Muinaissuomalaisia runoja

Lähde:

The Project Gutenberg EBook of Mythologia Fennica, by Christfrid Ganander

 
This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most  other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
whatsoever. 

You may copy it, give it away or re-use it under the terms of  the Project Gutenberg License included with this eBook or online at  www.gutenberg.org. 

If you are not located in the United States, you'll have 
to check the laws of the country where you are located before using this ebook.


Pistä siipesi simaan,
    Toinen siipesi meteen,
    Akan wanhan wakkaseen;
    Tuo sitten simoa tuolta...

Akka Salmen Korvallinen
    Oli päätään sukiwa,
    Hapsiaan harjaawa,
    Pii harjasta pirahti
    Lawialle lainehelle,
    Selwälle meren selälle.

Iski tulta Ilmarinen,
    Wälkytti Wäinämöinen,
    Ylhännä Taiwoisessa,
    Eläwällä ennuxella,
    Kirjawalla kärmehellä,
    Kirpaisi kipuna yxi.
    Läpi Taiwoisen yhdexän,
    Taiwas puolen kymmenettä.
    Meni ajna mennesään,
    Wieri ajna wiertessään
    Keskellen Alaman järwen,
    Nieli tuon tuli Soroisen -- --

Löyly poika Auterinen,
    Auterettären tekemä,
    Hiki wanhan Wäinämöisen,
    Herran hengestä hywästä.

Etelätär Neiti nuori,
    Ijätäk ijästä pilwi,
    Nosta lonkka luotehesta,
    Syrjin yhtehen syseä,
    Lomatuxen loukautak,
    Sada mettä Taiwoisesta,
    Sima pilwistä pirota,
    Teoxillen tehtäwillen,
    Panoxillen pantawillen

Hätkä kaswo kaunihisti (aliis, kainuhussa),
    Lihoi mulli lijotengin,
    Pää häly Hämeen maassa,
    Händä torkku Torniossa:
    Päiwä kauden pääsky lensi
    Häpeheldä hännän päähän;
    Kuukauden orawa juoxi,
    Härjän sarwein wäliä,
    Eipä wielä päähän pääsnyt,
    Ensingänä ennättänyt;
    Hajettiin Tappajata...
    Mies musta merestä nousi...
    Ensin wäänsi polwillensa,
    Sitten käänsi kyljellensä,
    Sijtä siirsi seljällensä.
    Saatijn siitä saalihixi,
    Sata saawia lihoa;
    Werta seitsemän wenettä,
    Kuuta kuusi tynnyriä;
    Täst on woitteet otetut,
    Tästä kahteet katotut,
    Jolla wihat wiskotahan,
    Tulen poltot poltetahan,
    Tulen woima woitetahan,
    Tulen pahat paratahan...

Tule tänne tarwitaan
    Helka waimo hempiätär,
    Tukis multa turppailla,
    Maan saroilla sammaltelek
    Reikeä rewennyttä,
    Peitä pienillä kiwillä,
    Ettei maito maahan pääse,
    Puna peltoon putoa.

Kust' on kielet kantelossa?
    Jouhista hywän orihin,
    Hiuxista Hijjen emännän,
    Weden wahoista walitut,

Lähe kumma kulkemaan,
    Maan paha pakenemaan,
    Ihosta alastomasta;
    Kyllä mä sullen annan kyyin
    Ja annan ajo hewosen,
    Jonk ej kynnet jäällä nuljak,
    Jalak räiskyk kalliolla,
    Sija tuonne kunna käsken,
    Otas Hijjestä hewonen,
    Warsa wuoresta walihtek,
    Kotiis männäxesi;
    Kuin sinä liet kyytiä kysywä,
    Anowa ajo hewosta:
    Tunnema sinua manoan,
    Ajoaxes hyvästi,
    Tuonne Turjan kallioon,
    Wuoreen teräxiseen;
    Aja sitten kalliot kowastik,
    Pesät Hijjen pelmuutak.
 
    Kotiisi männesästi
    Hijjen hirmu kankahia,
    Ikusseen helwettijn,
    Jost et kuulu kuuna päänä
    Ilman sinä ikänä:
    Mäne sinne kunne käsken
    Lapin sysmän synkiään,
    Pohjan pellon penkereen,
    Mäne tuonne kunne käsken
    Pimiäseen pohjolaan.

Teki harpun hauwwin luusta,
    Kandelen kalan ewästä,
    Pani kielet kandeleseen
    Hiuxista Hijjen-immin,
    Jouhista uwet orihin.

Palon tytti pohjan neiti
    hiilitär Tapion vaimo,
    Tuo polwin porossa pyöri,
    ypenesä kyynärwarsin.
    Oris juoxi Pohjolasta,
    Jonk on lampi lautaisella,
    Wesi selwä selkä luula:
    Ottipa siitten hyytä,
    Otti jäätä jähdyttöä,
    Suusta pohjolan orihin
    Tuolla hyyllä hyyvvytteli
    Tuolla jäällä jäähytteli
    Paikkoja palaneita
    Lihan tuiki tullehia.

Ken katehen Kahtonowi,
    Silmin kierin kexinöwi,
    Ken kuujalla kuunnelwoo,
    Wälillä wäjystänöö,
    Hiijen hursti hurmehinen,
    Korwiin kohettuoon
    Korwin kuulemattomaxi.

Kuippana metän kuningas,
    metzä Hippa halliparta,
    Kulettele kultiasi
    Mieluussa mehtolassa,
    Käyttele hopeitas,
    Puhalla punainen lanka
    Poikki pohjolan joesta,
    Sini lanka siuwwauta,
    Tulla suurta tulla pientä,
    Wiljaa monen muosta,
    Kynttä kaiken karwallista,
    Lapin laajalta mäeltä
    Niin säs tu-u tuonnempata
    Laajasta lapin perästä &c.

Hongas pohjolan emäntä
    Pane panta pihlajainen
    Nenän ympäri nykerän
    Kuin ei pihlaja pitäne
    Niin sä rautanen rakenna

Hölmä tuonelta tulowi,
    Maan alta manalan poika,
    Löyti suosta ruoste heinän,
    Teräs heinän hetteestä,
    Weipä Ilmarin pajaan,
    Itte seppä Ilmarinen -- -- --

Pakkanen Puhurin poika,
    Talwi poika Hyytämöinen,
    Ellös kylmäk kynsiäni,
    Warpahiani palelek!
    Äskensä minuua palelek,
    Kuinkas kuiwat Wuoxen kosken
    Weden wuotamattomaxi,
    Akan kädet taikinahan,
    Wahtahan hewosen warsan.

Itte Seppä Ilmarinen
    Pani orjaat liehtomahan,
    Painamaan palkalaiset,
    Orjat liehto löyhytteli:
 
    Jo päivvänä Kolmantena
    Kahto ahjosan alustan;
 
    Mitä mun tuleni tuopi,
    Kuta ahjoni ajaa?
    Rauta tungexen tulesta,
    Iso rauta lähteestä
    Emä rauta we-en nawoilta
    Kahteloo, kääntelöö:
    Hoss! sinua rauta raukka,
    Ettsäs silloin ollut suuri,
    Kuins tuotihin pajahan,
    Kuissas heilut hetteessä,
    Wenyt wehnässä tahassa,
 
    Nousit nuorra taikinana,
    Kumma sinun ahjoon ajelin.

Jollama puskuja puserran,
    Ampu-tautia ajelen;
    Itte llmoinen Jumala,
    Itse Wanha Wäinämöinen,
    Itse Seppo Ilmarinen
    Täsä myöskin tarwitahan,

Tuonne ma sinun manoan
    Inarihin ilkiähän
    Rutian koskehen rumahan,
    Kust et kuulu kuuna päänä,

Hoss sinua koitu hoihka
    Menes Tuonne kunne käsken,
    Jordanin jokiin suihin;
    Sielt olet kutta kulkenunna
    Mieron herjä heittänynnä,
    Märkinä märättämään,
    Panemahan paisumina -- -- --

Tuo wettä Jordanin joelta,
    Hywän wirran pyörtehestä
    Wettä Wennon lähtehestä -- --
    Laula wettä kielelleni,
    Tuolta wettä tuota kohden,
    Jordanaisesta joesta.

Leuwat liikku, pää järisi,
    Kiwet rannalle rakoovvi,
    Paaet paukku kalliolla,
    Wäinämöisen laulaissa;
    Portit pohjalla repesi,
    Ilman kannet katkieli,
    Wäinämöisen laulaissa.

Ennen Wanha Wäinämöinen
    Ja tuo nuori Joukkawainen
    Tulit tiellä wastuxuta,
    Aisa aisahan takisti;
    Wembel tarttui wembelehen -- --

Se nyt tiellä olkohon,
    Joka tienneepi enemmin;
    Se tieldä pois poiketkohon,
    Joka tienneepi wähemmän.
    Muistan meret kynnetyxi,
    Sarka jaot sauwwotuxi,
    Ilma pielet pistetyxi,
    Mäet myllermöitetyxi,
    Kiwet luoduxi kokohon.

Lapin tietoo, waimon muisto,
    Ja ei Uron parta-suisen!
    Minun on meret kyntämäni,
    Sarka jaot sauwwomani -- -- --

Laula, laula Wäinämöinen,
    Hyräile hywä sukuinen -- -- --
    Tuopa wanha Wäinämöinen
    Warmon kyllä wastaeli -- --
    Warainen on laulamaxi
    Aikainen on ilon teoxi.

Juoletar ukko kaunis,
    Wejin kultainen kuningas,
    Nouse tänne liettehestä,
    Antomahan ainoasi -- --

Uupu Juutas juostuahan,
    Wäsy wäipäs käytyään,
    Ukon uuelle kiwelle
    Kuola tippu konnan suusta,
    Kino ilkiön kiasta
    Äsken Herra hengen antoi
    Käskyn Pietarin perästä.

Tuonnema sinun manoan,
    Rutian koskehen kowahan,
    Iharihin ilkiähän,
    Kalannin karkiahan,
    Siell on hywä huiskatasi -- -

Nouse Kalma kaaheille,
    Hippa Hijjen tyttäriä,
    Warkahani wartiaxi,
    Omoani ottamahan.

Karilainen kaita poika
    Kaiwo maata kannallaan,
    Warpahallaan watusti;
    Herhiläinen maasta nousi,
    Karilaisen kannan tiestä;
    Jo päiwänä kolmantena
    Karilainen kaita poika
    Kaiwo maata wielä kannallaan,
    Mehiläinen maasta nousi,
    Karilaisen kannan tiestä;
    Lähitti mein perään,
    Ylitze meren yhexän,
    Meri puolen kymmenettä,
    Simoa tawottamahan.

Kati kaunis, neito nuori
    Pisti karwan kankahaseen,
    Ukon mustihin mutihin,
    Sijtä eppä synty synty
    Siitä Eppä suku sikisi -- --
    Honka puu Romentolasta
    Mesi lauhto mehtolasta -- -- --

Katrinatar Waimo kaunis!
    Aita rautanen rapa-ak
    Ympäri minun eloni,
    Kahen puolen karjastani
    Ettei koske konnan poika;
    Yön tytti, hämärän neiti,
    Wiisi piikoa pityö,
    Kuusi käskyn kuuliata,
    Karjoani kahtomassa.
    Neity Maria Emonen,
    Maasta asti aita pannuk,
    Wilun ilman wiskomatak,
    Kowan ilman koskematak,
    Käywwä karjan kaunihistak,
    Tänä kiesuxen kesänä,
    Jumalan suwena suurra,
    Peltomata pieni kynnen,
    Wasikan warajamatak
    Kiwexi minun omani,
    Pääxi kannon kaunoseni
    Suulla-annik suun suun e-essä
    Ano luojalta lupoa,
    Jumalalta uskallusta,
    Tänä kiexuksen kesänä,
    Käywwä karjan kaunihisti.

Kawe ukko pohjan Herra,
    Ikäinen iku Turilas,
    Isä wanha Wäinämöinen,
    Makais äitinsä kohdusa
    Kolme kymmentä keseä;
    Ikävvystyi aikojaan,
    Oudostui elämitään;
    Wijlaisi äitinsä kohdun,
    Potkaisi punaista tuota,
    Sormella nimettömällä,
    Wasemmalla warpahalla -- -- --
    Päästi sotamiehen miekkoneen,
    Satuloineen orihin,
    Kupehesta kunottaren,
    Lapsen waimon lappiosta -- -- --
Kaweh ennen jaxon jaxoi,
    Kaweh ennen päästön päästi,
    Mixetsä minua päästä?

Weeäs wiinana wihasi,
    Maitona oma makusi,
    Luojan luonto kappaleesta,
    Karwasta iso-kapeen, det är menniskjan

Ihosta imehnolaisten,
    Emon tuoman ruumihista,
    Karwoista Kawon tekemän,
    Minä mies Jumalan luoma,
    Luoma kolmen Luonnottaren,
    Kantama kahen Kapeen.

Kuin purit Kapeen karwan,
    Kuin purit ihon imeisen -- -- --

Käreitär kulta waimo!
    Otas kullat kulppiisi,
    Hopiat pikariisi...
    Nämä on kuulut Ruotsin kullat...

Ampu perisokia,
    Ampu yhen nuoliahan
    Ylähäiseen Taiwasehen,
    Tahto taiwaskin haleta,
    Ilman kaaret katkehella,
    Mennesä pahan otahan;
    Risti rautanen putoisi,
    Tuon keito käsin tapaisi,
    llman maata maistamatak,
    Tannerta tawoittamatak.

Otak keito kehähänsi,
    Tahik woipa wäkehensi
    Siwalla siansi harja,
    Wä-äk poisi werinen weihti -- --

Mist' on silmät siunailtu?
    Silmät liinan siemenistä.
    Mist' on kieli keitolaisen?
    Miekasta Kalewan pojan.
    Mist' on hammas keitolaisen?
    Orahasta Tuonen Otran.

Ei aina Kekriä kestä,
    Ei aina Tupia pestä,
    Ei aina höyky,
    Ei aina möyky,
    Ei aina wiina flaskusa löyky;
    Kosk juomme hywä oltta,
    Niin mahdam tupakkaa polttaa;
    Isken siis walkiat taulaan,
    Ja wirwoitan kaulaan,
    Ja wihdoin iloisest laulan.

Itki syyttö poikojaan,
    Wesi silmästä tipahti,
    Pirahti pisaran werta,
    Toinen toisesta norahti:
    Tuoll on poikani polosen,
    Kiiron koskessa kowassa!
    Äläs kylmä kynsiäni,
    Ennen kuin kylmät Kiiron kosken
    Tilkan
 tippumattomaxi,
    Pisaran pirahtamatak -- --

Kipinätär (en hon-katta) Hiijen kissa,
    Rewi reisiä jalosti,
    Kipinänä kiirehtiös -- -- --

Kunnek kipuja kiistän?
    Kunnek tungen turmioita?
    Kipu wuoren kukkulalle;
    Tuosa on reikeä yhexän,
    Joka reikä keskinäinen,
    Yhexän sylen sywyinen,
    Sinnek kipuja kiistän -- --

Tuonnema kipuja kiistän,
    Ajan tuonne aluhia,
    Kiwen kirjawan sisähän,
    Maxan karwasen malohon,
    Korennolla koiwusella,
    Walkamella waskisella

Annas kattua kokea,
    Kumman kynnet kilpistywät,
    Kumman warpahat wajoowat
    Nostessa nokimäkiä,
    Kiwetessä kipumäkiä.

Tuo kiwa Kipulan neito
    Istuu tykyttelöö,
    Keskellä kipumäkeä,
    Kipuja kokoiloo,
    Wammoja walitteloo -- -- --

Kippu Tytti Tuonen neiti
    Se ennen kiwussa itki,
    Sekä waiwoisa walitti -- --
    Sinne kiirehen kipuja -- --
 
    Kipu Tyttö Tuonen neito
    Kipuja kokoeleepi,
    Keskellä kipumäkiä,
    Kipumäen kukkulalla,
    Kirja wakkanen käessä,
    Kirja kansi kainalossa -- --

Kiwi kimmon kammon poika
    Pukin hännästä putoisi,
    Nostessa kipumäkeä,
    Kipuwuorta kiiwetessä.

Tuonne Kiirehen Kipuja,
    Kattila on Kiwuttarella,
    Pata Wäinen tyttärellä,
    Jolla keittäwät kipuja,
    Keskellä Kipumäkeä;
    Siell ompi kipuset koirat,
    Hallit hallan karwalliset,
    Jotka ennen kiwussa ulwo,
    Sekä waiwoissa walitti.

Tuonne kiirehen kipuja,
    Kiwuttaren kinttaiseen -- --
    Kattila Kiwuttarella,
    Pata Wäinen tyttärellä,
    Jolla keittää kipuja,
    Keskellä kipumäkeä,
    Kipu wuoren kukkulalla,
    Reikä siell' on keskellä kiweä,
    Johon kiirehen kipuja,
    Johon waiwoja walitan
    Ihosta alastomasta -- -- --

Tuo Jesus tulinen miekka,
    Kannas kuuran karwallinen,
    Säkeinen säihäytäk
    Käteeni oikiahan,
    Jolla paikkoan pahoa
    Rumat henget ruhtasisin
    Jolla ma hurttia hesusin,
    Koljumin kowasti löisin.

Koi synty kotalahessa -- --
    Huorat huhto huntujaan,
    Juordanin jokiin suussa -- --
    Sieltä läxi koina kulkemaan.

Pois olkoon pojjat porstuasta,
    Piiat pihti puolisista
    Hywän tullesa Tupaan
    Autuan sisälle astuisa.

Kuumet ennen kuun kehitti
    Kawet kuun kehästä päästi
    (Kawet i.e. lintu, Eläwä Jumalan luoma,
    Riihen rautaisen sisästä
    (Oli jo peittänyt kuun rautaseen riiheen),
    Ja mix ett sinä sitten paha pakene?
    Pakene pakana hengi,
    Kule kutta kunne kasken,
    Lähe herja häätämällä;
    Pääsi ennen päiwän poika,
    Päiwättären päästäjessä,
    Jesus kuun kehästä päästi,
    Päiwän päärlystä ylenti -- -- --

Kovin itki Kytöläinen,
    Wiholainen wingutteli,
    Kyynnel juoxi kyön silmästä,
    Toinen toisesta norahti -- -- --
    Kannoille pajut pakahtu -- -- --

Honga Hongattaren huojuttama el.huiskuttama
    Lemmättären liejuttama,
    Rangattaren Kajuma
    Tuulettaren Tuuittama_

Wietiin wesille nuotta,
    Liemon wienoon weteen,
    We-ettiin, wennättiin,
    Liemon wienossa we-essä --
    Saatiin sären kalooja -- -- ec_.

Sitte wanha Wäinämöinen
    Pani Lieto Lemminkäisen (soutamaan);
    Äsken keikku wenehen keula,
    Purajasi puoren nokka -- --
    Souti päivän suo-vesiä,
    Toisen päivän maa-vesiä,
    Kolmannen Emä-wesiä,
    Laski laivansa kiwelle
    Kiwellekko wai hawolle,
    Waikko hauwwin hartioille -- --

Loaus, Pohjolan Isäntä
    Anna mulle aika lintu
    näistä puista puhtaista,
    Warwuista walanteista;
    Siitä mä sitten hywää kiitän,
    Siitä kuuluwa kumarraan,
    Kuins sas annat aika linnun,
    Kotosixi tuomisixi -- -- --

Louhi Pohjolan Emäntä,
    Wetyöön wetinen lumme,
    Kahden puolen kämmentäni
    Tulen tuiki polttamata,
    Walkian warastamata.

Portto Pohjolan Emäntä,
    Lowehetar wanha waimo.
    Selin tuulehen makasi.
    Persehin pahaan sähän,
    Toki tuli tiinehexi,
    Ahawa kohullisexi;
    Tuota tyyny, Tuosta täyty,
    Tuosta paxuxi panihin,
    Lihawaxi lijtettyi -- -- --
    Teki poikoa yhexän,
    Yhestä wattan wäestä -- -- --

Kolme oli neittä Luonotarta,
    Yxi lypsi mustan maijon,
    Toinen walkian waletti,
    Kolmansi punasen maijon.
    Joka walkian waletti,
    Sijt on tehty rääky-rauwwat.
    Jokapa punasen piiotti
    Sijt on tehtynä teräxet;
    Joka lypsi mustan majjon
    Sijt on tehty mellot rauwwat.
    Ei rauta paha olisit,
    Ilman käärmeen kähytät,
    Maon mustan muojuitak.
    Hoss sinua rauta raukka,
    Ettsäs sillon ollu suuri
    Ett kowan kipusakaan el korjakaan,
    Kuinssas maitona makaisit,
    Hettiessä heiluvassa,
    Wenyt wehnässä tahassa,
    Sepon Ilmarin pajassa,
    -- -- -- ec.

Mammelainen maasta nousi,
    Kolmikanta kaukahasta,
    Lihan syöjä, luun purija,
    Weren uxelta wetäjä.

Neity Maria Emonen,
    Mesi keittä kielelläsi,
    Sima suussasi suloa,
    Konnan kuohuun kowaan

Jos rauta pahan teköö,
    Teräs hieno hilpasoo;
    Neity Maria Emonen
    Pistä sormesi sulonen,
    Reikään revennesehen,
    Hienot helmasi kokoat.

Isäni ikunen Jesus,
    Esivanhemman Jumala -- --
    Tuoltama anon apua,
    Isältäni Jesuxelta,
    Emoltani Marialta,
    Näihin töihin työlähiin:
    Neity M. Emonen
    Tule tänne tarwitaan -- --
    Woiteles metisin siiwin - --

Mariatar kaunis Waimo,
    Tu-us pikku kattilansi,
    Jolla Werta keitetään,
    Jolla ma hurmeen tymeen,
    Weren wuotamattomaksi -- --
    Punasta putoamatak -- -- --

Mehiläinen ilman lintu,
    Lennä tuonne kyyhyttele
    Yhexän meren ylitse,
    Meren puolen kymmenettä -- --
    Tuo mettä mehtolasta,
    Simoa Tapiolasta,
    Ripiälle woitehexi,
    Wammollen parantehexi -- --
    Wojjat yldä, wojjat pääldä.

Mehiläinen ilman lintu,
    Lennä tuonne, jonne käsken,
    Yli kuun, alati päiwän,
    Taiwon tähtein ta-ati,
    Otawaisten olkapäitten;
    Lennä luojan kellarihin,
    Kamarihin kaikkiwalllan;
    Pistä siipensi simahan,
    Kasta kaapunsi metehen,
    Höyräytäk höyhenensi;
    Tuo simoa siwessänsi,
    Kanna mettä kaapussansi
    Kauan rahnoin pahoin,
    Tulen tuiki polttamihin.

Mehiläinen ilman lintu,
    Käy kuun keheä myöten,
    Päiwän päärmättä samoa -- --
    Tuuok mettä Mehtolasta,
    Simoa Tapiolasta -- --
    Tuo simoa siiwelläsi,
    Mettä kielensi nenällä -- --
    Wojjak yldä, wojjak pääldä,
    Kerran keskeä rapaja.

Metän Ehtosa Emäntä,
    Mielly mejjän miehiimmäk,
    Antamaan ainuasi,
    Omas ojentamaan,
    Mielusasta Mehtolasta.

Puhas Mehtolan Emäntä,
    Metän kultanen Kuningas!
    Kuk on laiska kulkemahan,
    Sitä sijmalla siwalla,
    Karkota kari perällä,
    Mieluusta mehtolasta --

Synty Neitsy Pohjolassa,
    Impi kylmäsä kylässä,
    Jok' ei suostu sulhaisihin,
    Mielly miehiin hywiin;
    Kuin tulowi immintuska,
    Pakko neitosen panexen,
    Syxiin syöstäxen mereen,
    Kalsoin aaltoin ajaxen.
    Meri Tursas partalainen
    Teki neiden tiinehexi,
    Meren kuohuilla kowilla,
    Weden wankan waalehilla;
    Teki pokoa yhexän,
    Yhestä watanwäestä;
    Piilotteli poikiahan
    Alla wijden willa waipan
    Sarka kauhtanan kahexan;
    Nimitteli poikiahan:
    Minkä pani pakkaisexi -- -- --

Mielestä Metän Emännen,
    Usein hywän Emännän
    Sormet kulta sormuxisa,
    Käet kulta käärehissä,
    Jotk on soaanut annillahan;
    Usein pahan Emännän
    Sormet wihta sormuxissa,
    Käet wihta kääreissä,
    Aina auttamattuessa.

Mennekkös sinne sekahan (näml. til Rutian koski)
    Tuol on muutkin murha-miehet
    Miehen syöpähän kylään,
    Lapin maahan laukiaseen,
    Pohjan pitkähän perään. -- --

Munnu silmän tyttäriä,
    Höyhenes panuttaria.
    Tuuwwos hyytä Pohjolasta,
    Jäätä kylmästä kylästä,
    Sillä hyyllä hyytele,
    Jäällä tuolla jäähyttele,
    Pistän hyyn hyppyseni,
    Jällä jäähytän kätem,
    Teen tulen tehottomaxi,
    Walkian warattomaxi. -- -- --

Nouse Neitonen Norosta
    Wuotehilta hyisen pojjan,
    Jäisen lapsen lappeasta;
    Weä wijttasi wilusta,
    Hamehensi hallan alta,
    Heitä pahoilllen potowan
    Kaatoowallen kattehixi;
    Jottei poikasi potoisi
    Kaatowaisi kannettunsi,
    Jonk on huntu huutehessa,
    Iho liiwi iljannessa,
    Pajjan kaulus kaikkalassa.

Misä ohto synnytelty?
    Mesi kämmen kääunyteldy?
    Kuun luona, tykönä päiwän,
    Otawaisten olkapäillä:
    Sieldä on maahan laskettuna
    Hihnoisa hopeisisa
    Kuldaisisa kätkyhisä.
    Neityt Maaria Emonen
    Wisko willoja wesillen
    Kapalolta kuondaloita,
    Selwälle meren selallen
    Lakeelle laineellen;
    Noita tuuli tuuwwitteli,
    Wein henki heilutteli
    Nenään metisen niemen,
    Saloja samoamaan,
    Pohjan maita polkemaan:
    Ellys piiloja pityö
    Häpeseen hämmendyö,
    Emosi sinun epäsi;
    Elä sorra sonda reittä,
    Koaha majjon kandajata
    Enempi on emoillen työtä,
    Suuri waiwa wahimmalle,
    Kuin poika pahoin tekee,
    Lapsi kangein asuu:
    Kule sikana siwuhte,
    Wierihte wein kalana:
    Tule tuwissa tulille,
    Ilman Immin tietämätä.

Otawatar päiwän tyttö
    Tule tänne tarwitahan
    Omoani ottamahan
    Kadonnutta kaihtemahan -- --

Tuos mulle Utunen turkki,
    Kanna willan karwallinen
    Jolla tuima turwellennek,
    Ettei pakkanen palelek,
    Kowan ilman koskematak,
    Pakkasen palelematak:
    Talwen ilma Taiwaellek,
    Ettei riko riskittyä.
    Eikä wismoille wiraak:
    Ämmöni Utunen uuwin
    Turvvaxeni tuotuwohon,
    Päälleni pujettakohon.

Kanna woita, kanna maitoa,
    Tuo woita Wuoren Lukko,
    Piimä Pirun-emäntä,
    Pääästä piimä pindehestä,
    Maito happaman hallusta -- --

Piru pijliä takoo.
    Pajassa owettomassa.
    Ilman ikunattomassa;
    Isä piiliä takoo.
    Poika nuo sulitteloo -- --

Tuli Poika Pohjalasta,
    Uros uudesta kylästä,
    Pitkä mies Pimendolasta,
    Tuo tulla tuhahteloowi.
    Suoni wihko kainalossa,
    Liuta kesseli selässä;
    Minä nuota anelemaan,
    Anna miekkonen minullen,
    Minä nuota tarvvihteisin;
    Tästä liuta liukahtanna,
    Tästä kalwo katkennunna;
    Tähän kalwo kaswattele,
    Tähän liityö lihoa,
    Ellys märille männy,
    Ellys wismoillen wiruoo -- -- --

Tuli mies Pimentolasta,
    Mies tarkka Topiolasta,
    Joka rohkeisi ruweta,
    Wiilemähän wikkelästi,
    Rautaisitta rukkaisitta,
    Wantuitta matoisitta

Poika lähti Pohjan maahan,
    Mies pieni Pimentolahan,
    Nuolia teettämähän,
    Wasamoita walmistamahan,
    Ambu nuolia asetti,
    Ruho nuolia takoi
    Ramba jousta jännittääpi -- --

Sini wiitta Pohjan Eukko
    Pane juonet juoxemahan,
    Poikki Pohjolan joesta,
    Sääret soikelehtamaan
    Kynnet keikelehtamaan

Synty Neity Pohjolass
    Imbi kylmässä kylässä
    Jok ei suostu sulhaisisin,
    Mielly miehiin hywiin -- -- --

Nouse neitonen Norosta,
    Wuotehilda hyisen pojjan,
    Ijäisen pojjan Lappeasta,
    Weä Wijttasi wilusta,
    Hame-ensi hallan aIda.

Puna parta Tuonen poika
    Kirnusi Tulisen kirnun,
    Säkeäisen säywytteli,
    Pukumissa puhtaissa,
    Waatteissa walkeissa -- --

Siihen haetin Ukon wacka,
    Nin joopui pika etta akka.
    Sijttä paljo häpie sielle techtin,
    Owin sekä cwltin ette nechtin.
    Owin Rauni ukon naini härsky,
    Jalosti ukoi pohjasti pärsky.
    Se sijs annoi ilman ja woen
    tulon -- --

Rauta Rehti, kulta kilpi.
    Tee mullen iku sowindo,
    Wanno waka el. wankka weljexesi,
    Wasten syöntäni syldäk,
    wannottele wahtoani.
    p&

Etpäs silloin suuri ollut,
    Etkäs suuri etkäs pieni.
    Et kowin koriakana,
    Kuins sas suosta sotkettihin,
    Wetelästä wellottihin.
    Woi sinua Rauta raukka.
    Rauta raukka koito kuona
    Teräs Tenho päivällinen.
    Poikasi teki pahoa.
    Lapsesi tihoa työtä.
    Tule työsi tuntemahan
    Wikasi parantamaan.

Iski tulta Ilmarinen,
    Wälähytti Wäinämöinen -- --
    Jolla poltan Rijjen suuta,
    Rijjen hammasta hajotan --

Akka poikia tekeepi.
    Saunan lautain perällä,
    Poiki poikoa yhexän,
    Yhellä wesi kiwellä,
    Yxi Ruho, toinen Rampa,
    Kolmas verinen sokia -- --

Tuonne tungen pois turmiot
    Rutian koskehen kowahan,
    Hauwin suuren hartioille.
    Lohen pyrstöhön punaisen;
    Johon puut tywin tulowat,
    Hinat helpehin menewät.
    Eli latwoin lankeawat;
    Tuonnema kipuja kiistän.
    Tuonne waiwoja walitan,
    Sewille meren selille.
    Ulapoille aukeille.
    Lakeni lie lainehille.
    Se sinun etehäk wiepi,
    Aiwan kauwas kaimoawi.
    Eikä sinne kuu kuumotak.
    Eikä sinne päiwä paista.

Sämpsä poika Pellerwoinen (Puihin Isäntä)
    Otti wiisiä jywiä,
    Seihtemiä siemeniä.
    Lähti maita kylwämään,
    Saloja tihittämään.
    Suot kylwi, kanerwat kaswoi;
    Norot kylwi, nousi koiwut;
    Mäet kylwi, nousi männyt;
    Kylwi kummut kuusikoixi,
    Karangot kataikoxi -- -- --

Sinerwo sinun isänsi,
    Sinerwo sinun emänsi,
    Kulaten tulit kulosa,
    Heläellen heinikossa
    Minun hengi heinihini.
    Minun ruoka ruoho-oni,
    Kulisten kulossa menet,
    Heläellen heinikossa,
    Minun ruoka ruohoistani,
    Syömästä tätä hywää.
    Kaunista kalwamasta.

Tuuwwitteli, lijkutteli,
    Wijnnä willa kuontalona,
    Kuuana pellawas kupona,
    Kirjawassa kammarissa.
    Kehän kultasen sisällä.
    Sisällä Salon sinisen.

Sini-sirkku pohjan neiti
    Kielläs pojjes poikojansi,
    Ettei turhaan tulisik,
    Häpesehen horjatasik -- --

Hiuxet kullan suurtuassa eller suortuessa,
    Pää kullan wipeleessa,
    Käet kullan kääreessä.

Sini-sirkku Pohjan neiti
    Peitä kulta peite-ellä,
    Kata kulta katte-ella,
    Wijys sikana siwutek,
    Wyörytä weden kalana.
    Ohitte minun omani

Se kalki Kalewan poika.
    Kuin ensin emästä syndyi,
    Wijdellä wesi kiwellä.
    Heti kohta kolmiöissä,
    Katkasi kapalowyönsä;
    Nähtijn hywä tulewan,
    Kenitihin kelpuawan
    myyntihin wierahalle.
    Karjalahan kaupittihin.
    Sepoille köyrötyiselle,
    Pandihiinpa lasta katzomahan;
    Katzoi lasta, kaiwoi silmät.
    Syötti lasta, söi itekki:
    Lapsen taudilla tapatti
    Kätkyen tulella poltti.

Se kalki Kalewan poika.
    Kuin ensin emästä syndyi,
    Wijdellä wesi kiwellä.
    Heti kohta kolmiöissä,
    Katkasi kapalowyönsä;
    Nähtijn hywä tulewan,
    Kenitihin kelpuawan
    myyntihin wierahalle.
    Karjalahan kaupittihin.
    Sepoille köyrötyiselle,
    Pandihiinpa lasta katzomahan;
    Katzoi lasta, kaiwoi silmät.
    Syötti lasta, söi itekki:
    Lapsen taudilla tapatti
    Kätkyen tulella poltti.

Sukka mieli mielen käändäjä.
    Mesilläs tuon mieli haudo,
    Haudo mieli mielettömän,
    Armahi armottoman.

Tuonnema sinun manoan,
    Sumuxen wesijn päälle;
    Pohjan pitkään perään,
    Jost et pääse päiwinään -- --

Sen minä miehexi sanosin,
    Urhohoxi arwelisin,
    Joka kyytä kynsin lypsäis,
    Käärmettä käsin pitelisi,
    Syleilisi synnytärtä -- --
    Winga wangahan makaisi,
    Kiwellä ala perällä.
    Tihiäsä Tuomikosa,
    Paxysa paju metäsä -- -- --

Mielus Mehtolän Emäntä,
    Tapiolan Tarkka neito,
    Wedä riistaista rekiä,
    Tawaroista taluttele.
    Kohden kulda langojani.

Anna Ukko uuhiasi,
    Anna oinahat omansi
    Ukko kullainen kuningas,
    Tuuwwos ilman tuusimata,
    Waromata waaputtele -- -- --

Mehän (metzän) kullainen kuningas
    Mehän Sippa haliparta
    Pane panta pihlajainen,
    Ympäri nenän nykerön (nykerän)
    Kuin ei pihlaja pitäne,
    Nijn sä rautanen rakenna -- -- --

Torin on tuotu Torniosta,
    Tappelun Tapiolasta,
    Toaatani on soasta soaanut,
    Isän polwen korkeunna,
    Äitin wärttinän pitussa.

Tuli poika Pohjolainen!
    Tule tummenna tuloja
    Waltiaista warwentelek;
    Nouses maasta mamman-Eukko,
    Kana rautanen kawaak,
    Syömään tulen kipuja,
    Tulen lientä lakkimahan,
    Hyinen tyttö, jäinen poika,
    Tuli hyiseen sotaan,
    Kiwiseen kellariin,
    Täynnä hyytä,
    Täynnä jäätä -- --

Kippu Tytti Tuonen neito,
    Kipuja kokoiloopi,
    Kipu wuoren kukkuralla,
    Kirjo kansi kainalossa,
    Kirjo wakkanen käessä,
    Itkiä tihotteloopi -- --

Metsän piika pikkuruinen,
    Aukase rahanen aitta.
    Mun metälle mäntyäni,
    Luinen lukkosi murennat.
    Mieluussa mehtolassa
    Et Emäntä lienekkaän.
    Jos et anna ajallani.
    Ijälläni ilmuutak -- -- --

Piäk pilwessä käräjät
    Säkehisä selwät neuwot,
    Ettei noita kyllin soisi,
    Kaihi wiljaltan witoisi;
    Wähän minulla olisik,
    Ahollen ajettawia,
    Päällen pälwen pantawia
    Pantu Akka paimenexi
    Luoja karjan kahtojaxi,
    Iskekk Ukko uta puuta,
    Komauta kongelota,
    Miekalla tuli terällä,
    Kurikalla kultaisella

Ukon woima taiwahasta,
    Maasta Maan Emoisen woima
    Wäixeni woimaxeni,
    Pirua pusertamaan,
    Ramulaista kaatamaan -- -- --
    Annas wielä Ukko uuluansi
    Wäkeänsi mies wäkewä,
    Wäixeni woimaxeni.
    Ettän taitaisin tapella.
    Että mä häjyn häwitän,
    Tuiki tuimenettomaan,
    Perkele peri katoon -- -- --

Kostu korpi, mielly mehtä,
    Taiwu ainonen Tapio,
    Metän Ukko halliparta,
    Ota kullat kullistasi.
    Hopiaiset housustasi,
    Anna Ukko kindaisi,
    Anna Ukko kirwestäsi,
    Jolla puuta hakkailen

Ukko kultainen Kuningas
    Waari wanha Taiwahinen,
    Tee minulle kiwinen miekka,
    Eli rautainen rakenna,
    Eteheni seisomahan,
    Miehen päätä päästämähän.

Ukko kultainen Kuningas,
    Tuuwwos ilman tuusimatta,
    Waromutta waaputtele.
    Kynsin kytiyxelle (kynnyxelle),
    Käpälön kahan eteen -- --

Ukkoseni ainoseni!
    Nostas pilwi luotehesta,
    Toinen lännestä lähetä.
    Kolmas ijästä iske,
    Lomatusten loukautak,
    Sa-a hyytä, sa-a jäätä,
    Näille puillen puhtaille,
    Warwuille walanteille.

Metän kultanen kuningas
    Anna Ukko lampaasi (uuhiasi),
    Lupi Luppa karwasesi;
    Juoxe wimpura wipuhun,
    Pyyrö silmä pyyxeen -- -- --

Lypsä tänne maitoansi,
    Tipauta nisuxiansi,
    Rauwan rahnoin pahoin,
    Tulen tuiki polttamihin -- --

Lieneekö minussa miestä,
    Ukon pojassa urosta,
    Wangamoisessa waroa?
    Tämän pulman purkajata,
    Tämän jaxon jaxajata? -- --

Wäinämöinen walkia walosa.
    Tuli wuori arpal arpelemaan,
    Maita matkustelemaan.
    Rotkot wuoren waeltamaan,
    Wieläpä runno rohkiasti,
    Mäen laxosa sywäsä,
    Wuoren suuren runnakosa.
    Sielläpä sinä wammuxet rakenat,
    Keihät terävät teroitat -- --
    Teräwixi teit teräxet -- --

Waippa wanhan Wäinämöisen
    Kaapu kauka Lappalaisen
    Sepä tänne tuotuwohon,
    Suurillen sotikeoillen -- -- --

Siwalla simanen siipi
    Wyöltä wanhan Wäinämöisen,
    Wyöltä ainosen kapeen.

Nosta miekkasi merestä,
    Lapiosi lainehista,
    Jollas ruhtat rupia.
    Eli painat paisuita -- --

Itte wanha Wäinämöinen
    Teki kalliolla kandeletta.
    Kust on koppa kandelessa?
    Koiwusta wisa-perästä.
    Kust' on naulat kantelessa?
    Tammesta tasaiset oxat.
    Kust' on kilet kantelessa?
    Jouhista hyvän orihin
    Lemmon warsan wahteista -- --
    Ite wanha Wäinämöinen
    Kuhtu pijjat, kuhtu pojjat.
    Soittamahan sormillansa.
    Ei ilo ilolle käynyt,
    Soitto soittollen tajonnut.
    Kuhtu nainehet urohot.
    Ei ilo ilolle käynyt,
    Soitto soitolle tajonnut.
    Ite wanha Wäinämöinen
    Otti soiton sormillensa,
    Käänsi käyrän polwillensa,
    Kanteleen kätensä alle:
    Wasta ilo ilolle käwi.
    Soitto soitolle tajoisi.
    Ej sitä metässä ollut.
    Neli jalkasta jaloa.
    Lintu parwia parasta.
    Jok ej tullut tuiskuttain,
    Karhukin aidalle kawahti,
    Soitettua Wäinämöisen.
    Mielus Mehtolan Emäntä,
    Tapiolan tarkka neito,
    Wedä riistasta rekiä,
    Tawaraista taluttele,
    Kohden kulta langojani.

Ite wanha Wäinämöinen
    Weisti wuorella wenettä,
    Kalliolla kalkutteli:
    Ei kirves kiween koske.
    Eikä kalka kalliohon -- --

Waippa wanhan Wäinämöisen,
    Kaapu kauko Lappalaisen,
    Sepä tänne tuotuwohon,
    Suurilta sotikedoilta,
    Weri pellon penkereiltä -- --
    Jonga suojasta sotinen,
    Jonga tappelen takoa -- --

Sittek vanha Wäinämöinen
    Istuxen itek ripahan,
    Otti soiton sormillensa,
    Käänsi käyrän polwillehen,
    Kantelen kätensä alle.
    Soitti wanha Wäinämöinen;
    Wasta ilo ilolle käwi,
    Soitto soitolle tajusi.
    Ei sitä metässä ollut,
    Jalan neljän juoxewata,
    Koiwin koikelehtamata,
    Jok ei tullut kuulemahan,
    Tehessä Isän iloa,
    Wäinämöisen soitellessa:
    Karhukin aidalle Kawahti
    Soitettua Wäinämöisen.
    Ei sitä metässä ollut,
    Kahen siiwen suikawata,
    Jok ei tullut tuiskuttain,
    Ei sitä meressä ollut,
    Ewän kuuden kulkewata,
    Kahexan waeltawata.
    Jok ei tullut kuulemahan
    Itekkin Wein (weden) Emäntä,
    Rinnoin ruoholle rojahti.
    Wetäy wesi kivvelle,
    Wahtallehen waiwoaxen.
    Isestänni Wäinämöisen
    Wedet juoxit silmistähän,
    Kaseammat karpaloita,
    Pyyliämmät pyyn munia,
    Reheille rinnoillehen
    Rinnoiltahan polvvillehen.
    Jaloilla jalkansa päälle,
    Putoisit wesi pisarat
    Läpi wijden willa waipan,
    Sarka kauhtanan kahexan.

Rätti-hattu tuores parta,
    Lähes kanssani kalaan,
    Kerallani Tuoresehen -- -- --
    Ween kultanen kuningas,
    Annas aika ahvenia.

Ween Ehtosa Emäntä
    Sinä olet waimoista wakanen
    Annas mulle ahvenia,
    Kuletteles Kuukupoja,
    Käytteles marut mahoja,
    Hiekan hieromattomia,
    Päiwän paistamattomia.
    Alta aaltojen syvien,
    Kalaisista kaarteista,
    Awarasta aitastasi -- -- --

Mies musta merestä nousi
    Uros aallosta yleni,
    kolmen sormen korkuinen,
    Neljän peukalon pituinen,
    Wähän kuollutta parembi,
    katonutta kauhiambi.
    jalasa kiwiset kengät,
    Pääsä paasinen kypärä;
    Hiwus kannolla takana,
    Parta rinnolla edessä -- -- --

Ej ennen ero tullut,
    Kuin Uros merestä syndyi,
    Rautalakki lainehista,
    Rauta kintahat käessä.

Wennon härkä Uljamoinen    
    Lähti maita kyntämään.
    Saloja wakoamaan,
    Suot kynti, kanerwat kaswoi;
    Mäet kynti, nousi männyt -- --