Ruokarukous

  1. Ruokarukous
    1. Mikä se on
    2. Mitä säädökset sanovat
    3. Mikä on tilanne
    4. Onko oppilaiden erottelu perusteltua
    5. Hyvät käytännöt
    6. Ongelmat
    7. Esimerkkejä ruokarukoiluttavista kouluista
    8. Lisää tietoa
    9. Ruokaloruja
    10. Lähteitä

Mikä se on

Ruokarukouksella tarkoitetaan yleensä lyhyttä rukousta ennen ruokailua, esim. Siunaa Jeesus ruokamme, amen. Mikäli ruokarukous tehdään opettajajohtoisesti (esimerkiksi opettaja sanoo: Nyt rukoillaan ruokarukous. Siunaa Jeesus ruokamme, amen), voidaan puhua ruokarukoiluttamisesta.

Mitä säädökset sanovat

Opettajajohtoisesta ruokarukoiluttamisesta tehtiin useita kanteluita vuonna 2009. Näiden kanteluiden, sekä aiemmin uskonnollista tilaisuuksista tehtyjen kanteluiden päätöksissä todettiin mm.:

  • Ruokarukoiluttaminen on uskonnollinen tilaisuus ja että se on uskonnon harjoittamista.
  • Perusopetuslain tulkinnan mukaan koulut saavat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia.
  • Kenenkään ei tarvitse osallistua uskonnon harjoittamiseen ellei halua.
  • Koulujen tulee tiedottaa kaikista uskonnollisista tilaisuuksista vanhempia hyvissä ajoin, mielellään jo lukuvuoden alussa.
  • Koulujen tulisi mainita uskonnollisista käytännöistään opetussuunnitelmissa.
  • Mikäli oppilaita ruokarukoilutetaan, on tähän uskonnolliseen tilaisuuteen osallistumattomia oppilaita kohdeltava hienovaraisesti, eikä heidän tule olla samassa tilassa ruokarukoiluttamisen aikana.

Mikä on tilanne

Suurimmassa osassa Suomen kouluja ja päiväkoteja ei enää ruokarukoiluteta oppilaita. Uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden suhteellinen osuus kaikista oppilaista määrä on kasvanut koko maassa (n. 15-20 prosenttia kaikista koululaisista), samoin muihin uskontokuntiin kuin evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien oppilaiden määrät ovat kasvaneet.  Lisäksi ei voida enää nykypäivänä olettaa, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat osallistuisivat automaattisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Onko oppilaiden erottelu perusteltua

Oppilaiden erottelu uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi ei ole kasvatuksellisesti perusteltua, varsinkin kun ruokarukoiluttaminen liittyy koulun yhteiseen tilaisuuteen, ruokailuun. Käytännön syistä johtuen oppilaiden erottelu "ruokarukoilutettaviin" ja muihin on erittäin vaikeaa toteuttaa hienovaraisesti.

Hyvät käytännöt

Näiden syiden perusteella suosittelemme seuraavia toimintatapoja kouluruokailuun liittyen:

  • Oppilaita ei ruokarukoiluteta opettajajohtoisesti.
  • Mikäli opettaja näkee että on kasvatuksellisesti perusteltua "rauhoittaa luokkaa" ennen ruokailua, voidaan se nuorempien oppilaitten osalta tehdä hiljentymisenä ilman kehoitusta rukoilla, tai sitten käyttää kaikille lapsille sopivaa ruokalorua (ilman sen yhdistämistä uskonnollisiin tapoihin, kuten käsien ristiin laittamiseen).
  • Jokainen oppilas voi halutessaan rukoilla itse, tähän ei tarvita opettajan erillistä kehoitusta.

Ongelmat

Ruokarukoiluttamiseen liittyy myös muita ongelmia:

  • Opettajajohtoinen ruokarukoiluttaminen ei noudata perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjattua periaatetta, että "Koulu on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton". Jokainen lapsi voi halutessaan rukoilla itse ilman opettajan erillistä kehoitusta.
  • Ruokarukoiluttaminen on käytännön tasolla ongelmallista, koska se johtaa lasten erotteluun eri ryhmiin ruokailun alun ajaksi.
  • Uskonnollisten rituaalien opettaminen lapselle voi aiheuttaa lapselle vakavia haittoja (Pyysiäinen, 2010, s.45):
    • Rukoileminen voi opettaa lapselle, että asioihin ei voi vaikuttaa itse vaan on vain jatkuvasti jättäydyttävä jonkin kuvitteellisen isähahmon armoille.
    • Rutiininomaisesta rukoilemista voi tulla pakko-oire, josta on todella vaikea päästä eroon.

Esimerkkejä ruokarukoiluttavista kouluista

  • Lohtajan Kirkonkylän koulu, kokkola, lukuvuositiedote 2011-2012 (paikallinen kopio).
    • (s. 5) Tähdellä merkityt, kursivoidut tapahtumat sisältävät tunnustuksellista uskonnollista toimintaa ja osa niistä toteutetaan yhdessä Lohtajan evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijät pitävät myös päivänavauksia koululla. Muista seurakunnan järjestämistä tapahtumista tiedotetaan erikseen. Ruokailun yhteydessä luetaan lyhyt ruokarukous. Jos huoltaja katsoo, että oppilas ei voi osallistua edellä mainittuihin tunnustuksellista toimintaa sisältäviin tapahtumiin tai ruokarukoukseen, pyydämme ottamaan yhteyttä apulaisrehtori ....

Lisää tietoa

Ruokaloruja

Kaikille lapsille sopivia ruokaloruja.

  • Nyt on lasten ruoka-aika, hiljaisuuden ruusutaika, saapuu tänne lasten luo, ruokarauhan heille suo.
  • Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat toivat, tulkaapa lapset syömään.
  • Aurinko aurinko lettuja paistaa, hauska on auringon lettuja maistaa. Kiipeän puuhun pistelen suuhun loput voin heittää ukolle kuuhun. Sitten käynkin jo nukkumaan pikku masu niin pullollaan.
  • Kun ruoka aika alkaa, en mä hyppää tasajalkaa, syömään hissunkissun kuljen,  ovet perässäni suljen, astiani hiljaa kannan, ruokarauhan muille annan.
  • Kattila ja vuoka, täältä tulee ruoka, lusikkaan kun tartun, suureksi mä vartun. Leivän syön, maidon juon, ruokarauhan muille suon!
  • Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti, pikkulinnut lusikat toi, tulkaapa lapset syömään. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, kiitos, apulaisille kiitos.
  • Niitä näitä kaalenpäitä, nuita, noita porkkanoita, lanttuja ja perunoita. Pannaan pataan kiehumaan,sieltä lastenlusikkaan. Tule tule syömään.
  • Maasta versonnut on vilja tämä, armaan aurinkoisen kypsyttämä. Rakas aurinko ja rakas maa, teitä emme tahdo unhoittaa. Hyvää ruokahalua ja ruokarauhaa kaikille.

Lähteitä

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/828140-paivakotien-ruokaloruja/