Media ja nykykulttuuri

Sisällysluettelo
  1. Media ja nykykulttuuri
    1. Media -sanan arvoitus
    2. Arvaus
    3. Joukkotiedotusväline
    4. Joukkotiedotusvälineitä
    5. Joukkotiedotusvälineiden vaikutus
    6. Joukkotiedotusvälineet Suomessa
    7. Keskustelun aiheita
    8. Viestintävallanpitäjät
    9. Keskustelun aiheita
    10. Viestintäkulttuuri
    11. Keskustelun aiheita
    12. Tilanne Yhdysvalloissa
    13. Tilanne Suomessa
    14. Nykyinen viestintäkulttuuri
    15. Keskustelun aiheita
    16. Jäljitelmäkulttuuri
    17. Keskustelun aiheita
    18. Kultuurin murros
    19. Viestintävälineistyminen
    20. Keskustelun aiheita
    21. Keinotekoistuminen
    22. Keskustelun aiheita
    23. Rajojen hämärtyminen
    24. Keskustelun aiheita
    25.  Seurauksia kulttuurin murroksesta
    26. Keskustelun aiheita
    27. Koulun ja viestintävälineiden eroja
    28. Viestintäkulttuurin vetovoima
    29. Keskustelun aiheita
    30. Viestintäkulttuurin piirteitä
    31. Keskustelun aiheita

Media ja nykykulttuuri

Media -sanan arvoitus

Englannin kielen sanalla "medium" on mm. seuraavat merkitykset:
  • keskikokoinen
  • väliaine
  • välittäjä
  • keino
  • väline
  • media
  • tiedotusväline
  • viestin
  • keskikoko
  • viljelyaine
  • meedio
  • liuotin
  • keskikokoinen
  • keskiraskas
  • puolikypsä
  • mediumi
  • keskisuuri
  • keskiaine
  • kohtalainen
  • keskinkertainen
  • tiedotusvälineet
  • keskilaatu
  • keskilaatuinen
  • keskikokoinen
Jos "mass media" käännetään englannista suomeksi saadaan:
  • joukkotiedotusvälineet
  • massamedia

Arvaus

Arvataan, että medialla on tarkoitettu "mass mediaa" eli joukkotiedotusvälineitä.

Joukkotiedotusväline



Joukkotiedotusväline  tarkoittaa viestintäkanavaa tai laitetta, jolla voidaan viestiä suurille joukoille toistuvasti.

Sanalla tarkoitetaan teknisten laitteiden ja järjestelmien lisäksi myös järjestöjä, jotka harjoittavat joukkoviestintää. Jo ennen sähköistä viestintää on merkittävää viestintävälineiden  osaa, painettua sanaa pääasiassa päivälehdistöä tarkoittaen kutsuttu myös neljänneksi valtiomahdiksi.



Vanhinta joukkotiedotusvälinettä ei juorua käsitellään tässä aineistossa muualla.

Joukkotiedotusvälineitä

  • Lehdistö: päivälehdet ja aikakauslehdet
  • Elokuvat: elokuvateattereissa, videoina, DVD- ja Blue Raylevyinä, digitaalisessa muodossa
  • Radio
  • TV: satelliitti-TV, kaapeli-TV ja maanpäällinen TV
  • WWW eli Internet

Joukkotiedotusvälineiden vaikutus



Joukkotiedotusvälineitä on käytetty propagandan ja tiedon jakamiseen. Laajettuaan joukkotiedotusvälineet ovat ryhtyneet viihdyttämään vastaanottajiaan, jolloin on syntynyt ajatus joukkotiedotusvälineiden tiedotusluonteesta.

Alvin Toffler jakaa kirjassaan Third wave tiedotuksen talonpoikaiseen, teolliseen ja jälkiteolliseen. Eurooppalais-yhdysvaltalaisesta näkökulmasta ensimmäinen kattava joukkotiedotus olivat kristillisen kirkon saarnastuolista luetut kuulutukset, jossa kirkko pystyi säätelemään tiedotuskanavan käyttöä.

Toisessa vaiheessa tuli kirjapainotaito sekä 1700-luvulla sanomalehdet, mikä jatkui radiolla ja televisiolla. Kolmannessa aallossa joukkotiedottaminen laajentui omaehtoisiksi kustanteiksi ja verkottui.

Tiedotusvälineitä voidaan käyttää mm.  kaupallisiin ja poliittisiin tarkoituksiin mielipidemuokkaajina ja propagandan jakeluun. Toisaaltaan tiedotusvälineet voivat periaatteessa olla vallanpitäjien valvojia tuomalla esiin epäkohtia.

Joukkotiedotusvälineillä on valtarakenteellisia vaikutuksia. Kaikkialle yhtenäisenä levitettävä kaupallinen tiedotus ja viihteen ajateltu joskus olevan valtarakenteiden  monimuotoisuutta uhkaava.

Joukkotiedotusvälineet Suomessa



Suomessa ala on monopolisoitunut ja huomattava osa merkittävistä viestintävälineistä kuuluu Sanomalle tai Alma Medialle, mitkä muodostavat viestintäalan yhtymiä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa voimakkaasti mielipiteen muodostukseen.

Toinen merkittävä vaikuttaja on Yleisradio.

Kolmannelle sijalle jäävät maakuntalehdet.

Maakuntalehtien kansainvälisten uutisten uutisvalikoimaan vaikuttaa merkittävästi STT, jonka suurin lehtiomistaja on Sanoma, joka kustantaa mm. Helsingin Sanomat -päivälehteä.

Kansainvälisten uutisten osalta lehdistön Reutersilta tuleva uutisvirta on STT:n toimittamaa.

Kaupallisesti vähälevikkisiä aatteellisia lehtiä tuetaan  lehdistötuella (mm. eduskuntapuolueiden pää-äänenkannattajajien kustantamista).

Joukkotiedotusvälineiden ja valtiovallan välistä vuorovaikutteista suhdetta kuvaa se, että monet kansanedustajat ja ministerit sekä eurokansanedustajat ovat ammatiltaan toimittajia.



Toimittajia ovat olleet mm. entinen pääministeri Matti Vanhanen, kansanedustaja ja radiotoimittaja Pertti Salovaara, kansanedustaja ja televisiotoimittaja Saara Karhu, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari, kansanedustaja ja televisiotoimittaja Antero Kekkonen, kansanedustaja Jaakko Laakso, eurokansanedustaja Esko Seppänen ja eurokansanedustaja Paavo Väyrynen.

Kaiken kaikkiaan noin 15% kansanedustajista on toiminut jollain tavalla toimittajina.



Merkittäviä suomalaisia poliittisia toimittajia ovat puoluelehtien päätoimittajat, Yleisradion poliittiset toimittajat sekä poliittisia asioita käsittelevät ajankohtaisohjelmien toimittajat, suurimpien päivälehtien pääkirjoittajat sekä vakiokirjoittajat. Poliittisia toimittajia toimii myös ministereiden erityisavustajina eli poliittisina sihteereinä.

Keskustelun aiheita

  • Mistä voi saada tietoa sellaisista asioista, joista joukkotiedotusvälineet eivät puhu mitään?
  • Mitä mieltä olet siitä, että politiikasta on tullut joillekin ihmisille ammatti?
  • Mistä voit saada totdenmukaista tietoa vaaleissa ehdokkaina olevista ihmisistä?

Viestintävallanpitäjät

Tunnetuimpia toimijoita alalla
  •  Alma Media
  •  Sanoma
  •  Yleisradio
  •  Talentum
  •  Janton
Suurimmat ryhmät suuruusjärjestyksessä
  1.   Sanomalehdet 49,8%
  2.   Televisio 19,1%
  3.   Aikakauslehdet 17%
  4.   Kaupunki- ja noutopistelehdet 5,3%
  5.   Radio 4,2%
  6.   Ulkomainonta 3,2%
  7.   Verkkomedia 1,4%
  8.   Elokuvat 0,2%
Vietetty aika
  1.   Televisio 38,3%
  2.   Radio 32,9%
  3.   Sanomalehdet 8,5%
  4.   Aikakauslehdet 4,4%
  5.   Kirjat 5,3%

Suomalaiset viettävät päivittäin eri teidotusvälineiden parissa 9 tuntia 22 minuuttia.

Suomessa käytettiin vuonna 2002 ei-suoraan mainontaan 1 053 miljoonaa euroa.

Suomen suurimmat merkkimainostajat (2002)
  • Sonera
  • Elisa
  • Hartwall
  • Nokia Oyj — Matkapuhelimet
  • Volvo — Auto

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla tavallinen ihminen voi vaikuttaa siihen, mitä yllä luetellut vallanpitäjät tekevät?
  • Onko mainonta mielestäsi totuudenmukaista? JOs ei ole, mitä asialle voisi tehdä?
  • Voisitko elää vuoden ilman televisiota?

Viestintäkulttuuri



Big Brother

Viestintäkulttuuri on se ympäristö, johon uudet sukupolvet syntyvät ja jossa ne kasvavat, se on myös se ympäristö, jossa työelämä toimii ja koulu yrittää täyttää sille annettua tehtävää.

Viestintäkulttuuriksi voimme kutsua koko aikamme kulttuuria, sillä kaikki on sidoksissa viestintään.

Viestintäkulttuurissa etäisyys tuottajan ja käyttäjän väliltä on pitkälti hävinnyt. Periaatteessa jokaisella. jolla on riittävä halu päästä julkisuuteen on myös mahdollisuus päästä televisioon (esim. Heikoin lenkki, Idols, Popstars, Haluatko filmitähdeksi, Big Brother, Selviytyjät, Robinson). Internetiin pääsy on vielä huomattavasti helpompaa.

Monet aiemmin fyysisen maailman toiminnot ovat siirtyneet verkkoon. Seuraavassa arvio verkon keskeisimmistä käyttötarkoituksista.
  • verkossa kulutetaan (www.cdon.com, www.amazon.com, www.verkkokauppa.com,) ja haetaan tietoa kuluttamisen tueksi (www.arvostelut.net, www.vertaa.fi)
  • verkossa osallistutaan yheteisölliseen toimintaan: keskustelufoorumit (http://www.aqua-web.org/forum/)
  • verkossa ”ollaan äänessä”, rakennetaan minuutta, välitetään informaatiota ja mielipiteitä
  • haetaan tietoa
  • pelataan (http://www.mtv3.fi/pelit/)
Viestintävälineistä on tullut viimeisten vuosikymmenten aikana niin näkymätön osa arkeamme, että niiden läsnäoloa on välillä vaikea huomata.

Keskustelun aiheita

  • Mitä kaikkea teet verkossa?
  • Käytätkö mielestäsi liikaa aikaa tietokoneen ääressä?
  • Onko istuminen koulussa tai tietokoneen ääressä terveellistä? Mikä olisi terveellisempää?

Tilanne Yhdysvalloissa



Yhdysvalloissa nuoret kuluttavat enemmän aikaa internetin parissa kuin television ääressä.

Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan 13-24-vuotiaat nuoret viettävät enemmän aikaa internetissä kuin television ääressä. Kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat kuluttavansa aikaa internetissä keskimäärin 17 tuntia joka viikko. Lukuun eivät sisälly sähköpostien vastaanottaminen ja lähettäminen.

Televisio kiinnostaa nuoria selvästi vähemmän. Sen ääressä istutaan noin 14 tuntia viikossa.

Radiota kuunnellaan selvityksen mukaan kaksi tuntia vähemmän.

Nuoret kertovat usein kuuntelevansa esimerkiksi radiota Internetin selailun aikana.

Nuoret käyttävät Internetiä yhä useammin elokuva- ja musiikkiarvostelujen lukemiseen. Asiantuntijoiden mukaan Internet on nuorille ensisijainen tietolähde. Sen kautta etsitään myös hintatietoja. Vain harva etsii halutun elokuvateatterinäytöksen enää perinteisten sanomalehtien sivuilta.

Tilanne Suomessa



Myös Suomessa nuoret viettävät enemmän aikaa netissä kuin television ääressä.

15 - 18-vuotiaat nuoret viettävät Internetissä päivittäin enemmän aikaa kuin televisiota katsoen, ilmenee Kansallisesta nuorisotutkimuksesta. Sen mukaan nuoret miehet käyttävät Internetiä keskimäärin 2 tuntia ja 12 minuuttia, kun TV:n ääressä aikaa kuluu päivässä tunti ja 48 minuuttia.

15 - 24-vuotiaiden nuorten keskuudessa TV on yhä Internetiä seuratumpi. Sitä katsotaan tunti ja 40 minuuttia. Internetissä kuluu keskimäärin hieman vajaa puolitoista tuntia ja radion osuus on tunti 13 minuuttia.

Sanomalehtiin luotetaan eniten, mutta niitä luetaan vain 23 minuuttia päivässä.

Aikaukauslehtien lukemiseen käytetään päivittäin 13 minuuttia.

Suomalaisten television katselua ja radion kuuntelua koskevia tutkimustuloksia löytyy Finnpanelin sivuilta: http://www.finnpanel.fi/

Nykyinen viestintäkulttuuri

  • kuvien ja äänien kulttuuria, sen ytimen muodostaa televisio
  • teollista ja kaupallista kulttuuria sekä huipputeknologiaa
  • tehnyt teoksista monistettavia kulttuurituotteita
  • tuotteet ovat yhä useammin jäjittelyä tai mielikuvia
  • viestintävälineistä on tullut yhteisöllistämisen hallitseva voima.

Viestuintä on  yhteiskuntaa koossapitävä voimai, hieman samaan tapaan kuin feodaaliyhteiskunnassa kristillinen kirkko ja teollisuusyhteiskunnassa koulu.

Keskustelun aiheita

  • Mitä mieltä olet piratismista eli laittomasta kopioinnista?
  • Millä tavalla kulttuurituotteet jäljittelevät aikaisempia tuotteita?
  • Kumpi vaikuttaa sinuun enemmän, viestintävälineet vai koulu?

Jäljitelmäkulttuuri



  • jäljitemäkulttuurissa yksilöllinen ja yhteiskunnallinen todellisuus rakentuvat ilmaisuista, jotka jäljittelevät todellisuutta,
  • esitykset ovat todellisuuden korvikkeita (esim. visailut, saippuasarjat),
  • todellisuuden jäljitelmä jäsentää todellisuuden havainnointiamme myös silloin, kun emme ole suoranaisesti tekemisissä viestintävälineiden kanssa,

Keskustelun aiheita

  • Mitä ovat saippuasarjat? Katsooko niitä äiti vai isä?
  • Mitä ovat avaruusoopperat? Ketkä niitä katsovat?
  • Vanha kasku kertoo, että kun lapsi kuuli jonkun kuolemasta, hän kysyi: Kuka hänet ampui? Onko sinulla vastaavia joukkoviestintävälineiden luomia harhakuvia? Jos on, niten voit tunnistaa ne?

Kultuurin murros

  • viestintävälineistyminen,
  • keinoteksoituminen ja
  • rajojen hämärtyminen.

Viestintävälineistyminen

  • teknologian valtava lisääntyminen,
  • teknologian arkipäiväistyminen,
  • uusi viestintäsukupolvi syntyy muutaman vuoden välein,
  • kokemukset muuttuvat viestinvälitteisiksi,
  • viestimien välittämän informaation avulla muodostamme käsityksemme todellisuudesta,
  • viestintävälineet tuottavat kuvitelmia, unelmia ja mielihyvää, joiden varaan rakennamme minuuttamme,
  • viestintävälineistä on tullut keskeinen yhteisöllisyyden kokemisen paikka.

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla viestintävälineet saattavat vääristää todellisuuskuvaamme?
  • Kun Isontalon Antti ja Rannanjärvi tekivät murhia, tieto kulki lauluna. Mitä kriisipsykologit tekivät siihen aikaan?
  • Oletko joskus kadottanut kännykkäsi? Miltä olo tuntui sen jälkeen?

Keinotekoistuminen

On tapahtunut seuraavia asioita:
  • kaikki todellisuuden ominaispiirteet ovat teknologioiden kehityksen myötä tulleet joko oikeasti tai mahdollisesti inhimillisen suunnittelun ja muuntelun piiriin.
  • ihmisen luomien ympäristöjen ja esineiden merkitys on kasvanut.
  • riippuvaisuus teknologiasta on lisääntynyt
  • teknologisilla keksinnöillä on ollut vaikutusta siihen, mitä ja millä tavoin opimme.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tapahtuu, jos suuret tietoverkot vaurioituvat?
  • Mistä johtuu, että ihmiset käyttävät rajallista elämäänsä television katseluun?
  • Miten ihmiset keskustelivat silloin, kun ei ollut kännykkää?

Rajojen hämärtyminen

On tapahtunut seuraavia asioita:
  • perinteiset ikäjaottelut ovat menettäneet merkitystään
  • televisio ja internet ovat ikkunoita maailmaan
  • viestintävälineiden avulla lapsilla pääsy aikuisten kokemusmaailmaan
  • nuoruudesta tullut kaikkiin ikävaiheisiin vaikuttava normi
  • erityisesti televisiossa tosiasiat ja kuvitelmat ovat sekoittuneet, myös uudet digitaaliset viestintävälineet mahdollistavat tosiasiain ja ja kuvitelmian sekoittamisen
  • taiteen ja kansankulttuurin raja on hämärtynyt
  • yksityisen ja julkisen raja ov hämärtynyt
Digitalisoituminen on auttanut perinteisen jaottelujen hämärtämitä: elokuvat, musiikki, televisio-ohjelmat ja Internet  perustuvat samaan tekniikkaan, minkä myötä niiden väliset rajat hämärtyvät.

Keskustelun aiheita

  • Mitä asioita tutkit Internetin avulla?
  • Miten erotat television uutisissa olevan propagandan ja tosiasiat?
  • Mitä mieltä olet julkkiksista?

 Seurauksia kulttuurin murroksesta

  1. Sukupolvisuhteet muuttuvat ongelmallisiksi.  Nuoret hallitsevat tietotekniikan ja uudet viestintävälineet vanhempiaan paremmin. Tämä on usein totta myös luokkahuoneessa.
  2. Viestintä on noussut keskeiseksi kasvattajaksi koulun ja kodin rinnalle
Viestintä tuntuu tarjoavan koulua kiinnostavampia aineksia oppimiselle ja minuuden rakentamiselle.
Viestintävälineet tarjoavat asioita ikään kuin houkuttelevammassa paketissa.

Keskustelun aiheita

  • Millä tavalla tietokoneita voitaisiin käyttää kouluissa nykyistä tehokkaammin?

Koulun ja viestintävälineiden eroja



Koulu pyrkii (tai oikeastaan sen pitäisi pyrkiä)
  • asiakeskeisyyteen
  • kattavuuteen
  • tasapuolisuuteen
  • vetoamaan järkeen
Viestintävälineet pyrkivät vetoamaan
  • minäkeskeisyyteen
  • henkilökeskeisyyteen
  • yksittäistapauksiin
  • kärjistyksiin
  • tunteisiin

Viestintäkulttuurin vetovoima



Viestintäkulttuurin vetovoima perustuu juuri siihen, mikä vierottaa koulusta ja kouluoppimisesta:
  • mielihyvään
  • hurmioitumiseen
  • hetkellisyyteen
  • aistimellisuuteen
  • kehollisuuteen
  • seksuaalisuuteen
  • aistiärsykkeiden nopeaan vaihtuvuuteen
  • tavoitettavuuteen
  • välittömään vuorovaikutukseen
  • henkilökohtaisuuteen sekä
  • jakamiseen kavereiden kesken.

Keskustelun aiheita

  • Miten koulu voisi tuottaa nykyistä enemmän mielihyvää?
  • Pitäisikö koulun olla nykyistä seksikkäämpi?
  • Miten koulusta voitaisiin tehdä nykyistä henkilökohtaisempi?
  • On ehdotettu, että draaman opetuksen sijasta kouluun palkattaisiin näyttelijöitä opettajiksi. Näyttelijät opettelisivat tuntien sisällöt ulkoa ja esittäisivät ne opetushallituksen määräämän kaavan mukaan. Mitä mieltä olet tästä ehdotuksesta?

Viestintäkulttuurin piirteitä

  • kuva ja ääni, tarina
  • kuvan ja kohteen yhteys on vahvempi kuin sanan ja kohteen
  • kuva ja ääni tuottavat aistien ja kerronnallisia nautintoja (tarinat ruokkivat ja tyydyttävät mielen uteliaisuutta)
  • kuva ja ääni tuottavat elämyksiä ja vetoavat tunteisiin
  • kuva ja ääni mahdollistavat asioiden omakohtaisen kokemisen
  • kuva ja ääni antavat mahdollisuuden palata aiemmin koettuihin tilanteisiin ja tunnetiloihin sekä työstää kokemuksiaan uudelleen
  • vuorovaikutteisuus, osallistuminen,  esim. tietokonepeleissä pelaaja on toimija, pelaajalla on ainakin jossain määrin mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun
  • yhteisöllinen viitekehys välittää, suodattaa ja tulkitsee
  • myös koulun tiedollinen arvovalta on heikentynyt. Erityisesti verkosta tieto on saatavilla nopeasti ja tosiaikaisesti. Eri asia on verkosta löydetyn tiedon luotettavuus ja hyödyllisyys.
  • koulun ei kannata kilpailla tiedonvälityksessä viestintävälineiden kanssa.

Keskustelun aiheita

  • Olisiko mahdollista, että kaikki näissä aineistoissa olevat kauheudet esitettäisiin koluissa videoina?
  • Mitä arvoja tietokonepelit edustavat?
  • Onko mistään peräisin oleva tieto luotettavaa?
  • Millä tavalla koulusta saataisiin nykyistä viihtyisämpi paikka?
  • Eräs korkea-arvoinen opetusministeriön virkamies sanoi aikoinaan, että koulu on halvin paikka säilyttää nuorosia? Mitä hän mahtoi tarkoittaa?