehdä vain sen, mikä on vallassamme.

Syyllisyys ja alemmuudentunto merkitsevät siveellisten eli eettisten sanojen käsittämistä virheellisesti

Siveyssanat

Heikot sanat

Tunnemme usein syyllisyyttä, kun teemme jotakin 'pahaa' tai jotakin, jota me emme 'saisi' tehdä.

Mutta ”paha” ja ”'saada” ovat heikkoja siveyssanoja. Meidän on ymmärrettävä siveyssanoja ymmärtääksemme ajatustunteita eli emootioita.

Ei ole pahaa sinänsä

On mieletöntä sanoa, että "Se, mitä tein, on pahaa sinänsä."

Emme tiedä, mitä pahalla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Jotta tietäisimme, meidän on kysyttävä: "Mitä tarkoitat pahalla ja miksi se, mitä teit, oli pahaa."

Olenko paha

Jos joku sanoo sinulle, että sinä olet paha, sinun ei tarvitse tuntea itseäsi muita huonommaksi.

Muut saattavat sanoa sinua pahaksi pelkästään siksi, että et tee juuri niin, kuin he haluaisivat tai koska et ajattele täsmälleen samalla tavalla kuin he.

Jotkut saattavat pitää pahana sitäkin, että et suutu. Jotkut saattavat tuntea alemmuudentunnetta siitäkin syystä, että he eivät loukkaa muita ihmisiä kuten eräät nuorisojengit .

Jotkut saattavat sanoa sinua pahaksi, jotta he saisivat sinut tekemään haluamallaan tavalla. He haluavat ehkä hyötyä sinusta.

Ilkeys ja syyllisyyden tunteminen

Jotkut yrittävät aiheuttaa toisille syyllisyyden ja alemmuuden tunteita pelkkää ilkeyttään.

Jos olet korvannut vahingon...

Oletetaan, että tiedät täsmällisesti, mitä 'paha' tarkoittaa sinun tapauksessasi. Esimerkiksi tunnet olosi pahaksi, koska olet rikkonut ikkunan.

Olet pyytänyt anteeksi, korvannut vahingon ja yrität vastaisuudessa olla rikkomatta ikkunoita.

Tässä tapauksessa sinulla ei ole mitään syytä tuntea syyllisyyden- tai alemmuudentuntoa.

Vältä alemmudentunnetta

Ei ole aihetta tuntea syyllisyyttä yleensä tai alemmuudentuntoa yleensä. Voit tehdä vain sen, mikä on vallassasi. Et ole 'paha' tai 'huonompi' kuin muut.

Ihminen ei voi tehdä kaikkea. Kaikessa ei voi olla hyvä. Jokainen ei ole keksijä, jalkapallon pelaaja jne. Sinun on hyväksyttävä itsesi sellaisena kuin voit olla.

Miljoonat lapset ja aikuiset ovat onnettomia, koska he ajattelevat olevansa muita huonompia tai pahoja. Jos he ymmärtäisivät, mitä ajatustunteet eli emootiot ovat ja kuinka ne toimivat he eivät ajattelisi tällä tavalla virheellisesti.

Tehtäviä

  1. Oletko joskus tuntenut itsesi muita huonommaksi tai pahaksi? Mitä näistä ajatustunteista eli emootioista on ollut seurauksena? Kuinka sinun olisi pitänyt ajatella ja menetellä?
  2. Tarvitseeko yhteiskunta kaikkia ihmisiä? Ovatko työttömät, sairaat tai vanhukset muita huonompia. Keskustelkaa näistä kysymyksistä.
  3. Oletko olut ilkeä? Miksi?

Pelko

Monet pelot häviävät aikuistuessa

Pelko on myös ajatustunne eli emootio, jossa ajatus ohjaa tunteita. Ajatus on: "Jokin on vaarallista tai haitallista minulle."

Lapsina saatamme pelätä monia asioita. Useimmat näistä peloista häviävät, kun tulemme aikuisiksi.

On myös aiheellisia pelkoja

On tietysti täysin aiheellisiakin pelkoja, mutta on myös suuri määrä pelkoja, jotka ovat aiheettomia.

On tärkeää olla selvillä, onko pelko todella aiheellinen. Lapset ja jotkut aikuisetkin pelkäävät esimerkiksi aaveita ja muita sellaisia olentoja, joita ei ole olemassa.

Saatamme myös pelätä, että emme pysty tekemään jotakin, koska epäilemme kykyjämme. Kun opimme tuntemaan omat kykymme, tuollainen pelko häviää.

Älä anna pelon lannistaa

Pelko saattaa joskus saada meidät luopumaan koko yrittämisestä. Tällä tavoin haluamme välttää jännitystä.

Tällainen on typerää käytöstä.

Kuvitelmat ovat osa ajatteluamme

Ajatuksemme eivät pelkästään aiheuta tunteitamme vaanne myös luovat mielikuvia.

Jos pelkäämme hiiriä, meille voi muodostua kuvitelma kimppuumme hyökkäävistä hiiristä.

Kuvitelmat ovat osa ajatteluamme.

Ajattele, onko pelkosi turha

Jos haluamme päästä eroon aiheettomista peloistamme, meidän on poistettava pelkoja aiheuttavat kuvitelmamme.

Ajattelemalla voimme ymmärtää, että hiiri on täysin vaaraton eläin, ja katsomalla esimerkiksi hiiren kuvaa voimme kuvitella sen päin vastoin juoksevan meitä pakoon.

Et ehkä pelkää hiiriä, mutta samaa menetelmää voit soveltaa myös muihin pelkoihisi.

Tietoisuus vaarallisista tilanteista

Pelko on aiheellista vain silloin, kun se tekee meidät tietoisiksi vaarallisista tilanteista.

Yleensä pelkoa voidaan välttää ja poistaa. Pelko on aiheetonta silloin, kun se koskee jotain, josta ei ole sen enempää fyysistä kuin henkistäkään vahinkoa. Pelko voidaan silloin välttää oikealla ajattelulla.

Tärkeintä on tutkia, perustuuko pelkomme johonkin todelliseen vaaraan vai onko pelkomme kuviteltua.

Ihmiset saattavat täysin aiheettomasti pelätä hiiriä, epäonnistumista, torjuntaa, antamaansa vaikutelmaa jne.

Kaikkea pelkoa ei voida poistaa

Kaikkea pelkoa ei voida poistaa.

Pelosta ei yleensä ole mitään apua.

Pelko ei ratkaise ongelmiamme.

Jos pelkäät kipuja, sinun on yritettävä välttää niitä.

Jos et voi niitä välttää, sinun on hyväksyttävä ne.

Miksi tehdä elämänsä vielä tukalammaksi pelkäämällä kipujen lisäksi?

Pelon sijasta tee mitä voit

Shakespeare kirjoitti, että pelkurit kuolevat monta kuolemaa ennen omaa kuolemaansa.

Pelon sijasta tee, mitä voit, välttääksesi epämiellyttävä tilanne ja hyväksy se, jos et voi sitä välttää.

Näin ajattelemalla huomaat, että pelkäät vähitellen yhä vähemmän. Samalla lisääntyy rohkeutesi hyväksyä se, mitä et voi välttää, ja kykysi käsitellä järkevästi tilannetta välttääksesi, mitä voit.

Tehtäviä

  1. Koeta miettiä, mitä aiheettomia pelkoja sinulla on ollut tai edelleen on.
  2. Mitä voisit tehdä niiden poistamiseksi?
  3. Mitä aihheellisia pelkoja sinulla on?
  4. Mitä voit tehdä?

Kolme periaatetta

Palauta aina yleiset sanat ia ajatukset todellisiin tilanteisiin ja todellisuudesta otettuihin esimerkkeihin

Olemme todenneet, että sellaisia sanoja kuin ajatustunne eli emootio, siveyssana, paha, syyllisyys, pelko, viha on käytetty väärin.

Ne ovat olleet liian yleisiä, ja niin olemme palauttaneet ne todellisiin tilanteisiin. Kun joku käyttää yleistä ja kovin monimerkityksistä sanaa, kysy aina:
  1. Millainen se on?
  2. Mitä tarkoitat sillä?
  3. Mainitse joitakin esimerkkejä.
Kun kysymme näitä kysymyksiä, huomaamme, että mitä tutuimmat käsitteet ovat vaikeita määritellä.

Mitä on rakkaus? Mitä on aika? Miten saamme kätemme liikkumaan? Miten näemme? Miten huumori toimii?

Ole tietoinen jokaisesta teostasi, ajatuksestasi ja tunteestasi

On epäilemättä vaikea olla tietoinen omasta ajattelustaan, toiminnastaan ja tunteistaan.

Ajattelija, psykologi tai kirjailija saattaa olla niistä tietoinen paremmin kuin muut, mutta useimmat ihmiset eivät tiedosta omaa elämäänsä kovin syvällisesti.

Useimmat käyttävät hyvin vähän aikaa tullakseen tietoisiksi kansalaisiksi.

Useimmat lukevat vain vähän vakavia kirjoja, ja valitettavasti suurin osa Suomessa julkaistuista elämänkysymyksiä käsittelevistä kirjoista on täysin kelvottomia.

Myös aikakauslehdet usein pikemmin vääristävät ihmisten tietoisuutta kuin auttavat heitä itsensä ymmärtämisessä.

On tärkeää oppia ajattelemaan, kirjoittamaan ja puhumaan selkeästi ja johdonmukaisesti.

Tietoiseksi tuleminen vaatii myös kielen luonteen ymmärtämistä, sillä ajattelu on huomattavassa määrin juuri kielen käyttöä. Tietoinen henkilö ei ole pelkästään järkevä, hän osaa myös nauttia elämästään.

Miten shakinpelaaja ajatteli

Mies pelasi kerran shakkia. Hän päätti menetellä seuraavasti: Joko minä siirrän nappuloita arvaamalla ja toivon tekeväni hyviä siirtoja tai sitten minä ajattelen jokaista mahdollista siirtoa.

Päätin ajatella jokaista mahdollista siirtoa. Vastustajani sanoi: "Sinä pelaat hyvin. Harkitset tarkkaan jokaisen siirtosi."

Sitten ajattelin, että sama periaate saattaisi sopia muuhunkin elämään. Päätin, että ennen kuin sanon tai teen jotakin, ajattelen kaikkia mahdollisia seurauksia.

Sitten ryhdyin työskentelemään poistaakseni haitalliset ajatustunteet eli emootiot. Päätin olla varma, että tekoni olivat ajatusteni mukaisia.

En halunnut, että toiveet johtavat minua toiseen suuntaan kuin ajatukseni. Yritin kerran kulkea molempia teitä yhtä aikaa. Ajatellaan, että opiskelijaa on kehotettu lukemaan lääkäriksi. Ajatellaan, että hän menettelee näin, mutta toimittuaan jo vuosikausia lääkärinä huomaa, että mieluummin hän kirjoittaisi runoja. Toisaalta runoilija voi haluta lääkäriksi.

Esimerkkimme opettaa, että sinun on parasta tutkia itse mitä haluat eikä tehdä kuten muut neuvovat tai mitä ihmiset tavallisesti tekevät.

Sokrates sanoi kerran:

"Tunne itsesi".

Tämä oli oikein sanottu, mutta itsensä tunteminen on erittäin vaikeaa. Tarvitaan tietoista ponnistelua. Sokrates sanoi myös:

"Tiedostamaton elämä ei ole elämisen arvoista."

On yhtä tärkeää huolehtia omista ajatustunteistaan eli emootioistaan kuin ilman ja veden saastumisesta.

Haitalliset ajatustunteet eli emootiot ovat saastetta.

Kaikkein hirveimmät tekonsa ihmiset tekevät siksi, että he eivät tutki eivätkä tiedosta tilannetta eivätkä omia ajatustunteitaan eli emootioitaan.

Opi olemaan puolueeton ja järkevä

Vain harvat pystyvät kuvailemaan omia tekojaan ja muita tapahtumia puolueettomasti (objektiivisesti) ja täsmällisesti. Tarvitaan tietoista harjoittelua.

Sanomme usein jotakin toista tyhmäksi, keskinkertaiseksi, varkaaksi jne. yrittämättä ottaa selville, millainen hän todella on.

Sinun pitää pystyä todistamaan jokainen esittämäsi väite.

Todistusvelvollisuus on aina väitteen esittäjällä.

Jos olemme puolueellisia, emme pysty keskustelemaan järkevästi. Ennakkoluuloisuus on juuri puolueellisuutta.

Puolueellinen ajatus on pikemmin mielipide kuin tietoa.

Puolueellinen ajattelu on usein erittäin haitallista. Useimmat ihmiset eivät ole kiinnostuneita tutkimuksesta tai arvostelevasta (kriittisestä) tarkastelusta (kritiikki = arvostelu).

Monet ihmiset eivät pidä siitä, että heidän ennakkoluulonsa tehdään kyseenalaisiksi.

Ihmiset eivät yleensä ajattele tai keskustele, mitä esimerkiksi ajatustunteet eli emootiot, kuolema, viha, rakkaus, siveys jne. merkitsevät.

Useimmille ihmisille ei ole kouluissa opetettu siveystutkimusta eli etiikkaa tai arvostelevaa (kriittistä) ajattelua tai johdonmukaista ajattelua eli logiikkaa.

Tavallisesti ajatellaan, että on epäkohteliasta puhua näistä kysymyksistä. Kun Sokrates vaivasi ihmisiä kysymyksillään, häntä kutsuttiin paarmaksi.

Nietzsche huomasi saman asian ja sanoi, että kaikkein vaikeinta on saada ihmisten enemmistö tekemään kysymyksiä tai tutkimaan asioita.

Tehtäviä

  1. Kumman pitäisi hallita elämääsi, järjen vai tunteiden? Perustele vastauksesi.
  2. Mitä todella haluat tehdä myöhemmässä elämässäsi?
  3. Uskallatko kertoa muille ihmisille, mitä todellisuudessa haluat? Jos et, miksi et?

Huumori

Varsinaista huumoria on toisaalla tässä oppimateriaalissa

Koska huumorista puhutaan paljon toisaalla tässä kirjasarjassa, huumoria käsitellään tässä yhteydessä vain lyhyesti.

Ensiksi on todettava, että huumori on ajatustunne eli emootio. Ajatustunteissa eli emootioissa jotkut ajatukset aiheuttavat ja ohjaavat tunteitamme.

Huumori koostuu ajatuksista, jotka ohjaavat tunteitamme.

Millaiset ajatukset tuottavat huumoria

Kaikki ajatustunteet eli emootiot sisältävät tunteita, mutta jotta tietäisimme, mikä ajatustunne eli emootio on kyseessä, meidän on tutkittava mitkä ajatukset ja mitkä tunteet ovat kysymyksessä.

Muistakaamme, että meillä ei ole koskaan täsmälleen samanlaista ajatustunnetta eli emootiota kahdesti ja että meidän on tarkasti tiedettävä, mitä ajatuksia ja mitä tunteita meillä esiintyy tietääksemme, mikä ajatustunne eli emootio on kyseessä. Mitkä ajatukset tuottavat huumoria?

Outo tai virheellinen

Huumoria esiintyy esimerkiksi silloin, kun ajattelemme, että on tehty oudolla tai virheellisellä tavalla. Kun oppilas laskee 2 + 2 = 5, muut saattavat nauraa, mutta opettaja saattaa suuttua. Miksi huumori saa meidät pikemmin nauramaan kuin suuttumaan?

Opettaja on tässä tapauksessa huolestunut oppilaan laskutaidosta, mutta oppilaat ajattelevat: "Hän 1aski väärin ja luulee laskeneensa oikein, mutta se ei haittaa minua."

Erehdys ei saa olla vakava

Huumorin edellytys on siis, että vaikka on tehty erehdys, se ei ole kovin paha tai vakava. Jos joku liukastuu banaaninkuoreen, muut nauravat, mutta jos hän katkaisee samalla jalkansa, enää ei naureta.

Huumoria on monenlaista

Ajatus "Se oli erehdys ja se on harmillinen" johtaa pikemminkin ärtymiseen. Usein huumori on väärinkäsitys, jota ei oteta liian vakavasti. Mutta koska väärinkäsityksiä, erehdyksiä, kommelluksia ja pikku vahinkoja on monenlaisia, myös huumoria on monenlaista.

Totunnaisesta poikkeaminen

Totunnaisesta poikkeavat tilanteet aiheuttavat usein huumoria. Seuraavassa on tarkasteltu eräitä huumorin lajeja.

Huumori on ajatustunne eli emootio. Huumorissa erehdys ei ole vakava

Keittokirja meni kiinni kun avasit oven, ja nyt en tiedä, mitä tämä päivällisruoka on!

Poikkeaminen siitä, mitä odotamme

Esimerkki

Opettajasi leikkii lattialla.

Poikkeaminen siitä, mikä on tuttua

Esimerkki

Joku panee sinistä elintarvikeväriä maitoon.

Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti tapahtuu

Esimerkki

Sammakko hyppää keittoon.

Poikkeaminen siitä, mitä tavallisesti näemme tai aistimme

Esimerkki

Laulat tahallasi nuotin vierestä.

Poikkeaminen siitä, mitä ihmiset tavallisesti tekevät

Esimerkki

Paistat kananmunia kuorineen.

Poikkeaminen siitä, mitä pidetään asiallisena

Esimerkki

Syöt täytekakkua sormillasi.

Poikkeaminen järkevästä ajattelusta

Esimerkki
- Pidän kävelemisestä yksikseni.
- Niin minäkin. Kävellään siis yhdessä.

Tarkoituksen mukaisuudesta poikkeaminen

Esimerkki

Ovi oli kaksi metriä korkea ja viisi senttiä leveä.

Poikkeaminen siitä, mitä pidämme mahdollisena

Esimerkki

Siivillä lentävät ihmiset.

Tahallinen väärin vastaaminen

Esimerkki

Lontoo on Tokion pääkaupunki.

Poikkeaminen toiveistamme tai mieltymyksistämme

Esimerkki

Tule meille illalla, meillä on pinaattia ja voileipäkeksejä.

Poikkeaminen tavoitteistamme

Esimerkki

Maamme tarvitsee kaikkein eniten lisää purukumia.

Poikkeaminen siitä, mitä tiedämme

Esimerkki

Taikuri vetää munan ilmasta emmekä tiedä, kuinka hän sen teki.

Huumorin keksiminen ei ole vaikeaa

Kun tiedämme, että huumori sisältää näitä poikkeamia, meidän on helppoa keksiä lisää huumoria.

Huumori on monipuolinen ilmiö, jota ei voida tässä yhteydessä tutkia perin pohjin.

Muutamia lisäesimerkkejä

Selviömäinen huumori

Esimerkki:

Kuinka vitsi pitäisi kertoa? Aloita alusta, siirry keskiosaan ja lopeta lopussa.

Sutkaukset ja kaksimielisyydet

Esimerkkejä:

Oheinen lehtiotsikko vuodelta 1972

Poliisi lopetti vappuviinan valmistuksen (Vaasa- lehti 29.4.)

Virheellinen perustelu

Esimerkki:

- Miksi poistit sormuksen?
- Huone oli kuuma.

Odottamaton rehellisyys

Esimerkki:

- Olen tyhmempi kuin miltä näytän.

Liioittelu

Esimerkki:

Kaliforniassa 90 kilometriä tunnissa on renkaiden vaihtoa varten.

Tietämättömyys

Esimerkki:

- Hän on nero keittiössä. Keittää munia ilman vettä.

Iva

Esimerkki:

- On aina tyhmää jakaa neuvoja, mutta hyvien neuvojen antaminen on lähes kohtalokasta.(Oscar Wilde)

Ristiriita

Esimerkki:

Kun rakkaani vannoo puhuvansa totta, minä uskon häntä, vaikka tiedän, että hän valehtelee. (Shakespeare)

Tehtäviä

  1. Kootkaa lehdistä ja vitsikirjoista suomalaista huumoria ja yrittäkää tutkia, mitkä ajatukset tekevät niistä huumoria.
  2. Vitsejä voidaan myös luokitella ja kukin ryhmä voi tutkia jotakin huumorin lajia.
  3. Minkä tyyppiset vitsit naurattavat sinua eniten? Miksi juuri edellä mainitut tyypit naurattavat sinua?
  4. Milloin vitsi ei ollenkaan naurata sinua? Mistä tämä johtuu?
  5. Oletko joskus loukannut jotakuta kertoessasi vitsiä? Mistä loukkaantuminen johtui?

Järki auttaa ymmärtämään ajatustunteita eli emootioita

Ole niin reilu kuin mahdolista

Järkevyyden ja puolueettomuuden päämääränä ei ole vain saavuttaa tietoa vaan myös suhtautua toisiin ihmisiin niin ystävällisesti ja reilusti kuin mahdollista. Järjen avulla voi välttää haitallisia ajatustunteita ja emootioita ja luoda hyödyllisiä.

Keskustele tyynesti

On parempi keskustella tyynesti kuin vihastuneesti. Puolueellisuus ja järjettömyys johtavat tietämättömyyteen, vihaan ja huonoon käyttäytymiseen.

Järki on ainoa, johon voit luottaa

Jos olet järkevä, teet aina parhaasi sekä toimit tehokkaammalla ja oikeimmalla tavalla. Järki on ainoa, johon voi luottaa monimutkaisissa ja vaikeissa tilanteissa.

Tehtäviä

  1. Keksi lisää esimerkkejä siitä, miksi järjen käytöstä on hyötyä.
  2. Mitä hyödyllisiä emootioita haluaisit itselläsi olevan?
  3. Mitkä haitalliset emootiot vaivaavat sinua?

Järkevä rakkaus

Rakkaus on ajatustunne

Rakkaus on myös ajatustunne eli emootio, joka tarvitsee selventämistä. Monet pitävät rakkautta elämän tärkeimpänä asiana.

Sanan"rakkaus" merkitys on ollut epäselvä

Vaikka sanaa "rakkaus" käytetään nykyään suhteellisen paljon, sen merkitys on viime aikoihin asti ollut epäselvä. Vasta aivan äskettäin on annettu järkeviä rakkauden määritelmiä.

Älä käytä käsitteitä, joita ei voida määritellä

On usein ajateltu, ettei rakkautta voida määritellä. Mutta jos käsitettä ei voida määritellä, sitä ei voida käyttääkään. Silloin emme tiedä, onko ajatustunteemme eli emootiomme rakkautta vai ei.

Toisaalta tämä käsitteellinen epäselvyys on sallinut sanaa "rakkaus" käytettävän väärin.

Sanaa "rakkaus" on käytetty jopa julmuuksien perusteluun

Usein ne, jotka tätä sanaa eniten käyttävät, ovat syyllistyneet suuriin julmuuksiin. Jos emme tarkasti tiedä, mitä rakkaus on, emme tiedä, kuinka rakastaa.

Sekavasta kielenkäytöstä on harmia

On helppoa sanoa rakastavansa toista ihmistä, mutta on paljon vaikeampaa sanoa, mitä tämä rakastaminen on. Jos emme tarkasti tiedä sitä, meille saattaa aiheutua paljon harmia.

Meidän on sovellettava nyt aikaisemmin alleviivaamaamme sääntöä:

Palauta yleiset sanat ja ajatukset todellisiin tilanteisiin ja todellisuudesta otettuihin esimerkkeihin.

Ei ole suinkaan selvää, mitä on tarkoitettu, kun joku sanoo: "Minä rakastan sinua." Hän saattaa sanoa näin, koska hän haluaa sinulta jotain tai koska hänellä on tietty tunne. Kun joku sanoo rakastavansa sinua, kysy (hiljaa mielessäsi tai ääneen): "Mitä tarkoitat sillä?"

Järjetön rakkauden laji: romanttinen rakkaus

Romanttinen rakkaus on järjetön rakkauden laji. Eräs sanakirja määrittelee romantiikan seuraavasti: Romanttinen "Elämänkäsitys, joka tähdentää tunne-elämän merkitystä ja todellisuutta vieroen viihtyy mielikuvituksessa."

Romanttisessa rakkaudessa meillä on suuri tarve olla toisen ihmisen läheinen ystävä. Tarve on niin suuri, että usein kuvittelemme toisen ihmisen olevan kaikkea sitä, mitä toivomme hänen olevan.

Totuus voi sammuttaa rakkauden

Unohdamme tutkia, millainen hän on todellisuudessa. Kun myöhemmin huomaamme, että hän on aivan toisenlainen kuin kuvittelimme, sammuu myös rakkaus.

Rakkaus ei ole pelkkä tunne

Usein rakkaus käsitetään virheellisesti pelkäksi tunteeksi. Erityisesti tunteemme toista sukupuolta olevaa kohtaan katsotaan usein rakkaudeksi. Tämä romanttisen rakkauden laji perustuu usein pelkästään sukupuoliviettiin ja harhakuvitelmiin. Sellainen rakkaus ei kestä kauan.

Romanttinen rakkaus on itsepuolustusta, jonka avulla todellisuutta vääristellään ja tehdään ihanteen kaltaiseksi soveltumaan omiin toiveisiin ja haluihin.

Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta

Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta. Rakastunut toimii kuin lapsenmielinen. Hänelle rakastettu on ainoa olento, joka on olemassa. Hän on "kuu ja tähdet ja koko maailmankaikkeus".

Rakkaus kuviteltuun olentoon

Tällainen kuulostaa kauniilta, mutta romanttisen rakkauden edellytyksenä on, että olemme rakastuneita itse kuvittelemaamme olentoon, emme todelliseen ihmiseen.

Yleensä romanttinen rakkaus ei kestä kauan. Joko tunne loppuu tai jompikumpi huomaa, ettei toinen osapuoli olekaan kuvitelmienkaltainen.

Ajastus on mukana

Rakkaus kuten kaikki ajatustunteet eli emootiot sisältää ajatuksen, joka aiheuttaa tunteen. Ajatus on niitä asioita, joita sanot itseksesi tai ääneen.

Virheellisiä mielikuvia

Ajatukseesi voi sisältyä myös mielikuvia. "Loveen lankeaminen" voidaan ymmärtää tällä tavalla (love = rakkaus).

Romanttinen rakkaus muistuttaa taikuutta eli magiaa Saatat ajatella, että pidät pitkistä opiskelijoista, hieman itseäsi vanhemmista, joilla on pitkä tumma tukka.

Sitten tapaat jonkun kuvitelmiasi vastaavan näköisen ja rakastut häneen. Saatat ajatella, että kyseessä on pelkästään tunne, mutta tunteen onkin aiheuttanut valmiiksi ajattelemasi mielikuva.

Ovatko jalkapallon pelaajat muita miellyttävämpiä

Ajatuksesi saattavat olla huonoja ja kohdistua ihmiseen, joka ei ollenkaan sovellu sinulle.

Eräs tyttö ajatteli, että jalkapallon pelaajat ovat miellyttäviä. Sitten hän tutustui erääseen jalkapallon pelaajaan ja huomasi, ettei tämä ollut kiinnostunut mistään muusta kuin jalkapallosta.

Kauniit naiset ovat tavoiteltuja

Etenkin kauniit tytöt ja naiset ovat tavoiteltuja. Kauneus ei kuitenkaan riitä tekemään kahden ihmisen suhteesta kestävää.

Onkin sanottu, että jos menet naimisiin ulkomuodon perusteella, menettelet samoin kuin ostaessasi talon ulkomaalauksen laadun vuoksi.

Virheelliset ajatukset voivat synnyttää ajatustunteen

Romanttinen rakkaus on ajatustunne eli emootio, jossa virheelliset ajatukset aiheuttavat tunteen.

Järkevä rakkaus

Järkevässä rakkaudessa esimerkiksi seuraavat ajatukset ja tekijät ovat synnyttämässä tunteen:

Teidän ajatuksenne toisistanne vastaavat todellisuutta ja ovat järkeviä. Ajatuksenne eivät perustu mielikuvitukseen, sääliin eivätkä harhaisiin tarpeisiin ja toiveisiin.

Seneca kirjoitti:

"Vain viisas ihminen tietää kuinka rakastaa."

Sinun on tunnettava toinen hyvin

Sinun on tunnettava omat tarpeesi ja toiveesi hyvin

Pystytte puhumaan toisillenne rehellisesti ja avoimesti kaikista mahdollisista asioista niin, että pystytte tarvittaessa ratkomaan kaikki esiin tulevat ongelmat hyvässä yhteisymmärryksessä.

Vain ajatukset voivat säilyttää rakkauden

Koska rakkaudessa esiintyy ajatuksia, jotka aiheuttavat tunteen, sinä luot rakkauden, sillä juuri sinä ajattelet. Jotta rakkaus voisi säilyä, sitä aiheuttavien ajatusten on säilyttävä myönteisinä.

Toisen ihmisen kunnioitus

Yleensä rakkauteen katsotaan kuuluvan sellaisten piirteiden kuin ystävällinen käytös sekä toisen mieltymysten kunnioittaminen. Shakespeare kirjoitti:

"Eivät ne rakasta, jotka eivät osoita rakkauttaan."

Todellien ja rehellinen rakkaus

Koska järkevä rakkaus perustuu puolueettomaan tietoon ja järkeen, se on todellista ja rehellistä. Silloin toiseen ihmiseen voi luottaa ja hänet voi kokonaisuutena hyväksyä. Haitallisia ajatustunteita eli emootioita ei juuri esiinny. Kumpikaan ei pyri määräilemään tai hallitsemaan toista, vaan järkevä rakkaus perustuu vapauteen.

Järkevän rakkauden saavuttaminen on vaikeaa

On luonnollista, etteivät kaikki voi käytännössä saavuttaa edellä kuvattua järkevän rakkauden ihannetta. Ehkä näistä ajatuksista on kuitenkin kaikille jotakin apua.

Rakkauden ongelma on niin laaja, ettei näin pienessä oppimateriaalissa ole mahdollista puuttua niihin lukuisiin ajatustunne ja jopa biologisiin ongelmiin, jotka olisi hyödyllistä tuntea.

Älä tee hätiköityjä ratkaisuja

Esimerkiksi avioliittoa ei kannata solmia vain siksi, että seksi on kallistumassa ja aviopuolisolta saa tarpeeksi seksiä.

Avioliittoa ei kannata solmia siksi, että taloudellien asema kohentuu, kun puoliso on varakas tai hänellä on nhyväpalkkainen työ.

Avioliittoa ei kannata solmia siksi, että puoliso on kuuluisa tai arvostettu.

Tätä luetteloa voitaisiin jatkaa oitkään, mutta tämä oppikirjasarja ei ole naimaopas.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa rakkauteen liittyviä erityisongelmia kuten mustasukkaisuutta, naisasialiikettä, miehen ja naisen biologiaa, avio- ja avoliiton eri muotoja, seksiä sinänsä, avioeroja, prostituutiota, avioliittoa taloudellisena järjestelmänä jne.

Vanhat uskonnot

Juutalaiset ja palestiinalaiset

Tämä on lisätty 2006-08-05

Juutalaisten lukumäärä

Juutalaisuus määritellään pääasiassa uskonnon perusteella.

Juutalaisia on maailmassa melko vähän.

Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen noin 13,8–14,5 miljoonaa.

Lukumääränsä perusteella juutalaiset eivät ansaitsisi tulla mainituiksi tässä oppikirjasarjassa, mutta kun saamme kuulla heistä tiedotusvälineissä monta kertaa päivässä Lähi-idän tilanteen takia, on syytä lyhyesti selvittää, keitä juutalaiset ja palestiinalaiset oikeasti ovat.

Juutalaisten ja palestiinalaisten tärkein ero on, että heillä on eri uskonto.

Arviot juutalaisten määristä

Yhdysvallat                n.5 671 000
Israel                     n.5 671 000
Eurooppa                alle 2 000 000
- Ranska               n.  600 000
- Entinen itäblokki    n.  400 000
- Iso-Britannia        n.  267 000
- Saksa                n.  100 000
- Italia               n.   30 000
- Liettua              n.    4 000
Kanada                     n.  371 000
Argentiina                 n.  250 000
Brasilia                   n.  130 000
Etelä-Afrikka              n.  106 000
Australia                  n.  100 000
Aasia (ei Israel)          n.   50 000
- Iran                 n.   11 000
Meksiko                    n.   40 700
Kaikkiaan                   13 900 000

Huomionarvoista on, että ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta kansallissosialistisen Saksan juutalaisvainojen ja kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla. (Katso holokausti).

Uskonnoltaan juutalaiset ihmiset ovat kokeneet kovia viimeisten parin tuhannen vuoden aikana ja selviytyneet.

Juutalaisten vanhat tarut

Erilaisten juutalaisten historia viimeisten parin tuhannen vuoden ajalta tunnetaan kohtuullisen hyvin. Kun mennään kauemmaksi menneisyyteen, mukaan tulevat muinaisen Lähi-idän kansantarut, jotka esiintyvät hyvin samanlaisina monilla Lähi-idän kansoilla.

Mm. edesmennyt suomalainen professori Armas Salonen on kirjoissaan selvitellyt juutalaisten tarujen alkuperää. Monet kertomukset ovat sumerilaista, egyptiläistä tai muuta itämaista alkuperää.

John M. Allegro kuului ainoana uskonnottomana Qumranin tekstejä tutkineeseen työryhmään. Hänet erotettiin siitä. Jonkinlaisena vasteena saamaansa kohteluun ja selvitystyön hitauteen hän kirjoitti joukon kirjoja. Eräs niistä, The Chosen People (Valittu kansa), Doubleday, New York, 1971, käsittelee juutalaisten historiaa.

Mistä juutalaisten oikea historia alkaa

Tässä kirjassaan Allegro toteaa, että juutalaisten historia alkaa suunnilleen kuninkaiden ajasta. Sitä aikaisempi historia on vielä vahvemmin sepitetty (pääasiassa Babyloniassa) uskonnollisia tarpeita varten.

Allegro kirjoitti paljon luonnon huumeiden vaikutuksesta vanhoihin uskontoihin.

Punainen kärpässieni (amanita muscara) on tunnettu muinaisena huumeena ja lienee ollut shamaanien käytössä.

Jotkut punaisen kärpässienen myrkyt ovat harhanäkyjä aiheuttavaa muscimolia vaarallisempia. Myrkyt ovat vesiliukoisia, ja ne saavat melkein kaikki pois keittämällä, mutta huumaava vaikutus häviää samalla.

Viime aikoina Allegron esittämät käsitykset ovat alkaneet uudestaan kiinnostaa ihmisiä.

Eräissä amerikkalaisissa teksteissä väitetään mm, että suomalaiset popsivat punaisia kärpässieniä tullakseen juovuksiin.

Allegron mukaan juutalaisia on tosin pitkään ollut Egyptissä, mutta taru erämaavaelluksesta luvattuun maahan sepitettiin papiston Babylonian vankeuden aikoihin. Mooseksen kirjat kirjoitettiin sen jälkeen.

Seuraavassa on esitetty lyhyesti eräitä juutalaisten varhaishistorian kohtia.

Palestiinan alkuperäiset kansat

Nykyinen Palestiina tunnettiin aikoinaan Kanaanin maana, jota kansoittivat Arabian niemimaalta ja Mesopotamiasta saapuneet heimot. He elivät hyvin monena pienenä yhteisönä. He olivat moniin aikalaisiinsa verrattuna edistyneitä ihmisiä.

Paljon myöhemmin roomalaiset alkoivat kutsua maata Palestiinaksi. Tämä sana tulee heimosta nimeltä filistealaiset, jotka saapuivat maahan noin 1300 eaa. Filistealaiset eivät koskaan lähteneet maasta pois, ja he vaikuttivat sen historiaan merkittävästi.

Isaraelilaisten saapuminen

Israelilaiset saapuivat maahan noin 1200 eaa. He valloittivat osia maasta, pääasiassa vuorilta.

Myöhemmin tätä aluetta kutsuttiin Juudeaksi ja Samariaksi. Israelilaiset elivät yhdessä kanaanilaisten kanssa ja avioliitot heimojen välillä olivat yleisiä. Koska kanaanilaiset olivat monessa suhteessa israelilaisia edistyneempiä, israelilaiset oppivat kanaanilaisilta paljon uutta.

Ensimmäinen kuningaskunta

Tarun mukaan israelilaiset perustivat ensimmäisen kuningaskunnan Saulin johdolla. Myöhempiä kuninkaita olivat David ja Salomon.

Kuningaskunta oli monikansallinen ja moniuskontoinen.

Siihen kuului mm. kanaanilaisia, israelilaisia ja filistealaisia.

Monia jumalia palvottiin, mm. vuorenjumala Jahvea.

Kuningaskunta ei ollut koko aikaa itsenäinen vaan kuului eri aikoina mm. Egyptiin, Syyriaan ja Assyriaan.

Kuningaskunnan hajoaminen

Kuningas Salomonin jälkeen kuningaskunta hajosi kahteen osaan, pohjoiseen Israeliin ja eteläiseen Juudeaan vuonna 925 eaa.

Vieraat vallanpitäjät

Assyrialaisten vallattua Israelin vuonna 772 eaa., pakeni suuri osa juutalaisesta väestöstä Juudeaan.

Vuonna 625 eaa. kuningas Joosian onnistui vapauttaa maansa, mutta vuonna 609 eaa. Juudea joutui puolestaan egyptiläisten valtaan.

Vuonna 597 eaa. Babylonian kuningas Nebukadressar II ajoi egyptiläiset pois ja otti vastaan uskollisuudenvalan alistamaltaan Juudean kuninkaalta, joka kuitenkin pian liittoutui egyptiläisten kanssa.

Yläluokka Babyloniaan

Babylonialaiset palasivat, hävittivät Jerusalemin vuonna 586 eaa. ja veivät kuningasperheen ja osan johtavista väestöryhmistä maanpakoon Babyloniaan.

Karkotetut juutalaiset kokosivat yhteen uskonnollis-kulttuurisen kansanperinteensä, josta muodostui myöhemmin heprealainen Raamattu. Mooseksen kirjat saivat lopullisen muotonsa n. 450–400 eaa.

Yläluokan paluu Babyloniasta, aramean kielen käytön lisääntyminen

Kun vuonna 539 eaa. Persia valloitti Babylonian, saivat sikäläiset juutalaiset palata maanpaosta. Maanpaosta palanneiden ja Juudeaan jääneiden kesken oli erimielisyyttä muun muassa temppelin rakentamisesta.

On arvioitu, että juuri maanpakolaiset, jotka olivat korkeammalla sivistyksellisellä ja aineellisella tasolla kuin talonpoikaisväestöksi jäänyt paikallinen juutalaisväestö, pääsivät hallitsemaan asemaan, ja tuon sivistyneistön tuoma aramea syrjäytti heprean kieltä kansan puhekielenä.

Temppelin rakennustyöt saatiin päätökseen vuonna 515 eaa., ja juutalainen yhteisö muodostui pappisvallaksi, jossa sekä uskonnollisena että poliittisena johtajana toimi ylipappi. 400-luvulla

Persiasta lähetettiin tarujen mukaan ainakin kaksi juutalaista käskynhaltijaa Esra ja Nehemia.

Hellenistinen valtarakenne (kulttuuri) saapuu Palestiinaan

300-luvulla eaa. Aleksanteri Suuri valloitti myös Palestiinan, ja hänen kuoltuaan valloitetut alueet jakaantuivat useaksi hellenistiseksi kuningaskunnaksi, joista kaksi piti vuorollaan Palestiinaa valtansa alla.

Vuosien 323–198 eaa. Palestiinan alue kuului Ptolemaiosten valtakuntaan, jonka hallinnollinen keskus sijaitsi Egyptissä.

200-luvulla eaa. seleukidit valloittivat Palestiinan osaksi valtakuntaansa, jonka keskuspaikkana oli Antiokia ja Seleukia.

Kreikkalaisia asettui asumaan maahan, ja he vaikuttivat sen valtarakenteeseen ((kulttuuriin), uskontoihin ja yhteiskuntaan.

Kreikan kielestä tuli yläluokan kieli, mutta osa ihmisistä puhui aramean kieltä. Aramea on arabian kielen sukua. Eri arameankielen murteita puhuttiin paikoissa, jotka nyt tunnetaan Syyriana, Libanonina ja Palestiinana.

Itsenäisyys Rooman tuella

Hellenismin ja juutalaisuuden yhteentörmäys aiheutti voimakkaita ristiriitoja, ja tämä johti makkabealaisen eli hasmonealaisen pappissuvun johtamaan kapinaan.

Rooman tuella 140-luvulla eaa. juutalaisvaltio itsenäistyi, ja useita vuosikymmeniä seleukideja vastaan kestäneen taistelun seurauksena juutalaiset saivat lopulta poliittisen vallan koko Palestiinassa.

Valtakunta oli yhtä suuri kuin Daavidin valtakunta aikoinaan.

Roomalaiset valtaavat Palestiinan lopullisesti

Roomalaiset valloittivat Kanaanin maan vuonna 63 eaa. He nimittivät aluetta Palestiinaksi, joka jakautui maakuntiin Juudea, Samaria, Galilea, jne.

Roomalaishallinnon aikana puhuttiin yhä kreikkaa ja arameaa. Hepreaa, joka oli kanaanin kielen murre, käyttivät pääasiassa kirjurit, mutta eivät israelilaiset, kanaanilaiset eivätkä filistealaiset.

Juutalaisten uskonnolliset suuntaukset

Tällä aikakaudella juutalaiset olivat jakautuneet neljään suuntaukseen, jotka olivat farisealaiset, saddukeukset, essealaiset ja selootit.

Essealaiset

Essealaiset oli juutalainen munkkijärjestön tapainen lahko ajanlaskun alun aikaan.. Heidän tapansa tulkita ja noudattaa Mooseksen lakeja poikkesi muusta juutalaisuudesta.

Muun muassa Qumranin yhteisö oli essealainen. Qumranin essealaisyhteisö mielsi itsensä ainoaksi oikeaksi Israeliksi, "valon lapsiksi" erotukseksi "pimeyden lapsista".

Essealaiset eristäytyivät maailmasta. He katsoivat, että Jerusalemin temppelin ylipappi oli valittu väärin perustein virkaansa. Tästä syystä essealaisten mielestä koko temppelikultti oli pätemätön.

Farisealaiset

Farisealaiset eli fariseukset (hepr. perushim, sanasta parash, "erottaa") olivat juutalainen uskonnollis-kansallinen puolue nykyisen Israelin alueella.

Farisealainen puolue syntyi alemman papiston keskuudessa noin vuonna 100 eaa vastavoimaksi ylemmän papiston saddukealaisille.

He pitivät itseään Palestiinan juutalaisten uskonnollisina johtajina. Farisealaisille tunnusomaista oli juutalaisen lain tarkka noudattaminen pienimpiäkin yksityiskohtia myöten.

Farisealaiset olivat saaneet hellenistisiä vaikutteita, ja toisin kuin saddukeukset farisealaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, kuolleiden ylösnousemukseen ja enkeleiden olemassaoloon.

Kristinuskon tärkein perustaja Paavali oli alun perin fariseus (Saulus Tarsolainen). Häntä sanottiin Sauluksena farisealaisista farisealaisimmaksi tinkimättömän Mooseksen lain noudattamisen ansiosta.

Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava mahdollisimman kirjaimellisesti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan noudattivat myös suullista perimätietoa. Heidän opetuksensa pääpaino oli siveydessä.

Saddukealaiset

Saddukealaiset eli saddukeukset olivat helleeninen juutalainen yläluokka ja puolue, joka syntyi hasmonialaisaikana noin 150 eaa. ja oli olemassa aina Jerusalemin hävitykseen asti 70 jaa.

Nimityksen "saddukeus" ajatellaan juontuvan pappi Sadokin nimestä. Hän palveli kuningas Daavidin ylipappina.

Saddukeukset hyväksyivät vain Tooran pyhäksi kirjaksi.

Uskonnollisesti he olivat välinpitämättömiä järkeisuskoisia.

Ajanlaskun alussa he olivat viimeinen ryhmä, joka piti kiinni opista, jonka mukaan kuolemanjälkeistä elämää ei ole.

Saddukeuksiin kuului papiston yläluokan edustajia.

Tavallinen kansa piti enemmän fariseuksista kuin saddukeuksista.

Kuningaskunnat Israel ja Juudea olivat vain vähän aikaa itsenäisiä

Israelin kuningaskunta oli olemassa noin parisataa vuotta ja Juudean kuningaskunta noin kolmesataa vuotta.

Enemmistö juutalaisista ei kuulu seemiläisiin kansoihin

Joskus keskiajan alkuvaiheilla Itä-Euroopan eteläisillä aroilla majailevan turkkilaisperäisen kasaarien kansan ylimmät yhteiskuntaryhmät tiettävästi kääntyivät juutalaisuuteen.

Juutalaiset, jotka muuttivat Israeliin vuonna 1948, olivat pääasiassa aškenaasijuutalaisia. Nykyään on joko aškenaasijuutalaisia tai sefardijuutalaisia.

Aškenaasijuutalaiset eivät yleensä ole seemiläistä vaan lähinnä turkkilaista yms. alkuperää. Heidän esi-isänsä eivät ole koskaan asuneet Palestiinassa.

Sefardijuutalaiset, joita elää muslimimaissa, ovat pääasiassa seemiläisiä ja heidän esi-isillään on yhteys Palestiinaan.

Lisäksi on mm. berbereitä, jotka ovat kääntyneet juutalaisiksi. He eivät ole seemiläisiä.

Myös lukuisia muita pienryhmiä on olemassa.

Nykyiset palestiinalaiset

Arabeiksi itseään kutsuvat palestiinalaiset ovat monien kansojen ja rotujen jälkeläisiä. Enemmistö heistä kääntyi muslimeiksi arabien valloitettua maan 700- luvulla.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, miten esikristillisen Rooman keisarit kohtelivat juutalaisia.
  2. Ottakaa selvää, miten kristityt roomalaiset kohtelivat juutalaisia.
  3. Ottakaa selvää, miten kristillinen katolinen kirkko kohteli juutalaisia.
  4. Ottakaa selvää, miten Suomessa on kohdeltu juutalaisia.
  5. Ottakaa selvää, mitä islamin tarusto kertoo juutalaisista.
  6. Ottakaa selvää, mitä mieltä Martin Luther oli juutalaisista.
  7. Ottakaa selvää, miten Adolf Hitler kohteli juutalaisia.
  8. Ottakaa selvää, miten Israelin nykyinen valtio syntyi.
  9. Ottakaa selvää, miten juutalaiset ovat toisen maailmansodan jälkeen kohdelleet palestiinalaisia.
  10. Pohtikaa, mistä johtuu, että Yhdysvallat tukee nykyistä Israelia (edellä esitetty tilasto?).
  11. Pohtikaa, mistä johtuu, että juutalaiset ja palestiinalaiset eivät ole päässeet sovintoon.

Kiinan kungfutselaisuus

Lähde

Lähde: C. Scott Littleton: Idän uskonnot, Gummerus, 2004, ISBN 951-20-6710-2

Siveysopetukset etualalla

Kungfutselaisuus on siveysopetuksista koostuva todellisuuskäsitys, joka sai alkunsa Kiinassa 500- ja 400-luvuilla eaa.

Se pohjautuu maassa kauan vallalla olleisiin laitoksiin ja pitkäaikaiseen kiinalaiseen käytäntöön; taustatekijöinä ovat muun muassa sukujärjestelmä ja siihen liittyvä esi-isien palvonta.

Kungfutselaisuudesta tuli kiinalaisiin voimakkaasti vaikuttanut todellisuuskäsitys. Se eli vuosisatojen ajan rinnakkain taolaisuuden ja buddhalaisuuden kanssa.

Kungfutse

Perinteen luoja Kungfutse (pinyin - tarkekirjoituksella Kongfuzi tai Kong Qiu, 551–579 eaa.), oli poliittisia uudistuksia ajava ajattelija.

Hän oli tyytymätön oman aikansa siveyteen, jota hän piti rappeutuneena, ja hän koetti elvyttää uudelleen arvomaailman, jonka hän uskoi olleen vallalla muinaisina kulta-aikoina.

Dynastiat

Dynastia on joukko peräkkäisiä hallitsijoita, jotka kuuluvat samaan sukuun tai perheeseen useiden sukupolvien ajan.

Kungfutse eli Zhou - dynastian (noin 1027–256 eaa.) aikana, mutta jo ennen hänen aikaansa Zhou - kuninkaista oli tullut pelkkiä keulakuvia.

Raakaa ylimysvaltaa

Todellinen valta oli eri ruhtinaskuntia hallitsevien ylimysten käsissä; nämä koettivat jatkuvasti vahvistaa asemaansa ja laajentaa alueitaan naapuriensa kustannuksella.

Kunfutse ei menestynyt poliitikkona

Kungfutse siirtyi valtiosta valtioon etsien hallitsijaa, joka suhtautuisi myönteisesti hänen ajatuksiinsa, mutta yksikään ruhtinas ei halunnut kuunnella hänen neuvojaan.

Viimein hän palasi kotiseudulleen Lu - nimiseen valtioon ja omistautui opetustyöhön.

Vaikka Kungfutse ei menestynyt poliitikkona, hän oli kiistatta erittäin merkittävä vaikuttaja. Hänen perustamastaan koulukunnasta käytetään nimitystä ru; sana tuli merkitsemään siveysajattelua ja sivistystä.

Vanhan perinteen välittäjä vai uudistaja

Kungfutse ei katsonut luoneensa mitään uutta, vaan väitti vain välittäneensä vanhempaa perinnettä.

Todellisuudessa kuitenkin monet sellaiset kiinalaisen ajattelun perusnäkemykset, jotka ovat ylläpitäneet kiinalaista yhteiskuntaa yli kahdentuhannen vuoden ajan, ovat hänen luomiaan.

Aasian vaikutusvaltaisin teos?

Tällaisia ajatuksia sisältyy hänen Keskusteluihinsa.

Kyseinen teos on nimensä mukaisesti selostus Kungfutsen käymistä keskusteluista, hieman hajanainen kooste, jonka hänen kannattajansa kokosivat melko pian hänen kuolemansa jälkeen.

Vaikka Keskusteluissa on muodolliset puutteensa, sitä on pidetty vaikutusvoimaisimpana teoksena, mitä Itä-Aasiassa on koskaan kirjoitettu. Kiinasta sen sanoma levisi Koreaan, Japaniin ja vieläkin kauemmas.

Koulukuntien kilpailu

Kungfutselaisuutta kehittivät 300- ja 200-luvuilla eaa. erityisesti Mengzi (Mengtse) ja Xunzi (Hsiintse), mutta tuona aikana se ei vielä saavuttanut myöhempää valta-asemaansa.

Se oli yksi ns. sadasta koulukunnasta ja kilpaili vaikutusvallasta useiden muiden koulukuntien kanssa.

Veljeysaate ja luonnon järjestys

Näitä olivat mm. mohistit, jotka ajoivat yleisen veljeyden aatetta, ja taolaiset, jotka uskoivat luonnon järjestykseen ja luonnonmukaiseen elämään sekä vastustivat kungfutselaisten siveyssääntöihin perustuvia opetuksia.

Lain koulukunta

Kilpailijoihin kuuluivat myös lain koulukunnan kannattajat, jotka asettivat valtion edun kaiken muun yläpuolelle.

Lain koulukunnan oppeja kannatti Qin Shihuang, ensimmäinen keisari, jonka armeija vuonna 221 eaa. ensimmäisen kerran historiassa yhdisti Kiinan ja aloitti keisarivallan ajan.

Qin vainosi kungfutselaisia häikäilemättömällä tavalla, mutta hänen dynastiansa valtakautta kesti vain viisitoista vuotta.

Kungfutselaisuus virallistettiin

Sitä seurannut Han - dynastia taas kohotti kungfutselaisuuden kaikkien muiden koulukuntien yläpuolelle ja antoi sille virallisen aseman.

Han - dynastian aikana kungfutselaisuus vakiintui Kiinan opetusjärjestelmän perustaksi; tämän aseman se säilytti 1900-luvun alkuun asti.

Han - dynastian romahdus 200-luvulla ja sitä seurannut poliittinen sekasorto merkitsivät kungfutselaisuudelle tilapäistä laskukautta.

Kilpailijoita

Sen kilpailijoiksi kohosivat seuraavien vuosisatojen aikana buddhalaisuus ja taolaisuus. Kungfutselaiset vastasivat haasteeseen luomalla Tang- ja Song-dynastioiden aikana (600-luvulta 1200-luvulle) useita uudistusliikkeitä, jotka saavuttivat suuren menestyksen.

Länsimaissa "uuskungfutselaisuutena" tunnetun liikkeen, jonka ajatukset kokosi yhteen Zhu Xi (1130–1200), valtio omaksui omaksi "oikeaksi" opikseen, ja se säilytti tämän aseman pitkään hallinneiden Ming-ja Qing - dynastioiden aikana (1300-luvulta 1900-luvulle).

Kunfutselaisuus katsottiin kehityksen jarruksi

Kiinan tasavallan alkuaikoina, siis vuoden 1912 jälkeen, kungfutselaisuutta yritettiin sisällyttää perustuslakiin valtion virallisena aatteena.

Tämä sai aikaan nuorten muodostaman voimakkaan vastustusliikkeen: nämä katsoivat perinteen estävän maan poliittisten ja taloudellisten olojen uudenaikaistamista.

Kommunistinen liike vastusti kungfutselaisuutta; sekin piti vanhaa katsomustapaa edistyksen vihollisena.

Kungfutselaisuus vaikuttaa Kiinassa edelleen

Viime vuosina Kiinan poliittinen johto on suhtautunut kungfutselaiseen perinteeseen suvaitsevammin, pääasiassa siksi, että se liittyy niin läheisesti kiinalaiseen perhejärjestelmään ja korostaa kurin ja järjestyksen merkitystä yhteiskunnassa.

Vaikka pääosa ylimystövallan ja keisarillisen Kiinan laitoksista on täysin hävinnyt, Kungfutsen opetukset vaikuttavat edelleenkin Kiinan kansan ajatuksiin ja tunteisiin.

Kansaa on hallittava hyveillä ja järjestyksellä

Kungfutselaisuuden mukaan "Jos kansaa hallitaan laeilla ja pidetään kurissa rangaistuksen avulla, kansa tosin väistää rangaistuksia mutta ei häpeä pahoja tekojaan. Mutta jos kansaa hallitaan hyveillä ja pidetään järjestyksessä hyvien tapojen avulla, niin kansa häpeää pahoja tekojaan ja tulee hyväksi."

Kungfutselaisuus on yhä suosittu todellisuuskäsitys, ja sillä arvioidaan olevan noin 200 miljoonaa kannattajaa Kiinassa ja Japanissa.

Puhemies Mao

Puhemies Maon (Mao Zedong 1983–1976) kuvan saattaa nähdä kiinalaisen kotipyhättönurkkauksen seinällä. Maon merkittävimpiin ansioihin kuuluu Kiinan nostaminen takaisin suurvallaksi oopiumsodista lähteneen ulkomaiden valta-aseman jälkeen.

Hänen tavoitteinaan oli rakentaa Kiinasta nykyaikainen ja kommunistinen teollisuusmaa. Sen sijaan useimmat hänen kampanjoistaan, joista tunnetuimmat olivat suuri harppaus ja kulttuurivallankumous, lasketaan yleensä virheiksi, sillä ne johtivat kymmenien miljoonien kiinalaisten menehtymisiin ja Kiinan kehittymisen häiriintymiseen.

Nyky-Kiinassa hänen sanotaankin olleen 70-prosenttisesti hyvä.

Kungfutselaisten hyveet

Kungfutselaisuudessa on viisi hyvettä:
  1. inhimillisyys,
  2. oikeudenmukaisuus,
  3. hyvät tavat,
  4. uskollisuus ja
  5. viisaus.

Ylemmät ja alemmat

Kungfutselaisuuden perussanoma on, että ylemmän (keisarin, ruhtinaan, miehen, vanhemman) tulee suojella alempaa ja alemman (alamaisen, naisen, nuoremman) tulee kunnioittaa ylempää.

Viisi tärkeää suhdetta

Kungfutselaisuudessa on viisi tärkeää suhdetta. Niihin kaikkiin kuuluvat omat hyveensä:
  1. Hallitsijan hyväntahtoisuus ja alamaisten uskollisuus
  2. Isän hyvyys ja pojan vanhempainrakkaus
  3. Aviomiehen oikeamielisyys ja vaimon kuuliaisuus
  4. Vanhemman veljen jalous ja nuoremman veljen nöyryys
  5. Vanhemman ystävän huolenpito ja nuoremman ystävän kunnioitus

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitä inhimillisyys tarkoittaa.
  2. Pohtikaa, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa
  3. Pohtikaa, mitkä ovat oikeasti hyviä tapoja ja mitkä huonoja tapoja.
  4. Pohtikaa, mitä uskollisuus tarkoittaa.
  5. Pohtikaa, mikä on viisautta ja mikä ei ole.
  6. Missä määrin Suomessa kunnioitetaan vanhuksia?
  7. Missä määrin Suomessa kunnioitetaan ylempiä?
  8. Missä määrin Suomessa suojellaan alempia?
  9. Onko vaimon kuuliaisuus miehelle nykyään hyve vai pahe?
  10. Pohtikaa, missä määrin kungfutselaisuus vaikuttaa nykyisessä Kiinassa.
  11. Pohtikaa, missä määrin kungfutselaisuus vaikuttaa nykyisessä Japanissa.

Taolaisuus

Lähde

Lähde: C. Scott Littleton: Idän uskonnot, Gummerus, 2004, ISBN 951-20-6710-2

Historiaa

Taolaisuus on halki vuosisatojen elänyt Kiinassa rinnakkain kungfutselaisuuden ja buddhalaisuuden kanssa, ja sillä on ollut paljon vaikutusta elämään Kiinassa.

Yhteisö ja yksilö

Taolaisuus on monessa suhteessa kungfutselaisuuden vastakohta: kungfutselaisia kiinnostaa yhteiskunta, taolaiset taas eivät välitä yhteisöstä, vaan korostavat ihmisten kehitystä yksilöinä.

Henkimaailma ja salatiede

Uskontona taolaisuus poikkeaa kungfutselaisuudesta, sillä siihen kuuluvat henkimaailma ja salatiede, kun taas kungfutselaisuudessa tärkeinä pidettyjen juhlamenojen ja siveyden merkitys on taolaisuudessa supistettu vähiin.

Sama ihminen voi olla sekä kungfutselainen ja taolainen

On sanottu, että kungfutselaisuus ja taolaisuus kuvastavat ihmisluonteen eri puolia.

Sama henkilö voi aivan hyvin kuulua kummankin opin kannattajiin: työssä ollessaan ja hoitaessaan perheenjäsenelle kuuluvia tehtäviä hän voi olla kungfutselainen, vapaa-aikanaan harrastusten parissa taolainen.

Laozi

Perimätiedon mukaan taolaisuuden loi 500- tai 400-luvulla eaa. Laozi (myös Laotse), joka on mahdollisesti vain taruhenkilö.

Taolaiset ajattelevat hänen kirjoittaneen teoksen Daodejing (Tao te ching), joka on taolaisuuden pyhä kirja. Taolaisuuden keskeinen periaate dao (Wade-Giles -tarkekirjoituksella tao) on syvällinen käsite; se saa koko maailmankaikkeuden toimimaan ja johdattaa sitä.

Onnellisuuden saavuttaminen

Daodejingin mukaan ihmisyksilö voi tulla onnelliseksi ja tyytyväiseksi pyrkimällä yhtymään daoon ja seuraamalla luonnon esimerkkiä.

Taolaisuudessa on aina ollut uskonnollinen puolensa, mutta 300-luvulla eaa, jolloin se alkoi esiintyä järjestäytyneenä koulukuntana, sen edustajia kiinnostivat myös valtiolliset ongelmat.

Taistelevat ruhtinaskunnat

Tuohon aikaan Kiina muodostui useista keskenään taistelevista ruhtinaskunnista.

Taolaiset syyttivät elämän levottomuudesta pikkuvaltioiden hallituksia ja katsoivat sen aiheutuvan siitä, että nämä olivat koettaneet juurruttaa ihmisiin siveyttä.

Valtion tuli vaikuttaa mahdolisimman vähän

Kungfutselaiset puolsivat opetuksessaan järjestäytymistä ja sääntelyä, mutta taolaisten mielestä valtion tuli puuttua ihmisten elämään mahdollisimman vähän.

Heidän ihanteenaan oli paluu yksinkertaiseen maalaiselämään, jonka puitteissa ihmiset hoitelisivat tyytyväisinä omia asioitaan välittämättä siitä, mitä naapurikylässä tapahtui.

Han - dynastian romahdettua vuonna 220 alkoi poliittinen ja taloudellinen sekasorto, jota kesti melkein neljänsadan vuoden ajan. Kungfutselaisuus, jolla oli Han - dynastian aikana ollut kiinteät yhteydet valtiovaltaan, menetti melkoisesti kannatustaan.

Taolaisuus sai joukkokannatusta

Taolaisuus kehittyi tänä aikana varsinaiseksi uskonnoksi ja sai joukkokannatusta tavallisten ihmisten keskuudessa.

Päätavoite pyrkimys kuolemattomuuteen

Aikaisempina vuosisatoina oli toiminut salaseuramaisia asioita harrastavia ryhmiä, joilla ei ollut yhteyttä taolaisuuteen, mutta nyt niihin liittyi yhä enemmän taolaisia, ja uuden uskonnon päätavoitteeksi muodostui pyrkimys kuolemattomuuteen.

Taolaisuus omaksui monia piirteitä buddhalaisuudesta, joka oli saapunut Kiinaan Intiasta 100 -luvulla ja jonka kannattajat olivat luoneet itselleen papiston sekä perustaneet luostareita ja temppeleitä. Samoin sillä oli omat jumalansa ja pyhät kirjoituksensa.

Pahat henget saivat kyytiä

Taolaisuus oli vahvimmillaan Tang-, Song- ja Yuan -dynastioiden aikana (618–1368). Tuolloin papeilla oli runsaasti yhteiskunnallisia tehtäviä: he muun muassa saattoivat sielut tulevaan elämään, paransivat sairaita ja karkottivat pahoja henkiä.

Viime vuosisatoina taolaisuus on vähitellen taantunut, osaksi sen takia, että temppelien rikkaudet ovat ehtyneet. Lisäksi sen säilymistä ovat 1900-luvulla uhanneet mm. kommunistit, jotka nousivat Kiinassa valtaan vuonna 1949.

Kommunistit ja taolaisuus

Kommunistit katsoivat kaikkien uskontojen jarruttavan yhteiskunnallista edistystä, ja erityisesti juuri taolaisuutta pidettiin haitallisena taikauskona.

Viime aikoina taolaisuus on jossain määrin elpynyt. Kaupungeissa jotkut suuret taolaiset temppelit ovat toiminnassa.

Taolaisuudella arvioidaan olevan noin 40 miljoonaa kannattajaa

Olematon on luonut kaiken

Taolaisuuden tärkein käsite on dao, jota uskonnon mukaan ei voi sanoin kuvata.

Vaikka dao on olematon, sen kuitenkin katsotaan luoneen kaiken.

Dao kuvataan vastakohtina: ”Dao ei tee mitään, mutta kuitenkaan ei ole mitään, mitä se ei tekisi”.

Daon ymmärtämiseksi sitä on verrattu saviastian sisukseen – ilman tyhjää tilaa sisällä se ei olisi astia.

Elämä on jatkuvaa virtausta

Taolaisuuden mukaan elämä on jatkuvaa virtausta: ”Mikään ei pysy paikallaan.”

Daoa on verrattu myös luonnon järjestykseen. On sanottu, että se on tapa, jolla dao toimii.

Taolaisuuden perusajatuksia on käsitys yinistä ja yangista sekä pyrkimys niiden väliseen tasapainoon.

Taolainen ajattelutapa etsii sopusointua kaikkeuden kanssa, mikä on mahdollista saavuttaa, kun ihminen sopeutuu jatkuvaan muutokseen.

Sen katsotaan onnistuvan parhaiten ”ei-toiminnan” tai ”teottoman toiminnan” (wu wei) avulla, mikä ei kuitenkaan tarkoita toimettomuutta.

Sopusointu ja luonnon järjestys

Taolaisuus kehotti ihmisiä pyrkimään sopusointuun ja alistumaan luonnonjärjestykseen, mikä merkitsee yksinkertaista elämää ilman kunnianhimoa ja sopeutumista luonnonlakeihin yrittämättä muuttaa niitä.

Ihanne paluusta yksinkertaiseen maalaiselämään ja rakkaus luontoon on tunnusomaista taolaisuudelle.

Taolaisuuden mukaan jokaiselle ihmiselle on annettu voima te, mikä tarkoittaa hyvettä.

Te on ihmisen perimmäinen olemus, jota ihmisen tulisi voida käyttää vapaasti ilman häiritseviä ulkopuolisia tekijöitä kuten lakeja ja sääntöjä.

Jumalat tulivat myöhemmin

Aluksi taolaisuuteen ei kuulunut jumalia, mutta levitessään ja kannattajamäärän kasvaessa se omaksui jumalia ikivanhoista uskomuksista ja alkoi palvoa myös historiallisia henkilöitä jumalina.

Jumalilta pyydetään neuvoja ja suojelusta. Erilaisilla luonnonpaikoilla, sairauksilla, ikäkausilla ja ammattikunnilla on omat jumalansa.

Jumalien ja henkien syntymäpäiviä vietetään juhlapäivinä, jolloin suoritetaan monimutkaisia uhrimenoja.

Temppeleissä tapahtuvan uskonnonharjoitustyön lisäksi taolaiset papit mm. parantavat sairaita ja karkottavat pahoja henkiä.

Taolaisuudessa on eri suuntauksia

Taolaisuus ei ole yhtenäinen uskonto. Historiansa varhaisvaiheista lähtien se kehittyi Kiinassa kolmella eri alueella ja vieläpä hieman eri aikoina, josta seurauksena oli kolme erilaista taolaista näkemystä.

Sen eri keskukset ovat varsin itsenäisessä asemassa, mutta niitä yhdistävät perusopit; niillä kaikilla on luettelo jumalista ja hengistä toimialueineen ja valtapiireineen sekä juhlamenotekstejä, jotka neuvovat keinot, joiden avulla ihminen pystyy yhtymään daoon.

Taolaisia mietelauseita

Lähde: Pekka Ervastin suomennos vuodelta 1925

Kateus vältetään, kun ei tehdä eroa ihmisten välillä ansion nojalla.

Varkaus estyy, kun ei kalleuksiin panna arvoa.

Rauhaisana pysyy mieli, kun ei etsitä aistimien kiihdykkeitä.
Siten viisas hallitsee, vapauttamalla sydämensä himoista; antamalla vatsalleen tarpeeksi tyydytystä, lihaksilleen lepoa ja vahvistusta luillensa; varjelemalla maailmaa pahan tiedolta ja siten sen himoilta ja pelottamalla pahan tietäjiä sitä käyttämästä.
…
Suurin hyve on kuin vesi.
Vesi on kaikkeen hyvä.
Se pääsee pääsemättömimpiinkin paikkoihin vaivatta.
Sen tähden se on Daon kaltainen.
Se on hyveellinen niin kuin sydän olemalla syvä. Antamalla itsensä alttiiksi on sillä rakkauden hyve.
Se on hyveellinen kuin puhe olemalla luotettava.
Se on hyveellinen kuin hallitus puhdistaessaan ja järjestäessään.
Se on hyveellinen kuin palvelija kyvykkyydessään.
Se on hyveellinen kuin toiminta saapumalla aina oikeaan aikaan.
Ja koska se ei kilvoittele, ei sillä ole vihamiehiä.
…
Joka sopeutuu, hän säilyy loppuun asti.
Joka taipuu, hän ojentuu suoraksi.
Joka tyhjentää itsensä, hän täyttyy.
Joka kuluttaa itsensä loppuun, hän uudistuu.
Joka alentaa itsensä, hän ylenee.
Joka ylentää itsensä, hän alenee.
Sen tähden Viisas riippuu yksinkertaisuudessa ja on kaikille esimerkkinä.
Hän ei ole itsekäs ja sen tähden hän saa ylistystä.
Hän ei ole turhamainen ja sen tähden hän on arvossa.
Hän ei ole ylpeä ja sen tähden häntä kunnioitetaan.
Ja koska ei hän kilpaile muitten kanssa, ei kukaan ole hänen vihamiehensä.
Vanha lause, »joka sopeutuu, hän säilyy loppuun saakka», ei totisesti ole turhaan sanottu. Epäilemättä hän on menevä kotiinsa rauhassa.
…
Varpailla seisoessa ei voi pysyä alallaan.
Veljistään erilleen kulkiessa ei voi edistyä.
Itsensä näytteille pannen ei kukaan loista.
Itserakkaudella ei saavuteta kunnioitusta.
Itsensä ylistäminen ei ole ansiota.
Joka itsensä korottaa, ei seiso korkealla.
Sellaiset asiat ovat Daolle mitä hylkyruoka ja ulostukset ovat ruumiille. Kaikkialla niitä inhotaan.
Sen tähden Daoa seuraava ihminen ei niihin takerru.
…
Hyvä kävelijä ei jätä tomua jälkeensä.
Hyvä puhuja ei saa aikaan väittelyä.
Hyvä laskija ei tarvitse laskupuikkoja.
Hyvä säilyttäjä ei tarvitse lukkoja eikä salpoja, eikä kukaan voi avata hänen jälkiänsä.
Hyvä sitoja ei tarvitse köyttä, eikä kukaan voi irrottaa hänen jälkiänsä.
Viisas mies on toisten ihmisten vakava ja hyvä auttaja eikä hän hylkää ketään.
Hän on alinomainen hyvä pelastaja. Hän ei halveksi tai vihaa ketään.
…
Joka antaa apua kuninkaalle Taon kautta, hän saa kansan alistumaan aseita käyttämättä. Aseiden käyttö on oma kostonsa.
Okapensaita ja orjantappuroita rehottaa siinä, missä legioonat ovat majailleet.
Huonot vuodet seuraavat liikkuvien armeijain kintereillä.
Hyvä sotamies on urhoollinen, kun asema vaatii, mutta hän ei pane itseään alttiiksi vallan vuoksi.
Urhoollinen hän on, kun tilaisuus vaatii, mutta hän ei sorra.
Urhoollinen hän on, kun tilaisuus vaatii, mutta hän ei kerskaile.
Urhoollinen hän on, kun tilaisuus vaatii, mutta hän ei ole ylimielinen.
Urhoollinen hän on, kun tilaisuus vaatii, mutta hän ei ole halpamainen.
Urhoollinen hän on, kun tilaisuus vaatii, mutta hän ei kiivastu.…

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mikä on tärkein ero kungfutselaisuuden ja taolaisuuden suosittelemien keinojen välillä.
  2. Pohtikaa, mikä on tärkein ero kungfutselaisuuden ja taolaisuuden todellisuuskäsitysten välillä.
  3. Pohtikaa, mitkä yllä olevista taolaisista mietelauseista ovat viisaita ja mitkä vähemmän viisaita eli tyhmiä.
  4. Etsikää Internetistä taolaisuuden tärkein vertauskuva,
  5. Pohtikaa, millä tavalla kungfutselainen ja taolainen yrityksen johtaja eroavat toisistaan.
  6. Ottakaa selvää, milloin suomalaisiin maalaistaloihin alkoi ilmestyä lukittuja ovia.
  7. Pohtikaa miksi lukkojen, varashälyttimien ja vartiointiliikkeiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Japanin shintolaisuus

Historiaa ja peruspiirteitä

Shinto, "jumalan tie", on japanilainen uskonto.

Se on menettänyt etuoikeutetun asemansa, joka sillä oli vuodesta 1868 toisen maailmansodan loppuun, vuoteen 1945.

Monessa suhteessa se on jäänyt buddhalaisuuden varjoon, vaikka nämä kaksi uskontoa ovat eläneet rinnakkain 1500 vuoden ajan.

Usko jumaliin

Usko jumaliin vaikuttaa vielä moniin japanilaisiin, vaikka jumalattomuus eli ateismi on nykyään Japanissa laajalle levinnyttä.

Kristittyjä ja muslimeja Japanissa on vain vähän.

Peseytyminen on tärkeää

Japanilaiset kylpevät päivittäin ja riisuvat kenkänsä ennen kuin astuvat asuintiloihin. Tällaiset kaikkien noudattamat tavat ovat peräisin shintolaisuudelle tunnusomaisesta puhtaudesta huolehtimisesta.

Luonnon kunnioitus

Japanilaisten luontoa kohtaan osoittama kunnioitus on peräisin shintolaisista käsityksistä, joiden mukaan luontoa hallitsevat mahtavat henkiolennot.

Shintolaisuudella ei ole perustajaa

Shintolaisuus ei ole kenenkään nimeltä tunnetun henkilön perustama. Voidaan sanoa, että shintolaisuuden on luonut Japani itse, nimenomaan Japanin luonto.

Jomon - kulttuurin piirissä (tämä Japanin vanhin esihistoriallinen kulttuurikausi kattaa suunnilleen vuodet 9000–300 eaa.) kunnioitettiin pieniä veistoksia, jotka esittivät liioitellun isoilla rinnoilla ja takamuksilla varustettuja naisia.

Ei tiedetä varmasti, polveutuuko shintolaisuus suoraan näiden kuvien ilmentämistä käsityksistä.

Yayoi - kulttuurissa (n. 300 eaa.-300) ilmenee piirteitä, jotka muistuttavat eräitä shintolaisuudeb piirteitä. Tältä kaudelta on esimerkiksi säilynyt pyhiä varastorakennuksia esittäviä keramiikkapienoismalleja, jotka muistuttavat Ise - nimisessä paikassa kohoavia riisin ja auringon jumalattarille omistettuja pyhäkköjä. Viimeksi mainitut rakennukset ovat vanhimpia shintolaisen arkkitehtuurin ilmentymiä (joskin ne on aika ajoin rakennettu uudelleen).

Kannettava pyhäkkö

Kannettava pyhäkkö kuljetetaan vuosittaisen juhlan aikana Tokiossa sijaitsevan temppeli- ja pyhäkköryhmän lähialuetta pitkin.

Shintolainen pyhäkkö sijaitsee buddhalaisen temppelin vieressä. Se on pyhitetty kolmelle jumalaksi korotetulle ihmiselle: kahdelle veljekselle, jotka löysivät joesta Buddhan kuvan, ja heidän opettajalleen, joka talletti kuvan pyhäkköön.

Kumpuhautakausi

Varsinainen shintolaisuus on kehittynyt Japanin esihistorian viimeisen ajanjakson kumpuhautakauden (n. 300–550) alkuvaiheessa.

Klaani

Klaani on sukuyhteisö, joka katsoo polveutuvansa jostakin määrätystä kantaisästä, yleensä mieslinjoja pitkin. Klaaniin kuuluu yleensä useita rinnakkaisia linjasukuja, joiden välillä saattaa vallita arvojärjestys. Puhekielessä sanaa on joskus käytetty muunkinlaisista sukuyhteisöistä.

Sana klaani tulee englannin kautta iirin tai Skotlannin gaelin kielen sanasta clann, joka tarkoittaa jonkun lapsia tai jälkeläisiä.

Pohjoismaiden historia ei tunne klaanilaitosta.

Jumalolebnnot esivanhempia

Kumpuhautakauden (n. 300–550) alkuvaiheesseen kuuluvat käsitykset olivat yhteydessä muinaiseen klaanilaitokseen, ja ne olivat luonteeltaan hyvin paikallisia; niiden keskeisenä kohteena olivat kunkin seudun lähimaaston pinnanmuodostuksen erikoisuuksiin liittyvät ylimaalliset voimat sekä jumalolennot, joita pidettiin jonkin nimenomaisen heimon tai suvun esivanhempina.

Jumalia kaikissa luonnonilmiöissä

Jumalia oli lähes kaikissa luonnon ilmiöissä: puissa, kivissä, järvissä, joissa, vuorissa…

Kun Aurinko -heimo kohosi muita mahtavammaksi, sen jumalallisena kantaäitinä pidetystä auringonjumalattaresta tuli vastaavasti varsin merkittävä hahmo.

Japanin lipussa on aurinko.

Näin sai alkunsa keisarin palvonta, jolla shogunien pitkän valtakauden aikana (1100-luvulta 1800-luvulle) oli vain vertauskuvallinen merkitys, mutta joka myöhempinä aikoina muuttui shintolaisuudessa tärkeäksi.

Sotilashallinnon aika

Shogun oli armeijan ylipäällikkö ja Japanin todellisten hallitsijoiden arvonimi vuodesta 1192 aina Meiji - palautukseen asti vuonna 1868, vähäisin keskeytyksin.

Sana shogun tarkoittaa kenraalia.

Yli 250 vuoden ajan kestänyt Tokugawa - sukuun kuuluvien shogunien hallinto päättyi vuonna 1868 Meiji - palautukseen, joka palautti vallan keisarille.

Valtionuskonto

Vuonna 1871 shintolaisuudesta tuli valtionuskonto. "Valtion shintosta" tuli vastaperustetun keisarillisen maa-armeijan ja merivoimien ohella merkittävin väline, jolla edistettiin japanilaista kansallisuusaatetta ja keisaria kohtaan osoitettavaa kuuliaisuutta.

Tässä vaiheessa kaikista shintolaispapeista tuli valtion virkamiehiä, ja Tokiossa toimiva "Pyhäkkövirasto" valvoi heidän opettamiaan uskomuksia ja heidän palvontamenojaan.

Sana "shinto" on peräisin tältä kaudelta; puheena olevaa uskontoa oli aikaisemmin nimitetty vain jumalien palvonnaksi.

Poliittisen uskonnollisuuden keskeisenä tarkoituksena oli ennen vuotta 1945 keisarin, pappien ja virkamiesten aseman vahvistaminen. Kansanuskoon kuuluivat monet arkiset toimitukset; esimerkiksi vainajien kunnioittaminen, yhteisölliset juhlapäivät ja pyhillä paikoilla vieraileminen.

Toisen maailmasodan aiheuttamat muutokset

Shintolaisuuden asema valtionuskontona romahti äkillisesti toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945. Keisari sanoutui irti kaikista väitteistä, joiden mukaan hän polveutui jumalista, ja 1947 laadittu Japanin perustuslaki nimenomaan kielsi valtiota puuttumasta millään tavoin uskonnollisiin asioihin.

Nämä muutokset johtivat siihen, että shintolaisuus omaksui jälleen nopeasti sen luonteen, mikä sillä enimmäkseen oli ollutkin, kun otetaan huomioon koko sen pitkä historia. Nyt sen runkona ovat jälleen pyhäköt, joissa palvotaan jumalia, joiden määrä on miltei rajaton.

Pyhäkköjen muodostama järjestö ei ole kovin kiinteä. Joitakin jumalolentoja, kuten auringonjumalatarta, palvotaan kaikkialla Japanissa, mutta enimmät jumalat tuntee ainoastaan yhtä pyhäkköä ylläpitävä yhteisö.

Nykyisen shintolaisuuden kaikkein huomattavin piirre onkin juuri sen eri yhteisöjen olennaisesti paikallinen luonne.

Kansallisurheilu sumopaini

Sumopaini, Japanin kansallisurheilu, on peräisin vanhasta jumalien kunniaksi suoritetusta shintolaisesta juhlamenosta.

Painimaton ylle asetettu katos muistuttaa shintolaisen pyhäkön kattoa, ja erotuomarilla on yllään shintolaisten pappien virkapuvun tapainen puku.

Joka puolelle painimattoa heitetään ennen ottelua suolaa, jonka uskotaan yliluonnollisten ominaisuuksiensa ansiosta puhdistavan maton kaikesta saastaisuudesta.

Pyhät paikat ja nykyisyys

Japanissa on noin 80 000 pyhää paikkaa, joiden kunnioitus on uskonnollista alkuperää. Monet pyhät paikat voi tunnistaa niihin johtavasta portista, jonka muodostavat kaksi pystypaalua ja kaksi poikkipaalua.

Yamaton seutu, muinaisaikojen Japanin ydinalue, on poikkeuksellisen kunnioitetussa asemassa.

Tarunomainen ensimmäinen keisari Jinmutenno, joka oli auringonjumalattaren jälkeläinen, sijoitti näet hovinsa juuri Yamatoon. Sitä ennen hän oli ottanut maan haltuunsa valloitusretkellä, joka alkoi Kyushun pohjoisosasta.

Kullakin pyhäköllä - pyhästä Isen rakennusryhmästä vähäpätöisimpiin maaseutupyhäkköihin - on oma itsenäinen hallintonsa sekä ainakin yksi tunnusomainen juhlameno, usein kaksi, ja erityiset tapansa, joita siellä noudatetaan.

Vuosittainen juhla

Näkyvin erikoisuus on vuosittainen juhla, jossa nuoret miehet ja naiset kantavat harteillaan eräänlaista pienoispyhäkköä pitkin kylätietä tai kaupunginosan katuja.

Militarismin perintö

Japanilaisen militarismin ja imperialismin muisto varjosti shintolaisuutta ensimmäisinä sodanjälkeisinä vuosina.

Moniuskontoisuus

Monet japanilaiset ovat moniuskontoisia: he saattavat esimerkiksi viettää lapsen syntymäjuhlaa tai häitä shintolaisin menoin, kunnioittaa kungfutselaisia oppeja ja haudata vainajansa buddhalaisin juhlallisuuksin.

Nykyään shintolaisuus keskittyy arkisen elämän asioihin.
Shintolaisten nykyisen lukumäärän laskeminen on japanilaisten moniuskontoisuuden vuoksi vaikeaa.

Shintolaisten määrää ei tiedä kukaan

Rekisteröityjä shintolaisia pappeja ja papittaria on lähes 30 000. Arviolta puolet japanilaisista osallistuu vuosittain ainakin joihinkin shintolaisiin juhliin.

Shintolaisuus on edelleen tiiviisti sidoksissa japanilaiseen yhteiskuntaan. Se ei ole mainittavasti levinnyt Japanin ulkopuolelle, ja useimmiten se ennen pitkää häviää muihin maihin muuttavien japanilaisten elämästä.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, esiintyykö shintolaisuudessa paholaisia.
  2. Ottakaa selvää, mistä paha shintolaisten mielestä johtuu?
  3. Pohtikaa, miksi auringonjumalatar ja riisin jumalatar ovat shintolaisille tärkeitä.
  4. Mistä johtuu, että monet japanilaiset vihitään avioliittoon shintolaisin menoin ja haudataan buddhalaisin menoin?
  5. Pohtikaa, miten on mahdollista, että shintolaisuus ja buddhalaisuus ovat tulleet keskenään hyvin toimeen 1500 vuoden ajan?
  6. Miten on mahdollista, että osa shintolaisista jumalista on kiinalaista (buddhalaista tai taolaista) alkuperää?
  7. Pohtikaa, mistä johtuu, että shintolaisten merkittävimmät jumalat ovat naispuolisia.
  8. Miten on mahdollista, että Japanin keisari voi olla vain mies, mutta tärkeimmät jumalat ovat naisia?
  9. Pohtikaa, pääsevätkö naiset tulevaisuudessa Japanin keisareiksi.

Seksi

Seuraavat luvut voivat mennä osittain päällekkäin terveystiedon kanssa, mutta koska terveystietoa aletaan opettaa omana aineenaan vasta 7. luokalla, alla olevan tekstin käsittely on hyvin hyödyllistä, jos siihen riittää aikaa.

Kun kansalaiset tuntevat esimerkiksi seksuaalisuuden, ei käy niin kuin sille naiselle, joka ei tiennyt olevansa raskaana ja synnytti terveyskeskuksen WC:ssä. Lapsi kuoli.

Tulevaisuuden seksuaalipolitiikka

Lähde

Lähde: Tarja Halonen: Tulevaisuuden seksuaalipolitiikka teoksessa Tietoiseksi, tietoa ja näkemyksiä seksuaalipolitiikasta, Gaudeamus, Helsinki, 1988, ISBN 951-662-459-6

Kirkon helmasta nykypäivään

Tarja Halonen kirjoitti mm.: Suomalaisen seksuaalisen käyttäytymisen tie kirkon helmasta nykypäivään on ollut pitkä ja kivinen. Viime vuosisadan yhteiskunnan seksuaalipoliittinen asenne oli itse asiassa hyvin selkeä ja johdonmukainen, sen mukaan vaan ei ollut kovin helppo elää.

Seksi oli hyväksyttävää vain avioliitossa

Seksuaalielämä liittyi virallisesti ja hyväksyttävästi yksinomaan avioliittoon ja silloinkin aviopuolisoiden välisen seksuaalisen kanssakäymisen tarkoituksena oli pitkälti suvun jatkaminen.

Viralliset säännöt ja todellisuus

Toinen seikka oli tietysti se, miten ihmiset tosiasiassa elivät, ja juuri ero todellisuuden ja virallisten sääntöjen välillä teki monen elämän todella vaikeaksi. Tämä keskustelu todellisen elämän ja virallisen kuvan välisistä eroista ei ole myöskään vierasta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikaiselle kehitykselle. Toisaalta käsitykset toivottavasta käyttäytymisestä ovat kokeneet melkoisen muutoksen.

Ihmisen seksuaalisuus seuraa häntä koko hänen elämänsä

Seksuaalisuuden kuvan monipuolistuminen on tapahtunut tosiasia. Enää ei seksuaalisuutta liitetä vain nuoriin terveisiin ihmisiin. On lopultakin havaittu, että ihmisen seksuaalisuus seuraa häntä koko hänen elämänsä ajan lapsuudesta vanhuuteen.

Sallivuutta ja kannustavuutta on lisättävä

Seksuaalisuuden salliminen ja kannustaminen elämän eri tilanteissa on saatava nykyistä paremmin käytäntöön. Se tarkoittaa sekä ihmisten kanssa palveluammateissa työtä tekevien että kaikkien kansalaisten rohkaisemista omien ja koko yhteiskunnan asenteiden tutkimiseen.

Seksuaalisuus laitosolosuhteissa

Vaikka periaatteessa olemmekin hyväksyneet ihmisen seksuaalisuuden myös erilaisissa laitosolosuhteissa, on käytännön toteuttamiseksi tehtävä vielä paljon työtä.

AIDS

Vaikka immuunikato, AIDS, tällä hetkellä puhuttaakin ylivoimaisesti eniten, toivon, ettei se jää näiden vuosien ainoaksi historialliseksi muistoksi.

Seksuaalineuvontaa on tehostettava

Sekä se että monet uudet ja vanhat uudelleen levinneet sukupuolitaudit kuitenkin osoittavat, että seksuaalineuvonnassa on jatkuvasti pyrittävä luomaan vastuullista asennoitumista sukupuolisuhteisiin.

Toisen ihmisen kunnioittaminen on hyvä pohja

Tässäkään suhteessa ihmisen seksuaalisuus ei poikkea ihmisen elämän muista toiminnoista: itsensä ja toisen kunnioittaminen on hyvä pohja kanssakäymiselle.

Seksuaalisten vähemmistöjen oikeustaistelu

Seksuaalisten vähemmistöjen oikeustaistelu on pakottanut ihmiset miettimään, mitä seksuaalisuus on. Mitä on olla mies tai mitä on naisellisuus.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sukupuolten välisen tasa-arvon nouseminen yhdeksi keskeisistä yhteiskunnallisista teemoista kuluneen vuosikymmenen aikana on pitänyt nimenomaan naisen oikeuksia ja asemaa keskustelussa voimakkaasti esillä.

Kun 60-lukulaiset naiset ja miehet vaativat oikeutta itse päättää omasta seksuaalisuudestaan, eräänlaista seksuaalisuutensa autonomiaa yhteiskunnan holhouksesta, niin 80-luvun keskeinen teema on mielestäni ollut naisliikkeen väittämä: yksityinen on poliittista.

Tämän otsakkeen alla on pohdittu niin raiskauksia, prostituutiota, sukurutsaa kuin seksuaalista ahdistelua työssä tai järjestötoiminnassa.

Ihmisen seksuaalinen riisto tai alistaminen

Ihmisen seksuaalinen riisto tai alistaminen on ollut niin monilla tavoin yhteiskunnassa tabu, että siitä keskusteleminen edes sillä tavoin kuin se tänään on mahdollista, on vaatinut mahtavan kehityksen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Avioliittolain uudistaminen

Sukupuolten välisen tasa-arvon tulo viralliseksi periaatteeksi ja tavoitteeksi on helpottanut niin kotona avioliiton piirissä tapahtuvan alistamisen tai seksuaalisen väkivallan kuin naiseen työpaikalla kohdistuvan seksuaalisen ahdistelun tai hänen käyttämisensä sukupuoltaan halventavana kaupallisessa mainonnassa selvittämistä.

Avioliittolain uudistaminen niin, ettei välien rikkoutumiselle etsitä syyllistä ja yksittäisten tekojen tunnusmerkistöä tutkita, on ehkä alku aviokumppanien oikeuksien ja velvollisuuksien uudelle tutkimiselle.

Miehen aseman ja roolin pohdinta on vasta alussa. Luulen, että sen muuttaminen on myös vaikeampaa, koska uusien ulottuvuuksien löytäminen edellyttää myös vanhojen oikeuksina pidettyjen asioiden uudelleen arviointia. Se, mitä on luultu oikeudeksi, onkin ehkä tasapainoisen ihmisyyden kehityksen este.

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö

Aikuisen ihmisen seksuaalista alistamista ongelmallisempaa on ollut selvittää lapseen kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

Tässäkin voi taas sanoa oikeutetusti, että vasta lapsen oikeuksien, hänen koko asemansa paraneminen on tehnyt mahdolliseksi edes yrittää luotettavasti selvittää näitä koskevia tilanteita.

Myönteistä kasvua seksuaalisuudessa

Vaikka olenkin tarkastellut seksuaalisuuden nurjaa puolta, toivon, etten ole luonut liian synkkää kuvaa tulevaisuuden seksuaalipolitiikan näkymistä. Uskon epäkohtien selvittämisen omalta osaltaan antavan tilaa ihmisen positiiviselle kasvulle myös hänen seksuaalisuutensa alueella.

Seksuaalisuus on myönteinen osa ihmisen elämänhalua

Toivon, että myös niiden kautta päästään hahmottamaan seksuaalisuutta kokonaisuutena. Seksuaalisuushan on ihmisen myönteinen kasvava voima ja olennainen osa hänen elämänviettiään.

Tulevan vuosikymmenen seksuaalipolitiikkaa ja haasteita hahmoteltaessa tuleekin varautua jatkuvaan asennemuokkaukseen, sillä myönteinen seksuaalisuutta arvokkaana asiana pitävä suuntaus ei ole itsestään selvyys.

Lainsäädännön muutokset

Myös lainsäädäntötyössä on edelleen tehtävää. Viimeistään rikoslain kokonaisuudistuksen myötä tulevat myös seksuaalirikoksia koskevat kohdat uudelleen pohdittaviksi.

Homoseksuaaliseen suhteeseen vaadittava normaalia korkeampi suojaikäraja samoin kuin ns. yllytyspykälä ovat olleet keskeisesti muutoslistalla.

Myös väkisinmakaamiseen liittyvät säännökset saattavat kaivata korjaamista.

Lapsia ja nuoria koskevassa lainsäädännössä on ollut keskeisenä tavoitteena heitä koskevan kuulemisvelvoitteen laajentaminen, jonka kehityksen voi otaksua voittavan alaa myös seksuaalipolitiikassa.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, mitkä Tarja Halosen ehdotuksista ovat toteutuneet.
  2. Ottakaa selvää, mitkä Tarja Halosen ehdotuksista ovat vielä toteutumatta.
  3. Pohtikaa, miten vielä toteutumatta olevia asioita voitaisiin toteuttaa.
  4. Lehtiuutisen mukaan 54 vuotiaan dementiaa sairastavan epäillään hyväksikäyttäneen vanhainkodissa 88 -vuotiasta dementiaa sairastava. Kumpikaan ei muista asiasta yhtään mitään. Mitä asiassa pitäisi mielestäsi tehdä?
  5. Mitä lausuntoja Tarja Halonen on antanut omasta seksuaalielämästään?
  6. Mikä ero on avoliitolla ja avioliitolla?
  7. Miten a) avoliitto b) avioliitto solmitaan?
  8. Miten avioero tapahtuu nykyään? (Käyttäkää Internetiä)
  9. Miten puolison väkivallalta voi suojautua?
  10. Miten sukupuolten välinen tasa-arvo on kehittynyt tällä vuosituhannella?
  11. Kuuluuko oikeus seksiin ihmisoikeuksiin?
  12. Miten seksuaalipolitiikka vaikuttaa luonnonympäristöön?
  13. Millaista on tulevaisuuden seksuaalipolitiikka tällä vuosituhannella?

Mikä on viisasta

Mikä on sukupuoliyhdyntä

Tämä kohta perustuu pääasiassa Wikipedian arkikkeliin "Yhdyntä".

Suomen laki kieltää sukupuoyhdynnän, jossa toisena osapuolena on alle 16 -vuotia ja toisena osapuolena on yli 16 -vuotias. Vanhempi osapuoli tuomitaan ankaraan rangaistukseen pedofiliasta.

Sukupuoliyhdyntäon sukupuolisen kanssakäymisen muoto, jonka biologisena tarkoituksena on mahdollistaa uroksen sukusolujen siirtyminen naaraan elimistöön ja tehdä naaras raskaaksi.

Monille ihmisille yhdynnällä on paljon pelkkää mielihyvämerkitystä ilman lisääntymisaikomusta.

Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään naisen kostuneeseen emättimeen.

Siitintä liikutellaan edestakaisin naisenemättimessä, jolloin terskan hankautuminen emättimen seinämiin voimistaa seksuaalista kiihottumista, jonka päämääränä on useimmiten kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi), johon sukukypsällä miehellä liittyy siemensyöksy.

Miehen on usein melko helppoa saada aikaan siemensyöksy. Miehen on syytä opetella pidättämään siemensyöksyä esimerkiksi hiljentämällä tahtia, sillä naisen kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi) tulee yleensä hitaammin kuin miehen yhdynnän huippu (ns. orgasmi).

Sukupuoliyhdyntään perehtyminen

Sukupuliyhdyntään voi perehtyä harrastamatta sitä itse. Sukupuoliyhdyntää kuvaavia elokuvia voi ostaa samalla tavalla kuin muitakin elokuvia esimerkiksi CD:llä ja DVD:llä.

Internetissä esitettävät ilmaiset pätkät eivät usein esitä sitä, miten sukupuoliyhdyntä aloitetaan ja miten ehkäisy suoritetaan. Itse sukupuoliyhdyntää Internetistä löytyy vaikka kuinka paljon ilmaiseksi.

On viisasta katsoa elokuva sukupuoliyhdynnästä ennen kuin ryhtyy yhdyntää itse harjoittelemaan.

On sanottu, että sukupuoliyhdyntä on vaikeinta 16 -vuotiaille ja 70 -vuotiaille ja helpointa 30-50 -vuotiaille. Harjoittelu tekee tässäkin asiassa mestarin.

Mitä on itsetyydytys

Yleisesti itsetyydytyksen katsotaan olevan mitä normaalein ja turvallisin seksuaalisen toiminnan muoto. Sitä esiintyy aina varhaislapsuudesta vanhuuteen saakka, niin ihmisillä kuin kaikilla muillakin nisäkkäillä.

Pienet lapset saattavat harrastaa itsetyydytystä, vaikka he eivät tietoisesti tiedä mistä on kysymys. Yleensä se on sattumalta opittua.

Ei ole mitään todisteita itsetyydytyksen minkäänlaisesta lääketieteellisestä haitallisuudesta muille kuin Peyronien sairaudesta kärsiville.

Kielteinen vaikutus itsetyydytykseen liittyen on kiihotuksen huipun (ns. orgasmin) yhteydessä koettu väsymyksen tunne, joka johtuu endorfiinien vaikutuksesta ja ns. parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta.

Samoin runsaasta tai kovakouraisesta itsetyydytyksestä miehillä nahka voi rasittua tai iho voi verestyä.

Periaatteessa myös rasitusvamman saaminen käteen on mahdollista.

Tyypillisin virhe itsetyydytyksessä on käyttää liukasteena jatkuvasti saippuaa tai muuta pesuainetta: se johtaa nopeasti ihovaurioihin, tulehduksiin ja jopa allergian puhkeamiseen. Vaihtoehtoina kosteusvoide tai varsinainen liukastusvoide ovat parempia.

Miesten itsetyydytys

Miesten itsetyydytys on usein käden avulla esinahan liikuttamista terskan yli ja takaisin siittimen ollessa erektiossa.

Terskaa voi hyväillä suoraan kädelläkin. Kivespussien hyväily on tavallista, samoin peräaukon seutu. Toiset pitävät siittimen puristelusta ja esinahan tai kivespussien vetämistä kireälle sekä kivesten puristelusta.

Toimintaa yleensä jatketaan, kunnes kiihottumisen huippu (ns. orgasmi) saavutetaan. Kiihottumisen huipussa (orgasmissa) sukukypsillä miehillä purkautuu siittimen päästä vaaleaa siemennestettä.

Kiihottumisen huippuun (orgasmiin) liittyy voimakas, miellyttävä tunne. Monet miehet pitävät siemennesteen purkautumisen aiheuttamasta tunteesta. Itsetyydytyksessä voidaan käyttää myös seksivälineitä lisäämässä mielihyvän tunnetta.

Eturauhasen tulehduksen ehkäisyssä ja hoidossa säännöllinen itsetyydystys (masturbointi) on jopa suositeltavaa. Graham Gilesin johtama australialainen tutkimusryhmä julkisti 16. heinäkuuta 2003 lääketieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan jatkuva itsetyydytys(masturbointi) vähentää eturauhassyövän riskiä.

Naisten itsetyydytys

Naiset pitävät usein häpyhuulten ja klitoriksen pään hyväilystä. Klitoriksen pää on ihmiselimistön herkin paikka, sillä siinä on tuhansia hermopäätteitä.

Emättimeen voidaan työntää sormia ja stimuloida G-pistettä ja emättimen aukkoa. G-piste on emättimen etupuolella, noin 4 senttimetrin syvyydessä oleva kohta, joka on erityisen herkkä.

Peräaukon seutua voidaan myös hyväillä, samoin rintoja. Jotkut naiset pitävät hävyn hieromisesta suihkulla.

Seksivälineitä, kuten hieromasauvoja käytetään yleisesti.

Itsetyydytystä jatketaan yleensä kiihottumisen huippuun (orgasmiin) asti niiden naisten kohdalla, jotka saavat kiihottumisen huippuja (orgasmeja)

Kiihottumisen huippu (orgasmi) on naisilla samankaltainen tuntemus kuin miehillä. Joidenkin naisten virtsaputkesta tulee kiihottumisen huipussa nestettä, joka ei kuitenkaan ole virtsaa.

Normaalisti häpy ja emätin kostuvat kiihottumisen vuoksi.

Yhdyntäsiveyttä

On väärin antaa siemensyöksyn tulla ennen kuin nainen on saanut saanut kiihottuman huipun (ns. orgasmin) tai ilmoittanut, että jo riittää.

Siemensyöksyn pidättämistä mies voi harjoitella etukäteen itsetyydytyksen avulla. Jokainen mies oppii pidättämään siemensyöksyä.

Jos nainen saa yhdynnän huipun (orgasmin) itsetyydytyksellä, hän todennäköisesti saa sen myös sukupuoliyhdynnässä.

Koska miehen ei ole välttämättä helppoa tunnistaa naisen yhdynnän huippua (ns. orgasmia), kannattaa sopia etukäteen, että nainen ilmoittaa omasta kiihottumisen huipustaan (nainen sanoo esimerkiksi "laske" tai "saat lopettaa").

Yhdynnässä saadussa siemensyöksyssä siemenneste purkautuu emättimeen, jolloin siittiöillä on kohdunkaulan kautta pääsy kohtuun ja munanjohtimiin, irronneen munasolun luokse, mikä mahdollistaa hedelmöittymisen ja raskauden.

Ehkäisyn avulla voidaan harjoittaa yhdyntää siten, ettei raskaaksi tuleminen ole todennäköistä.

Peräaukkoon suoritettua yhdyntää kutsutaan anaaliyhdynnäksi. Se vaatii usein liukastusvoidetta.

Sukupuoliyhdynnän huipentuma on useimmille ihmisille suuri nautinto, mutta ihminen kokee mielihyvää vielä pitkään sukupuoliyhdynnän jälkeen.

Yhdynnän huipentuma vapauttaa endorfiineja (opiaatteihin kuuluvia aineita), jotka aiheuttavat mielihyvää. Samaa mielihyvän tunnetta voi saada esimerkiksi liikunnasta.

Yhdynnän esileikit

Meidän valtajärjestelmässämme (kulttuurissamme) on tapana, että yhdyntää edeltävät esileikit, esimerkiksi mies hyväilee naisen rintoja ja emättimen suulla olevia häpyhuulia ja kltoris -nipukkaa.

Myös nainen voi kiihottaa itseään hyväilemällä näitä paikkoja. Nainen voi auttaa miestä siittimen jäykistymisessä hyväilemällä miehen siitintä.

Uusimpien tutkimusten mukaan esileikit ovat hyödyllisiä siinä suhteessa, että miehen siitin jäykistyy ja naisen emätin kostuu.

Vanha käsitys siitä, että esileikit auttaisivat naista saamaan yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin), ei enää pidä paikkaansa.

Tärkein naisen yhdynnän huipentumaa auttava toimenpide on riittävän pitkä yhdyntä.

Silloin, kun nainen haluaa seksiä oikein kovasti, hän saattaa saada yhdynnän huipentuman myös esileikeissä.

Supupuolielinten koot

Myös siittimen pituudella ja paksuudella on merkitystä. Pitkä siitin ulottuu helpommin emättimen pohjaan ja auttaa naista saamaan yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin).

Paksu siitin hankaa klitorista ja häpyhuulia tehokkaasti ja auttaa naista saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin).

Koska siittimiä ja emättimiä on erikokoisia, jokaiselle löytyy se oikea, joka auttaa molemmat saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin eli orkun).

Useita yhdynnän huippuja

Varsinkin nuoret ihmiset voivat saavuttaa saman yhdynnän aikana useita huippuja. Useimmiten useita huippuja saa nainen, koska useimpien miesten siitin veltostuu siemensyöksyn jälkeen. Kuitenkin myös miehen on syytä yrittää jatkaa yhdyntää naisen suostumuksella vielä siemensyöksyn jälkeen.

Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään

Seksuaalisuus on mielihyvän kokemista. Sitä tuovat läheisyys, yhdessäolo, hellyys ja hyvän olon tuottaminen itselle ja toiselle.

Se on kokonaisuus, johon kuuluvat ajatustinteet (emootiot), vastuu ja ruumiillinen nautinto.

Yhdyntä ei aina liity seksiin. Seksiin kannattaa ryhtyä vasta sitten, kun itse kokee olevansa siihen valmis, ei muiden painostuksesta tai luulosta, että kaikki muutkin.

Jokainen päättää itse - kuka, miten ja milloin omaan kehoon saa koskettaa.

Seurustelu

Seurusteluaika on tutustumista omiin ja toisen tunteisiin ja vasteisiin. Se on ihastumista, rakastumista, mutta myös usein pettymistä.

Seurustella voidaan minkä ikäisenä tahansa. Joskus ihastuksesta on vaikea kertoa tai seurustelukumppania ei tunnu löytyvän. Kuitenkaan n. 75 % peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei vielä seurustele.

Ihminen on sukupuolinen olento koko elämänsä ajan. Murrosiässä hormonitoiminnan herääminen vaikuttaa kehoon ja mieleen.

Seksuaaliset ajatukset ja tunteet alkavat korostua aiheuttaen hämmennystä. Vähitellen käsitys omasta itsestä ja omasta seksuaalisuudesta muodostuu. Omaan kehoon tutustuminen auttaa löytämään omaa seksuaalisuutta. Jokainen etenee omaa tahtiansa.

Seksi ei kuulu itsestään selvänä asiana seurusteluun. Elämässä sattuu ja tapahtuu. Kukaan meistä ei välty mokilta tai pettymyksiltä. Niistä voi kuitenkin oppia, ne voi antaa itselleen anteeksi.

Seksiin kuuluu ehkäisy

Yleisohje

Nuorille ehdottomasti paras ehkäisytapa on kondomi, joka suojaa sekä raskaudelta että sukupuolitaudeilta. Sitä kannattaa käyttää, vaikka tyttö käyttäisikin ehkäisypillereitä.

Kondomi työnnetään miehen siittimen päälle ennen siittimen työntämistä emättimeen. Siemenneste jää siemensyöksyssä kondomiin.

Kondomi suojaa myös sukupuolitaudeilta joista pahin lienee AIDS.

Jos sukupuoliyhdyntä on aloitettu eikä parilla ole mkitään ehkäisyä, raskauden todennäköisyyttä voi huomattavasti alentaa, jos mies vetää siittimensä ulos emättimestä juuri ennen siemensyöksyä (ns. keskeytetty yhdyntä, molemmat voivat saavuttaa tästä huolimatta kiihottumisen huipun). Myös tämän jokainen mies oppii tekemään.

Jos siemensyöksy on jo mennyt emättimeen, siemennestettä voi poistaa emätintä huuhtomalla. Tällöin on varminta hakea mahdollisimman pian apteekista jälkiehkäisytabletteja, jotka ehkäisevät mahdollisen raskauden alkamisen (katumuspilleri, niitä saa apteekista ilman reseptiä).

Raskauden todennäköisyys

Raskauden todennäköisyys on suurin kuukautiskierron keskivaiheessa eli noin kahden viikon päästä kuukautisten alkamisesta. Varsin monet naiset haluavat sukupuoliyhdyntää juuri silloin, kun raskaaksi tulemisen todennäköisyys on suurin.

Raskauden todennäköisyys on pienimmillään viikkoa ennen kuukautisten alkamista ja viikon kuukautisten alkamisen jälkeen.

Kuukautiset eivät ole mikään este sukupuoliyhdynnän harjoittamiselle.

Ehkäysykeinona yhdynnän rajoittaminen kahteen viikkoon kuukaudesta ei ole mitenkään luotettava, vaan raskaus voi alkaa myös "varmoina päivinä".

Nykyaikaiset ehkäisykeinot

Seuraavassa on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat ehkäisymenetelmät, joka suojaavat sukupuolitaudeilta ovat kondomi ja femidomi.

Hormonaaliset ehkäisimet

Kemialliset ehkäisimet

Mekaaniset ehkäisimet

Muita ehkäisymenetelmiä

Luota itseesi

Omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin kannattaa luottaa ja edetä sen mukaan kuin itsestä tuntuu - omaan tahtiin, mitään kiirettä ei ole.

Sinua ei koskaan saa painostaa tai pakottaa mihinkään, mitä et halua. Jos sinulle on tapahtunut jotain ikävää, väkivaltaista tai olet vaikeassa tilanteessa, kerro siitä heti luotettavalle aikuiselle henkilölle.

Tarvittaessa hakeudu terveydenhoitajan luo tai omaan terveyskeskukseen.

Tervettä järkeä on

  1. käyttää omaa harkintaa,
  2. suunnitella asioita etukäteen,
  3. kertoa vanhemmille ja suunnitella missä liikkuu, miten ja kenen kanssa,
  4. olla käyttämättä päihteitä ja
  5. pitää avaimet, kännykkä ja vähän rahaa mukanaan kotimatkaa varten.

Pilkettä silmäkulmaan

Seksuaalisuus on hauskuutta, iloa ja pilkettä silmäkulmassa.

Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista voit halutessasi keskustella mm. kavereiden, kouluterveydenhoitajan tai muiden aikuisten kanssa.

Asiallista tietoa löytyy myös lehtisistä, kirjoista ja netistä

http://www.seksuaaliterveys.org/

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet - omana itsenäsi!

Tehtäviä

  1. Mitä harkitsematon yhdyntä voi aiheuttaa?
  2. Miten sukupuolitaudeilta suojaudutaan?
  3. Mikä on sukupuoliyhdynnän laillinen ikäraja?
  4. Millaisia riippuvuuksia sukupuolielämään liittyy?
  5. Voiko seurustelu häiritä koulunkäyntiä? Miten?

Kestääkö seksikemia

Italialaisten tutkijoiden mukaan ne muutokset kehon kemiassa, jotka saavat ihmiset kokemaan uudet sukupuolikumppanit seksuaalisesti haluttavina, kestävät parhaimmillaan kaksi vuotta.

Kahden vuoden jälkeen siirrytään viimeistään vakiintuneeseen suhteeseen, ja toiset hormonit alkavat hallita.

Neutrofinihormoneja erottuu suurempia määriä suhteen alkuvaiheessa. Siinä vaiheessa myös naisten testosteronin (miessukupuolihormonin) määrä on lisääntynyt ja miesten vähentynyt.

Tilanne muuttuu, kun suhde on kestänyt vuodesta kahteen, sen jälkeen hallitsevaksi hormoniksi nousee oksitosiini, niin kutsuttu “hellimishormoni”.

Oksitosiini on hormoni, jota erittyy aivolisäkkeen takalohkosta äidin synnyttäessä. Se saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitorauhasia ympäröivät pienet lihakset. Oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä

Muutamat tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset saattavat tuntea tarvetta hormonilääkkeisiin, jotta voisivat uudelleen kokea tuon alkuperäisen rakastumisen huuman. (Lähde: BBC News 1.2.2006)

Kommentti: Tuon ei tarvitse olla totta. Aivot ovat ihmisen tärkein sukupuolielin. Jos aivot saavat jatkuvasti viestiä siitä, että partneri on haluttava, kyllä sen hormonitkin uskovat. Ja aivoillehan, siis alitajunnalleen, voi viestittää mitä tahtoo. Intohimon säilymiseen parisuhteessa ei tarvita hormonipillereitä, vaan välittämistä, viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta.

Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot

Silloin, kun seks ei maistu parille, lääkäri saattaa suositella erilaisia yhdynta-asentoja. Näistä asennoista on tehty kirjoja ja tietoa saa myös Internetistä.

Jotkut naiset naittivat esimerkiksi siitä, että nainen on yhdynnässä päällimmäisenä tai siitä, että mies työntää siittimen emättimeen takakautta naisen olessa sängyssä vatsallaan.

Erikoisten asentojen vaarana on, että mies saa siemensyöksyn liian aikaisin.

Sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut koohottumisen huipun (orgasmin) ja mies on onnitunut pidättämään omaa siemensyöksyään, voi harjoitella uusia asentoja.

Joitakin pareja kiihottaa myös se, että toinen tai molemmat kiljahtelevat mielihyvästä.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa miten yleisiä avioerot ovat Suomessa.
  2. Tutkikaa avioliittojen pituuksien jakaumaa Suomessa?
  3. Verratkaa Suomen avioerojen yleisyyttä muiden maiden avioerojen yleisyyteen.
  4. Pohtikaa avioerojen syitä Suomessa.
  5. Aiotko joskus solmia avioliiton?
  6. Aiotko joskus hankkia lapsia?
  7. Miten voit vaikuttaa parhaiten ihmissuhteisiisi?

Kiusaaminen

Koulukiusaaminen

Lähteet

Koulukiusaamisia käsitellään mm Gunnar Höistadin teoksessa ”Irti kiusaamisen kierteestä”, Kirjapaja, 2003, ISBN 951-625-939-1. Kirja sopii koulun aikuisten oppaaksi kiusaamisen käsittelyssä.

Alla oleva teksti on muokattu osoitteessa http://www.tukiasema.net/ olevasta tekstistä.

Kiusaaminen on hyvin yleistä

Suomessa kiusataan vuosittain hyvin monia koululaisia. Kiusaamisen kohteeksi ei kukaan haluaisi joutua. Osa ei kuitenkaan välitä tai tunnista kiusaamista.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan tekoja, jotka kiusattu lapsi kokee ruumiilliseksi tai henkiseksi kiusanteoksi, joko yksin tai ryhmässä. Sille on tyypillistä toistuva henkinen tai ruumiillinen väkivalta, joka kohdistuu yhteen ja samaan uhriin.

Kiusaaminen on erilaista pojilla ja tytöillä

Kiusaaminen on erilaista tytöillä ja pojilla; tytöt kiusaavat pääasiassa hienovaraisemmin, lähinnä puhumalla ilkeyksiä selän takana ja sulkemalla kiusatut ryhmän ulkopuolelle. Kiusaaminen on niin näkymätöntä, että opettaja huomaa sen vain harvoin.

Pojilla kiusaaminen on kovempaa ja väkivaltaisempaa kuin tytöillä. Viime aikoina tyttöjen harjoittama kiusaaminen on alkanut muistuttaa poikien harjoittamaa kiusaamista.

Mikä on kiusaamista

Kiusatun oma kokemus kertoo, mikä on kiusaamista. Se mikä on toiselle hauska pila tai viatonta leikkiä, saattaa tuntua toisesta väkivallalta.

Kiusaamisen muotoja ovat

  1. Ruumiillisen koskemattomuuden loukkaaminen: Lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä heittäminen, hiuksista vetäminen jne.
  2. Henkinen väkivalta: Pilkkaaminen, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, rahan kiristäminen jne.
  3. Painostava vallankäyttö: Uhkaaminen, kiristäminen, pelottelu, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, väärinneuvominen jne.
  4. Haitanteko: Tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden särkeminen tai hukkaaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen

Kiusaaminen on yleisintä maaseudulla

Noin joka viides lapsi tuntee tulevansa kiusatuksi. Kiusaaminen on yleisempää maaseuduilla kuin kaupungeissa.

Lapset voivat kiusata aikuisia

Myös aikuinen voi joutua koulukiusaamisen kohteeksi, eli oppilaat saattavat kiusata opettajaansa. Tällöin lapset useimmiten liittoutuvat ryhmäksi ja opettajalta vaaditaan taitoa tilanteiden hallitsemiseksi.

Joskus opettaminen saattaa muodostua opettajalle todelliseksi ongelmaksi ja ahdistuksen aiheeksi.

Poikia kiusataan enemmän kuin tyttöjä

Pojat joutuvat tyttöjä useammin kiusatuksi.

Erilaisia kiusataan

Koulukiusaamisen kohteeksi joutuvat usein ominaisuuksiltaan selvästi ryhmästä poikkeavat kuten ylipainoiset, koulussa hyvin menestyvät, hitaammin oppivat, ei-liikunnalliset lapset jne.

Aina ei ominaisuuksien tarvitse olla kovin silmiinpistäviä.

Uusien oppilaiden kiusaamisperinteet

Usein kiusataan myös uusia oppilaita.

Joissain kouluissa on vanhempien oppilaiden keskuudessa olemassa epävirallisia perinteitä uusien oppilaiden ”mopottamiseksi” (mobbing = kiusaaminen).

Kiusattujen vanhemmat usein pehmeitä

Kiusatulla on usein läheiset ja myönteiset suhteet vanhempiin ja erityisesti äitiin. Esimerkiksi äidin ylihuolehtivuus saattaa olla kiusaamisen osasyy.

Alistuminen edistää kiusaamista

Kiusaamista edistää usein kiusatun alistuminen kiusauksen uhriksi. Hän tyytyy osaansa ja tekee näin kiusaamisen helpoksi. Ison ryhmän kiusatessa ei ole harvinaista, että kiusattu tuntee itsensä erilaiseksi tai huonommaksi kuin muut.

Opettajat kiusaavat harvoin

Nykyään opettajien taholta tuleva kiusaaminen on vain harvoin ruumiillista, kuten oli muutamia vuosikymmeniä sitten. Useimmiten kiusaaminen on huumorin varjolla harrastettua piikittelyä, vihjailua tai pilkkaamista.

Tällaista kiusaamista on vaikea tunnistaa. Joskus harvoin käytetään hyväksi myös opettajan arvovaltaa ja laitetaan oppilas esimerkiksi suorittamaan taululle ylivoimaisia tehtäviä tai ylimääräisiä suorituksia liikuntatunnilla.

Millainen kiusaaja on

Kiusaaja voi olla yhtä hyvin tyttö tai poika, ja hän voi olla kaverin tai toisen lapsen sijasta myös aikuinen, jopa vanhempi tai opettaja.

Kiusaaja ei näe syytä itsessään, vaan syy on kiusatun, joka esimerkiksi käyttäytyy ärsyttävästi tai hänen piirteensä ärsyttävät.

Kiusaaja ei kykene asettumaan toisen asemaan, ajattelemaan miltä toisesta tuntuu.

Kiusaaja suhtautuu usein (ehkä kasvatuksesta johtuen) myönteisesti väkivaltaan ja käyttää sitä herkästi. Hänet on ehkä kasvatettu huutamalla ja lyömällä, jolloin kuva ihmissuhteista on vääristynyt. Hän saattaa myös kärsiä käyttäytymis- tai tunne-elämän häiriöistä.

Hän saattaa olla luokan ”pomo”, jolla on voimakas alistamisen tarve ja uhmakas käytös. Hän ärsyyntyy helposti ja käyttäytyy ennalta arvaamattomasti.

Kiusaaja voi myöemmässä elämässään kohota merkittävään asemaan. Esimerkiksi Urho Kekkonen (myöhemmin tasavallan presidentti) kiusasi erästä sittemin opettajana elämäntyönsä tehnyttä poikaa.

Kiusaus tapahtuu usein yhdessä

Kiusaaja ei yleensä toimi yksin. Hänellä on ryhmä, jonka hän saa helposti yllytettyä mukaan kiusaamiseen. Kaveripiirissä hän saattaa olla suosittu, yleensä suositumpi kuin kiusattu.

Aikuisten välinpitämättömyys edistää kiusausta

Kiusaamista edistää aikuisten välinpitämättömyys ja kiusatun syyllistäminen. Usein kiusaamista salaillaan tai peitellään, tai sitä vähätellään.

Kiusaaminen aiheuttaa vammoja

Kiusaaminen aiheuttaa lähes kaikille kiusatuille henkisiä vammoja. Se vaikeuttaa koulunkäyntiä ja saattaa aiheuttaa jopa sairauksia. Väkivallanteoista aiheutuu myös ruumiillisia vammoja.

Mitä kiusaamiselle voi tehdä

Kiusaaminen ei lopu odottelemalla, vaan se vaatii aina tilanteeseen puuttumista. Tämä vaatii aikuisten väliintuloa. Omien vanhempien lisäksi on olemassa paljon muita aikuisia, joille kiusaamisesta voi kertoa. Heitä ovat mm.
  1. opettaja,
  2. koulukuraattori,
  3. kouluterveydenhoitaja,
  4. vahtimestari tai
  5. rehtori.
Tärkeintä on, että asia otetaan esille tarpeeksi ajoissa.

Apua saa myös Kiusattujen Tuki ry:n auttavasta puhelimesta 0800-9-7474. Puhelu on ilmainen.

Tehtäviä

  1. Esiintyykö koulussamme koulukiusaamista?
  2. Oletko itse tullut kiusatuksi, ja jos olet, miltä se tuntui?
  3. Oletko kiusannut muita? Miksi?
  4. Onko kiusaaminen sinusta oikein? Perustele vastauksesi.
  5. Puuttuvatko koulumme opettajat koulukiusaamiseen?
  6. Miten kaikkea koulukiusaamista voitaisiin vähentää.
  7. Mistä kiusattu voi saada apua?
  8. Onko koulussanne / luokallanne tukioppilaita?

Työpaikkakiusaaminen

Joka neljättä työpaikkakiusattiin

Taloussanomien maaliskuun 2006 alussa teettämän tutkimuksen 283 vastaajasta lähes joka neljäs sanoo havainneensa työpaikkakiusaamista.

Naiset näyttäisivät olevan selvästi herkempiä huomaamaan asian kuin miehet.

Miehistä vain 14 prosenttia on havainnut kiusaamista omalla työpaikalla.

Naisista ilmiön oli havainnut 33 prosenttia, joten ero miehiin on suuri.

Miehet pitivät naisia useammin esimiehen puuttumista tilanteeseen riittävänä. Lähes puolet miehistä katsoo kiusaamisen tulleen hoidettua.

Naisista lähes joka kolmas oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla kiusaamisiin ei puututa kunnolla. Miehistä samaa mieltä oli noin joka viides vastaaja.

Missä maakunnissa kiusataan eniten

Eniten havaintoja ilmoittavat tehneensä uusimaalaiset ja itäsuomalaiset.

Itäsuomalaiset sanovat tilanteisiin puututtavan.

Etelä-Suomen alueella, Uuttamaata lukuun ottamatta, näyttää työrauha olevan vahvin.

Vastaajista 84 prosentille kiusaamishavainnot olivat tuntemattomia.

Camilla Reinboth sanoo uudessa kirjassaan Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen, että joka viides työelämässä mukana oleva on joutunut jossain työuransa vaiheessa kiusatuksi.

Joka kolmas on vuoden 2004 työolomittarin mukaan havainnut omalla työpaikallaan kiusaamista.

Kiusaaminen ja työjärjestelyt

Reinboth sanoo työpaikkakiusaamisen lähteeksi työpaikkajärjestelyt.

Kiusaaminen on oire työjärjestelyistä, työpaikan ilmapiirissä ja valtarakenteessa (kulttuurissa) tai johtamisessa olevista puutteista.

Kiusaamista esiintyy paljon niillä aloilla, joissa esihenkilöillä ei yleensä ole esimihenkilökoulutusta.

Työpaikkakiusaamiseen liittyvät sekä yksilön oma elämäntilanne että henkilö.

Kyse on usein tavasta kokea asiat eri tavoin. Vasteet rakentuvat kunkin oman arvo- ja asennepohjan päälle, ja niihin vaikuttavat perhe-elämä ja muu lähiympäristö.

Tilanne voi olla yllätys jopa kiusaajalle.

Esihenkilöiden asema

Kiusaamisen ymmärtämiseksi esihenkilön pitää tuntea alaisensa, mutta esihenkilökoulutukseen ei yleensä kuulu henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaminen. Erityisen tärkeää on yksilön kunnioittaminen. Esihenkilöt on velvoitettava järjestämään työ siten, ettei kiusaaminen ole mahdollista.

Hyvän ja sallitun käytöksen määrittäminen auttaa parantamaan työpaikkailmapiiriä, mutta esimerkiksi flirtin ja huumorin käytössä rajana on yksilön oma käsitys sallitun rajasta. Rajat ovat viime vuosina huomattavasti kiristyneet.

Elinkaariajattelu

Elinkaariajattelu auttaa ymmärtämään ihmiselämän eri vaiheita. Ikääntyminen saattaa olla jollekin kiusallinen asia.

Vastaavasti nuoren perheen paineet ovat erilaiset kuin jo varttuneemman. Hyvä tarkoitus voi kääntyä jonkun kokemuksella kiusaamiseksi.

Esimerkki: Voiko työnantajan tarjousta sairaan lapsen hoitajan järjestämisestä kotiin kokea painostuksena tai kiusaamisena.

Esihenkilön jaksaminen

Esihenkilönjaksaminen on tärkeää.Esihenkilö voi helposti tehdä vääriä oletuksia, kun ei tiedä alaistensa todellisuutta. Kehityskeskustelut voivat parhaimmillaan olla hyödyksi ja pahimmillaan haitaksi.

Esihenkilöntyönohjauksen tukiverkkoon saattavat kuulua työnohjaajan lisäksi psykologi eli mielenhoitaja tai psykiatri eli mielenhoitolääkäri.

Esihenkilön ominaisuudet

Monet esihenkilöt ottavat kiusaamisen vakavasti.Esihenkilö joutuu selvittämään myös sitä, millainen ihminen hän itse on.

Kiusaamisen selvittelyissä esihenkilö joutuu arvioimaan omia ja muiden arvoja.

Oikeus minuuteen

Työyhteisössä pitää olla oikeus olla kaikkine ajatustunteineen (emootioineen). Silti työyhteisössä pitää tulla toimeen.

Työpaikkaromanssit

Kaikkien kanssa ei voi olla hyvä ystävä.Esihenkilön herkkyyttä erottaa työpaikkaa koskeva ongelma yksityisestä voisi kuvata ehkä suhtautumisella työpaikkaromanssiin. Miten siihen pitäisi vastata silloin, kun tilanne on yleisesti tiedossa ja osapuolet ovat omilla tahoillaan naimisissa.

On sanottu, että ei pidä puuttua itse asiaan, mutta pitää ymmärtää, miten työyhteisö asian kokee. Rakkausasioihin ei ole oikeutta puuttua, mutta jos ne häiritsevät työyhteisöä, tilanteeseen on otettava kantaa. Hienotunteisuus on hyvin tärkeää.

Esihenkilö tarvitsee tietoa

Esihenkilötarvitsee tietoa. Alaisen on syytä kertoa kiusaamisesta esimiehelleen. Tiedonkeruun taito erottaa hyvän johtajan huonosta.

Ulkopuolinen sovittelija

Työturvallisuuslain muutos on vähentänyt ulkopuolisen sovittelijan tarvetta työpaikoilla. Itse työpaikkakiusaaminen ei kuitenkaan ole vähentynyt.

Toimintamallit

Työpaikoilla on jossain määrin opittu itse ratkomaan hankalia tilanteita. On syytä keskustella mm. hyväksyttävästä käyttäytymisestä ja luoda toimintamallit.

Laki kannusti yrityksiä tekemään sen, mikä olisi tullut työsuojelutoimikunnille eteen joka tapauksessa.

Tyypillisimmillään työpaikkakiusaamisessa on kyse työoloista; työnjaosta, vastuualueiden epäselvyydestä ja työntekijöiden keskinäisestä kilpailusta.

Irtisanomisuhka

Uhkakuvana annettu tieto väen vähentämisestä lisää tarvetta korostaa omaa tarpeellisuutta työpaikalla ja luo näin suotuisat olosuhteet kiusaamiselle. Johtajuus ja työnkuva ovat suurimmat tunneajatuksia (emootioita) herättävät asiat työpaikoilla. Kiusaaminen alkaa työnjaossa.

Yhdenmukaisuuden paine

Camilla Reinboth lisää kirjassaan listaan pyrkimyksen yksimielisyyteen, yhdenmukaisuuden paineen sekä haluttomuuden ja kyvyttömyyden sietää ongelmia. Myös tasa-arvon ymmärtäminen väärin synnyttää kiusaamista.

Auttaako työterveyshoitaja

Kyetäkseen puuttumaan kiusaamiseen esihenkilön pitää tietää siitä. Alaisen velvollisuus on kertoa asiasta esimiehelle. Tilanteen ratkaisemiseen ei riitä oman mielipahan purkaminen työterveyshoitajalle, jota ehkä kielletään pelon takia ottamasta asiaa käsittelyyn itse työpaikalla.

Valistunut esihenkilö

Valistunut esimies haistaa työyhteisössä tapahtuvat muutokset itse, vaikka työilmapiiri olisi ronski.

Työyhteisöongelmien ratkaisemisessa työperäisiin asioihin voidaan vaikuttaa. Kun esimies tietää kiusaamisesta, hänen on puututtava asiaan.

Ennaltaehkäisy

Kiusaamisen ennaltaehkäisy on parasta, mitä esihenkilö voi tehdä. Käytännössä se tarkoittaa selkeää työnkuvien ja niissä tapahtuvien muutosten läpikäyntiä alaisten kanssa.

Pitämällä perustoiminnot selkeinä,esihenkilö tukee työpaikan ilmapiiriä. Epäasiallisen käyttäytymisen näkyvät muodot on helppo määrittää, mutta ajatustunteiden (emootioiden) liittyessä toimintaan ollaan jo kokemuksellisella alueella ja kiusaamisen määrittäminen on vaikeaa.

Joskus on hyvä määrittää myös se, mikä ei ole kiusaamista. Esimerkiksi perusteltu toimenkuvan muutos ei sitä välttämättä ole.

Alaisen kokeman kiusaamisen selvittäminen vaatii esimieheltä kykyä asettaa omat ajatustunteet (emootiot)esihenkilöstaitoa ja puolueeton tiedonkeruu taito sinänsä.

Ylipuhujat

Esihenkilövoi joutua harhaan, jos hyvillä puhetaidoilla varustettu asianosainen saaesihenkilön puolelleen. Esihenkilön pitäisi pystyä olemaan puolueeton.

Esihenkilllä on oikeus hakea ulkopuolisen neuvoa ja tukea itselleen.

Asiantuntijat

Asiantuntija saattaa pystyä pysymään puolueettomana, arvioimaan tilannetta ja löytämään ratkaisuja. Valitettavasti asiantuntijakin voidaan valita puolustamaan jotakin riidan osapuolta.

Tilastoja

Oletteko havainnut työpaikallanne työpaikkakiusaamista?

Kyllä 23 %
Ei 76 %
Ei vastausta / ei osaa sanoa 1 %

Puuttuvatko esimiehet riittävän pontevasti työpaikkakiusaamiseen työpaikallanne?

Kyllä 44 %
Ei 28 %
Ei vastausta / ei osaa sanoa 28 %

Lähde: Taloustutkimus Oy

Suoraa toimintaa kiusaamista vastaan

  1. Johto näyttää esimerkkiä.
  2. Esihenkilön tärkein tehtävä on johtaa ihmisiä.
  3. Oikeudenmukaisuus toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi
  4. Työhönoton periaatteet selviksi
  5. Perustehtävät selviksi kaikille
  6. Työyhteisöllä on oltava yhteiset säännöt.
  7. Ajatustenvaihtoon kannustava ilmapiiri
  8. Rakentavalle erimielisyydelle tilaa
  9. Palautteen antamisen taito jokaiselle
  10. Reilut työkaverit kunniaan
Lähde: Camilla Reinboth, Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen (Yrityskirjat, 2006)

Työpaikkakiusaamisesta voi valittaa työsuojeluviranomaisille. Valitettavasti kiusatun saattaa olla vaikeaa näyttää kiusaamista toteen.

Tehtäviä

  1. Haastatelkaa työpaikkakiusaamisesta muutamia työssä käyviä.
  2. Haastatelkaa opettajia siitä, kiusaavatko opettajatoverit heitä?
  3. Mistä eri syistä työpaikkakiusaaminen voi johtua?
  4. Miksi joitakin ihmisiä kiusataan kotona, päiväkodissa, koulussa, työssä ja vanhainkodissa?
  5. Miksi työnantajat irtisanovat ikääntyneitä työntekijöitä ja palkkaavat tilalle nuorempia? Onko tämä oikein?
  6. Miksi työantajat siirtävä tuotantoa halpatyövoimamaihin ja irtisanovat suomalaisia työntekijöitä? Onko tämä oikein?
  7. Miksi työpaikkakiusaamista on vaikea näyttää toteen?
  8. Mitä tarkoittaa henkilökemia?
  9. Miksi esimies voi suosia joitakin työntekijöitä ja syrjiä muita?
  10. Miten irtisanomisuhka vaikuttaa työilmapiiriin?
  11. Voiko työntekijä ”syödä pois” työtoveriaan irtisanomisten uhatessa tai halutessaan itselleen työtoverin työn esimerkiksi palkankorotuksen toivossa? Yrittäkää löytää esimerkki tällaisesta tapauksesta keskustelemalla työssä käyvien kanssa.

Tulevaisuus ja mittatilauslääkkeet

Uusi tekniikka

Monet lääkehoidoista on keksitty sattumalta. Nykyisin uusien lääkkeiden kehittely jättää kuitenkin hyvin vähän sattuman varaan. Tietokonegrafiikka, robottitekniikka ja molekyylibiologia niiden välissä muokkaavat lääketeknologiaa.

Tehokkaat lääkemolekyylit piirretään tietokoneen näyttöön ja niiden toimintaa kohteessa jäljitellään ensin keinotodellisuudessa ennen kuin laboratoriopöydällä tehdään mitään työtä.

Tietokoneet ja robotit

Aikaisemmin kemisti käytti viikkoja, jopa kuukausia, yrittäen huolellisesti valmistaa vain muutamia lääkemolekyylejä. Nykyään tietokonegraafista menetelmää on täydennetty tekniikoilla, joita kutsutaan yhteisesti yhdistelmäkemiaksi.

Robottien avulla pienen pienten koeputkien rivistöissä valmistetaan tuhansia toisiaan muistuttavia molekyylejä yhtä aikaa. Ne voidaan testata kehittyneillä uusilla kuvausmenetelmillä ja paras tarkoitukseen sopiva molekyyli valitaan jatkokokeisiin.

Sivuvaikutusten vähentäminen

Tärkein ajatus on saada "puhtaampia", hienostuneempia lääkkeitä, jotka vaikuttavat vain yhteen kohteeseen, mikä vähentää sivuoireita. On kehitelty masennuslääkkeitä, joilla on paljon miellyttävämpi sivuoireisto kuin vanhemmilla lääkkeillä - tämä on tärkeää, kun ihmiset harkitsevat syövänsä lääkkeitä pitkään tai jopa koko loppuelämänsä.

Lisäksi nykyisin on käytettävissä useampia lääkkeitä. Aikaisemmin lääkkeet ovat enimmäkseen olleet pieniä orgaanisia molekyylejä, kuten penisilliiniä ja aspiriinia.

Monet uudet lääkkeet perustuvat kehon luonnollisiin aineisiin

Nyttemmin, perintötekijöiden suunnittelumenetelmien ansiosta, saatavilla on valkuaisaine- ja peptidilääkkeitä, joista monet perustuvat kehon omiin luonnollisiin kemikaaleihin, kuten insuliini (sokeritasapainoa säätelevä aine).

Haitallisten perintötekijäin sammuttaminen

Näkyvissä on myös lääkkeitä, jotka voivat "sammuttaa" perintötekijän (tunnetaan "antisense" lääkkeinä). Sen lisäksi lääkkeitä voidaan nykyisin nauttia monessa muodossa: esimerkiksi varastoituvina pistoksina, jotka kestävät viikkoja, laastareiden kautta, nenäsuihkeina tai hengittämällä piipuista.

Harvat lääkkeet vaikuttavat aivoihin

On vain muutamia todella uusia lääkkeitä, jotka vaikuttavat aivoihin. Epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ei esimerkiksi ole lainkaan lääkehoitoa eikä mitään valinnanvaraa tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriön hoitoon. Nämä aukot johtuvat siitä, että aivojen toimintaa ymmärretään vielä vajavaisesti.

Aivoperintötekijöiden löytäminen ja uusien vastaanottajien kuvantamismenetelmien keksiminen, synnyttävät uusia kohteita. Toiminnallista aivokemiaa käytetään apuna näiden uusien lääkkeiden kehittämisessä.

Mielialalääkkeet ovat kehittyneet huomattavasti

Lääkemolekyylit voivat kilpailla varjoaineiden kanssa, jotta nähdään sitoutuvatko ne vastaanottajiin. Näiden menetelmien avulla voidaan tarkkailla, mitä vastaanottimia lääkeaine käyttää, ja ellei se ole riittävän erikoistunut, voidaan suunnitella lääkemolekyyli, joka on. Tämä lähestymistapa on alkanut tuottaa tulosta jakomielitaudin (skitsofrenian) ja masennuksen uusien lääkehoitojen kehittämisessä.

Puuttuvien perintötekijäin vaikutus

Toinen haaste on luoda eläinmalleja, joilla lääkkeitä voidaan testata. On vaikeaa löytää eläinvastineita masennuksen tai tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriön kaltaisille häiriöille, koska nämä käyttäytymistavat ovat niin monimutkaisia.

On edistytty kehittämällä sellaisia eläimiä, joilta puuttuvat tietyt aivoperintötekijät.

Esimerkiksi hiiret, joilta puuttuu kortikotropiinin (aivolisäkkeen etulohkon erittämä peptidihormoni, joka kasvattaa lisämunuaisen kuorikerrosta) vapauttajan, yhden tärkeimmän stressihormonin, vastaanottaja, ovat käyttäytymiseltään paljon tavallisia lajikumppaneitaan rauhallisempia, mikä saattaa korostaa kortikotropiinin vapauttajan merkitystä myös ihmisen huolten ja ahdistuksen yhteydessä.

Itse asiassa nykyisin puhutaan jo lääkkeistä, jotka tasapainottaisivat masentuneiden alanäkökukkula-aivolisäke-lisämunuais- -akselia salpaamalla kortikotropiinin vapauttajan vastaanottajia. Tällaiset hiirimallit voivat olla niiden kehittelyssä hyvin hyödyllisiä.

Ensimmäinen mieleen vaikuttava lääkesukupolvi vapautti potilaita elinikäiseltä mielisairaalahoidolta. Onko liikaa toivoa, että lääkkeiden uusi aalto vapauttaisi lopullisesti mielisairauksien kärsimyksistä?

Tehtäviä

  1. Olisiko syytä kehittää koululainen, jolta puuttuisi stressihormonin vastaanottaja?
  2. Olisiko tarpeen kehittää opettaja, jolta puuttuisi stressihormonin vastaanottaja?
  3. Olisiko tarpeen kehittää rehtori, jolta puuttuisi stressihormonin vastaanottaja?
  4. Mistä johtuu, että Suomessa on lakkautettu suuri määrä mielisairaaloita?
  5. Saavatko mielenterveyspotilaat Suomessa riittävästi hoitoa?
  6. Pidetäänkö masennusta vielä Suomessa hävettävänä sairautena?
  7. Miten itsemurhia voitaisiin vähentää?
  8. Voidaanko kaikki mielisairaudet hoitaa tulevaisuudessa?
  9. Voidaanko epäsosiaalinen käyttäytyminen parantaa tulevaisuudessa lääkkeillä?
  10. Mitä mieltä olet ihmisen perintötekijäin keinotekoisesta muuttamisesta?
  11. Tarvitaanko lääkkeiden lisäksi muuta mielenterveystyötä?
  12. Miten voit auttaa masentuneita ystäviäsi?
  13. Miten voit hillitä itseäsi silloin, kun on liikaa vauhti päällä?

Huumeet

Imppaaminen on unohdettu tapa päihtyä vaarallisesti

Lähde

LEHDISTÖTIEDOTE, vapaa julkaistavaksi 4.4.2006 aamulla

Elämä On Parasta Huumetta ry tiedottaa
Elämä On Parasta Huumetta ry,
Mäkelänkatu 49, 00550 HKI.

Lisätietoa Hubu & YleX kiertueesta ja Hyvinvointikyselyn tuloksista sekä tiedotustilaisuuksista löytyy osoitteesta:

http://www.hubu.fi/

Lisätietoa myös: projektipäällikkö Tanja Hirschovits puh. 050 570 5947.

tanja.hirschovits@eoph.fi

Hyvinvointikyselyn tuloksia

Tässä tiedotteessa kerrotaan maaliskuussa 2006 Elämä On Parasta Huumetta ry:n teettämän Hyvinvointikyselyn tuloksista. Hyvinvointikysely paljasti imppaamisen olevan huolestuttavan yleistä. Imppaaminen otettava vakavasti.

Yläasteikäisistä nuorista 10 % on impannut ainakin kerran päihtyäkseen, kertoo tuore Elämä On Parasta Huumetta ry:n teettämä Hyvinvointikysely.

Kyselyyn vastasi 1972 yläasteikäistä nuorta Espoon, Vihdin, Rauman ja Porin seudulla.

Erityisessä riskiryhmässä kyselyn mukaan ovat tupakoivat nuoret, joista 14,7 % kertoi impanneensa ainakin kerran, lisäksi 8,4 % impanneensa joitakin kertoja ja peräti 8,4 % usein.

Imppaajista 64,8 % kertoi tietävänsä imppaamisen terveysriskit, mutta imppasivat tästä huolimatta.

Puolet kyselyyn vastanneista yläasteikäisistä imppaajista olivat vasta 7. luokalla. Sekä poikia että tyttöjä oli lähes yhtä paljon.

Imppaajat ovat kohdanneet muita nuoria enemmän harmeja elämässään.

Joitakin kertoja tai usein impanneista nuorista 30 % vastasi, etteivät he juuri koskaan pysty keskustelemaan itselleen tärkeistä asioista vanhempiensa kanssa.

Lähes kaksi kolmasosaa (57 %) kokivat, että heidän vanhempansa juovat joskus tai usein liikaa alkoholia ja 35,2 % oli kokenut haittoja, kuten pelkoa, surua, häpeää tai turvattomuuden tunnetta vanhempiensa alkoholin käytön vuoksi.

Päihteiden sekakäytöstä kertoo myös tieto, että lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttöä oli imppaajien tuttavapiirissä noin 50 %:lla.

Nuoret opastavat aikuisia puuttumaan

Imppaavista nuorista 34 % halusi lopettaa tupakoinnin.

Nuoret itse toivoivat lisää keskustelua erityisesti seuraavista aiheista:
  1. ihmissuhteet 26,4 %,
  2. seksi & seksuaalisuus 56 %,
  3. päihteet 31,9 %,
  4. harrastukset 17,6 % ja
  5. perhe 12,1 %.
Voidaankin kysyä, millaisen puuttumisen tarpeessa nämä nuoret ovat? Miten nuorten tervettä kasvua ja kehitystä voisi aikuisten yhteistyöllä tukea?

Imppaajat elävät monella tapaa riskiryhmässä myös omien elämänvalintojensa vuoksi.
  1. Lähes puolet (48 %) imppaajista tupakoi päivittäin. Imppaajista 66 % vastasi joskus juoneensa alkoholia humaltuakseen.
  2. Lähes kolmannes (27 %) kertoi juovansa itsensä tosi humalaan kerran viikossa tai useammin.
  3. Päihtymystä haetaan myös muista aineista, imppaajista 24 % kertoi käyttävänsä kannabista,
  4. lisäksi 10 % oli kokeillut ja 21 % oli kiinnostunut kokeilemaan kannabistuotteita.
Imppaajien ryhmä osoittautui myös peliautomaattien suurkuluttajiksi, sillä yli 30 % imppaavista nuorista kertoi pelaavansa raha-automaattipelejä yksin tai kavereiden kanssa päivittäin huolimatta siitä, että pelaaminen ilman aikuista on yläasteikäisiltä kielletty.

Yli 80 % imppaajista vastasi seurustelleensa enemmän tai vähemmän vakavasti, vain 70 % tiesi, että kondomi suojaa tehokkaimmin sukupuolitaudeilta (vrt. 90 % kaikista vastaajista).

Imppaajista lähes 30 % kertoi kärsivänsä päivittäisestä päänsärystä (vrt. koko aineisto 3,8 %). Heillä oli muita nuoria harvemmin hyvä ystävä tukena (14,3 %). (vrt. koko aineisto 9,8 %)

Imppaaminen on erittäin vaarallista terveydelle, jo yksikin imppauskerta voi olla hengenvaarallinen.

Imppaaminen aiheuttaa pysyviä aivovaurioita liuottamalla aivosoluja.

Imppaamisen terveysvaaroista

Imppaaminen tarkoittaa liuottimien, liimojen ja muiden myrkyllisten aineiden hengittämistä päihtymystarkoituksessa.

Tällä hetkellä yleisin impattava aine lienee butaani, jota käytetään aerosolien ponnekaasuna ja polttoaineena esimerkiksi tupakansytyttimissä.
  1. Butaani hidastaa sydämen sykettä, jolloin sydän pahimmillaan pysähtyy.
  2. Butaani on myös hyvin kylmää ja paleltumavammojen syntyminen poskiin ja silmiin on todellinen riski.
  3. Butaani aiheuttaa herkästi keuhkojen lamaantumisesta johtuvan tukehtumiskuoleman. Impattaessa päihtyvän ja tappavan annoksen välillä on vain pieni ero ja annostelu on miltei mahdotonta.
Impatessa päihtymystila kestää 10 - 40 minuuttia, mutta jälkitilana on tuntien krapula, joka ilmenee pahoinvointina, päänsärkynä ja voimattomuutena.

Imppaamisesta kehittyy nopeasti päihdeongelma, josta toipuminen vaatii usein apua ja tukea.

Imppaamisesta on mahdollista päästä irti ja jo syntyneitä aivo- ja hermostovaurioita on mahdollista saada lieventymään ajan kuluessa.

Imppaaminen on usein ryhmäilmiö, jolloin kaveriporukassa useat aloittavat imppaamisen yhdessä.

Apua kannattaa hakea

Imppaamiseen kannattaa hakea apua luotettavalta aikuiselta, kuten esimerkiksi terveydenhoitajalta.

Jos näet kaverisi menevän tajuttomaksi imppaamisen jälkeen,
  1. tarkista hengittääkö hän pitämällä kättä kaverin suun yläpuolella ilmassa
  2. käännä hänet kylkiasentoon,
  3. soita ambulanssi.
Tajuttomuus voi johtaa pahimmillaan kuolemaan ilman nopeaa hoitoa.

Lievemmissä tilanteissa, kuten silloin kun imppaaja muuttuu tokkuraiseksi, voi soittaa Myrkytystietokeskukseen (09 471 977) ja kysyä neuvoa miten toimia.

Aina on mahdollista myös soittaa yleiseen hätänumeroon (112).

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa imppaamisen yleisyydestä meidän koulussamme.
  2. Keskustelkaa tupakoinnin vaarallisuudesta.
  3. Keskustelkaa alkoholin vaarallisuudesta
  4. Keskustelkaa huumeiden vaarallisuudesta
  5. Keskustelkaa muista riippuvuuksista

Tupakka ja nuuska

Kaksi kananpoikaa seisoskeli kanalan nurkalla ja toinen poltteli leuhkan näköisenä tupakkaa.

- Lopeta heti tupakanpoltto tai kerron äidillesi, uhkasi toinen kananpojista.

- Kerro vaan. Minäpä olenkin tullut hautomakoneesta.

Lähde: Suomen parhaat vitsit 2006

Lähde

Alla olevan tekstin lähdeteksti on osoitteessa

http://www.eoph.fi/

Elämä On Parasta Huumetta ry
Mäkelänkatu 49
00550 Helsinki

Erittäin voimakas riippuvuus

Tupakan nikotiiniin kehittyy voimakas fyysinen riippuvuus.

Tupakointiin voi liittyä myös tunnepohjainen riippuvuus, jolloin tupakalla voi palkita itsensä tai sillä säädellään tunneajatuksia (emootioita, esim. suuttuminen, hermostuminen ja näistä itsensä rauhoittaminen).

Riippuvuus voi syntyä yhdestä ainoasta tupakointikerrasta.

Mitä nuuska on

Nuuska on ylähuulen alle laitettavaa tupakkaa. Yleensä nuuskaa käyttävät nuoret miehet.

Se saattaa liittyä vaikkapa urheilusuoritusten yhteyteen tai tilanteisiin, joissa ei voi tupakoida.

Nuuskaa käyttämällä kehittyy huomaamatta erittäin voimakas riippuvuus ikotiiniin.

Nuuskan käyttäjät eivät yleensä tunne nuuskan haittavaikutuksia välittömästi. Pitkäaikaisen käytön vaikutukset eivät tunnu ajankohtaisilta.

Nuuskan valmistajat haluavat markkinoida nuuskaa urheilullisena ja miehekkäänä valmisteena. Nuuskaa on pidetty vaarattomampana tuotteena, kuin poltettavaa tupakkaa.

Tämä ei pidä paikkaansa, jo 15 g nuuskaa vastaa nikotiinin määrältä 20 savuketta. Nuuskan myynti on Suomessa kielletty ja siitä rangaistaan jopa vankeudella.

Tavallisimpia tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ja oireita

  1. yskä
  2. limaa kurkussa, erityisesti aamuisin
  3. hengitystietulehdukset
  4. vatsakivut
  5. päänsärky
  6. jännittyneisyys (Muuten, jos tupakoiva ”lievittää” hermopainetta savukkeella, hän on riippuvainen nikotiinista!)
  7. hermostuneisuus
  8. univaikeudet
  9. käsien vapina
  10. väsymys tai heikotus
  11. selkä- ja niskakivut
  12. hammaskivi aiheuttaa ientulehdusta
  13. verenkierron heikentyminen (Tupakoiva palelee helpommin kuin tupakoimaton).

Tupakan ja nuuskan vaikutuksia

  1. Käyttö näkyy paikallisesti suun limakalvovaurioina, ienmuutoksina ja hampaiden värjääntymisenä sekä kulumisena.
  2. Pahanhajuinen hengitys voi olla merkki bakteerikasvusta, samanaikaisesti on syntynyt paikallinen immuunikato.
  3. Nuuskan käyttäjällä on syövän riski. Nuuska on maailmanlaajuisesti merkittävin suusyövän aiheuttaja. Kyseessä vakava tauti, jossa ennuste on huono. Syöpä etenee alkuvaiheessa lähes oireettomasti!
  4. Nikotiinin välityksellä käyttö vaikuttaa yleisterveyteen; verenkiertoelimiin, verenpaineen kohoamiseen, mahahaavariskiin ym.
  5. Noin 75 % ei pysty lopettamaan ilman apua nikotiiniriippuvuuden takia.
Jos tupakka ”keksittäisiin” tänä päivänä, se varmastikin luokiteltaisiin laittomaksi päihteeksi aivan kaikille ikään katsomatta.

Tupakan kemikaalit vaurioittavat myös ihon tervettä rakennetta ylläpitävää sidekudosta. Niitä ryppyjä ei millään ihmerasvalla pysty hoitamaan. Tupakointi lisää myös finnien määrää. Muutokset eivät tapahdu hetkessä ja toisaalta ulkonäköön liittyviä muutoksia ei aina osata yhdistää tupakointiin.

Säännöllisesti tupakoivalla iho ja hengitys haisevat pahalle. Tupakoivan henkilön hampaat kellastuvat ja niihin muodostuu hammaskiveä. Hammaskivi aiheuttaa mm. ientulehdusta. Tämä johtuu tupakassa olevasta tervasta.

Tupakka johtaa nennenaikaisiin kuolemiin

Tupakointi aiheuttaa satojen tuhansien ihmisten sairastumisen mm. erilaisiin syöpäsairauksiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kukaan heistä ei varmasti voinut kuvitella näitä asioita omalle kohdalleen tupakoinnin seurauksena.

Tupakointi aloitetaan usein siksi, että polttaminen tuo joissain ryhmissä yhteyttä ihmisten kesken.

Harvoin kukaan kuitenkaan tupakkaa väkisin on toisen suuhun työntämässä, valinta on jokaisen oma. Mitä enemmän tutkittua tietoa on saatu tupakoinnin haitoista, sitä enemmän tupakoinnin kokeilu ja aloittaminen on vähentynyt.

Turvallisia savukkeita ei ole olemassa. Kevyt-, light-, tai menthol -merkityt tai erilaisia filttereitä (suodattimia) sisältävät tupakat eivät ole yhtään turvallisempia. "Kevytsavukkeet" sisältävät yhtä paljon myrkyllisiä aineita kuin tavalliset savukkeet.

Erilaiset kevytmerkinnät ovat markkinointikikkoja.

Tupakointi vaikuttaa ulkonäköön Tupakointi hidastaa ihon hapenottokykyä. Tämän seurauksena ihon väri muuttuu ja ihosta tulee veltompi.

Tupakointi on niin suuri terveydellinen riski, että sitä yritetään vaikeuttaa erilaisilla rajoituksilla ja tupakkalailla.

Viisi miljonaa vainajaa vuodessa

Tupakkatuotteiden aiheuttamiin sairauksiin kuolee arviolta 5 miljoonaa ihmistä vuodessa koko maailmassa. Suuri osa heistä sairastaa vaikeasti ennen kuolemaansa.

Tehtäviä

  1. Tunnetko jonkun keuhkosyöpään sairastuneen tai kuolleen?
  2. Tunnetko jonkun suusyöpään sairastuneen tai kuolleen?
  3. Tunnetko jonkun kovan tupakoijan, joka on kuollut sydän- ja verisuonitauteihin?
  4. Miten tupakoinnin aloittamista voitaisiin mielestäsi estää?
  5. Miten tupakkariippuvuudesta pääsee eroon?
  6. Paljonko tupakointi maksaa esimerkiksi kahdessakymmenessä vuodessa?
  7. Ota selvää, kuinka suuret kulut tupakointi aiheuttaa Suomen valtiolle ja kunnille?

Alkoholi

Lähde

Lähdeteksti on osoitteessa

http://www.eoph.fi/

Elämä On Parasta Huumetta ry
Mäkelänkatu 49
00550 Helsinki

Kuningas Alkoholin valtakunta

Tupakkaa käyttää tällä hetkellä vähemmistö suomalaisista. Tupakan käyttöä on helppo vastustaa. Kauan tupakoineet kuolevat usein keuhkosyöpään, ja tämä pelottaa myös nuorisoa.

Alkoholia – ainakin jossain määrin, käyttää enemmistö suomalaisista aikuisista.

Myös enemmistö kansanedustajista ja useimpien kuntien kunnanvaltuutetuista käyttää alkoholia. Tästä syystä alkoholin käyttöä on vaikea tehokkaasti vastustaa.

Alkoholi on voimakkaasti keskushermostoon vaikuttava, pahaa riippuvuutta aiheuttava myrkky.

Se aiheuttaa myös maksavaurioita ja haimatulehdusta.

Punaviinin terveysvaikutukset eivät johdu alkoholista vaan viinirypäleiden kuoressa olevista aineista. Kaikki alkoholi tappaa aivosoluja.

Jos alkoholi keksittäisiin nyt, se ei saisi myyntilupaa missään.

Alkoholin historiaa

Alkoholi on hyvin vanha huume. Monet sokeri- ja tärkkelyspitoiset ravintoaineet muuttuvat hiivasienten vaikutuksesta etyylialkoholiksi eli lyhyesti alkoholiksi, joten alkoholia ei ole kukaan tarvinnut keksiä, sitä on syntynyt eräistä ravintoaineista aivan itsestään.

Viiniä syntyy viinirypälemehusta ja olutta viljatuotteista.

Ohran viljelyn arvellaan levinneen Suomeen siitä syystä, että siitä voitaisiin valmistaa olutta.

Vaikka alkoholin haittoja on tunnettu jo tuhansia vuosia, tietämättömät ihmiset saattoivat menneinä aikoina pitää alkoholia lääkkeenä.

Suomessa runsasta oluen käyttöä moitti jo Mikael Agricola, mutta myöhemmin papisto jopa valmisti ja myi viinaa.

Aikojen alussa Suomessa juotiin simaa.

Olutkausi alkoi noin 500 eaa. ja sitä kesti 2000 vuotta.

1600-luvun puolivälissä viinan tislaus alkoi yleistyä. Siitä alkoi kausi, jolloin viina oli suomalaisten siirtymäriitti- ja juhlajuoma.

Alkoholi juhlajuomana

Viinan nauttiminen liittyi siirtymäriitteihin, tärkeimpinä häät, hautajaiset ja joulu.

Juomistilanne oli perhejuhla ja siihen liittyi aina ateriointi.

Jouluna isännän piti uskomusten mukaan olla humalassa, sillä taattiin seuraavan vuoden sato. "Viinaton joulu, leivätön juhannus", sanottiin.

Isännän piti olla humalassa sen verran, että hän huojui niin kuin tähkäpää tuulessa. Mutta kaatua ei saanut, silloin sato menetettiin. Holtiton juominen ei siis ollut suotavaa.

Raittiusliike Suomessa

1800- luvulla raittiusliike laajeni, varsinkin kun monet muut yhdistykset olivat kiellettyjä.

Suurimmillaan raittiusliike oli 1895–1905, jolloin jäseniä oli yli 37 000.

Kahvi korvasi viinan seurustelujuomana. Myös kahvi on riippuvuutta aiheuttama huume.

Kieltolaki

Kieltolaki eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pidosta astui voimaan 1.6.1919.

Se koski kaikkia alkoholipitoisia juomia, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etyylialkoholia eivätkä olleet denaturoituja.

Tällaisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi olivat sallittuja vain lääkinnällisiin, tutkimus- ja teknisiin tarkoituksiin.

Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolle. Tätä monopolia hoiti Valtion Alkoholiliike.

Vuosina 1919–1932 voimassa ollut kieltolaki sai aikaan maassamme ennen näkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota osuvasti on kutsuttu myös pirtuajaksi.

Kieltolaki kumottiin, kun noin 70 % kansasta kannatti sen kumoamista.

Kielletyt asiat herättävät mielenkiintoa

Alkoholin ja monen muunkin asian suhteen ”myös kaverit käyttävät” on huono perustelu, jokainen tekee ratkaisunsa itse. Niin myös sinä päätät itse.

Osa aikuisista käyttää alkoholia silloin tällöin, mutta kaikki eivät käytä sitä. Aikuisen elimistö kestää alkoholia nuorten elimistöä paremmin, mutta ei rajattomasti.

Jotkut aikuisista sairastavat alkoholismia.

Suomessa kuolee eri syistä vuosittain lähes 3000 ihmistä alkoholin käytön seurauksena, osa heistä on nuoria.

Jos joku kertoo, ettei hän runsaan alkoholin käytön jälkeen muista mitään tai muisti pätkii, hän on käytännössä vaurioittanut aivojaan.

Krapula on myrkytystila, joka syntyy alkoholinkäytön jälkivaikutuksena. Krapulan oireita ovat: päänsärky, oksentelu, pahoinvointi, hikoilu, vapina ja masennus.

Ongelmien ratkaiseminen

Alkoholinkäyttö ei ratkaise ongelmia.

Esimerkiksi todellista ystävyyttä mitataan vaikkapa sillä, oletko valmis tukemaan kaveriasi, kun hänellä on vaikeaa. Todellista ystävyyttä ei mitata sillä, oletko valmis myrkyttämään itseäsi.

Joku saattaa kokea itsensä vahvaksi selviytyjäksi ollessaan humalassa. Ongelmat saattavat tuntua helpommilta käsitellä.

Samat ongelmat odottavat kuitenkin jälleen, kun päihtymys on ohi, ja usein on hankittu lisää ongelmia.

Alkoholin käyttäjät aiheuttavat häiriöitä ja onnettomuuksia

Olet varmaan huomannut, että humalaiset nauravat aivan tyhjästä ja häiritsevät selvin päin olevia.

Merkittävä osa murhista, pahoinpitelyistä, raiskauksista ja muista vakavista rikoksista tehdään juovuksissa.

Alkoholi on myös tärkeä syy liikenneonnettomuuksiin.

Alkoholistin on elettävä loppuelämänsä ilman alkoholia

Jos jollakin ihmisellä on taipumusta alkoholismiin, alkoholin käyttö on lopetettava kokonaan loppuelämän ajaksi.

Vähäinen määrä alkoholia saa alkoholistin uudestaan ryyppykierteeseen.

Vitsit vähissä

Jokainen haluaa hyviä kokemuksia. Jos hyviä kokemuksia saa vain alkoholin avulla, on kuitenkin niin sanotusti vitsit vähissä.

Alkoholin avulla ongelmia kerätään lisää. Pahinta on, jos vedät myös tovereitasi mukaan alkoholin käyttöön. Miltä sinusta tuntuu, jos toveristasi tulee myöhemmin alkoholisti?

Masennukseen on oikeita masennuslääkkeitä

Jos olet masentunut, masennustasi voidaan hoitaa lääkkeillä, jotka eivät aiheuta riippuvuutta.

Unettomuuteen on olemassa hyviä nukahtamislääkkeitä

Jos kärsin unettomuudesta, unettomuuttasi voidaan hoitaa nukahtamislääkkeillä, jotka aiheuttavat vain hieman riippuvuutta.

Alkohili ei auta kiusattua

Jos sinua kiusataan, sinun on parasta menetellä, kuten toisaalla tässä oppimateriaalissa.

Koululaisten alkoholin käyttö on lainvastaista

Vaikka lainsäätäjät juovat alkoholia, he ovat älynneet kieltää alkoholin käytön alaikäisiltä (alle 18 v).

- Alaikäiseltä (alle 18v.) alkoholin käyttö on laissa kielletty, samoin kuin sen hallussapito.

- Alkoholin myyminen tai välittäminen alaikäiselle on myös kiellettyä.

Harrastuksia ja järkevää tekemistä

Nykyään mahdollisia harrastuksia on lähes rajattomasti. Osa niistä ei edes maksa mitään.

Keksikää jotain mukavaa yhteistä tekemistä kavereiden kanssa. Sinun ei tarvitse olla tuleva maailmanmestari tai tähti harrastaaksesi jotain.

Selvänä saa aidon hyvän olon, ei tarvitse kemikaaleilla sekoittaa päätänsä. Mietipä muuten sitä vaihtoehtoa, että mitä sinä odottaisit omalta lapseltasi, jos olisit aikuinen?

Syitä siihen, ettei kokeile alkoholia

  1. Alkoholin vaikutuksia nuoreen ihmiseen on erityisen vaikea arvioida, jos ei tiedetä, mitä aine sisältää. Pahimmassa tapauksessa tuntemattoman aineen juomisen seurauksena voi olla sokeus tai sisäelinvaurioita, jos nautittu aine on sisältänyt esim. metanolia.
  2. Jokainen humalatila on nuoren ihmisen aivoille riski. Aivot säätelevät elintoimintoja ja saattavat lamautua alkoholin vaikutuksesta, seurauksena saattaa olla jokin vakava sairauskohtaus tai jopa kuolema.
  3. Alkoholi on erittäin lihottava ja turvottava aine. Esim. pullo olutta lihottaa yhtä paljon kuin vastaava määrä ruokaöljyä. Siideri lihottaa jopa enemmän.
  4. Humalassa tapaturmariski on erittäin suuri.
  5. Oletko tullut ajatelleeksi, että kännisen kanssa ei ole kiva aloittaa seurustelua, eikä hyvää ensivaikutusta tee kännissä tai alkoholille haisevana.
  6. Alkoholin käytön seurauksena kotona tulee helposti riitoja.
  7. Alkoholin käyttö saattaa muuttua säännölliseksi ja samalla altistaa muiden huumeiden kokeilulle. Suurin osa muiden huumeiden kokeiluista tehdään humalassa.

Onko alkoholin käyttöä vaikea lopettaa

Alkoholiin kehittyy voimakas ruumiillinen riippuvuus.

Siihen voi liittyä myös ajatustunnepohjainen riippuvuus, jolloin alkoholilla voi palkita itsensä tai sillä säädellään ajatustunteita (emootioita, esim. suuttuminen, hermostuminen ja näistä itsensä rauhoittaminen).

Tehtäviä

  1. Tunnetko jonkun alkoholistin?
  2. Tunnetko jonkun alkoholimyrkytykseen tai alkoholin aiheuttamiin sairauksiin kuolleen?
  3. Miten alkoholin käytön aloittamista voitaisiin mielestäsi estää?
  4. Miten alkoholiriippuvuudesta pääsee eroon?
  5. Paljonko alkoholin käyttö maksaa esimerkiksi kahdessakymmenessä vuodessa?
  6. Ota selvää, kuinka suuret kulut alkoholin käyttö Suomen valtiolle ja kunnille?
  7. Mitä harrastuksia sinulla on? Mitä kaikkea kavereiden kanssa voisi harrastaa?
  8. Laulakaa ”Ystävän laulu”.
Mistä tunnet sä ystävän?
Onko oikea sulle hän?
Anna meren se selvittää,
kuka viereesi jää.

Ja jos silloin, kun myrsky soi,
vain sun kumppanis vaikeroi,
vene lähimpään rantaan vie,
jääköön pois mikä lie!

Mistä tunnet sä ystävän?
Onko oikea sulle hän?
Anna tunturin selvittää,
kuka viereesi jää.

Kun on kaukana kaikki muut,
ja kun päättyvät pitkospuut,
kuka rinnallas ruikuttaa,
takaisin mennä saa.

Mistä tunnet sä ystävän?
Onko oikea sulle hän?
Ajat ankeimmat selvittää,
kuka viereesi jää.

Kun on sinulla vaikeaa,
ja kun tarvitset auttajaa,
silloin ystävyys punnitaan,
menee muut menojaan.

Siitä tunnet sä ystävän,
kun on vierelläs vielä hän.
Turhat tuttavat luotas ois,
hävinneet pian pois.

Säveltänyt Vladimir Vysotski
Sanoittanut Vladimir Vysotski/Juha Vainio

Muut huumeet

Lähde

Lähdeteksti on osoitteessa
http://www.eoph.fi/

Elämä On Parasta Huumetta ry
Mäkelänkatu 49
00550 Helsinki

Laittomat huumeet

Laittomia huumausaineita ovat mm.

  1. kannabistuotteet (hasis, marihuana, hasisöljy),
  2. amfetamiini,
  3. metamfetamiini,
  4. ekstaasi,
  5. LSD,
  6. kokaiini,
  7. heroiini ja
  8. gamma.
Niitä myydään eri muodoissa ja niitä myös käytetään eri tavoin.

Huumeiden ulkonäkö

Laittomia huumeita on eriväristen ja muotoisten tablettien ja kapseleiden muodossa.

Huumeita myydään jauheina, kiteinä, nesteinä, rakeina, sokeripaloihin imeytettynä, makeisten näköisinä tai pieninä paperilappuina.

Ulkonäön perusteella huumeista ei voi päätellä, mitä ne sisältävät.

Päihtymysvaikutus ja myrkytys

Päihtymisvaikutus saattaa kestää muutamista minuuteista tunteihin, tai sitten loppuiän.

Myrkytystilanne saattaa päättyä kouristeluun, koomaan tai kuolemaan.

Koukkuun voi joutua tietämättään

Huumekokeiluun voi joutua niin, ettei sitä edes itse tajua. Joku voi esim. juhlissa tarjota jotain, jonka sisällöstä sinulla ei ole tietoa.

Lääkkeiden väärinkäyttö

Huumausaineita on monenlaisia.

Osa niistä on täysin laillisia reseptilääkkeitä, jotka on määrätty lääkärin toimesta. Lääkkeiden väärinkäyttö päihteinä sellaisenaan tai yhdessä alkoholin kanssa on erittäin vaarallista.

Älä koskaan ota toisille määrättyjä lääkkeitä tai anna sinulle määrättyjä lääkkeitä kenellekään muulle.

Vastaat itse seurauksista

Valtaosa meistä suhtautuu huumausaineisiin kielteisesti, mutta silti kaikista varoitteluista huolimatta osa päättää kokeilla niitä.

Kokeilun syitä on yhtä paljon kuin käyttäjiä. Jokainen joutuu vastaamaan oman kokeilunsa seurauksista, jotka voivat olla erittäin kohtalokkaita.

Mitä elimistössä tapahtuu

Jotkin huumeet varastoituvat pitkäksi aikaa elimistöön ja tuhoavat esimerkiksi aivosoluja. Kokeilukin saattaa siis aiheuttaa käyttäjälle henkisiä ja ruumiillisia häiriöitä.

Huumeiden käytön vakiintuessa annoksien määrää joutuu nostamaan tai käyttökertoja lisäämään, jotta saavutettaisiin sama hyvä olotila.

Käytön aiheuttamia seurauksia ovat muistin heikentyminen, paineensietokyvyn lasku ja jopa vakavat mielenterveydelliset oireet. Tyypillisiä oireita ovat voimakkaat harha-aistimukset, harhaluulot ja kuvitelmat.

Joillekin huumeille ovat myös ominaisia itsestään uusiutuvat aistiharhat, jotka saattavat tulla kuukausienkin jälkeen huumeen käytöstä.

Tautiriskit

Huumeiden käyttöön liittyy myös suuri riski saada hepatiitti- ja HIV -tartunta tartunta (esim. pistoksina otettavat huumeet ja likaiset ruiskut).

Osa poltettavia huumeita käyttävistä ihmisistä kärsii myös vakavista hengitystiesairauksista ja tulehdussairauksista (infektioista).

Huumeet hallitsevat elämää

Huumeiden käytön vakiintuessa aine hallitsee käyttäjän elämää.

Erityisen vahingollista huumeiden käyttö on raskauden aikana, sillä huumeet voivat aiheuttaa tulevalle lapselle vaurioita ja riippuvuutta.

Huumeiden vaikutus aisteihin

Huumausaineet vaikuttavat usein siten, että käytön yhteydessä ajan ja paikan taju häiriintyvät. Tämä lisää tapaturmariskiä oleellisesti.

Vaikutukset saattavat kuitenkin vaihdella eri ihmisillä ja käyttökerroilla, huumausaineisiin ei liity mitään tuotetakuuta.

Jos sinulle tarjotaan jotain huumetta, tilanteesta yritetään tehdä mahdollisimman jännittävä ja kiehtova.

Oli kyseessä tuttavasi tai ei, siinä tilanteessa yritetään saada uusi asiakas huumeliiketoimintaa pyörittämään.

Käyttäjän elämän hallintakyky heikkenee ja hänestä tulee riippuvainen.

Huumeriippuvuus

Huumeriippuvuutta ilmenee monella eri tavalla. Huumeita vakituisesti käyttävien yleiskunto heikkenee yleensä nopeasti, koska käyttöannokset kasvavat koko ajan.

Joidenkin huumeiden käytön seurauksena uni- ja valvetila sekoittuvat.

Äärimmäisen tarmokkuuden ja hyvän olon tunteen jälkeen saattaa seurata täydellinen lamaantuminen ja masennus.

Oireilusta huolimatta käyttäjä kokee kaiken olevan täydellisesti omassa hallinnassa.

Rikollisuus ja prostituutio

Lisäksi huumeiden käyttö tukee rikollisuutta, joka aiheuttaa ihmisille paljon kärsimyksiä. Kyse ei ole ainoastaan tilanteesta, jossa joku ostaa joltain huumeita.

Jokaisen laittoman huumausaineen kohdalla sen valmistamisesta ja salakuljettamisesta aina myyntiin asti, liittyy inhimillistä tuskaa.

Salakuljetukseen ja myyntiin saatetaan pakottaa uhkailemalla, väkivallalla, kiristämällä tai antamalla katteettomia lupauksia suurista rahoista.

Huumeriippuva voi ajatua omaisuusrikolliseksi tai prostituoiduksi.

Ota vastuuta myös kavereistasi.

Onko huumeiden käyttöä vaikea lopettaa

Huumeiksi kutsutaan aineita, joihin kehittyy voimakas ruumiillinen riippuvuus.

Siihen voi liittyä myös ajatustunnepohjainen riippuvuus, jolloin huumeilla voi palkita itsensä tai sillä säädellään ajatustunteita (emootioita, esim. suuttuminen, hermostuminen ja näistä itsensä rauhoittaminen).

Valtion ja kuntien säästötoimenpiteiden vuoksi huumeista riippuvien on vaikea päästä hoitoon.

Tehtäviä

  1. Tunnetko jonkun huumeiden käyttäjän?
  2. Tunnetko jonkun huumeisiin tai niiden aiheuttamiin sairauksiin kuolleen?
  3. Miten huumeiden käytön aloittamista voitaisiin mielestäsi estää?
  4. Miten huumeriippuvuudesta pääsee eroon?
  5. Paljonko huumeiden käyttö maksaa?
  6. Miten huumeiden käyttäjät ansaitsevat rahat huumeisiin?
  7. Ota selvää, kuinka suuret kulut huumeiden käyttö aiheuttaa Suomen valtiolle ja kunnille?

Nuorten masennus

Lähde

Pääasiallinen lähdeteksti on julkaistu Mielenterveys-lehdessä 5/2004

Masennuksen pääoireita

  1. Väsymys ja voimavarojen puute, tavalliset arkiaskareetkin saattavat tuntua ylivoimaisilta
  2. Unen häiriöt: aamuyön heräily, unensaannin vaikeus
  3. Keskittymiskyvyn laskeminen
  4. Mielenkiinnon häviäminen esim. harrastuksiin
  5. Mielihyvän laskeminen
  6. Painon ja ruokahalun muutokset
  7. Kiinnostus henkilökohtaiseen puhtaanapitoon ja omaan ulkonäköön vähenee
  8. Levottomuus
  9. Tuntemukset arvottomuudesta, syyllisyyden tunteet, itsemurha-ajatukset
  10. Alakuloisuus, yksinkertaisesti pitkäkestoinen masentuneisuuden tunne

Paranemismahdollisuudet

Hoidettuna nuorten masennuksen parantumisprosentti on noin 90, ja vain harvoin sairaus pitkittyy alkuvaiheessa.

Vaikka äkillisestä vaiheesta toivutaan hyvin, uusiutumisen riski on iso, suurimmillaan se on toipumista seuraavan ensimmäisen vuoden aikana.

Yli viisi vuotta kestäneissä seurantatutkimuksissa noin joka toinen, joissakin tutkimuksissa jopa 70 prosenttia vaikeasta masennuksesta toipuneista on sairastunut uudestaan huolimatta asianmukaisesta hoidosta

Erään tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vakavan masennuksen nuorena sairastaneista sairastuu vakavasti uudestaan seitsemän vuoden kuluessa.

Äkillisen hoidon jälkeen nuorelle pitäisi järjestää ainakin harvajaksoista seurantaa, jossa arvioitaisiin mahdollisia masennusoireita.

Tähän ei tarvita erikoissairaanhoitoa, vaan arvioinnin voi tehdä vaikka kouluterveydenhoitaja. Sopivan mitta-asteikon avulla nuori itsekin voi arvioida mielentilaansa.

Masentuneen nuoren hoito on tärkeää

Nuoruusiällä alkanut masennus paranee usein hoidotta. Hoidon avulla toipuminen on kuitenkin nopeampaa.

Hoito on tärkeää, jotta nuori ei jää jälkeen ikätoverien kehityksestä kuten jäämällä luokalleen. Opillisessa ja yhteisöllisessä kasvussa ja kehityksessä jo parinkin vuoden viivästyminen on haitaksi.

Hoitamaton masennus alentaa itsetuntoa ja voi haittaa ammatinvalintaa. Esimerkiksi opiskelua oireet saattavat haitata paljon; myös lievemmät henkiset vaikeudet alentavat suorituskykyä ja keskittymistä.

Nopeamman toipumisen lisäksi näyttää siltä, että hoidon avulla toipuneet voivat myöhemmin paremmin.

Hoidotta toipuneilla on havaittu enemmän kielteisiä käsityksiä ja ajatuksia itsestään ja ympäristöstään, he ovat tyytymättömämpiä elämäänsä, pärjäävät vähän huonommin, käyttävät päihteitä enemmän.

Aikuisena tällaiset asiat vaikeuttavat huomattavasti selviytymistä.

Masennuksen ehkäisy

Hyvä hoito on ehkäisevää työtä. Nuorilla, joilla on jo peruskouluiässä pitkäaikaisia tai toistuvia masennuskausia, on aikuisena muita useammin mielenterveyden häiriöitä.

Ainakin puolella nuorista, joilla on mielenterveyden häiriö, on samanaikaisesti toinen tai useampi häiriö, kuten samanaikainen päihdeongelma ja masennus.

80 prosentilla nuorista, joilla on käytöshäiriö, on myös toiminnallisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Näillä häiriöillä voi olla samanlaisia tai limittäisiä oireita tai toinen häiriö voi olla toisen riskitekijä.

Nuorten yleisimmät häiriöt

Nuorten yleisimmät häiriöt ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt tytöillä ja käytös- ja päihdehäiriöt pojilla.

Tyttöjen lisääntynyt humalajuominen voi kuitenkin aikaa myöten johtaa päihdehäiriöiden lisääntymiseen myös tytöillä.

Masennuslääkkeet

Serotoniinin takaisinoton estäjät

Serotoniini on eräs aivojen välittäjäaine. Sen puute aiheuttaa mm. masennusta.

Aivojen rakenteesta johtuen aivot eivät voi saada välittäjäaineita aivojen ulkopuolelta. Välittäjäaineiden vähenemistä voidaan kuitenkin ehkäistä lääkkeillä.

Serotoniinin takaisinoton estäjistä ensimmäisenä markkinoille tuli fluoksetiini. Sen jälkeen Suomen markkinoille ovat saman aineryhmän lääkkeistä päätyneet sitalopraami, fluvoksamiini, sertraliini, paroksetiini ja uusimpana essitalopraami.

Näiden aineiden vaikutuksen on yksikertaisimmillaan arvioitu liittyvän hermosolujen välittäjäaineen, serotoniinin aineenvaihdunnan vilkastamiseen.

Näiden lääkkeiden vaikutukset ovat monilta osin yhteneväisiä aineryhmän kaikkien lääkkeiden kesken.

Tärkein vaikutuksista on tietenkin masennusta lievittävä vaikutus. Niiden sivuvaikutukset ovat myös samantyyppisiä. Näiden lääkkeiden erot tuntuvat liittyvän niiden imeytymis- jakautumis- ja hajoamis- tai poistumisnopeuksiin.

Yleistäen voidaan todeta näiden lääkkeiden olevan tehokkaita masennustilojen ja myös monien ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa ja niiden olevan suhteellisen helppokäyttöisiä annostelun ja sivuvaikutusten vaarattomuuden osalta.

Noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinottoon vaikuttavat masennuslääkkeet

Osa nykyisistä masennuslääkkeistä vaikuttaa samanaikaisesti useamman aivojen välittäjäaineen - useimmiten serotoniinin ja noradrenaliinin - aineenvaihduntaan samanaikaisesti.

Nämä valmisteet poikkeavat vaikutukseltaan edellisen ryhmän lääkkeistä jonkin verran ja valmistekohtaisesti eri tavoin. Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on seuraavia tämäntyyppisiä lääkeaineita: mianseriini, milnasipraani, mirtatsapiini, reboksetiini, tratsodoni, venlafaksiini.

Näillä aineilla on erityyppisiä, jonkin verran toisistaan poikkeavia sivuvaikutuksia, jotka eivät ole pysyviä tai vakavasti terveyttä uhkaavia.

Trisykliset masennuslääkkeet

Vanhan sukupolven trisyklisiä masennuslääkkeitä käytetään edelleen, sillä ne tehoavat masennukseen siinä missä uudemmatkin ja joissakin tapauksissa mahdollisesti paremmin.

Niiden tiedetään vaikuttavan sekä serotoniinin että noradrenaliinin aineenvaihduntaan.

Niiden haittana on useita uudemmilta lääkkeiltä puuttuvia hermostoon tai verenkiertoelimiin kohdistuvia sivuvaikutuksia, kuten suun kuivumista, ummetusta, sydämen rytmihäiriöitä ja väsyneisyyttä.

Lisäksi ne ovat uusia lääkkeitä myrkyllisempiä yliannostustilanteissa.

Näistä aineista ovat Suomen lääkemarkkinoilla imipramiini johdoksineen, amitriptyliini johdoksineen ja doksepiini.

Muita masennuslääkkeitä

Edellisten aineryhmien lisäksi masennuksen hoitoon käytetään vielä joitakin muitakin, lähinnä aineenvaihduntaan vaikuttavia lääkkeitä, kuten dopamiinivaikutteinen sulpiridi ja lähinnä serotoniinin hajoamista estävä moklobemidi.

Masennuslääkkeiden muita käyttöalueita

Masennuslääkkeiden käytön lisääntymisen eräs syy on niiden käyttöalueiden laajeneminen masennuksen lisäksi muihinkin mielentiloihin.

Erityisesti serotoniinin takaisinoton estäjien tiedetään tehoavan myös useisiin ahdistuneisuushäiriöihin, kuten paniikkihäiriöön (pakokauhuhäiriöön), yhteisöllisten tilanteiden pelkoon ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön.

Osalla niistä on ollut tehoa myös syömishäiriöihin, erityisesti ylensyömiseen, ja joitakin on käytetty pakko-oireisen häiriön hoitoon.

Pieninä annoksina masennuslääkkeet nostavat kipukynnystä eli hidastavat kivun alkamista. Tästä syystä masennuslääkkeitä käytetään pieninä annoksina myös pitkäaikaisten (esimerkiksi selkä-) kipujen hoitoon.

Muita masennuksen hoidon yhteydessä käytettäviä lääkkeitä

Masennustilojen yhteydessä esiintyy usein myös muita häiriöitä tai sellaisia oireita, joita voidaan päätyä hoitamaan muilla kuin masennuslääkkeillä.

Tyypillisimpiä tällaisia tilanteita on masennustilojen oireina esiintyvän unettomuuden lyhytaikainen lievittäminen nukahtamislääkkeillä, ennen kuin masennuslääke alkaa tehota.

Nykyisillä nukahtamislääkkeet kuten tsopiklonilla, on hyvin vähän haitallisia sivuvaikutuksia.

Jos koulut alkaisivat vasta yhdeksältä eivätkä kahdeksalta, tämä auttaisi liian vähän nukkuvia koululaisia.

Myös mielialanvaihteluita tai erityyppisiä oireita saatetaan päätyä hoitamaan muilla kuin masennuslääkkeillä.

Itsemurha

Lähde

Heiskanen, Tarja ja Salonen, Kristina: Miten hoidan mielenterveyttäni. SMS-Julkaisut 1997

Itsetuhoiset ajatukset

Itsetuhoinen käyttäytyminen on sellaista käyttäytymistä, jolla tietoisesti tai tiedostamattaan aiheutetaan vahinkoa tai vaaraa itselleen. Itsemurhaan ei ole yhtä syytä. Sen taustalla on usein pitkä ketju monenlaisia elämänkohtaloita.

Itsetuhoisia ajatuksia voi olla kaikilla ihmisillä jossain elämänsä vaiheessa. Vakavia itsemurha-ajatuksia on noin 10 prosentilla väestöstä.

Ajatusten taustalla on usein tarve päästä eroon tukalaksi koetusta ajatustunteesta (emootiosta). Siirtyminen mielikuvista tekoihin on kuitenkin niin harvinaista, että vain pieni osa toteuttaa joskus ajatuksensa.

Kynnys on todella korkea, mutta mitä useammin ja yksityiskohtaisemmin itsemurhan mahdollisuutta ajattelee, sen todennäköisemmäksi itsemurha vähitellen tulee.

Itsetuhokäyttäytyminen ei ilmennä vain yhden ihmisen pahoinvointia vaan kertoo myös aina ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen suhteen häiriintymisestä.

Laajennettu itsemurha

Laajennettu itsemurha on itsemurha, jossa itsensä murhaaja murhaa einsin joitakin muita ihmisiä.

Useimmiten laajennettu itsemurha tapahtuu perhe- tai kaveripiirissä. Siihen voivat olla syynä taloudelliset vaikeudet, mustasukkaisuus, masennus jne.

Viime aikoina laajennettuja itsemurhia on tapahtunut myös kouluissa.

Tehtäviä

  1. Mikä masentaa sinua?
  2. Mikä piristää sinua?
  3. Onko sinulla ollut yllä olevan luettelon masennusoireita?
  4. Mitä pitää tehdä, jos monia yllä olevan listan masennusoireita ilmaantuu?
  5. Mitä pitää tehdä, jos ystäväsi on masentunut?
  6. Mitä pitää tehdä, jos itsemurha-ajatukset tulevat mieleesi?
  7. Mitä pitää tehdä, jos ystävälläsi on itsemurha-ajatuksia?
  8. Miten koulumme voisi estää oppilaiden masentumista?
  9. Mitä sinä voit tehdä koulun ilmapiirin parantamiseksi?
  10. Miten laajennettyjä itsemurhia voitaisiin ehkäistä?

Lisälukemista: Kertomuksia suvaitsemattomuudesta, ahneudesta ja vallanhimosta

Jerobeam teettää kultaiset sonnit

Juutalainen kertomus

Kertomuksen mukaan juutalaiset olivat jakautuneet kahteen kuningaskuntaan, joista suuremman, Israelin kuninkaaksi tuli Jerobeam.

Pienemmän kuningaskunnan Juudean kuninkaaksi tuli kuningas Daavidin sukua oleva Rehabeam.

Rehabeamin valtakuntaan jäi Jerusalem, jossa oli kertomuksen mukaan juutalaisen vuoren- ja heimojumalanjumalan Jahven temppeli.

Jerobeam ajatteli: "Daavidin suku voi vielä päästä täällä valtaan. Jos kansa käy uhraamassa Jahven temppelissä Jerusalemissa, se kääntyy taas sydämessään herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan puoleen.

Sitten minut surmataan, ja kansa palaa Rehabeamin, Juudan kuninkaan luo." Kuningas mietti tätä ja teetti sitten kaksi kultaista sonnipatsasta.

Hän sanoi kansalleen: "Turha teidän on käydä Jerusalemissa saakka. Tässä, Israel, on jumalasi.” Hän sijoitti toisen sonnin Beteliin ja toisen Daniin. Kansa alkoi käydä patsaiden luona, toiset Betelissä, toiset Danissa.

Jerobeam rakensi pyhäköitä

Jerobeam rakensi uhrikukkuloille pyhäköitä (paikkoja, joissa jumalia palvottiin) ja otti papeiksi keitä tahansa, muitakin kuin leeviläisiä, joilla oli perinteisesti ollut etuoikeus juutalaisten papin virkaan.

Hän julisti juhlapäiväksi kahdeksannen kuun viidennentoista päivän, ja sitä juhlittiin niin kuin samaa juhlapäivää Juudassa.

Hän nousi silloin Betelissä alttarille ja uhrasi sonnipatsaille, jotka oli itse teettänyt.

Hän uskoi toimitukset Betelin uhrikukkulapapeille, jotka hän oli asettanut virkaan.

Hän nousi Betelissä alttarille kahdeksannen kuun viidentenätoista päivänä, itse keksimänään juhlapäivänä. Silloin hän järjesti kansalle juhlan ja nousi alttarille uhraamaan.

Tehtäviä

  1. Mikä taloudellinen merkitys pyhäkköjen sijainnilla on ollut menneinä aikoina?
  2.  Mikä poliittinen merkitys heimojumalilla on ollut?
  3. Miksi kuninkaat ovat valinneet kansoilleen uskontoja?

Rehabeam Juudan kuninkaana

Kuningas Salomon poika Rehabeam oli kuninkaana Juudassa. Rehabeam oli kuninkaaksi tullessaan neljänkymmenenyhden vuoden ikäinen.

Hän hallitsi seitsemäntoista vuotta Jerusalemissa, kaupungissa, jonka Jahve oli kertomuksen mukaan kaikkien Israelin heimojen keskeltä valinnut nimensä asuinsijaksi. Hänen äitinsä oli ammonilainen Naama.

Myös Juudan asukkaat tekivät itselleen uhripyhäköitä, kivipatsaita ja asera-paaluja jokaiselle korkealle kukkulalle ja jokaisen lehtevän puun alle. Maassa oli myös temppeliprostituutiota.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa temppeliprostituutio?
  2. Ottakaa selvää, missä maissa temppeliprostituutiota esiintyy yhä.
  3. Ottakaa selvää, millaisia olivat muinaissuomalaisten uhripaikat.

Kuninkaat ja juutalaisten perinteinen uskonto

Kuninkaat Jerobeam (Israel) ja Rehabeam (Juuda) poikkesivat kertomuksen muukaan Israelin perinteisestä uskonnosta, jonka mukaan vuorenjumala Jahve oli israelilaisten heimojumala ja ainoa oikea jumala.

Muita jumalia israelilaiset kutsuivat epäjumaliksi. Muiden jumalien eli epäjumalien palvontaa israelilaiset sanoivat synniksi. Juutalaisten kaksi ensimmäistä käskyä ovat:

Ensimmäinen käsky:

Minä olen Herra, sinun Jumalasi,joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

Toinen käsky:

Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa.

Rakentaessaan muiden jumalien kuin Jahven temppeleitä ja jumalien kuvia kuninkaat Jerobeam ja Rehabeam toimivat omien maiden vanhan papiston (pappeja kutsutaan seuraavassa usein myös profeetoiksi eli ennustajiksi) uskonnon vastaisesti.

Vanha papisto oli suvaitsematonta

Vanha papisto oli hyvin suvaitsematon muita uskontoja kohtaan, ja kun tuli nälänhätiä tai muita onnettomuuksia, vanha papisto väitti, että Jahve oli rangaissut kansaa väärien jumalien palvonnasta.

Jahve ryhtyi rangaistustoimiin

Varsin monet kuninkaat menestyivät pappien ennustuksista huolimatta aivan hyvin, mutta sitten, kun asiat alkoivat mennä huonosti, papit katsoivat Jahven ryhtyneen rangaistustoimenpiteisiin.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, missä maissa vieraiden jumalien palvelemisesta tai uskonnosta luopumisesta rangaistaan.
  2. Ottakaa selvää, millaisia rangaistuksia näissä maissa käytetään.
  3. Ottakaa selvää, milloin Suomessa luovuttiin uskonnottomien ankarasta rankaisemisesta.

Ahab Israelin kuninkaana

Ahab, Omrin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Asan kolmantenakymmenentenäkahdeksantena hallitusvuotena. Hän oli Samariassa Israelin hallitsijana kahdenkymmenenkahden vuoden ajan.

Juutalaisten pappien kirjoittama tarina kertoo: ”Ahab, Omrin poika, teki enemmän kuin kukaan hänen edeltäjänsä sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Ei siinä kyllin, että hän kulki Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä.

Ahab jopa otti vaimokseen Sidonin kuninkaan tyttären ja rakensi temppelin Baalille

Hän jopa otti vaimokseen Sidonin kuninkaan Etbaalin tyttären, Isebelin, ja ryhtyi palvelemaan ja kumartamaan Baalia.

Hän rakensi Samarian kaupunkiin Baalille pyhäkön ja pystytti sinne Baalin alttarin (alttari oli muinaisuudessa paikka, jossa jumalille uhrattiin eläimiä ja myös ihmisiä).

Ahab pystytti myös asera -tarhan ja teki vielä paljon muuta, jolla herätti Herran, Israelin Jumalan, vihan pahemmin kuin yksikään Israelin kuningas ennen häntä. Hänen aikanaan beteliläinen Hiel rakensi uudelleen Jerikon muurit.”

Kertomuksen kirjoittaneet papit paheksuvat erityisesti sitä, että Ahab rakensi pyhäkön Lähi-idän tunnetuimmalle silloiselle jumalalle Baalille ja meni naimisiin Baalia palvovan prinsessan kanssa.

Tehtäviä

  1. Asera on muinaispalestiinalainen kuoleman jumala ja asera-tarha on karsikko. Ottakaa selvää millaisia karsikoita oli muinaissuomalaisilla.
  2. Miksi kirjoittajat paheksuvat sitä, että kuningas otti vaimokseen naapurimaan Sidonin (lienee sijainnut nykyisessä Libanonissa) prinsessan.

Elia uhkailee Ahabia

Kertomus jatkuu seuraavasti. Elia, joka oli kotoisin Gileadin Tisbestä, ennusti Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, jota minä palvelen: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani voimasta."

Kului pitkä aika, yli kaksi vuotta. Sitten Elialle tuli tämä Herran sana: "Mene tapaamaan Ahabia. Sitten minä annan maalle sateen." Elia lähti Ahabin luo.

Nälänhätä

Samariassa oli kova nälänhätä. Ahab kutsui puheilleen hovin päällikön Obadjan, joka oli harras Herran palvelija.

Silloin kun Isebel pyrki tuhoamaan Herran profeetat, Obadja oli pelastanut heistä sata. Hän oli piilottanut nämä kahteen luolaan, viisikymmentä kumpaankin, ja toimittanut heille ruokaa ja vettä.

Ahab sanoi Obadjalle: "Käy kaikilla lähteillä ja puroilla, mitä maassa on. Kenties vielä löytyy ruohoa, niin että voimme pitää hevoset ja muulit hengissä emmekä joudu lopettamaan niitä."

He jakoivat maan kahteen osaan. Ahab kulki toisen osan päästä päähän, Obadja toisen.

Obadja ja Elia

Kun Obadja oli tällä matkalla, Elia tuli häntä vastaan. Obadja tunsi profeetan. Hän heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: "Sinäkö se olet, herrani Elia?" "Minä", vastasi Elia. "Mene sanomaan herrallesi, että olen täällä."

Obadja sanoi:

"Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun sinä lähetät minut surman suuhun Ahabin luo? Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sellaista kansaa eikä valtakuntaa, jonka alueelta herrani ei olisi kysellyt sinua.

Ja kun hänelle on vastattu, ettet ole siellä, hän on aina pannut sen valtakunnan ja kansan vannomaan, ettei sinua ole löydetty. Nyt sinä käsket minun mennä kertomaan herralleni, että olet täällä.

Kun lähden luotasi, Herran henki vie sinut ties minne, ja kun minä menen kertomaan sinusta Ahabille eikä hän sitten löydäkään sinua, hän tappaa minut.

Kuitenkin minä, palvelijasi, olen nuoruudestani saakka ollut Herralle kuuliainen! Etkö ole kuullut, mitä tein silloin, kun Isebel tappoi Herran profeetat?

Minähän piilotin sata profeettaa kahteen luolaan, viisikymmentä kumpaankin, ja toimitin heille ruokaa ja vettä. Nyt sinä käsket minun mennä kertomaan herralleni, että olet täällä. Hän tappaa minut!"

Mutta Elia vastasi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, hän, jota minä palvelen: tänään minä kohtaan kuninkaani!"

Ahab lähti tapaamaan Eliaa

Obadja meni Ahabin luo ja kertoi hänelle, missä Elia oli. Ahab lähti tapaamaan Eliaa.

Profeetan nähdessään Ahab kysyi häneltä: "Siinäkö sinä nyt olet, sinä, joka olet saattanut Israelin kurjuuteen?"

Elia vastasi hänelle: "En minä tuo kurjuutta Israeliin. Sitä tuotte sinä ja isäsi suku, kun olette lyöneet laimin Herran käskyt ja kun sinä olet kääntynyt Baalin palvelijaksi.

Lähetä nyt koko Israelin kansalle käsky kokoontua minun luokseni Karmelinvuorelle, ja kutsu sinne myös Baalin neljäsataaviisikymmentä profeettaa ja Astarten neljäsataa profeettaa, joita Isebel ruokkii pöydässään."

Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmelinvuorelle.

Karmelinvuorella

Karmelinvuorella Elia kääntyi kansan puoleen ja sanoi:

"Kuinka kauan te horjutte puolelta toiselle? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä, jos taas Baal, seuratkaa sitten häntä!"

Kansa ei vastannut hänelle mitään. Elia sanoi silloin kansalle:

"Minä yksin olen jäänyt jäljelle Herran profeetoista, kun taas Baalin profeettoja on neljäsataaviisikymmentä.

Tuokaa meille kaksi nuorta sonnia. He saavat valita itselleen niistä toisen. Paloitelkoot sitten sen ja pankoot palat polttopuiden päälle, mutta tulta älkööt sytyttäkö.

Minä teen samoin toiselle sonnille, panen sen puiden päälle mutta en sytytä tulta. Huutakoot he sitten avuksi omaa jumalaansa, minä huudan Herraa. Se jumala, joka vastaa tulella, on tosi Jumala."

Väki huusi yhteen ääneen: "Hyvä!"

Baal ei vastannut kannattajilleen

Elia sanoi Baalin profeetoille: "Valitkaa itsellenne sonneista toinen. Valmistakaa te ensin uhrinne, koska teitä on enemmän.

Huutakaa jumalanne nimeä, mutta älkää sytyttäkö tulta." He ottivat sonnin ja valmistivat uhrin. Aamusta keskipäivään saakka he sitten kutsuivat Baalia huutaen:

"Baal, Baal, vastaa meille!" Ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, vaikka he hyppivät paikalle rakennetun alttarin ympärillä.

Tuli keskipäivä, ja Elia pilkkasi heitä sanoen: "Huutakaa kovempaa! Onhan hän jumala, mutta hänellä taitaa olla kiireitä. Jospa hän on pistäytynyt tarpeilleen, vai olisiko hän matkoilla? Ehkä hän nukkuu ja herää kohta."

Profeetat huusivat vielä kovemmalla äänellä ja viiltelivät tapansa mukaan itseään miekoilla ja keihäillä, niin että olivat aivan veressä.

Puolenpäivän jälkeen he tulivat hurmoksiin ja olivat siinä tilassa ruokauhrin aikaan saakka. Mutta ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, mitään ei tapahtunut.

Jahve sai tulen syttymään

Silloin Elia sanoi kansalle: "Tulkaa tänne luokseni." Kaikki kerääntyivät hänen lähelleen. Elia korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.

Hän otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobista polveutuvia heimoja, hänestä, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Sinun nimesi on oleva Israel."

Hän rakensi kivistä Herralle alttarin ja kaivoi sen ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.

Sitten hän latoi puut alttarille, paloitteli sonnin ja pani palat puiden päälle.

Hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja valuttakaa vesi polttouhrin ja puiden päälle."

Sitten hän sanoi: "Tehkää sama uudelleen." Näin tehtiin.

Hän sanoi: "Tehkää se kolmannen kerran." Se tehtiin kolmannen kerran. Vesi valui alttarin ympärille ja täytti ojankin.

Ruokauhrin aikaan profeetta Elia astui kansan eteen ja sanoi:

"Herra, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala! Tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen palvelijasi ja olen tehnyt kaiken tämän sinun käskystäsi.

Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, jotta tämä kansa oppisi, että sinä, Herra, olet Jumala! Vastaa ja käännä heidän sydämensä taas puoleesi!"

Silloin Herran tuli iski alas. Se söi polttouhrin ja puut sekä alttarin kivet ja mullan ja nuoli ojasta veden.

Kun kansa näki tämän, kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja huusivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!"

Kaikki Baalin profeetat tapetaan

Elia sanoi heille: "Ottakaa kiinni Baalin profeetat, älkää päästäkö ainoatakaan pakoon!" Heidät otettiin kiinni, ja Elia vei heidät alas Kisoninpurolle ja surmasi heidät siellä.

Elia sanoi Ahabille: "Lähde nyt syömään ja juomaan, sateen kohina kuuluu jo."

Ahab meni aterioimaan. Mutta Elia nousi Karmelille, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin. Hän sanoi palveluspojalleen: "Mene huipulle ja katso merelle päin."

Poika meni ylös, katseli ja sanoi: "Ei näy mitään." Elia sanoi: "Mene takaisin."

Näin hän teki seitsemän kertaa. Seitsemännellä kerralla palveluspoika sanoi:

"Nyt mereltä nousee pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen." Silloin Elia sanoi: "Mene sanomaan Ahabille, että hän valjastuttaisi hevosensa ja lähtisi heti, ettei sade ehdi estää matkantekoa."

Rankkasade

Siinä samassa myrskypilvet synkensivät taivaan ja alkoi rankkasade. Ahab nousi vaunuihin ja lähti Jisreeliin.

Herran käsi tuli Elian päälle, ja hän kietoi viittansa liepeet vyötäisilleen ja juoksi Ahabin edellä koko matkan Jisreeliin saakka.

Tämän jälkeen kaikki Baalin profeetat tapettiin.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että papit ovat saaneet usein paljon valtaa nälänhätien, tulvien, tulivuorenpurkausten ja muiden luonnononnettomuuksien aikaan?
  2. Miksi sateen taikominen on ollut monien lämpimien maiden pappien päätehtävä?
  3. Miksi ukkosenjumalat kuten Ukko ja Perkele (alun perin slaavien ja balttien jumala Perkunas) ovat olleet muinaissuomalaisten keskuudessa suositumpia kuin sateenjumalat? Lisätietoja saat esimerkiksi osoitteesta http://www.kolumbus.fi/sagafre/Perkele.html
  4. Kuinka paljon Baalin profeettoja kertomuksen mukaan tapettiin? Miksi heidät tapettiin?
  5. Pohtikaa millä keinoilla esimerkiksi taikuri Iiro Seppänen saisi kastellun alttarin puut syttymään?
  6. Ottakaa selvää, mistä taikuritaide on peräisin.
  7. Opetelkaa muutamia helppoja taikatemppuja (ei kuitenkaan mitään tuleen sytyttämistä).

Kertomus Eliasta ja vuorenjumalasta

Ahab kertoi Isebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt, myös sen, kuinka hän oli miekalla surmannut kaikki Baalin profeetat. Silloin Isebel lähetti sananviejän Elian luo ja käski hänen sanoa: "Kohdatkoon minua jumalten viha nyt ja aina, ellen huomenna tähän aikaan ole tehnyt sinulle samaa, minkä sinä olet tehnyt heille!"

Elia pelästyi ja lähti pakoon pelastaakseen henkensä. Hän tuli Beersebaan, joka oli Juudan alueella, ja jätti palveluspoikansa sinne. Itse hän meni autiomaahan päivänmatkan päähän.

Sitten Elia matkasi Jahven vuorelle Horebille. Siellä hän asettui yöksi luolaan.

Jahve puhui Elialle

Yöllä Elia kuuli Herran äänen:

"Miksi olet täällä, Elia?"

Hän vastasi:

"Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen."

Herran ääni sanoi: "Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi."

Myrsky, maanjäristys ja tuli

Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut.

Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä.

Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.

Jahve puhui jälleen

Ääni sanoi hänelle:

"Miksi olet täällä, Elia?"

Hän vastasi:

"Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen."

Jehun tappaa

"Lähde takaisin samaa tietä, jota tulit, ja mene autiomaahan lähelle Damaskosta. Voitele sitten Hasael Syyrian kuninkaaksi.

Israelin kuninkaaksi voitele Jehu, Nimsin poika, ja seuraajaksesi profeetan tehtävään Elisa, Safatin poika, joka asuu Abel-Meholassa.

Jos joku pääsee pakoon Hasaelin miekkaa, hänet tappaa Jehu, ja jos joku pääsee Jehun miekkaa pakoon, hänet tappaa Elisa.

Vain seitsemän tuhatta jätetään henkiin

Vain seitsemäntuhatta minä jätän jäljelle Israeliin, kaikki ne, joiden polvet eivät ole notkistuneet Baalin edessä ja joiden suu ei ole Baalia suudellut."

Tehtäviä

  1. Oliko kertomuksessa kuvattu Baalin profeettojen surmaaminen mielestäsi oikein?
  2. Miksi pappeja ei nykyään surmata laumoittain?
  3. Miksi eri uskontojen pappeja suvaitaan Suomessa nykyään.
  4. Ottakaa selvää, suvaitsivatko muinaissuomalaiset eri uskontojen pappeja.
  5. Miten uskonnollinen suvaitsemattomuus tuli Suomeen?
  6. Miten uskonnollinen suvaitsemattomuus saataisiin loppumaan Suomesta?
  7. Miksi Elia joutui pakenemaan?
  8. Millaista unta Elia näki?
  9. Miksi eri uskontojen kannattajat näkevät unissaan eri jumalia?
  10. Miksi Elia uneksi siitä, että kaikki vääräuskoiset tapetaan?

Elia kutsuu Elisan seuraajakseen

Elia lähti matkaan. Hän kohtasi Elisan, Safatin pojan, kun tämä oli kyntämässä. Pellolla oli kaksitoista härkäparia, ja hän kynti niistä viimeisellä.

Elia kulki hänen ohitseen ja heitti viittansa hänen ylleen. Elisa jätti härät, juoksi Elian perään ja sanoi: "Haluaisin ensin suudella hyvästiksi isääni ja äitiäni, sitten seuraan sinua."

Elia sanoi hänelle: "Mene, mutta tule heti takaisin. Tiedäthän, mitä olen sinulle tehnyt."

Elisa palasi profeetan luota pellolle, otti härkäparin ja teurasti sen uhriksi. Hän kypsensi lihat ikeestä ja aurasta tekemällään tulella ja antoi ne väelleen, ja he söivät yhdessä.

Sitten hän lähti seuraamaan Eliaa ja ryhtyi hänen palvelijakseen.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, miten Tiibetin uskonnollinen johtaja Dalai Lama valitaan.
  2. Kenelle härkäpari uhrattiin? Ketkä uhratun härkäparin todellisuudessa söivät?
  3. Miksi Elian seuraaja ryhtyi Elian palvelijaksi?

Sota syyrialaisia vastaan (ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen)

Syyrian kuningas Ben-Hadad kokosi suuren sotajoukon.

Kolmekymmentäkaksi kuningasta oli hänen kanssaan, kun hän vaunujoukkoineen lähti hyökkäykseen, piiritti Samarian kaupungin ja yritti vallata sen.

Mikä on sinun se on minun

Hän lähetti miehiään kaupunkiin Israelin kuninkaan Ahabin luo sanomaan hänelle: "Näin sanoo Ben-Hadad: 'Sinun hopeasi ja kultasi ovat minun, samoin vaimoistasi ja lapsistasi parhaimmat.'"

Israelin kuningas vastasi hänelle: "Tapahtukoon niin kuin käsket, herrani ja kuninkaani. Minä olen sinun, niin myös kaikki, mitä minulla on."

Sananviejät tulivat uudelleen ja toivat viestin: "Näin sanoo Ben-Hadad: 'Minä lähetin sinulle sanan, käskin sinun luovuttaa minulle hopeasi ja kultasi, vaimosi ja poikasi.

Huomenna tähän aikaan minä lähetän miehiäni luoksesi. He tutkivat niin sinun kuin alaistesi talot ja ottavat haltuunsa ja vievät pois kaiken arvokkaan."

Maan vanhimmat neuvoivat Ahabia olemaan suostumatta

Israelin kuningas kutsui kaikki maan vanhimmat koolle ja sanoi: "Ymmärrätte varmasti, että tuolla miehellä on paha mielessä. Kun hän ensin lähetti minulle sanan, hän vaati vaimojani ja poikiani sekä hopeaani ja kultaani, enkä minä kieltänyt niitä häneltä."

Kaikki vanhimmat ja koko kansa sanoivat hänelle: "Älä kuuntele häntä äläkä suostu."

Niinpä hän vastasi Ben-Hadadin sananviejille: "Sanokaa herralleni ja kuninkaalleni näin: 'Kaikkeen siihen, mitä palvelijaltasi ensin vaadit, minä olen valmis, mutta tähän en voi suostua." Sananviejät veivät tämän vastauksen Ben- Hadadille.

Ben-Hadad lähetti Ahabille uuden viestin: "Kohdatkoon minua jumalten viha nyt ja aina, jos Samariasta jää jäljelle edes niin paljon tuhkaa, että se täyttää sotilaitteni kourat."

Älä silloin kersku, kun panet miekkaa vyöllesi...

Mutta Israelin kuningas käski sananviejiä sanomaan hänelle: "Älä vielä silloin kersku, kun panet miekkaa vyöllesi, kersku sitten kun sen riisut."

Kun tämä sana vietiin Ben-Hadadille, hän oli kuninkaidensa kanssa lehväkatoksen alla juomassa. Viestin kuullessaan hän huusi miehilleen: "Hyökkäykseen!" Rynnäkköä alettiin heti valmistella.

Silloin muuan profeetta tuli Ahabin, Israelin kuninkaan, puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Näetkö koko tuon väenpaljouden? Tänä päivänä minä annan sen sinun käsiisi, jotta tietäisit, että minä olen Herra.'"

"Miten se olisi mahdollista?" kysyi Ahab. Profeetta vastasi: "Näin sanoo Herra: 'Sen tekevät maaherrojen lähettämät nuoret soturit.'" Kuningas kysyi vielä: "Kuka aloittaa taistelun?" "Sinä", vastasi profeetta. Ahab katsasti maaherrojen lähettämät nuorukaiset, ja heitä oli kaksisataakolmekymmentäkaksi.

Heidän jälkeensä hän tarkasti koko Israelin sotaväen, ja sitä oli seitsemäntuhatta miestä.

Ahabin väki hyökkäsi, kun vastustajat olivat juovuksissa

Miehet lähtivät kaupungista hyökkäykseen keskipäivän aikaan. Ben-Hadad oli lehväkatoksen alla, ja hän ja ne kolmekymmentäkaksi kuningasta, jotka olivat hänen apunaan, olivat juoneet itsensä juovuksiin.

Maaherrojen nuoret soturit lähtivät ensimmäisinä hyökkäykseen. Ben-Hadad lähetti katsomaan, mitä oli tekeillä, ja hänelle kerrottiin, että Samarian kaupungista oli lähtenyt miehiä liikkeelle.

Hän sanoi: "Jos he ovat lähteneet sieltä rauhallisin aikein, ottakaa heidät kiinni elävinä, ja vangitkaa heidät elävinä siinäkin tapauksessa, että heillä olisi taistelu mielessä."

Mutta kun maaherrojen nuoret soturit ja heitä seuraavat sotilaat hyökkäsivät kaupungista, he löivät kukin vastustajansa hengiltä.

Syyrian joukot pakenivat

Syyrian joukot lähtivät pakosalle, ja israelilaiset ajoivat niitä takaa.

Ben-Hadad, Syyrian kuningas, pääsi ratsain pakoon muutamien miestensä kanssa. Israelin kuningaskin lähti hyökkäykseen. Hän löi vaunujoukot ja tuotti syyrialaisille suuren tappion.

Profeetta ennustaa uuden hyökkäyksen

Profeetta tuli silloin Israelin kuninkaan luo ja sanoi hänelle: "Palaa nyt kaupunkiin ja ala vahvistaa varustuksiasi. Mieti tarkoin, mitä sinun pitää tehdä, sillä vuoden päästä tähän samaan aikaan Syyrian kuningas hyökkää jälleen maahasi."

Tehtäviä

  1. Saksan johtaja Adolf Hitler uskoi tähdistäennustajiin siihen asti, kun hän alkoi jäädä toisessa maailmansodassa tappiolle. Pohtikaa sitä, miksi erilaiset ennustajat ja papit saavat valtaa sotien aikana.
  2. Mikä osuus alkoholilla oli Syyrian joukkojen tappiossa?
  3. Miksi Syyria ryhtyi sotaan?

Vuorenjumalaa vastaan tasangolla

Syyrian miehet sanoivat kuninkaalleen: "Israelilaisten jumala on vuorten jumala. Sen vuoksi he voittivat meidät.

Jos taistelemme heitä vastaan tasangolla, voitamme heidät varmasti.

Tee nyt näin: Pane kaikki kuninkaat pois tehtävistään ja aseta omat käskynhaltijasi heidän sijaansa. Kokoa sitten samansuuruinen sotajoukko kuin se, jonka menetit, ja hanki yhtä paljon hevosia ja sotavaunuja.

Kun käymme taisteluun tasangolla, voitto on varmasti meidän." Kuningas teki niin kuin he olivat neuvoneet.

Uusi sota

Vuoden päästä samaan aikaan Ben-Hadad katsasti Syyrian joukot ja marssi Afekiin ryhtyäkseen taisteluun Israelia vastaan.

Israelin joukot katsastettiin ja varustettiin sotaan, ja ne menivät syyrialaisia vastaan.

Israelilaiset leiriytyivät vihollista vastapäätä. Heidän joukkonsa olivat kuin kaksi pientä vuohilaumaa, kun taas Syyrian armeija täytti koko tienoon.

 Silloin Jumalan mies tuli Israelin kuninkaan puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Koska syyrialaiset ovat sanoneet, että Herra on vain vuorten, ei laaksojen jumala, minä annan koko tämän väenpaljouden sinun käsiisi. Silloin tulette tietämään, että minä olen Herra.'"

Israel surmasi enemmän syyrialaisia kuin heitä oli olemassa

Joukot pysyivät leireissään toisiaan vastapäätä seitsemän päivän ajan.

Seitsemäntenä päivänä syntyi taistelu, ja israelilaiset surmasivat sen yhden päivän aikana satatuhatta syyrialaista jalkamiestä.

Hengissä säilyneet pakenivat Afekiin, mutta kaupunginmuuri sortui ja kaksikymmentäseitsemäntuhatta sotilasta jäi sen alle.

Ben-Hadad jäi henkiin

Myös Ben-Hadad tuli pakomatkallaan kaupunkiin ja etsi huoneesta toiseen piilopaikkaa. Hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Me olemme kuulleet, että Israelin kuninkaat ovat armollisia kuninkaita. Jospa pukeutuisimme säkkikankaaseen, panisimme nuoran kaulaamme ja menisimme Israelin kuninkaan luo. Ehkä hän antaa sinun elää."

Miehet pukeutuivat säkkikankaaseen, panivat nuoran kaulaansa ja menivät Israelin kuninkaan luo. He sanoivat hänelle: "Palvelijasi Ben-Hadad anoo, että jättäisit hänet henkiin."

Kuningas sanoi: "Onko hän vielä elossa? Hän on minun veljeni." Tämä oli miesten mielestä hyvä merkki. He tarttuivat kiireesti kuninkaan sanoihin ja vastasivat: "Niin, Ben-Hadad on sinun veljesi!"

Ahab sanoi: "Hakekaa hänet tänne." Niin Ben-Hadad tuli kaupungista Ahabin luo, ja Ahab antoi hänen nousta vaunuihinsa.

Rauha solmitaan

Ben-Hadad sanoi hänelle: "Minä annan sinulle takaisin kaupungit, jotka isäni otti sinun isältäsi.

Voit myös perustaa Damaskokseen itsellesi samanlaisia kauppapaikkoja kuin isäni perusti Samarian kaupunkiin." "Tuolla sopimuksella päästän sinut menemään", vastasi Ahab.

Hän solmi Ben-Hadadin kanssa rauhansopimuksen ja antoi hänen lähteä.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa olisivatko kertomuksen luvut satojen tuhansien sotilaiden kuolemasta yhdessä taistelussa voineet olla totta aikana ennen ajanlaskumme alkua.
  2. Mistä syystä sodissa liioitellaan vihollisen tappioita ja vaietaan omista?
  3. Mistä syystä kuningas jätettiin henkiin mutta paljon sotilaita tapettiin?
  4. Miksi voittaneen osapuolen papit antavat kunnian voitosta heimojumalalle?
  5. Eräässä toisessa juutalaisessa kertomuksessa sanotaan: ”Ja Herra oli Juudan kanssa, niin että hän sai haltuunsa vuoriston; sillä hän ei kyennyt karkottamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja.” Selitys siihen, että sotaa tasangoilla ei voitettu, oli, että vuorenjumala Jahve ei voinut auttaa juutalaisia, kun juutalaisilla ei ollut raudoitettuja sotavaunuja. Pohtikaa mitä hävinneiden syyrialaisten papit ovat saattaneet keksiä tappion syyksi.

Merkillisiä tapahtumia

Eräs profeetanoppilas sanoi Herran käskystä toiselle: "Lyö minua."

Mies kuitenkin kieltäytyi lyömästä häntä.

Silloin profeetanoppilas sanoi hänelle: "Sinä et totellut Herran käskyä.

Kun nyt lähdet luotani, sinun kimppuusi hyökkää leijona, ja se ottaa sinut hengiltä." Mies lähti, ja leijona tuli häntä vastaan ja tappoi hänet.

Profeetanoppilas tapasi toisen miehen ja sanoi: "Lyö minua." Mies löi ja haavoitti häntä.

Hän jäi sitten tielle odottamaan kuningasta.

Jottei häntä olisi tunnettu, hän pani siteen silmilleen. Kun kuningas oli menossa siitä ohi, hän huusi kuninkaalle ja sanoi:

"Minä, palvelijasi, olin mukana taistelussa.

Siellä eräs sotilas erkani rivistöstä ja toi minun luokseni miehen. Hän sanoi: 'Vartioi tätä miestä! Jos hän pääsee karkaamaan, vastaat siitä hengelläsi tai maksat talentin hopeaa.'

Minulla oli kuitenkin kaikenlaista tekemistä, ja yhtäkkiä vankia ei ollutkaan missään."

Israelin kuningas sanoi hänelle: "Olkoon rangaistuksesi se, minkä itse sanoit." Silloin hän tempasi siteen silmiltään, ja Israelin kuningas tunsi hänet profeetaksi.

Jahve kostaa Ahabille sen, ettei Ahab tappanut

Hän julisti kuninkaalle: "Näin sanoo Herra: 'Sinä päästit käsistäsi miehen, jonka minä olin määrännyt tuhon omaksi. Niinpä sinun henkesi menee hänen henkensä edestä ja kansasi hänen kansansa edestä.'"

Synkkänä ja raivoissaan Israelin kuningas lähti kotimatkalle ja palasi Samariaan.

Tehtäviä

  1. Ketkä tekivät tässä kertomuksessa oikein ja ketkä väärin (profeetanoppilas, mies joka kieltäytyi lyömästä, leijona).
  2. Oliko kostouhkaus mielestäsi oikeudenmukainen?
  3. Miksi monien uskontojen papit uhkaavat jumalien kostolla?
  4. Miksi monet ihmiset uskovat jumalien kostoon?
  5. Mitä kertomuksen kuningas mielestäsi ajatteli?

Nabotin viinitarha

Pian tämän jälkeen sattui tällainen tapaus. Jisreeliläisellä Nabotilla oli viinitarha Jisreelissä Samarian kuninkaan Ahabin palatsin vieressä.

Ahab sanoi Nabotille: "Anna viinitarhasi minulle. Saisin siitä itselleni vihannestarhan, se kun on aivan taloni vieressä. Minä annan sinulle sen tilalle paremman viinitarhan tai tarhasi hinnan rahana, jos se sopii sinulle paremmin."

Mutta Nabot vastasi Ahabille: "Herra minua varjelkoon luovuttamasta sinulle isieni perintömaata!"

Ahab meni kotiinsa synkkänä ja raivoissaan, koska jisreeliläinen Nabot oli vastannut hänelle sillä tavoin ja kieltäytynyt luovuttamasta hänelle isiensä perintömaata. Hän paneutui makuulle vuoteelleen, kääntyi seinään päin eikä syönyt mitään.

Hänen vaimonsa Isebel tuli hänen luokseen ja kysyi: "Mikä sinun mieltäsi painaa? Mikset syö mitään?" Ahab vastasi hänelle: "Minä olin puheissa jisreeliläisen Nabotin kanssa.

Ehdotin hänelle, että hän myisi minulle viinitarhansa tai, jos hän niin haluaisi, antaisin hänelle toisen sen sijaan. Mutta hän kieltäytyi antamasta minulle viinitarhaansa."

Isebel lupaa hankkia Ahabille Nabotin viinitarhan

Isebel sanoi hänelle: "Etkö sinä ole Israelin kuningas? Nouse ja syö, niin tulet paremmalle tuulelle. Minä hankin sinulle jisreeliläisen Nabotin viinitarhan." ’

Isebel kirjoitti kirjeitä Ahabin nimissä, vahvisti ne hänen sinetillään ja lähetti ne vanhimmille ja jalosukuisille, jotka asuivat samassa kaupungissa kuin Nabot. Hän kirjoitti kirjeisiin näin:

"Julistakaa paasto ja pankaa kokouksessa Nabot istumaan kaiken kansan eteen. Sijoittakaa häntä vastapäätä kaksi kunniatonta miestä, jotka todistavat häntä vastaan ja sanovat: 'Sinä olet kironnut Jumalaa ja kuningasta.' Viekää hänet sitten ulos kaupungista ja kivittäkää hänet kuoliaaksi."

Kunniattomat miehet todistavat, että Nabot on pilkannut Jahvea ja Ahabia, Nabot kivitetään

Nabotin kotikaupungin vanhimmat ja jalosukuiset tekivät Isebelin määräyksen mukaisesti, juuri niin kuin hän oli heille lähettämissään kirjeissä käskenyt. He julistivat paaston ja panivat Nabotin kansanjoukon eteen istumaan.

Kaksi kunniatonta miestä tuli paikalle ja istuutui häntä vastapäätä. Kaiken kansan edessä he sitten todistivat Nabotia vastaan näin: "Nabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta." Nabot vietiin kaupungin ulkopuolelle ja häntä kivitettiin, kunnes hän kuoli.

Isebelille lähetettiin viesti: "Nabot on kivitetty kuoliaaksi." Kun Isebel sai tietää, että Nabot oli kivitetty, hän sanoi Ahabille: "Mene ottamaan haltuusi jisreeliläisen Nabotin viinitarha, jota hän kieltäytyi myymästä sinulle.

Nabot ei ole enää elossa, hän on kuollut." Kun Ahab kuuli, että Nabot oli kuollut, hän lähti Jisreeliin ottaakseen Nabotin viinitarhan haltuunsa.

Jahve neuvoo Ahabia Elian välityksellä

Mutta tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana: "Mene tapaamaan Israelin kuningasta Ahabia, joka asuu Samarian kaupungissa. Hän on nyt Nabotin viinitarhassa, jonka hän on mennyt ottamaan haltuunsa.

Sano hänelle: Näin sanoo Herra: 'Aiotko vielä periäkin tappamasi miehen?' Ja sano hänelle vielä tämä Herran sana: 'Siinä paikassa, missä koirat nuolivat Nabotin veren, ne nuolevat myös sinun veresi.'"

Ahab sanoi Elialle: "Taasko sinun piti etsiä minut käsiisi, viholliseni?"

Myös miespuoliset jälkeläiset uhataan hävittää

"Taas", Elia vastasi. "Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: 'Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin.

Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä.'

Isebel uhataan syöttää Jisreelin koirille

Myös Isebelistä Herralla on viesti. Hän sanoo: 'Koirat syövät Isebelin Jisreelin maatilalla. Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.'"

Kukaan muu Israelin kuningas ei syyllistynyt sellaiseen kuin Ahab. Hän myi itsensä tekemään sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kun hänen vaimonsa Isebel yllytti häntä. Häpeällisesti hän ryhtyi palvelemaan epäjumalia aivan samoin kuin amorilaiset, nuo, jotka Herra hävitti israelilaisten tieltä.

Jahve lykkää kostoa: vasta pojat tapetaan

Mutta kun Ahab kuuli Elian sanat, hän repäisi vaatteensa ja pani säkkikankaan paljaalle iholleen. Hän paastosi, nukkui pelkkä säkkikangas yllään ja kulki pää painuksissa.

Silloin tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana: "Oletko huomannut, miten Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on noin nöyrtynyt, minä en tuo onnettomuutta vielä hänen päivinään.

Vasta hänen poikansa aikana minä saatan hänen sukunsa onnettomuuteen."

Tehtäviä

  1. Onko jonkin teon tekijän lapsille kostaminen mielestäsi oikeudenmukaista?
  2. Miksi kertomuksen kirjoittaja haluaa syyllistää kuninkaan vaimon eikä kuningasta?
  3. Ottakaa selvää, koska kuolemantuomio jumalanpilkasta poistettiin Suomesta.
  4. Ottakaa selvää, kuinka pitkän vankeustuomion jumalanpilkasta voi saada Suomessa nykyään.
  5. Mistä johtuu, että kertomuksen tekijät väittävät Ahabin lasten surkeaa kohtaloa kostoksi Ahabin teoista?
  6. Ottakaa selvää, missä maissa ihmisiä vielä kivitetään kuoliaaksi. Millä perusteella ihmisiä kivitetään kuoliaaksi?
  7. Onko kuolemanrangaistus mielestäsi koskaan oikeutettu?

Josafat ja Ahab valmistelevat sotaretkeä

Kolme vuotta kesti rauhaa; sinä aikana Syyria ja Israel eivät olleet sodassa keskenään.

Kolmantena vuotena Juudan kuningas Josafat lähti Israelin kuninkaan Ahabin luo.

Israelin kuningas oli sanonut miehilleen: "Niin kuin tiedätte, Ramot-Gilead kuuluu oikeastaan meille. Mutta tässä me vain istumme kädet ristissä emmekä ota sitä Syyrian kuninkaan käsistä."

Nyt hän sanoi Josafatille: "Lähdetkö kanssani sotaan Ramot-Gileadiin?"

Josafat vastasi Israelin kuninkaalle: "Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin."

Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: "Kysy sentään ensin Herran mieltä."

Jahven mielipidettä kysytään profeetoilta

Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, nelisensataa miestä, ja kysyi heiltä: "Tuleeko minun lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?"

He vastasivat: "Lähde matkaan! Herra antaa kaupungin sinun käsiisi." Josafat kysyi: "Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?"

Israelin kuningas vastasi Josafatille: "Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika."

Myös Miika halutaan paikalle

"Noin ei kuningas saisi puhua", sanoi Josafat. Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: "Toimita oitis tänne Miika, Jimlan poika."

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.

Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: "Näin sanoo Herra: 'Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.'" Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: "Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi."

Lähetti noutaa Miikan

Lähetti, joka oli mennyt hakemaan Miikaa, sanoi hänelle: "Profeetat ennustavat kuninkaalle yhteen ääneen pelkkää hyvää. Toivottavasti sinä ennustat samalla tavoin ja lupaat hänelle hyvää." Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Herra minulle sanoo."

Kun Miika tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi: "Miika, tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?" Miika vastasi hänelle: "Lähde vain. Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi." Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet saa puhua minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä."

Miika muuttaa ennustustaan

Silloin Miika sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla, kuin lammaslauman paimenta vailla. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'" Israelin kuningas sanoi Josafatille: "Enkö sanonut sinulle, että hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa."

Miika sanoi vielä: "Kuule siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan valtaistuimellaan, ja kaikki taivaan joukot seisoivat hänen ympärillään hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

Henki lupaa auttaa Jahvea

Ja Herra sanoi: 'Kuka eksyttäisi Ahabin, niin että hän lähtee sotaretkelle ja kaatuu Ramot-Gileadissa?' Yksi vastasi yhtä, toinen toista, kunnes esiin tuli muuan henki.

Se asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä eksytän hänet.' 'Millä tavoin?' kysyi Herra. Henki vastasi: 'Minä lähden sinne ja menen valheen henkenä jokaisen hänen profeettansa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Eksytä sinä hänet, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin.' Ja niin on käynyt, Herra on lähettänyt valheen hengen kaikkien näiden profeettojesi suuhun. Onnettomuuden hän on sinun osallesi määrännyt!"

Profeetoille syntyi käsirysy

Silloin Sidkia, Kenaanan poika, tuli siihen. Hän löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Olisiko muka Herran henki poistunut minusta ja alkanut puhua sinun kauttasi?" Miika vastasi: "Sinä huomaat sen sinä päivänä, jolloin juokset huoneesta toiseen etsien piilopaikkaa."

Miika otetan panttivangiksi

Israelin kuningas sanoi silloin: "Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet kaupungin päällikön Amonin ja kuninkaan pojan Joasin luo.

Sanokaa heille, että kuninkaan käsky on tämä: mies on pantava vankilaan ja hänelle on annettava vain vähän vettä ja leipää, kunnes minä palaan onnellisesti takaisin."

Miika sanoi siihen: "Jos sinä palaat onnellisesti, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani." Ja vielä hän sanoi: "Tulkoon tämä kaikkien kansojen tietoon!"

Tehtäviä

  1. Mistä johtui, että papisto oli innolla lähdössä sotaan?
  2. Miksi Juuda ja Israel ryhtyivät sotaan?
  3. Mikä oli kirjoittajien selitys sille, että neljäsataa profeettaa erehtyivät?
  4. Ottakaa selvää, mitä enkelit tarkoittavat juutalaisten uskonnossa.
  5. Mitä henget tarkoittivat muinaissuomalaisten uskonnossa?

Ahabin kuolema

Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, lähtivät sotaretkelle Ramot-Gileadiin. Israelin kuningas sanoi Josafatille:

"Vaihdan toiset vaatteet, ettei minua tunnettaisi, ja tulen sitten taistelukentälle. Ole sinä omissa vaatteissasi."

Hän vaihtoi vaatteita ja tuli taistelukentälle. Syyrian kuningas oli antanut vaunujoukkojensa kolmellekymmenellekahdelle päällikölle käskyn: "Saatte ryhtyä taisteluun ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa, ette kenenkään muun, oli hän ylhäinen tai alhainen."

Kun vaunujoukkojen päälliköt näkivät Josafatin, he sanoivat: "Tuo on varmaankin Israelin kuningas." Niinpä he suuntasivat hyökkäyksensä häntä kohden. Silloin Josafat huusi apua. Vaunujoukkojen päälliköt huomasivat, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, ja lakkasivat ahdistamasta häntä.

Ahab kuoli sattumalta nuolesta

Eräs mies jännitti jousensa ja ampui umpimähkään, ja hän osui Ahabia, Israelin kuningasta, haarniskan levyjen väliin.

Kuningas sanoi silloin vaunumiehelleen: "Käännä vaunut ja vie minut pois täältä sotajoukon keskeltä. Minä olen haavoittunut."

Mutta taistelu riehui kiivaana, ja niin kuningas joutui olemaan koko päivän vaunuissaan taistelukentällä. Illalla hän kuoli, sillä hänen verensä oli vuotanut kuiviin vaunujen pohjalle.

Auringonlaskun aikaan kulki rintamassa huuto: "Joka mies palatkoon omaan maahansa ja kaupunkiinsa."

Näin kuningas kuoli. Hänen ruumiinsa vietiin Samarian kaupunkiin, ja hänet haudattiin sinne. Vaunut huuhdeltiin Samarian kaupungin ulkopuolella vesialtaalla, missä portot peseytyivät, ja koirat nuolivat hänen verensä, niin kuin Herra oli sanonut.

Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Ahabista ja hänen teoistaan, norsunluupalatsista ja kaikista hänen kaupungeistaan, on kirjoitettu Israelin kuninkaiden historiaan. Ahab meni lepoon isiensä luo, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahasja.

Tehtäviä

  1. Miksi muinaiset sotapäälliköt johtivat taisteluita henkilökohtaisesti?
  2. Miksi Juudan kuningas Josafat ei ryhtynyt johtamaan taistelua, kun Israelin kuningas Ahab haavoittui?
  3. Miksi vainajan vaunuihin vuotaneen veren joutumista koirien nuoltavaksi pidettiin pahana?
  4. Miksi eräät uskonnot ovat vastustaneet ja jotkut uskonnot vastustavat vieläkin polttohautausta?
  5. Mitä tarkoittaa sanonta, että Ahab meni lepoon isiensä luo? (Juutalaiset eivät tuohon aikaan uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään.)

Ahabin poika suosi vääriä jumalanpalvelusmenoja

Kertomus jatkuu: Ahasja, Ahabin poika, tuli Samarian kaupungissa Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Josafatin seitsemäntenätoista hallitusvuotena. Hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

Joram, Ahabin poika, tuli Samarian kaupungissa Israelin kuninkaaksi Juudan kuninkaan Josafatin kahdeksantenatoista hallitusvuotena. Hän hallitsi kaksitoista vuotta.

Joram teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, ei kuitenkaan niin paljon kuin isänsä ja äitinsä. Hän poisti isänsä pystyttämän Baalin kivipatsaan mutta piti edelleen kiinni siitä väärästä jumalanpalveluksesta, jolla Jerobeam, Nebatin poika, oli johdattanut Israelin synnintekoon. Siitä synnistä hän ei luopunut.

Moabin kuningas ei nää maksanut verojaan

Moabin kuninkaan Mesan maassa oli suuria lammaslaumoja, ja hänet oli velvoitettu toimittamaan Israelin kuninkaalle määräajoin verona satatuhatta karitsaa ja satatuhatta keritsemätöntä pässiä.

Sotajoukkoa kootaan

Mutta kun Ahab kuoli, Moabin kuningas ei enää tunnustanut Israelin kuninkaan herruutta. Kuningas Joram lähti silloin heti Samariasta ja katsasti koko Israelin sotajoukon.

Samalla hän lähetti Juudan kuninkaalle Josafatille viestin, jossa hän sanoi: "Moabin kuningas kapinoi minua vastaan. Lähdetkö kanssani sotaretkelle Moabiin?"

Josafat vastasi: "Minä tulen mukaasi. Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin, siinä minun hevoseni missä sinunkin." Josafat kysyi vielä: "Mitä kautta me hyökkäämme sinne?" "Edomin autiomaan kautta", vastasi Joram.

Vesi loppui

Israelin ja Juudan kuninkaat lähtivät yhdessä Edomin kuninkaan kanssa liikkeelle. Kun he olivat marssineet seitsemän päivää, vesi oli lopussa.

Sitä ei ollut sotilaille sen paremmin kuin joukkojen perässä kulkeville kuormajuhdillekaan. "Voi meitä!" sanoi Israelin kuningas. "Herra on nyt tuonut meidät kaikki kolme kuningasta tänne antaakseen meidät moabilaisten käsiin."

Mutta Josafat kysyi: "Eikö meillä ole mukana yhtään Herran profeettaa, joka voisi kysyä neuvoa Herralta?"

Eräs Israelin kuninkaan sotilas sanoi silloin: "On täällä Elisa, Safatin poika. Hän on se, joka valoi vettä Elian käsille."

"Häneltä me saamme Herran sanan", Josafat sanoi. Hän lähti Elisan luo, ja Israelin ja Edomin kuninkaat lähtivät hänen kanssaan.

Elisa neuvoo vesipaikan

Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: "Miksi sinä minun luokseni tulet? Mene isäsi ja äitisi profeettojen luo!"

Mutta Israelin kuningas vastasi hänelle: "Ei, Herra on kutsunut meidät, kaikki kolme kuningasta, tänne. Aikooko hän antaa meidät moabilaisten käsiin?"

Silloin Elisa sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, hän, jota minä palvelen: ellen pitäisi arvossa Josafatia, Juudan kuningasta, en välittäisi sinusta enkä katsoisi sinuun päinkään! Mutta olkoon nyt, hakekaa tänne soittaja!"

Kun soittaja näppäili harppua, Herran käsi tuli Elisan päälle ja hän julisti: "Herra käskee sinun kaivaa tähän puronuomaan vesikuoppia vieri viereen. Sillä näin sanoo Herra: 'Te ette näe tuulta ettekä sadetta, mutta tuo puronuoma tulee täyteen vettä. Siitä te saatte juodaksenne, ja niin myös teidän karjanne ja juhtanne.'

Elisa ennustaa Moabin täydellistä tuhoa

Tämä on Herralle vähäinen asia. Hän antaa myös Moabin teidän käsiinne. Te tuhoatte jokaisen linnoituksen ja jokaisen varustetun kaupungin, te kaadatte jokaisen arvokkaan puun ja tukitte kaikki vesilähteet, ja jokaisen hyvän pellon te pilaatte kivillä."

Kun seuraavana aamuna oli ruokauhrin aika, Edomin suunnalta alkoi virrata vettä, ja se peitti tulvana koko tienoon.

Moabilaiset asettuvat puolustamaan maansa rajoja

Kun Moabiin levisi tieto, että kuninkaat olivat lähteneet matkaan hyökätäkseen sinne, kaikki asekuntoiset miehet nuorukaisista alkaen kutsuttiin koolle, ja he asettuivat maan rajalle.

Mutta kun moabilaiset aamulla heräsivät, aurinko paistoi veden pintaan ja vesi näytti punaiselta kuin veri. Silloin he sanoivat: "Tuo on verta! Kuninkaat ovat alkaneet taistella keskenään.

Viholliset ovat ottaneet toisensa hengiltä! Nyt ryöstämään, Moabin miehet!"

Mutta kun he tulivat Israelin leiriin, israelilaiset kävivätkin heidän kimppuunsa ja ahdistivat heitä niin, että heidän oli lähdettävä pakoon.

Kaupungit rainioitetaan ja pellot kannetaan täyteen kiviä

Israelilaiset ajoivat hellittämättä moabilaisia takaa ja löivät heidät perin pohjin