Kestävä kehitys

Aikaisemmissa osioissa on käsitelty kestävän kehityksen perusteet. Tässä osiossa tarkastellaan eräitä kestävän kehityksen erityisalueita.

Lähde: Ulkoasiainministeriö
Kehitysyhteistyö
Riitta Saarinen
(Kehitysuutiset 4/06)

Sisällysluettelo

  1. Kestävä kehitys
    1. Maailman tila 2006 -raportti: Intian ja Kiinan valinnat ratkaisevat kehityksen suunnan
    2. Taloudellinen kasvu vaatii energiaa ja raaka-aineita
    3. Intialaisella ja kiinalaisella pienet ekologiset jalanjäljet
    4. Uudet ratkaisumallit ovat välttämättömiä
    5. Tehotiloilla taudit leviävät helpommin
    6. Eläimille syötetään liikaa antibiootteja
    7. Keskustelun aiheita
    8. Öjy loppuu
    9. Keskustelun aiheita
    10. Köyhyys
    11. Keskustelun aiheita
    12. Energiavisa
    13. Tehtäviä
    14. Kierrätys
    15. Keskustelun aiheita

Maailman tila 2006 -raportti: Intian ja Kiinan valinnat ratkaisevat kehityksen suunnan

Suomi elää yhä vähemmän syrjässä muun maailman kehityksestä. Tämän ymmärtää kun tarkastelee tuoretta Maailman tila 2006 -raporttia ja pohtii viimeaikaisia uutisia. Intian ja Kiinan nopealla taloudellisella kasvulla on kaikkialle ulottuvat (globaalit) vaikutukset aina ympäristön kuormittumisesta alkaen.



Tsunamiaalto

Ilmaston lämpenemisellä on selvä yhteys äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen. Mittavat luonnonkatastrofit, kuten Aasian tsunami, vaikuttavat pitkään laajalla alueella. Äärimmilleen tehostunut ruuan tuotanto vaatii veronsa, ja eläintauteihin, kuten lintuinfluenssaan, on varauduttava jo Suomessakin.

Tuoreimmassa Maailman tila - raportissaan sitä julkaiseva Worldwatch-instituutti keskittyy Intiaan ja Kiinaan, joiden raju taloudellinen nousu on instituutin mielestä yksi tämän hetken suurimmista epävarmuustekijöistä maailmassa. Tosin nousuun liittyy sen mielestä myös paljon mahdollisuuksia.

Raportin mukaan kestävän kehityksen saralla on edistytty viime vuosina merkittävästi.

Silti on tiedostettava, ettei ympäristön tilanne maailmassa ole kokonaisuudessaan parantunut. Pikemminkin se heikkenee yhä, joten tilanteen parantamiseksi vaaditaan paljon työtä. YK:n vuosituhattavoitteisiin, joista yksi on ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen, on vielä pitkä matka.

Intia ja Kiina ovat nopeasti kohoamassa suurvalloiksi ja kasvaessaan ne vaativat väistämättä enemmän myös niille kuuluvaa osaa maailman luonnonvaroista. Toteutuessaan tämä kehitys johtaisi maailman kulutuksen kasvamiseen ennen näkemättömästi.

Taloudellinen kasvu vaatii energiaa ja raaka-aineita

Intian ja Kiinan 2,5 miljardia asukasta haluavat enemmän energiaa, ruokaa ja raaka-aineita. Kasvaneen kysynnän vaikutukset näkyvät jo nyt ympäri maailmaa.



Raportin mukaan Yhdysvallat kuluttaa yhä kolme kertaa enemmän viljaa henkilöä kohti kuin Kiina ja viisi kertaa enemmän kuin Intia. Yhdysvalloissa hiilidioksidipäästöt henkilöä kohti ovat kuusinkertaiset Kiinaan ja 20-kertaiset Intiaan verrattuna.

Jos Kiinassa ja Intiassa kulutettaisiin yhtä paljon luonnonvaroja ja päästettäisiin saasteita saman verran henkilöä kohti kuin Yhdysvalloissa nyt, tarvittaisiin pelkästään Kiinan ja Intian talouksien ylläpitämiseen kaksi maapalloa.

On selvää, että Intian ja Kiinan valinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen koko maapallon kehitykseen. Näiden kahden maan lähivuosien valinnat johtavat joko suurempaan luonnontaloudelliseen (ekologiseen) ja poliittiseen epävakauteen tai kehitykseen, joka perustuu tehokkaille tekniikoille ja luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Myönteistä kehitystä osoittaa se, että esimerkiksi Kiinassa on tätä nykyä yli 2000 ympäristöjärjestöä, kun niitä 1990-luvun alussa oli tuskin lainkaan. Vuonna 2004 voimaan tulleet lait antavat kiinalaisille kansalaisjärjestöille vahvemman laillisen aseman, jonka turvin ne voivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Intialaisella ja kiinalaisella pienet ekologiset jalanjäljet

Intiassa ja Kiinassa asuu 40 prosenttia maailman väestöstä, mikä on yhtä paljon kuin 20 seuraavaksi suurimmassa maassa yhteensä. Keskiluokan osuus näissä maissa on kasvanut nopeammin kuin missään muualla maailmassa.



Sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä parin viime vuosikymmenen aikana. Kiinassa alle dollarilla päivässä elävän väestön määrä väheni vuosina 1980-2001 66 prosentista 17 prosenttiin ja Intiassa 50 prosentista 35 prosenttiin.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaurauden lisääntymisestä huolimatta noin 800 miljoonaa intialaista ja 600 miljoonaa kiinalaista elää kahdella dollarilla päivässä. Tuloerojen kasvaessa noin 140 miljoonaa kiinalaista ja 250 miljoonaa intialaista elää aliravittuna.

Toistaiseksi kiinalaisen ekologinen jalanjälki on keskimäärin 1,6 ja intialaisen 0,8 hehtaaria. Keskiarvoamerikkalaisen jalanjälki on sen sijaan 9,7 hehtaaria ja eurooppalaisen jalanjälki lähenee 5:ttä hehtaaria.

Yhdysvallat käyttää eri hyödykkeitä henkilöä kohti 10-20 kertaa enemmän kuin Intia ja Kiina mutta myös kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maat, jotka ovat miltei yhtä rikkaita kuin Yhdysvallat.

Uudet ratkaisumallit ovat välttämättömiä

Intian tiede ja ympäristökeskuksen johtaja Sunita Narain toteaa raportissa, että Intia ja Kiina haluavat toteuttaa läntistä kasvun mallia, mutta se malli on tuhoisa. Sellainen kasvu vaatii valtavasti luonnonvaroja - ja tuottaa valtavasti saasteita.

Yksi suurista kysymyksistä on vesi. Veden tarjonnan varmistamiseksi maat tarvitsevat kekseliäisyyttä ja omaperäisyyttä - ei vain rahaa ja tekniikkaa.

Intian on esimerkiksi kerättävä enemmän sadevettä ja käsiteltävä jätevettä. Tätä nykyä maan jätevedestä käsitellään vain noin kymmenen prosenttia. Monet joet ovat muuttuneet haiseviksi viemäreiksi. Intian kaupunkien vedenkulutuksen odotetaan kuitenkin kaksinkertaistuvan ja teollisuuden vesivaatimusten kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.

Kiinalla on vain kahdeksan prosenttia maailman makeasta vedestä, minkä pitäisi riittää 22 prosentille maailman väestöstä. Kuivuus ja voimakkaat saasteet pahentavat vesipulaa, koska niiden vuoksi osaa vedestä ei voida käyttää lainkaan.

Tehotiloilla taudit leviävät helpommin



Eräs raportin mielenkiintoisimmista artikkeleista tarkastelee eläintehotuotantoa, joka leviää eri puolille maapalloa ja hävittää pieniä tiloja ja alkuperäisiä eläinrotuja. Samalla lihantuotanto keskittyy muutamille suuryrityksille. Viimeaikaiset eläintaudit, kuten ihmiseenkin tarttuvat lintuinfluenssa ja hullun lehmän tauti, kertovat laajemmasta maatalouden muutoksesta.

Siipikarjan määrä maailmassa on nelinkertaistunut vuodesta 1961. Tehotuotanto on nopeimmin kasvava tapa tuottaa eläimiä. Sillä saadaan nyt 74 prosenttia maailman siipikarjatuotteista, puolet sianlihasta, 43 prosenttia naudanlihasta ja 68 prosenttia kananmunista.

Tehotiloilla on otolliset olot tautien leviämiselle eläimistä ihmisiin. Oletettavasti taudit syntyvät ja leviävät helpommin siksi, että eläimiä tuotetaan ahtaissa ja epäsiisteissä oloissa. Suurilla tiloilla eläimet ovat myös perinnöllisesti hyvin samankaltaisia.

Eläimille syötetään liikaa antibiootteja

Myös tehdasmainen ruuantuotanto voi levittää ruokaperäisiä tauteja. Eläimille syötetään myös runsaasti antibiootteja, minkä takia ruokaperäisten tulehdusten ja muiden tautien hoitaminen on entistä vaikeampaa.

Tuorein esimerkki siitä, kuinka eläintaudit voivat uhata ihmisiä, on lintuinfluenssa, jonka kanssa eläinten kasvattajat ovat taistelleet jo vuosia. Lintuinfluenssa voi levitä tilalta tilalle ja tapaa kokonaisia lintuparvia. Viime aikojen pahin epidemia puhkesi Aasiassa 2003 ja vaikuttaa yhä alueella asuvien ihmisten terveyteen sekä siipikarjan tuotantoon.

Tehotuotannon moninaisista ongelmista johtuen lihateollisuus etsiikin tällä hetkellä uusia malleja lihan tuotantoon.

Keskustelun aiheita

  • Miten Kiinan ja Intian kasvava energian saatavuus pitäisi mielestäsi turvata?
  • Miten Kiinan ja Intian asukkaille voitaisiin turvata puhdas juomavesi?
  • Miten tehomaatalouden ongelmista voitaisiin päästä eroon?
  • Miten aliravitsemus voitaisiin poistaa Kiinasta ja Intiasta?
  • Voiko pieni Suomi tehdä näissä asioissa mitään?
  • Mitä suuri Yhdysvallat voisi tehdä näissä asioissa?
  • Voidaanko luonnon tuhoutuminen tulevaisuudessa mielestäsi välttää?

Öjy loppuu

Lähde: Paul Roberts: Kun öljy loppuu. Uuden energiatalouden vaihto-ehdot, Edita 2006. 412 sivua, 35 euroa.



On pitkä kuuma kesä 2002. Kiinan poliisi huomaa olevansa keskellä ankaraa kotimaista öljysotaa. Maan kaksi suurinta öljy-yhtiötä Petro China ja Sinopec jakavat bensiinimarkkinoita: aseina pelottelu, rautaputkiväkivalta ja hintojen polkeminen. Tarkoitus on saada hallintaan parhaimmat paikat valtateiden varrelta ja kaupunkien liepeiltä.

Sota on kuin toisinto Amerikan 1800-luvun lopun öljykenttäsodista, kirjoittaa amerikkalainen taloustoimittaja Paul Roberts kirjassaan Kun öljy loppuu.

Samalla Kiinan tilanne kertoo paljon siitä, mitä öljyn vuoksi maailmalla tapahtuu. Energiamarkkinoista on tullut entistä vahvemmin osa maiden ulkopolitiikkaa. Omien etujensa vuoksi (lue öljyriippuvuuden vuoksi) USA on Irakissa.

Öjyn vuoksi Kiina on kehittänyt suhteita kaikkiin öljyntuottajiin: Lähi-itään, Venäjään, Venezuelaan.

Energiamaailman keskus siirtyy itään. Vain 14 vuoden kuluttua Kiina kuluttaa kymmenyksen maailman kaikesta öljystä, polttaa kaksi viidesosaa maailman poltetusta kivihiilestä sekä aiheuttaa lähes viidesosan kaikista energiaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä.

Samalla öljy vähenee - sen jokainen länsimaassa asuva kuluttaja tuntee jo kukkarossaan. Öjytynnyrin hinta heiluu 70-80 dollarissa eikä mahdottomana pidetä 100 dollarin ylitystä.

Halvan öljyn kausi on ohi, ajattelee Roberts ja hänen laillaan ajattelevat myös markkinat. USA:n presidentin George W Bushin hallinto ja varapresidentti Dick Cheney etunenässä ovat yrittäneet muuttaa mustaa valkoiseksi ja saada öljyn hinnan putoamaan 15-20 dollariin tynnyriltä - turhaan.

Maailma on liian riippuvainen öljystä. Kysyntä on nyt noin 80 miljoonaa tynnyriä päivässä. Vuonna 2035 sen arvioidaan olevan 140 miljoonaa tynnyriä. Eikä yhtään todella suurta öljylöytöä ole tehty vuosiin.

Mutta onko muutosta tulossa? Liian hitaasti.

Roberts kirjoittaa, että nykyiseen öljytalouteen lähteineen, putkineen, tankkereineen, jalostamoineen, voimaloineen ja siirtojohtoineen on sitoutunut jo kymmenentuhannen miljardin dollarin pääoma.

Summa on niin mieletön, ettei kenelläkään ole mahdollisuutta kirjata sitä tappiokseen. Siksi muutos on hidasta: energiayhtiöt yrittävät minimoida tappionsa ja poliitikot omansa. Äänestäjät eivät halua oikeasti kuulla, mitä on edessä.

Mitä siis ihmiskunnalla on edessä? Robertsin mielestä kivulias muutos, koska liian harva haluaa tehdä etukäteen yhtään mitään.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tehdään sitten, kun sekä öljy että ydinvoimaloissa käytettävä uraani loppuvat?
  • Kuka maksaa öljyteollisuuden ja ydinvoimateollisuuden sijoitusten kuoletukset sitten, kun öljy ja uraani loppuvat?
  • Kuinka monta nollaa on luvussa kymmenen tuhatta miljardia?
  • Mitä seurauksia on uusiutumattomien luonnonvarojen (öljy, kivihiili, uraani) käytöstä pitkällä tähtäyksellä?
  • Miten Suomi voisi vähentää öljyn käyttöä?
  • Suomi käyttää EU:n jäsenmaista eniten henkeä kohti sähköä? Mistä tämä johtuu? Vihje: Mitkä teollisuudenalat käyttävät paljon sähkö?
  • Miten Suomi voisi vähentää a) energian kulutusta b) öljyn käyttöä?

Köyhyys

Tutkimus: 40 prosenttia venäläisistä köyhiä

21.6.2006 (STT)

Lähes 60 miljoonaa venäläistä eli noin 40 prosenttia maan väestöstä elää toimeentulominimin alapuolella, selviää YK:n kehitysohjelman (UNDP) tekemästä tutkimuksesta. Toimeentulominimiksi määritellään Venäjällä noin 3,4 euroa päivässä.

Venäjän tilastokeskuksen vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 18 prosenttia venäläisistä eläisi köyhyysrajan alapuolella.

Kansalaiskamarin yhteiskunnallisista asioista vastaavan komitean puheenjohtaja Aleksandra Otshirova myöntää, että ainakin 15 prosenttia venäläisistä elää toimeentulominimin alapuolella. Hänen mukaansa joka seitsemäs venäläinen ei pysty täyttämään perustarpeitaan, kuten hankkimaan ravintoa tai vaatteita.

Köyhyys Venäjällä on hyvin erikoista, sillä se ei kosketa vain tiettyjä osia työkykyisestä väestöstä, vaan mikä tärkeintä, myös työssäkäyviä, Otshirova sanoi.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa selvää, kuinka suuri osa suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
  • Ottakaa selvää, kuinka suuri osa koko maailman väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
  • Ottakaa selvää, kuinka suuri osa Intian ja Kiinan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
  • Ottakaa selvää, kuinka suuri osa Ruotsin väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
  • Mistä johtuu, että näin suuri osa ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella?
  • Miten Suomesta voitaisiin poistaa köyhyys?
  • Miten Kiinasta ja Intiasta voitaisiin poistaa köyhyys?
  • Miten Venäjältä ja Yhdysvalloista voitaissiin poistaa köyhyys?

Energiavisa

Hauska energiavisa löytyy osoitteesta

http://www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa/

Tehtäviä

  1. Jos sinulla on Internet - yhteys käytössäsi (kotona tai koulussa), laadi itsellesi energiansäästösuunnitelma.
  2. Esittele energiansäästösuunnitelma koulussa ryhmällesi.
  3. Yhdistelkää energiansäästöohjelmanne ja laatikaa kouluanne varten energiansäästöjuliste.

Kierrätys

Osoitteessa

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/
ymparistokemia/kierratys.html

on artikkeleita kierrätyksestä. Tutustukaa niihin ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Opettaja voit tarvittaessa monistaa osia elellä mainitusta aineistosta.

Keskustelun aiheita

  • Järjestäkää kilpailu ympäristömerkkien tuntemisesta.
  • Mikä on tuotteen elinkaari?
  • Mitä ongelmajätteitä on kotonasi?
  • Mitä ongelmajätteille pitää tehdä?
  • Miten jätteitä käsitellään kotipaikkakunnallasi?
  • Miten jätteiden hyötykäyttöä voitaisiin mielestäsi tehostaa?
  • Miten voit itse vähentää jätteiden syntymistä?