Länsi-Uudenmaan ateistit ry


Länsi-Uudenmaan ateistit ry (rekisterinumero 125867) perustettiin 14.12.1976 Lohjalla.  Yhdistys on Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistys.

Sisällysluettelo

  1. Hallitus:
  2. Jäsenmaksut:
  3. Lahjoitukset ja testamentit:
  4. Jäseneksi liittyminen:
  5. Linkkejä
  6. Puheenjohtajat:
  7. Avoin vetoomus
    1. Yhteinen kevätjuhla kaikille lapsille ja nuorille
  8. Miksi vastustamme Kulosaaren yhteiskoulun kokeilua tunkea yhteen elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetus?
  9. Kauko Hokkanen in memoriam
  10. Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n SÄÄNNÖT

Tätä sivua on viimeksi päivitetty 15.3.2017

V.t. puheenjohtaja:  Pauliina Pohjalainen
Yhdistyksen osoite: Länsi-Uudenmaan ateistit ry

Lähdepuistontie 5 as 35 01230 Vantaa
Sähköposti: uusimaa(at)ateistit.fi

Hallitus:

Varsinaiset jäsenet: Pauliina Pohjalainen, Kim Sjöström, Jari Hakkarainen ja Kimmo Sundström

Varajäsenet: Toini Hartikainen, Esko Vuorinen

Jäsenmaksut: 

K-jäsenmaksu vuonna 2017 on 19 €.

K-jäsenmaksu vuonna 2016 oli 40-vuotisjuhlamme ja siihen liittyvän kampanjamme takia poikkeuksellisen pieni, 14 €.

K-jäsenmaksu vuonna 2015 oli 19 €. Maksun suuruus oli sama myös vuonna 2014.

Lahjoitukset ja testamentit:

Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.  Lahjoitus-  ja testamenttitili:
tilinumero iban: FI98
8000 2105 4783 81
bic-koodi:  DABAFIHH

Jäseneksi liittyminen:

Jäseneksi liittymislomakkeella tai sähköpostilla.

Linkkejä

Länsi-Uudenmaan ateistit kannustaa seuraamaan ja perehtymään aatteellisiin aikakaus- ja verkkojulkaisuihin.  Seuraavissa linkeissä olevat kirjoitukset eivät välttämättä edusta Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n käsityksiä tai kantoja:

Jäsenetu:

Jäsenetu:
Vapaa Ajattelija - lehti

Kim Sjöströmin kirjoituksia

Lukeaksesi kirjoituksia napauta tästä

Ateismin luonnehtimisia:
http://www.ateismi.fi

Ilmainen verkkolehti:
Jumalaton kulttuurilehti

Jaakko Walleniuksen blogi:
Jaakko Walleniuksen blogi

Suomen ateistiyhdistys:
http://www.dlc.fi/~etkirja/Ateistit.htm

Pääkaupunkiseudun ateistit:
http://www.ateistit.fi

Ateismia käsittelevä kirja:
Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab on julkaissut kirjan Julian Baggini, Ateismi - Lyhyt johdanto. Kirjaa voi tilata
kustantajan www -sivuilta

Ilmaiset elämänkatsomustiedon oppikirjat:
http://www.dlc.fi/~etkirja

Puheenjohtajat:


14.12.1976-28.3.1982 Erkki Hartikainen
28.3.1982-24.3.1984 Kimmo Sundström
24.3.1984-14.1.1996 Kauko Hokkanen
14.1.1996-23.11.2007 Erkki Hartikainen
16.1.2008-11.5.2009 Toini Hartikainen
11.5.2009-31.8.2010 varapuheenjohtaja Kim Sjöström
31.8.2010-  Kim Sjöström

Avoin vetoomus

Yhteinen kevätjuhla kaikille lapsille ja nuorille

Onko muka oikein, että yhteisen lukuvuoden päätteeksi järjestettävän;  yhteiseksi tarkoitetun; opetukseksi ja koulutyöksi luetun kevätjuhlan aikana julkisen koulujärjestelmän piirissä oppivelvollisuuttaan tai ammatti- tai yleissivistäviä opintojaan suorittavia lapsia ja nuoria eristetään toisistaan uskonnollisin perustein.

Ihmisillä, myös lapsilla ja nuorilla, on aina ollut ja tulee olemaan erilaisia uskontoa koskevia näkemyksiä ja vakaumuksia. Oikeus näihin näkemyksiin ja vakaumuksiin on jokaiselle ihmiselle kuuluva, yleinen, yhtäläinen ja perustavaa laatua oleva, kuten myös oikeus olla hyväksymättä uskontoja.

Suomessa on uskonnonvapaus. Kenenkään ei ole pakko osallistua minkään uskontokunnan eikä vakaumuksen -ei edes oman eikä etenkään muun kuin oman- asettamien jumaluuksien rukoiluun, puhutteluun, kiittämiseen, ylistämiseen tai muuhun tunnustamiseen tai palvontaan. Oikeus kieltäytyä uskonnonharjoittamisesta on perustuslaillinen, kuuluu jokaiselle ihmiselle, ja kuuluu jokaiselle alaikäiselle myös.

Lapset ja nuoret ovat Suomessa lakisääteisesti oppivelvollisia. Julkinen koulujärjestelmämme on yhteiskuntamme tuottama ja tarjoama väline tämän velvollisuuden sekä ammatti- ja yleissivistavien opintojen suorittamiseen. Erilaisia uskontoa koskevia näkemyksiä ja vakaumuksia omaavat lapset ja nuoret muodostavat julkisessa koulujärjestelmässä luokka- ja kouluyhteisöjä, jotka eivät suinkaan ole vakaumusasioissa yhtenäisiä.

Virsi on laulettu rukous, evankelisluterilaisen kirkon auktoriteettien ja oppien mukaan.

Missään kouluyhteisössä ei voida odottaa, että kaikki osallistuvat yhden uskontokunnan asettamille auktoriteeteille laulaen kohdistettuun rukoukseen, jonka toisessa säkeistössä näitä auktoriteetteja puhutellaan, kolmannessa kiitetään ja neljännessä ylistetään.
Ei vaikka koulun johtohenkilö tai johtotaho miten haluaisi viedä muutkin mukaan omaan perinteeseensä. Koulu on viranomainen, laitos, eikä sille kuulu uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on aina henkilökohtainen ja ulottuu vain henkilöön itseensä.

Koulujen juhlat ovat osa opetusta ja koulutyötä. Kaikilla julkisen koulujärjestelmän piirissä opiskelevilla lapsilla ja nuorilla pitää olla, heidän uskontoja koskevista näkemyksistään ja vakaumuksistaan riippumatta, oikeus osallistua oman luokka- ja kouluyhteisönsä juhliin ilman, että heidän täytyy osallistua minkään uskontokunnan tai vakaumuksen mukaiseen rukous-, kiitos- tai ylistyshetkeen. Uskontojen on väistyttävä. Ja väistyttävä on koulun vallankäyttäjätahon yritelmien tuputtaa omalla henkilökohtaisella uskonnonvapaudellaan muiden harjoitettavaksi mitään uskonnollista perinnettä.

Kaikilla julkisen koulujärjestelmän piirissä opiskelevilla lapsilla ja nuorilla on myös oikeus viettää nämä juhlat yhdessä ilman ihonväriin, sukupuoleen, uskontoon, vakaumukseen tai muuhunkaan vastaavaan perustuvaa eristämistä luokka- ja koulutovereistaan.

toukokuussa 2014
Länsi-Uudenmaan Ateistit ry

Miksi vastustamme Kulosaaren yhteiskoulun kokeilua tunkea yhteen elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetus?

Elämänkatsomustieto on kouluopinnoissa käytännöllinen suojapaikka niitä koululaisia varten jotka eivät halua joutua altistetuiksi millekään uskonnolle. Koululaiset ja heidän perheensä ovat päättäneet  että uskonnonopetukseen ei mennä. Sitä on koulun kunnioitettava.

Etenkin koska myös maassamme voimassa olevat säännökset velvoittavat koulun kunnioittamaan sitä ja velvoitavat koulun olemaan käyttämättä elämänkatsomustiedon oppilaiden aikaa kaikkeen tuommoiseen uskontohöpötykseen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta on Kulosaaren yhteiskoulun rehtori  perustellut muun muassa sillä, että näin syntyisi vuoropuhelua eri uskontoja edustavien lasten ja uskonnottomien lasten välillä. Me emme halua elämänkatsomustietoa siihen mukaan, koska emme halua koululaistemme aikaa tuhlattavaksi vuoropuheluun uskonnon ja uskontojen kanssa. Uskonnot ovat turhaa painolastia eikä niistä tarvitse paljoa tietää. Jo pelkkä vuoropuhelu uskontojen kanssa pakottaa uskonnottomia koululaisiamme uhraamaan aivan liikaa aikaa turhuuteen, hyödyttömiin ja jopa haitallisiin asioihin. Moinen ajankäyttö uskontoihin ja uskontojen kanssa vuoropuhelemisiin antaa liikaa painoa turhuudelle eli uskonnoille.

Uskonnottomilla koululaisilla ja meillä on oikeus pitää kiinni siitä että kouluajastamme ei liikaa käytetä uskontoihin. On paljon muuta paljon hyödyllisempää opittavaa ja perehdyttävää.

Jonninjoutava vuoropuhelu uskontojen kanssa on karsittava minimiinsä. Aika pitää paremmin käyttää oikeasti hyödyllisiin asioihin.

Uskontojen ja niiden kanssa käytävän vuoropuhelun noin suuri painotus ja ajan uhraus niihin on pakotettua paluuta johonkin keskiaikaiseen menneisyyteen, jolloin koulutuksessa vielä aivan väärin kuviteltiin että teologia muka olisi opinaloista tärkein ja muka avain kaikkeen muhun oppineisuuteen. Emme halua koululaistemme joutuvan taannutetuiksi jonnekin menneille teokraattisille vuosisadoille.

Uskonnottomat lapset kouluissa eivät ole uskonnottomuuden edustajia. Ei heitä yleensä ole harjaannutettu eikä indoktrinoitu mihinkään, ei edustamaan uskonnottomuutta. Emme myöskään halua ryhtyä edellyttämään että indoktrinoimattomia uskonnottomia koululaisia koulittaisiin edustamaan uskonnottomuutta tai ateismia. On väärin ja kohtuutonta ryhtyä edellyttämään heiltä että he tuossa aiotussa vuoropuhelussa edustaisivat uskonnottomuutta. Päinvastoin on uskovaisuutta edustavilta, kuten ilmeisesti tuolta koululta ja rehtorilta, uskonnottomien lasten hyväksikäyttöä alistaa heidät vuoropuhelemaan ja väittelemään ikään kuin he olisivat indoktrinoituja. Uskonnothan ovat indoktrinoineet vaikutuspiirissään (esim jäseninään) olevia lapsia jo varhaislapsuudesta lähtien, mikä on tietysti ikävää sen kannalta että heilläkin tulisi olla halutessaan oikeus pysyä indoktrinoimattomina. Myös on koululta ja rehtorilta uskonnottomien lasten hyväksikäyttöä alistaa heidät niin sanotun vuoropuhelun kautta uskonnon käännytysyritysten kohteiksi – johon he ovat lisäksi aika puolustuskyvyttömiä. Mehän olemme aina halunneet että lasten ei tarvitse indoktrinoitua yhtään mihinkään katsomukseen.

Näemme Kulosaaren kulun kokeilun, niin sanottuine vuoropuhekuineen, todellisuudessa uskonnon sisälähetystyönä ja sellaisen mahdollistamisena koulussa uskonnottomat lapset kohteina.

Edellytämme että Kulosaaren yhteiskoulu ja sen rehtori lopettavat uskonnottomien koululaisten väärinkäyttämisen uskonnottomuuden tai yhtään minkään automaattisiksi oletettuina edustajina, vuoropuhelutouhotuksissaan.

Lisäksi elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetusryhmien yhdistäminen samoille tunneille käytännössä väistämättä johtaa siihen että elämänkatsomustiedon oppilaille opetetaan uskontoon ja etiikkaan liittyviä monenlaisia asioita uskonnon vääristyneestä katsannosta käsin – koska uskontoon kuuluvat ovat niillä tunneilla suurena enemmistönä. Uskonnon katsanto asioihin, uskonnon vääristävä mukanaolo ja uskonnon painotus rikkoo elämänkatsomustiedon olemassaolon ja tavoitteiden ydintä, joka on neutraalius uskontoon nähden. Kulosaaren yhteuiskoulussa opettajakin on tiettävästi luterilaisen kirkon vihitty pappi, joka jo pappisvirkansa ehtona on sitoutunut tekemään lähetys- ja käännytystyötä luterilaisuuden hyväksi.

Valtakunnallisen päätöksenteon tasolla, uskonnon ja katsomusaineiden tuntimääriä peruskoulussa ja pakollisia tuntimääriä lukiossa tulisi mielestämme leikata tuntuvasti. Jotta niin paljon kouluaikaa ei käytettäsi turhaan sisältöön.

12.8.2013
Länsi-Uudenmaan Ateistit ry

Kauko Hokkanen in memoriam

Päivitetty 13.1.2010

Vuonna 2008 menehtynyt Kauko Hokkanen oli vuosikymmenet mukana vapaa-ajattelijain ja ateistien toiminnassa.

Hän toimi eri vaiheissa Lohjan Seudun Vapaa-ajattelijat ryn johtokunnassa ja taloudenhoitajana, ja vuodet 1984-1996 puheenjohtajana, sekä senkin jälkeen vielä varapuheenjohtajana.

Kauko oli työelämässä Lohjan yhteislyseon vahtimestari ja hänet tiedettiin ystävälliseksi ja avuliaaksi. Kauko oli Lohjan Seudun Vapaa-ajattelijoiden, sittemmin Länsi-Uudenmaan Ateistien aktiivinen jäsen koko ajan, vuodesta 1976.

Hänen panoksensa oli suureksi avuksi yhdistyksemme käynnistymiselle. Kauko Hokkanen vaikutti myös valtakunnallisen Vapaa-ajattelijain liitonkin luottamustehtävissä. Ansioistaan vapaa-ajattelijatoiminnassa Kauko Hokkanen sai liiton hopeisen ansiomerkin 6.5.1990.

Vuonna 2005 varapuheenjohtaja Kauko Hokkanen järjesti kodissaan yhdistyksemme vuosikokouksen, jossa toimialue ja nimi muutettiin Länsi-Uudenmaan yhdistykseksi.

Kauko oli myös runoilija harrastukseltaan. Vapaa-ajattelijain liitto ry julkaisi vuonna 1983 hänen 57-sivuisen, monistemuotoisen runoteoksensa Me Luojamme luojat.

Muistokirjoituksen ovat koonneet: Kimmo Sundström, Erkki Hartikainen, Kim Sjöström; Länsi-Uudenmaan Ateistit ry.


Säännöt pdf-muodossa

Säännöt html-muodossa:

Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n

SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan ateistit ry ja kotipaikka Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toi­mialue on Länsi-Uusimaa.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on

  1. koota sen toimialueella asuvat henkilöt, joilla on ateistinen todellisuuskäsitys, yhdistyk­sen jäseniksi toimimaan yhteiskunnallisen ja oikeudellisen asemansa parantamiseksi, hyvän tieteen mukaisen todellisuuskäsityksen levittämiseksi sekä ateistisen kulttuurin kehittämiseksi;

  2. antaa tietoja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista;

  3. avustaa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia henkilöitä oikeusturva-asioissa, ni­mijuhlan järjestämisessä, aikuistumisleirille osallistumisessa, avioliiton solmimisessa, hautausmenojen suorittamisessa, hautojen ja hautausmaiden hankkimisessa näille sekä muissa samanlaisissa yhdistyksen toimintamuotoihin soveltuvissa kysymyksissä.

3 § Toiminnan laatu

Toteuttaakseen tarkoitustaan yhdistys järjestää kokouksia, juhlia, puhe- ja esitelmätilaisuuksia, le­vittää ateistisia lehtiä ja muita julkaisuja sekä tekee alueellaan yksilöllistäkin valistus-, neuvonta- ja kasvatustyötä.

Yhdistys voi tarkoitustaan varten omistaa toimintahuoneistoja ja kiinteistöjä, sekä harjoittaa yhdis­tyslain 5 §:n tarkoittamaa elinkeinoa tai ansiotoimintaa, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä. Yhdistys voi myös hankkia, omistaa ja hoitaa hautausmaata. Mikäli yhdistykselle lainsäädännön salliessa myönnetään lupa, se voi myös vihkiä avioliittoon. Tar­vittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.

4 § Jäseneksi pääseminen

Yhdistyksen jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä ja toimintaohjeita.

Yhdistyksen jäsenistö jakaantuu kahteen jäsenluokkaan: A- eli varsinaisiin jäseniin, joilla on täydet jäsenoikeudet sekä K- eli kannattajajäseniin, joilla on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoi­keus sekä oikeus saada jäsenmaksun vastikkeena keskusjärjestön julkaisema lehti, jos yhdistys on jonkin keskusjärjestön jäsen, muttei muita oikeuksia. Molemmille jäsenluokille määrätään oma jä­senmaksuns.

5 § Maksut

Jäseneksi hyväksytyt maksavat yhdistykselle jäsenmaksun, jonka suuruuden jäsenluokittain päättää yhdistyksen vuosikokous.

Hallitus voi kunakin maksukautena erikseen tekemällään päätöksellä, jäsenten yhdenvertaisuutta kuitenkaan loukkaamatta, vapauttaa jäsenen jäsenmaksunsa suorittamisesta kokonaan tai osittain esimerkiksi sairauden, työttömyyden, opiskelun tai muun vastaavan syyn perusteella.

6 § Jäsenen eroaminen, erottaminen ja eronneeksi katsominen

Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, hänen on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus yhdistyksen hallituk­selle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä

  1. jos hänellä on enemmän kuin yksi vuosi jäsenmaksurästejä;

  2. jos hän tahallisesti rikkoo yhdistyksen sääntöjä;

  3. toimii muutoin yhdistyksessä tai sen ulkopuolella tavalla, joka huomattavasti vahingoittaa yhdistystä.

Päätöksen jäsenen erottamisesta tekee yhdistyksen kokous. Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, jolla on enemmän kuin yksi vuosi jäsenmaksurästejä. Eronneella, erotetulla tai eronneeksi katsotulla jäsenellä ei ole oikeutta saada suorittamiaan maksuja takaisin.

7 § Hallitus

Yhdistystä edustaa yhdistyksen vuosikokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema hallitus. Hallituk­seen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, ja vähintään kaksi (2) mut­ta enintään kymmenen (10) muuta varsinaista jäsentä sekä vähintään nolla (0) ja enintään neljä (4) varajäsentä. Varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan sekä nimeää sihteerin, taloudenhoi­tajan ja muut toimihenkilöt.

Varapuheenjohtaja voi puheenjohtajan suostumuksella johtaa puhetta hallituksen kokouksissa, vaik­ka puheenjohtaja on läsnä kokouksessa eikä ole estynyt eikä esteellinen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun päätöksen tekoon osallistuu vähintään puolet (½) sen varsi-naisten jäsenten lukumäärästä. Asiaäänestyksissä päätökset on tehtävä ehdottomalla enemmistöllä laskettu­na annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen päätettäviksi tulevat asiat on mainittava kokouskutsussa tai sen mukana toimitettavassa esityslistaehdotuksessa. Muissa esille tulevissa asioissa ei voida päättää lopullisesti asioista paitsi, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat läsnä ja yksimielisiä asiasta. Esityslistaehdotus on toimitettava hallituksen varsinaisille jäsenille vähintään yhtä vuorokautta ennen hallituksen kokousta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen ollessaan estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallituksen tehtävänä on

  1. käsitellä yhdistyksen kokoukselle esitettäviä ja muita toimintaa koskevia asioita, sekä kutsua yhdistyksen kokoukset koolle;

  2. pitää jäsenluetteloa, päättää uusien jäsenien hyväksymisestä yhdistykseen ja katsoa eron­neeksi jäsenet, jos erottamisperuste on jäsenmaksujen laiminlyönti;

  3. valvoa yhdistyksen virkailijoiden ja yhdistyksen toimikuntien toimintaa;

  4. huolehtia yhdistyksen taloudenhoidosta;

  5. laatia talousarvio yhdistyksen kokouksen hyväksyttäväksi;

  6. suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille on säädetty laissa.

Hallitus on velvollinen käsittelemään yhdistyksen jäsenten tekemät aloitteet ja on velvollinen mai­nitsemaan yhdistyksen kokouksen kutsussa jäsenen tekemän aloitteen asian.

Hallitus on oikeutettu nostamaan yhdistyksen nimissä oikeusjutut.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja halli­tuksen määräämät toimihenkilöt, kaksi aina yhdessä.

8 § Tilintarkastus

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja annetaan vähintään kolme (3) viikkoa ennen yhdis­tyksen kokousta tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on palautettava tilit tarkastuslau­suntoineen hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen yhdistyksen kokousta.

Tilintarkastajilla on koska hyvänsä, ilman edellä käypää ilmoitusta, oikeus toimittaa yhdistyksen ti­lien tarkastus.

9 § Kokoukset

Yhdistys kokoontuu hallituksen kutsusta vuosikokoukseen ja ylimääräisiin kokouksiin niin usein kuin asiat sitä vaativat, tai milloin sellainen on lain mukaan pidettävä. Kokoukset kutsutaan koolle lähettämällä jäsenille henkilökohtainen kirje. Yhdistyksen kokouksista on ilmoitettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltäväksi tulevat asiat.

Helmi-elokuussa pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus;

  2. päätetään toimihenkilöiden palkkioista;

  3. valitaan yhdistyksen puheenjohtaja;

  4. valitaan yhdistyksen hallituksen varsinaiset jäsenet ja mahdolliset varajäsenet;

  5. valitaan mahdolliset toimikunnat, joille hallitus tarvittaessa vahvistaa ohjesäännöt;

  6. valitaan vähintään yksi (1) ja enintään (3) varsinaista ja vähintään yksi (1) ja enintään kolme (3) varatilintarkastajaa;

  7. tilinpäätös kuluneelta kalenterivuodelta;

  8. luetaan tilintarkastajain lausunto kuluneelta varainhoitokaudelta;

  9. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä halli­tukselle ja muille tilivelvollisille;

  10. keskustellaan ja päätetään mahdollisesti muistakin esille tulevista asioista huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

10 § Sääntöjen muutokset

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos kolme neljättä osaa (3/4) annetuista äänistä sitä puoltaa.

11 § Yhdistyksen purkaminen

Jos yhdistyksen purkamisesta tehdään ehdotus hallitukselle tai yhdistyksen kokoukselle, on purku­ehdotus käsiteltävä kahdessa (2) seuraavassa, vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä yh­distyksen kokouksessa.

Päätös yhdistyksen purkamisesta pannaan täytäntöön vain jos vähintään kolme neljättä osaa (3/4) annetuista äänistä sitä kannattaa molemmissa kokouksissa. Jos yhdistys on edellisessä kohdassa sa­notulla tavalla päätetty purkaa, joutuu sen omaisuus yhdistyksen tarkoitusperiä toteuttavalle oikeus­toimikelpoiselle yhteisölle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 §:ssä mainitun tarkoituksen edistämi­seksi.

Viimeinen kokous päättää yhdistyksen omaisuuden siirtymisestä.

Jos yhdistyksen kotipaikan alioikeus on julistanut yhdistyksen lakkautetuksi, meneteltäköön sovel­tuvin osin samoin kuin yhdistystä purettaessa.

12 § Aikaisemmin saavutettu jäsenetu säilyy muuttumattomana.

* * *

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 3.12.2005 ja merkitty yhdistysre­kisteriin 4.9.2006.

* * *