Elämänkatsomustiedon opetuksen keskeiset ongelmat

Isommilla paikkakunnilla, kuten Helsingissä ja Tampereella, elämänkatsomustiedon opetukseen pääseminen ja opetusjärjestelyt ovat viime vuosina sujuneet pääsääntöisesti hyvin. Vuoden 2003 opetuslakiuudistuksesta huolimatta on pienillä paikkakunnilla edelleen havaittavissa joskus ongelmia. Ongelmat liittyvät yleensä:

Lisäsi esittelemme

Esittelemme seuraavaksi yleisimpiin ongelmatilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä sekä toimintaohjeita ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Useimmissa tilanteissa asia ratkeaa keskustelemalla koulun rehtorin kanssa. Mikäli ongelma ei ratkea, neuvomme myös  kuinka saada apua muilta viranomaisilta. Lopuksi esittelemme tietoomme tulleita. Usein ongelmat johtuvat siitä, että kunnan opetusviranomaiset eivät ole ajan tasalla nykyisestä lainsäädännöstä. Joissain kunnissa on myös mahdollista, että rahatilanteen tai asenteiden takia pyritään välttämään elämänkatsomustiedon opetusryhmien muodostamista.

Ongelmia kouluunilmoittautumisessa

Nykyisen lainsäädännön mukaan uskontokuntiin kuulumattomille opetetaan elämänkatsomustietoa. Opetusryhmä on perustettava, jos opetuksen järjestäjän alueella on kolme uskontokuntiin kuulumatonta (vaikka kaikki eivät edes osallistuisi elämänkatsomustiedon opetukseen). Käytännössä jokaisessa Suomen kunnassa on kolme uskontokuntiin kuulumatonta. Ns. "kolmen oppilaan sääntö" kerrotaan seuraavasti Opetushallituksen muistiossa (momentti 5) PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN:

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Jokaisessa Suomen kunnassa on siis oltava elämänkatsomustiedon opetusta (poikkeuksena mahdollisesti jokin pieni saaristokunta). Samassa muistiossa todetaan vielä erikseen (sivu 4):

Opetuksen järjestäjä sijoittaa oppilaat oman uskontonsa opetukseen tai uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat oppilaat elämänkatsomustietoon.

Näin ollen kouluunilmoittautumislomake tulee olla laadittu siten, että siinä tiedustellaan ainoastaan kuulumista johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kun oppilas ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, hänelle tulee antaa automaattisesti elämänkatsomustiedon opetusta. Mikäli kunta vaatii erillistä ilmoittautumista elämänkatsomustiedon opetukseen, toimii kunta väärin.

Jos opetuksen järjestäjän toimialueelle ei muodostu elämänkatsomustiedon opetusryhmää, tulee uskontokuntiin kuulumattomalle oppilaalle järjestää muuta toimintaa mahdollisten uskontotuntien ajaksi. Opetuksen järjestäjän tulee välittömästi aloittaa elämänkatsomustiedon opetus, kun kolme elämänkatsomustiedon opetukseen oikeutettua oppilasta on opetuksen järjestäjän toimialueella. Opetuksen järjestäjä voi antaa elämänkatsomustiedon opetusta myös pienemmälle oppilasmäärälle.

Toimintaohje ongelmatilanteisiin: Mikäli opetuksenjärjestäjä väittää, että "ei ole mahdollista perustaa elämänkatsomustiedon opetusryhmää" (esim. kunnan rahatilanteen, opettajien vähyyden, liian vähäisen oppilasmäärän jne.), voit vedota opetushallituksen muistioon Perusopetuslain muutoksen vaikutus uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan. Jos opetusryhmää ei muodosteta, ota yhteyttä rehtoriin ja tarvittaessa kunnan opetusasioista vastaavaan viranomaiseen.  Lisätietoa kouluun ilmoittautumisesta löytyy sivuston osioista  Usein kysyttyä/FAQ, Lainsäädäntö, sekä Opetushallitukselle 9.12.2008 lähetetystä kirjelmästä. Hyvin laadittu kouluunilmoittautumislomake on käytössä esimerkiksi Tampereella. Jos kunta antaa virheellistä tietoa elämänkatsomustiedosta ja sen opiskelusta ns. Tervetuloa kouluun -oppaissa, ilmoita asiasta kunnan sivistystoimenjohtajalle ja kerro miksi opas on virheellinen.

Vaihtaminen uskonnon opetuksesta elämänkatsomustietoon

Uskontokuntiin kuulumaton oppilas voi milloin tahansa vaihtaa elämänkatsomustiedon opetukseen. Suomen perustuslaki takaa uskonnon- ja omantunnonvapauden. Opetuksen järjestäjä ei voi kieltää uskonnon opetuksen vaihtamista elämänkatsomustiedon opetukseen. Vaihtoon riittää ilmoitus opettajalle/rehtorille/sivistystoimenjohtajalle. On tietenkin toivottavaa, että vaihdosta ilmoitetaan opetuksen järjestäjälle hyvissä ajoin.

Toimintaohje ongelmatilanteisiin: Perustele siirtoa elämänkatsomustiedon opetukseen Suomen perustuslain pykälällä 11 (Uskonnon ja omantunnon vapaus).

Elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyt

Elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyjen tulee olla tasapuoliset muiden katsomusaineiden opetuksen suhteen. Elämänkatsomustiedon oppilaiden koulupäivien tulee olla yhtä pitkiä muiden katsomusaineiden oppilaiden kanssa. Elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyt eivät saa olla sellaisia, että niiden takia tulee hyppytunteja tai ylipitkiä päiviä.

On mahdollista, että uskonnon opetuksessa olevat oppilaat tekevät retken, joka tapahtuu uskontotuntien ulkopuolella (jolloin se vaikuttaa myös muuhun koulun toimintaan). Tällöin elämänkatsomustiedon oppilaille olisi järjestettävä vastaavan tasoinen retki tai tapahtuma. Koulun on ilmoitettava selkeästi tiedotteissa uskonnollisista tapahtumista sekä kerrottava myös millaista ohjelmaa uskontokuntiin kuulumattomille järjestetään.

Joissain kouluissa järjestetään edelleen uskonnollisia aamunavauksia tai osallistutaan jumalanpalveluksiin. Tällöin uskontokuntiin kuulumattomille tulee järjestää muuta vastaavan tasoista toimintaa. Jos luokalla on yksikin uskontokuntiin kuulumaton oppilas, ei luokan/koulun juhlia ole perusteltua järjestää kirkossa tai muussa uskonnon harjoittamiseen tarkoitetussa paikassa.

Toimintaohje ongelmatilanteisiin: Mikäli opetusjärjestelyt ovat epäoikeudenmukaisia, ota välittömästi yhteyttä koulun rehtoriin. Perustele asiasi ja kerro, että opetusjärjestelyt ovat epäoikeudenmukaisia. Voit esitellä rehtorille Suomen perustuslain pykälät 6 ja 1, jotka käsittelevät yhdenvertaisuutta ja uskonnon ja omantunnon vapautta. Joskus perusopetusasetus kertoo myös suoraan, että esimerkiksi päivittäinen/viikoittainen tuntimäärä ei saa ylittyä (erityisesti ala-asteella).

Uskonnon harjoittamiseen liittyvät tilanteet

Yleensä kouluissa on käytäntö, että uskontokuntiin kuulumattomille järjestetään automaattisesti muuta vastaavan tasoista, ohjattua toimintaa uskonnon harjoittamista sisältävien tilaisuuksien ajaksi. Vanhemmilla ei pitäisi olla tarvetta joka kerta erikseen vaatia muuta ohjelmaa uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi. Opetuksen järjestäjän edustajalle (opettaja, rehtori)  voi asiasta tarvittaessa ilmoittaa kertaluontoisesti, että oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamista sisältäviin tapahtumiin. Helpoin toimintatapa koulujen ja päiväkotien johdolle on lopettaa kokonaan uskonnon harjoittamista sisältävien tapahtumien järjestäminen kouluaikana tai pitää niitä ainoastaan uskontotunnilla. Seurakunta voi järjestää tilaisuutensa päiväkoti- ja kouluajan ulkopuolella.

Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan uskonnon harjoittamiseen, jos ei halua.

Toimintaohje ongelmatilanteisiin:  Perustele asiaa Suomen perustuslain pykälällä 11 (Uskonnon ja omantunnon vapaus). Asiasta kerrotaan myös opetushallituksen laatimassa muistiossa, luku 5, sivu 7: Perusopetuslain muutoksen vaikutus uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan.

Opetuksen sisältö ja laatu

Opettajan noudattaa yleisiä perusopetukselle annettuja määräyksiä ja tavoitteita, sekä opettaa niitä asioita, jotka oppiaineelle on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä kunta/koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli opettaja ei opeta opetussuunnitelman mukaisesti, ota yhteyttä opettajaan sekä hänen esimieheensä (yleensä koulun rehtori). Epäselvissä tilanteissa voit pyytää opettajaa selvittämään, miten hän huomioi opetussuunnitelman sekä mitä asioita käsitellään milläkin oppitunnilla.

Oppikirjojen käyttö kouluissa

Mikäli uskonnon tunnilla käytetään oppikirjaa, on tasapuolista hankkia oppikirja myös elämänkatsomustietoon. Nykyään on runsaasti hyviä ja uusia elämänkatsomustiedon oppikirjoja. Oppikirjojen käyttö on erityisen perusteltua silloin, kun opettaja ei ole suorittanut itse riittävästi elämänkatsomustiedon opintoja. Esimerkiksi osa ala-asteen luokanopettajista ei ole suorittanut lainkaan elämänkatsomustietoon liittyviä opintoja.

Toimintaohje ongelmatilanteisiin: Kerro opettajalle nykyisistä elämänkatsomustiedon oppikirjoista.

Entä kun toimintaohjeet eivät auta?

Ota aina ensin yhteyttä oppilaan omaan opettajaan tai koulun rehtoriin. Mikäli ongelmatilanne ei ratkea koulun rehtorin kanssa keskustellessa, ota yhteyttä kunnan sivistystoimenjohtajaan ja tee tarvittaessa kirjallinen valitus sivistyslautakuntaan (joissain kunnissa on koulutoimenjohtaja ja koulutuslautakunta). Vaadi, että asia käsitellään sivistyslautakunnassa. Pyydä, että saat kirjallisen vastauksen.

Kunnan viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai valituksen hallinto-oikeuteen.

Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä valituksen virkamiehien toiminnasta.

Esimerkkejä laadituista kirjeistä kunnan koulutuslautakuntaan sekä kanteluista lääninhallitukselle löydät sivun lopusta kohdasta ratkenneita ja avoinna olevia ongelmatilanteita.

Voit halutessasi ottaa yhteyttä palautelomakkeen kautta sivuston ylläpitäjiin, niin avustamme kirjallisten valitusten laadinnassa. Voimme myös ottaa suoraan yhteyttä kouluun/kuntaan joissain tilanteissa ilman, että asianosaisen tarvitsee edes olla mukana asiassa. Olemme esimerkiksi ilmoittaneet kunnille väärää tietoa jakavista "Tervetuloa kouluun" -oppaista sekä www-sivuilla olleista virheellisistä tiedoista.

Viranomaisten toimiessa väärin on tärkeää, että asiat korjataan. Mikäli virheelliseen toimintaan ei puututa, joutuvat myös tulevat oppilaat kokemaan samat ongelmatilanteet.

Ratkenneita ja avoinna olevia ongelmatilanteita

  1. Marraskuussa 2009 Raision Vapaa-ajattelijat ry otti yhteyttä Raision kaupungin koulutuslautakuntaan, koska kaupungin keväällä 2009 käyttämässä kouluunilmoittautumislomakkeessa oli heidän mukaan virheitä ja epätarkkuuksia (mm. uskontokuntiin kuulumattomia ei ohjattu suoraan elämänkatsomustiedon opetukseen). Raision Vapaa-ajattelijat ry:n laatima kirje "Raision kaupungin koulutuslautakunnalle 16.11.2009" sekä liiteet: "Raision kaupungin kouluunilmoittautumislomake" ja "Tampereen kaupungin kouluunilmoittautumislomake". Raision kaupunki lupasi heti tarkentaa lomakkeittensa sisältöä.
  2. Syksyllä 2009 on tehty kaksi kantelua peruskoulussa tapahtuneesta ruokarukoiluttamisesta. Kristiinankaupungissa on pidetty opettajan johdolla ruokarukous usealla eri luokka-asteella, asiasta on kanneltu Länsi-Suomen lääninhallitukseen. Lapin läänin Sinetän koulun ruokarukouskäytännöistä on kanneltu Lapin lääninhallitukseen.
  3. Ylöjärvellä sijaitsevan koulun rehtori oli kertonut vuonna 2008 koululaisen vanhemmalle, että "elämänkatsomustiedon opetusta ei järjestetä, koska koululla ei ole kolmea ET:n oppilasta".  Oppilas joutui opiskelemaan uskontoa kyseisen lukuvuoden. Seuraavana vuonna vanhempi kysyi uudestaan mahdollisuudesta saada omalle lapselleen ET:n opetusta. Edelleen koulu vastasi kieltävästi ja kehotti  vanhempaa "etsimään itse loput oppilaat ET:n ryhmää varten".  Vanhempi sai muuta kautta tietoonsa, että mitään "kolmen oppilaan koulukohtaista sääntöä ei ole olemassa" (riittää, kun kunnan alueella on kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta), ja kertoi tästä koulun rehtorille sekä sivistystoimenjohtajalle. Koulu lupautui tämän jälkeen antamaan  ET:n opetusta siten, että oppilaalle tuli kaksi hyppytuntia omalla koululla, ja että ET:n opetus tapahtuisi toisella koululla johon kunta kyllä kustantaisi kuljetuksen. Opetusjärjestelyt olivat vanhemman mielestä kohtuuttomat. Vanhemman uhattua tehdä asiasta kantelu lääninhallitukseen, suostui koulu lopulta muuttamaan lukujärjestyksiä ja ET:n opetus saatiin järjestettyä lapsen omalle koululle.
  4. Seinäjoen Nurmossa kunnan ja päivähoidon viranomaiset eivät ole halunneet luopua ruokarukoilusta, vaikka johdettu ruokarukous ei sisälly esiopetuksen uskontokasvatukseen.  Vapaa-ajattelijain liiton mukaan rukoiluttaminen syrjii uskontokuntiin kuulumattomia ja vähemmistöuskontoihin kuuluvia. Asiasta on tehty kantelu Länsi-Suomen lääninhallitukseen kesällä 2009.

  5. Yksityishenkilö on tehnyt kesällä 2009 kantelun Etelä-Suomen lääninhallitukselle Hyvinkään kaupungin keväällä 2009 käyttämistä kouluunilmoittautumislomakkeista. Kantelijan mukaan lomakkeet eivät noudata nykyistä perusopetuslakia eikä opetushallituksen vuoden 2006 muistion ohjeita. Kantelun perusteella Hyvinkään kaupunki ilmoitti tekevänsä muutoksen lomakkeeseen.
  6. Seinäjoen ja Rauman kaupungit eivät ole mahdollisesti noudattaneet perusopetuslakia uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden sijoittamisessa elämänkatsomustiedon opetukseen. Yksityishenkilö on tehnyt asiasta kantelun helmikuussa 2009 eduskunnan oikeusasiamiehelle.
  7. Eteläsuomalaisessa kaupungissa vuoden 2008 tervetuloa kouluun -oppaassa annettiin väärää tietoa ET:n opetukseen pääsemisestä. Oppaassa väitettiin, että uskontokuntiin kuulumattomien pitää anoa vapautusta uskonnon opetuksesta ja että uskontokuntiin kuulumattomille voidaan "tarvittaessa järjestää" ET:n opetusta. Asiasta tiedotettiin kaupungin sivistysjohtajalle, ja oppaan teksti luvattiin päivittää.
  8. Vuonna 2007 pirkanmaalaisessa koulussa oli ala-asteen toisen luokan oppilaalle tullut syksyllä sellainen lukujärjestys, jossa yhden koulupäivän pituus seitsemän tuntia sisältäen yhden hyppytunnin. Vanhempi mainitsi koulun rehtorille, että koulupäivän pituus rikkoo perusopetusasetuksen pykälää 5, missä yksiselitteisesti määritellään viiden tunnin yläraja toisen luokan oppilaan koulupäivän pituudelle. Rehtori laati uuden lukujärjestyksen välittömästi.
  9. Etelä-Suomalaisessa kunnassa kerrottiin vuonna 2005 ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden vanhemmille kouluun tutustumistilaisuudessa, että ET:n ryhmää ei perusteta. Perusteena oli se,  että koulussa ei ole kolmea ET:n opetusta anovaa oppilasta. Kunnan sivistystoimenjohtajalle ja koulun rehtorille, kerrottiin sähköpostilla nykyisestä lainsäädännöstä sekä asiaa selventävästä opetushallituksen muistiosta. Kouluun perustettiin Elämänkatsomustiedon opetusryhmä. Tämän jälkeen kunta ei ole enää tiettävästi antanut väärää tietoa elämänkatsomustiedon opetukseen pääsemisestä.
  10. Vuonna 2004 oli pirkanmaalaisessa päiväkodissa lapsi, joka olisi osallistunut elämänkatsomustietokasvatukseen uskontokasvatuksen sijasta. Elämänkatsomustietokasvatusta ei järjestetty kyseisessä päiväkodissa, koska ryhmään tulijoita ei ollut kuin yksi. Uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi lapselle järjestettiin muuta ohjelmaa. Tätä vaihtoehtoista ohjelmaa ei kuitenkaan suostuttu merkitsemään päiväkodin viikko-ohjelmaan. Vanhemmat keskustelivat muutamia kertoja asiasta päiväkodin hoitajien sekä johtajan kanssa. Lopulta pyynnöt tehosivat, ja uskontokasvatukselle vaihtoehtoinen ohjelma merkittiin selvästi näkyviin päiväkodin viikko-ohjelmaan.