Ei-uskonnollisia katsomuksia, esimerkiksi humanismi

1. Ei-uskonnollisia katsomuksia, esimerkiksi humanismi
   1. Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin Amsterdamin julistuksessa esitettiin mm. seuraavaa
   2. Keskustelun aiheita
   3. Porvarillinen humanismi
   4. Keskustelun aiheita
   5. Humanismin määritelmistä
   6. Määritelmien ongelmia
   7. Humanistimanifesti 2000
   8. Keskustelun aiheita

Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin Amsterdamin julistuksessa esitettiin mm. seuraavaa

Humanismi on

1. demokraattista. Se tähtää jokaisen ihmisen täydellisimpään mahdolliseen kehitykseen. Se katsoo, että tämä on oikein. Demokraattisia periaatteita voidaan soveltaa kaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin eikä niitä ole tarpeen rajoittaa pelkästään hallintoa koskevaksi pyrkii käyttämään tiedettä luovasti, ei hävittävästi. Sen mielestä todellisuustutkimuksen (tieteellistä) menetelmää on sovellettava maailmanlaajuisesti inhimillisen hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi
2. eettistä. Se hyväksyy ihmisen vastuun ja yksilön oikeuden suurimpaan mahdolliseen kehittymisen vapauteen ottaen huomioon muiden oikeudet. On olemassa vaara, että pyrittäessä hyödyntämään todellisuustutkimuksen (tieteellistä) tietoa monimutkaisessa yhteiskunnassa yksilön vapautta uhkaavat persoonattomat voimat, jotka on alun perin kehitetty sen suojaksi.
3. että henkilökohtainen vapaus on päämäärä, joka pitää yhdistää yhteiskunnalliseen vastuuseen jotta sitä ei uhrattaisi aineellisen hyödyn tavoittelulle. Ilman henkistä vapautta perustutkimus, johon edistyksen on pitkällä tähtäyksellä perustuttava, saattaa olla mahdotonta.
4. pyrkii rakentamaan maailman vapaalle persoonallisuudelle, joka on vastuussa teoistaan. Mitä tulee yksilön vapauteen, humanismi on epädogmaattinen eikä pyri suostuttelemaan kannattajiaan johonkin uskoon. Se kannattaa kasvatusta, joka on vapaa indoktrinaatiosta
5. on elämäntapa, joka pyrkii suurimpaan mahdolliseen tyydytykseen eettiseltä ja luovana elämällä. Se voi olla elämäntapa jokaiselle ja kaikkialla jos yksilö kykenee hyväksymään tarpeelliset yhteiskunnalliset muutokset. Nykyään humanismin päätehtävä on saattaa ihmiset yksinkertaisin käsittein tietoisiksi siitä, mitä humanismi heille tarjoaa ja mitä se heiltä edellyttää. Käyttämällä tässä yhteydessä ja rauhanomaisessa mielessä uutta voimaa, jonka tiede antaa meille humanistit ovat vakuuttuneita siitä, että nykyinen kriisi voidaan voittaa. Pelosta vapaan ihmisen energia on käytettävissä itsensä toteuttamiseen, jolle on mahdotonta nähdä rajoja."
   

Keskustelun aiheita

• Mitkä yllä olevan julistuksen lauseet ovat tosiasialauseita?
• Mitkä yllä olevan julistuksen lauseet sisältävät arvoja? Mitä arvoja?
• Mikä on yllä olevan julistuksen poliittinen sisältö?

Porvarillinen humanismi

Onn huomattava, että liikkeen perustajajäsenten joukossa oli myös uskontokuntien tapaan toimivia järjestöjä ja että vuonna 1952 kapitalististen maiden ja sosialististen maiden väliset suhteet olivat erittäin kiristyneet (ns. kylmä sota). Tätä taustaa vasten humanistijärjestöjen aatetta on kutsuttu joskus porvarilliseksi humanismiksi erotuksena vapaa-ajattelijajärjestöissä joskus esiintyneestä marxilaisesta humanismista.

Nykyään tilanne ei ole näin selkeä. Monet humanistijärjestöistä ovat selvästi sosialistienemmistöisiä, jotkut vapaa-ajattelijajärjestöt ovat selvästi porvarienemmistöisiä. Monissa vapaauskoisissa ja eettisissä järjestöissä ateistit ovat nykyään selvänä enemmistönä, ja monista alun perin uskonnollisista humanisteista on tullut vähitellen ateisteja.

Kapitalististen maiden uskonnottomien liikkeen jakautuneisuus saattaa jossain määrin heikentää liikkeen voimaa, mutta toisaalta niissä maissa, joissa jokin liike on ylivoimainen,  liikkeen sisällä joudutaan sovittelemaan käsityseroja ja rahakiistoja, mikä puolestaan heikentää järjestön toimivuutta.

Aivan kuten työväenliike on jakautunut tarkoituksenmukaisuussyistä jyrkempään siipeen eli kommunisteihin ja lievempään siipeen, sosialidemokraatteihin, myös uskonnottomien liike on jakautunut jyrkkään siipeen eli ateisteihin, keskustalaisiin eli vapaa-ajattelijoihin, ja lievään siipeen eli humanisteihin. 

Keskustelun aiheita

• Miten sosialismi on edistänyt ateismin leviämistä meidän aikanamme?
• Miksi Euroopan kapitalististen maiden ateistinen liike on heikko?
• Mitkä tekijät ovat heikentäneet Suomen ateistista liikettä?
• Mitä etuja ja haittoja on uskonnottomien liikkeen jakautumisesta?

Humanismin määritelmistä

Juuri mitään ei pitäisi yrittää esittää yhdellä ainoalla sanalla. Yhdestä sanasta ei liioin pitäisi vetää johtopäätöksiä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan. Posthumanismi on se, mikä tulee humanismin jälkeen. Virallisen humanismin määritelmän on laatinut Kansainvälinen humanistinen ja eettinen liitto IHEU (International Humanist and Ethical Union). Seuraavassa esitetään sekä alkuperäinen englanninkielisen määritelmä että suomennos siitä:

”IHEU member organisations have resolved in 1996 that:

Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.''

Suomennos (EH):

”IHEU:n jäsenjärjestöt ovat vuonna 1996 päättäneet, että:

”Humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”

Määritelmien ongelmia

Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota englannin kielen kohtuuttomaan valta-asemaan. Englannin kieli ei ole millään tavoin niin selkeä kuin sen nykyisen tutkimuksen tarpeita silmällä pitäen pitäisi olla. Meillä kaikilla on oikeus vaikuttaa sanojen merkityksiin, ja meillä on oikeus määritellä niitä nykyistä selkeämmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Vaikka olemme suomalaisia, meillä on oikeus tehdä parannuksia myös englannin kieleen.

Sanaa ”humanismi” käytetään melko usein myös muussa kuin yllä esitetyssä merkityksessä. Sanan ”humanismi” käyttö uskonnottomien ihmisten järjestöjen nimissä, aiheuttaa koko ajan sekaannuksia sanan muiden merkitysten vuoksi. Esimerkiksi ns. humanististen tieteiden oppineita ja opiskelijoita sanotaan usein humanisteiksi.

Valitettavasti sama sekaannus vallitsee käsitteen ”vapaa-ajattelu” ympärillä. ”Ajatuksen vapaus” olisi paljon parempi ilmaisu.

Kokonaan eri asia on, vaaditaanko ”uskonnonvapautta”, ”uskonnottomuuden vapautta”, ”katsomusvapautta”, ”käsitysvapautta” vai ”ajatuksen vapautta”. Tietysti on viisasta vaatia nimenomaan ajatuksen vapautta, koska ajatuksen vapaus on näistä käsitteistä vähiten sekava. Ajatuksen vapauden lisäksi ihmisillä on oikeus tietää totuus kaikista olennaisen tärkeistä asioista.

On hyvin laajoja humanismin määritelmiä kuten Humanistinen julkilausuma 2000 (Humanist Manifefesto 2000), jonka on laatinut uskonnottoman humanismin johtohahmo Paul Kurtz. Vaikka julkilausuma ei ole IHEU:n laatima, esimerkiksi IHEU:n entinen puheenjohtajan Roy Brownin on puolustanut sitä puheenjohtajakaudellaan innokkaasti.

Kun laaditaan laajoja julkilausuma kuten Humanistinen julkilausuma 2000 ei ole todennäköistä, että kovin monet olisivat yhtä mieltä asiakirjan koko sisällöstä. Tästä syystä on syntynyt yllä esitetty humanismin vähimmäismääritelmä. Eräs paavi, joka aikoinaan väitti olevansa humanisti, oli varmaan IHEU:n kanssa eri mieltä humanismin vähimmäismääritelmästä.

Humanistimanifesti 2000

Keskustelun aiheita

• Mitkä manifestin lauseet ovat tosiasialauseita?
• Mitkä manifestin lauseet sisältävät arvoja? Mitä arvoja?
• Mikä on manifestin poliittinen sisältö?