Oma kasvu suvaitsevuuteen
SisällysluetteloPitääkö suvaita enemmän vai vähemmän kuin ennen?
Se, pitääkö sinun suvaita enemmän vai vähemmän kuin ennen, riippuu siitä, minkä veran suvaitset nykyään.
Jos joudut esimerkiksi opettajaksi, on syytä oppia olemaan suvaitsematta luokassa meluamista.
Jos olet suvainnut liikoja, voit muutenkin joutua vaikeuksiin.
Keskustelun aiheita
- Oletko joskus suvainnut liikaa? Oliso siitä sinulle ikäviä seurauksia?
- Miten suvaitsemattomat opettajat pärjäävät koulussa? Entä suvaitsevat?
- Minkä tyyppiset koululaiset kiusaavat toisia koululaisia?
Suvaitsemattomat saavat usein tahtonsa läpi
Jotkut suvaitsemattomat ihmiset ja ryhmät saavat tahtonsa läpi, koska muut pelkäävät heitä.
Suomessa muhamettilaiset ovat saaneet muutamassa vuodessa etuja, joita ei ole koskaan myönnetty ateisteille.
Kuten toisaalla on esitetty, suvaitsevuus ei ole hyve eikä pahe.
Keskustelun aiheita
- Mistä johtuu, että Turussa muhamettilaiset saivat
kaupungilta hautausmaan, mutta ateistit eivät ole saaneet?
Ateisteja on ollut koko ajan enemmän kuin muhamettilaisia.
- Miksi Espoon kaupunki joutui muhamettilaisten painostuksesta poistamaan kaduilta betoniporsaat, mutta ateistien vaatimuksesta vaalipaikoilta ei positettu Jeesuksen kuvia?
- Miksi monet ateistit olivat sitä mieltä, että vaalipaikoilla saa olla Jeesuksen kuvia?
Kovuus ja pehmeys
Inhimillinen kovuus ja pehmeys eivät liioin ole hyveitä tai paheita, vaikka kovuus ja pehmeys ovat luonteenpiirteinä periytyviä.
Pehmeillä ihmisillä on kaikkina aikoina ollut elämässään vaikeuksia, ja on selittämättä, miksi heitä on yleensä olemassa.
Ehkä pehmeys liittyy sellaisiin perintötekijöihin, joista saattaa olla joissain tapauksissa hyötyä.
Yleissääntö on se, että kovat ihmiset ovat suvaitsemattomia ja pehmeät ovat suvaitsevia.
Koulussa, työelämässä ja jopa vanhainkodeissa pehmeitä ihmisiä kiusataan. Pehmeä ihminen saa valtaa vain vahingossa. Jos puolueen puheenjohtaja valitaan riitojen välttämiseksi ovensuussa seisovista ihmisistä, puheenjohtajaksi voi päästä myös pehmeä ihminen. Yleensä hän ei kauan pysy puheenjohtajana.
Kuten toisaalla on esitetty, tasavahvat ryhmät saattavat edistää suvaitsevuutta. Joissain maissa riitoja eniten aiheuttavat asiat on siirretty yksityisasioiksi ja valtioista on tehty näiden riitoja aiheuttavien asioiden suhteen puoluettomia.
Keskustelun aiheita
Miten olisi
jouluporsas koulun joulujuhlassa?
- Miksi Suomesta ei ole tehty uskontojen ja ateismin suhteen puolueetonta valtiota, mutta Ranskasta on tehty?
- Mitä muhamettilaiset tekisivät, jos koulun joulujuhlaan tuotaisiin jouluevankeliumin sijaan jouluporsas?
- Miksi pakolaisista koostuneet (esim. Yhdysvallat) kansat ovat muita suvaitsevampia?
Tukeeko suvaitsevuus rauhaa?
Siitä, että suvaitsevuus tukisi rauhaa, ei ole mitään näyttöä. Vuosisatoja keskenään rauhassa eläneet ja toisiaan suvainneet ryhmät saattavat aiheuttaa jopa sisällissodan.
On syytä muistaa, että Suomessakin on ollut sisällissota. Se, ettei Suomessa ole nyt sisällissotaa, johtuu siitä, että valta on sisällissodan jälkeen pysynyt tiukasti voittaneen osapuolen käsissä.
Toisen maailmansodan jälkeen maailmassa oli ydinsodan uhka. Yhdysvallat olisi todennäköisesti hyökännyt Neuvostoliittoon, jos omat arvioidut tappiot eivät olisi olleet kymmeniä miljoonia ihmishenkiä ja saastunut maailma.
Myös tällä hetkellä käydään sotia. Jos Yhdysvallat ja sen liittolaiset sotisivat Afganista saattaaksen maassa voimaan kansainväliset ihmisoikeudet, sotaa voisi ymmärtää, mutta vaikka liittoutuma voittaisi sodan ja tuhoaisi äärimuhamettilaiset, ateisteja hirtettäisiin, avionrikkojia kivitettäisiin ja pikkurikollislta katkottaisiin käsiä.
Hyvin suuri osa maailman sodista on ollut uskonnollisia, mutta koska historioitsijoiden on oltava uskontomyönteisiä, sodille keksitään muita selityksiä.
Keskustelun aiheita
- Onko muhamettilaisten ja kristittyjen välinen ydinsota mielestäsi mahdollinen?
- Mitä tapahtuu, kun maapallon väkiluku on kasvanut niin suureksi, että paljon nykyistä enemmän ihmisiä kuolee nälkään?
- Mikä osa maailman ihmisistä lisääntyy nopeimmin?