Tulevaisuuden yhteiskunta

Sisällysluettelo
  1. Tulevaisuuden yhteiskunta
    1. Siansaksan kääntäminen ihmisten kielelle on vaikeaa
    2. Eurooppalaiset haluavat tulevaisuudelta
    3. Ihminen on yhteiskunnallinen voimavara
    4. Ihmisen osa
    5. Ajan / elämän hallinta
    6. Elämänhallinta ja itsetunto
    7. Luottamus laitoksiin
    8. Elämänpiirit, minuudet
    9. Fyysisen vuorovaikutuksen piiri
    10. Verkkovuorovaikutuksen piiri
    11. Tahdoton vaikutuksille altistumisen piiri
    12. Ryhmän muodostus aineellisissa ja verkkoyhteisöissä
    13. Yhteiskunta, Suomi, maailma
    14. Palloistunut (globaali) toimintaympäristö / pallotalous
    15. EU, lähialueet
    16. Kansallinen, alueellinen, paikallinen taso
    17. Yksi- / monivaltarakenteisuus
    18. Osaaminen ja arvot
    19. Uuden tiedon tuottaminen, osaamisen uusinta
    20. Tietoraaka-aineen saatavuus
    21. Muutoshakuinen rahoitus
    22. Oppiminen / koulut
    23. Oppilaitokset, verkko - oppiminen
    24. Tietoyhteiskunnan kysymyksiä
    25. Itseilmaisu ja esiintyminen
    26. Luotettava ja epäluotettava tieto / palvelu
    27. Tulevaisuuden pätevyydet
    28. Vuorovaikutukseen perustuva tieto ja ajanviete
    29. Osaamisen varmentamisen merkitys ja järjestelmät
    30. Arvomaailma ja sen ohjaaminen
    31. Ihmisen perusasenne luontoon
    32. Oman arvotodellisuuden toteuttamisen mahdollisuus
    33. Talous
    34. Elinkeinorakenne
    35. Yritysrakenne
    36. Osakeomistus
    37. Ympäristömyöteinen tuotanto ja teknologia, elinkaariajattelu
    38. Verkostoitumisen lisääntyminen
    39. Talouteen vaikuttavat tekijät
    40. Keskeiset tuotannontekijät; saadut / luodut
    41. Saastuminen ja ympäristösopimukset
    42. Työn vaativuus
    43. Työ ja jatkuva oppiminen
    44. Jakelu ja aineelliset tuotteet
    45. Ei-aineellinen - jakelu / maksaminen
    46. Ei-aineellinen tuotanto - valtarakenne - erot / tietoliikenteen kustannukset
    47. Työn käsite, luonne
    48. Palkkatyö, muu työ, kolmas sektori
    49. Työn määrä
    50. Verkkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen luonne
    51. Ajankäyttö koneiden kanssa
    52. Koneyhteiskunnan haavoittuvuus
    53. Vaihdannan verkostoituminen
    54. Veropohja vaihdantatapojen muuttuessa
    55. Viihdetuotannon rahoitusmallit
    56. Valtarakenne
    57. Ajankohtaisen tiedon tuotannon rahoitusmallit
    58. Geeniteknologia
    59. Ruuan geenimuuntelu
    60. Eläinten ja kasvien geenimuuntelu lääkinnällisiin tarpeisiin
    61. Yleinen ympäristön toiminnallinen geenimuuntelu
    62. Ihmisen toiminnallinen geenimuuntelu
    63. Yhteiskunnan rakenteet
    64. Ikärakenteen muutos
    65. Vapaaehtoisten vakuutusten kohtalo
    66. Sosiaalinen erilaisuus / -eriarvoisuus
    67. Fyysinen keskittyminen / hajautuminen
    68. Verkko keskittyminen / hajautuminen
    69. Aineelliset valtaväylät
    70. Autoistuminen
    71. Elektroniset valtaväylät - liikkuvuus
    72. Elektroniset valtaväylät - laajuus
    73. Hallinto
    74. Ryhmänmuodostus
    75. Tietoverkoissa toimiminen
    76. Tiedotusvälineet
    77. Ajan hallitsijat / ulkopuoliset ohjaajat
    78. Aineettoman toiminnan lisääntyminen
    79. Vapaa rajojen ylitys verkoissa
    80. Verkkojen sääntely
    81. Tekijänoikeuksien ongelma
    82. Päätöksentekoperusteiden painotukset yksilötasolla
    83. Arvojärjestysrakenteet
    84. Pysyvät työpaikat – vaeltavat ammattilaiset
    85. Johtaminen
    86. Toimijat tietoyhteiskunnassa
    87. Turvallisuus
    88. Perusturvan määrittely, voimavarat ja järjestäminen
    89. Julkinen vs. yksityinen
    90. Terveyden- ja sairaanhoito
    91. Yksilöiden valvonta
    92. Luottamus valtioista riippumattomaan erilliseen verkkorahaan
    93. Talousrikollisuus
    94. Verkkorikollisuus
    95. Pohjoismainen malli
    96. Kehitysnäkymiä
    97. Bioyhteiskunta
    98. Uskomukset / uskonnot
    99. Tarpeet
    100. Edistyksen ajkatus, rakennemurrokset, muutos
    101. Lapsuus
    102. Nuoruus
    103. Aikuisuus
    104. Vanhuus
    105. Ajankäytön painotukset
    106. Rahankäytön painotukset
    107. Tehtäviä

Siansaksan kääntäminen ihmisten kielelle on vaikeaa

Seuraavissa osioissa yhteiskuntatieteellistä siansaksaa on yritetty kääntää ihmisten kielelle.

Jos jotkut käännetyistä ajatuksista tuntuvat hulluilta, ne ovat hulluja.

Eurooppalaiset haluavat tulevaisuudelta

Eurobarometri 2008

Taistella nousevia hintoja vastaan 66%
Säilyttäää maassa järjestyksen 53%
Ihmisille lisävaltaa ratkaisuissa45%
Suojella sananvapautta 28%
Muuta 3%

Ihminen on yhteiskunnallinen voimavara

Ihmiskäsitys ei synny useinkaan tietoisesti, vaan näkyy arvottamisessa. Tämä vaikuttaa mm. koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamiseen sekä tiedotusvälineisiin ja sitä kautta yhteiskunnan arvonmuodostukseen, mistä se heijastuu taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon.

Ihmisen osa

Ihmisen tavoittelema osa tai asenne
  1. Olla hyödyksi itselle ja muille
  2. Olla yhteiskunnan vastuulla
  3. Olla vain itseään varten
Ihminen kokee paikkansa yhteiskunnassa kokemansa aseman kautta. Tämä vaikuttaa voimakkaasti mm. siihen, millaiseksi ihmiskunnan ihanne ymmärretään ja sitä kautta poliittisiin ym. aatteisiin, mistä se heijastuu taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon sekä yksilön tuntemuksiin esimerkiksi hyödyllisyyden ja hyödyttömyyden kautta.

Yhteiskunta voi halutessaan vaikuttaa tähän suoraan ja epäsuorasti. Esimerkiksi perustoimeentulon järjestämisen tapa vaikuttaa asenneilmastoon merkittävästi.

Ajan / elämän hallinta

  1. Ihmiset ovat tietoisia itsestään ja tunnistavat manipuloinnin ja erilaiset riippuvuuden muodot
  2. Manipulointi ja riippuvuutta aiheuttavat tuotteet / palvelut saavat yhä uusia / tehokkaampia muotoja
  3. Ihmiset hakeutuvat manipuloivien järjestelmien ulottumattomiin
  4. Manipuloivat järjestelmät vähenevät niitä kohdanneen vastustuksen vuoksi

Elämänhallinta ja itsetunto

Ihmisen kokemus oman elämänsä hallinnasta on ratkaisevaa esimerkiksi hänen itsetunnolleen, muutosalttiudelleen ja todellisuuskäsityksellee.

Tämä vaikuttaa mm. siihen, miten suhtautuminen vallanpitäjiin, markkinointiin ja hallinnointiin muuttuu. Asiaan vaikutetaan pääosin kasvatuksen ja lainsäädännön kautta.

Luottamus laitoksiin

  1. Laaja luottamus lainsäädäntöön ja sen valvontaan, sosiaaliseen perusturvaan, hallintoon ja solidaarisuuteen
  2. Luotetaan vain lakeihin ja sääntöihin
  3. Laitoksiin ei luoteta lainkaan
Luottamus laitoksiin perustuu esimerkiksi siihen, miten oikeudenmukaisiksi ihminen ne kokee ja miten paljon hän kokee niiden koskettavan omaa elämäänsä.

Tämä vaikuttaa mm. ihmisten hallittavuuteen ja ennustettavuuteen.

Elämänpiirit, minuudet

  1. Fyysinen, "kyläpainotteisuus"
  2. Verkkopainotteisuus
  3. Moniminäisyys, maailmanlaajuistuminen
Ihminen luo elämänpiirinsä mm. sen perusteella, miten paljon se hyödyttää hänen elämäänsä niin aineellisella kuin henkiselläkin tasolla.

Tärkeysjärjestystä säätelee mm. se, miten suureen osaan kustakin elämänpiiristä hän kokee olevansa vuorovaikutuksessa ja millaista vuorovaikutus on (fyysistä, moneen aistiin perustuvaa, älyllistä, ajatustunteellista jne.).

Elämänpiirin valinta vaikuttaa mm. siihen, miten ihminen kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä ja ympäröivään todellisuuteen. Monet yhteiskunnan ratkaisut vaikuttavat elämänpiireihin.

Fyysisen vuorovaikutuksen piiri

  1. Fyysinen piiri suppenee
  2. Fyysinen piiri laajenee
  3. Fyysinen piiri laajenee ja harvenee
Fyysisen vuorovaikutuksen piiri syntyy esimerkiksi aineellisen ja henkisen elämän sekä "omuuden" kokemisen tarpeista.

Aivan suppea piiri saattaa johtaa jopa eriytymiseen, laaja ja harva piiri joskus yksipuolisen tiedonsaannin kautta aatteelliseen pienajatteluun.

Tämä vaikuttaa mm. siihen, keiden asiat ihminen kokee "omikseen", keitä kohtaan hän tuntee helpoimmin myötätuntoa ja keiden vuoksi hän suostuu uhraamaan jotakin.

Verkkovuorovaikutuksen piiri

  1. Paikallinen painotus
  2. Rajat ylittävä painotus
  3. Voimakas pirstoutuminen
Verkko vuorovaikutus vähentää sellaista sosiaalista hyväksyntää ja kanssakäymistä, joka perustuu kaikkiin aisteihin ja läheisyyden kokemiseen.

Se vaikuttaa mm. siihen miten ihminen haluaa ja kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaan elämäänsä ja ympäröivään maailmaan.

Koska ihminen tuntee lähimpänä olevaa valtarakennetta parhaiten ja koska siinä on hänelle tuttuja ihmisiä, hän myös kokee voivansa vaikuttaa lähipiiriin helpoimmin.

Tahdoton vaikutuksille altistumisen piiri

  1. Omavaltarakenteinen
  2. Vierasvaltarakenteinen
  3. Voimakas pirstoutuminen

Tahdoton altistuminen erilaisille vaikutuksille tapahtuu nykyisin useimmiten tiedotusvälineiden, erityisesti television, kautta.

Joissain tapauksissa jotkut pyrkivät sitä jopa tietoisesti lisäämään, koska tahdottomasti vastaanottava ihminen on usein helposti hallittavissa ja ei helpolla ryhdy esimerkiksi poliittiseen toimintaan.

Tämä supistaa todellisen maailman kokemista ja vaikuttaa sitä kautta mm. arvojen muodostumiseen.

Ryhmän muodostus aineellisissa ja verkkoyhteisöissä

  1. Laajan kiinnostusalueen ryhmät lisääntyvät
  2. Suppean kinnostusalueen ryhmät lisääntyvät
Hyvin usein ilmiö, jota voisi kutsua esimerkiksi viisaudeksi, syntyy laajan kiinnostusalueen ryhmissä, esimerkiksi monivaltarakenteisissa, moniammatillisissa tai monitieteellisissä.

Suppeita kiinnostusalueita synnyttää usein halu kuulua johonkin ryhmään. Tämä vaikuttaa mm. uteliaisuuden määrään ja tietämyksen tasoon ja joskus myös erilaisuuden hyväksymiseen oman ryhmän puitteissa sekä mm. monenlaisten kiinnostusryhmien erilaistumiseen, ehkä jopa eriytymiseen ja häiriökäyttäytymiseen.

Yhteiskunta, Suomi, maailma

Onko maailmanlaajuinen valtarakenne väistämätön vai saattaisiko äkillisten murrosten kautta nousta sellaisia suojautumisen tarpeita, jotka johtaisivat valtarakenteiden ristiriitoihin ja erilaisten rajaesteiden uuteen nousuun?

Muuttaako EU yhteisötaloudellista ympäristöämme?

Väheneekö yhteiskunnan vaikutus elämässämme?

Lisääkö valtarakenteiden kirjavuus suvaitsevuutta ja kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa vai lisääkö se ristiriitoja?

Mitä tapahtuu Afrikassa, jossa elämisen mahdollisuudet jatkuvasti heikentyvät ja miten se vaikuttaa Suomeen?

Palloistunut (globaali) toimintaympäristö / pallotalous

  1. Avoin pallotalous
  2. Yhteenliittymien taistelu
  3. Valtarakenteiden ristiriidatt
  4. Suuntautuminen kansallisiin, paikallisiin ratkaisuihin, suljettu talous

Kaikki edellä mainitut ovat vain pyrkimyksiä, sillä esimerkiksi aina on olemassa
  1. sisäänrakennettua talouden sulkemista, aina on
  2. yhteenliittymien tai
  3. valrarakenneristiriitojen ulkopuolelle jättäytyviä tai aina on
  4. suljettua taloutta kiertäviä pyrkimyksiä.
Näillä pyrkimyksillä ja niiden keskinäisillä painotuksilla on huomattava vaikutus siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu, sillä kysymys on taloudellisesta ja poliittisesta vallasta ts. maailmankaupan rakenteesta.

EU, lähialueet

  1. EU:n vahva liittovaltiokehitys, lähialueiden liittyminen yhteen
  2. Monivauhtinen EU, lähialueiden valikoitu liittyminenyhteen
  3. EU:n hajoaminen, pirstoutunut Eurooppa, lähialueet
Muuttuja vaikuttaa mm. valtioiden taloudelliseen tilanteeseen, kauppaan, puolustukseen, käsitykseen eurooppalaisuudesta ja suhtautumiseen EU:hun kokonaisuudessaan.

Lähialueista on useimmiten kehittynyt vahvojen talousalueiden lähellä valtioita, joissa on vilkas talouselämä ja suuri taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus.

On myös mahdollista, että todeksi muuttuu filosofi B. Russellin aikoinaan sanoma lause, jonka mukaan mikään eurooppalainen valtioliitto ei ole säilynyt ehjänä tai elinvoimaisena neljää sukupolvea kauempaa.

Kansallinen, alueellinen, paikallinen taso

  1. Kansallisen hallinnan, samaistumisen ja toiminnan korostuminen
  2. Paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen tason korostuminen
  3. Kaikkien tasojen suhteellisen merkityksen väheneminen ihmisen elämässä
Toiminnot määräytyvät usein sen mukaan, miten tärkeiksi asiat koetaan.

Tämä vaikuttaa mm. poliittiseen käyttäytymiseen ja osallistumiseen sekä sen kautta ihmisen kokemukseen siitä, missä määrin hän on yhteiskuntaa ja yhteiskunta häntä varten - ja jopa siihen, mikä hänelle on yhteiskunta.

Yksi- / monivaltarakenteisuus

  1. Valtarakenteiden kirjavuus lisääntyy olennaisesti, sopuisa monivaltarakenteisuus
  2. Valtarakenteiden kirjavuus lisääntyy olennaisesti, ristiriidat valtarakenteiden välillä
  3. Monivaltarakenteisuus, "rodun puhtautta" vaalitaan
Muuttuja vaikuttaa mm. siirtolais- ja pakolaispolitiikkaan sekä poliittisten ääriryhmien syntyyn.

Eräs tekijä, joka lienee syytä ottaa huomioon, on se, että elämisen mahdollisuudet monissa - etenkin Afrikan - maissa huononevat jatkuvasti, koska viljelyala henkeä kohti pienenee.

Väkiluku kuitenkin kasvaa ja ruoho on Euroopassa hyvin paljon vihreämpää ja ravitsevampaa.

Osaaminen ja arvot

Arvostammeko laajaa tiedollista perustaa vai kykyä nopeaan soveltamiseen?

Rakennammeko yhteiskuntaa tietotekniikan vai perinteisen teollisuuden varaan?

Rahoitammeko muutosta vai pysyvyyttä?

Uskallammeko antaa kaikille kyvyn ja mahdollisuudet joukkoviestintään vai jätämmekö asian markkinoiden ratkottavaksi?

Haluammeko, että tulevaisuudessa on luotettavuusjärjestelmiä vai riittääkö, että opimme kokemuksen ja hyvien tavaramerkkien kautta luottamaan?

Mikä on tulevaisuuden arvomaailma?

Vieläkö ihmisen arvo ja hyödyllisyys mitataan rahassa?

Uuden tiedon tuottaminen, osaamisen uusinta

  1. Voimakas panostus laaja-alaiseen tutkimukseen ja opetukseen eri tasoilla; "sivistysyhteiskunnan" ihanne, korostetaan perussivistyksen ja –osaamisen takaamista kaikille kansalaisille
  2. Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa korostuu sijoittaminen taloudellista kilpailukykyä edistäville aloille, luonnontieteisiin, tekniikkaan ja taloustieteisiin; kilpailu ja valikoivuus opetuksessa ja sen järjestämisessä, "hyvät" ja "huonommat" oppilaitokset
Uusi tieto syntyy lähes aina vanhasta tiedosta eli ihmisten perustietämyksen ja osaamisen taso ja laajuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten paljon uutta tietoa syntyy ja kuinka kokonaishyödyllistä se on.

Tämä vaikuttaa mm. tietoyhteiskunnan menestymiseen pitkällä tähtäimellä sekä ihmisten arvomaailmaan.

Tietoraaka-aineen saatavuus

  1. Mahdollisimman laaja ja avoin tietoverkko; välineet ja sisällöt "kaikkien" ulottuvilla (vrt. yleinen tieverkko)
  2. Valtio rahoittaa toimintansa jalostamalla verovaroin keräämänsä tiedot
  3. Verovaroin kerättyä tietoa ei jalosteta (tilanne kuten nyt)
  4. Markkinoihin, hinnoitteluun ja yksityiseen omistukseen perustuva tietoverkko
Tietoraaka-aineen saatavuuden merkitystä ehkä jossakin määrin yliarvostetaan, mutta sillä on silti huomattava vaikutus.

Varsin tärkeää on se, että tietoraaka-aine jaetaan nykyistä laajempaan hyötykäyttöön mm. pienyrityksille.

Tämä vaikuttaa mm. tiedon liikkumiseen verkoissa sekä tietotyön tuottavuuteen.

Muutoshakuinen rahoitus

  1. Julkinen sektori hallitsee, tuki pysyvyyttä edustaville toimijoille
  2. Julkinen sektori hallitsee, tuki muutosta edustaville toimijoille
  3. Julkisen sektorin rahoitukseen perustuva, kohteet vaihtelevat, markkinat täydentävät
  4. Markkina-ajattelun, kilpailun ja kilpailukykyä edistävien hankkeiden / toimijoiden tukemisen korostuminen rahoitusjärjestelyissä
Pelkkä muutos ei ole riittävä syy rahoitukseen, vaan olennainen kysymys on muutoksen laajuus, vaikutus ja merkitys.

Nopeissa muutoksissa vastekykyä on syytähelpottaa.

Tämä vaikuttaa mm. tutkimuksen ja tuotekehittelyn suuntaamiseen, perustutkimuksen saamaan rahoitukseen sekä arvorakenteisiin päätöksentekorakenteisiin.

Oppiminen / koulut

  1. Koulut säilyvät periaatteelliselta rakenteeltaan nykyisellään
  2. Koulut erikoistuvat entistä enemmän
  3. Koulut muuttuvat oppimiskeskusten suuntaan
Muuttuja vaikuttaa yleiseen oppimiskäsitykseen, oppimisen laatuun ja nopeuteen, koulusta tulevan perusvalmiuksiin sekä opettajien tai ohjaajien koulutustarpeeseen.

Tämä saattaa vaikuttaa myös nykyiseen peruskoulu-lukio-ammattiopisto-
korkeakoulu-rakenteeseen sekä tutkimusvalmiuksien kasvuun.

Vaikutus näkyy myöhemmin koko tietoyhteiskunnan toimivuudessa.

Oppilaitokset, verkko - oppiminen

  1. Sosiaalisista, alueellisista ym. syistä johtuen korostetaan perinteistä "luokkahuoneoppimista", verkkoja hyödyntäen
  2. Opiskelun muuntaminen varkossa tapahtuvaksi voimistuu
  3. Kehitys markkinaistuu ja eriytyy; menestyjäalueilla ja menestyjäoppilaitoksissa hyödynnetään tehokkaasti sekä Verkko-oppimisen että fyysisen läheisyyden tarpeen hyvät puolet, häviäjäoppilaitoksissa käytössä pääasiassa perinteiset menetelmät
Esimerkiksi Uuden Seelannin oppimiskeskuskokeilujen perusteella näyttää siltä, että vaihtoehtojen vaikutus oppimiseen ja etenkin tiedon käsittelyn ja vuorovaikutuksen taitoihin on varsin merkittävä.

Tietoyhteiskunnan kysymyksiä

Itseilmaisu ja esiintyminen

  1. Monipuolinen viestintäpätevyys vähemmistöllä
  2. Monipuolinen viestintäpätevyys laajoilla kansalaispiireillä
Itsensä toteuttaminenriippuu siitä, miten ihminen kokee hallitsevansa itseään ja elämäänsä.

Tämä vaikuttaa mm. liikkuvan tiedon määrään, käsitykseen omista vaikutusmahdollisuuksista ja elämän kestävän oppimisen mahdollisuuksiin ja käytettäviin oppimistapoihin.

Luotettava ja epäluotettava
tieto / palvelu

  1. Tietolähteisiin luottaminen on yhä helpompaa
  2. Tietolähteisiin luottaminen on yhä vaikeampaa
  3. Verkkovaltarakenteet, joilla omat luotettavuuden arvosteluperusteet
Tiedon luotettavuuden selvittäminen vie aikaa ja vastaisuudessa on monessa tapauksessa ratkaistava, koituuko verkoista riittävä hyöty.

Tietolähteiden luotettavuus heijastuu nopeasti myös siihen, miten luotettaviksi viestintävälineet ja myös yhteiskunnan hallinnoimat tiedon jakajat yleensä koetaan; ehkä jopa siihen, onko vähempimerkityksellisen tiedon luotettavuus ihmisten mielestä enää tärkeätä.

Pitemmällä aikavälillä tiedon määrä kasvaa verkoissa niin suureksi, että sangen tärkeiksi tulevat tavat erottaa toisistaan varsinainen tieto ja epätieto tai väärä tieto.

Jo nyt tilanne on esim. Internetissä kuin keskiaikainen tiedeyhteisö, täynnä mitä kummallisimpia tutkimus- ja
muita laitoksia.

Tulevaisuuden pätevyydet

  1. Laaja valikoima entistä kovempaa vaatimustasoa edustavia pätevyyksiä: muutoksen sietokyky, viestintävalmiudet, erilaisuuden sietokyky, oppimiskyky, usean kielen hallinta, ihmissuhdetaitojen osaaminen
  2. Korostetaan erikoistumista yhteen tai kahteen osaamiseen
Vaatimukset syntyvät arvostuksista eli mm. siitä, mikä ihmisten mielestä on menestymistä ja miten toivottavien pätevyyksien oppiminen innostaa.

Vuorovaikutukseen perustuva tieto ja ajanviete

  1. Toisiensa viihdyttäminen / opettaminen yleistyy
  2. Keskitetty viihdyttäminen / opettaminen yleistyy
Kyse on suureksi osaksi omaehtoisesta ja tahdottomasta vuorovaikutuksesta.

Omaehtoiseen liittyy toisen ihmisen kokeminen, tahdottomaan taas oman "tärkeyden" kokeminen.

Tämä vaikuttaa yhteiskunnan yhteisvastuuseen ja myötätuntorakenteeseen ja sitä kautta mm. poliittiseen ja sosiaaliseen päätöksentekoon.

Vaikutusta on myös rahatalouden kautta kiertävän toimeliaisuuden määrään, uuden tiedon syntymiseen ja vuorovaikutuskykyihin.

Osaamisen varmentamisen merkitys ja järjestelmät

  1. Luottamusjärjestelmillä / varmentamisilla / suosituksilla kehitetään tuottavuutta
  2. Luottamus hankitaan kokemuksen kautta ja
  3. Luottamusta lisätään lainsäädännöllisellä vastuulla
  4. Korostetaan saavutettuja oppiarvoja ja muodollisia näyttöjä
  5. Luottamusta arvioidaan ja kehitetään jatkuvalla tietämisen ja osaamisen testauksella
Tietämisen ja osaamisen luotettavuuden arviointijärjestelmät ovat nykyisin paljolti tutkintoja.

Järjestelmät ovat riippuvat siitä, minllainen oppimisjärjestelmä Suomessa on tulevaisuudessa.

Nykyjärjestelmällä kerran aikanaan hankitulla tutkinnolla on ratkaiseva merkitys.

Läpi elämän tapahtuvassa oppimisessa tärkein merkitys taas on sillä, mitä ihminen tietää ja osaa sillä nimenomaisella hetkellä, kun tietoa ja osaamista tarvitaan.

Tämä vaikuttaa suuresti mm. tietoyhteiskunnan tuottavuuteen ja siihen, millaisiksi "tieto" ja "osaaminen" ymmärretään.

Arvomaailma ja sen ohjaaminen

  1. Yhteiskunta ohjaa arvomaailmaa; arvomaailman yhdenmukaistuminen
  2. Yhteiskunta ohjaa arvomaailmaa; arvomaailman eriytyminen
  3. Arvomaailma kehittyy itsestään; yhdenmukaistuminen
  4. Arvomaailma kehittyy itsestään; eriytyminen, erilaisuutta sietävä yhteiselo
  5. Arvomaailma kehittyy itsestään; arvo- / valtarakenneristiriidat, ääri-ilmiöt
Nykyisin arvomaailmaa rakentavat paljolti viestintävälineet.

Itsenäistä muutosta tapahtuu vain, kun viestintävälineidem tai yhteiskunnan antama arvomaailma poikkeaa liikaa ihmisten "kotoperäisestä" maailmankuvasta.

Muuttuja vaikuttaa ratkaisevasti mm. politiikan sisältöön ja tulevaisuudessa enenevästi kulutustottumuksiin.

Ihmisen perusasenne luontoon

  1. Luontokeskeisyys
  2. Ihmiskeskeisyys
  3. Piittaamattomuus
  4. Kestävän kehityksen ajatus
Ihmisten asenne luontoon on nykyisin suureksi osaksi tunteenomainen Sen perusta on kaunis aurinkoinen maisema, eikä kokonaisuus tuotantorakenteineen tai luonnontalousjärjestelmineen.

Tämä vaikuttaa mm. maankäytön suunnitteluun ja esimerkiksi kulutus- ja ympäristöverotukseen sekä tuotantorakenteisiin.

Oman arvotodellisuuden toteuttamisen mahdollisuus

  1. Yhteiskunnassa suvaitaan erilaisia arvotodellisuuksia, vuorovaikutuksessa keskenään
  2. Erilaisia arvotodellisuuksia esiintyy, erillisinä alavaltarakenteina, jotka eivät kohtaa toisiaan
  3. Poikkeavuutta ei suvaita, yhdenmukaistumisen paine

Se, että ihminen kokee voivansa toteuttaa omaa arvotodellisuuttaan, on tärkeä osa ihmisen oman elämän hallinnan kokemusta.

Tämä vaikuttaa mm. itsetuntoon, todellisuuskäsitykseen, arvojen etääntymiseen toisistaan, ristiriitaherkkyyteen ja sitä kautta poliittiseen päätöksentekoon.

Talous

Pitäisikö osakkeiden ulkomaalaisomistusta rajoittaa suomalaisen yritystalouden suojelemiseksi?

Mitä on edessään suomalaisella metsäteollisuudella sähköpaperin puhuttaessa tutkimuslaboratorioita?

Miten Suomi voi vaikuttaa tuotannon sijoittumiseen ja tuotantorakenteeseen?

Mitä vaikutuksia sillä olisi, jos Suomi muuttaisi talouttaan suljetummaksi?

Elinkeinorakenne

  1. Tietoyhteiskunnan verkkoalojen valta
  2. Älykkään savupiipputeollisuuden Suomi
  3. Hyvinvointialueiden Suomi
  4. Sekoitus-Suomi
Elinkeinorakenne muuttuu nopeasti, mutta nyt on vielä on jäljellä suurin osa sellaisista nykyisistä tärkeimmistä elinkeinoista kuin metsäteollisuus, metalliteollisuus ja elektroniikkateollisuus.

Elinkeinorakenne on paljolti riippuvainen siitä, mitä arvoja painotetaan eli mihin koulutukseen ja mihin toimialaan rahaa sijoitetaan. Vaikutus näkyy kaikkialla.

Yritysrakenne

  1. Yritysten yhdostyminen lisääntyy
  2. Yhtiöiden jakautuminen lisääntyy
  3. Nykytilanne säilyy

Useat kaupallis-taloudelliset tutkimukset todistavat, että suuryritysten pitäisi jakautua pienemmiksi itsenäisiksi yksiköiksi lähinnä päätöksenteon ja reagoinnin nopeuden vuoksi.

Toisaalta yhdistymisissä syntyy suuren yhtiön etuja mm. rahoituksen, markkinajohtajuuden ja vaikean haavoittuvuuden suhteen.

Vaikutukset näkyvät mm. siinä, miten yritykset liikkuvat rajojen yli ja miten ne verkottuvat. Samalla tietotekniikka ja tietoliikenne muuttavat nopeasti eri yritysrakenteiden toimintaedellytyksiä.

Osakeomistus

  1. Yhtiöt siirtyvät yhä enemmän ulkomaalaiseen omistukseen
  2. Nykytilanne säilyy
  3. Yhtiöiden kotimainen omistus lisääntyy.
Ulkomainen omistus pyrkii mm. puristamaan lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman suuren voiton yhtiöistä.

Tällä on vaikutusta koko yhtiövaltarakenteeseen, yhtiöiden sijoittamiseen eri maihin, johtamistapaan, työn kuvaan ja työllisyyteen sekä esimerkiksi suhtautumiseen ympäristöasioihin.

Ympäristömyöteinen tuotanto ja teknologia, elinkaariajattelu

  1. Ei "ohjelmalla"
  2. Lainsäädännöllä taattu käytäntö
  3. Elinkaariajattelun suosiminen vähenee
Elinkaariajattelu ei ole niin itsestään selvää kuin nyt vaikuttaa.

Monet etenkin kansainväliset yritykset lyövät todellisuudessa kiilaa väliin, koska ne pelkäävät, että elinkaariajattelusta seuraa myös tuotannon luonnolle aiheuttamien haittojen täysimääräinen korvaus yhteiskunnalle.

Vaikutukset näkyvät mm. arvostusten muuttumisina, haitallisten päästöjen määrissä sekä mahdollisesti valtion veropohjan laajentumisena.

Verkostoitumisen lisääntyminen

  1. Yrityselämässä
  2. Koko yhteiskunnassa
  3. Valtioiden välillä, hallinnon, päätöksenteon ylikansallistuminen
Verkostoituminen lisää verkoissa liikkuvan ja saatavilla olevan tiedon määrää sekä kaikenlaisen päätöksenteon nopeutumista.

Ongelmia syntyy mm. siksi, että kaikilla ei ole verkostoitumisen edellyttämää tietoa, taitoa tai laitteistoa, ja siksi, että liikkuvan tiedon arvoa tai oikeellisuutta on mahdotonta mitata.

Talouteen vaikuttavat tekijät

  1. Asiakkaiden, jakelun hallinta
  2. Osaaminen
  3. Aineettomat oikeudet
  4. Maantiede
  5. Raaka-aineet
Yhteiskunta tarvitsee tuotantoonsa edellä mainittuja tekijöitä.

Niiden saatavuus, hallittavuus, kuljetusetäisyydet ja hinta vaikuttavat ainakin lyhyellä tähtäyksellä tuotannon sijoittumiseen ja tuotantorakenteeseen.

Keskeiset tuotannontekijät; saadut / luodut

  1. "Saatu" työ, pääoma, luonnonvarat
  2. "Luodut" tuotannontekijät: osaaminen, laatu
Painopiste saatujen ja itse luotujen tuotannontekijöiden välillä voi vaihdella ja vaikuttaa ainakin lyhyellä tähtäyksellä tuotannon sijoittumiseen ja tuotantorakenteeseen.

Saastuminen ja ympäristösopimukset

  1. Päästöjen määrää vähennetään voimakkaasti.
  2. Päästöjen määrää vähennetään loivasti.
  3. Nykytilanne säilyy
  4. Päästöjen määrä kasvaa
Tämä muuttuja vaikuttaa mm. tuotantokustannuksiin, teknologian tarpeeseen, hintoihin ja kansanterveyteen ja virkistäytymismahdollisuuksiin.

Sopimuksia on mm. typen eli lannoitteiden, typen oksidien eli liikennepäästöjen sekä hiilidioksidin päästöjen rajoittamisesta.

Työn vaativuus

  1. Suuret erot työn vaativuudessa ja hinnassa
  2. Pyritään suhteelliseen tasaisuuteen, "kaikki voivat olla hyödyksi"
Jos jätetään pois esimerkiksi talouden suojelutoimet, niin nopeimmin varallisuus ja tuottavuus ovat nousseet niissä maissa, joissa tuloerot eivät ole olleet kovin suuret.

Työ ja jatkuva oppiminen

  1. Työajasta yhä suurempi osa kuluu oppimiseen
  2. Työjaksot ja opiskelujaksot vuorottelevat
Vaihtoehdot eivät ole näin selvät, sillä monilla aloilla suuri osa itse työstä on vastaisuudessa jatkuvaa oppimista.

Vaihtoehdot vaikuttavat mm. siihen, miten opiskelua pyritään rahoittamaan ja minkälaisia koulutusjärjestelmät ovat.

Jakelu ja aineelliset tuotteet

  1. Massa-ajattelu, varastovalikoima kasvaa, jakelu monimutkaistuu
  2. Tuotanto siirtyy paikalliseksi / asiakaskohtaiseksi, jakelu suppeaa
Muuttuja vaikuttaa mm. tarvittavan logistiikkatekniikan määrään ja laatuun, varastoinnin uudistumistarpeisiin ja siihen, että osa kuljetuksista joutuu mahdollisesti muuttumaan moduulimuodosta (esim. kontti) yhä yksilöllisempään ja kalliimpaan kuljetusmuotoon.

Vaikuttaa merkittävästi verkostoitumisen ja tietoteknisten sovellutusten tarpeeseen.

Ei-aineellinen - jakelu / maksaminen

  1. Ei-aineelliset tuotteet toimitetaan sähköisesti ja maksetaan sähkörahalla
  2. Paketoidaan fyysisesti tavallisessa jakelukanavassa
Ei-aineellisten tuotteiden jakeluun - ja myös maksamiseen - vaikuttaa se, miten paljon voimavarojen säästeliästä käyttöä arvostetaan.

Toisin sanoen oleellista on mm. se, miten tärkeänä pidetään sitä, että jakelun rakenteiden säilyttäminen ja muotivirtaukset saavat vaikuttaa tuotannon liikkumisen järkiperäisyyteen.

Ei-aineellinen tuotanto - valtarakenne - erot / tietoliikenteen kustannukset

  1. Palvelutuotantoa siirtyy rajojen yli
  2. Palvelutuotanto pysyy paikallisena, kansallisena
Ei-aineellisen palvelutuotannon siirtyminen maasta toiseen on riippuvaista mm. valtioidensuojauksista esimerkiksi tietoverkoissa, tuotannon suuntautumisesta sekä sen saamasta tuesta ja arvostuksesta.

Tämä vaikuttaa esimerkiksi tuotantorakenteisiin, oppimistarpeisiin ja asenteisiin.

Työn käsite, luonne

  1. Lisäarvoa tuottaa teollinen materiatyö
  2. Lisäarvoa tuottaa aineeton työ
  3. Työn käsite irrotettu taloudellisen lisäarvon tuottamisesta
Työn käsite merkitsee nykyisin ihmisten mielissä (ja kansantaloudessa) rahan vuoksi tehtävää suoritetta.

Mikäli työn luonne muuttuu, sen kansantaloudellinen ja arvokehyksellinen merkitys muuttuu myös.

Tämä vaikuttaa mm. yhteiskunnan perimmäisiin arvostuksiin ja hyödyllisen toiminnan ja työttömyyden käsitteisiin.

Vaikutukset tuntuvat olennaisen laajasti yhteiskuntaan ja työ-käsitteen sisältöön.

Palkkatyö, muu työ, kolmas sektori

  1. Työ onmarkkinoiden kautta hoidettua (rahatalouden piirissä)
  2. Ei-rahataloudellinen työ (vaihdanta) olennainen osa hyvinvoinnin tuottamista
  3. Kolmas sektori saa yhteiskunnallista vastuuta ja voimavaroja
Työn muodot ovat tärkeitä sen mukaan, miten ne saavat arvostuksensa mm. yhteiskunnallisista ja aatteellisista arvoista, taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden määrästä ja työttömille annetusta tuesta.

Tämä vaikuttaa koko yhteiskunta- ja tuotantorakenteeseen ja saattaa myös vaikuttaa oleellisesti tarvittaviin tietotekniikan ja tietoliikenteen määrään ja laatuun.

Työn määrä

  1. Täystyöllisyys tavoitteena, työn jakaminen, työllistämistoimet
  2. Tavoitteena elämän laatu, työllä välinearvo
  3. Teknologisen tehokkuuden lisääminen
  4. Teknologisen kehityksen pysäyttäminen

Tämä onpoliittinen ratkaisu. Vaikutukset näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa - eikä vähiten tietotekniikan arvostuksessa ja määrässä.
Tietotekniikka yhteiskunnassa

Osaammeko avautua vai saammeko etua turvallisista suljetuista toimialojen sisäisistä verkoista?

Haluammeko maksaa rinnakkaisista järjestelmistä vai keräämmekö pelivoitot riskejä sietämällä?

Siirtyykö vaihdanta verkoissa verotuksen ulottumattomiin ja onko se hyväksyttävä vai onko pohjoismaisella hyvinvointimallilla vielä tulevaisuus?

Onko sähköinen huijaus normaali markkinamekanismi?

Verkkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen luonne

  1. Yleisverkostojen valta
  2. Ammattiverkostot
  3. Harrastuksiin, elämäntapoihin, valtarakenteisiin painottuvat verkostot
Vaihtoehdoista yleisverkostot toimivat pääosin välillä "palveluiden tarjoajat - käyttäjät", ammattiverkostot palveluiden tarjoajien kesken ja harrasteverkoissa suureksi osaksi käyttäjät kohtaavat toisiaan.

Siksi verkkovuorovaikutuksen luonteen olennaisin vaikutus tuntuu tietotekniikan ja -yhteyksien laadussa ja määrässä.

Se on kuitenkin suorassa yhteydessä myös oppimisen rakenteeseen ja luonteeseen.

Luonnetta saattaa säädellä myös se, kuinka paljon taloutta, teknologiaa ja oppimista ohjataan maan ulkopuolelta.
Tämä vaikuttaa vielä mm. yhteiskunnan arvostuksiin sekä oppimisen ja tuotannon rakenteisiin.

Ajankäyttö koneiden kanssa

  1. Automaatio vapauttaa ihmisen
  2. Ihminen käyttää koneen kanssa yhä enemmän aikaa (vrt. televisio)
  3. Ihminen käyttää yhä enemmän aikaa koneen välityksellä (vrt. puhelin)
Tällä hetkellä kehitys näyttäisi olevan ensimmäisen ja kolmannen vaihtoehdon suuntaan, mutta on olemassa pieni mahdollisuus, että kehitys muuttuu, mikäli työttömyys pysyy suurena.

Tämä vaikuttaa mm. valtarakenne- ja elämänarvojen sekä työn käsitteen muotoutumiseen, ajankäyttöön, taloudellisiin rakenteisiin ja tietoyhteiskunnan muotoon.

Koneyhteiskunnan haavoittuvuus

  1. Tietoyhteiskunta on haavoittuva
  2. Vaihtoehtojen määrä johtaa kohtuulliseen toimintaan, vaikka mikä tahansa osa hajoaisi
Useat esimerkit maailmalta osoittavat, että ainakin toistaiseksi tietoyhteiskunta on hyvin haavoittuva.

Muutos kohti suurempaa vaihtoehtojen määrää edellyttäisi lopullisessa muodossaan, että yhteiskunnan rakenteita kehitetään aivojen rakenteen tai hologrammin rakenteen suuntaan eli a) että vaihtoehtoisia tietoväyliä olisi erittäin paljon ja b) että syntyvä ja tarvittava informaatio olisi jatkuvasti monistettuna lukuisiin eri muistipisteisiin ja että c) tarvittava energia olisi saatavissa useista vaihtoehtoisista lähteistä.

Tämä vaikuttaa mm. tarvittavan tietotekniikan ja tietoliikenteen määrään sekä yhteiskunnan ja energiatalouden kokonaisrakenteeseen.

Vaihdannan verkostoituminen

  1. Palveluiden vaihdanta yleistyy verkossa
  2. Verkossa maksetaan kaikesta palvelusta
  3. Pääosa verkkokanssakäynnistä maksutonta
Tämä on yhteiskunnan nykyrakenteiden ja rahatalouden sekä rahalaitosten kannalta erittäin tärkeä kohta ja vaikuttaa huomattavan syvälle yhteiskunnan ja talouden perusrakenteisiin.

Veropohja vaihdantatapojen muuttuessa

  1. Veropohja kaventuu olennaisesti
  2. Tietoverkkojen rajat ylittävä vaihdanta saadaan verotuksen piiriin kokonaisvaltaisesti
Tämä on useimpien valtioiden kohdalla eräs hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kohtalonkysymyksiä.

Siksi siihen kiinnitetään jatkossa varmasti paljon huomiota.

Verotuksen toteutuminen edellyttää isoja kansainvälisiä sopimuksia ja ratkaisumalleja syntyy todennäköisesti useita.

Tämä vaikuttaa mm. siihen, miten pystytään jatkossa kattamaan niitä menoja, jotka nykyisin hoidetaan verovaroilla, ja sitä kautta sosiaalisiin arvostuksiin.

Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat sosiaali- ja terveysmenot, koska laaja yksimielisyys syntyy todennäköisesti ainoastaan vähimmäistasolla.

Viihdetuotannon rahoitusmallit

  1. Viihteen rahoittaja haluaa viihtyä
  2. Viihteen rahoittaja haluaa katsojia
  3. Viihteen rahoittaja haluaa edistää sivistyksellisiä tekijöitä viihteessä
  4. Viihteen rahoittaja haluaa vaikuttaa epäsuorasti
  5. Viihteen rahoittaja haluaa nopeaa tuottoa
Lähivuosina television, tietokoneiden, pelikoneiden ja pelihallien viihdetuotantoon on tulossa useita uusia muotoja (kone-elämät, pelimaailmat, verkkoseikkailut, oppimismaailmat, verkkoviihteen uudet muodot jne).

Oleellista on, että suuri osa niiden tuotannosta edellyttää isoja panostuksia.

Koska ihmisten elämästä todennäköisesti yhä suurempi osa kuluu viihteen parissa, viihteen tuotantotavoilla on huomattava merkitys.

Tämä vaikuttaa mm. ihmisten asenteisiin ja arvoihin, todellisuuskuvaan, viihdetuottamisen muotoihin ja rakenteisiin, taloudellisiin rakenteisiin sekä jopa politiikan tekemisen muotoihin.

Valtarakenne

  1. Yhteiskunta rajoittaa ulkomaisia valtarekennevaikutteita.
  2. Yhteiskunta tukee kotimaistavaltarakennetta nykyistä enemmän
  3. Yhteiskunta lopettaa valtarakenteen tukemisen.
  4. Nykytilanne säilyy
Esimerkiksi televisio-ohjelmien vierastuontirajoitusten tai kotimaisuusastevaatimusten vaikutukset eivät ehkä ole tavallisen kuluttajan havaittavissa, mutta tutkijoiden mukaan ne ovat olleet selvä ulkomaisuutta rajoittava tekijä.

Tämä vaikuttaa mm. kotimaisen valtarakenteen arvostukseen ja tuotantoon ja sitä kautta kansallistunteeseen ja arvoihin.

Ajankohtaisen tiedon tuotannon rahoitusmallit

  1. Pääosin julkisen sektorin tehtävä
  2. Huomattava osa tietotuotannosta rahoitetaan markkinoilla, mainosten ym. avulla
  3. Tietotuotanto on siirtynyt kokonaan markkinoille
Tuotannon rahoitus vaatii huomattavia panostuksia, etenkin kun tallennusmuodot, tekniikat, koneet ja laitteet vanhenevat paljon nykyistä nopeammin.

Julkisen sektorin tietotuotanto ei kovin innokkaasti pyri teknisen kehityksen aivan kärkeen.

Markkinaohjatussa tietotuotannossa taas pyrkimys on nopeasti aina uudempaan.

Rahoitusmallit vaikuttavat myös tietotuotannon sisältöön ja tuottajarakenteeseen.

Geeniteknologia

On väitetty, että tietoyhteiskuntaa seuraa bioyhteiskunta.

Tässä kohden herää kysymys siitä, mihinasti olemme valmiit hyväksymään elämän suunnitelmallisen tai kokeellisen kehittämisen.

Pelkäämmekö muutosta?

Pelkäämmekö elämän muuttamiseen liittyviä riskejä, tuhoisien elämänmuotojen leviämistä, nykyistä elämänmuotoamme uhkaavia muutoksia?

Mitäkykenemme estämään, jos tutkimus ja kehitys siirtyvät vapaavaltioihin?

Mitä muutoksia geeniteknologian kehitys voi aiheuttaa lähimmän kymmenen vuoden aikana odotusarvojen kautta?

Ruuan geenimuuntelu

  1. Ruokatuotantoa lisätään geenimuuntelulla
  2. Geeniruoka kielletään
Geeniteknisesti tuotetulla ruualla ei ole niin suuria ongelmia kuin usein uskotaan.

Suurin ongelma on geenin karkaaminen ja muuntuminen hallitsemattomasti.

Toinen ongelma on esimerkiksi geenikasvien ja luonnontalousjärjestelmän yhteensopivuus.

Joka tapauksessa viljan hinta alkaa nousta ja nousu kiihtyy jyrkäksi.

Vaihtoehdoilla on merkitystä hieman ruuan hintaan ja kauppaan, mutta ehkä enemmän siihen, miten geenimuunnellut tuotteet yleensä hyväksytään.

Eläinten ja kasvien geenimuuntelu lääkinnällisiin tarpeisiin

  1. Eläimiä muokataan "lääke- ja varaosatehtaiksi"
  2. Muuntelu kielletään maailmanlaajuisesti
  3. Geenituotteiden kehittäminen ja tuotanto jatkuu "vapaavaltioissa"
Lähes kaikkien lääketieteellisten uutuuksien kehittely testeineen vie noin viisi vuotta.

Joka tapauksessa siveyskeskustelu tulee olemaan vilkasta.
Ppatenttiongelmat tulevat olemaan suuria.

Vaikutusta on esimerkiksi lääkkeiden hintaan ja verivalmisteiden tautipuhtauteen, mutta ennen kaikkea yleisiin asenteisiin geenimuuntelua kohtaan.

Yleinen ympäristön toiminnallinen geenimuuntelu

  1. Geenimuunnellut kasvit / eläimet / bakteerit yleistyvät
  2. Muuntelu ja muunnellut eläimet ja kasvit kielletään
Sallimisnopeus riippuu oleellisesti kahden edellisen kohdan etenemisestä. Bakteerit ja muut pieneliöt leviävät luonnollisesti valtiorajoista ja valvonnasta piittaamatta, jos elinkelpoisia eliöitä jossain kehitetään ja kehittäminen tapahtuu yhä pienemmissä laboratorioissa.

Ihmisen toiminnallinen geenimuuntelu

  1. Ihmisen geenejä muuttavat lääkkeet ja kloonaus yleistyvät
  2. Ihmisen geenien muuttaminen ja kloonaus kielletään maailmanlaajuisesti
  3. Toiminta "vapaavaltioiden" kautta: geenimuuntelu, kloonaus
  4. Geenimuunnellut ihmiset "kiellettyjä" / kansalaisoikeudettomia
Erityisen vaikeaa on saada jokin vaihtoehdoista sovituksi maailmanlaajuisesti. Vaikutukset näkyvät mm. suhtautumisena siihen, mitä ovat elämä, ihminen ja luonnollisuus.

Yhteiskunnan rakenteet

Menevätkö vapaaehtoisia sairaus- ja eläkevakuutuksia myyvät yhtiöt konkurssiin, kun asiakkaat oppivat ennustamaan oman jäljellä olevan elinikänsä vakuutusyhtiötä paremmin?

Supistaako verkkovuorovaikutus taajamarakenteenjohtojen pituuden mukaisiksi?

Mihin loppujen lopuksi asetumme asumaan?

Halutaanko koko väestön ottavan osaa korkean teknologian tuotantoon ja välineistön käyttöön vai luotetaanko huippuihin?

Ikärakenteen muutos

  1. Ihmiset säilyttävät työkykynsä pidempään
  2. Eläkkeellä oloaika pitenee; huoltosuhde muuttuu
Huoltosuhteen muuttumisesta ja eläkevarojen riittämisestä on esitetty monia käsityksiä.

Työeläkelaitosten Liitto sanoo, että nykyiset eläkevarat riittävät eliniän pitenemisestä huolimatta tulevaisuudessakin, ellei tapahdu taloudellisia tuhoja.

Perimmältään on kysymys tulonjaosta, kansantuotteesta sekä elinikäisen vapaa-ajan määrästä.

Ikärakenteen muutoksesta seuraa kuitenkin monia muita asioita mm. yhä suurempi tarve gerontologiseen tutkimukseen ja hoitoon, talojen ja asuntojen rakenteiden uudistuksiin ja liikenteen reunaehtojen muutoksiin.

Tietotekniikan sovellutuksia tulee tälle alueelle lähivuosina runsaasti.

Vapaaehtoisten vakuutusten kohtalo

  1. Geenikartoitusten ja muiden tutkimusten tarjoama tietoisuus vakuutuksenottajan todennäköisestä eliniästä romuttaa vakuutusjärjestelmää
  2. Vakuutettava ja vakuuttaja tietävät yhtä paljon eikä järjestelmä romutu
Vapaaehtoinen vakuutusjärjestelmä perustuu tilastollisiin todennäköisyyksiin.

Jos vakuutuksenottajalla on mahdollisuus saada todennäköisyydet selville vakuutuksenantajaa olennaisesti paremmin, ei vakuutustoiminta kannata tai vakuutukset ovat sijoitusmuotona muita tapoja heikompia.

Jos toisaalta vakuutuksenantaja saa samat tiedot, joihin vakuutuksen ottajalla on mahdollisuus, eivät vakuutuksia eniten tarvitsevat niitä enää saa.

Sosiaalinen erilaisuus / -eriarvoisuus

  1. Jyrkkä sosiaalinen jako: menestyjät - sinnittelijät - putoajat
  2. Sosiaalisen tasapainon ylläpito huomattavin tulonsiirroin
Jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus on yleensä johtanut suuriin tulo- ja koulutuseroihin, mistä seurauksena on ollut väestön enemmistön heikko tiedon taso ja ammattitaito.

Tämä puolestaan on estänyt koko kansantalouden tasaisen ja hallitun kasvun.

Tiedon ja ammattitaidon merkitys nykymaailman ja tulevaisuuden taloudellisessa kilpailussa on kuitenkin ratkaisevaa.

Fyysinen keskittyminen / hajautuminen

  1. Alueellinen keskittyminen jatkuu ja voimistuu: Suomessa 4-8 asumiskeskittymää
  2. Keskittyminen jatkuu, pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen ja Oulun alueiden lisäksi pienempien keskusten verkosto
  3. Keskittymiskehitys pysäytetään, paluu haja-asutusalueille käynnistyy
Suomen aineellinen asutusrakenne muuttuu nopeasti tietoverkkojen ja tietotekniikan myötä.

Lisäksi siihen vaikuttavat taloudelliset paineet ja syrjäseutujen tuen pieneneminen.

Eräs merkittävä tekijä on myös EU, jonka toimenpiteistä seuraa todennäköisesti mm. keskittymistä E18-tien ja Pietarin radan ympärille.

Toisaalta esimerkiksi tietotekniikan ja etätyön luonteeseen kuuluu eräänlainen haja-asuminen ja jopa anarkistisuus.

Vaikutukset näkyvät mm. kaavoituksessa, rakentamisessa sekä tietoverkkojen ja -tekniikan rakenteissa.

Verkko keskittyminen / hajautuminen

  1. Ei-aineelliset palvelut keskittyvät ja niihin otetaan yhteys tietoliikenneteitse
  2. Palveluita tarjotaan kehittyneen tietoverkon varassa kaikkialla paikallisesti

Aineelliset valtaväylät

  1. Tehokas verkosto suurten keskusten välillä
  2. Laaja fyysinen liikenneverkosto koko maassa
Verkostojen luonne on riippuvainen mm. siitä, mitä tuotetaan ja miten paljon tuotanto tarvitsee kuljetuskapasiteettia.

Myös ihmisten fyysinen liikkumistarve on vahva väylästön luonnetta muokkaava tekijä.

Seuraukset näkyvät mm. teollisuuden sijoittumisessa, liikenteen ohjausjärjestelmissä ja väylien rakentamisessa.

Autoistuminen

  1. Lisääntyy rajoittamattomasti
  2. Lisääntyy rajoitetusti
  3. Pysyy nykyisellään
  4. Vähenee
Autoistuminen lisääntyy todennäköisesti.

Päästöjen määrät ja energiahäviöt kuitenkin jatkuvasti pienenevät, etenkin, kun tulevat käyttöön nykyistä tehokkaammat kaasuhybridimoottorit.

Vaikutukset ovat suuria teihin, kaupunkisuunnitteluun, luontoympäristöön, valvontateknologiaan ja julkiseen liikenteeseen.

Elektroniset valtaväylät - liikkuvuus

  1. Tietoliikenne helpottaa liikkumista
  2. Tietoliikenne vähentää liikkumisen tarvetta
  3. Tietoliikenne vähentää lyhyitä ja lisää pitkiä matkoja
Tietoliikenne vähentää jo nyt lyhytaikaista liikkumista (laskujen maksu tietokoneella, tiedon saaminen verkoista jne).

Tulevaisuudessa kehitys jatkuu samaan suuntaan ainakin jonkin aikaa, kunnes yksinkertaisimmat palvelut on verkotettu.

Suuri osa lyhyistä kokouksista siirtyy verkkoon.

Mm. viihde on siirtymässä yhä enemmän verkkoihin, samoin päivittäistavara- ja ateriapalvelut.

Etätyön piirissä lyhyet matkat ovat nyt vähentyneet ja pitkät lisääntyneet.

Vaikutus näkyy mm. liikennekäyttäytymisen selkeänä muutoksena (yhtäältä paikallisliikenne, toisaalta sähköisen kaupan vuoksi harvaan asutuilla seuduilla jakeluliikenne) ja ihmisten päivittäisessä käyttäytymisessä sekä mahdollisesti kaupunkikuvan muutoksena etenkin kauppakortteleissa ja marketeissa.

Elektroniset valtaväylät - laajuus

  1. Laajakaistaverkot ulottuvat vain taajamiin
  2. Haja-asutusalueilla käytetään kalliimpia satelliittiyhteyksiä
Verkkojen kaistojen laajuus on eräs avainkysymyksiä tietoliikenteen ja liikkuvan tiedon kehittymisen kannalta.

Tämä vaikuttaa mm. oppimismahdollisuuksiin ja siihen, miten tietotekniikkaan suhtaudutaan ja miten sitä käytetään.

Se lisää myös paineita muuttaa taajamiin.

Tilannetta saattaa muuttaa tai hidastaa tallennus- ja muistitekniikoiden nopea kehittyminen.

Sen seurauksena taajamien ulkopuolelle saattaa syntyä laajakaistaisia pienverkkoja, jotka toimivat tiedon saantiin kuluvalla aikaviiveellä ja / tai täysin omaehtoisesti.

Hallinto

Yhteiskunnalle voidaan antaa monta tehtävää ja rakennetta.

Osaammeko toimia oikein ilman yhteiskunnan ohjausta?

Onko maantieteeseen perustuva arvojärjestykseen perustuva kansanvaltan malli oikea?

Olisiko verkostojen kautta rakennettavissa järjestelmä, jossa jokainen kokisi paremmin vaikuttavansa itselleen läheisiin asioihin?

Luommeko verkoista hirviön, jossa kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa kuin pahimmassa villissä lännessä vai luommeko verkon, jossa vain keskitetyt järjestelmän hyväksymät toimijat saavat ohjailla muita halunsa mukaan?

Onko tietoverkoilla mitään rajoja vai voiko verkkokansalainen valita verkkorahan ansaintatavan ja käyttökohteet edullisimman mukaan?

Tullaanko verkoissa edelleen hallituiksi arvojärjestysten mukaan vai vapaammin ja vastuullisemmin?

Yhteiskunnan osuus

  1. Luoda säännöt ja puitteet
  2. Sääntöjen ja puitteiden lisäksi tarjota perustoimeentulo
  3. Ohjata ja hallita ihmisten toimintaa
Tällä hetkellä on olemassa pyrkimyksiä kaikkien kolmen vaihtoehdon suuntaan.

Ratkaisevaa on se, minkä ideologisen ja poliittisen vaihtoehdon Suomi valitsee peruslinjakseen.

Tietoyhteiskunnassa vaihtoehdoista jokainen vaikuttaa mm. yhteiskunnan rakenteeseen ja päätöksentekojärjestelmään, ihmisten vapauksiin ja toimeentuloon sekä tietotyön ja tietoliikenteen luonteeseen ja autonomiaan.

Ryhmänmuodostus

  1. Kunta- ym. fyysisistä rajoista riippumattomat ryhmät, joille lainsäätäjä asettaa velvoitteita ja jakaa taloudellisia resursseja, vahvistuvat
  2. Tällaiset ryhmät eivät vahvistu
Tähän asti jotkin tällaiset ryhmät ovat jo hoitaneet eräitä yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä (esim. SPR, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, RAY, Veikkaus sekä eräät kulttuuri-, urheilu- ja liikuntajärjestöt).

Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet parantavat tällaisten ryhmien toimintaedellytyksiä.

Valtio ja kunnat tukevat näitä ryhmiä, koska työ on niiden kautta todennäköisesti ollut kohtuullisen tehokasta tai muuten edullista.

Toisaalta tehtävien jakaminen itsenäisille tai lähes itsenäisille ryhmille on myös tapa siirtää vastuuta.

Tämä vaikuttaa mm. siihen, miten ihmiset ymmärtävät yhteiskunnan roolin ja vastuun.

Tietoverkoissa toimiminen

  1. Toimintaa verkoissa valvotaan
  2. Verkoissa ylläpidetään kiinnijäämisen riskiä
  3. Verkoissa voi tehdärikoksia ilman kiinnijäämisen vaaraa
Tietoverkot tekevät mahdolliseksi aivan uusia rikollisuuden muotoja ja aivan uusilla tavoilla.

Esimerkiksi virukset tulevat olemaan monitoimisia, muotoaan muuntavia ja saattavat toimittaa viruksen lähettäjälle mm. vakoilutietoa tai siirrellä varoja jälkiä jättämättä.

Luottamus on koko tietoverkkoajattelun kannalta kohtalon kysymys, mutta ratkaistavaksi jää, miten tasapaino yksityisyyden suojan, turvallisuuden ja pelisääntöjen toimivuuden sekä yhteiskunnan valvonnan ja verkkojen tehokkuuden kesken syntyy.

Tiedotusvälineet

  1. Tiedotusvälineidem yhdistymiset jatkuvat
  2. Tilanne pysyy nykyisellään.
  3. Alalle tulee uusia yrittäjiä.
  4. Verkkotiedotusvälineet valtaavat tilan perinteisiltä.
  5. Nykyiset tiedotusvälineet ja verkot yhdistyvät
Viestintävälineet synnyttävät voimakkaimmat (halutut) harhakuvat maailmasta.

Niiden kehitys vaikuttaa mm. yhteiskunnan halukkuuteen ja mahdollisuuksiin rahoittaa Yleisradiolle annettua ns. sivistystehtävää.

Viestintävälineiden keskittyminen yhdenmukaistaa tarjontaa.

Toisaalta verkkoviestintävälineet saattavat ajan myötä jopa korvata nykyiset viestintvälineet ja toimia hyvinkin anarkistisin periaattein.

Ajan hallitsijat / ulkopuoliset ohjaajat

  1. Kuluttajat houkutellaan katsomaan mainoksia, viihdettä ym.
  2. Katsojia ei pyritä saamaan riippuvaisiksi
  3. Katsojia ei kyetä saattamaan riippuvaisiksi vaikka haluttaisiin
Ihmisluontoon kuuluu kaksi tekijää, joiden yhdistämisestä viihde saa suurimmaksi osaksi voimansa; toinen on uusien myönteisten - etenkin perustarpeisiin liittyvien - elämyksien kokemisen halu ja toinen on pyrkimys helppouteen, mitä myös laiskuudeksi sanotaan.

Viihteen kohdalla useimmiten joutuvat ristiriitaan yhtäältä ihmistenhallittavuus ja toisaalta toimeliaisuus eli tuottavuus tai hyödyllisyys, ehkä jopa tarpeettomuuden ja elämänhallinnan kokemus.

Aineettoman toiminnan lisääntyminen

  1. Verkoissa vaihdetaan vain tietoa
  2. Verkko vaikuttaa lähes kaikkeen (heijastaa tapahtumia verkkojen ulkopuolella)
  3. Verkko on uusi ympäristö lähes kaikelle
Verkkojen laajentaminen tietojen ulkopuolisille alueille vaatii laitteiden ja ohjelmistojen huomattavaa kehitystä niin, että niistä tulee paljon nykyistä tehokkaampia, yksinkertaisempia, helpommin liikuteltavia ja helpompia käyttää.

Osin näin on parasta aikaa käymässä ja nopeimmin sähköisen maksamisen alueella. Tämä vaikuttaa huomattavasti mm. yhteiskunnan rakenteeseen, tiedon ketjuuntumiseen, työn muotoutumiseen, järjestymiseen ja rahamarkkinoiden rakenteisiin.

Vapaa rajojen ylitys verkoissa

  1. Vain tieto kulkee vapaasti rajojen yli
  2. Myös tietotyö kulkee vapaasti rajojen yli
  3. Tiedon ja tietotyön lisäksi myös vaihdanta / raha kulkee vapaasti rajojen yli
Kehitys näyttää olevan menossa siihen suuntaan, että kaikki verkoissa liikkuva tulee ylittämään myös valtiolliset rajat - hyvässä ja pahassa.

Eräs olennaisia kysymyksiä on se, miten työtä ja rahaa voidaan vastaisuudessa valvoa ja esimerkiksi verottaa.

Toinen kysymys on se, miten määritellään esimerkiksi yrityksen kotipaikka ja kotimaa.

Kehitys voi johtaa valtiollisten rajojen merkityksen häviämiseen muussakin mielessä ja ehkä jopa maailmanlaajuiseen vaihtovälineeseen eli eräänlaiseen "maailmanrahaan".

Verkkojen sääntely

  1. Verkot auttavat kiertämään paikallisia valtiollisia sääntöjä
  2. Kansainväliset sopimukset ja käytännöt estävät paikallisten sääntöjen kiertämisen
  3. Säännöt muuttuvat kaikkialla samoiksi
Valtioiden ja verkkojen välinen suhde on eräs olennaisia kysymyksiä tietoyhteiskunnassa.

Pahimmillaan verkkojen ja valtioiden välille saattaa syntyä pahojakin ristiriitoja.

Tilanteen ratkaiseminen edellyttää vuoropuhelua ja kansainvälisiä sopimuksia, ehkä jopa maailman valtioiden yhteisymmärrystä samaan tapaan kuin lentokonekaappauksissa.

Tämä vaikuttaa mm. valtioiden välisiin suhteisiin, lainsäädäntöön, verkkojen muotoutumiseen ja luotettavuuteen sekä verkkorikollisuuteen.

Tekijänoikeuksien ongelma

  1. Tekijänoikeuksien valvonta johtaa lähetystoiminnan keskittymiseen
  2. Valvonta onnistutaan ratkaisemaan lähetysoikeuksia rajoittamatta
  3. Valvontaa ei kokonaan tai osittain onnistuta järjestämään
Levitys-, lähetys- ja kopiontimahdollisuuksien parantuessa tekijänoikeuksien (myös valmistajien oikeuksien) valvonta tulee vaikeammaksi.

On jopa puhuttu siitä, että valvonnasta osin luovuttaisiin, mutta vastustus on kovaa.

Toisaalta: miten valvonta hoidetaan, jos esimerkiksi Suomessa on verkoissa tuhansia erilaisia pieni- ja suurimuotoisia televisio- ja radioasemia sekä joukko muita suojattujen teoksien käyttäjiä.

Keskittynyt lähetystoiminta tulee helpottamaan lähetysten muunlaisenkin valvonnan järjestämistä.

Valvonnan epäonnistuminen taas johtaa nopeasti siihen, että kustantajat tuottavat vain sellaisia itse kustannettuja teoksia, joita ei voi lähettää verkoissa tai kopioida halvalla.

Päätöksentekoperusteiden painotukset yksilötasolla

  1. Raha
  2. Viihtyminen
  3. Kunnia ja maine
  4. Turvallisuus
Tulevaisuudessa yksilön päätöksentekokriteerit ovat hyvin vaihtelevia.

Osittain niihin perustuvat esimerkiksi markkinointi ja markkinoinnin luomat kuvat ihmisen pyrkimyksistä, joita ainakin osa ihmisistä pitää totena ja seuraa ja jotka puolestaan taas ohjaavat päätöksentekoperusteita.

Tämä vaikuttaamm. kulutustottumuksiin ja monenlaisiin yhteiskunnan painotuksiin.

Päätöksentekoperusteiden painotukset yhteiskuntatasolla
  1. Aineellinen hyvinvointi
  2. Henkinen hyvinvointi
  3. Vallitsevan tilanteen säilyttäminen
Päätöksentekoperusteiden vaikutus heijastuu yhteiskuntaan, paitsi päätöksinä, myös sen mukaan, millaisia päätöksentekojärjestelmät ja niiden arvojärjestelmät ovat ja miten ihmiset ne kokevat.

Tämä vaikuttaa koko yhteiskunnan suuntautumiseen.

Arvojärjestysrakenteet

  1. Arvojärjestysten merkitys hallinnon ja toiminnan keskeisenä mallina jatkuu; yhteiskunta tukee arvojärjestyksiä ja pysyvyyttä.
  2. Verkostot korvaavat valtaosin arvojärjestykset sekä yksityisellä että julkisella taholla; yhteiskunta tukee muutosta.
  3. Arvojärjestysten ja markkinaverkostojen suhde nykyisenkaltainen
Muuttuja vaikuttaa mm. päätöksenteon ja tiedon liikkumisen nopeuteen sekä hallinnon ja päätöksenteon rakenteisiin.

Mikäli julkisen vallan, kansalaisten ja yhteisöjen kesken halutaan säilyttää arvojärjestys, myös tietoverkoista tulee ilmeisesti arvojärjestettyjä.

Mikäli tietoverkoista halutaan poistaa arvojärjestykset tyystin, verkoista tulee todennäköisesti rakenteeltaan anarkistisia, mikä saattaa merkitä, että myös hallinnosta tulee ainakin osittain anarkistinen.

Tärkeäksi muodostuu silloin se, mitä tietoa minkinlaisessa arvojärjestyksessä kulkee.

Pysyvät työpaikat – vaeltavat ammattilaiset

  1. Työnteon malli perustuu ajatukseen täystyöllisyydestä, pysyvistä ja "kokopäivätoimisista" työsuhteista
  2. Vaeltavien ammattilaisten osuus lisääntyy olennaisesti, nykyisin epätyypillisistä työsuhteista tulee tyypillisiä, pysyvän työpaikan ajatus on syrjäytynyt
  3. Yrittäjyys ja suoritepohjaiset työsuhteet korvaavat enenevässä määrin nykyiset aikaan sidotut palkkausmallit
Valintaan vaikuttaa paljolti se, millaisista tehtävistä työ tulevaisuudessa muodostuu.

Tämä vaikuttaa mm. verkkojen ja tietotekniikkalaitteiden määrään ja laatuun sekä esimerkiksi vero- ja eläkekertymien keräämiseen.

Johtaminen

  1. Vallitseva johtamisperiaate arvojärjestykseen perustuva, käskyjä, sääntöjä ja valvontaa korostava
  2. Johtaminen perustuu itsenäiseen tulosvastuullisuuteen, vastuullisuuteen, vapauteen ja yksilöllisyyteen, joustavuuteen ja verkostomaisuuteen arvojärjestelmien sijasta
Ratkaisevaa on se, millaista informaatiota johtamiseen ja raportointiin halutaan käytettävän.

Tämä vaikuttaa mm. johtamisen, hallinnoimisen ja alaisen käsitteisiin sekä edellisessä kohdassa mainittuihin asioihin.

Toimijat tietoyhteiskunnassa

  1. Valtaosin uusia liikkeitä, yrityksiä ja vaikuttamista suoraan mm. verkkojen kautta, perinteisilläpuolueilla, ay-järjestöillä, "systeeminpyörittäjillä") seremoniaalinen rooli
  2. Perinteisiä vaikuttamiskanavia, kuten puolueita, pyritään korostamaan ja vahvistamaa niiden toimintaa ylikansallisella tasolla
  3. Kamppailua vaikutusvallasta perinteisten liikkeiden, puolueiden ja toimintamallien sekä uusien tietoyhteiskunnan toimijoiden välillä
  4. Suora vaikuttaminen voimistunut olennaisesti, taloudellisesti, teknologisesti ja myös yhteiskunnallisesti merkittävät päätökset tehdään olennaisilta osin edustuksellisten elinten ulkopuolella, ajatus kansanvaltasta vähemmistöjen tietoyhteiskunnassa hahmottumassa
Perimmältään on kyse siitä, mitä kansanvaltalla ymmärretään ja miten sen toivotaan toimivan.

Keskustelua kansanvaltan olemuksesta tietoyhteiskunnassa on käyty aivan liian vähän.

Muuttuja vaikuttaa koko yhteiskunnan rakenteisiin ja mielikuviin.

Turvallisuus

Turvallisuuden tunne riippuu monesta yksityiskohdasta.

Kykenemmekö säilyttämään perusturvan ja uudistamaan sen niin, että jokainen voi kokea itsensä tarpeelliseksi?

Kykenemmekö turvaamaan aineellisen ja tietoverkkoympäristön niin, että kulkeminen ei pelota?

Luotammeko yhteiskunnan ja laitosten toimintaan ja ajattelemmeko, että omat aikaansaannoksemme ovat turvassa?

Perusturvan määrittely, voimavarat ja järjestäminen

  1. Perustulojärjestelmä
  2. Nykyjärjestelmän jatke
  3. Perusturvan alasajo hyväntekeväisyyden varaan
  4. Perusturva kuntien itsenäiselle vastuulle
Jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus on yleensä johtanut suuriin tulo- ja koulutuseroihin.

Tiedon ja ammattitaidon merkitys nykymaailman ja tulevaisuuden taloudellisessa kilpailussa on kuitenkin ratkaisevaa.

Toisaalta tehtävien siirto valtiolta kunnille on tapa siirtää vastuuta.

Tämä vaikuttaa koko maan menestymisen lisäksi mm. siihen, miten ihmiset ymmärtävät yhteiskunnan osan ja vastuun sekä verotuksen uudelleen järjestelyn.

Julkinen vs. yksityinen

  1. Julkinen toimija tuottaa kaikki peruspalvelut
  2. Julkinen toimija vastaa peruspalvelujen järjestämisestä
  3. Peruspalvelut tuotetaan markkinoilla
  4. Sekamalli
Tällä hetkellä on olemassa sekamalli, jossa kunnat hankkivat osan peruspalveluista ostopalveluina.

Rahoitus on kuitenkin suurimmaksi osaksi julkista, joskin myös sponsorointia on.

Tämä vaikuttaa mm. ihmisten käsitykseen yhteiskunnan merkityksestä ja vastuusta, kansantalouden menotalouden rakenteeseen ja työllisyysrakenteeseen.

Terveyden- ja sairaanhoito

  1. Yhteiskunta tukee hoitoa nykyistä enemmän.
  2. Nykytilanne säilyy
  3. Yhteiskunta vähentää tukea terveyden- ja sairaanhoidolle
Valinta näkyy mm. yhteiskunnalla rahoituksessa ja yksilöllä mahdollisesti arvojärjestykseen asettamisena ja jopa hoidotta jättämisenä.

Se heijastuu yhteiskunnan turvallisuuskuvaan, käsitykseen ihmisarvosta ja poliittiseen päätöksentekoon.

Yksilöiden valvonta

  1. Yksilöiden valvonta vähenee.
  2. Yksilöiden valvonta pysyy nykyisellään.
  3. Yksilöiden valvonta lisääntyy.
Uusi tekniikka parantaa mahdollisuuksia mm. ihmisten liikkumisen ja ajankäytön valvontaan ja toisaalta yksilön mahdollisuuksia valvoa omaa ympäristöään.

Luottamus valtioista riippumattomaan erilliseen verkkorahaan

  1. Luottamus verkkorahaan on vankka
  2. Luottamus verkkorahaan on heikko
  3. Erillinen verkkoraha kielletään
  4. Erillinen verkkoraha osoittautuu tarpeettomaksi, koska mm. sähköinen maksuliikenne ja valuuttojen yhdentyminen kehittyvät nopeasti
Erilliseen verkkorahaan liittyy taloustutkijoiden mukaan merkittäviä epävarmuustekijöitä, lähinnä sen arvon kokemiseen, sen arvon muodostumiseen ja sen määrän arviointiin sekä käytön valvontaan.

Kysymys on lähinnä siitä, mikä lisää varallisuutta tietoyhteiskunnassa.

Jos näitä epävarmuuksia ei poisteta ja ne valtaavat alaa julkisuudessa, verkkorahamallit siirtyvät tai loppuvat kokonaan.

Talousrikollisuus

  1. Talousrikollisuuden yleisyys, ammattimaistuminen, kansainvälistyminen, verkoissa kiristetään ja pestään rahaa
  2. Mittavilla panostuksilla poliisin ja verottajan voimavaroihin talousrikollisuus kohtuullisesti kurissa
  3. Yhteiskunnalliset rakenteet ja arvomaailmat hillitsevät talousrikollisuutta
Yhteiskunnallisen ja etenkin kansainvälisen talousrikollisuuden valvonta vaikeutuu sitä enemmän, mitä pitemmälle tietotekniikka kehittyy.

Rikollisuuden selvittäjät ovat aina olleet jäljessä ja kehityksen kiihtyessä välimatka kasvaa ilman erittäin suuria panostuksia.

Tämä vaikuttaa mm. lainsäädäntöön, tietotekniikan ja tutkimuksen tarpeeseen sekä mahdollisesti jopa ihmisten siveyskäsityksiin.

Verkkorikollisuus

  1. Yhteiskunnan haavoittuvuus tietoterrorille kasvanut olennaisesti, verkoista mm. puuttuvat jäljitysmekanismit; merkittävä osa rikollisuudesta kokonaan verkoissa
  2. Pelisäännöt, suojaukset ym. selkiytyneet, rikollisuus osittain hallinnassa; rikolliset vain vaihtavat tietoa verkoissa
  3. Rikollisuus verkoissa lähes täydellisesti hallinnassa
Verkkirikollisuuden edes jonkinlainen hallinta edellyttää kansainvälisiä sopimuksia, joilla rajoitetaan verkkojen nykyistä vapautta ja joilla sovitaan erityisesti jäljitysmekanismeista.

Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa jopa joidenkin verkkojen alistumista mafia-tyyppisille organisaatioille ja / tai verkkojen käyttökelpoisuuden vähenemistä rikollisuuden vuoksi.

Sekä rikollisuuden että sen torjunnan edellytyksenä on se, että suunnittelijoilla on erittäin korkea tietotaito.

Pohjoismainen malli

  1. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan perusarvoista ja –rakenteista ei luovuta
  2. Pohjoismaiset perusarvot, uudet rakenteet
  3. Pohjoismainen malli hylätty, uusliberaali markkinatalousmalli
Paljolti on kysymys poliittis-aatteellisista linjauksista, joiden perusteella ratkaistaan mm. se, halutaanko, että pitkällä tähtäyksellä lähes kaikki omaavat riittävät tiedot ja taidot tietoteknisen ja korkeaa koulutusta edellyttävän tuotannon ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Kysymys liittyy aiempaan sosiaaliturvan, tulojen ja varallisuuden eroja koskevaan asetelmaan. Tämä vaikuttaa mm. verotuksellisissa ratkaisuissa, yhteisvastuun käsitteen muotoutumisessa sekä markkinoiden rakenteessa ja hyökkäävyydessä.

Kehitysnäkymiä

Mikä on kehityksen suunta ja mistä puhumme kymmenen vuoden kuluttua?

Erotammeko enää kaikesta informaatiotulvasta todellista tietoa todellisen näköisestä tiedosta ja oikeaa asiantuntijaa humpuukimaakarista?

Osaammeko enää edes sanoa, kenen pitäisi päättää, kenen uskomus on oikeaa tietoa ja kenen uskomus väärää tietoa?

os kehitys kiihtyy edelleen, pysymmekö henkisesti terveinä?

Mihin kulutamme aikamme ja rahamme tulevaisuudessa?

Bioyhteiskunta

  1. Tietoyhteiskuntaa seuraava yhteiskuntavaihe biotieteiden ja bioteknologian valta-aseman takia
  2. Bioteknologia jää ohimeneväksiilmiöksi
Bioteknologia vaatii laajaa ja monipuolista peruskoulutusta ja suurehkoja panostuksia, mutta saattaa myös tuottaa suuria tuloja.

Ratkaisematta on vielä se, miten pitkälle biologisissa patentoinneissa voidaan mennä.

Tällä hetkellä asia on miltei täysin yritysten käsissä, mutta jossain vaiheessa bioteknisten sovellutusten yksinoikeuteen on todennäköisesti pakko ottaa kantaa kansainvälisellä tasolla.

Tämä vaikuttaa aikaa myöten ehkä jopa ihmisyyden käsitteeseen.

Uskomukset / uskonnot

  1. Rationaalisuus lisääntyy
  2. Nykytilanne säilyy
  3. Irrationaalisuus lisääntyy
  4. Konservatismi lisääntyy
Ihminen ei helposti pysty käsittelemään kaikkea ympäröivää tietoa; ymmärtääkseen todellisuutta hän luo yksinkertaistusmalleja, mm. aatteita ja jyrkkärajaisia uskontoja.

Vaikutukset näkyvät mm. arvostuksissa ja elämäntavoissa sekä suhtautumisessa tieteeseen ja tieteelliseen tutkimukseen.

Tarpeet

  1. Perustarpeet
  2. Aineelliset tarpeet
  3. Aineettomat tarpeet - tieto ja osaaminen
  4. Aineettomat tarpeet - viihtyminen
  5. Aineettomat tarpeet - turvallisuus
Perustarpeiden ja aineellisten tarpeiden merkitys on suuri, mutta tulevaisuudessa ilmeisesti tärkein puute on sopeutumattomuus muutoksiin.

Ihmisen fysiikka ja psyyke eivät pysy teknisen ja sosiaalisen kehityksen mukana; seurauksia ovat mm. lisääntyneet allergiat, sydän- ja verisuonisairaudet sekä psyykkiset sairaudet.

Tulevaisuudessa suuri osa fyysisistä oireista ilmeisesti pystytään hoitamaan, mutta psyykkisten sairauksien määrä saattaa edelleen kasvaa, koska ihmiset yhä enemmän kokevat, etteivät hallitse maailmaansa.

Tämä saattaa johtaa myös viihderiippuvuuden kasvuun.

Edistyksen ajkatus, rakennemurrokset, muutos

  1. Kehitys on jatkuvaa rakennemurrosta, yllätyksiä ja muutosta
  2. Tietoyhteiskunta asettuu vakaalle ja nykyistä murrosta ennakoitavammalle kehitysuralle
  3. Muutos ja sen nopeus kiihtyvät, yhteiskuntajärjestelmät monimutkaistuvat
Nykyisin muutosten vauhti on niin nopea, että jo kymmenessä vuodessa huomattava osa ammateista häviää ja uusi huomattava määrä tulee tilalle - ja muutosnopeus kasvaa, mikä on tilastoitavissa tiedon suhteellisena puoliintumisaikana.

Kaikissa tapauksissa sopeutumiseen tarvitaan huomattavan laaja-alaista peruskoulutusta ja sen lisäksi jatkuvaa säännöllistä oppimista läpi elämän; muuten vauhdista putoavia on liian paljon.

Muutosvauhti ja sen rakenne vaikuttavat mm. tuotannon rakenteeseen sekä yhteiskunnan ja yksityisiin päätöksenarvojärjestyksiin.
  • Lapsuus

  • Nuoruus

  • Aikuisuus

  • Vanhuus

  1. Vanhuuden jakso (yhteiskunnan vastuulla oleminen) pitenee olennaisesti suhteessa muihin elämänvaiheisiin
  2. Aikuisuuden (itsenäinen) jakso pitenee suhteessa muihin elämänvaiheisiin
  3. Lapsuuden ja nuoruuden (vanhempien vastuulla oleminen) vaiheet pitenevät suhteessa muihin elämänvaiheisiin
  4. Eri elämänvaiheet sekoittuvat toisiinsa ja ovat vaikeasti erotettavissa
Ihmisten ikään ja kaikkiin elämänjaksoihin liittyy huomattava määrä ennakkoluuloja ja osittain siksi eri ikäluokat ovat paljolti eristyksissä toisistaan.

Toivottava tilanne olisi ilmeisesti se, että eri elämänjaksot limittyisivät toisiinsa.

Vaihtoehdot vaikuttavat mm. eläkkeiden tarpeeseen, työnteon rakenteeseen, koulutukseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja lainsäädäntöön.

Ajankäytön painotukset

  1. Oppiminen (palkaton)
  2. Oppiminen - työssä selvittäminen, tutkiminen ym.
  3. Suoritetyö (palkkatyö, yrittäminen ym.)
  4. Itselle tai muille lisäarvon tuottaminen rahapalkatta
  5. Viihde tai muu varsinainen vapaa-aika, kulutusaika
Ajankäytön rakenteen muuttuminen riippuu enimmäkseen aiemmin esitetyistä syistä.

Vaikutukset näkyvät mm. oppimisen suunnittelussa, työmarkkinoiden rakenteissa ja kulutuksessa.

Rahankäytön painotukset

  1. Asuminen
  2. Oppiminen
  3. Ravinto
  4. Aineeton viihde
  5. Viihtymis- / arvotavarat
  6. Matkustaminen
  7. Tietoliikenne
  8. Terveys
Rahankäytön rakenteen muuttuminen riippuu paljolti aiemmin esitetyistä syistä. Se vaikuttaa mm. asumisen rakenteeseen ja kalleuteen, opiskelun rakenteeseen, kulutukseen sekä tietoliikenteen määrään ja sisältöön.

Tehtäviä

  1. Jokaisesta tulevaisuudennäkymästä voidaan keskustella.
  2. Internetistä ja tiedotusvälineistä voidaan etsiä vihjeitä siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa yllä luetelluilla alueilla.
  3. Jokaiseen aihepiiriin voidaan yrittää keksiä uusia näkökantoja. a) niitä voidaan keksiä itse b) niitä voidaan yrittää löytää Internetistä ja tiedostusvälineistä