Katsomusaineiden didaktiikkaa

  1. Katsomusaineiden didaktiikkaa
  2. Motivaatio, moraalinen kehitys ja arvot
  3. Miksi elämänkatsomustieto ei ole vapaasti valittava
  4. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus
  5. Teto ja postmodernistinen totuuskammo
  6. Onko henkilökohtaisella opetuksella tulevaisuutta
  7. Katsomuksellinen segregaatio
  8. Tulevaisuuden koulu
  9. Lukion filosofian opetussuunnitelmat
  10. Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat
    1. Perusaste
    2. Lukio
  11. Vapaudet ja oikeudet katsomusten näkökulmasta
  12. Katsomusaineiden ydinaines
  13. Normatiivisen etiikan perusteet
  14. Elämän tarkoitus
  15. Lyhyt jumalatodistusten kritiikki
  16. Kristillinen dogmatiikka

Motivaatio, moraalinen kehitys ja arvot

http://etkirja.pp.fi/motivaatio-kehitys-arvot.html

Miksi elämänkatsomustieto ei ole vapaasti valittava

http://etkirja.pp.fi/ei-vapaasti-valittava.html

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus

http://etkirja.pp.fi/ihmisoikeussopimus.html

Teto ja postmodernistinen totuuskammo

http://etkirja.pp.fi/totuuskammo.html

Onko henkilökohtaisella opetuksella tulevaisuutta

comp

New York Timesin blogin mukaan Yhdysvaltain kasvatusviranomaiset ovat todenneet, että verkko-opetuksella päästään parempiin tuloksiin kuin henkilökohtaisella opetuksella.

Raportissa on tarkasteltu sataa asiaa käsittelevää tutkimusta. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä.

Verkko-opetus voi käytetyistä menetelmistä riippuen kuitenkin viedä enemmän opiskelijan aikaa kuin tavallinen opetus. Verkko-opetuksen toteuttajat olivat usein professoreja, kun luokka-opetusta tekevät opettajat.

Hyvin nuorten oppilaiden mahdollisuudet onnistua verkko-opetuksessa ovat pienemmät kuin aikuisuutta lähestyvien opiskelijain mahdollisuudet.

Vaikka luokka-opetuksen ajatellaan toistaiseksi säilyvän, verkko-opetuksen ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa.

Verkko-opetuksessa voidaan käyttää monia erilaisia menetelmiä.

Ensiksi opettajat voivat jakaa tietoa digitaalisesti. Toiseksi opettajat voivat olla aktiivisesti mukana rakentamassa digitaalista tietoa. Kolmanneksi opettajat voivat olla verkko-petuksen aikana vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.

Viime aikoihin asti verkossa on esitetty pääasiassa perinteistä luentotyyppistä aineistoa. Viime aikoina on sirrytty opettajien mukanaoloon ja jopa vuorovaikutteiseen opetukseen. Enää ei lueta osioita ja vastata kysymyksiin. Nyt käytetään usein samanaikaisia tai eriaikaisia keskusteluja opettajan ja oppilaiden välillä.

Luentotyyppinen verkko-opetus on hyvin halpaa. Periaatteessa voidaan nauhoittaa normaalikoulujen opettajien luento-osat ja ohjelmoida erikseen kysymys- ja vastausosio. Oppilaan kykyä ja nopeutta vastata kysymyksiin voidaan kyllä testata koneellisesti.

Vielä halvempaa on tietysti käyttää ilmaista verkko-oppikirjaa, sellaista, kuyen esimerkiksi tämä.

Kun oppilailla on tietokoneet edessään, heidät voidaan panna tunnin aluksi suorittamaan verkko-osuus opetuksesta, ja tunnin lopuksi opettaja suorittaa vuorovaikutteisen osuuden opetuksesta. Jos verkko-osuus on 30 minuuttia ja opettajan tarkistusosuus on 15 minuuttia, tarvitaan vain kolmasosa opettajien nykyisestä määrästä.

Erittäin halvaksi opetus tulee, jos käytetään ilmaisia aineistoja kuten tämän portaalin aineistot.

Eräs muoto opetusta on, että oppilaat pannaan etsimään kaikki tiedot verkosta. Opettajan viisitoistaminuuttisen aikana selvitetään, että tiedot on todella etsitty.

Joitain aineita, kuten liikuntaa, on vaikeaa opettaa verkossa. Hyvä kuntosali jokaisessa koulussa voisi vähentää opettajan työtä, kuntosalillahan voi harjoitella ilman minkäänlaista opettajaa, ja kunto on helppo tarkistaa nopeasti.

Jos riidanalaisia aineita kuten katsomusaineet siirrettäisiin kokonaan verkkoon, näiden aineistojen puolueettomuutta ja totuudellisuutta olisi paljon nykyistä helpompi valvoa. Syntynyt tietomäärä olisi helppo testata koneellisesti ja kaikissa kouluissa yhdenmukaisesti. Myös opetuksen eriyttäminen vanhempien tai oppilaiden itsensä katsomusten mukaiseksi olisi helppoa.

Joka tapauksessa on selvää, että jokaisella tulevaisuuden opettajalla on järeämpi malli tietokoneen ajokortista, ja jokaisella oppilaalla on langattomassa verkossa toimiva tietokone.

Jo nyt tilanne olisi täysin toinen kuin se on, jos poliitikot ymmärtäisivät tietokoneiden todelliset käyttömahdollisuudet ja jos muutosvastarinta ei olisi niin äärimmäisen kovaa kuin se on.

Yhteiskunnan laitosten - myös koulujen - tietotekniikkahankinnoissa rehottava korruptio on jo vuosikausia heikentänyt koulujen mahdollisuuksia antaa edes alkeellista opetusta tietojenkäsittelysssä. Tietotekniikka ei vieläkään ole peruskouluissa ja lukioissa pakollinen oppiaine. Myös Microsoftin monopoli heikentää tietokoneiden käyttöä: ohjelmat ovat liian kalliita.

Tätä kirjoitetaan itse kootulla tietokoneella, ilmaisella Ubuntu 12.10 käyttöjärjestelmällä ja ilmaisella BlueGriffon -sivustonteko-ohjelmalla. Monet tietokoneen osat ovat ikivanhoja kuten vanhan ajan oikeasti ergonominen vaalea näppäimistö, kotelo, virtalähde, hiiri jne. Tärkeimmät osat sisällä ovat sellaisia, että ne ovat vielä kaupoissa myynnissä.

Koulut voisivat helposti siirtyä halvempiin laitteisiin ja ilmaisiin ohjelmistoihin, mutta esteenä on se, että poliitikot eivät älyä palkata riittävästi (varsin pienipalkkaisia) mikrotukihenkilöitä. Tässä suhteessa kunnat voisivat ottaa oppia eräistä seurakunnista.

Sellainenkin käänne voi tapahtua, että kun opettaja-äänestäjien lukumäärä laskee, poliitikot alkavat vähentää oikeita opettajia liian paljon.

Eräs asia on Suomessa ollut edellä monia muita maita: verkoista on löytynyt paljon ilmaista aineistoa myös koulun jälkeiseen opiskeluun. Nyt ainakin yliopistot ovat siirtyneet amerikkalaistyyliseen tyhmistelyyn: niiden verkkoihin ei pääse kuin salasanoilla.

Kun brittiläistyyliset lukukausimaksut aikanaan (minun mielestäni varmasti) tulevat myös Suomen yliopistoihin, kansaa on nykyistä helpompi pitää pimeässä.

Tämän osion lopuksi vinkki kouluille:


Aamuhartaudet voitaisiin lähettää oppilaiden kännyköihin silloin, kun he ovat matkalla kouluun.

Katsomuksellinen segregaatio

Kielteisessä mielessä segregaatio tarkoittaa erottelua, eristämistä tai syrjintää. Myänteisessä mielessä segragaatio tarkoittaa eritymistä, erilaisten tai erimielisten oikeutta ryhmittyä ja saada mieleistään kohtelua.

Jos segregaatio olisi pelkästään huono asia, suomen toistasataa tuhatta yhdistystä pitäisi pikaisesti lakkauttaa.

Edellä esitetty kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus velvoittaa seuraavan tyyppiseen katsomukselliseen segregaatioon:

4. Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan.

Lainsäädännöllisesti kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sitoo Suomea vahvemmin kuin Suomen oma perustuslaki.

Kuten edellä on kerrottu, Suomen perustuslaki velvoittaa seuraavan tyyppiseen katsomukselliseen segregaatioon:

11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Perustuslaki sitoo voimakkaammin kuin tavalliset (siis ei perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyt) lait ja voimakkaammin kuin valtioneuvoston asetukset puhumattakaan opetushallituksen ja alempien viranomaisten ohjeista.

Lukuisista kanteluista voidaan jo päätellä, että myös Suomessa sekä kansalai- ja poliittisia oikeuksia kosekvaa yleissopimusta että perustuslakia rikotaan ahkerasti.

Tulevaisuuden koulu

http://etkirja.pp.fi/tulevaisuuden-koulu.html

Lukion filosofian opetussuunnitelmat

Opetussuunnitelma

Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat

Perusaste

Opetushallituksen ohjeen uudeksi perusasteen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi löydät napauttamalla tästä

Ateistien ehdotuksen uudeksi perusasteen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi löydät napauttamalla tästä

Lukio

Opetushallituksen ohjeen uudeksi lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi löydät napauttamalla tästä

Ateistien ehdotuksen uudeksi lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi löydät napauttamalla
tästä

Vapaudet ja oikeudet katsomusten näkökulmasta

http://etkirja.pp.fi/vapaudet-oikeudet.html

Katsomusaineiden ydinaines

http://etkirja.pp.fi/katsomusaineiden-ydinaines.html

Normatiivisen etiikan perusteet

normatiivinen-etiikka.html

Elämän tarkoitus

http://etkirja.pp.fi/elaman-tarkoitus.html

Lyhyt jumalatodistusten kritiikki

http://etkirja.pp.fi/jumalatodistusten-kritiikki.html

Kristillinen dogmatiikka

http://etkirja.pp.fi/dogmatiikka.html