Luonnollinen ja yliluonnollinen

Tämän aihealueem peruskäsitteet on määritelty jo osiossa et6. Tässä osiossa käsitellään tärkeitä yksityiskohtia.

Sisällysluettelo
  1. Luonnollinen ja yliluonnollinen
    1. Todellisuuskäsitys ja todellisuus
    2. Elämänkäsitys
    3. Vanhat käsitteet maailmankuva ja maailmankatsomus
    4. Pyhä
    5. Tabu
    6. Keskustelun aiheita
    7. Saastaisuus: Saastaiset eläimet
    8. Saastaiset ihmiset
    9. Keskustelun aiheita
    10. Rituaalit eli riitit
    11. Keskustelun aiheita
    12. Myytti ja mytologia
    13. Keskustelun aiheita
    14. Luonnollinen ja yliluonnollinen
    15. Keskustelun aiheita

Todellisuuskäsitys ja todellisuus

Tämän oppiaineen nimi on elämänkatsomustieto. Se on suomennos Norjassa aikoinaan olemassa olleesta oppiaineen nimestä ”livsynsorientering” Tässä oppikirjasarjassa pyritään kuitenkin välttämään enemmän tai vähemmän epäselvää käsitettä ”katsomus”. Sana ”katsomus” viittaa lisäksi liikaa näköaistiin.

Tässä oppikirjasarjassa puhutaan mieluiten todellisuuskäsityksestä eli inhimillisestä käsityksestä siitä, mikä ja millainen on todellisuus.

Todellisuuskäsitys korvaa itse asiassa kolme sekaannusta aiheuttavaa sanaa: maailmankatsomus (viittaa Maa – planeettaan ja näköaistiin), elämänkatsomus (viittaa näköaistiin ja on merkitykseltään enemmän tai vähemmän sekava) sekä maailmankuva (viittaa Maa – planeettaan ja näköaistiin).

Koska ei voida estää esimerkiksi Ylioppilastutkintolautakuntaa käyttämästä sekavaa kieltä, seuraavassa on lyhyesti selostettu näiden käsitteiden likimääräisiä merkityksiä.

Elämänkäsitys

Koska todellisuuskäsitys käsittää koko todellisuuden, elämä vain osan todellisuutta ja elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä. Koska emme voi kieltää opetushallitusta käyttämästä sanaa ”elämänkatsomustieto”, varoitamme siitä, että opetushallituksen elämänkatsomustieto tarkoittaa todellisuuskäsitystä emmekä oikeastaan tiedä, mitä opetushallituksen maailmankuva tarkoittaa, mutta liekö sillä suurta väliä.

Vanhat käsitteet maailmankuva ja maailmankatsomus

Yksityisen ihmisen todellisuuskäsitykseen kuuluu tietysti sekä tosia että epätosia käsityksiä. Myös käsitykset käsitteistä saattavat vaihdella. Puhuttaessa yksilön tavasta käsittää luonnontutkimuksen todellisuuskäsitys puhutaan usein maailmankuvasta.

Kun puhutaan yksilön tavasta käsittää kaikkien todellisuustutkimusalojen (tieteiden) (yhteiskuntatutkimus, siveystutkimus jne.) todellisuuskäsitys, puhutaan usein maailmankatsomuksesta. Erityisesti elämänkatsomukseen katsotaan joskus kuuluvan myös yksilön omien mielipiteiden ja mieltymysten.

Pyhä



Pyhätunturi

Lähde: Professori Veikko Anttosen artikkeli Internetissä

Naisen sukuelin on Satu Apon mukaan ollut perinteisessä suomalaisessa kansankulttuurissa erityisen voimaladattu merkityksenannon vertauskuvallinen lähde. Tästä todistavat erilaiset suullisen perinteen lajit kuten loitsut, juoru- ja pilkkalaulut, arvoitukset sekä kirosanat. Naisen emätin on paitsi naisen ”väen”, myös yhteisöllisen arvonmuodostuksen pyhä paikka. Apon mukaan miehet ovat kumartaneet naisen elintä kuin pyhää kuvaa ja kunnioittaneet sitä kuten muitakin ”voimapaikkoja” ja – olioita.

Naisen sukuelimen liittymistä kansanomaisen pyhä-sanan (erotukseksi sen kristillisistä merkityksistä ja käyttöyhteyksistä) kattamaan merkityksen kenttään osoittaa jo se tosiasia, että suomen kielessä ”häpy” saadaan sanasta ”pyhä” vaihtamalla tavut. Kun jollakin ei ole häpyä, hän ei pidä mitään pyhänä. Niiden yhteenkuuluvuudesta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että suomen kielessä sana ”häpy” olisi muodostettu sanasta ”pyhä”. Kummallekin on osoitettu germaaninen sana, josta ne on omaksuttu suomeen.

Pyhän ja hävyn vastakkaisuus - ja samalla yhtenevyys - lienee pohjimmiltaan perua kokemuksesta, että syntymä ja kuolema, sydän ja sukuelimet luovat elämäksi kutsutulle kokonaisuudelle ruumiintoiminnoista riippuvat ajalliset ja yhtesölliset rajat (vrt. avioliitto ja perhe elämän ja sen lisääntymisen kontekstina).

Kun kristillisessä uskonnossa pyhästä muotoutui ominaisuus sellaisille erilleen asetetuille paikoille kuten kirkoille ja hautausmaille sekä ajoille kuten sunnuntaille, kutoutui hävyn ympärille monenkirjava kansanomainen ja kirkollinen siveyssäännöstö. Pyhitetyt tilat ja ajat muutetaan sukupuolettomiksi, koska ne ovat ”jumalan tiloja ja aikoja” eli arkisista merkitysrakenteista ”tyhjennettyjä”.

Uskonnoissa pyhiksi julistetaan ihmisiä, paikkoja, kirjoja jne. Pyhimykset ovat kristillisen katolisen kirkon pyhiksi julistamia tavallisesti edesmenneitä ihmisiä, joiden väitettään tehneen ihmeitä.

Tabu

Tabu on sivistyssana, jota sinun ei tarvitse käyttää. Sinun on kuitenkin syytä ymmärtää sen merkitys, jotta ymmärrät sivistyssanaintoilijoiden puhetta.

Tabu tarkoittaa a) yliluonnolliseen perustuvaa kieltoa, asiaa joka on kielletty, kaikesta tavallisesta käytöstä erotettua asiaa b) tämän kiellon tarkoittamaa tekoa ja c) esinettä tai asiaa, jota kielto koskee.

Alun perin tabu tarkoittaa erästä Polynesiassa tutkittua kansanperinnettä, jonka mukaan tietyt esineet ja asiat ovat niin vaarallisia, ettei niihin kosketa eikä niistä puhuta.

Nykyaikana tabulla tarkoitetaan usein erityisesti jotain sukupuoliasioihin kuuluvaa sanaa, jota ei häveliäisyyssyistä mainita. Yksinvaltaisissa maissa tabuja ovat poliittisen järjestelmän kieltämät sanat ja puheenaiheet. Tämänkaltaisia sanoja ja puheenaiheita on myös Suomessa, jossa tabuja ovat monet poliittisesti leimaavat sanat ja ilmaukset.

Usein tabuaiheista voidaan puhua huumorin ja pilanteon varjolla. Koko ns. ”alapään huumori” perustunee tähän. Näissä oppikirjoissa pyritään käyttämään pelkästään muita huumorin lajeja.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa selvää, mitä asiat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa tabuja.
  • Ovatko yhteiskuntamme tabut haitaksi vai hyödyksi?
  • Ottakaa selvää, mitä tabuja on muualla maailmassa.

Saastaisuus: Saastaiset eläimet



Espoon kaupunki poisti sian näköiset betoniporsaat, koska sika on muslimien ja juutalaisten mukaan saastainen eläin. Muslimit ovat perineet tämän käsityksen juutalaisilta. Juutalaiset ja muslimit eivät syö sianlihaa.

Tosiasiassa sika on hyvin älykäs, seurallinen ja siisti eläin. Viime aikoina suomalaiset kaupunkilaiset ovat alkaneet pitää vietnamilaisia riippuvatsasikoja kotieläiminä. Syynä on ollut se, että jotkut ovat allergisia muille kotieläimille. Sika on sisäsiisti ja voi aivan hyvin nukkua yöt isäntänsä vieressä. Kotisian omistajalle on aivan luontevaa herätä sian vierestä.

Myös ihmisen paras ystävä koira on juutalaisille ja muslimeille saastainen eläin. Tämän kirjoittajan kanssa samassa taloyhtiössä asuvat muslimit kiertävät kaukaa koiramme. Onneksi koiria on niin paljon, etteivät muslimit voi estää koirien pitoa. Lienee tarpeetonta sanoa, että koira on hyvin älykäs ja joitain poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin ystävällinen ja hyvin siisti kotieläin.

Monien suomalaisten mielestä rotta on saastainen eläin. On totta, että rotta osallistuu maailman viljavarastojen kuluttamiseen. Rotta on kuitenkin hyvin seurallinen, älykäs ja siisti eläin. Kotieläimenä sillä on paha taipumus purra sähköjohtoja.

Kaupungit käyvät sotia rottia vastaan, koska usein likaviemäreissä asuvat rotat voivat levittää sairauksia. Rotta on kuitenkin niin monipuolisesti älykäs ja kaikkiruokainen eläin, että sitä tuskin pystytään hävittämään sukupuuttoon.

Saastaiset ihmiset

Juutalaisissa, kristillisissä ja islamilaisissa valtarakenteissa esimerkiksi naista, jolla on kuukautiset, on pidetty saastaisena.

Keskustelun aiheita

  • Millaisia koiria tunnet?
  • Haastatelkaa henkilöä, jolla on minisika kotieläimenä.
  • Haastatelkaa henkilöä, jolla on kesyrotta kotieläimenä.
  • Mitä mieltä olet kesyrottien käytöstä koe-eläiminä?
  • Miten eläinten käyttöä kokeissa voitaisiin vähentää?
  • Mihin käsitys, että kuukautiset olisivat saastainen asia, saattaa perustua?
  • Mitä eläimiä suomalaiset eivät tavallisesti syö? Mihin tämä perustuu?

Rituaalit eli riitit

Lähde: http://www.avoin.helsinki.fi/Kurssit

/sosAntr/materiaali/luku7.html

Rituaalilla, kuten kaikilla keskeisillä käsitteillä, on useita määritelmiä. Arkikielessä määritelmä on hyvin väljä, ja se myös kattaa yksilölliset rutiinit ja monenlaisia sopimuksia. Usein rituaalit erotetaan ”todellisesta” toiminnasta, ja niitä luonnehditaan keinotekoisiksi ja epäaidoiksi, muodollisuuksiksi tai esityksiksi – ”pelkäksi rituaaliksi”,

Neljä tunnuspiirrettä:

  • Rituaali on toistuva sosiaalinen käytänne. Se koostuu toisiaan seuraavista vertauskuvallisista toimista. Nämä voivat saada esimerkiksi tanssin, laulun, puheen tai eleiden muodon tai koostua tiettyjen esineiden käsittelemisestä.
  • Rituaali erotetaan arkielämän yhteisöllisistä rutiineista.
  • Rituaalit noudattavat kaikissa yhteisöissä erityisiä kaavoja, joiden takia tietyt toimet ovat tunnistettavissa rituaalisiksi.
  • Rituaalinen toiminta on läheisessä yhteydessä tiettyihin ajatuksiin jotka on usein esitetty taruissa. Nämä ajatukset saattavat koskea esimerkiksi pahuutta tai ihmisten ja henkien välistä suhdetta. Eri rituaalien erilaiset päämäärät ohjaavat sitä, mitkä ajatukset ovat keskeisiä ja miten ne vertauskuvallisesti esitetään.

Rituaaleilla on tietty, toistuva muotonsa, joka erottuu muusta yhteisöelämästä. Sitä jäsentävät erilaisia rituaaleja koskevat säännöt. Tämä peräkkäisten toimintojen sarja muodostaa kokonaisuuden, joka on tunnistettavissa rituaaliksi. Rituaalin muoto jäsentää toimintaa ja hahmottamista, mutta lisäksi sen näytellyllä rakenteella on ajatustunteen (emootion) tehoa.

Määritelmään voisi lisätä kaksi seikkaa.

  • Ensimmäinen näistä on se, että rituaalit saavat jotain tapahtumaan, niillä on muuntavaa voimaa
  • ja toisena keskeisenä piirteenä voidaan nostaa esiin rituaalien julkisuus ja yhteisöllisyys.

Rituaalit saattavat vahvistaa olemassa olevaa järjestystä. Tämä ilmenee esimerkiksi tarujen tai tekstien lainaamisessa, mutta myös toiminnallisessa järjestyksessä. Rituaaleissa ihmisillä on esimerkiksi tietyt, määrätyt paikkansa, mikä heijastaa yhteisön ja arvojärjestystä.

Keskustelun aiheita

  • Tutustukaa suomalaisiin rituaaleihin sivuston http://www.pro-seremoniat.fi/ avulla.
  • Suunnitelkaa ja näytelkää valintanne mukaan jokin sivustossa esiintynyt rituaali.
  • Ottakaa selvää, mitä rituaaleja esiintyy Kalevalassa.

Myytti ja mytologia



Myytti on tarina tai uskomus, joka selittää jumalia, yliluonnollisia olentoja, maailman syntyä, ts. asioita joista ei ole ensikäden tietoa tai joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa.

Myytti voi olla totta tai sepitettä, mutta siihen uskotaan tai ainakin on joskus uskottu. Myytti voidaan suomentaa taruksi. Erityismerkityksessä myytti on kuitenkin nimenomaan elämän peruskysymyksiä käsittelevä kertomus, jonka avulla ihmisten on väitetty ymmärtävän itseään ja perustelevan elämäntapojaan. Satu eroaa myyttisestä kertomuksesta juuri siinä, että satuun ei uskota.

Mytologia tarkoittaa jonkin kansan tai heimon eli etnisen ryhmän yhteistä tarustoa ja uskomuksia. Mytologia käsitetään usein perinteiseksi. Nykyajan kaupunkitaruja ja uusia uskomuksia ja myyttejä ei helposti pidetä mytologiana.

Ihmistieteessä (antropologiassa) myytti tarkoittaa yliluonnollista käsittelevää uskomusta vastakohtana johdonmukaiselle ja tutkimukseen perustuvalle ajattelulle.

Myytit ovat vastanneet niihin kysymyksiin, joihin muinainen ihminen ei ole silloisen tietämyksensä avulla löytänyt todenmukaista vastausta. Uskonnot ovat käyttäneet myyttejä hyväkseen esimerkiksi selittämällä elämän jatkuvan tuonpuoleisessa.

Hankalasti lähestyttäviin alueisiin ovat kuuluneet myös siveys ja oikeudenmukaisuus. Muinainen johtajisto on usein antanut ihmisille toimintamalleja myyttien avulla. Uskontojen kertomukset ovat myyttejä.

Jotkin myytit ovat voineet saada alkunsa tositarinoina, mutta alkuperäiset kertomukset ovat vähitellen muuttuneet, eivätkä ne enää ole totta. Ihmiset voivat muuttaa kertomuksia vahingossa tai tehdäkseen niistä mielenkiintoisempia.

Ennen kirjoitustaidon keksimistä myytit siirtyivät sukupolvelta toiselle perimätietona. Kirjoitustaidon myötä eräistä myyteistä, kuten kirjoitetuista uskontojen käskyistä, tuli voimakkaampia.

Keskustelun aiheita

  • Ottakaa selvää, millaisia myyttejä oli muinaissuomalaisilla.
  • Ottakaa selvää, millaisia myyttejä oli muinaiskandinaaveilla.
  • Ottakaa selvää, millaisia myyttejä oli muinaisbalttilaisilla.
  • Ottakaa selvää, millaisia myyttejä oli muinaisvenäläisillä.
  • Sepittäkää uusi myytti (sen pitää olla uskottavan tuntuinen).

Luonnollinen ja yliluonnollinen



Yliluonnollinen asia on asia, jota pidetään luonnollisia asioita mahtavampana tarkemmin määrittelemättömällä tavalla.

Supernaturalismi eli supranaturalismi tarkoittaa uskoa yliluonnolliseen, yliluonnollista todellisuuskäsitystä. Yliluonnollisen todellisuuskäsityksen vastakohta on naturalismi, luontoon perustuva todellisuuskäsitys.

Sanalla luonto on monta merkitystä. Se voi tarkoittaa ainakin

  • biologista eli elollista luontoa,
  • kaikkea sitä, mikä ei ole ihmisen toiminnan aiheuttamaa, tai
  • koko todellisuutta.

Luonnollisella taas tarkoitetaan jotain sellaista, mikä esiintyy tai tapahtuu luonnossa, eli toisin sanoen luonnon osaa. Puhuttaessa yliluonnollisesta käytetään viimeistä luonnon määritelmää. Muutenhan joko aurinko tai ihmiset olisivat yliluonnollisia tai vähintään luonnottomia.

Yliluonnollinen on jotain, joka on luonnollisen eli kaikkeuden tai todellisuuden ylä- ja ulkopuolella. Kaikkeuden yläpuolella olemisella tarkoitetaan, että yliluonnolliset asiat ovat kaikkeutta mahtavampia. Käytännössä tämä tarkoittaa niiden voivan rikkoa luonnonlakeja enemmän tai vähemmän mielensä, jollainen yliluonnollisiksi väitetyillä asioilla tapaa olla, mukaan.

Emme ole toistaiseksi kyenneet esittämään kaikkeudelle selkeitä rajoja, joten emme voi sanoa jonkin olevan tai tulevan sen ulkopuolelta, emmekä tiedä olisiko tällaisia rajoja mahdollista vetää. Luonnonlait ovat karkeistuksia, ihmisten havaintoja luonnon lainalaisuuksista.

Luonto ei noudata lakeja, vaan yksinkertaisesti toimii jollain tavalla. Olennot tai asiat, jotka saisivat luonnon toimimaan poikkeavasti, osoittaisivat vain, ettemme ymmärrä luonnon toimintaa täysin. Tiedämme ymmärryksemme rajallisuuden.

Asiat, joiden havaitaan rikkovan tunnettuja luonnonlakeja, toimivat meidän kannaltamme tuntemattomalla tavalla kunnes niiden toimintaperiaate selviää. Se, ettei jonkin toimintaa tunneta tai ymmärretä, ei kuitenkaan tee siitä yliluonnollista — jotain, joka on luonnon ja todellisuuden yläpuolella. Todellisuudella ei ole rajoja, joiden ylä- tai alapuolella voisi olla.

Yliluonnollisen olemassa oloa ei voida todistaa, koska käsitettä yliluonnollinen ei ole määritelty selkeästi. Vaikka kaikkeuden voisi rajata muusta todellisuudesta samoin kuin maapallon voi mielessään erottaa muusta kaikkeudesta tai edes niin kuin Suomelle voi piirtää rajat kartalla, ei olisi selvää mistä yliluonnollisista asioista puhuvat ihmiset puhuvat.

Keskustelun aiheita

  • Tutustukaa sivustoon http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/
  • Ottakaa selvää, mihin yliluonnollisiin käsityksiin (esimerkiksi tähdistä ennustamiseen) suomalaiset useimmin uskovat.
  • Ottakaa selvää, kuinka suuren summan Skepsis on luvannut sille, joka pystyy esittämään jotain yliluonnollista.
  • Ottakaa selvää, kuinka suuren summan taikuri James Randi on luvannut sille, joka pystyy esittämään jotain yliluonnollista.
  • Ottakaa selvää, kuka on Sai Baba ja mitä hän tekee.
  • Mistä johtuu, että monet ihmiset uskovat yliluonnolliseen?
  • Keksikää joku taru, jonka voisitte uskottavasti kertoa yliluonnolliseen uskovalle kaverille.