Suvivirsi

Keväisin alkaa säännöllinen keskustelu suvivirren (virsikirjan virsi numero 571) asemasta koulujen juhlissa. Erityisesti virren säkeistöjen 2-6 sanat ovat hyvin uskonnollisia. Yksinkertaisin ratkaisu lienee laulaa suvilaulu tai jokin muu kesäinen laulu suvivirren sijaan, mutta tätä vaihtoehtoa ei käytetä kovin monissa kouluissa.

Virsi on kristillisen jumaluustieteen mukaan laulettu rukous, joten virren laulattaminen koulun juhlassa tulkitaan uskonnonharjoittamiseksi. Opetushallituksen ohjeissa asiasta todetaan seuraavaa:

Koulu voi edelleen järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan uskonnon harjoittamiseksi. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.

Lisäksi Opetushallituksen laatimissa ohjeissa kerrotaan koulun juhliin liittyvistä uskonnollisista elementeistä seuraavaa:

Suomalaisella koululla on useita perinteisiä juhlia kuten joulujuhla, kevätjuhla sekä YK:n päivän ja itsenäisyyspäivän juhla. Niihin saattaa sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän virren tai jouluevankeliumin johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Koulun juhlat ovat osa opetusta ja koulutyötä. Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille koulussa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, mikäli vakaumus estää osallistumisen juhlaan tai sen osaan. Järjestelyistä sovittaessa tulee ottaa huomioon oppilaan turvallisuus.

Suomalaisen koulujuhlaperinnön vaalimisessa ja kehittämisessä lähtökohtana tulee olla yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden periaate.

Suomen perustuslain sekä opetushallituksen ohjeiden pohjalta voidaan todeta:

  • Virren laulaminen on uskonnon harjoittamista, joten kuka tahansa saa halutessaan olla osallistumatta virren laulamiseen ja kuuntelemiseen.
  • Yksittäinen virren laulattaminen koulun juhlassa ei tee koko juhlasta uskonnollista, ainoastaan kyseisen virren laulaminen/kuunteleminen on uskonnon harjoittamista.
  • Koulu vastaa uskonnonharjoittamiseen osallistumattomien oppilaiden tarvitsemista järjestelyistä.

Uskonnollisten ainesten sisällyttäminen koulun juhliin aiheuttaa ongelmia sellaisten oppilaiden kohtelun osalta, jotka eivät osallistu uskonnon harjoittamiseen (esim. kymmenen oppilaan ja heidän vanhempiensa poistuminen juhlista virren laulamisen ajaksi). Kouluilla ei myöskään ole mitään velvoitteita sisällyttää uskonnollisia aineksia juhliinsa, joten luontevin ratkaisu on pitää juhlat kaikille oppilaille sopivina. Käytännössä tämä tarkoittaa uskonnollisten ainesten jättämistä pois koulujen juhlista. Halutessaan oppilaat voivat osallistua esim. seurakunnan järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Viime kädessä koulun rehtorilla on oikeus päättää kevätjuhlan sisällöstä, esim. seurakunnilla tai muilla uskonnolliset tahoilla ei ole valtaa puuttua mitenkään kevätjuhlilen järjestelyihin.

Keskustelua ja lisätietoa aiheesta