Vanhoja ylioppilastehtäviä

Sisällysluettelo
  1. Elämänkatsomustieto Syksy 2010
  2. Elämänkatsomustieto Kevät 2010
  3. Elämänkatsomustieto Syksy 2009
  4. Elämänkatsomustieto Kevät 2009
  5. Elämänkatsomustieto Syksy 2008
  6. Elämänkatsomustieto Kevät 2008
  7. Elämänkatsomustieto Syksy 2007
  8. Elämänkatsomustieto Kevät 2007
  9. Elämänkatsomustieto Syksy 2006
  10. Elämänkatsomustieto Kevät 2006
  11. Elämänkatsomustieto Syksy 2005
  12. Elämänkatsomustieto Kevät 2005
  13. Elämänkatsomustieto Syksy 2004
  14. Elämänkatsomustieto Kevät 2004
  15. Elämänkatsomustieto Syksy 2003
  16. Elämänkatsomustieto Kevät 2003
  17. Elämänkatsomustieto Syksy 2002
  18. Elämänkatsomustieto kevät 2002
  19. Elämänkatsomustieto Syksy 2001
  20. Elämänkatsomustieto Kevät 2001
  21. Elämänkatsomustieto Syksy 2000
  22. Elämänkatsomustieto Kevät 2000
  23. Elämänkatsomustieto Syksy 1999
  24. Elämänkatsomustieto Kevät 1999
  25. Elämänkatsomustieto Syksy 1998
  26. Elämänkatsomustieto Kevät 1998
  27. Elämänkatsomustieto Syksy 1997
  28. Elämänkatsomustieto Kevät 1997
  29. Elämänkatsomustieto Syksy 1996 
  30. Elämänkatsomustieto Kevät 1995
  31. Elämänkatsomustieto Kevät 1994
  32. Elämänkatsomustieto Kevät 1993
  33. Elämänkatsomustieto Syksy 1992
  34. Elämänkatsomustieto Kevät 1990
  35. Elämänkatsomustieto Syksy 1989
  36. Elämänkatsomustieto Kevät 1989
  37. Elämänkatsomustieto Syksy 1988
  38. Elämänkatsomustieto Kevät 1988
  39. Elämänkatsomustieto Syksy 1987
  40. Elämänkatsomustieto Kevät 1987
  41. Elämänkatsomustieto Syksy 1986
  42. Elämänkatsomustieto Kevät 1986

Elämänkatsomustieto Syksy 2010

1. Millä perusteella ihmiset muodostavat arvomaailmaansa?

2. Arvioi alla olevassa sitaatissa esitetyn ajatuksen pätevyyttä.
       
”Jumala on viisaudessaan luonut maailman sellaiseksi, että arvossa alhaisempi ei ole koskaan onnellisempi kuin silloin, kun se saa palvella ja totella arvossa ylhäisempää. Ei tarvitse kuin katsoa lapsia ja aikuisia. Miehiä ja naisia. Jopa niin kutsutuissa demokraattisissa valtioissa heikot luovuttavat vapaaehtoisesti vallan itseään viisaammalle ja voimakkaammalle eliitille.

Jo Nesbø, Punarinta (2008)
suom. Outi Menna

3. a) Pitäisikö koulussa tukea vähemmän lahjakkaita vai keskittyä lahjakkaisiin? ( 2 p.)   
b) Pitäisikö kaikille suomalaisille antaa sama peruskoulutus? ( 2 p.)       
c)  Pitäisikö yhteiskunnallisen hyvän, kuten arvostuksen ja taloudellisten etujen jaon,
perustua nimenomaan koulutustasoon? ( 2 p.)

4. Onko ihmisellä perustarve etsiä ja kokea kauneutta ympärillään? Voit käyttää alla olevaa lainausta ja kuvia lähtökohtana.
       
”Arkikeskustelussa ilmauksella ’kauneus on katsojan silmissä’ vihjataan usein, että kauneudesta ei kannata keskustella, sillä se on henkilökohtainen mieltymys, jonka mahdolliset perustelut ovat hämärän peitossa. Tällainen käsitys sekä vastaa että ei vastaa tapaa, jolla kauneutta on kuvattu filosofisen estetiikan 1700-luvun lopulla alkaneessa modernissa perinteessä. Tässä kehityksessä avainaseman omaavan Immanuel Kantin mukaan kauneusarvostelma on subjektiivinen, eikä sitä voi todistella tai perustella sanoin – mutta samalla se on olennaisesti keskustelun alainen ja keskustelun arvoinen asia. Kauneus vaikuttaa aistien kautta ja samalla se puhuttelee ihmisen järjellistä puolta; näin
ollen ei liene sattuma, että puhuttaessa kauneudesta puhutaan usein näköaistin kautta välittyvistä asioista. Mutta kauneudella on monia ulottuvuuksia ja kauneuden lajeja on paljon.

Pauline von Bonsdorff, Kauneus elämänkatsomustiedon opetuksen välineenä.



Teoksessa Kaikki virtaa (2006)

5. Pohdi vähintään kahden katsomuksen selitystä pahuuden luonteesta ja synnystä.

6. Liisa pääsee kuoltuaan paratiisiin, mutta Matti joutuu ansaitusti kadotukseen. Liisa rakastaa
Mattia. Kuinka Liisa voisi olla onnellinen paratiisissa, kun hän tietää, että Matti kärsii ikuista rangaistusta? Paratiisissa kaikki ovat onnellisia. Tarkoittaako tämä, että paratiisia ei voi olla olemassa? Perustele vastauksesi.
   
7. Kuvaile vertaillen kulttuureita tai katsomuksia, joissa yksilö on yhteisöä tärkeämpi tai
päinvastoin.

8. Klassisessa perinteessä sankaruus liittyy fyysiseen rohkeuteen. Tämän takia sankaruus on ollut sotilaskulttuurien vaalima hyve. Mikä on sankaruuden asema nykykulttuurissamme?

+ 9. Usein Sisyfoksen elämää pidetään tarkoituksettoman elämän esimerkkinä. Antiikin myytin mukaan jumalat ovat tuominneet hänet vierittämään ison kiven vuoren huipulle, josta se
aina vierii alas.
       
Jos ihminen on onnellinen vaikeissa oloissa, voiko hänen silti sanoa elävän hyvää elämää?

Voit käyttää lähtökohtana alla olevaa lainausta. 
               
”Tuolla Saarijärven salomailla
asui Paavo maalla hallaisella,
kynti maata, kaivoi ahkerasti,
mutta Herralta tuloa toivoi
taivahasta, luonnon tekijältä.
Siinäpä asui siivoin lapsinensa,
vaimoinensa, vaivoin leipäpalan
hiellänsä otti kankahasta.
Tuli kevät, suli kinos maailta.
Veipä puolen orahia;
tuli kesä, kävi raet mailla,
kaasi päitä puolet käydessänsä;
tuli syksy, veipä halla kaikki.
Tarttui tukkahansa Paavon vaimo,
sanoi: ’Paavo-parka, poloseni!
Ota sauva, hylkäs meidät Herra;
kolkko miero, nälkä kauheampi’.
Sanoi Paavo, häntä suositellen:
’Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoli petäjätä’.”

J. L. Runeberg, Dikter 25 (1830)
suom. Joh. Bäckwall (1876)

+ 10. Länsimainen elämänmuoto perustuu osaltaan kansalaisten nauttimiin vapauksiin. Mitä
kansalaisvapauksia meillä on, ja miten ne ovat syntyneet?

Elämänkatsomustieto Kevät 2010

1. a. Määrittele optimismi, pessimismi ja realismi elämänasenteena. (3 p.)

b. Kuvaile elämäntilanne, jossa jokin edellä mainituista asenteista ilmenee, ja pohdi asiaan vaikuttavia perusteita. (3 p.)

1,5p: a) määrittely: esim optimisti näkee maailman toiveidensa mukaisesti, pessimisti pelkojensa mukaisesti ja realisti pyrkii näkemään mahdollisuudet mahdollisimman oikein.
1,5p: b) esim. onnettomuus, vakava sairaus, ryhtyy yrittäjäksi, lottovoitto, opiskelupaikan valinta; mitkä olosuhteet ja muut perusteet selittävät ko. asenteita.

+ kattavuus ja paremmat perustelut, esimerkkejä esim. Candide (Leibniz), Schopenhauer, elämäntaidon oppaat

2. Vuonna 1610 Galilei julkaisi esityksen Jupiterin kuiden vaiheista.

Esitys perustui hänen kaukoputkella tekemiinsä havaintoihin. Hän käytti havaintoja argumentoidakseen aurinkokeskeisen kopernikaanisen järjestelmän puolesta haluten kumota silloin hallitsevat ptolemaiolaiset ja aristoteeliset teoriat. Pohdi jonkin merkittävän luonnontieteellisen tutkimustuloksen vaikutuksia oman aikansa maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen.

3p. Erottaa maailmankuvan ja -katsomuksen, ja kuvaa ainakin yhden tieteellisen läpimurron (Kopernikus, Darwin, Einstein, DNA) ja osaa kuvata sen vaikutuksia maailmankuvan ja –katsomuksen muutokseen

Lsäpisteet: mitä pidetään tieteellisinä läpimurtona, teknologisten keksintöjen merkitys, tieteellisen läpimurron luonne ja sen vaikutus moraaliin, ihmiskäsitykseen ja yhteiskuntaan

3. David Hume (1711 – 1776) sanoi, että oikeudenmukaisuus pätee vain normaalioloissa.

Äärimmäisen niukkuuden oloissa leivällä ei ole omistajaa. Pohdi lisääkö vai vähentääkö taloudellinen lama ihmisten välistä yhteistoimintaa ja solidaarisuutta.

3p. Keskustelee yleisesti tai valaisevan esimerkin avulla taloustaantuman vaikutuksista ihmisten asenteisiin; osoittaa ymmärtävänsä mitä tarkoitetaan yhteistoiminnalla ja solidaarisuudella

Lisäpisteet: esimerkkejä lisääntymisestä (esim. yhteisöllisyyden kasvu) ja vähentymisestä (esim. taistelu resursseista), uskottavat perustelut, pohtii oikeudenmukaisuuden suhdetta yhteistoiminnallisuuteen ja solidaarisuuteen, kriisitilanteet polarisoivat ihmisiä, vertaa erilaisia kriisitilanteita: taloudelliset kriisit suhteessa esim. talvisota, tsunami, maanjäristys yms.

4. Varhaiset eurooppalaiset löytöretkeilijät kohtasivat matkoillaan alkuperäiskansojen parissa alastomuutta, ihmisuhreja, kannibalismia, moniavioisuutta, orjuutta ja outojen jumalien palvontaa.

Eurooppalaiset ryhtyivät tarmokkaasti valistamaan näitä ihmisiä. Kuinka oikeutettuna voidaan pitää pyrkimystä muuttaa alkuperäiskulttuureita?

3p. Ymmärtää tehtävän vaikeuden; pelkästään naiiville relativismille tai kehitysuskolle perustuvat vastaukset eivät yllä hyviin pisteisiin. Osaa esittää perusteluja kulttuurien muuttamisen puolesta ja sitä vastaan.
Lisäpisteet: hyvät ja monipuoliset esimerkit (esim. saamelaiset), kulttuurinen moninaisuus itseisarvona, tunnistaa että eurooppalaisen tarmon taustalla oli taloudellisia ja poliittisia pyrkimyksiä; ymmärtää että kulttuurit muuttuvat jatkuvasti; miten kohdataan eri kulttuureita: tasa-arvoisesti vai epätasa-arvoisesti, pohtii relativismin ongelmaa, ihmisoikeudet yhteisenä perustana

5. Eräissä kristillisissä suuntauksissa kuten kalvinismissa uskotaan predestinaatio- eli ennaltamääräämisoppiin.

Toisaalta oppi vapaasta tahdosta tuntuu luontevalta. Mikä vaikutus tällaisilla opeilla on ihmisen hyvälle elämälle?

3p. Ymmärtää tulevaisuuden ennaltamääräytyneisyyden vaikutuksen hyvään elämään; esimerkiksi vapaasta tahdosta seuraavan moraalisen vastuun.

Lisäpisteet: tuntee kristillistä predestinaatio-oppia, esimerkkejä ennalta määrämiseen liityvistä katsomuksista: fatalismi, karmanlaki tai determinismi; predestinaatio voi lisätä turvallisuuden tunnetta
 

6. Suomalaisista yli 80% vastaa kysyttäessä olevansa onnellisia.

Pohdi mihin suomalaisten onnellisuus perustuu. Voit käyttää alla olevia kuvia lähtökohtana.

3p. Mainitsee onnellisuuden lähteenä joitain seuraavista: palvelut, turvaverkot, hyvinvointivaltio ja korkea elintaso (huvit, lomamatkat), luonto, perhe ja ystävät, itsensätoteuttaminen esim. työssä ja harrastuksissa.

Lisäpisteet: yksilöiden elämänprojektit, pohtii onnellisuuden käsitettä esim. elämänhallinnalla, aineellinen hyvä vs. kulttuuri, pohtii tutkimustuloksen luotettavuutta: lääkkeet, alkoholi, osa valehtelee (halu olla onnellinen eikä luuseri).
 

7. Monet ihmiset kaipaavat Suomeen vahvaa johtajaa.

Mikä on sinun perusteltu mielipiteesi vahvan johtajan tarpeesta?

3p. Ottaa perustellusti kantaa puolesta tai vastaan. Esim. pohtii mistä kaipuu tulee ja mitä vahvan johtajan uskotaan saavuttavan.

Lisäpisteet: mitä tarkoitetaan vahvalla johtajalla; kysymys vahvasta johtajasta Suomessa; mainitsee vahvoja johtajia ja todellisia tapahtumia, diktaattorit, kuninkaat ja demokraattiset johtajat.

8. Pirkko kertoo Einolle tärkeänä pitämänsä salaisuuden.

Eino lupaa pitää salaisuuden. Pian Eino kuitenkin huomaa, että Pirkon salaisuus on muiden tiedossa. Vapauttaako tämä seikka Einon lupauksesta, jonka hän antoi Pirkolle?

3p. Dilemman pohtiminen sitä muuttamatta; ymmärtää, ettei lupaus purkaudu, vaikka sen pitämisellä ei ole käytännön merkitystä, eli kertominen ei muuta tilannetta.

Lisäpisteet: salaisuus ei ole salaisuus, jos se on muiden tiedossa, siis Einon lupauksen (lupauksen instituutio) taustaehdot eivät ole voimassa; toisaalta Eino on luvannut, pragmaattisesti Eino ei saa vahvistaa asiaa eikä levittää sitä lisää; tunnistaa, että ratkaisua tehdään kantilainen velvollisuus vs. utilitaaristen seurausten puute

9. Paul Davies kuvaa alla olevassa lainauksessa erästä älykkään suunnittelun teoriaa:

"Kun kosminen draama avautuu eteemme, alkaa näyttää siltä, että sille on olemassa 'käsikirjoitus', maailmanjärjestys, jota sen kehitys noudattaa. Kysymme silloin pakostakin, kuka tai mikä laati käsikirjoituksen ...Maailmankaikkeus ei ole mielivaltainen tapahtumien sekamelska, vaan noudattaa järjestelmällistä suunnitelmaa. Tämä panee ihmettelemään, olipa Jumalaa tai ei, onko tuon kaiken takana jokin tarkoitus.”

Paul Davies: Kultakutrin arvoitus. Miksi maailmankaikkeus on juuri sopiva elämälle, URSA 2007, lainattu:
http://www.argumentti.fi/suunnittelu_hienoviritys/suunnittelu_jumala_maailmankaikkeus.php?id=84 (ladattu 3.3.2009).

UNESCO on perustamisestaan lähtien ollut torjumassa tietämättömyyttä, typeryyttä, ennakkoluuloja ja taikauskoa. Kuitenkin nykyaikainen tiedekin kohtaa aina uusia ongelmia ja tutkimattomia alueita. (What We Do Not Know. UNESCO 1995). Pohdi kysymystä inhimillisen tiedon rajoista.

3p. Ottaa lähtökohdaksi tieteen tai jonkin muun perustellun inhimillisen tiedon määrittelyn ja ymmärtää, että on olemassa myös kokemuksen muotoja, joissa tieto tai tiede ei ole korkein auktoriteetti, esittää esimerkkejä. 

Lisäpisteet: tieteellisen tiedon luonne kuten tieteen itseään korjaavuus ja edistyvyys (esimerkkejä kuten astrologia osoittautui epätiedoksi), skientismi tieteen hybriksenä, tieteen rajoitukset (periaatteelliset ja käytännölliset), yliluonnollisuus, agnostismi; miksi on tietämättömyyttä, typeryyttä, ennakkoluuloja ja taikauskoa 

+10. Pohdi onko luonnon monimuotoisuus itseisarvo vai välinearvo.

3p. Osoittaa ymmärtävänsä tehtävän peruskäsitteet: itseis- ja välinearvo, luonnon monimuotoisuus ja liittää ne yhteen.

+ tuntee ympäristöetiikan käsitteistöä (esim. antroposentrisyys/biosentrisyys); osaa analysoida arvokäsitteitä (esim. välinearvo mihin, voiko arvoja olla olemassa ilman ihmistä); erilaiset luontokäsitykset; osaa soveltaa esim. filosofian ja biologian tietoja; pohtii päätöksenteon arvopohjaa (esittää esimerkkejä kestävä kehitys, Linkola, Raamattu)

Elämänkatsomustieto Syksy 2009

1. a) Mitä tarkoitetaan ihmisen identiteetillä?


b) Miten identiteetti muodostuu?


c) Millainen identiteetti mahdollistaa hyvän elämän?

3p.  a) määrittely (kuka ja mikä minä olen),
b) omat valinnat, kulttuuri, kasvatus, perimä, ympäristö
c) Selkeä näkemys hyvän elämän ja identiteetin suhteesta.

Lisäp. Esim. psykologista tietoa identiteeteistä, sosiaalinen ja henkilökohtainen identiteetti; esim. c –kohdassa on olemassa huonoja identiteettejä kuten rikollinen, vieraantunut, huumeiden käyttäjä, rappioalkoholisti. Tavoiteltu, pakotettu, kulttuurinen, tai annettu rooli.


2. Mihin perustuu nykyaikaisen tieteen luotettavuus?

3p. Selittää tieteen menetelmää ja ymmärtää tieteen suhteen käytäntöön (erit. luonnontieteet ja teknologia).

Lisäp. selitysvoima & ennustavuus & itsekorjaavuus; tieteen kriteerit; luonnontieteet vs. ihmistieteet; tieteellä ei ole kilpailijaa (scientia mensura)


3. Kuinka ja millä edellytyksillä yhteinen hyvä toteutuu maailmassa?

Voit käyttää alla olevaa lainausta hyväksesi.

”Globalisaatio on muutosprosessi, jonka myötä maailma nähdään yhä kokonaisvaltaisempana järjestelemänä. Sen osien välinen vaikutus toisiinsa tuntuu entistä nopeammin maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta. Entistä voimakkaampi keskinäinen riippuvuus on globalisaation olennainen piirre ja samalla perusta maailmanlaajuiselle yhteistyölle.

Toimiminen nopeasti muuttuvassa maailmassa vaatii monitahoista osaamista, mutta myös avointa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Riittävät tiedot, taidot ja tasa-arvoiset mahdollisuudet turvaavat sen, että jokainen yksilö voi toimia rakentavasti sekä itsensä että muiden hyväksi.”


Harri Skog: Kansainvälisyyskasvatus 2010. Opetusministeriön julkaisuja 2007/11

3p. Yhteinen hyvä edellyttää oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta eli käsitteen määrittely. Tuntee esim. maailmantalouteen ja ympäristökysymyksiin liittyvää problematiikkaa.

Lisäp. Ketä yhteinen hyvä koskee: suomalaisia, eurooppalaisia, kaikkia, tulevat sukupolvet, eläimet. Sisäiset jännitteet: kaikki ei voi toteutua yhtä aikaa. Vapaamatkustajan ongelma (Public goods) ja lakien merkitys, globalisaatio, kestävä kehitys.

4. Millä perusteella kulttuurista moninaisuutta pitäisi Suomessa edistää?

Esitä perusteluja puolesta ja vastaan.



3p. Määrittely ja esim. kulttuuriset oikeudet ja/tai kulttuurinen rikkaus.

Lisäp. Alakulttuurit, etniset kulttuurit. Kulttuurifundamentalismi, liberalismi ja valinnan vapaus. Kulttuuriset oikeudet vs. ihmisoikeudet. Rasismi. Pohtii ääriliikkeitä tms. lyhyellä tähtäimellä suvaitsemattomuutta edustava diversiteetti lisää valvontaa / poliisivaltiota.

5. Miten magia toimii yksilön ja ryhmän maailman hallinnan keinona?



3p. Tietämättömyyden vallitessa etsitään selityksiä, magia antaa tunteen hallinnasta, esimerkit taiat, rukoukset yms.

Lisäp. Tieto on todellista valtaa, magia edustaa kuvitteellista valtaa esim. shamanismi, Cargo –kultti, voodoo. Magia voi antaa sosiaalista ja poliittista valtaa. Osaa tunnistaa monissa uskonnoissa esiintyviä maagisia piirteitä, tietää magian muotoja.


6. Kung Fu-tse sanoo, että kiinalaisen ylimyksen kuollessa tärkeää on, onko hänen palmikkonsa kunnossa.


Simeon Styliitta eli Simon Pylväspyhimys istui Syyrian autiomaassa 30 vuotta pylvään päässä. Onko mahdollista ymmärtää vierasta kulttuuria?

3p. Mitä ovat vieraat kulttuurit, tulkinta. Esimerkkejä.

Lisäp. Mitä kulttuurinen osaaminen on (esim. tapojen ja käytänteiden ymmärtäminen). Mitkä tekijät mahdollistavat kulttuurisen ymmärtämisen. Ymmärtäminen vs. hyväksyminen. Relativismi.


7. Nykyihmiselle tarjotaan viihdettä monissa muodoissa.

Lähes kaikesta on tullut viihdettä. Kuinka viihde vaikuttaa ihanteisiimme ja arvoihimme? Voit käyttää alla olevia kuvia hyväksesi.



3p. Mistä ihanteet ja arvot tulevat? Ymmärtää viihteen käsitteen jollakin mielekkäällä tavalla ja kertoo viihteen levinneisyydestä.

Lisäp. Pohtii viihteen ja taiteen / sivistyksen eroja Viihteen käsitteen syvempi analyysi. Onko urheilu viihdettä, miksi? Kaupallinen kuluttaminen viihteenä? Kaikki mikä viihdyttää ei ole viihdettä? Latistaako viihde ihanteita? Viihde ei edusta ihmisen henkistä kasvua? Viihde on konservatiivista? Kitsch –ongelma. Mediakritiikki.


8. Lapset eivät itse voi päättää omista asioistaan, vaan yleensä vanhemmat käyttävät lapsen oikeuksia lapsen puolesta.


Mitkä ovat vanhempien ja holhoojien velvollisuudet lasta kohtaan?


3p. Lailliset velvollisuudet ja moraaliset velvollisuudet (=kokonaisvaltainen hyvinvointi), esimerkkejä.

Lisäp. Lapsella on oikeuksia, niistä on pidettävä kiinni, lapsen iän mukaan lisääntyvä autonomia, hyvät esimerkit, paternalismi, holhoaminen, katsomusvapaus.


*9. Koulutuksen tärkeyttä perustellaan usein sillä, että se lisää tasa-arvoa.


Toisaalta ylempien sosiaaliryhmien lapset ehkä saavat paremman koulutuksen kuin alempien sosiaaliryhmien lapset. Tämä lisää eriarvoisuutta. Pohdi koulutuksen ja tasa-arvon suhdetta Suomessa ja globaalisti.

3p. Ymmärtää koulutuksen merkityksen tasa-arvoisena oikeutena ja sosioekonomisen valikoitumisen välineenä. Joku esimerkki Suomesta ja muualta.


Lisäp. Kilpailu, demokraattinen kompetenssi, ei nollasummainen sivistyksen suhteen, sukupuolikysymys (esim. lukutaitoisuudessa), käänteinen syrjintä (positiivinen diskriminaatio) ja sen ongelmat, eriarvoisuuden poistamisen vaikeus. Hyvät esimerkit Suomesta ja globaalisti. Kriittinen näkökulma väitteeseen koulun tasa-arvoa edistävästä luonteesta.

*10. Maailmankatsomusten keskinäiset taistelut ovat hallinneet maailman historiaa.


Kuvaile tällaisia taisteluja ja pohdi väitteen pätevyyttä sekä mahdollisuutta välttää konflikteja.

3p. Valitsee esimerkin ja selittää sen (esim. ristiretket, 30-vuotinen sota, valistus, kolonialismi, uskonnolliset konfliktit, poliittisten ideologioiden taistelut) ja ottaa kantaa annetun väitteen pätevyyteen.

Lisäp. Konfliktien välttäminen: sivistys, kasvatus, vaikka inhimillinen sivistys voi edistyä kilpaillen/konfliktein, mutta se ei tarkoita sotia / massamurhia. Todeksi julistautuva katsomus on potentiaalinen konflikti. Arvioi kriittisesti maailmankatsomusten roolia maailmanhistoriassa. Marx – Weber.

Elämänkatsomustieto Kevät 2009

1. Pohdi alla olevan lainauksen perusteella kysymystä suomalaisten arvoista.

Suomessa ollaan nykyisin yhtä mieltä siitä, että on käytävä arvokeskustelua. Muusta arvoihin liittyvästä ei yksimielisyyttä sitten olekaan. Toiset ovat sitä mieltä, että maassa on arvotyhjiö, toisten mielestä taas arvoja on niin paljon, että ongelmana on pikemminkin, miten niiden kesken osaisi valita.

K. Helkama: Koulu ja arvokasvatus. Kirjassa Kaikki Virtaa 2006.

3p. Ymmärtää arvojen luonteen ja merkityksen ihmisen elämässä.

Lisäp.  Tiedostetut arvot (elämänkatsomus) ja tiedostamattomat arvot. Ymmärtää yhtenäiskulttuurin heikkenemisen Suomessa ja muutoksen yksilöllisempään ja monikultuurisempaan suuntaan. Mainitsee ilmiön syitä. Pohtii voiko arvotyhjiötä olla.


2. Professori Muhammed S. Dajani pohtii alla viestien uskottavuutta. Onko totta, että aito keskustelu uskonnottomien ja uskovien välillä ei ole mahdollista?

”Ihmiset kysyvät mieluummin kuka kirjoitti kuin mitä hän kirjoitti; jos sekulaari puhuu uskonnoista hänen viestinsä jätetään huomiotta.”

Muhammed S. Dajani, Jerusalem 9.3.2007

3p. Hahmottaa toisensa poissulkevien näkökantojen ongelmaa, esim. yhteensopimattomat taustaoletukset ja kulttuuriset ennakkoluulot. Aito keskustelu voi olla mahdollista, jos otetaan toisen näkemykset huomioon.
Lisäp. Pohtii, että itse voi joskus erehtyä taustaoletuksissaan. Esimerkkejä: Keskustelu älykkäästä suunnittelusta (ID), Paavin näkemykset AIDSn torjunnasta ja homoseksuaalisuudesta, myös jumalanpilkkaoikeudenkäynnit Suomessa. Huomaa, että useiden mielestä sekulaari järjenkäyttö ei sulje pois uskonnollista uskoa eikä toisin päin.


3. Vieraantumisen sanotaan usein olevan syynä huumeiden käyttöön ja muuhun rikollisuuteen.

a) Mitä vieraantumisella tarkoitetaan?
b) Miten vieraantumista pyritään torjumaan?
c) Ketkä ajattelijat ovat korostaneet vieraantumisen merkitystä?

a) 1p / perusmääritelmä: vieraantuneet eivät koe valtayhteisön normeja ja lakeja omakseen.
Lisäp. Esim. vieraantuminen yksilön, ryhmän, yhteisön ominaisuutena,  itsestään vieraantuminen, anomia, esineellistyminen (reifikaatio), syrjäytyminen, väkivalta ja ihmisviha.
b) 1-2 p., esim. yhteiset hankkeet, sosiaalistaminen koulussa, terveyspalvelut ja muu sosiaaliturva, kotouttaminen, reflektiivinen ajattelu omasta tilanteesta, voimaannuttaminen.
c) 1p/yksi ajattelija ja lyhyt esitys miten ajattelija liittyy vieraantumiseen, 2p. usempi ajattelija ja syventelyä.
ajattelijoina esim. Rousseau, Hegel, Marx, Durkheim, Marcuse, Fromm, Habermas, Simmel, Sartre, Camus, Beauvoir, Kierkegaard, Hesse
.

4. Richard Dawkins kirjoittaa teoksessaan Jumalharha (suom. 2007):

“Valikoimme mihin Pyhän kirjan osiin uskomme ja mitkä osat pyyhkäisemme syrjään symboleina tai vertauksina. Tällainen valikointi perustuu henkilökohtaiseen päätökseen.”

Dawkinsin oma esimerkki on kertomus vedenpaisumuksesta ja Nooan arkista. Pohdi millä tavalla yksilön suhde uskonnon oppeihin muodostuu.

3p. Pohtii, määrääkö esim. opetus, kasvatus, sosialisaatio ja indoktrinaatio yksilön uskonnollisen kannan, vai voiko yksilö itse valita, mihin uskoo.

Lisäp.  Syventää pohdintaa ja esittää erilaisia esimerkkejä uskonnon omaksumisesta: valaistuminen, uskoon tuleminen ja siitä luopuminen sekä uudelleen syntyminen. Toisaalta valistus: kriittinen omien uskomustensa ja ympäröivän kulttuurin arviointi.


5. Valitse yksi katsomus, esimerkiksi hindulaisuus, ja kerro kuinka siinä selitetään:

a. Maailman synty
b. Ihmisen kuoleman jälkeinen olotila
c. Ihmisen ja jumaluuden suhde

Katsomus voi tässä olla myös tunnettu, ei-uskonnollinen maailmankatsomus.
1p. /kys. Perustiedot
lisäp. Syvemmät tiedot

6. Mitä arvoja uusi tietotekniikka edistää, ja mitä se syrjii?

3p. Informaation, viestinnän ja etäkanssakäymisen lisääntyminen ja globalisaatio vs. suoran yhdessä tekemisen ja osaamisen väheneminen. Kertoo lyhyesti näiden suhteesta arvoihin: viihteellisyys, nopeus, valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen jne.

Lisäp. Välineet suhteessa arvoihin. Luovuusarvot. Tasa-arvo suhteessa tietoon: avoin pääsy tietoon, toisaalta totuus unohtuu (media-arvostelukyky). Teknisillä keksinnöillä on erilaisia toteutumistapoja.

7. Voidaanko ajatella, että ateismi, tiede ja sosiaalinen liberalismi ovat uskontojen kaltaisia ajatusrakennelmia? Kuvaile kahta edellä mainittua ajatusrakennelmaa ja vertaa niiden ominaisuuksia uskonnon tunnusmerkkeihin.

3p. Määrittelee uskonnot esim. yliluonnollisen tai pyhän käsitteen kautta, ja toteaa että ateismiin, tieteeseen ja sosiaaliseen liberalismiin katsomuksena ei kuulu yliluonnollisuutta tai samankaltaista suhdetta pyhään.

Lisäp. syvemmät analyysit pelkkään uskoon perustuvista intuitioista. Erittelee kahta ateismista, tieteestä ja sosiaalisesta liberalismista ja niiden jännitteistä suhdetta dogmaattisuuteen. Tiede ei voi olla dogmaattista. Huomaa, että em. katsomukset eivät ole vaihtoehtoja vaan saattavat olla saman katsomuksen eri puolia. Jotkut katsomukset saattavat henkilöpalvonnassa ja dogmaattisuudessa lähetä uskontoja, koska niistä puuttuu julkisen järjenkäytön ihanne.

8. UNESCOn maailmanperintölistalla on kohteita, joiden voidaan sanoa edustavan kulttuurin pimeää puolta: sotaa, sortoa ja tietämättömyyttä. Mikä tekee näistä kohteista säilyttämisen arvoisia? Voit käyttää vastauksessasi alla olevaa aineistoa.


3p. Pohtii maailmanperinnön merkitystä ja huomaa, että maailmanperintöön kuuluu monenlaisia arvoja, kuten historiallisia ja moraalisia arvoja.

Lisäp. Käsittelee syvällisesti eri tapauksia ja osoittaa historiantajua, pohtii esim. Auschwitziä hautamuistomerkkinä. Tietää ainutlaatuisuuden kriteerinä.

9* Miehet ja naiset eroavat toisistaan monella tavalla.

Jotkut aivotutkijat ovat esittäneet, että naisten ja miesten aivot ovat rakenteellisesti erilaiset, josta johtuu myös ajattelun ja tunne-elämän erilaisuus. Jos näin on, pitäisikö eri sukupuolten koulutus järjestää eri tavalla vai pitäisikö koulutuksella pyrkiä vähentämään eroja? Tarkastele asiaa arvojen ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Käytä hyväksesi biologian, psykologian ja yhteiskuntaopin tietojasi.


3p. Pohtii miesten ja naisten erilaisuutta ja vastaa kysymykseen koulutuksen pyrkimyksistä arvojen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ja mainitsee jonkin biologian, psykologian tai yhteiskuntaopin relevantin tiedon.

Lisäp. Perustelee sukupuolten riittävän samankaltaisuuden oikeudenmukaisuuden kannalta. Pohtii, mitkä erot ovat biologisesti annettuja ja mitkä kulttuurin luomia, pohtii erojen merkityksellisyyttä. Eroja on mutta myös yhteiseen hyvään kuuluvia tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää, että hyödynnetään toisiaan täydentäviä kykyjä. Positiivinen diskriminaatio (esim. sukupuolikiintiöt sisääpääsykokeissa; pitäisikö tyttöjen aloittaa koulu aikaisemmin kuin poikien?).


10* Kuvaile vähintään kolmea maailmanlaajuista ongelmaa, jotka koetaan ajankohtaisiksi ja merkittäviksi. Pohdi niiden todennäköisiä ja vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja tulevaisuuskuvia.

3p. Esim. saastuminen, ilmastonmuutos, köyhyys, terrorismi, sodat, ydinaseet, nälkä, talouskriisi, ihmisoikeusrikkomukset: perustiedot ja näkemys tulevaisuudesta.

Lisäp. Pohtii miksi ongelmat ovat syntyneet ja miten niitä voidaan torjua, futurologinen tietämys, kolmen ongelman nivominen yhteen ja niiden keskinäisen suhteen pohdinta.

Elämänkatsomustieto Syksy 2008

1. Esittele vertaillen erilaisia sekulaareja eli maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ja niiden arvomaailmaa.

3p. Vertailee esim. kahta yleisempää mallia ja kertoo niiden arvomaailmasta (kuten: materialismi - skientismi - arkiajattelu (asiat ovat sitä miltä ne näyttävät) - hyvinvointiliberalismi - teismi - agnostismi - humanismi - ateismi - deismi - panteismi) tai vertailee kahta tiettyä katsomusta kuten buddhalaisuutta ja sekulaaria humanismia

Lisäp. Nimiä ja syvällisempää arvon ja arvomaailman käsittelyä.
Useampien mallien esitteleminen. Kahden katsomuksen erinomainen vertailu riittää hyviin pisteisiin. Pohtii millaisia hyvän elämän malleja tietyt perusvalinnat mahdollistavat tai sulkevat pois.


2. Antiikin Kreikan filosofi Herakleitos ”Hämärä” (n. 540 – 480 eaa.) sanoo, että sota on kaiken alku. Onko hän oikeassa?

”Sota on kaiken isä, kaiken kuningas, toiset se osoittaa jumaliksi toiset ihmisiksi, toisista tekee orjia toisista vapaita.”

Herakleitos: Yksi ja sama. suom. P. Saarikoski 1971

3p. Sota rikkoo olemassaolevan ja luo tilaa uudelle. Sota voi vauhdittaa teknologian kehitystä. Toisaalta sota luo poliittisia muutoksia riippuen siitä ollaanko voittajia tai häviäjiä. Vastaaja voi myös perustellusti väittää, että Herakleitos on väärässä esim. perustelemalla että ihmishenki on aina itseisarvo: pelkkä normatiivinen vastustus ei kuitenkaan johda kolmea pistettä pidemmälle..

Lisäp. Ajankohtaiset esimerkit. Yleistää kilpailuun, kamppailuun ja konfliktiin ja pohtii syvemmällä tasolla väitteen uskottavuutta. Voi pohtia myös vallan ja väkivallan suhdetta (esim. Hobbes, anarkismi).


3. a. Mitä globaali oikeudenmukaisuus tarkoittaa?

b. Mitä tarkoitetaan kestävän kehityksen periaatteella?

c. Millä perusteella globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatetta vastustetaan?

”Suomen kannalta kestävän kehityksen merkittävimmät kehitystrendit ja haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, sopeutumiseen maailmantalouden nopeisiin muutoksiin ja väestörakenteen muutokseen. Globaalisti merkittävimmät haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen lisäksi globaaliin köyhyyteen ja eriarvoisuuteen sekä väestön kasvuun. Globaalit haasteet heijastuvat myös Suomeen. Kansallisten ja globaalien haasteiden ratkaiseminen kestävästi edellyttää samanaikaisia ja toisiaan tukevia lyhyen ja pitkän tähtäimen politiikkatoimia kansallisesti, EU-tasolla ja globaalisti.”

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8607&lan=fi (tulostettu 26.9.2007)

1p./kohta
a: Antaa järjellisen määritelmän
b: Perusmääritelmä jossa ekologinen painotus riittää yhteen pisteeseen.
c: Esim. kansallinen itsekkyys: ympäristön kannalta kestävä globaali oikeudenmukaisuus vaatii hyvinvoivia maita alentamaan aineellista elintasoaan.

Lisäp.
a ja b: Tarkka ja monipuolinen määrittely sekä syventely,
esim. globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteen ja toteutumisen sekä kestävän kehityksen periaatteen kriittinen arviointi.
c: Useampia vastustavia perusteluja, vastustavien argumenttien kriittinen arviointi.

4. Pohdi nationalismin luonnetta ja tulevaisuutta yhdentyvässä Euroopassa. Voit käyttää virikkeenä alla olevia kuvia.

(kuva: www.abitreenit.yle.fi)

3p. Osaa esittää mielekkään määritelmän nationalismille sekä tunnistaa Euroopan yhdentymiskehityksen ja nationalismin välisen hankauksen.

Lisäp. Nationalismin eri muotojen eritteleminen (esim. äärikansallismielisyys, isänmaallisuus; viileä ja kuuma nationalismi) sekä sen tulevaisuuden monipuolinen arviointi. Eurooppalaisen identiteetin mahdollisuuden ja toivottavuuden arvioiminen. Muuta: isänmaallisuus ei välttämättä ole eksklusiivista, vähemmistöjen asema valtiossa, kansalliset vertauskuvat...


5. Yhdistyneitten kansakuntien perusarvoja kuten demokratiaa ja tasa-arvoa pidetään yleispätevinä ja yleismaailmallisina.

Toisaalta nämä tavoitteet halutaan leimata länsimaisen sekulaarin liberalismin tuotteiksi ja niiden omaksumista vastustetaan. Onko vastustus perusteltavissa?

3p. Tietää ja ymmärtää että on olemassa arvopohjaltaan erilaisia kulttuureita, kulttuurirelativismin soveltaminen kysymykseen.

Lisäp. Monipuoliset esimerkit vastustuksesta sekä sen syistä. Kertoo ihmisoikeuksista sekä kertoo niiden historiasta (myös kristillisyyden ajamaa). Pohtii miten ihmisoikeuksia voidaan perustella eri argumentein (esim. YK:n perustelut). Moraalifilosofinen argumentaatio.


6. Useat ihmiset uskovat ihmeisiin. Mitä ihmeet ovat?

3p. Määrittelee ihmeet esim. mahdottomia tieteen kannalta, erittäin harvinaisia tai kulttuurisesti merkityksellisiä

Lisäp. Pohtii miksi ihmiset uskovat ihmeisiin. Vertailee ihme -käsitteen käyttöä vertauskuvallisesti (Talvisodan ihme) ja reaalisesti (esim. pyhimykset). Ihmeet ovat joko erehdyksiä tai huijausta (Hume).


7. Ovatko alla olevat ateistiset perustelut päteviä ja ristiriidattomia?

”- Uskotko Jumalaan?
- En todellakaan, koska minulle ei ole asiasta todisteita. En ole nähnyt koskaan Jumalaa. En usko ufoihinkaan. Olen ollut aina ateisti, paitsi ehkä ala-asteen ensimmäisellä luokalla, jolloin arvostelukykyni oli rajoittunut. Koulussahan opetettiin, että Jeesus on totta. Kuulun kyllä kirkkoon.”

Taiteilija Olli Tahvanaisen haastattelu Helsingin City-lehdessä numero 16/2007

3p. Huomaa periaatteellisen epäjohdonmukaisuuden henkilökohtaisen ateismin ja kirkkoon kuulumisen välillä, esim. uskontunnustuksen sisältö. Erittelee annettuja perusteluja.

Lisäp. Monipuolinen analyysi esim.: huomaa, että jumalan näkymättömyys ei todista mitään, ateismi voidaan määritellä todisteiden puutteesta johtuvana uskonpuutteena. Pohtii kirkon ja henkilökohtaisen uskon suhdetta. Käsittelee myös Olli Tahvanaisen ajattelun kehityskaarta.


8. Sellaisia asioita kuin huumeita, tupakointia ja alkoholin käyttöä on vaikea estää. Huono elämä houkuttaa. Onko totta, että ihmiset tekevät jotakin vain siksi, että se on kiellettyä?

3p. Pohtii sitä, vaikuttaako kielto ratkaisevasti asiassa. Kielto toimii motiivina, jos halutaan kapinoida auktoriteetteja vastaan.

Lisäp. Normin vastaisuus elämäntapana, kapina, anomia, kielletty hedelmä, tabu. Ymmärtää annetun väitteen vaikeudet; ihminen pyrkii omaan hyväänsä, ja voi perustellusti olettaa, että jotkin asiat tuottavat hänelle hyvää oloa riippumatta niiden kiellettyydestä.


*9. Selitä alla olevan sitaatin katsomukselliset käsitteet. Erittele ja arvioi sitaatin perusteella suomalaisen filosofin Rolf Lagerborgin (1874 – 1959) elämän- ja maailmankatsomusta.

”Keskeisiä elementtejä Lagerborgin ajattelussa olivat mm. kansainvälisyys ja avoimuus vastakohtana suppealle ja sulkevalle kansallismielisyydelle, ruotsinkielisyys vastakohtana tiukalle fennomanialle, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus vastakohtana ahtaalle uskonnollisuudelle, sukupuolinen vapautuminen, sukupuolten välinen sekä muukin tasa-arvo sekä yleinen yksilöllisyys liian korostettua yhteisöllisyyttä vastaan. Toisaalta erityisesti viimeksi mainittuun nähden hiukan ristiriitaisesti Lagerborg tunsi voimakasta vetoa sosialismiin ja yritti eräöiden muidenkin intellektuellien kanssa lähestyä työväestöä ja erityisesti ruotsinkielistä. Tämä osoittautui käytännössä varsin hankalaksi kovin erilaisten kokemustaustojen vuoksi. Erityisesti silloin kun työväestö alkoi järjestäytyä tiukan ideologisen marxismin hengessä, Lagerborg totesi pian, ettei moinen autoritaarinen kollektivismi sopinut hänelle. Kielikysymyksessä Lagerborg säilyi koko ajan leimallisesti ruotsinkielisenä, mutta kun
hänen radikalisminsa muutoin usein törmäsi konservatiivisemmin ajattelevien ruotsinkielisten kanssa, hän ei hirveästi liittolaisia löytänyt tältäkään suunnalta.”

Jussi Tuovinen: FT Marja Jalavan väitöskirjan Minä ja maailmanhenki (SKS 2005) arviointi Humanisti -lehdessä 4/2005..

3p. Löytää ja esittelee vähintään neljä katsomuksellista peruskäsitettä tai käsiteparia esim. kansalaismielisyys, fennomania vs. ruotsalaismielisyys, uskonnottomuus, sukupuolinen vapautuminen ja tasa-arvo, yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys, sosialismi, ideologian marxismi, kollektivismi, radikalismi, konservatismi... sekä kuvaa niiden avulla Lagerborgin katsomusta.

Lisäp. Rakentaa käsitekarttaa pohtien katsomusten välisiä suhteita ja esittää perusteellisemman arvion Lagerborgin elämän- ja maailmankatsomuksesta. Erittelee ja analysoi katsomuksellisia käsitteitä; kritiikkiä, yleistä aatehistoriallista syventelyä.

*10. Tiede ja tekniikka edistyvät. Väitetään, että taide ja elämänkatsomukset kuten uskonnot eivät edisty samalla tavalla. Pohdi näiden väitteiden pätevyyttä ja anna esimerkkejä. Käytä muiden oppiaineiden tietoja vastuksessasi.

(Kuva: www.abitreenit.yle.fi)

3p. Pohtii kriittisesti tieteen edistymiseen ehtoja ja vertaa niitä taiteeseen ja katsomuksiin; tiede maailmanhallinnan välineenä on helppoa nähdä toisella tavalla edistyvänä kuin katsomukset ja taide. Antaa muutaman esimerkin.

lisäp. Tiedon kasvun ajatus. Pohtii tiedon asemaa taiteessa ja katsomuksessa sekä katsomusten ja taiteen kehittymisen mahdollisuuksia. Vertailee esimerkein ja tekee perustellun johtopäätöksen annettuun kysymykseen. Käyttää historian tietoja: suuntauksia ja oppeja; teknologian suhde esim. musiikkiin ja arkkitehtuuriin; kuva-analyysi.

Elämänkatsomustieto Kevät 2008

Kysymykset kuvineen löytyvät osoitteesta:

http://abitreenit.yle.fi/files/abitreenit/elamankatsomustieto_kevat_2008.pdf

1.Elämänhallinta on osa hyvää elämää.

a) Mitä elämänhallinnan keinoja on olemassa?

b) Onko elämänhallinnan päämäärä onnellisuus vai menestys?

a) perusvastaus: ymmärtää mitä elämänhallinta on ja esittelee sen keinoja esim. sosiaalisten suhteiden ylläpito, oman terveyden ja toimintakyvyn vaaliminen, rahan käytön hallinta, tulevaisuuden suunnittelu
b) perusvastaus: pohtii, miksi hyvän elämän päämääränä pidetään yleensä onnellisuutta, tietysti menestyksestä voi seurata onnellisuutta
- lisäpisteet esim kestävästä elämäntavasta, mielenrauhan ajatuksesta, menestyksen vaarat, onnellisuuden määrittelemisen ongelmat, yksilön vaikutusmahdollisuuksien problematisointi
http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4nhallinta

2. Maailmankuvia ja tiedon lähteitä on mahdollista arvioida sekä järki- että tunneperäisesti

Yhteiskunnallinen todellisuus, sen historia ja politiikka saattavat vääristää tietoa. Anna esimerkkejä ja pohdi maailmankuvien ja tiedon lähteiden pätevyyden arviointia.

3p. Ymmärtää avoimen ja kriittisen tieteellisen keskustelun merkityksen maailmankuvan pätevyyden perusteluna. Esimerkkejä kreationismikeskustelu, Suomen 1900- luvun sotien historia, kirkko ja Galilei, Neuvostoliitton ideologinen tiede, natsit ja rotuoppi, mutta myös myönteiset esimerkit mahdollisia
- lisäpisteet: arvioinnin syvyys ja esimerkkien monipuolisuus, ymmärtää, että tunne ja järki eivät sellaisenaan ole toistensa vastakohtia, lähde- ja mediakritiikki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankuva#Ilkka_Niiniluoto

3. Hyvän maailmankansalaisen elämäntapa on kestävä. Mitä tällä väitteellä tarkoitetaan? Onko väite pätevä? Voit käyttää alla olevaa sitaattia.

”Me huomioimme velvollisuutemme huolehtia koko ihmiskunnasta mukaan lukien tulevat sukupolvet ja riippuvuutemme luonnosta ja vastuumme siitä.”
Brysselin julistus 25.3.2007

3p. Osaa määritellä kestävän kehityksen, pohtii väitteen perusteluja ja vaikeuksia sekä päätyy harkittuun johtopäätökseen
- lisäpisteet: syvempi ymmärrys kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista (ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen), luonnon diversiteetti, globaali oikeudenmukaisuus

http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2008/0603/globalivastuu.html

4. Rasismilla on länsimaissa pitkä historia. Kuvaile rasismin historian pääpiirteitä ja pohdi mistä rasismi johtuu. Mikä on mielestäsi rasismin tulevaisuus?

3p Antaa esimerkkejä rasismin historiallisista ilmenemeismuodoista: muukalaisviha (ksenofobia), kolonialismi, orjuus, laillinen ja lakiin perustumaton syrjintä sekä kansanmurhat. Esittää syitä rasismiin: historiallinen ja ideologinen perinne, ihmisen biologia ja psykologia; pohtii lyhyesti rasismin tulevaisuutta
- lisäpisteet: pohtii syvemmin rasismin käsitteitä ja syitä, parempia ja yksityiskohtaisempia historiallisia ja antropologisia tietoja sekä ymmärrystä esim. orjuuden rasistinen näenneäinen oikeuttaminen, näennäistieteelliset rotuopit, rodun käsitteen kyseenalaistaminen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

5. Vertaa vähintään kahta käsitystä siitä, mitä ihmiselle tapahtuu hänen kuolemansa jälkeen. Voit käyttää alla olevaa sitaattia.

”Jeesus sanoi: ”Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan – hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.”

Uusi Testamentti, Joh. 5:28-29

3p Vastaaja voi verrata ateistista ja uskonnollista käsitystä tai kahta erilaista uskonnollista käsitystä esim. kristillistä ja buddhalaista oppia uudelleen- ja jälleen-syntymästä
- lisäpisteet: eri näkemysten perusteleminen (todistustaakka ei aistittavien olioiden olemassaolosta) ja syvempi ymmärtäminen. Pohtii kuolemanjälkeistä elämää koskevien uskomusten roolia ihmisten elämässä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolemanj%C3%A4lkeinen_el%C3%A4m%C3%A4

6. Miten nykyihminen ilmaisee omaa identiteettiään?

3p. Esittää jonkin järkevän identiteetin määritelmän, ilmaisukeinoja esim. elämäntapa, alakulttuurit, ammatti, harrastukset, kuluttaminen, mielipiteet ja yhteiskunnallinen toiminta

- lisäpisteet: identiteetin ilmaisukeinojen painoarvojen ja syvyyden arvio, osaa kuvailla eri mahdollisuuksia yksityiskohtaisesti, ulkoasukoodit

http://www.alli.fi/tieto/polycult/1_1.html#teoria

7. Mikä erottaa aidon tieteen näennäistieteistä? Anna esimerkkejä näennäistieteistä.

”Olen joskus leikitellyt sillä ajatuksella, että voisin perustaa aivan uuden astrologiaa muistuttavan ennustamisjärjestelmän, jonka lähtökohtana olisivat Helsingin kaupungin raitiovaunujen liikkeet. Järjestelmää voisimme kutsua raitiovaunulogiaksi tai sporalogiaksi."

Nils Mustelin, Sporalogiasta. Teoksessa Kaikki virtaa, 2006

3p Osaa määritellä tieteen ja suhteuttaa sen näennäistieteeseen. Luettelee ainakin kaksi näennäistieteen ilmenemismuotoa.
- lisäpisteet: monipuolisempi tieteen määrittely, laaja-alaisemmat esimerkit näennäistieteestä, tieteensosiologian ja -filosofian tuntemusta (esim. Popper), syvempi demarkaatio-ongelman analyysi
http://www.skepsis.fi/jutut/tiede-pseudotiede.html

8. Kulttuuri on merkityksiin perustuvaa inhimillistä toimintaa. Pohdi mitä tällä tarkoitetaan. Onko mahdollista puhua eläinyhteisöjen kulttuurista?

3p Pohtii kulttuurin käsitettä annetusta määritelmästä käsin. Ymmärtää, että se näyttää rajaavan eläimet kulttuurin ulkopuolelle.

- lisäpisteet: huomaa, että kulttuurin määritelmää muuttamalla voidaan puhua eläinyhteisöjen kulttuurista. ymmärtää ja selittää merkityksen käsitettä, hyvät esimerkit eri kulttuurisista merkityksistä ja eläinyhteisöjen käyttäytymisestä. Ihmisen erityiasema kulttuurisena olentona ei ole enää itsestään selvyys.
http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=272&vl=

9+. Erottelemme eläimiä lemmikki-, hyöty- ja villieläimiin. Puhumme haitta- tuho- ja vahinkoeläimistä; pelkäämme petoeläimiä ja rakastamme lemmikkejämme.

Mihin tällainen erottelu mielestäsi perustuu? Saavatko tällaiset erottelut vaikuttaa suhtautumiseemme luontoon? Onko kaikilla eläinlajeilla samat oikeudet?

”Tutkimusten perusteella nisäkkäiden älykkyysjärjestys on seuraava: kädelliset simpanssien johdolla, valaat ja delfiinit, koira, kissa, karhut, leijona, tiikeri, susi, norsut ja hevonen. . . . Nerojen joukkoon kelpuutetuista nisäkkäistä karhu, leijona ja tiikeri eivät ole yrityksistä huolimatta kesyyntyneet.”
Antero Järvinen, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 21. 6. 2004

3p. Esittää esimerkkejä ja osoittaa tuntevansa kenttää, esim biologian suhteen. Pohtii ihmisten erilaisten interssien merkitystä (taloudellinen hyöty, huvi, kiintymys, uskonto) ja ottaa kantaa erottelujen vaikutukseen. Pohtii eläinten oikeuksia.
- lisäpisteet: luonnon diversiteetin käsite, onko hyttynen ja delfiini rinnastettavissa, ymmärtää ja problematisoi ihmisen intressit luontoon ja eläimiin, kulttuuristen erojen tietäminen, oikeuksien luonteen filosofinen pohdinta
http://www.oikeuttaelaimille.net/www/index.ph?option=com_content&task=category&sectionid=5&id=78&Itemid=61

10+. Suomen Yleisradio määräsi soittokieltoon taiteilija M. A. Nummisen levytyksiä. Millä ehdoilla tällaisia kieltoja voidaan pitää sensuurina? Mitä muita esimerkkejä tunnet taiteen maailmasta?

Millaiset perusteet taiteen esityskiellolle ovat mielestäsi päteviä?

Alla oleva M.A. Nummisen Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa on alun perin levytetty tangona vuonna 1966. Yleisradion silloinen ohjelmaneuvosto määräsi laulun soittokieltoon kuudeksi vuodeksi "eduskunnan vastaisena ja alkoholimyönteisenä.” http://www.rockadillo.fi/didi.htm

NAISENI KANSSA EDUSKUNTATALON PUISTOSSA

Istuin naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa.
Me katselimme kuinka kansanedustajat kulkivat ohitsemme.
Oikeistolaiset käyttivät polun oikeata laitaa.
Naiseni sanoi: ”Anna minulle lisää mietoa valkoviiniä.”
Minä annoin.
Itse asiassa kumpikin hieman maistelimme.
Sitten virkoin: Nyt haluan pidellä sinua.
Hän suostui.
Julkisella paikalla emme tietenkään menneet liian pitkälle.
Kerran istuimme jälleen eduskuntatalon puistossa.
Me katselimme kuinka kansanedustajat kulkivat ohitsemme.
Vasemmistolaiset käyttivät polun vasenta laitaa.
Naiseni sanoi: ”Anna minulle lisää mietoa punaviiniä.”
Minä annoin.
Itse asiassa kumpikin hieman maistelimme.
Sitten virkoin: Nyt haluan pidellä sinua.
Hän suostui.
Julkisella paikalla emme tietenkään menneet liian pitkälle.
ei liian pitkälle, ei liian pitkälle

3p. Sensuuria on viranomaisen pyrkimys kontrolloida viestintää kuten tässä tapauksessa ilmeisesti moraalisista ja poliittisista syistä. Pohtii milloin sensuuri on hyväksyttävää tai välttämätöntä. Esimerkkejä. Esityskielto on perusteltu, jos kehotetaan rasismiin yms.

- lisäpisteet: ymmärtää ongelman laajuuden ja syvällisyyden; erottaa viranomaisensuurin, itsesensuurin ja laaduntarkkailun; esittää eri taiteista historiallisia ja ajankohtaisi
a esimerkkejä ja pohtii taiteen tehtävää; pohtii ilmaisuvapauden rajoitusten merkitystä hyvälle elämälle demokraattisessa yhteiskunnissa

http://www.taidelehti.fi/leinonen.php

Elämänkatsomustieto Syksy 2007

1. Mitä perustarpeita ihmisellä on? Vaihtelevatko ihmisen tarpeet kulttuureissa?

3p. perustarpeiden määrittely (vaikka Maslow’n avulla) ja yleisluonteinen viittaus kulttuurisidonnaisuuteen: voi puolustaa esim. kantaa että perustarpeet sinällään eivät vaihtele mutta niiden tyydyttämisen muodot ovat paikallisia ja historiallisia

- Lisäpisteet esimerkeistä: esim. miten kulttuuriset & sosiaaliset tarpeet vaihtelevat, ja niiden suhde välttämättömiin elämää ylläpitäviin tarpeisiin, Maslow-kritiikki, tarpeiden ja halujen suhde.http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%27n_tarvehierarkia

2. Katsomuksia eriteltäessä käytetään maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteitä.

a)Määrittele käsitteiden erot.

b) Kerro, mitä osa-alueita maailmankuvaan kuuluu.

a. 1,5 p. Jokin perusteltu määrittely.

- Lisäpisteitä osuvista esimerkeistä ja käsitteiden kriittisestä arvioinnista

http://www.mm.helsinki.fi/users/niskanen/kotu/mkatmaar.htm

3. Mitä maahanmuuttajan, joka aikoo jäädä Suomeen, pitäisi tietää suomalaisesta kulttuurista? Pohdi kysymystä vähintään kahdesta seuraavasta näkökulmasta: kirjallisuus, kuvataide, musiikki ja historia.

3p. Peruspohdinta muutamalla esimerkillä; suomalaisen identiteetin vertauskuvat esim. Kalevala, Sibelius, Mannerheim, Gallen-Kallela, Aalto, muumit, Talvisota, Lordi, MM95 jne.
 
Lisäpisteet: Ainerajat ylittävä käsittely tuo lisäpisteitä, mutta sitä ei edellytetä.  Pohdinta, mitä pärjääminen toisessa kulttuurissa on, mitä on kommunikaatio, kulttuurinen lukutaito, integraatio, assimilaatio...

4. Alla on kaksi kuvaa Etelä-Aasiasta. Mitä uskontoon liittyyvää kuvissa on?

xxxxx

UNESCO:n maailmanperintökohde, Sri Lanka, Dambulla

xxxxx

UNESCO:n maailmanperintökohde, Sri Lanka, Anuradhapura

Kuvat: Tykografi

3p. Tunnistaa buddhalaisuuden: patsas ja pyhä puu; kukat, temppeli, riitti
 
Lisäpisteet: esim. vertailee uskontojen yhteisiä piirteitä kuten uhrit, riitit, pyhät paikat, vertailu muihin buddhalaisuuden haaroihin, joissa isoja kultaisia patsaita ja lihavia buddhia, kumpikin kuva esittää samaa kohdetta: patsas ikonina ja puu symbolina. Kuva-analyysin taitojen hyödyntäminen tuo lisäpisteitä.

5. Intialainen itsenäisyysmies Periyar vastusti tapoja, joita hän piti merkityksettöminä. Millaisia “merkityksettömiä tapoja” Suomessa voi ajatella esiintyvän ja pitäisikö niitä vastustaa? 

UNESCO palkitsi intialaisen itsenäisyystaistelijan Periyarin (1879-1973). Palkinnon ojensi hänelle Intian opetusministeri tohtori Triguna Sen Madrasissa 1970. Kunniakirjassa sanotaan, että Periyar on uuden ajan profeetta, Kaakkois-Aasian Sokrates, yhteiskunnallisen uudistusliikkeen isä, tietämättömyyden, taikauskoisuuden, merkityksettömien tapojen ja alhaisten tekojen arkkivihollinen.

The Modern Rationalist. nro 9, 2006

3p. Määrittelee tapakulttuurin ja pohtii sen tarpeellisuutta, alkuperäisen merkityksen liudentuminen (esim. kättely). Antaa esimerkkejä.

Lisäpisteet: onko hyvillä tavoilla moraalista arvoa (morus = tapa), syvempi pohdinta esim. tapojen kauneusarvo, miksi veistä ei saa nuolla? Erittelee perusteita hyödyttömien ja haitallisten tapojen vastustamiselle. Kulttuureja vertaileva näkökulma, sitaatin uskontokriittisyyden huomaaminen.

 http://www.ennenjanyt.net/2006_1/referee/rantala.html

6. Ota pohdintasi lähtökohdaksi alla oleva katkelma Thomas Hobbesin teoksesta Leviathan. Millainen on ihmisen elämä, jos ei ole moraalia eikä lakia?

Luonto on tehnyt ihmiset niin yhtäläisiksi ruumiin ja mielen kykyjen suhteen, että vaikka joskus löytyy joku, jolla on selvästi vahvempi ruumis tai nokkelempi mieli kuin toisella, kaiken kaikkiaan ero ihmisten kesken ei kuitenkaan ole niin suuri, että yksi ihminen voisi sen nojalla vaatia itselleen mitään etua, jota toinen ei yhtä hyvin voisi tavoitella. Sillä ruumiinvoiman puolesta heikoimmallakin on tarpeeksi voimaa tappaakseen vahvimman, joko salaisella juonella tai liittoutumalla toisen kanssa, jotka ovat samassa vaarassa kuin hän itse.

Thomas Hobbes: Leviathan. alkuteos 1651, suomennos Tuomo Aho 1999

3p. Ilman normeja ihmisyhteisön toiminta on mahdotonta, erottaa moraalin ja lain.

Lisäpisteet: Syventää pohdintaa moraalin ja lain tarpeellisuudesta. Huomaa sitaatista ajatuksen ihmisten riittävästä tasavertaisuudesta, jonka takia tarvitaan yhteisä sääntöjä (moraalia ja lakia), Hobbes ajattelee, että jos jotkut ihmiset olisivat ylivertaisia niin he olisivat laki ja muuta ei tarvita. Luonnontilan käsite, anarkismi (moraalia vailla lakia). Hobbesin kriitikot esim Locke, Rousseau.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean-Jacques_Rousseau#Luonto_vastaan_yhteiskunta

7. Jotkut lehdet julkaisevat kertomuksia ihmeparanntumisista. Pohdi ihmeparantumisen mahdollisuutta ja sitä miksi ihmiset uskovat ihmeparantumiseen.

Hammassärky parani 6.4. radiosta ohjelmaa kuunnellessäni, kun rukouksen aikana käteni oli kipeän kohdan päällä. Aamulla sain perua hammaslääkärin.

Nokian mission uutisia. Kesäkuu 2006.

3p. Pohtii ihmeen mahdollisuutta ja sitä, miksi ihminen uskoo: ihmeisiin uskomisen perinne, uskominen antaa turvaa ja tuntuu hyvältä (esim. plasebo-vaikutus).

Lisäpisteet: ihmeitä ei voi loogisesti todistaa, mutta niihin uskotaan,  uskonnollinen ihme ilmiönä, ihmeen ja sattuman välisen suhteen pohdinta (esim. ovatko ihmeet vain tilastollisesti epätodennäköisiä harvinaisia tapahtumia), uskomisen motiivien syvempi pohdinta. Huomaa, että myöskään ihmeiden mahdottomuutta on mahdoton todistaa (vrt. kysymys Jumalan olemassaolosta), eri uskontojen ja kirkkokuntien kannat ihmeisiin.

http://www.ms-liitto.fi/index.phtml?s=329

8. Valtiossa X järjestetään kansanäänestys demokratiasta. Enemmistö kannattaa demokraattisen valtiomuodon lopettamista.

Demokratialla on omat rajoituksensa, mutta onko demokratian periaatteiden mukaista, että demokratia lopetetaan äänestämällä vapaissa vaaleissa?

3p. Pohtii mitä demokratia on. Jos demokratia on päätöksentekotapa (sopimus) sen voi purkaa, mutta jos se on perusoikeus sitä ei voi purkaa. Jompikumpi näkemys riittää kolmeen pisteeseen.

Lisäpisteet: pohtii edellä esitettyjen näkökulmien välistä ristiriitaa. Demokratian itsepuolustus, demokratia-käsitteen historiallisuus (esim. Rooman senaatti valitsi diktaattorin), vallan luovuttamisen syyt (sota), luovutuksen pitkäaikaisuus/lopullisuus.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Demokratia

9* Niccolo Machiavelli ja Thomas Hobbes väittivät, että politiikka ja etiikka ovat kaksi eri elämänaluetta.

Jos politiikka on maan ja kansan edun mukaista, voiko se olla silti eettisesti tuomittavaa? Syvennä vastausta Suomen historian esimerkein.

Niccolo Machiavelli 1469–1527
Thomas hHobbes (1588-1679)

3p. Määrittelee yhteisen edun ja moraalin suhdetta sekä antaa ainakin yhden esimerkin.

Lisäpisteet: esimerkit kuten Ryti ja petetty sopimus saksalaisten kanssa  (yksilön sopimuspetos - kansakunnan pelastus), oletettu kansakunnan etu vs. rikos (esim. kansalaissodan puhdistukset, muilutus), suomettuminen, pyhät valheet (esim sodan aikainen tiedottaminen), jatkosodan liittolaisuus saksalaisten kanssa, jääkäriliike. Globaali eettinen näkökulma vs. kansallinen itsekkyys

Kypsyysaste: ymmärtää, miten kiistanalaisia, epämääräisiä ja useimmiten jälkiviisaita ovat käsitteet kuten isänmaan etu. Syventää moraalin ja politiikan suhteen pohdintaa.

10* Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu pitämään luontoa kulttuuriperintönä, eikä luontosuhteessa ole yleensä nähty ongelmia.

Luonnon kanssa kuuluu elää sopusoinnussa. Ihmisen pitäisi elää luonnon ehdoilla. Monet elämänfilosofiat kehoittavat ihmisiä elämään luonnonmukaisesti. Pohdi kuinka ihminen voi elää luonnonmukaisesti.

3p. Pohtii luonnonmukaisen elämän mahdollisuutta, esim arkiset päätökset: liikenne, ruoka, kulutustottumukset yms.

Lisäpisteet:

- tietää esimerkkejä elämäntapaprojekteista: kasvissyönti, biologinen ja biodynaaminen viljely, kommuunit, alkuperäiskansat, amishit

- erittelee luonnonmukaisuuden eri merkitykset (luonnollisuus, alkuperäisyytenä, olemuksellisuutena, biologisuutena, normatiivisuutena)

- mainitsee elämänfilosofioita: stoalaisuus, kyynikot, linkolalaisuus, Rousseau (luonnollinen tasa-arvo), Thoreau

- miksi teknologiaa pidetään epäluonnollisena, jopa pahana?

- kestävän kehityksen ideologia

- Suomalaisten erityisen luontosuhteen kyseenalaistaminen

Elämänkatsomustieto Kevät 2007

1. “Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimykselleen rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan.”

(Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003)

  1. Mitä elämänkatsomuksella tarkoitetaan?

  2. Kuvaa kolmea erilaista elämänkatsomusta.

  3. Miksi ihmisellä pitäisi olla elämänkatsomus?

a) (1-2 p.) Määrittely: henkilökohtaisesti omaksuttu maailmankatsomus (= maailmankuva + etiikka/arvot + jonkinlainen tieto-oppi); muunlaiset määritelmät mahdollisia.

b) (1-2 p.) Esim: uskonnollinen, nationalistinen, tieteellinen tai eri henkilöiden erilaisia elämänkatsomuksia

c) (1-2 p.) Se on välttämätöntä. Myös elämänkatsomuksen tarpeen kieltäminen on katsomuksellisuutta, siis esim. nihilismi on elämänkatsomus. Elämänkatsomuksen ei tarvitse olla täysin tiedostettu.

2. Voiko taide tai pitääkö taiteen lisätä ihmisen onnellisuutta? Voidaanko kuvitella, että on olemassa hyvää taidetta., joka vähentää ihmisen onnellisuutta? Käytä hyväksesi taideaineiden opintojasi.

(Alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy tässä kohtaa valokuvat kolmesta taideteoksesta, joiden alla on seuraavat selitteet:)

Pablo Picasso, Aubernica 1937 (7500*3300 cm)

Marcel Duchamp, Lähde 1917 (pituus 60 cm)

Tykografi, Kauhu, 2004, 150 * 75 cm

(Huom! Pablo Picasson kohdalla kokeen laatijoille oli käynyt kämmi: Guernican sijasta valokuva esitti humoristisesti muunneltua teosta Aubernica. "[S]e [Aubernica] viittaa siihen parin vuoden takaiseen koripallokalabaliikkiin USA:ssa, missä yleisön joukosta joku heitti/kaatoi jotain koripallosankarin päälle, joka sitten kävi vetämässä tyyppiä lättyyn, jonka seurauksena yleisö puolusti lättyyn saanutta ja kävi pelaajan kimppuun (tai ainakin puolusti katselijaa), ja sitten muut pelaajat menivät auttamaan pelaajatoveriaan... sitä kai sitten voi analysoida tuosta jäljitelmästä ja ehkäpä keksiä jopa ko. joukkueetkin." Jari Papunen, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, feton keskustelupalsta. Pisteytykseen virheellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta.)

(Huom! Pablo Picasson kohdalla kokeen laatijoille oli käynyt kämmi: Guernican sijasta valokuva esitti humoristisesti muunneltua teosta Aubernica. "[S]e [Aubernica] viittaa siihen parin vuoden takaiseen koripallokalabaliikkiin USA:ssa, missä yleisön joukosta joku heitti/kaatoi jotain koripallosankarin päälle, joka sitten kävi vetämässä tyyppiä lättyyn, jonka seurauksena yleisö puolusti lättyyn saanutta ja kävi pelaajan kimppuun (tai ainakin puolusti katselijaa), ja sitten muut pelaajat menivät auttamaan pelaajatoveriaan... sitä kai sitten voi analysoida tuosta jäljitelmästä ja ehkäpä keksiä jopa ko. joukkueetkin." Jari Papunen, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, feton keskustelupalsta. Pisteytykseen virheellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta.) 

3. Yhteisöllinen käsitys ihmisestä pitää häntä ikään kuin verkon solmuna. Ihminen on solmukohta yhteiskuntasuhteiden verkossa. Yksilön ensisijaisuutta korostava käsitys pitää ihmistä saarena meressä. Pohdi ja vertaile edellä mainittuja ihmiskuvia.

3 p. Avaa vertaukset omin sanoin ja käsittelee yhteisöllistä ja yksilökeskeistä ihmiskuvaa.

Lisäpisteet: käsittelee yksityiskohtaisemmin esim. kommunitarismia, kollektivismia, individualismia, liittää ihmiskuvat historiallisiin ideologioihin (sosialismi, liberalismi), esittää esimerkkejä

4. Alla on osa Suomen Kuvalehden pääkirjoituksesta. Erittele, mitä kirjoittaja haluaa sanoa ja miten hän perustelee sanomaansa. Pohdi eri katsomuksellisten ryhmien oikeuksien toteutumista koulussa.

Eräät koulut ovat karsineet yhteisten juhlien ohjelmistoista kaiken kristinuskoon viittaavan muka suvaitsevuuden nimissä. ... Maahanmuuttajien nimissä ollaan valmiita hylkäämään ikiaikainen suomalainen kulttuuriperintö - sen sijaan, että opetettaisiin uusia kansalaisia kunnioittamaan uuden kotimaan historiallisia tapoja. Vaikka eduskunta on selvittänyt laillisuusperustan, todeten kristillisten vertauskuvien olevan osa kulttuuriamme eikä uskonnollista julistusta, eräät itsepäiset opettajat ja vanhemmat haluavat riistää koululaisilta joulun.

.... Muka suvaitsevuuden nimissä tapahtuva uskonnollinen erottelu hajottaa koulun, riistää yhteisen elämyksen lapsilta ja pahimmillaan synnyttää vihaa. Tänne tulleet ulkomaalaiset vakaumuksen ihmiset kyllä ymmärtävät kansallisia perinteitä. Se on myös maahan jäämisen edellytys ja kotouttamisen päämäärä.”

Suomen Kuvalehti pääkirjoitus 22.12.2005

Suomen Kuvalehti pääkirjoitus 22.12.2005

3 p. Erittelee tekstiä löytäen sen kiinnekohdat ja huomaa, että tekstissä käytetään retorisia keinoja eikä asia-argumentteja. Pohtii lyhyesti katsomusryhmiä koulussa myös uskonnottomien näkökulmasta

Lisäpisteet: Osaa OPSn mukaisesti korostaa suvaitsevuutta ja yksilön vapausoikeuksia ja kertoa esimerkkejä eri katsomusryhmien asemasta. Tietää, että katsomuksiin liittyvillä oikeuksilla on laillinen perusta. Vaikka vastaaja hyväksyisi pääkirjoittajan tavoitteet, hänen on huomattava argumentaation puutteet. Asiaan liittyvien käsitteiden käyttö, esim: akkulturaatio, assimilaatio, integraatio, kulttuurirasismi, monikulttuurisuus

5. Eri uskonnoissa kerrotaan hyvän ja pahan ikuisesta taistelusta. Kuvaile eri uskontojen käsityksiä hyvästä ja pahasta. Vertaa keskenään kahta tai useampaa uskontoa toisiinsa.

3 p. Vähintään kahden uskonnon perusvertailu; voi korostaa samuutta tai erilaisuutta. Käsittely voi rajoittua etiikkaan.

Lisäpisteet: Taistelu on joko ikuinen tai loppuu. Hyvän ja pahan taistelu lineaarisessa tai syklisessä maailmankuvassa. Dualistisen ajattelun luonteen havaitseminen. Monoteististen ja polyteististen uskontojen erilaisuus. Kiitettävissä pisteissä myyttis-kosmologisen painotuksen on oltava riittävä.

6. Virtuaalitodellisuudessa voidaan leikkiä tappamista tai muuta lainvastaisuutta ilman omaa vastuuta. Pohdi virtuaalipelien ennakkotarkastuksen ja viranomaisen asettamien ikärajoituksiin tarvetta.

3 p. Selittää ennakkotarkastuksen ja ikärajojen myönteisiä puolia sekä vapautta rajoittavia puolia.

Lisäpisteet: Vertaa pelien tapaa vaikuttaa esim. omakohtaiseen osallistumiseen tai elokuviin. Psykologian tietojen soveltaminen. Pohtii sananvapauden suhdetta ennakkotarkastukseen ja rangaistavuuteen (esim. syrjintään kehottaminen on rangaistavaa myös peleissä). Suhde moraalikasvatukseen, mutta pelkällä moralisoinnilla ei tule pisteitä.

Huomaa että vapauden rajoitukset merkitsevät, että jotkut määrittelevät toisten hyvän. Hyvät ja monipuoliset esimerkit, jotka eivät ole vain pelien kuvauksia.

7. Selitä ja pohdi alla olevan lainauksen katsomuksellista merkitystä.

Meille kerrotaan, että Jumala rakastaa meitä kuin isä rakastaa lapsiaan. Olemme vakuuttuneita. Mutta sitten näemme lapsen kuolemassa parantumattomaan syöpään… Hänen maallinen isänsä on suunniltaan yrittäessään auttaa lasta, mutta hänen Taivaallinen Isänsä ei osoita mitään merkkiä huolestumisesta. Jokin täsmennys tehdään ­ Jumalan rakkaus "ei ole tavallisen ihmisen rakkautta" tai se on "tutkimatonta rakkautta", […] Olemme jälleen vakuuttuneita. Mutta sitten kenties kysymme: minkä arvoista on tämä vakuuttuneisuutemme Jumalan (sopivalla tavalla täsmennetystä) rakkaudesta; mitä tämä ilmeinen tae oikeastaan takaa?”

Antony Flew, Teologian falsifikaatio 1950. (suom. Olli Loukola)

3 p. Punnitsee ongelmaa esim. ateismin perustelujen kannalta ja huomaa eettiset perustelut. Vastaaja voi pohtia myös kristillisyyteen liittyviä katsomuksellisia vaikeuksia.

Lisäpisteet: Tunnistaa teodikean ongelman. Eettinen ja teologinen hyvä ovat eri asioita. Pohtii kysymystä sekä uskonnolliselta että ateistiselta kannalta. Erittelee argumentin eettisiä ja tiedollisia puolia.

8. Eri aikoina ja eri puolilla maailmaa on käytetty nautinto- ja huumausaineita. Pohdi, miksi jotkut nautintoaineet ovat sallittuja ja jotkut kiellettyjä.

3 p. Antaa esimerkkejä, pohtii hyötyjä ja haittoja, osoittaa ymmärtävänsä kysymyksenasettelun kulttuurisidonnaisuuden.

Lisäpisteet: Kulttuuriset, historialliset ja lääketieteelliset esimerkit kielloista, esim. kahvi, tupakka, kannabis. Eri aineiden vaikutukset elämänhallintaan, terveyteen, välitön hengenvaara, riippuvuus.

9*. Pohdi alla olevan lainauksen perustelutapaa ja katsomuksellista merkitystä käyttäen hyväksesi filosofista käsitystä tiedon oikeuttamisesta.

”Olipa kerran kaksi tutkimusmatkailijaa, jotka saapuivat aukiolle viidakon keskellä. Aukealla kasvoi paljon kukkia ja erilaisia rikkaruohoja. Ensimmäinen tutkimusmatkailija toteaa: "Puutarhurin on täytynyt hoitaa tätä aluetta." Toinen on eri mieltä: "Ei täällä ketään ole ollut". Niinpä he pystyttävät telttansa ja asettavat vartion. Puutarhuria ei kuitenkaan näy. "Mutta ehkäpä puutarhuri on näkymätön ". Joten he asettavat piikkilanka-aidan, sähköistävät sen ja partioivat verikoirien kanssa... Mutta mitään sellaisia huutoja ei kuulu, jotka osoittaisivat tunkeilijan saaneet sähköiskun. Yksikään piikkilangan liikahdus ei paljasta näkymätöntä kiipeäjää. Verikoirat pysyvät vaiti. Mutta siltikään Uskova ei ole vakuuttunut: "Puutarhuri on varmasti olemassa, hän on näkymätön ja käsin koskematon, eikä tunne sähköiskuja; puutarhuri, joka ei haise miltään ja josta ei kuulu äännähdystäkään; puutarhuri, joka ilmestyy salassa huolehtimaan rakastamastaan puutarhasta". Lopulta Skeptikko menettää malttinsa: "Mutta mitä on enää jäljellä alkuperäisestä väitteestäsi? Kuinka se, jota sanot näkymättömäksi, käsin koskettelemattomaksi ja ikuisesti tavoittamattomaksi puutarhuriksi eroaa kuvitellusta puutarhurista tai jopa täysin olemattomasta puutarhurista?

Antony Flew, Teologian falsifikaatio 1950. (suom. Olli Loukola)

3 p. Erittelee väittelyn luonnetta tiedollisesta näkökulmasta, katsomuksellinen merkitys voi aueta vastaajan omasta tai yleisemmästä näkökulmasta.

Lisäpisteet: Katsomuksellisen merkityksen perusteellisempi analyysi. Occamin partaveitsi. Arvioi filosofisesti tiedon ja sen perustelun suhdetta, evidenssin käsite. Oivaltaa todistustaakan merkityksen.

Huippupisteissä käytetään sekä ET:n että filosofian näkökulmia

10* Urheilussa tulosten keinotekoinen parantelu eli doping on rangaistavaa. Aikoinaan jopa harjoittelua pidettiin paheksuttavana. Toisaalta jotkut urheilijat väittävät yliluonnollisten olentojen auttaneen heitä voittoon.

Musiikkikilpailuissa on joskus esiinnytty rauhoittavien aineiden vaikutuksen alaisena. Miss Suomi -kauneuskilpailuissa ulkonäön muokkaaminen leikkauksin on kielletty. Pohdi edellä mainittujen rinnastusten osuvuutta sekä reilun kilpailun periaatteen määrittelyä.

3 p. Pohtii rinnastamisen osuvuutta ja reiluutta, kyse on erilaisista kilpailuinstituutioista, joille voidaan sopimuksen mukaan määritellä säännöt ja menestymisen kriteerit.

Lisäpisteet: Luonnollinen vs. keinotekoinen, harjoiteltu taito. Tapausesimerkkejä ja tietoa dopingista yhdistettynä eettiseen pohdintaan hyödyn ja periaatteiden näkökulmista. Sääntöjen relevanttius ja reiluus, miten säännöt voivat turvata reilun pelin. Kilpailuissa esiintyvien ihanteiden ja käytännön ristiriita.

Elämänkatsomustieto Syksy 2006

1. Valitse kaksi elämänkatsomusta ja vertaa niitä toisiinsa

a) historiallisesti,
b) eettisesti,
c) hyödyn kannalta.

1p/osa Ymmärtää mitä elämänkatsomuksella tarkoitetaan. Vastaaja voi vertailla kahta elämänkatsomusperinnettä tai kahden henkilön elämänkatsomuksia (esim. humanistinen, kristillinen, isänmaallinen, tieteellinen), ja vertailee niitä a/b/c -kohtien näkökulmista

Lisäpisteet:
- syventelystä, joka voi olla esim. teoreettinen näkökulma. Elämänkatsomusten tai elämänkatsomusperinteiden keskinäistä kriittistä analysointia
- ymmärtää että yksilön elämänkatsomus voi koostua erillisistä, keskenään
ristiriitaisistakin maailmankatsomuksellisista aineksista

(jos vastaus ei ole rakennettu a/b/c -kohtiin niin pisteytystä voidaan laskea
enintään yhdellä pisteellä; pisteytystä ei tarvitse tehdä erikseen a/b/c -kohtiin)

(OPS ET 1: - oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

-peruskäsitteet:elämänkatsomus)

2. Voiko elämänkatsomustieto olla tieteenala, josta voidaan johtaa pätevä tieteellinen elämänkatsomus ja maailmankuva? Perustele kantasi.

3p  Ymmärtää keskeiset käsitteet (elämänkatsomus, maailmankuva, tiede) sekä ongelman arvojen ja tosiasioiden suhteesta. Osaa perustella kantansa puolesta tai vastaan.

Lisäpisteet:
- vaikka elämänkatsomustieto olisi tieteenala, siitä ei seuraa, että itse
elämänkatsomus olisi jäännöksettä tieteellinen. Tieteestä ei suoraan voida
johtaa arvoja; elämänkatsomus sisältää ohjeita. Toisaalta maailmankuva voi olla tiedollinen/tieteellinen.
- vaikka ETn edustama katsomuksellisuus ei ole tiedettä, sen ei pitäisi olla
tieteen kanssa ristiriidassa.

(OPS ET 2: - oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja
- Maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde)

3. Teknologiseksi optimismiksi kutsutun ajattelun mukaan tekniikan kehitys luo yhteiskunnan, jossa yksilö on entistä onnellisempi. Teknologinen pessimismi esittää päinvastaisen kannan. Arvioi, kumpi näkemys on paremmin perusteltavissa.

3p. Ymmärtää, että teknologialla on hyötyjä ja haittoja. Perustelee kantaansa ja antaa esimerkkejä kuten ekokatastrofin uhka, valvontayhteiskunta, odotettavissa oleva eliniän kasvu, viestinnän lisääntyminen.

Lisäpisteet:
- onnellisuuden pohtiminen
- huomaa että elämänmuotomme on sidoksissa teknologiaan.
- syventää perusteluita esim. teknologian historiaan.
- tieteen ja teknologian suhteen pohtiminen

(OPS ET 3: - oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisössä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä - teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta)

4. Kulttuureissa on tabuja, kiellettyjä asioita, joita ei saa tehdä ja joista ei puhuta julkisesti.

Lars Levi Laestadius mainitsee karhua kutsutun esimerkiksi nimillä pyhä riista, pikku mäkimies, mäkiukko, mäkivaari ja vuorirupi. Monissa kulttuureissa alastomuus on tabu. Ruokaan liittyy usein tabuja. Kuvaa oman kulttuurisi pyhyyskäsityksiä ja tabuja.
Fjellström huomauttaa edelleen, etteivät lappalaiset puhu karhusta sen oikealla nimellä ollessaan karhunpyyntiin lähdössä, vaan käyttävät erityisiä salaperäisiä sanoja tarkoittamaan karhua itsessään ja kaikkea siihen yhteydessä olevaa.

Lähde: Lars Levi Laestadius (1800-1861), Lappalaisten mytologian katkelmia

3p Osaa antaa toimivia esimerkkejä oman kulttuurin pyhyydestä ja tabuista ja
alustavasti kuvailla niiden perusteluja.

Lisäpisteet:
-vertailu eri kulttuureihin, yhtäläisyyksiä ja eroja; vastaaja voi myös
problematisoida "oman kulttuurin".
- Pohtii pyhän ja tabujen merkitystä kulttuurissa. Pohtii pyhän ja tabun käsitteitä

(OPS ET 4: - kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa
heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä - kulttuurin käsite ja
merkitys, kulttuuriperintö)


5. Paavi Benedictus XVI:n julkisiin esiintymisiin kerääntyy suuria ihmisjoukkoja. Hänellä on ehkä maailman suurin paikalla oleva yleisö. Vain televisio saavuttaa suuremmat ihmisjoukot. Mitä tämä kertoo ihmisten arvostuksista ja uskonnon merkityksestä nykypäivänä?

3p Osaa antaa uskottavan selityksen paavin suosiolle ja pohtii sen suhdetta
ihmisten arvostuksiin ja uskonnon merkitykseen. Voi myös pohtia, että onko
paavin suosiossa kyse uskonnollisuudesta vai yleisestä mediajulkisuudesta. Voi
myös vertailla paavin ja televison suosiota.

Lisäpisteet:
- Sekularisaation ja uskonnon merkityksen pohdinta
- Ovatko paavi ja televisio ihmiselle oikeasti merkityksellisiä vai oopiumia
kansalle.
- Voidaan myös pohtia paavin valta-asemaa: hänen sanomisiinsa puututaan helposti
- rinnakkaisia tapahtumia: Suomen arkkipiispa pitää puheen torilla tai hard-rock yhtye tulee samaan paikkaan
- syventelyä esim. katolisuuteen liittyvä näyttävien rituaalien perinne. Pystyy
paremmin selittämään uskonnon yhteyden tiettyyn kulttuuriin

(OPS ET 5: - kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja
uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä - uskonnon ja
uskonnollisuuden olemus)

6. Joissakin tapauksissa ihmisellä ei ole minkään valtion kansalaisuutta. Millaisia ongelmia tähän liittyy? Toisaalta suomalainen ei voi sanoutua irti kansalaisuudestaan, vaikka haluaisi, ilman että ottaa jonkin muun valtion kansalaisuuden. Anarkistisen katsomuksen mukaan tämä on väärin. Ovatko anarkistit oikeassa? Ratkaiseeko maailmankansalaisuuden mahdollisuus tämän ongelman tulevaisuudessa?

Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. (Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus) Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.
(Yleissopimus lapsen oikeuksista)

Jokaisella lapsella on oikeus saada kansalaisuus. (Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus) Lähde: Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja. Suomen UNESCO-toimikunnan julkaisuja nro 78

3p. Antaa vastauksen kolmeen ydinkysymykseen; esim. jos on ilman kansalaisuutta on vaikea puolustaa oikeuksiaan yms. Arvioi anarkismin näkökantaa sekä mahdollisuutta maailmankansalaisuuteen.
Lisäpisteet:
- kolmen ydinkysymyksen syventely
- kansalaisuuden ja kansalaisoikeuden kytkeminen ihmisoikeuteen;
-  osuvat ajankohtaiset ja historialliset esimerkit

(OPS ET 3: - oppii  tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden
toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä - vallan käsite, vallan muodot
ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot)

http://www.unescokoulu.fi  (15. artikla)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkismi
http://www.anarkismi.net/


7. Pohdi, kuinka arkkitehtuuri ilmentää erilaisia arvoja, ideologioita ja valtaa. (Varsovan kulttuuripalatsi - lähiö - Chartresin katedraali Ranskassa; Kuvat: Tykografi)

3p  Osaa eritellä arvojen, ideologioiden ja vallan näkyvyyttä arkkitehtuurissa.
Esim. valtaeliitti on aina korostanut itseään ulkoisesti. Toisaalta
arkkitehtuuri voi korostaa pehmeitä arvoja.

Lisäpisteet:
-        Laajempi käsitys arkkitehtuurin tavasta ilmentää arvoja ja ideologioita:
ekotalot, älytalot, perinnetalot, voiko arkkitehtuuri välittää kuvaa vallan
puutteesta
-        kuvien oivaltava analyysi

(OPS ET  4  tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin
elämäntapoihin - kulttuuriperintö)

(1991) Arkkitehtuuri ja maailmankuva : luentoja ja puheita 1989-91. ISBN
951-42-3236-4 (nid.)
(http://herkules.oulu.fi/issn03578704/pub.html)
 
http://www.rakvv.hel.fi/temporary/file.asp/data_id=481/syr_apoli_preflight09_1comp.pdf
(Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma)

8. Suomen valtionsyyttäjä Mika Illman sanoo, että nettipalstoilla käydään tulkinnanvaraisia keskusteluja, vaikka syytteet ovat harvinaisia. Kiinnijäämisriski on ollut vähäinen. Poliisi tutkii joidenkin nettikeskustelujen laillisuutta. Tampereella joutuu käräjille mies, joka Metro- lehdessä 18.8.2005 olleen uutisen mukaan kirjoitteli Jumalaa pilkkaavia viestejä Internetin keskustelupalstalle. Yksi demokratian perusperiaate on mahdollisuus tuoda omat tärkeiksi kokemansa mielipiteet julkisesti esille. On kuitenkin mahdollista, että mielipiteet loukkaavat muita. Pitäisikö olla loukkaamatta muita ihmisiä? Pitäisikö valtion turvata tiettyjen vakaumusten loukkaamattomuus?

3p  Sananvapaus (viestintävapaus) on perusoikeus, joka pätee myös Internetissä. Sitä on viimeaikoina haluttu esim. terrorismipelon takia rajoittaa. Pohtii, mitä muiden ihmisten loukkaamattomuus  merkitsee sekä eri vakaumusten tasa-arvoisuutta.

Lisäpisteet:
- sananvapaus (eurooppalaisessa mielessä) ei tarkoita sitä, että saa sanoa
kaikkea, vaan että ei ole ennakkosensuuria. Huom. esim. uskonrauhan rikkominen
tai kunnianloukkaus.
- yksilön taso: älä pyri loukkaamaan / instituutiot ja niiden suoja (laki,
painostus ym. joka tekee loukkaamattomuuden vaatimuksesta uskottavan) eimerkkejä
esim. miksi Berliinin ooppera peruutti  Idomeneon.

(OPS ET 1: oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
- hyvä elämä / myös ET 3 )

https://www.journalistiliitto.fi/Resource.phx/sivut/sivut-journalistiliitto/pelisaannot/sananvapaus/index.htx
(Journalistiliitto, sananvapaudesta)
http://www.effi.org/sananvapaus/sananvapaus-mikko-24-12-2002.html (Electronic
Frontier Finland ry)
http://www.laki24.fi/ihpe-perusoikeudet-mielipiteenvapaus.html
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/


+9. Pohdi maahanmuuttoon liittyviä yhteiskunnallisia, eettisiä ja poliittisia ongelmia. Miten ja
millä perusteella eri maissa ja kulttuureissa muodostetaan kanta maahanmuuttajiin? Onko
esimerkiksi maahanmuuttajista saatava hyöty pätevä peruste heitä valittaessa?

3p Vastaaja erottaa yhteiskunnallisia, eettisiä ja poliittisia ongelmia, liittää
näihin esimerkkejä. Kommentoi hyötynäkökohtaa. Osaa esitellä ainakin kahden maan tai kulttuurin tilannetta (esim. Suomi ja joku muu Euroopan maa)
- Pelkkä pakolaiskeskustelu ei riitä hyviin pisteisiin.
      
Lisäpisteet:
- Esim. erottaa käsitteet pakolainen, maahanmuuttaja, vierastyövoima. Valaisevat
lisäesimerkit.
- Elintaso selittämässä maahanmuuttoa; hyödyn syvempi analyysi
- Ihmisoikeusetiikan käsittely
- Maahanmuuttajien omat kulttuurit/asuinalueet vai kotouttaminen

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;121;43719 (monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta kuntien näkökulmasta)

+10. Suomea on pidetty yhtenäiskulttuurin maana. Suomessa on kuitenkin monia kulttuurisia ja elämänkatsomuksellisia perinteitä. Esittele ja kuvaa niiden arvoja, tapoja, historiaa ja keskinäisiä suhteita. Arvioi väitettä, että tulevaisuuden Suomeen vielä joskus syntyy yhtenäiskulttuuri.

3p Vastaaja ymmärtää mikä on elämänkatsomuksellinen perinne ja miten eri
perinteet esiintyvät maassamme; mainitsee kolme. Pohtii yhtenäiskulttuurin
todennäköisyyttä

Lisäpisteet:
-  hyviä esittelyjä ja kuvauksia eri elämänkatsomuksellisista perinteistä
- rakenteellistaa vastuksen: kielelliset, kulttuuriset, uskonnolliset,
poliittisyhteiskunnalliset, vaihtoehtoliikkeet.
- Yhtenäiskulttuurin ja monikulttuurisuuden arviointi
http://www.finnica.fi/seminaari/99/luennot/knuuttil.htm (Knuuttila, suomalaisesta yhtenäiskulttuurista)

Elämänkatsomustieto Kevät 2006

Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Kumpaankin jokeritehtävään saa vastata. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät.

Tehtävässä 6, jossa on kohdat a ja b, opettajan ei tarvitse merkitä yksittäisten kohtien pisteitä. Tehtävä 7 voidaan pisteyttää myös tavallisena esseenä.

1. Kuvaile lyhyesti eri elämänkatsomuksia ja pohdi kysymystä, voidaanko elämänkatsomukset asettaa arvojärjestykseen.

Pisteytys:

3p. Lyhyt kuvaus vähintään kahdesta elämänkatsomuksesta ja sen pohtiminen millä kriteereillä niitä voitaisiin laittaa arvojärjestykseen tai miksi sitä ei voida tehdä. Kriteereitä voidaan määritellä yksilön ja/tai yhteisön näkökulmasta. Niitä voivat olla esim. totuus, hyöty ja onni.

+ Lisäpisteitä elämänkatsomusten syvemmästä tuntemisesta, vertaamisesta ja suuremmasta määrästä. Vastausta voi syventää esimerkiksi huomaamalla, että katsomuksien luokittelemisen ei tarvitse merkitä niiden laittamista arvojärjestykseen, tai että järjestykseen asettaminen tapahtuu aina joistain elämänkatsomuksellisista lähtökohdista.

2. Paradigmaattisiksi yksilöiksi on kutsuttu ihmisiä, joiden ympärille on rakentunut kokonainen maailmankatsomus. Tällaisia ihmisiä ovat olleet esimerkiksi Gautama Buddha, Sokrates, Jeesus, Isaac Newton, Mohandas Gandhi ja V. I. Lenin. Valitse yksi edellä mainituista ja yksi omavalintainen tässä mielessä paradigmaattinen yksilö. Kuvaile ja arvioi heidän elämäntyötään ja vertaa heitä toisiinsa.

V. I. Lenin (1870–1924) Mohandas Gandhi (1869–1948)

Pisteytys:

3p. Kuvailee ja vertailee kahden paradigmaattisen henkilön elämäntyötä erityisesti katsomukselliselta kannalta. Oman valinnan on oltava uskottava.

+  Syvällinen vertailu ja analyysi. Lisäansioita ovat myös: Pohtii, miten jonkun ympärille voi rakentua maailmankatsomus. Kysyy, ovatko tällaiset ilmiöt hyvä asia historiassa ja millä perusteella. Osaa eritellä, mitä henkilön ympärille on rakentunut tai huomaa, että paradigmaattinen henkilö ei välttämättä itse puhtaasti edusta nimissään kulkevaa maailmankatsomusta

3. Suomalaiset katsovat usein, että heillä ja vain heillä on kiistämätön oikeus asua Suomen alueella. Mihin tämä vaatimus perustuu? Pohdi, mitä tällainen ajattelu merkitsee etnisten vähemmistöjen kannalta.

Pisteytys:

3p. Vaatimuksen ongelmallisuus ja perustelu esimerkiksi suhteessa historiaan, kulttuuriperintöön, kansalaisuuteen, nationalismiin ja/tai ihmisoikeuksiin. Ymmärtää valtaväestöjen ja etnisten vähemmistöjen välisen suhteen ongelmat.

+ Syventää ja laajentaa. Erottelu vanhoihin ja uusiin etnisiin vähemmistöihin (saamelaiset, romanit, inkeriläiset, maahanmuuttajat). Esim. Saamelaisten maankäyttöoikeudet. Legaalisen oikeuden/moraalisen oikeuden erottelu. Pohtii kansalaisuuden merkitystä. Pohtii alueen suojelemisen ja maahanmuuton (taloudellisia) motiiveja. Laajentaminen kansainväliseen kontekstiin.

4. Eräissä kulttuureissa ei ole lupa kuvata ihmistä eikä Jumalaa. Länsimaissa Jumalasta tehdään pilakuvia. Mitä tämä kertoo pyhyyden käsitteestä ja sen muutoksista eri kulttuureissa?

Pisteytys:

3p. Määrittelee pyhän käsitettä (maallisen vastakohta, tuonpuoleisuus, tabu, dogmaattisuus, kyseenalaistamattomuus, itseisarvoisuus) ja sen muutoksia eri kulttuureissa (esim. maallistuminen, fundamentalismin nousu, suhtautuminen Lenin-hahmoon). Esim. jumalan tai profeetan kuvaamisen kieltäminen kertoo pyhän suuresta merkityksestä

+ Sananvapaus ja suhde muihin vapauksiin. Esimerkit viittaamalla kuviin. Pyhän käsitteen muuttumattomuuden (voiko pyhä muuttua?) ja kulttuurisen muutoksen ristiriitaisuuden huomaaminen. Vertailu eri kulttuurien pyhistä asioista. Valtion ja pyhyyden suhde.

5. Ranskan vapaa-ajattelijoiden kalenterissa vuodelta 1928 jaa. eli vuodelta 136 tasavallan ajanlaskua mainitaan filosofeja, suuria vallankumouksellisia sekä kirjailijoita ja runoilijoita (kuva alla). Valitse yksi kustakin ryhmästä ja kuvaa hänen toimintaansa ja saavutuksiaan. Käytä hyväksesi historian tietojasi.

Pisteytys:

3p. Kuvaa lyhyesti kolmen henkilön toimintaa ja saavutuksia. Lähtökohta on, että kolmesta sanotaan jotain, mutta kuvaukset voivat pisteissä kompensoida toisiaan.

+ Syventää kuvausta esimerkiksi ottamaan huomioon historiallinen tilanne, tai osuva pohdinta vapaa-ajattelun suhteesta mainittuihin henkilöihi

6. Syrjäytyneisyyden ja köyhyyden sanotaan Suomessa lisääntyneen. Toisaalta yli 80 prosenttia suomalaisista ilmoittaa olevansa onnellisia.
a) Pohdi väitteiden yhteensopivuuta
b) Oheinen taulukko mainitsee onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mitä ne kertovat suomalaisten käsityksistä onnellisuudesta ja hyvästä elämästä?

Lähde: Eva

a) Pohtii, onko väitteiden välillä ristiriita ja mitä väitteet merkitsevät.

b) Pohtii miten taulukkoa selittää: voi olla aina onnellinen, ihmiset huijaavat gallupeissa. Löytää taulukosta katsomuksellisia piirteitä. Pohtii, miten vastaukset heijastavat suomalaista katsomusta (Esim. ”oma kehu haisee”).

7. Mitä ovat kansalaisvapaudet, ja miten ne voidaan turvata a) utopiassa, joka on paras mahdollinen yhteiskunta, b) kehitysmaissa ja c) rikkaissa maissa, kuten Suomessa?

a) Pohtii kansalaisvapauksien parasta mahdollista toteutumistapaa: utopiassa kansalaisvapaudet toteutuvat määritelmän mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vastaaja voi myös lähestyä kysymystä utopiakirjallisuuden tai historiallisen esimerkin näkökulmasta. Ansio: Huomaa, että klassisissa utopioissa harvoin puhutaan kansalaisvapauksista.

b) Taloudellinen ahdinko johtaa usein vapauden puutteeseen, vaikka lainsäädäntö soisi kansalaisille vapaudet. Vapautta voi edistää lisäämällä koulutusta ja muita resursseja. Kehitysmaissa vallitsee usein diktatuuri.

c) Pohtii kansalaisvapauksien toteutumista Suomessa tai muissa rikkaissa maissa. Huomattavaa: perustuslaki, laillisuusperiaate, kansalaismielipide.

8. Kalle haluaa erota kirkosta ja mennä siviilipalvelukseen. Hänen sukulaisensa ovat aina olleet Suomen valtionkirkon jäseniä, ja isoisä on sotavammainen. Pitäisikö Kallen ottaa huomioon suvun mielipiteet, arvot ja perinne omaa päätöstään tehdessään? Onko suvulla oikeutta vaikuttaa Kallen päätökseen?

Pisteytys:

3p. Vastaaja näkee, että yksilön näkökulmasta muodostuu ongelma, jossa omantunnonvapaus, suvun odotukset ja kulttuuriperinteet kietoutuvat yhteen. Huomaa, että vaikka Kallen pitäisi ottaa muut huomioon, siitä ei muodostu muille oikeutta päättää asiasta Kallen puolesta.

+ Syventely voi käsitellä traditioiden merkitystä yksilön identiteetin kannalta. Voi pohtia kirkon jäsenyyden ja asevelvollisuuden yhteyksiä ja eroja elämänkatsomuksen näkökulmasta. Kysymystä voi käsitellä myös nuoren itsenäistymisen kannalta, esim. oikeutena omiin elämänvalintoihin.

+9. Tiedon vapaa liikkuminen on tärkeä arvo. Ideoita ja ajatuksia lainataan ja saa lainata. Missä kulkee raja sopivan ja luvallisen lainaamisen ja luvattoman kopioinnin välillä? Nykyään ongelma on saanut uuden muodon. Internetistä voi ostaa jopa yliopistollisia opinnäytteitä ja muita vastaavia tekstejä. Kumman on vastuu kyseisissä tapauksissa: myyjän vai ostajan? Kuinka tällainen kaupankäynti heijastaa yhteiskunnan uusia ja muuttuvia arvoja?

Pisteytys:

3p. Hahmottaa selkeästi ongelmat: esim. kysymyksessä 1) rinnastus varkauteen, 2) huijaukseen sekä 3) esim. viittaus menestymisen pakkoon. Käsittelee lyhyesti kaikkia osakysymyksiä.

+ Syventely ja esimerkit: Pohtii vastuuta moraalin ja lain näkökulmasta, huomaa tiedon ja ajatusten olevan erilainen materiaalisen kauppatavaran kanssa, käsittelee kysymystä sekä omistusoikeuksien (esim. patentit) että tiedon vapaan liikkumisen arvon näkökulmasta; tuntee aiheesta käytyä keskustelua; osaa arvioida yhteiskunnan muutosta ja uuden teknologian merkitystä.

+10. Historioitsijat eivät jossittele. Silti on mielenkiintoista pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos tärkeitä henkilöitä ei olisi syntynyt tai ei olisi ollut merkittäviä historiallisia murroksia, kuten tieteellis-teknistä vallankumousta, marxilaisuutta, Suomen talvisotaa, freudilaisuutta tai Ranskan suurta vallankumousta. 

Valitse henkilö tai ilmiö ja pohdi monipuolisesti arvojen, yhteiskunnan ja historian muutosta edellä mainitusta näkökulmasta.

Pisteytys:

3p. Tehtävä sisältää ajatuskokeen, joka on osin futurologinen. Perushahmotus: tietää

valitsemansa ilmiön perusfaktat ja pystyy esittämään uskottavasti siihen liittyvän ajatuskokeen.

+ Annetun tapauksen laajentaminen ja syventäminen: maailmankatsomuksellinen kokonaisuus, ihmiskuva, maailmankuvat ja niiden historia, historianfilosofinen pohdinta muutosten välttämättömyydestä tai sattumanvaraisuudesta sekä niiden taustalla olevista liikevoimista. Voi myös pohtia, miksi sanotaan, että historioitsijat eivät jossittele?

Elämänkatsomustieto Syksy 2005

1. Mitkä ovat ihmisen perustarpeet?

3p Kuvailee fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeita.

+ Maslowin hierarkia tms. teoriapohja antaa rakennetta

+ Erilaisten ympäristöjen vaikutus perustarpeisiin ja tyydyttymiseen

2. Miten tavoin sarjakuvan vihreäpipoinen Jaska Jokunen voisi perustella omaa varmuuttaan?

3p Vastaaja osaa esittää jonkin perustelun Jaska Jokusen mielipiteelle tai perustelee näkemyksen jonka mukaan mielipiteitä ei tarvitse perustella.

+ Osaa yleisesti arvioida mielipiteen ja varmuuden suhdetta toisiinsa, sekä esim. tiedon ja perustelujen suhdetta näihin.

+ Mielipiteen käsitteen pohdinta.

+ Psykologisen ja episteemisen varmuuden erottelu

3. ”Avoimen yhteiskunnan käsitteen perusta on sen tunnustaminen, ettei kukaan omista lopullista totuutta. Jos muuta väitetään, kuljetaan kohti sortoa. Lyhyesti sanoen: on mahdollista, että olemme väärässä.”

Georg Soros, Helsingin Sanomat 2.2.2005

Pohdi väitteen historiallisia perusteita.

3p Vastaaja perustelee väitettä antamalla historiallisia esimerkkejä yhden totuuden liikkeiden harjoittamasta sorrosta (noitavainoista, kommunismista, fasismista, uskonnollisesta fundamentalismista jne.).

+ ymmärtää mitä avoimella yhteiskunnalla tarkoitetaan

4.Humanismi on tietoisuutta siitä, että on löydettävä vaihtoehto dogmaattisille uskonnoille. Suuret maailmanuskonnot väittävät perustuvansa yleispätevään ilmoitukseen ja siten ne yrittävät säilyttää maailmankuvansa koko ihmiskunnalle. Humanistit näkevät, että kykenemme itse rakentamaan luotettavan kuvan maailmasta.

Humanismi arvostaa taiteellista luovuutta ja mielikuvitusta sekä taiteen muutosvoimaa. Humanismi korostaa kirjallisuuden, musiikin sekä esittävien että visuaalisten taiteiden osuutta hyvälle elämälle.

Humanismi on elämänkatsomus, joka tavoittelee hyvää elämää kannustamalla meitä eettisyyteen ja luovuuteen. Se tarjoaa ihmisjärkeen perustuvia eettisiä mahdollisuuksia tarttua aikamme mahdollisuuksiin. Humanismi voi olla elämäntapa kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa.”

Amsterdamin julistus 2002, International Humanist and Ethical Union. kirjassa Hyvän osaamisen katsomustieto 2004

Pohdi, minkälaista elämänkatsomuksellista humanismia yllä oleva sitaatti edustaa.

3p Vastaaja kykenee näkemään eron uskontojen ja humanistisen elämänkatsomuksen välillä. Osaa kertoa sekulaarin humanismin perusteista ja päämääristä omalta kannaltaan

+ lisätietoja humanismin historiasta

5. Tässä Myanmarissa sijaitsevassa Buddhan patsaassa sanotaan olevan kymmeniä tonneja kultaa. Myanmarissa kansantulo on noin 200 dollaria vuodessa ja odotettavissa oleva elinikä 57 vuotta. Pohdi väitettä, että patsaan kulta pitäsi käyttä kansan aineellsien elintason nostamiseksi.

3p Vastaaja ymmärtää tilanteen monimutkaisuuden eikä sorru helppoihin ratkaisuihin, kuten ”kulta rahaksi ja rahat ruuaksi”. Kulttuuriperintöä ei voi arvioida ainoastaan taloudellisilla mittareilla.

+ ymmärtää suhteellisuuden esim. että tuolla määrällä kultaa ei ole pysyvää kansantaloudellista merkitystä

+ kulttuuriperinnön yleisen arvon arviointi

6. Edvard Westermarck kuvaa Yhdysvaltojen 1800-luvun alun lainsäädäntöä seuraavasti:

”Lisäksi kongressin suora toiminta synnytti lain jonka mukaan vapaiksi tunnetut henkilöt on myytävä orjiksi niiden vangitsemiskustannusten peittämiseksi, joita he olivat aiheuttaneet sen väärän epäluulon nojalla, että he olivat karanneita orjia.”

(Westermarck, Kristinusko ja moraali 1939, suom. Väinö Meltti)

Miten arvioit tällaista lainsäädäntöä yksilön oikeuksien kannalta?

3p Vastaaja näkee, että tilanne on järjetön. Pääasia on kertoa miksi tilanne on järjetön. (vain syyllisiä voi rangaista) ja näkee asian rasistiset piirteet.

+ orjuuden ja rasismin historian tuntemisesta

7. Kuvaile buddhalaista näkemystä sielunvaelluksesta ja nirvanasta.

3p Perustiedot jälleensyntymästä ja pyrkimyksestä maailmasta irtautumiseen

+ vertailu esim hindulaisuuteen

8. ”Lööpit ovat jokapäiväistä leipää ja sirkushuvia. Iltapäivälehden toimittajan ei ole helppo katsella auringon laskevan tylsän päivän yli. Jos mitään muuta kerrottavaa ei ole, voi vääntää juttua tosi-TV –sarjassa esiintyneen naisen tai miehen ex-rakkaasta, joka on tehnyt jotakin tavallisesta poikkeavaa.” (Vartija –lehti 5/6 2004)

Pohdi ”lööppeihin” perustuvan tiedonvälityksen syitä ja yhteiskunnallista merkitystä.

3p Vastaaja ymmärtää, että ”lööppitiedonvälityksen” tehtävä ei ole välttämättä niinkään tiedon välittämisessä, vaan rahan tekemisessä.

+ Lööpitiedonvälityksen rooli tunteiden ja elämyksien jakamisessa, vetoaa ennakkoluuloihimme, odotuksiimme jne.

+ Selittää kaupallisen tiedonvälityksen merkitystä ja kulttuurista luonnetta

+ Pohtii lööppijulkisuuden merkitystä yksilön arvostelukyvyn kehitykseen

9. Ennen oli tavallista, että suuret luonnonkatastrofit tulkittiin ihmiskunnan rangaistuksiksi, varoituksiksi ja maailmanlopun enteiksi. Mistä syystä näin ajateltiin, ja miten näihin asioihin suhtaudutaan nykyään?

3p Aiemmin tiede ei osannut selittää monia luonnonilmiöitä ja niihin haettiin esim. uskonnollisia selityksiä. Nykyisin tiede selittää monien luonnonilmiöiden syyt, mutta edelleen monet ihmiset haluavat etsiä tarkoituksia ja merkityksiä luonnon ilmiöille.

+ osaa mainita esimerkkejä suurista luonnonkatastrofeista ennen ja nyt, sekä kertoa miten niihin on suhtauduttu.

+ maailmankuvan ja selitysmallien muutoksen syvällisempi arvioiminen

+10. Antiikin Olympian kisat, Rooman gladiaattoritaistelut sekä keskiajan turnajaiset ja karnevaalit tarjosivat ihmisille huvitusta ja ajanvietettä. Kuinka ajanvietteen rooli, muodot ja mahdollisuudet ovat muuttuneet yhteiskunnassa?

3p Tuntee erilaisia huvittelutapoja ennen ja nyt sekä niiden merkitystä tuolloisissa ja nykyisissä yhteiskunnissa. Osaa sanoa jotakin perusteltua ajanvietteen roolin muutoksista tai muuttumattomuudesta historian kuluessa.
+ vapaa-ajan ulottuminen kaikille
+ itsekeksityn ajanvietteen osuuden väheneminen, viihteen teollistuminen
+ yhteiskuntaluokat: huvitusten yhteiskunnalliset taustat
+ leipää ja sirkushuveja vallankäytön välineenä

Elämänkatsomustieto Kevät 2005

1. Mitkä ovat suomalaisten perusarvot? Mihin ne perustuvat?

3p. Esittelee suomalaisuuteen kuuluvia perusarvoja kuten rehellisyys, tasa-arvo tai työteliäisyys. Perustelee uskottavasti niitä esim. elämäntavalla, kulttuuriperinnöllä, historialla

- Lisäpisteitä esim. protestanttisen etiikan merkityksen pohtimisesta, perusarvon käsitteen analyysistä, sen huomaamisesta, että perusarvoja ei perustella, vaan ne päin vastoin ovat perustana muille. Arvomaailman muutoksen pohtiminen on plussaa.

2. Millainen on kaupallisen viihteen ja mainonnan maailmankuva. Voit käyttää hyväksesi alla olevia kuvia.


3p. Vastaaja käsittelee maailmankuvan yhtä osa-aluetta, esimerkiksi ihmiskuvaa ja vertailee viihteen ja mainonnan eroja ja yhtäläisyyksiä.

-  Lisäpisteitä: Pohtii muita maailmankuvan ulottuvuuksia. Vastaaja huomaa, että etenkin mainonnan maailmankuva ei vastaa todellisuutta, vaan se on keinotekoinen, tarkoitushakuisesti luotu. Mainonnan maailmassa asiat ovat yleensä hyvin, viihteen maailma taas on dramaattinen ja yllättävä (esim. poliisisarjat, väkivaltaelokuvat). Seksi ylikorostuu molemmissa. On hyvä myös viitata maailmankatsomukselliseen ulottuvuuteen: millaisia arvoja ja hyvän elämän mallia mainonta ja viihde tarjoaa. Näkee miten mainokset välineellistävät ihmisen ja arvot.

3. Viimeisten vuosikymmenten aikana useiden suomalaisten uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset näkemykset ovat sirpaloituneet ja yksityistyneet. Miksi näin on tapahtunut, miten se ilmenee ja mitä seurauksia tästä on?

3p Vastaaja esittelee lyhyesti syitä kehitykseen (historiallinen kehitys on johtanut yksilöiden itsemääräytymisen lisääntymiseen), miten se ilmenee (esim. ei käydä kirkossa) ja pohtii mahdollisia seurauksia (vapaaseen täysi-ikäisyyteen kasvaminen / moraalinen rappio).

- Lisäpisteitä maailmankuvan ja arvomaailman muuttumisen tarkemmasta analyysistä, maallistumisen ja globalisaation pohtimisesta. ”Postmodernin” käsitteen tunteminen on lisäansio, samoin yksilöllisen ja yhteisöllisen erittely.

4. "Kuksa on tyypillinen paimentolais- ja erätaloudessa perustansa luoneen saamelaisen elämäntavan muovaama esine. Sen materiaali, muoto ja ominaisuudet kertovat oivallisesta tavasta hyödyntää pohjoisen luonnon vähäistä materiaalitarjontaa." Arja Hartikainen: Kuksa - saamelainen juoma-astia; Esine elää. Suomen Tammi 2000. Miten esineet ilmentävät ihmisen suhdetta yhteisöönsä ja ympäristöönsä.


Kuva: Matti Silvennoinen

3p  Vastaaja ymmärtää, että ihminen ja yhteisö ovat aina suhteessa ympäristöönsä ja esineistö on riippuvainen käytettävissä olevasta materiaalista ja tekniikasta. Antaa jonkun esimerkin.

- Lisäpisteitä: Esineet vaikuttavat ihmisiin ja ihmiset esineisiin, esim. kännykän merkitys, kertakäyttötavarat ja –kulttuuri vs. alkuperäiskansojen luonnonresurssien käyttö.

5. Joskus hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään ihmisistä huolta heidän omasta suostumuksestaan riippumatta. Tätä kutsutaan holhoukseksi. Anna esimerkkejä holhouksesta ja pohdi milloin holhous on perusteltua ja milloin ei.

3p. Pari osuvaa esimerkkiä, josta selvittää että vastaaja ymmärtää eron esim. lasten ja aikuisten holhouksen välillä ja pohtii, milloin holhous on perusteltua.

- Lisäpisteitä: tarkempi itsemääräämisoikeuden pohtiminen ja syventävä esimerkkien analyysi, esim. terveysvalistuksen rooli hyvinvointiyhteiskunnassa.

6. Millainen on uskontojen suhtautuminen väkivaltaan? Vertaile toisiinsa kahta tai useampaa uskontoa.

3p. Vertaa kahden eri uskonnon suhtautumista väkivallan eri muotoihin (esim. sota, silpominen, rakenteellinen väkivalta, mm. naisen asema.)

- Lisäpisteitä: Syventelevä vastaus esittelee ja vertailee väkivaltaa monimuotoisena ja laajana ilmiönä. Erottelee uskontojen ihanteet ja todellisuuden.

7. Tämän hetken maailmassa on jatkuvaa äärimmäistä köyhyyttä. Oletetaan, että haluat auttaa köyhiä. Sinulla on käytettävissä yhden kuukauden palkkasi tähän tarkoitukseen. Kun harkitset avustuksen antamista havaitset, että antamasi rahasumma ei vaikuta mitään maailman köyhyyteen. Onko tämä hyvä syy olla antamatta apua? Perustele kantasi.

3p Osaa perustella jollakin tavalla antamisen tai antamatta jättämisen suhteessa toiminnan seurauksiin tai velvollisuuteen.

- Lisäpisteitä: pohtii yksilön ja yhteiskunnan velvollisuuksia, tuo esiin esim. kantilaista, utilitaristista ja hyve-etiikkaa, avun symbolinen merkitys ja merkitys omalletunnolle.

8. Unescon Yleisten kirjastojen julistuksessa (1994) sanotaan: “Aineistoon tai palveluihin ei saa vaikuttaa mikään maailmankatsomuksellinen, poliittinen tai uskonnollinen sensuuri eivätkä kaupalliset paineet”. Mitä käsite sensuuri tarkoittaa? Miten sensuuria on perusteltu?

3p. Vastaaja esittää sensuurin kohtuullisen määritelmän ja esittää erilaisia tapoja perustella sensuuria (esim. lasten suojelu, poliittiset tai uskonnolliset syyt).

- Lisäpisteitä: Todellisista historiallisista esimerkeistä ja syventävästä analyysistä, eri tyyppisten asioiden sensuroinnista sekä erilaisista syistä sensuuriin. Vertaa kriittisesti eri perusteiden pätevyyttä.

9. “Kouluaikanani luulin vilpittömästi, että tämä taikausko oli lopullisesti haudattu, kun jo 1600-luvulla oli selvinnyt, että planeetat ovat aurinkoa kiertäviä aineellisia kappaleita kuten maapallokin, eivätkä suinkaan mitään jumalallisia olentoja. Mutta vähitellen huomasin järkyttyneenä, että jopa omassa valistuneessa maassamme oli hyvin paljon ihmisiä, jotka elivät vielä ainakin osittain keskiajan ajatusmaailmassa. Nämä ihmiset olivat vakuuttuneita siitä, että heidän luonteenpiirteensä ja elämänsä kulku riippuivat planeettojen sijainnista taivaankannella. Astrologia eli horoskooppien teko oli heille luotettava avain maailman tapahtumiin, ja astrologiset seurat ylläpitivät ja levittivät innokkaasti näitä vanhaan taikauskoon perustuvia uskomuksia.”

Nils Mustelin, Skeptikko 3/2003

Pohdi keinoja, joilla taikauskosta voitaisiin päästä eroon?

3p Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä, mitä taikausko on ja esittelee hyvin jonkin keinon/perustasolla kaksi keinoa taikauskon vähentämiseksi. Perustelee keinojen

10+ “Humanismi on järkiperäistä. Humanismi pyrkii käyttämään tiedettä luovasti eikä tuhoavasti. Humanistit uskovat että vastaukset maailman ongelmiin löytyvät ihmisten ajattelusta ja toiminnasta eikä mistään jumalallisesta asioihin puuttumisesta. Humanismi kannattaa tieteen ja vapaan tutkimuksen menetelmien käyttöä inhimillisen hyvän ja onnen ongelmien ratkaisemiseen. Samalla humanistit uskovat että tieteen harjoittamista ja teknologian kehittelyä on ohjattava inhimillisillä arvoilla. Tiede tarjoaa meille keinot, mutta sen pitää palvella hyvyyttä.” International Humanist and Ethical Union IHEU, Amsterdamin julistus 2002.

Esittele ja erittele tämän lainauksen sisältöä. Ota kantaa sen edustamiin arvoihin.

3p. Vastaaja erittelee ja osoittaa ymmärtävänsä lainauksen sisällön ja pystyy tunnistamaan siihen liittyviä arvoja ja ottaa niihin kantaa.

- Lisäpisteitä: osaa tarkemmin analysoida humanismia elämänkatsomuksena eritellen maailmankuvallisen, arvo- ja tieto-oppiaineksen. Osaa vertailla humanismia muihin elämänkatsomuksiin Osoittaa tuntevansa humanismin vaiheita historiassa ja suhteuttaa niitä nykypäivään. Tähän humanismin määritelmään voi suhtautua myös kriittisesti.

Elämänkatsomustieto Syksy 2004

1. Määrittele käsite elämänkatsomus ja esittele yhden elämänkatsomuksen pääpiirteet.

3 p. määrittelee lyhyesti elämänkatsomuksen käsitteen (henkilökohtaisesti omaksuttu maailmankatsomus) ja antaa yhden esimerkin, joka voi olla suhteessa johonkin maailmankatsomukseen tai puhtaasti yksilöllinen
- lisäpisteet: syventely ja konkretisointi


2. Skepsis ry myönsi vuoden 2003 Huuhaa-palkinnon eräälle verkkokaupalle, jonka tuotteisiin kuuluu muun muassa 2 405 euroa maksava "GIE-vesiaktivoija". Tämän mainostetaan tarjoavan "homeopaattisessa mielessä vaurioittamatonta vettä, vahinkoaineinfosaasteista puhdistettua, hapella rikastettua ja biologisesti arvokasta luonnontuotetta nautittavaksi". Laite liitetään tavalliseen vesijohtoon, minkä jälkeen se ei Skepsiksen mukaan käytännössä tee mitään. (www.skepsis.fi)
Pohdi, miksi ihmiset ovat kiinnostuneita näennäistieteen ja rajatiedon ilmiöistä.

3 p. vastaaja esittää yleisen ja uskottavan syyn kiinnostukseen; kuvaa lyhyesti rajatietoon ja näennäistieteeseen liittyvien ilmiöiden tuntomerkkejä

- lisäpisteet: syventely ja konkretisointi

3. Kerro, mitä yhteiskuntautopialla tarkoitetaan, ja esittele yksi tunnettu utopia.

3 p. vastaaja määrittelee utopian lyhyesti ja antaa kunnollisen esimerkin (utopiaksi käy esim. Sointula kunhan sen periaatteet kerrotaan);

- lisäpisteet: syventely ja konkretisointi; voidaan pohtia utopioiden toteuttamista; voi mainita dystopiat


4. "Ennakkoluulojen juuret ovat syvällä tapojen kunnioituksessa." (Sylvi Kekkonen, Teokset, 1973)
Pohdi edellä olevan lainauksen pohjalta monikulttuurisuuteen liittyviä ongelmia.

3 p. ymmärtää, että määrättyyn tapaperinteeseen takertuminen saattaa johtaa etnisiin ennakkoluuloihin;

- lisäpisteet vaarallisten tai eettisesti herkkien tapojen kartoittamisesta esim. osuvin esimerkein, tavan ja moraalin erottelu; syventely ja konkretisointi;


5. Maailmankatsomuksiin liittyy yleensä käsitys maailman tulevaisuudesta ja lopusta. Esittele ja vertaa kahta tällaista käsitystä.

3 p. Esittelee lyhyesti kaksi käsitystä maailman tulevaisuudeta ja "lopusta" ja vertaa niitä jossakin suhteessa, vastaus voi sisältää myös näkemyksen loputtomasta maailmasta;

- lisäpisteet: syventely ja konkretisointi

6. Pohdi alla olevien kuvien perusteella, mikä tekee teoksesta taideteoksen. (kuvat esim. www.helsinginsanomat.fi)

3 p. pohtii mitä kuvat edustavat suhteessa taiteeseen ilmiönä esim. taiteen suhdetta riitteihin, kaupallisuuteen ja käsityötaitoon; hyvä tapa lähestyä on taiteen määrittelyn ongelmallisuus;

- lisäpisteitä antaa taideteorioiden tuntemus (esim. taideinstituutiot määrittävät taiteen)


7. Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 4. artiklassa sanotaan: "Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä." Pohdi orjuuden ilmenemismuotoja maailmassa.

3 p. vastaaja määrittelee orjuuden lyhyesti ja antaa esimerkkejä orjuudesta;

- lisäpisteitä eri orjuudenmuotojen vertailusta esim. antiikki, transatlanttinen orjakauppa, nais- lapsikauppa, orjatyö ...


8. Opiskelija Tomi harrasti kalliokiipeilyä, mutta pudottuaan ja loukkaannuttuaan hän lupasi vanhemmilleen olla enää koskaan kiipeilemättä. Eräänä päivänä Tomin ystävän kissanpentu on kiivennyt jyrkälle kalliolle eikä pääse sieltä omin voimin alas. Ystävä pyytää Tomia kiipeämään ja pelastamaan kissan. Erittele tilannetta eettiseltä kannalta ja kerro perustellen, mitä Tomin pitäisi tehdä.

3 p. vastaaja näkee tilanteessa olevat ristiriitaiset eettiset velvollisuudet ja ottaa perustellun kannan velvollisuuksien järjestykseen;

- lisäpisteet esim. pohtimalla olisiko järjestys sama, jos kalliolla olisi ystävä tai hänen suosikkimatonsa.

9. "Hip-hop alkoi underground-liikkeenä, mutta nykyään se on elämäntapa. Tyyli kommunikoida ympäristön kanssa. Se miten esität itsesi, miten kävelet, syljet, puhut, mitä ajattelet, miten ajattelet, miten toimit... on kaikki osa kulttuuria." (Internet-sivusto KlikkaaHipHop) Pohdi tyylin, elämäntavan ja elämänkatsomuksellisten arvojen suhdetta.

3 p. määrittelee käsitteitä ja erittelee niiden keskinäistä suhdetta, huomaa, että suhde ei ole jäykkä: (huom. pelkästään HipHop -esittely ei johda pitkälle, mutta vastaus voi aueta käsitteiden määrittelyn tai kertomuksellisuuden kautta)

- lisäpisteet: huomaa, että elämäntapa tai tyyli ei välttämättä heijasta omaksuttuja arvoja; tyyliä voidaan vaihtaa yms. mutta katsomukset muuttuvat jne.


+10. "Avainkysymys on, mainitaanko EU:n perustuslaissa Jumala ja minkä uskonnon vai viitataanko vain Euroopan kulttuurisiin, uskonnollisiin ja humanistisiin arvoihin. Artikla 51:n mukaan unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Se avaisi toteutuessaan keskusteluyhteyden EU:n komissiosta kaikille uskontokunnille, ateisteille ja humanisteille." Juha Pentikäinen, Helsingin Sanomat 9.2.2004
Pohdi humanismia ja kristinuskoa eurooppalaisen kulttuuripiirin katsomuksellisina perusvirtauksina.

3 p. osaa määritellä kummatkin kohtuudella ja kytkee ne eurooppalaisuuteen (esim. humanismi ihmiskeskeisenä ja kristinoppi jumalkeskeisenä)

- lisäpisteet aatehistoriasta, Euroopan katsomustilanteen tiedosta, vastaaja voi omaa suhdettaan humanismiin ja kristillisyyteen

Elämänkatsomustieto Kevät 2004

1. Mikä on hyvinvointivaltio? Miten hyvinvointivaltio oikeutetaan?

3p. Vastaaja määrittelee hyvinvointivaltion tehtävät ja luonteen (esim. laaja julkinen sektori: koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva; tulontasaus ja korkea veroaste) ja käyttää oikeuttamisessa tasa-arvon, ihmisarvon tai turvallisuuden käsitteitä.

Lisäpisteitä: Vastaaja huomaa esim., että mahdollisuuksien tasa-arvon (positiivisen vapauden), demokratian ja yhteiskuntarauhan ylläpitäminen ovat hyvinvointivaltiolle tärkeitä. Solidaarisuuden, ”kaveria ei jätetä” –periaatteen voi mainita. Käytännön esimerkit ja em. lähtökohtien kritiikki on plussaa. John Rawlsin teorian liittäminen vastaukseen on plussaa.

2. Kiinalainen sananlasku sanoo: "Ne, jotka eivät tunne kuoleman merkitystä, eivät voi ymmärtää elämää." Pohdi, mitä tämä sananlasku tarkoittaa. Ota kantaa sen elämänkatsomukselliseen sisältöön.

3p. Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä, mitä elämänkatsomuksella tarkoitetaan ja osaa sijoittaa sekä kuoleman että ko. sananlaskun siihen yhteyteen. Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä, että sananlaskun mukaan kuolemalla on suuri merkitys.

Lisäpisteitä saa, kun ymmärtää, että kuolemalla voi olla erilainen merkitys maallisissa ja uskonnollisissa elämänkatsomuksissa, mutta se voi olla molemmissa tärkeä. Vastaaja voi vertailla eri maailmankuviin sisältyvää käsitystä kuoleman merkityksestä.


3. Usein sanotaan, että tunteet hallitsevat ihmisen elämää. Antiikin stoalaiset kehottivat ihmistä järkähtämättömyyteen. Miten ihminen voi hallita tunteitaan, vai pitäisikö ylipäänsä pyrkiä tunteiden hallintaan?

3p. Vastaaja osaa esimerkkien avulla kuvata tapoja hallita tunteita sekä pohtia tunteita ihmistä ohjaavina ja meille tapahtuvina asioina ja toisaalta ilmiönä, johon voimme itse vaikuttaa.

Lisäpisteitä saa, jos esim. huomaa, että eri kulttuureissa tunteisiin ja niiden hallintaan suhtaudutaan eri tavalla. Myös tunteiden ja järjen suhteen analyysi on plussaa. Esim. romantiikan ihmiskäsitys korosti tunteiden ja tunteellisuuden hyväksyttävyyttä. Tunteiden ja itsemääräämisen suhteen pohtiminen on plussaa.

4. Yleensä kaikissa maailmankatsomuksissa on teoria maailman synnystä. Valitse kaksi tai useampia tällaisia teorioita ja esittele ja vertaile niitä.

3p. Vastaaja hahmottaa vertaillen vähintään kahta maailmansyntyteoriaa, joista hän hallitsee perustiedot.

Lisäpisteitä: Vastaaja osaa analysoida ja vertailla erityyppisiä maailmankatsomuksia ajatellen sekä niiden maailmankuvaa että tieto-opillisia lähtökohtia. Esim. myyttisten ja tieteellisen syntyteorioiden erottelu on hyvä syventelyn lähtökohta. Kahden teorian syvällinen vertailu riittää täysiin pisteisiin, mutta useiden aidosti erilaisten teorioiden vertailu on myös lisäansio.

5. Millaisessa yhteiskunnassa yksilö on vapaa? Pohdi kysymystä esimerkkien avulla.

3p. Vastaaja osaa kuvata vapauden käsitteen jollakin uskottavalla tavalla ja esimerkkien avulla osoittaa millaisessa yhteiskunnassa se voisi parhaiten toteutua.

Lisäpisteitä saa, jos osaa esitellä eri yhteiskuntateorioita (esim. liberalistisen)  ja eritellä positiivisen ja negatiivisen vapauden käsitteitä.


6. "Nuori sukupolvi tulisi kasvattaa rauhan, suvaitsevaisuuden, yhteisymmärryksen ja ihmisoikeuksien kunnioituksen, erityisesti uskonnon- ja katsomuksenvapauden kunnioituksen ilmapiirissä ja heitä tulisi suojella kaikilta uskontoon tai katsomukseen perustuvilta syrjinnän ja suvaitsemattomuuden muodoilta." (Kansainvälinen neuvoa-antava konferenssi kouluopetuksesta koskien uskonnon- ja katsomuksenvapautta, suvaitsevaisuutta ja syrjinnän estämistä - Madridin 2001 suositus; kirjassa Hyvän elämän katsomustieto, 2003)

Miten uskonnon- ja katsomuksenvapaus toteutuu Suomessa?

3p. Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä, mitä uskonnon- ja katsomusvapaus tarkoittaa (esim. perustuslain, kansainvälisten sopimusten tai uskonnonvapauslain pohjalta) ja analysoi perustasolla katsomusvapaustilannetta Suomessa, esim. koulussa.

Lisäpisteitä: Vastaaja osaa antaa esimerkkejä katsomusvapauden toteutumisen ongelmista, vertailee Suomen tilannetta esim. Ranskan, USA:n tai voimakkaasti islamilaisen maan tilanteeseen. Plussaa on, jos osaa erotella negatiivisen ja positiivisen katsomusvapauden.


7. Mitkä tekijät saattavat vaarantaa tiedon objektiivisuuden?

3p. Vastaaja tietää, että tiedon tuottajilla, välittäjillä ja käyttäjillä on usein tavoitteita jotka eivät sovi yhteen totuuden kanssa. Tieto on myös historiallis-kulttuurinen tulkinta.

Lisäpisteitä: Vastaaja osaa antaa valaisevia esimerkkejä ja syventää analyysiä niiden avulla. Subjektiivisuuden, relatiivisuuden ja objektiivisuuden käsitteiden käyttö voi jäsentää vastausta.
Pelkällä tieteellisen tiedon objektiivisuuden analyysillä, jota ei liitetä muuhun tietämiseen tai toimintaan saa korkeintaan kolme pistettä.


8. Onko olemassa tilanteita, joissa väärin tekeminen on toivottavaa, hyvää tai jopa velvollisuus? Valaise asiaa esimerkillä.

3p. Vastaaja ymmärtää että arvoilla on hierarkia. Jokin asia voi olla väärin, mutta joskus jopa velvollisuus, jos sen tekemisellä voidaan estää suurempi vääryys. Hän antaa toimivan esimerkin moraalinormien ristiriidasta.

Lisäpisteitä saa, jos osaa eritellä osuvasti, miten hyvä arvostelukyky on tarpeen, kun eritasoiset velvollisuudet ovat ristiriidassa. On hyvä huomata, että väärin tekeminen riippuu tarkastelunäkökulmasta ja tarkastelijan arvomaailmasta. Lain ja moraalin erottelu voi myös helpottaa käsittelyä.


9. Pohdi yllä olevien kuvien kauneutta ja ylevyyttä. Perustele kantasi.

3p. Vastaaja osaa antaa jonkun mielekkään sisällön ylevän ja kauniin käsitteille, ja osaa uskottavasti soveltaa niitä kuviin.

Lisäpisteitä saa, jos tuntee estetiikan perinteen tapaa käyttää käsitteitä, tai jos osaa erotella kuvan ja sen kohteen ylevyyden tai kauneuden.


+10. Teknologia koetaan usein uhaksi elämän monimuotoisuudelle. Voidaanko teknologian avulla kuitenkin vaalia ja edistää luonnon monimuotoisuutta? Anna esimerkkejä.

3p. Vastaaja osaa mielekkäällä tavalla määritellä, mitä teknologia ja luonnon moninaisuus tarkoittavat, ja antaa tehtävän kysymykseen  perustellun vastauksen (esim. ekologinen näkökulma kuten vedenpuhdistuslaitos, jätteenkäsittelylaitos).

Lisäpisteitä: Vastaaja ymmärtää teknologian keskeisen roolin maailman muokkaajana ja osaa verrata teknologian huonoja ja hyvä puolia moninaisuuden kannalta historiallisesti ja tulevaisuudessa. Teknologisen imperatiivin käsite on plussaa, samoin se, että osaa miettiä myös kulttuurisen monimuotoisuuden ja teknologian suhdetta. Kestävän kehityksen kysymysten esiin nostaminen on ansio. Osaa analysoida teknologian suhdetta ihmisen hyvään ja sen suhdetta luonnon moninaisuuteen.

Elämänkatsomustieto Syksy 2003

1. Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka takaa perustarpeiden tyydyttämisen. Mitkä ovat ihmisen perustarpeet? Kuka määrittelee ne ja millä perusteella?

3p. vastaaja mainitsee tarpeita: suoja, lämpö, ravinto jne. ja esittelee yhden perustellun tavan määritellä niitä. Tyypillisesti ne määritellään lainsäädännöllisesti ja kansainvälisissä sopimuksissa (eduskunta määrittelee sille annetulla vallalla.)

lisäpisteet: tarpeet  voidaan johdella tieteellisesti ihmisluonnosta, ne voidaan määritellä historiallisesti tai eettisesti ja määrittää sopimuksellisesti lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa, tarpeen käsitteen pohtiminen (esim. tarpeen ja halun erottelu).

Ansio on, jos vastaaja osaa kytkeä vastauksensa teoreettiseen kehikkoon. Esim. Maslown tarvehierarkian pohjalta voi rakentua hyvä vastaus.

2. Pohdi optimismia, pessimismiä ja realismia elämänasenteina.

3p. Vastaaja määrittelee lyhyesti ja kohtuullisen järkevästi nämä elämänasenteet ja erittelee niiden suhteita. Esimerkkejä on hyvä antaa.

lisäpisteet: näihin asenteisiin liittyvien perinteiden esittely (esim. valistus, Schopenhauer) omakohtaisen kriittisen pohdinnan syventäminen.


3. Mainitse kaksi henkilöä, jotka ovat merkitsevästi vaikuttaneet eurooppalaisen maailmankuvan muotoutumiseen. Kuvaile heidän elämäntyötään ja perustele valintasi.

3p. vastaaja mainitsee kaksi tyypillistä henkilöä ja kuvaa lyhyesti heidän merkitystään.

Lisäpisteet: Hyvä vastaus on sellainen joka vakuuttaa henkilön tärkeydestä. Jäsennelty rakenne on esim. sellainen, jossa esiteltyjen henkilöiden välillä on jokin vaikutusyhteys.


4. Evoluutioteorian ja kreationismin välinen suhde tieteelliseltä ja elämänkatsomukselliselta kannalta

3p. vastaaja tunnistaa kysymyksessä mainitut neljä elementtiä ja osaa asettaa ne johonkin mielekkääseen suhteeseen keskenään. Hän osaa lyhyesti kuvata evoluutioteorian ja kreationismin tunnusmerkit ja kuvata näiden suhdetta tieteelliseen selittämiseen. Osaa arvioida näiden kahden tieteellistä pätevyyttä ja niiden vaikutusta elämänkatsomuksiin.

 lisäpisteet: edellisten syventäminen, esim. pohditaan kreationismin suhdetta muihin raamatuntulkintoihin. pohtii kriittisesti evoluutioteoriaa.   


5. Kuvaile Suomen muuttumista monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi ja pohdi muutoksen eri seurauksia.

3p. antaa esimerkkejä (uusista) suomalaisista vähemmistöistä ja vähemmistökulttuureista sekä pohtii muutoksen  seurauksia esim. konfliktin tai kulttuurin rikastumisen kannalta.

Syventelyä on eri dimensioiden (kuten talouden, työllisyyden, kulttuurien moninaisuuden, ruoka- ja musiikkikulttuurin) esittely sekä vähemmistön ja monikulttuurisuuden käsitteiden pohdinta. Hyvää syventelyä on myös sen pohtiminen, onko Suomessa ennen todella ollut yhtenäiskulttuuri (Viipuri, Helsinki, pohjoiskalotti).

6. Monumentit ovat muistomerkkejä, jotka myöhemmät sukupolvet ovat tehneet yksilöistä, ryhmistä, tapahtumista ja ihanteista. Pohdi jommankumman kuvan esittämän muistomerkin kuvakieltä ja merkitystä.
    
3p. vastaaja kertoo osuvasti jommankumman muistomerkin kuvakielestä (esim. molemmat edustavat realismin perinnettä) sekä kulttuurisesta tai yhteiskunnallisesta merkityksestä (kolmeen pisteeseen riittää esim. sen selvittely, miksi muistomerkkejä pystytetään.)

Lisäpisteet monipuolisuudesta ja asiantuntevuudesta. Muistin ja muistomerkin / historian suhteen pohtiminen yleisesti ja/tai. ( On hyvä että joku muistuttaa rauhan tärkeydestä tai muistamme Suomen aseman Venäjän vallan alla.) Silkasta paikallistuntemuksesta ei saa lisäpisteitä, mutta kulttuurihistoriallisten yhteyksien erittely on hyväksi.

(Maailmanrauha-patsas saatiin Neuvostoliitosta 1990 ja siitä on muodostunut suomettumisen reliikki, ks. , "Hakaniemi poliittisen toiminnan näyttämönä", tekstin toisessa kappaleessa. Aleksanteri II:n muistomerkki pystytettiin Helsingin keskeisimmälle paikalle sortokauden aikana muistomerkiksi aiemmalle suuriruhtinaalle, jonka aikana Suomi oli saanut lisää oikeuksia. Ks. tarkemmin 8-luokkalaisen Kimmo Heiskasen sivu patsaasta tai Helsingin kaupungin Senaatintoria esittelevä sivu. )


7. Pohdi miten ateismi ja agnostismi eroavat toisistaan.

3p. käsitteiden vertaileva määrittely

lisäpisteitä esimerkiksi ateismin lajien erittelystä (esim. vahva ja heikko ateismi) sekä edustajien tuntemuksesta (Freud, Marx, Hume, Kropotkin, Feuerbach) sekä todistuksen taakan pohtimisesta. Hyvä vastaaja ymmärtää että agnostisismin ja ateismin välinen ero ei ole selvärajainen. Suomalaisen ateismin ja sekulaarihumanismin esittely on yksi syventelyvaihtoehto.

(Ateismista ks. esim. Tampereen vapaa-ajattelijoiden Pakanasanomista artikkeli "Mitä ateismi on?")


8. Elämme pitkälle teknistyneessä yhteiskunnassa. Onko teknologia välttämätön ihmisen hyvinvoinnille ja onnellisuudelle vai voisimmeko tulla toimeen nykyistä vähemmällä teknologialla?

3p. Osaa nähdä eriasteisen teknologian ja elämäntavan suhteen (esim. ns. luonnonmukainen elämäntapa vs. teknologinen nyky-yhteiskunta). Tietty teknologia mahdollistaa tietynlaisen elämäntavan ja toisaalta sitä ei voi päästä pakoon. Kolmeen pisteeseen ei riitä erillisten esimerkkien luetteleminen.

Lisäpisteitä esim. kun antaa esimerkkejä teknologiariippuvuudesta tai kuvaa pyrkimystä teknologiasta vapaaseen elämäntapaan. Teknologian eri muotojen välttämättömyyden pohdinta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin käsitteitten pohtiminen.
 

9. Yksi kulutusyhteiskunnan tunnuslauseista on: ”Mitä enemmän ostat sitä enemmän säästät”. Pekka menee pizzeriaan ostaakseen yhden pizzan. Myyjä mainostaa, että Pekka voi säästää ostamalla kaksi pizzaa, jolloin hän saa vielä kolmannen pizzan mukaansa ilmaiseksi. Jos Pekka tässä tilanteessa ostaa kaksi pizzaa, kuinka hän voi perustella ostopäätöksensä muutosta? Säästääkö Pekka?

3p. vastaaja huomaa, että ostopäätös on perusteltu vain, jos kaikille kolmelle pizzalle on käyttöä. Pekka voi esim. pakastaa osan tai myydä ystävilleen. Pekalta menee rahaa enemmän, joten hän ei säästä. Toisaalta hän saa suhteessa enemmän pizzaa ja säästää. Ostamisen, säästämisen ja kuluttamisen suhdetta pitää pohtia.

Lisäpisteitä: Säästäminen hyveenä, kuluttaminen hyveenä nyky-yhteiskunnassa.

Mahdollista myös kulutusyhteiskunnan ahneuteen viettelevän retoriikan pohtiminen. Lisäpisteitä myös osuvista lisäesimerkeistä.


10+ Yhteiskunnan erilaiset laitokset ja järjestelmät vaikuttavat maailmakuvamme syntyyn ja muokkaavat näkemyksiämme jatkuvasti. Mitä nämä laitokset ja järjestelmät ovat? Millä tavalla ne vaikuttavat maailmankuvamme muotoutumiseen?

3p. - vastaaja esittelee kolme erilaista laitosta tai järjestelmää ( esim. koti, koulu, oikeuslaitos, järjestysvalta, demokratia, globaali talousjärjestelmä, kirkko, media, tiede, etc.) ja kertoo niiden vaikutuksesta maailmankuvan muodostumiseen tai vertailee kriittisesti kahden laitoksen vaikutusta maailmankuvamme muodostumiseen.

Vastauksen syventämistä voisi olla vaikka laitoksen ja järjestelmän käsitteiden pohtiminen. (järjestelmä vaikuttaa piilotetummin kuin laitos. tms. ) Maailmankuvan käsitteen syventäminen. Uskon ja tiedon välisen suhteen pohtiminen maailmankuvan ja maailmankatsomuksen kannalta katsottuna.

Elämänkatsomustieto Kevät 2003

1. Millaista ihmistä voidaan kutsua onnelliseksi?

3p. Jokin seuraavista kannoista jäsennellysti esiteltynä: elämässä riittävästi mielihyvää, toteuttaa jotakin tarkoitusta elämässään, elämässä ei ole harmia. Puhtaasti henkilökohtainen näkökulma ei riitä.

Lisäpisteet: aidon ja epäaidon onnellisuuden erittelystä, mielihyvän ja koko elämän mittaisen eudaimonian erottelusta, myös hyvän elämän ja onnellisuuden suhteen analysoinnista. Eri ihmiskäsitysten ja kulttuurien käsittely tuo lisäpisteitä.


2. Niccolò Machiavellin (1469-1527) mukaan rouva Fortuna eli Onnetar hallitsee maailmaa. Onko ihminen sattuman armoilla vai hallitseeko ihminen omaa elämäänsä?

3p Jokin perusteltu näkökulma puolesta tai vastaan. Osaa tehdä jossakin muodossa eron olosuhteiden, omien päämäärien ja sattumien välillä.

Lisäpisteitä:
- Sen pohtiminen missä määrin ihminen on vastuussa omista teoistaan?
- Jokin jäsentävä käsite on hyvä: fatalismi, determinismi ym.
- Sosiaalisen ja geneettisen determinismin esittelyä
- Jumalallinen ohjaus vs. maailmaan heitetty
- Machiavellin tuntemus: rouva Fortunaa vastaan pitää olla miehistä hyvettä, virtua.
- Hyvää syventelyä on sen pohtiminen, onko aina hyvä hallita elämää.


3. Esittele kaksi erilaista maailmankuvaa. Pohdi maailmankuvan tiedollisen ja järkiperäisen arvioinnin mahdollisuutta.

3p esittelee lyhyesti esim. uskonnollisen ja tieteellisen tai naturalistisen ja supernaturalistisen maailmankuvan sekä huomaa että toista voi arvioida tiedollisesti, toista ei. Myös kahden eri kulttuurin maailmankuvat voivat olla vertailtavana.

- Lisäpisteitä: osaa tarkemmin analysoida maailmankuvien osia ja sisältöjä. Onko maailmalla sisäinen päämäärä. Maailmankuvan ja – katsomuksen erottaminen on plussaa.


4. Valitse oheisen kaavion neljästä asenteesta, jota lähinnä olet valmis kannattamaan. Perustele valintasi.
     
  LUONTOVIHAMIELINEN LUONTOYSTÄVÄLLINEN
TIETEELLINEN

KÄYTÄNNÖLLINEN

Mekanistinen
Luonto ja eläimet toimivat koneen kaltaisesti.

Hyötyajattelu
Luonto on taloudellisenhyödyn lähde.

Viidakon laki –ajattelu
Ihminen on yksi laji maailmassa, jossa vain vahvin selviää.

Estetisoiva
Luonnon arvo on maisemassa.

Luonnonsuojelu
Ihminen holhoaa ja tarkkailee luontoa yläpuolelta.

TUNNEPERÄINEN Juutalais-kristillinen ajattelutapa
Koko luonto on annettu ihmisen valtaan.

Nautinnonhalu
Luonto on lomanviettopaikka, huvin ja nautinnon lähde.

Antropomorfismi
Luonnon toiminta nähdään ihmisen toiminnan kaltaisena.

Mystiikka
Luonnon ääniä -äänitteet, new age.

Säälivä asenne
Luonto kärsii ihmisen teoista.


Lähde: Elävää kulttuuriperintöä – tutki ja opi. Suomen Tammi 2000

3p osaa perustella valintansa ja eritellä sen kriteereitä (esim. tiedolliset, eettiset perustelut)

- lisäpisteet: osaa sijoittaa näkemyksen laajempaan taustaan, keskustelee oman näkemyksen suhteesta muihin näkemyksiin
- Ko. jaottelun arviointi on plussaa: Jääkö jotain oleellista sen ulkopuolelle (esim. kunnolla biosentrinen näkökulma)


5. "Koulun tulisi kaikessa kasvatustoiminnassaan korostaa elämän kunnioitusta." (Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja, Unesco 2000) Miten elämän kunnioitus toteutuu ihmisen arkielämässä?

3p. Määrittelee jollakin luontevalla tavalla mitä elämän kunnioitus on ja antaa pari osuvaa esimerkkiä jostakin arkielämään (kuten kouluun) liittyvästä tilanteesta jossa elämän kunnioitus ilmenee.

– Lisäpisteisiin pitää osata nähdä erilaisia arkia ja vertailla niitä. Samoin voi pohtia kuinka pitkälle on mahdollista elää kaikkea elämää kunnioittaen ja antaa esimerkkejä eri kulttuurien yrityksistä elää näin (vegaanit Euroopassa, jainalaiset ja hindut Aasiassa). Lisäansio on pohtia luonnon diversiteettiä ja inhimillisen ja muun elämän arvokkuuden suhdetta. Elämän jatkuvuuden ja kestävän kehityksen pohtiminen on myös lisäansio.

6. "Vain isolla on oikeus olla kansallinen. Pienen on kynsin hampain leikittävä kansainvälistä." (Helena Anhava, Sivusta 1974) Joskus kuulee sanottavan "Suomi kuuluu suomalaisille". Erittele mitä näillä väitteillä tarkoitetaan?

3p. Osaa esimerkkien kanssa selittää molempien väitteiden sisällön. Esim. huomaa että isot ja voimakkaat valtiot voivat ajaa omia etujaan, kun pienten on turvauduttava kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.

– Lisäpisteitä: osaa problematisoida väitteitä ja miettiä niiden suhdetta. Osaa eritellä nationalismin uuden nousun ja kansainvälistymisen välisiä yhteyksiä ja ristiriitoja. Ajankohtaiset todelliset esimerkit ovat plussaa. Myös arkielämän esimerkit kelpaavat. Ratkaisuehdotuksen etsiminen esim. globaalista etiikasta on erinomaista syventelyä.

7. Mitä alla oleva maalaus kertoo suomalaisen kansanuskon ja kristinuskon kohtaamisesta?
(kuva)

3p vastaaja selittää lyhyesti kuinka suomalaisten elämänkatsomus muuttui kristinuskon tullessa. Vastaus kytketään jollain tavalla kuvaan.

- Lisäpisteet: Kuvan erittely: mitä symboliikkaa se sisältää? Vastaaja osaa arvioida historiallisia kehityskulkuja ja pohtia suomalaisen kansanuskon ja kristinuskon yhteiseloa. Vastaaja osaa pohtia miten ja miksi kristinusko saavutti nykyisen hegemonisen asemansa. Pakanuuden ja kansanuskon käsitteiden analyysi on lisäansio.


8. Millä tavalla taide kuvaa kohdettaan? (kuva)

3p. osaa esitellä taiteen eri tapoja viitata todellisuuteen

lisäpisteet: tarkastelun laajentaminen vihjeen kuvataiteesta musiikkiin, kirjallisuuteen jne.
Plussaa eri kulttuurien taiteen vertailu.
On hyvä muistaa, että taide ei välttämättä kuvaa mitään.


9. Vuonna 1891 ranskalainen taiteilija Paul Gauguin (1848-1903) jätti perheensä kurjuuteen muuttaessaan Ranskasta Tahitille maalaamaan. Hän loi Tahitilla suurenmoista taidetta. Vaikuttaako Gauguinin taiteellinen menestys hänen lähtöpäätöksensä eettisyyteen?

3p. Osaa tehdä eron teon motiivien ja teon tulosten välillä. Myös pelkkä seurausten erittely riittää.

- Lisäpisteitä: osaa suhteuttaa esteettiset ja eettiset arvot. Korvaako hienon taiteen tuottama arvo perheen kärsimyksen?

+10. Miten eri tiedotusvälineet ja Internet muokkaavat ihmisen elämänkatsomusta ja maailmankuvaa?

3p. ottaa esiin eri medioita (radio, televisio, lehdistö, internet) ja osoittaa ymmärtävänsä, miten ne vaikuttavat sekä maailmankuvaan (faktat) että elämänkatsomukseen (arvot).

Lisäpisteet: erittelevämpi ote mihin alueeseen mikin media vaikuttaa. Osaa eritellä hyväksyttävän ja tuomittavan muokkaamisen/vaikuttamisen muotoja.
- Uutiset: mistä kerrotaan, mistä ei (median ”portinvartijat”)
Miten kerrotaan
Maailmankuvan negatiivisuus: poikkeavat asiat ovat uutisia. Yleensä kaikki sujuu hyvin, joten tulipalot, kolarit, varkaudet ym. tulevat uutisiin. Samalla ne kuitenkin lisäävät turvattomuuden tunnetta. Taustalla paradoksi: maailmassa menee yleensä hyvin, joten negatiivisista asioista tulee uutisia, jolloin luulemme, että maailmalla menee huonosti.
- Elokuvat, tv-sarjat: mieskuva, naiskuva, hyvän elämän malli (arvot, mitkä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita elämässä)
- Mainokset: yrittävät tehdä meille tarpeita, jotta voisivat sitten tyydyttää ne.
- Internetin suhde muuhun mediaan: muu media on ohjailtua, Internet anarkistisen monipuolinen ja ohjailematon
- Internetin vaikutus tiedonkäsitykseen: mihin voi luottaa?
    

Elämänkatsomustieto Syksy 2002

1. Omien tekojen seurausten ymmärtäminen ihmisen henkisen kypsyyden mittana

3p. Vastaaja antaa järkevän määritelmän henkiselle kypsyydelle. Henkiseen kypsyyteen kuuluu se, että ymmärtää omilla teoilla olevan seurauksia muille ihmisille ja itselle. Ymmärtää, että tekojen seurausten ymmärtäminen on vain yksi henkisen kypsyyden osa-alue.

Lisäpisteitä: Osaa syvennellä esim. itsetuntemuksen, empatian kyvyn ja henkisen kypsyyden suhdetta. Huomaa, että osa teon seurauksista on tahallisia ja osa tahattomia ja ymmärtää vastuun rajat; ennakoimattomista seurauksista ei tarvitse kantaa vastuuta. Osuvat esimerkit ovat hyviä osoituksia asian ymmärtämisestä.


2. Onko toisen puolesta uhrautuminen nykymaailmassa suositeltavaa, vai voiko sitä jopa vaatia?

3p. Ymmärtää altruismin ja egoismin välisen eron ja viittaa jollakin tavalla järkevään oman elämän suunnitteluun eli siihen että jokaisella on oikeus ajaa myös omaan etuaan. Ihmistä ei voi velvoittaa uhrautumaan, vaikka sitä pidetään usein eettisesti ansiokkaana.  

Lisäpisteitä: Kristillisessä perinteessä korostettiin marttyyriyttä ja uhrimielisyyttä. Toisaalta jotkut ammatit asettavat tiettyjä velvollisuuksia ja lisäksi lähisukulaisten kesken voidaan vaatia suurempaa uhrautuvaisuutta.


3. Valintaa aineen ja hengen ensisijaisuuden välillä on pidetty katsomuksellisena perusjakona. Mitä katsomuksellisia seurauksia valinnasta on?

3p. Osoittaa tietävänsä, mitä katsomuksellisuus on ja miten ko. valinta liittyy maailmankuvaan, arvoihin tai tieto-oppiin. Antaa jonkin käytännön esimerkin.

Lsiäpisteitä: Erittelee tarkemmin millaisiin katsomuksellisiin ratkaisuihin hengen/aineen valitseminen johtaa, esim. uskonnollisuus/naturalismi. Syventelynä voisi olla, johtaako eri valinta välttämättä esim. erilaisiin eettisiin käsityksiin. Voi myös miettiä, onko ko. jaottelu tai valinta mielekäs. Huippupisteisiin vaaditaan, että vastaaja pystyy osoittamaan hyvin valittujen todellisten esimerkkien kautta millä eri tavoilla valinnat näkyvät.


4. Alla on osa taiteilija Teemu Mäen öljyvärimaalauksesta "The Happiest Painting Possible". Pohdi, voiko taide ennustaa tulevaisuutta. (kuva puuttuu)

Teemu Mäki, The Happiest Painting Possible, 1999-2000

3p. Osaa esittää järkevän määritelmän, mitä ennustaminen on, ja sen pohjalta vertailla, miten taide voisi ennustaa verrattuna johonkin muuhun esim. uskontoon ja tieteeseen.

Lisäpisteitä saa, jos osaa erotella erilaisia teoksia ja eri tyyppistä ennustamista. Esimerkiksi sci-fi-teokset luovat tietoisesti tulevaisuuden mahdollisia maailmoja. Toisaalta taiteellinen herkkyys saattaa poimia aikakauden ilmapiiristä asioita, jotka näkyvät selvästi vasta myöhemmin. Täysiin pisteisiin vaaditaan sen pohtiminen onko tämä Mäen maalaus ennustanut tulevaisuutta.


5. Mitä valta on? Kenellä Suomessa on valtaa?

3p. Osaa määritellä vallan jollain tavalla (esim. A saa B:n toimimaan tavalla, jolla tämä ei muuten toimisi) ja osaa erotella jollain tavalla erilaisia vallan tyyppejä ("viralliset" lainsäädäntövalta ym., asiantuntijavalta, taloudellinen valta, pakkovalta) todellisten suomalaisten esimerkkien avulla.

Lisäpisteitä saa valtakäsitteen syvällisemmällä analyysillä ja osuvilla esimerkeillä. Myös historiallinen vertailu on ansio.

Vallasta lisää ks. http://www.helsinki.fi/~arniemin/gradu4.htm


6. Usein sanotaan, etteivät demokraattiset valtiot sodi keskenään. Toisaalta demokratiat ovat olleet hyvinkin usein mukana sodissa. Pohdi kysymystä, ryhtyvätkö demokraattiset valtiot sotaan vain pakotettuina.  

3p. Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä että sotia ovat käyneet kaikenlaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä noudattaneet valtiot. Toisaalta totalitaaristen valtioiden on helpompaa käynnistää sota kuin demokraattisten. Demokratiassa hallinto on vastuussa kansalaisilleen. Jokin osuva todellinen esimerkki vaaditaan.

Lisäpisteitä saa, jos osaa problematisoida "demokraattisen valtion" käsitettä. Jos demokraattisen valtion hallitsijat ovatkin vastuussa omille kansalaisilleen, ovatko he vastuussa muillekin? Onko niin, että jos demokraattiselle valtiolle on edullista käydä sotaa esim. taloudellisista syistä, se saattaa sitä käydä? Hyvää syventelyä on pohtia, johtuuko rauha demokraattisuudesta ja hyvinvoinnista vai demokratia ja hyvinvointi rauhasta. Pohtia voi myös sitä, mitä "pakotettuina" tarkoittaa.


7. Kolminaisuusoppi kristinuskossa

3p. Vastaaja tietää, että Isä, Poika, Pyhä Henki muodostavat pyhän kolminaisuuden, joka on yksi jumala ja kolme persoonaa. Jollain esimerkillä vastaaja osoittaa, miten kolminaisuus näkyy kristinuskossa.

Syventelyä voi olla vertailu kristinuskon ja islamin välillä, esim. monoteismin käsitteen ymmärtämisessä. Onko kristinusko monoteistinen uskonto? Erityisansio on jos osaa esitellä kolminaisuusopin syntyä ja eroa juutalaisuudesta. Lisäansio on tuoda esiin eri persoonien funktioita. Teologit yleensä myöntävät, ettei kolminaisuusoppia sellaisena kuin se dogmatiikassa esitetään löydy suoraan Raamatusta.


8. UNESCOn maailmanperintösopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Suomessa maailmanperintöluetteloon kuuluvat Vanha Rauma, Petäjäveden puukirkko, Verlan tehdasyhteisö, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautausmaa sekä Suomenlinna (kuva alla). Pohdi ja erittele, mikä tekee maailman kulttuuri- ja luonnonperinnöstä arvokasta.

3p. Vastaaja kykenee erittelemään joitain kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyviä arvoja (esim. historiallisia, tieteellisiä, esteettisiä) ja ymmärtämään ne kohteiden säilyttämisen perusteina. Kohteet ovat korvamaton lähde menneisyyden tutkimiselle ja samalla oman identiteettimme perusta.

Lisäpisteitä saa, jos erittelee erityyppisiä maailmanperintökohteita ja pohtii miksi ne ovat arvokkaita.


9. Fantasiakirjallisuus ja -elokuva ovat nykyisin suuressa suosiossa. Erittele niiden suosion syitä.

3p. Osaa jollain tavalla rajata fantasian ja antaa esimerkkejä suosituista fantasiakirjoista tai -elokuvista. Vastaaja esittää jonkin hyvin perustellun syyn niiden suosiolle, liittäen ne juuri tähän aikaan ja yhteiskuntaan. Syitä voivat olla esim. se, että nykyajasta tuntuu puuttuvan elämän jännitys, suuret ristiriidat ja intohimot, elämää suuremmat tavoitteet sekä hyvän ja pahan selvä erottuminen.

Lisäpisteitä voi saada, jos analysoi syvemmin ihmisten tarvetta fantasiaan: onko ihmisillä tarve paeta liian rationaalista nykymaailmaa? Onko sadut ja myytit unohdettu? Ansio on, jos osaa erotella sci-fin fantasiasta ja eri fantasiagenrejä sekä pohtia niiden suosiota eri maissa. Larppaajat ja roolipelaajat voi liittää vastaukseen.

 Mielenkiintoinen esimerkki on uskonnollinen kirjallisuus, jossa esiintyy fantastisia elementtejä, mutta niitä pidetään tosina.

Nettisivulla http://www.saunalahti.fi/~lpsf/fantasia.htm sanotaan fantasiasta:

"Spekulatiiviselle kirjallisuudelle on ominaista, että se poikkeaa jollakin olennaisella tavalla vallitsevasta todellisuudesta nyt tai historiallisessa menneisyydessä. Science fiction selittää tämän eroavaisuuden rationaalisin keinoin, kirjoittamisajankohtansa tieteistä, tietämyksestä ja tunnetuista lainalaisuuksista johtamalla, kun taas fantasia hyväksyy yliluonnolliset selitykset.


+10. Ihmisen elämänkaaressa on nähtävissä ratkaisuhetkiä. Ne ovat elämänvalintoja, jotka määräävät ihmisen tulevaisuutta ja joiden vaikutuksia on vaikea perua. Anna esimerkkejä tällaisista valinnoista. Missä määrin ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa elämänsä kulkuun?

3p. Antaa muutaman osuvan esimerkin ratkaisevista valinnoista (uravalinta, naimisiin meneminen tms.) ja osaa alustavasti erotella tekijöitä, jotka rajaavat yksilön vaikutusmahdollisuuksia (sosiaalinen ja taloudellinen tausta, geeniperintö jne.)

Syventelynä voisi olla sen pohtiminen, miten pitkälle näitä ratkaisevia valintoja tehdessään voi tietää niiden seurauksista ja toisaalta, kuinka paljon muiden tekemät valinnat sekä muut itsestä riippumattomat tekijät vaikuttavat. Sattuman osuuden pohtiminen.Tieto erilaisista tutkimustuloksista, esimerkiksi  sosiaalisen taustan vaikutuksesta on erinomainen lisä.

Syventelyä voi olla myös sen pohtiminen, minkälaisia erityyppisiä valintatilanteita ihminen elämänsä aikana voi kohdata. Esim. valittavissa olevien vaihtoehtojen suhde yksilön elämälleen asettamiin päämääriin, tilanne, jossa valittavissa on ainoastaan huonoja vaihtoehtoja (osuvat esimerkit ovat hyviä).

Kysymystä voi tarkastella esimerkiksi eksistentialistisen filosofian näkökulmasta.

Elämänkatsomustieto kevät 2002

1. Urheilijat nuorison esikuvina eilen ja tänään

3p. Vastaaja osaa antaa esimerkkejä entisistä ja nykyisistä urheilijoista esikuvina ja nähdä jonkin oleellisen eron/yhteyden ja pohtii asiaa jonkin historiallis-yhteiskunnallisen dimension valossa (esim. ammattilaistumisen, kaupallistumisen tai dopingin)

- Lisäpisteitä saa, jos osaa vertailla eri alojen sankareita/esikuvia ja pohtia niiden merkitystä nuorten elämänvalintoihin. Samoin vastaaja osaa miettiä, onko urheilun suhteen tapahtunut samanlaisia vai eri muutoksia kuin yhteiskunnassa yleisesti (esim. naisten asema, vammaisurheilu, esteettiset ihanteet)

Lisäansio on, jos osaa linkittää esikuvat hyve-etiikkaan.


2. Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että eläimiä pitää kohdella hyvin. Pohdi, mistä saamme tietää, mikä on hyvää eläinten kohtelua. Mitkä ovat tässä tapauksessa tietolähteet, ja mihin eri tietolähteiden luotettavuus perustuu?

3p. Vastaaja ymmärtää, että kysymys ei ole itsestään selvä: Esim. mitkä eläinlajit ovat ihmisen kanssa riittävän samankaltaisia, että voisimme tietää niiden elämästä, tarpeista ja kivun tuntemuksista. Kuinka voisimme tietää, mitä esim. lepakko haluaa elämältään, vai voiko lepakko ylipäänsä haluta mitään. Mikä on kirpun hyvä elämä?

- Lisäpisteitä saa, jos osaa syventää eläinten hyvää koskevaa pohdintaa ja miettii, ketkä ovat riittävän luotettavia tietolähteitä eläimiä koskevissa asioissa: luontojärjestöt (joille on edullista esiintyä eläimiä koskevana asiantuntijana), eläimistä elantonsa saavat (esim. karjatilalliset ja turkistarhaajat) vai eläintutkijat (tieteentekijöilläkin voi olla omia intressejään kyseessä). Hyvässä vastauksessa esitellään erilaisia luotettavuuden kriteereitä.

- Vastauksen arvoa alentaa, jos se painottuu liikaa eläinten julman kohtelun surkuttelemiseen.   
 

3. Tieteen tulokset ovat muuttuneet ajan mukana, mutta tiede sinänsä on historiallisesti suhteellisen vanha ja vakiintunut järjestelmä. Selvitä länsimaisen tieteen syntyä.

3p. Vastaaja osaa sijoittaa länsimaisen tieteen synnyn antiikin Kreikkaan. Olennaista on siirtyminen myyteistä järjen käyttöön ja systemaattiseen tiedon keräämiseen. Esimerkkejä kehkeytyvästä tieteestä ovat mm. filosofia, matematiikka ja tähtitiede (joissa on hyvä huomata egyptiläisten ja babylonialaisten tekemä alkutyö), historia (Herodotos, Thukydides), lääketiede (Hippokrates), biologia, psykologia, tieteen systematisointi (Aristoteles). Yksi hyvin käsitelty tai kaksi esimerkkiä riittää kolmeen pisteeseen.

- Lisäpisteitä saa useista esimerkeistä, niiden keskinäisten suhteiden pohtimisesta ja yhteiskunnallisen taustan huomioimisesta. Tieteen myöhemmän kehityksen käsittely voi olla ansio, jos se liitetään tieteen syntyvaiheisiin.

- On mahdollista nähdä, että länsimainen tiede syntyi vasta 1500-1600-luvulla. Hyvin perusteltu tällainen vastaus voi antaa täydet pisteet.


4. Suomessa edelleen voimassa oleva vuoden 1889 rikoslaki kieltää ammattimaisen tietäjän ja taikojan toimen harjoittamisen (42. luvun 8. §). Lakia on sovellettu viimeksi 1940-luvulla. Kuinka noituuden ja magian piiriin kuuluvat ilmiöt vaikuttavat nykyaikana?

3p. Vastaaja osaa kohtuullisesti määritellä noituuden ja magian ja esittää jonkin esimerkin niistä.

- Lisäpisteitä saa, kun osaa tuoda esiin nykyihmisten taikauskoa, ja sitä, miten noitaharrastusta ja satanismia on nykyäänkin. Tehtävä viittaa Suomeen, mutta esimerkit muista maista ovat mahdollisia syventelyn kohteita. Syventelyä voi olla se, miksi noitien ei anneta harjoittaa ammattiaan, mutta lehdissä on kuitenkin horoskooppeja ja ennustajien ilmoituksia. Toisaalta: pitäisikö ennustajien ja astrologien olla tulosvastuussa toiminnastaan? Mahdollinen syventelypolku on pohtia horoskooppien tarjoamia mahdollisuuksia itsereflektioon ja terapiaan. Eräs vaikutustapa on viihteellinen muka-noituus ja –taikuus.    


5. Anarkismin historia ja aatteellinen perusta

3p. Tietää mitä anarkismi aatesuuntana on ja osaa jollain tavalla sijoittaa sen historiaan. Nettisivulla http://www.sci.fi/~smet/anarkismi.html sanotaan: "Anarkismi on 1800-luvulla alkunsa saanut poliittinen aatesuuntaus, jonka pääperiaatteena on yksilön vapautta rajoittavien instituutioiden kuten valtion ja yksityisomistuksen hävittäminen. Anarkististen teorioiden ensimmäiset kehittäjät Mihail Bakunin, Pjotr Kropotkin ja Pierre-Joseph Proudhon kuuluivat alunperin sosialistiseen leiriin vastustaen kapitalismia, ennen kuin aatesuuntaukset erosivat teoreettisten näkemyserojen takia."

Lisäpisteitä saa, jos esittelee anarkismin eri suuntauksia ja vaiheita historiassa sekä arvioi anarkismin vahvuuksia ja heikkouksia. Anarkismin nykysuuntausten ja nykytilanteen tunteminen on plussaa.


6. Valtioilla on tapana palkita kansalaisiaan isänmaallisista teoista. Yllä olevassa kuvassa on vanhoja sotasankareita. Pohdi isänmaallisuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja sitä, onko olemassa eettisesti oikeaa ja väärää isänmaallisuutta.

3p. Vastaaja esittelee erilaisia isänmaallisuuden ilmenemismuotoja (tapakulttuuria, itsenäisyyspäivän juhlintaa, kansallisuhoa, sotahulluutta, urheilun synnyttämää kansallisintoa, itsenäisyyttä korostavia järjestöjä, kansalliseen kulttuuriin pohjautuva taidetta) ja osaa alustavasti tuoda hyviä ja huonoja puolia esiin.

- Lisäpisteisiin vaaditaan syventävää analyysiä. Kansallisuus voi olla identiteetille tärkeä ja sitä kautta elämänkatsomuksellisesti arvokas asia. Isänmaallisuus ei ole hyvästä silloin kun se on kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista. Ihminen voi olla rasisti ja yltiöisänmaallinen.

- huippupisteiden yhtenä tunnusmerkkinä saattaa olla identiteetin rakentuminen vastakohta-asettelusta meidän ja muiden välille.


7. Vertaile kolmen uskonnon erilaisia käsityksiä sielun kuolemattomuudesta.

3p. Vastaaja esittelee vertaillen kolmen eri uskonnon käsitykset sielun kuolemattomuudesta. Esimerkkeinä voivat henkilökohtaiseen pelastukseen uskovat (kristinusko, islam) ja sielunvaellus (hindu).

Syventävänä analyysinä voi olla eri uskontojen ryhmittely sen mukaan, minkä tyyppisiä käsitykset sielun kuolemattomuudesta ovat.

8. Määrittele ateismi ja selvitä, miten ateistisen katsomuksen omaksuminen mahdollisesti vaikuttaa ihmisen elämään.

3p. Vastaaja osaa määritellä ateismin ja osuvalla tavalla pohtii sen vaikutuksia elämänvalinnoille.

Lisäpisteisiin kuuluvassa syventelyssä voi erotella jumalan olemassaoloon tai olemassaolemattomuuteen uskomisen ja sen tietämisen. Samalta pohjalta voi erottaa vahvan ja heikon ateismin ja esim. miettiä niiden suhdetta agnostisismiin.


9. "Joissakin maissa lapsia pidetään taloudellisina tuotantoyksikköinä eikä ihmisinä, joita rakastetaan ja hellitään. – – Jos estät heitä ansaitsemasta rahaa yhdellä alueella, heidän vanhempansa löytävät heille jonkin toisen ansiomahdollisuuden, ja tämä voi olla huomattavasti pahempi kuin tehdastyö, joka sentään takaa nykyaikaiset ja turvalliset työolot."

Teresa Hunter: Can you trust ethical funds? The Sunday Telegraph 29.4.2001

Olet hankkimassa uusia vaatteita. Saat tietää, että valitsemiesi vaatteiden valmistaja käyttää lapsityövoimaa kehitysmaissa. Vaikuttaako tämä tieto ostopäätökseesi? Perustele ratkaisusi eettisesti.

3p. Vastaaja osaa punnita toimintaansa arvoperustoilta, jotka liittyvät toisaalta siihen, että ostaessaan lapsityövoimalla tuotetun tuotteen, hän kannattaa lapsityövoimaa, mutta samalla on korottamassa näitten lasten elintasoa.

- Syventelynä voi olla lasten oikeuksien pohdintaa. Mitä seurauksia lapsityövoiman boikotoimisella voisi olla? Esim. nälkää, kerjäämistä, prostituutiota. Toisaalta voi pohtia onko olemassa ehdottomia tähän tilanteeseen päteviä moraalisääntöjä.


+10. Laman aikana monet jäivät velkaloukkuun. Noususuhdanne taas tuottaa uusrikkaita. Pohdi yksityishenkilöiden ja kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa ja tämän yhteydessä myös sitä, millaiset varallisuuserot ovat oikeudenmukaisia.

3p. Vastaaja osaa nähdä velkaantumisen ja velkojen anteeksiannon sekä yksilön että maan kannalta. Hän osaa nähdä velkojen anteeksiantamisen sekä periaatteiden että seurausten kannalta ja osaa nähdä varallisuuseroissa jonkin edun tai haitan.

Lisäpisteitä saa näitä teemoja eteenpäin kehittämällä esim. kolonialismin, yksilön vastuunkannon, pankkiromahduksien ja kahden asunnon loukkujen suuntaan.

Varallisuuserojen oikeudenmukaisuutta voi kehitellä ajankohtaisten esimerkkien pohjalta eettisiä ja oikeudenmukaisuusteorioita käyttäen.

Linkki: Lamassa ylivelkaantuneet voisi jo vapauttaa
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020310PA1

Elämänkatsomustieto Syksy 2001

1. Suomalaiset pitävät rehellisyyttä ihmisen tärkeimpänä eettisenä hyveenä. Arvioi ihmisen mahdollisuuksia toimia rehellisesti arkielämässä.

2p. Mitä rehellisyys on?
2p. Mitä hyveet ovat?
2p. arkipäivän rehellisyyden mahdollisuuden erittely.

Osaa kuvailla tilanteita, joissa on vaikea olettaa ihmisen toimivan rehellisesti

Lisäansiona suomalaisten arvomaailman ja kulttuurin erittely


2. Ravinnon hyvään laatuun liitetään usein luonnonmukaisuuden vaatimus. Toisaalta ravintoon yhdistetään pyhyyden ajatuksia. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan luonnollisesta ja pyhästä ravinnon yhteydessä?

3p. Vastaaja pohtii luonnollisen ja pyhän määrittelyitä.
Lisäpisteitä osuvista esimerkeistä (esim. juutalaisten kosher-ruoka, perinteinen suomalainen "Ruualla ei leikitä!" ja "Siunaa herra ruokamme")
Luonnonmukaisuuden (luomu) ja luonnollisen käsitteiden erittely on lisäansio.

3. Elokuvien virallinen ja pakollinen ennakkotarkastus on äskettäin lopetettu Suomessa. Miksi elokuvien ennakkotarkastusta on tarvittu? Tarvittaisiinko sitä edelleen?>

3p. Vastaaja osaa nähdä ristiriidan sananvapauden ja esim. alaikäisten suojelun välillä ja esittelee jonkin perustellun näkökulman ennakkotarkastuksen puolesta tai vastaan.

Hyvää syventelyä on esittää esimerkkejä sensuroiduista elokuvista tai rinnastuksia muuhun sensurointiin.

Toinen syventelyn mahdollisuus on pohtia onko tilanne muuttunut ennakkotarkastuksen lopettamisen jälkeen.


4. Luonnonuskonnot nykypäivänä

3p. Vastaaja osaa määritellä luonnonuskonnot (uskontoja, joissa luonnon pyhyydellä on keskeinen merkitys, niihin ei yleensä sisälly käsitystä yliluonnollisista ilmiöistä tai persoonallisista jumalista).

Lisäpisteitä osuvista esimerkeistä ja nykytilanteen (esim. uusshamanismi) tuntemuksesta.

Lisätietoa ks.
http://www.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html


5. Maailmassa on monenlaista matkailua, kuten opintoihin liittyvää kulttuureiden opiskelua omassa ja muissa maissa tai luonnossa vaeltamista. Viime aikoina on myös keskusteltu vilkkaasti ekoturismista. Pohdi matkailijan ja matkailuelinkeinon vastuuta.

3p. Vastaaja osaa arvioida turismin hyötyjä ja haittoja ja erittelee alustavasti matkanjärjestäjän ja matkustajan vastuita.

Syventävää analyysiä voi olla massaturismin ja eksoottisen reppumatkailun vertailu: reppumatkaaja usein valtaa turismille uusia alueita, kun taas uudet kanarian matkaajat eivät sanottavasti tuo lisäkuormitusta jo valmiiksi turistikohteiksi rakennettuihin kohteisiin. Kestävän kehityksen periaate on hyvä esitellä.

Erilaisia vastuita (paikallisen kulttuurin tuhoutumisesta, taloudellisista vaikutuksista jne.) voi analysoida, mutta pelkällä ekologisen vastuun hyvällä analyysillä voi saada täydet pisteet

Lisätietoa ks. http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20010124ER7&pvm=20010124
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20010124ER8&pvm=20010124
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20010124ER6&pvm=20010124
http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/maailmanperinto/turismi/
 

6. Suomen Akatemia järjestää suurelle yleisölle Kulttuuri 2001 -katselmuksen, jonka yhtenä tavoitteena on "etsiä selviytymismalleja ihmisille nykyisen informaatio- ja tietotulvan aikana". Esitä ja perustele näkemyksesi tällaisista malleista.

Vastausta voi lähestyä kahdesta suunnasta: 1. esittää perusteltuja näkemyksiä siitä, miten informaatio- ja tietotulvasta voi selviytyä, ja toisaalta 2. millä tavalla maailman mallintaminen on välttämätöntä elämästä selviytymiselle.

3p. vastaaja pohtii erilaisia keinoja, joiden avulla voi hallita informaatio- ja tietotulvaa

Hyvää syventelyä on informaation ja tiedon käsitteiden eron osoittaminen.


7. Kirjailija Taslima Nasreen kirjoittaa naisen asemasta (UNESCO Courier, June 2000): "Ei edistystä ilman sekulaaria yhteiskuntaa." Arvioi väitteen pätevyyttä.

3p. Vastaaja tietää, että sekulaari yhteiskunta tarkoittaa maallista. Hän osaa alustavasti vertailla todellisten esimerkkien avulla naisen asemaa uskonnollisessa ja sekulaarissa yhteiskunnassa.

lisäpisteitä esim. sen pohtimisesta, johtaako sekularisoituminen aina naisen aseman paranemiseen.      

Lisätietoa: ks. http://www.unesco.org/courier/2000_06/uk/edito.htm

8. Etevä hakkeri on pystynyt tunkeutumaan eri yritysten tietojärjestelmiin. Hänen jäätyään kiinni eräs yrityksistä haluaa palkata hänet kehittämään tietosuojajärjestelmiä. Tällä tavalla hän voi hyödyttää yritystä ja estää tulevia rikoksia. Mitä eri vaihtoehtoja voidaan hakkereiden käsittelyssä perustella?

3p. Vastaaja osaa vertailla utilitaarista hyödyntämisperiaatetta ja rankaisemista (sakkoja tai vankeustuomiota)

Lisäpisteitä saa hakkerin ja krakkerin käsitteiden eron tekemisestä ja konkreettisten esimerkkien esittämisestä. Voi myös pohtia kyseisen yrityksen moraalia ja yhteiskunnallista vastuuta.


9. "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan pistoolini varmistimen." Miten tämä kuuluisa sanonta voidaan tulkita?

3p. Vastaaja määrittelee "kulttuurin" jollain tavalla (joko korkeakulttuuriksi - tiede+taide - tai kansan yleisiksi tavoiksi.) ja osaa jollain lailla tulkita sitaattia tässä yhteydessä

Esimerkit kulttuurivainoista antavat lisäpisteitä. Myös fiktiiviset (esim. Fahrenhei 451) sopivat.

+10. "Esimerkiksi kiista tahdonalaisesta eutanasiasta on kiihtynyt nimenomaan vauraissa yhteiskunnissa, sillä lääketieteellisen teknologian kehitys on mahdollistanut sellaisten parantumattomasti sairaiden potilaiden hengissä pitämisen, jotka aikaisemmin olisivat todennäköisesti kuolleet." (Humanistinen manifesti 2000, Humanisti 1/2001) Pohdi eutanasian perusteltavuutta.

3p. esittää yhden näkökannan sekä eutanasian puolesta että sitä vastaan.

Lisäpisteitä saa aktiivinen - passiivinen ja tahdonalainen - ei-tahdonalainen erotteluiden tekemisellä.

Hyvää syventelyä on pohtia erilaisia kulttuurisia kriteereitä siitä, millainen elämä ei ole elämisen arvoista (esim. vammaisena syntyneiden lasten tai toisaalta vanhusten surmaaminen)

Huippupisteisiin vaaditaan sitaatissa mainitun teknologisen kehityksen aiheuttaman muutoksen huomioimista

Vastauksen sitominen erilaisiin filosofisiin teorioihin on lisäansio, mutta ei välttämätöntä.

Myös lääketieteellisen teknologian tuntemus on lisäansio.

Lisämateriaalia ks.
http://www.kolumbus.fi/humanistiliitto/manifesti.html
http://www.jippii.fi/suomenkuvalehti/?id=78

Elämänkatsomustieto Kevät 2001

1. Mitä on elämänhallinta?

3 p. vastaaja esittää jonkin jäsennellyn kehikon elämänhallinnasta osuvin esimerkein, esim. työn, ihmissuhteiden ja harrastusten tasapainosta. Toinen esimerkki kehikosta voi olla Paul Kurtzin hyvän elämän malli, ks. http://www.feto.fi/Artikkeleita/hyvaelama.html

Lisäpisteitä käsitteen tarkemmasta määrittelystä. Elämänhallinta on ihmisen oma näkemys omasta merkityksellisyydestä ja kyvystä selviytyä elämän eri tilanteista. Subjektiivisen ja objektiivisen elämänhallinnan erottelu on eduksi (toisaalta tunne elämän hallinnasta, toisaalta esim. taloudellisten resurssien tai koulutuksen luomat todelliset valinnanmahdollisuudet), samoin käsitteen suhde autonomiaan sekä addiktioihin.

2. On sanottu, että Charles Darwin oli 1800-luvun tärkein biologi ja että hän oli myös aikansa suurin yhteiskuntatieteilijä. Väitteen jälkiosa saattaa tuntua oudolta, mutta millä perusteella sitä voidaan pitää oikeaan osuneena?

3 p. Vastaaja tietää, että evoluutioteoriaa on sovellettu myös yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimukseen (sosiaalidarvinismi) sekä osoittaa tuntevansa evoluutioteorian pääpiirteet. Variaatiot lisäävät kehitystä, tehokkaimmat aatteet voittavat, säilyvät hengissä.

Lisäpisteitä yksilöidyistä esimerkeistä, vaikkapa Herbert Spenceristä tai Edward Westermarckista. 1800-luvun tilanteen erittely on eduksi, esim. dynaamisen, jatkuvan muutoksen ja kehityksen ajattelutavan nouseminen. Myös nykyinen sosiobiologinen ajattelutapa voidaan mainita. Vastaus voi aueta myös niistä seurauksista, joita Darwinin evoluutioteorialla on ihmiskuvan ja yhteiskuntakuvan kannalta: ihmiset ovat osa luontoa eivätkä erotu jyrkästi ns. vaistojensa varassa toimivista eläimistä vaan heidän psykologiansa ja sosiaalinen käyttäytymisensä on osin tulosta pitkästä kehityshistoriasta.

     
3. Esittele Max Weberin käsitys vallasta ja tue sitä esimerkein.

3 p. Weberin vallan oikeutuksen perusesittely osuvin esimerkein: valta voi perustua karismaan, traditioon tai lakiin.

Lisäpisteitä Weberin teorian hedelmällisyyden arvioinnista ja muiden teorioiden esittelystä, esim. asiantuntijavallan ym. ja vallan tarkemmasta määrittelystä.

4. Yleensä ajatellaan, että magiikka ja uskonnot eroavat selvästi toisistaan. Historia ja uskontotiede osoittavat, että ero on useissa tapauksissa ongelmallinen. Kuinka ero tehdään? Ovatko uskonto ja magiikka aina kaksi eri asiaa?

3 p. Vastaaja osoittaa jonkin vastaavuuden ja jonkin eron seuraavista:

monissa uskonnoissa on pohjalla maagisia käsityksiä maailman eri ilmiöiden välisistä yhteyksistä, erityisesti mahdollisuuksista vaikuttaa maailman tapahtumiin.

Samoin kuin magiassa uskonnossa esiintyy usein normaalin luonnonjärjestyksen rikkovia ihmeitä.

Uskonnoissakin luotetaan usein ehdottomiin auktoriteetteihin ja sanan mahtiin eikä tehdä selvää eroa omien elämysten ja maailmassa tapahtuvien asioiden välillä.

Erona on se, että maailmanuskonnoissa etenkin nykyaikana korostetaan ihmisten välistä yhteenkuuluvaisuutta ja lähimmäisenrakkautta.

Eräisiin uskontoihin (mm. kristinuskoon) kuuluu ajatus nöyrtymisestä ja itsensä muuttamisesta parempaan suuntaan

Luonnonuskonnot ovat lähellä magiikkaa

Lisäpisteitä osuvista esimerkeistä, käsitteiden tarkemmasta määrittelystä ja mahdollisesti oman position hyvästä puolustamisesta. Naturalistisen ja supernaturalistisen maailmankuvan erottelun tuominen on hyväksi. (Magia on tavallaan naturalistinen, koska ns. yliluonnolliseen sovelletaan kausaliteettia).


5. "Okapin suojelualue Kongossa liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon, koska siellä on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta yksi merkittävimmistä uhanalaisten eläinlajien luonnollisista elinpaikoista." (World Heritage in Young Hands, UNESCO) Mitä maailmankatsomuksellisia perusteita luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle voidaan esittää?

3 p. Vastaaja osaa nähdä katsomuksellisen näkökohdan luonnon monimuotoisuuden suojelussa, ja osaa esittää perustellen jonkin suojelunäkökannan.

Lisäpisteitä saa tarkemmasta analyysistä. Moninaisuus voidaan nähdä joko itseisarvona tai välinearvona. Se voi olla väline tasapainoon, joka taas on väline lajien elämän säilymiseen, mikä on tärkein arvo esim. Linkolan mukaan.

Yksilön arvon, lajin arvon ja moninaisuuden arvon pohtiminen on lisäansio. Samoin UNESCOn kulttuuriperintö- ja luontoperintöohjelman tuntemus.

UNESCON maailmanperintöohjelmasta lisää osoitteessa http://www.freenet.hut.fi/whe/


6. Tulkitse kuvan viesti yksilön ja yhteisön suhteen kannalta.

3p. Vastaaja ymmärtää ristiriidan joka syntyy, kun demokratiassa jokaisella on mahdollisuus tuoda mielipiteensä julki, ja jos kaikki tuovat mielipiteensä julki, yksittäinen mielipide hukkuu.

Luonteva syventely voi liittyä siihen, miten enemmistö usein jyrää yksilön oikeutetunkin mielipiteen (tämä voi olla myös 3 pisteen perusvastauksen lähtökohta). Mill kutsui tätä enemmistön tyranniaksi, joka vähentää kansalaisten yleistä arvostelukykyä. (Hän ajatteli, että vapaa keskustelu kehittää arvostelukykyä, joka taas on demokratian toimivuuden ehto.)

 
7. Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti uusista perhemuodoista ja niiden eettisestä perustasta. Mitä asioita keskustelussa on otettu esille? Esitä oma perusteltu mielipiteesi uusien perhemuotojen hyväksyttävyydestä.

3p. Vastaaja esittelee uusperhemuotoja ( ajankohtaisin keskustelu on käsitellyt homoliittoja) ja perustelee omaa eettisesti näkökantaansa asiallisesti.

Lisäpisteitä saa, jos osoittaa ymmärtävänsä, mihin eri näkökannat perustuvat, sekä kulttuuristen näkökantojen esille tuomisesta: miksi meillä ei hyväksytä esim. moniavioisuutta, vaikka se jossain on sallittua?


8. Euroopan unionin valuutta euro otetaan Suomessa käyttöön 1.1.2002 lähtien. Mitä myönteisiä ja kielteisiä tunteita tämä on herättänyt Suomessa, kun ajatellaan suomalaista ja eurooppalaista identiteettiä?

3p. Vastaaja osoittaa tuntevansa eurosta käytyä keskustelua ja osaa peilata sitä suhteessa suomalaiseen ja eurooppalaiseen identiteettiin. Mainitaan raha pelkkänä (tehokkaana) välineenä sekä kansallisena symbolina.

Lisäpisteitä sen pohtimisesta, miten tärkeä symboli markka suomalaisuudelle on, ja onko euroon siirtyminen merkki suomalaisuuden liudentumisesta eurooppalaisuuteen. Vastausta syventää viittaaminen miten esim. muissa pohjoismaissa on päätetty. Kuinka yhteinen raha muodostaa eurooppalaista identiteettiä?


9. Seuraavassa on astrologiaa käsittelevä katkelma kirkkoisä Augustinuksen (354–439)

"Tunnustuksia"-teoksesta (7. kirjan 6. luku):

        "Kiinnitin sitten huomioni kaksosiin, jotka yleensä syntyvät ajallisesti hyvin lähellä toisiaan. Minkä merkityksen sitten astrologit antavatkaan luonnonjärjestyksessä tälle lyhyelle ajalle, se on liian lyhyt, jotta ihmisen havaintokyky voisi sitä ottaa huomioon, eikä sitä siksi voida kirjata astrologiseen karttaan, jonka perusteella astrologi laatii horoskooppinsa. Tämän seurauksena hänen ennusteensa ovat virheellisiä, sillä Esaulla ja Jaakobilla olisi sama astrologinen kartta ja heitä koskevat ennusteet siis samat – ja kuitenkin heidän elämänkohtalonsa olivat erilaiset. Joko siis hänen ennusteensa olivat epätosia tai hänen ennusteidensa pitäisi olla erilaisia, mikäli tosia. Ja kuitenkin astrologi olisi tehnyt ennusteensa saman kartan perusteella. Tämä todistaa, että jos astrologi ennustaa oikein, on kyse sattumasta eikä tiedosta."

Onko Augustinus oikeassa? Mitä voidaan sanoa astrologian luotettavuudesta hänen järkeilynsä valossa?

3p. Vastaaja osoittaa, ymmärtävänsä, että Augustinuksen päättely haastaa nykyihmisenkin miettimään, mihin voi luottaa. Vastaaja osaa luonnehtia astrologiaa ja osoittaa, että Augustinuksen perustelut toimivat, ja että päättely on pätevää.

Lisäpisteitä saa, jos osaa arvioida Augustinuksen lähtöolettamuksia, esim. sitä, onko Esaun ja Jaakobin tarina luotettava ja toisaalta olettamusta, jonka mukaan astrologia ennustaa varmuudella ihmisten kohtalot, eikä esim. todennäköisyyksillä. Toimisiko Augustinuksen päättely nykyisillä kaksostutkimuksilla?

Pelkkä astrologian tieteellinen kritiikki ei riitä.


+10. Kuvaile rasistista elämänkatsomusta ja siihen sisältyviä näkemyksiä ja arvoja ja niiden mukaisia tekoja. Kerro esimerkkejä rasistisesta toiminnasta ja esitä ehdotuksesi ongelman korjaamiseksi.

3p. Vastaaja määrittelee rasistisen elämänkatsomuksen, ts. maailmankuvan (rotujen eriarvoisuus) ja arvot. Hän kertoo esimerkkejä rasismin ilmenemismuodoista ja esittää lyhyesti, kuinka rasismia voitaisiin vähentää.

Lisäpohdinnan aiheita voivat olla:

rasismin epäpyhä liitto kiihkeän isänmaallisuuden ja nurkkakuntaisuuden kanssa, jotka ovat ristiriidassa yleisten ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden kanssa.

suvaitsevaisuuden määrittely, etnosentrismin käsittely sekä perustellut ehdotukset antirasistiseksi ohjelmaksi (esim. koulutuksen avulla)

Vastaaja voi myös pohtia käsitteen laajempaa käyttöä esim. suhteessa tasa-arvoon kuten sukupuoli-, ikä, lajisyrjintä.

Ihmisoikeuskasvatuksesta lisää osoitteessa http://www.freenet.hut.fi/ihmis/ 

Elämänkatsomustieto Syksy 2000

1. Määrittele, mitä sisältyy käsitteeseen elämänkatsomus.

3p.
Kokelas osoittaa tietävänsä, että käsitteeseen kuuluvat yksilön käsitys maailmasta ja arvot sekä "henkilökohtainen tieto-oppi".

Lisäpisteitä saa elämänkatsomuksen, maailmankatsomuksen ja maailmankuvan käsitteiden analysoinnista. Hyvissä vastauksissa asiaa havainnollistetaan myös joidenkin tiettyjen elämänkatsomusten esittely ja vertailu (humanistinen, uskonnollinen)


2. Usein on väitetty, että katsomukselliset kiistat johtuvat epätäsmällisistä käsitteistä.  Anna esimerkkejä epätäsmällisistä käsitteistä ja niiden käytöstä keskustelussa ja tiedonvälityksessä. Voiko käsitteen merkityksen aina selventää?

3p.
Esseessä annetaan muutama esimerkki siitä, miten ihmiset käyttävät esim. katsomuksellisia käsitteitä eri merkityksessä (esim. "Ateismi on uskonto").

Lisäpisteitä tuo sen ymmärtäminen, että yleensä arkikielen käsitteet ovat epämääräisiä. Hyvässä vastauksessa myös pohditaan kysymyksen loppuosaa: Voiko käsitteen merkityksen aina selventää? Käsitteen käsitteen analysointi tuo myös lisäpisteitä, mutta sitä ei vaadita täysiin pisteisiin.

3. Miten työstä maksettavan palkan tulisi määräytyä?  Tulisiko kriteerinä olla esimerkiksi työn vaativuus tai työnantajan maksukyky?  Esitä perusteltu ratkaisusi palkkaerojen perusteeksi.

3p.
Opiskelija ymmärtää että on monia erilaisia palkanmaksuperusteita: motivaatio työn
tekemiseen, markkinat, työn hauskuus, tai toisaalta myös tarpeet. Kirjoittaja osaa esitellä valitsemansa vaihtoehdon perusteellisemmin.

Lisäpisteitä saa, kun osaa tehdä syventävää analyysiä eri perusteista ja antaa niihin osuvia esimerkkejä. On hyvä osata erottaa yhteiskunnallinen ja yksilöllinen näkökulma. Myös palkkaerojen kyseenalaistaminen on mahdollinen vastauslinja.


4. Japanin uskonnollisen perinteen pääpiirteet

3p. Perusvastauksessa tiedetään, että Japanin uskonnollisuus on buddhismin ja shintolaisuuden yhdistelmä, ja osataan esitellä pääpiirteitä molemmista.

Lisäpisteitä saa, jos osaa eritellä tarkemmin uskontojen ja uususkontojen suhdetta ja niiden näkymistä japanilaisessa elämässä.


5. "Kun alussa ulkopuolisena kohtelin sahaa (ennen kuin paikallinen sanomalehti kertoi suojeluhankkeista ja UNESCON maailmanperintömahdollisuudesta) lähinnä ympäristöhaittana, olin tietämätön rakennuksen arkkitehtonisesta erikoislaadusta, alueen historiasta ja kadonneesta kulttuuriyhteisöstä.  Tämä piti minulle kertoa, opettaa - ja opin nopeasti, tosin vain perusasiat.' (Yrjö Sepänmaa kirjassa Ritarit reaaliajassa, 1999) Pohdi ympäristökasvatuksen merkitystä ympäristön suojelemiselle ja ihmisen hyvälle elämälle.

3p.
Kolmen pisteen vastauksessa kokelas ymmärtää esteettisten ja kulttuuristen arvojen merkityksen ja niiden välisiä mahdollisia ristiriitoja ja että ympäristökasvatuksessa voidaan tuoda näitä piirteitä esiin.

Lisäpisteitä saa, jos osaa syventää analyysiä em. aiheista ja linkittää niitä esim. luonnonsuojeluun
 

6. Edustamasi poliittinen järjestö on saanut kauttasi suuren lahjoituksen. Olet tilittänyt rahat järjestön tilille. Lahjoittajalle lupasit kunniasanalla, ettet missään olosuhteissa paljasta rahalähdettä.  Myöhemmin asia tulee julkiseksi, ja demokratian avoimuusperiaatteeseen vedoten sinua vaaditaan kertomaan rahojen alkuperä. Oletetaan, että laki ei velvoita sinua kertomaan. Tarkastele asiaa henkilökohtaisen lupauksen pitävyyden ja demokratian toimivuuden kannalta.

3p. Opiskelija osaa analysoida lupauksen pitämisen, lain mukaan toimimisen ja demokratian avoimuuden periaatteiden välisiä suhteita.
Lisäpisteitä saa, jos osaa syventää pohdintaa yksityisen ja julkisen problematiikasta.


7. Valtiot pyrkivät pitämään alueensa yhtenäisenä kasvatukseen ja kulttuuriin vedoten, mutta joskus myös väkivallalla. Pohdi kansanryhmien oikeutta irtautua valtiosta sekä valtion oikeutta pyrkiä pitämään alueensa jakamattomana.

3p. Vastaaja ymmärtää, että on vaikea määritellä, mikä on riittävä kansanryhmän identiteetti irtautumiseen, mitkä ovat riittävät ehdot valtion muodostamiseen ja toisaalta mitä huonoja seurauksia valtioiden hajaantumisesta voi olla. Jo perusvastauksessa on hyvä antaa jokin esimerkki.
Lisäpisteitä saa, jos osaa vertailla eri tyyppisiä tilanteita esim. ihmisoikeusnäkökulmasta tai syventää vastausta esim. yhteiskuntateorioiden kautta (esim. Hobbesin yhteiskuntasopimusteoria).


8. "Korkeiden eettisten arvojen toteutuminen on olennaista humanistien pyrkimyksille. Uskomme, että tieteellisen tiedon kasvu tekee ihmiset kykeneviksi tekemään viisaampia päätöksiä. Näin ei ole olemassa ylittämätöntä muuria tosiasioiden ja arvojen välillä, olemisen ja pitämisen välillä."

(Free Inquiry, Fall 1999) Arvioi käsitystä, voiko tiede auttaa viisaampiin päätöksiin, ja anna esimerkkejä asiasta.

3p. Kokelas ymmärtää, että tiede tutkii faktoja, se ei anna suoraan vastausta arvokysymyksiin. Kuitenkin ajattelun taitojen merkitys pitää muistaa myös: tieteellinen metodi antaa valmiuksia ja faktapohjaa myös hyvän ja pahan kysymysten pohtimiselle
Lisäpisteitä saa, jos ymmärtää arvojen ja tosiasioiden yhteen liittämisen problematiikan, esim. filosofisten teorioiden kautta (Hume , Moore). On hyvä ymmärtää eri tieteen lajien erityispiirteitä ja niiden panosta viisaiden päätösten muodostamisessa. Esimerkit voivat olla sekä sitaattia tukevia että sitä vastustavia.


9. Mikä on rikoksen ja moraalin suhde?  Tarkastele asiaa sekä lainopin että etiikan kannalta ja vertaa käsityksiä toisiinsa.

3p. Kirjoittaja ymmärtää lain ja moraalin eron, ja että lait ja niiden soveltaminen pyrkivät heijastamaan yhteiskunnan yleisiä moraalikäsityksiä (1700-luvun tuomarin ohjeet sanovat: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan."). 

Kansalaistottelemattomuus voi olla keino muuttaa lainsäädäntöä.

Lisäpisteitä saa jos osaa tuoda esiin selkeästi epäoikeudenmukaisten lakien (esim. suhteessa ihmisoikeuksiin) merkitystä esimerkkien kera.


+10.  "Natsien suunnitteleman ja toteuttaman holokaustin on oltava aina osa yhteistä muistiamme. Meidän tulee muistaa natseja vastustaneiden ihmisten pyyteettömät pyrkimykset suojella ja pelastaa holokaustin uhreja oman henkensäkin uhalla. Holokaustin kauhujen syvyys ja sen vastustajien sankaruus auttavat meitä ymmärtämään ihmisen kykyä pahaan ja hyvään." Tukholman kansainvälisen Holocaus forumin julistus.

Esitä perusteltu käsityksesi, mitä natsien toteuttamasta kansanmurhasta pitäisi jokaisen ihmisen tietää ja mitä siitä pitäisi oppia.

Vastaus voi koostua esim. seuraavista asioista:

Vaadittava tieto: Kyseessä oli valtion toteuttama, laaja, systemaattinen kansanmurha. Merkittävää on, miten yksilö toteuttaa joukon toiveita, massan vaikutus yksilön toimintaan.
Mitä voimme oppia: ihmisillä on taipumus selittää monimutkaisia asioita yksinkertaisesti (esim. kuvitellaan yhteiskunnallisten ongelmien olevan yhden kansanryhmän syytä). Vaikka ihmisellä on taipumus sopeutua passiivisesti olosuhteisiin, niin hänellä on mahdollisuus aktiivisesti puolustaa hyvää. Sokeus valtion toteuttamaa järjestelmää kohtaan on yleistä, valtio saattaa laillisesti tehdä väärin. 

Elämänkatsomustieto Kevät 2000

1. Määrittele moraali.

Perusvastaus ( 3 p)  Osataan tehdä ero niiden asioiden välille jotka kuuluvat, ja
niiden, jotka eivät kuulu moraalin alueelle.

Määritelmässä voidaan lähtökohdaksi
ottaa käsitteen määrittely esim. normatiivisuus, universaalisuus ja ylivertaisuus. Pelkällä toteamuksella, että moraali on hyvänä tai pahana
pitämistä saa vain max. 2p Esimerkit ilmiöistä, jotka eivät kuulu moraalisen arvion piiriin selventävät vastausta.

On hyvä huomata, että moraali voi tarkoittaa ihmisten moraalisia näkemyksiä tai sitten moraalin normatiivista luonnetta. Usein ensin mainittua sanotaan moraaliksi ja jälkimmäistä etiikaksi. (Jos opiskelija kuitenkin käyttää käsitteitä synonyymeinä, se on hyväksyttävää.)

Samoin voidaan määrittelyssä käyttää tai viitata eri katsomusten tai filosofien määrittelyihin (esim.
Westermarck). Kysymystä voi lähestyä ja syventää myös muista suunnista (esim. uskonnon, kulttuurintutkimuksen tai psykologian kautta.)

2. Julian Huxley kirjoitti vuonna 1940 (Religion without Revelation): ”Uskon ensinnäkin, että on välttämätöntä uskoa johonkin. Täydellinen skeptisismi ei toimi. Toisaalta uskon yhtä vahvasti, että on aina epätoivottavaa ja usein vahingollista uskoa ilman asiaan kuuluvia todisteita.” Miksi on vahingollista
uskoa jotain todeksi ilman näyttöä?

Perusvastaus ( 3 p) Vastauksessa oppilas osoittaa ymmärtävänsä tiedon ja uskomuksen suhteen. Yksilön elämänhallinnan voidaan katsovan edellyttävän (jossain määrin) kriittistä tiedonasennetta. Esimerkkejä voivat olla uskomuslääkintä vs. lääketiede tai jalkapalloasiantuntijan ennuste vs. ennustajan
myymä oikea veikkausrivi.

Syventelynä oikean tiedon merkitys yksilölle, kysymys mitä asiankuuluvat todisteet ovat ja lisäesimerkit sekä yksilön ja yhteisön maailmankuvien suhteen
pohtiminen. Hyvää syventelyä on pohtia, mitkä asiat voivat olla uskonvaraisia, ja mistä on syytä hakea todisteita. Hyvää jäsentävää käsitteistöä ovat
dogmaattisuus, fanaattisuus, auktoriteettien kumartaminen ja epäitsenäisyys.


3. Yksi rauhaanpakottamisen ongelmista on ristiriita valtion itsenäisyyden kunnioittamisen ja ihmisoikeuksien toteuttamisen välillä. Pohdi tätä kysymystä ja valaise asiaa esimerkein.

Perusvastaus ( 3 p) Vastaaja ymmärtää perusongelman / -ristiriidan eli esim määrittelee ongelman ja selventää ristiriidan syntymistä valtiollisen itsemääräämisoikeuden ja universaalien ihmisoikeuksien välille.

Vastauksen syventely voi sisältää valtion itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien periaatteellisen painavuuden vertailua. Esimerkit ovat
luontevinta syventelyä, ongelmanasettelua voi soveltaa Kosovon ja Tshetshenian tapauksiin. Vastaaja voi myös pohtia Suomen rauhanturvalain vireillä olevaa tarkistusta rauhaanpakottamisen suuntaan.

(www.freenet.hut.fi/ihmis)


4. Tutkimustulosten mukaan arviolta 5–10 prosenttia suomalaisista kirkkoon kuuluvista jännittää maailmanlopun tulemista vuosituhannen vaihteessa, sanoi viime vuonna teologian tohtori Harri Heino Kirkon tutkimuskeskuksesta. Erittele syitä, miksi ihmiset jännittivät maailmanloppua.

Perusvastaus ( 3 p) Eritellään psykologisia, sosiaalisia ja uskonnollisia (ja tällä kertaa mahdollisesti myös teknologisia Y2K) syitä maailmanlopun odotukseen.
Tehtäväksi anto viittaa menneeseen, erityisesti vuodenvaihteeseen. Satunnaisen luonnonkatastrofin käsittely ei ole väärin muttei riittävää ellei rinnalla ole
kohtalon määräämää loppua.

Syventely voi sisältää sattuman ja välttämättömyyden pohdintaa sekä dokumentoituja esimerkkejä. Pohditaan luku- ja kalenterimystiikkaa ja ennustuksia
eli maailman tapahtumien ennaltamäärättynä olemista. (www.skepsis.fi)

5. UNESCOn maailmanperintöluettelossa on nykyisin yli 500 kohdetta, esimerkiksi New Yorkin vapaudenpatsas, Kiinan muuri, Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko ja Verlan ruukki. Pohdi valintasi mukaan jonkin maailmanperintökohteen elämänkatsomuksellista merkitystä.

Perusvastaus ( 3 p) Elämänkatsomuksellisen merkityksen määrittely ja sen yhdistäminen valittuun kohteeseen. Vastausta selventää kulttuurihistoriallisen
vs. katsomuksellisen merkityksen eron pohdinta.

Syventelyksi käy pohdinta miten ja kenen  tulkinnalla johonkin paikkaan liittyy elämänkatsomuksellista merkitystä. Samoin voidaan arvioida maailmanperinnön luonne ja miten pätevä UNESCOn lista on. Voidaan myös käsitellä vertaillen eri
kohteiden katsomuksellista painoa: Auschwitz on ladattu mutta Vanha Rauma on ehkä toisenlainen. On ansiokasta nostaa esiin myös esteettisesti ja moraalisesti kielteisten muistomerkkien merkitys elämänkatsomukselliselta kannalta.

(maailmanperintölista: www.freenet.hut.fi/whe )


6. Nirvanan käsite buddhalaisuudessa

Perusvastaus ( 3 p) Buddhalaisuuden perusidean esittely ja nirvanan asema siinä.

Vertailu hindulaisuuteen sekä näkökulmat elämän tarkoituksesta muiden katsomusten (esim. sekulaari humanismi, islam &c) mukaan antavat määrittelylle perspektiiviä.


7. Oletetaan, että maailmankatsomuksellinen järjestö kehottaa nuoria jättämään kotinsa ja opintonsa ja liittymään mukaan yhteisöön. Millaisia moraalisia ja
yhteiskunnallisia ongelmia tällaiseen toimintaan saattaa liittyä?

Perusvastaus ( 3 p) Vastaaja ymmärtää jännitteen nuoren itsemääräämisen, toisaalta turvallisen kypsymisen ja tällaisten liikkeiden painostusvoiman
välillä. Tällaisilla ratkaisuilla on kauaskantoisia seurauksia. Houkuttelijoiden moraalisena ongelmana on motiivit ja yleisenä yhteiskunnallisena ongelmana on pitäisikö nuoriin vaikuttamista rajoittaa.

Hyvään vastaukseen kuuluu pohtia kenen edut ja näkökohdat ovat tärkeimpiä:

yksilön, perheen vai kenties demokraattisen yhteiskunnan. Syventelynä käyvät myös esimerkit (Krishnan -liikettä on usein syytetty houkuttelusta, mutta esim. UT:n Jeesus kehottaa jättämään tavallisen elämän ja seuraamaan häntä) ja ajatuskokeet (esim uskonnollisen täysi-ikäisyysiän laskeminen).

(Uskontojen uhrit: http://www.icon.fi/usk-uhri/)

 
8. Läheisen ystäväsi isä on perheensä taloudellisten vaikeuksien vuoksi pakotettu hakkaamaan omistamansa ikimetsän. Saisiko ystävyyssuhteesi vaikuttaa asenteeseesi tätä tekoa kohtaan?

Perusvastaus ( 3 p) Ymmärretään jännite, joka vallitsee ystävyyssuhteen, asenteen ja puolueettoman eettisen arvion välillä. Ei liene väärin sanoa ystävyyden aina vaikuttavan asenteeseen, mutta ei välttämättä eettiseen arvioon.

Vastausta voidaan syventää käsittelemällä ystävyyden merkitystä hyvälle elämälle, ystävyyden suhdetta yleispäteviin moraaliperiaatteisiin. Sitä voidaan myös
monipuolistaa analogioilla ja syventää teoreettisilla pohdinnoilla lähtökohtana esim. Kant, Westermarck jne. Ikimetsien hakkaamisen ongelmien pohtiminen antaa lisäperspektiiviä, mutta ei yksin ole riittävää.


9. Miten taide reagoi yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutokseen?

Perusvastaus ( 3 p) Vastaus hahmottaa valaisevilla esimerkeillä miten valtasuhteiden muutos voi ilmentyä tai olla ilmentymättä taiteilijoiden teoksissa.

Ongelmoiva käsittely ja esimerkkejä taiteista (eri taidelajit), taidepolitiikasta (Entartete Kunst ja sosialistinen realismi) ja taidemarkkinoista.

Lisäpisteitä tulee sen erittelystä miten valtasuhteiden muutos näkyy esim. tyylimuutoksina, salattuina viesteinä. Hyvää syventelyä on pohtia, pitäisikö taiteilijalla olla yhteiskunnallisia tavoitteita.

Palkittu Vilja Junkan vastaus

Junka, Vilja Elina

Tehtävä 9: Miten taide reagoi yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutokseen?

Taiteen esteettisen määritelmän mukaan taide on
1. ihmisen luomaa ja
2. pyrkii esteettisiin arvoihin.

Voiko taiteella siis olla muuta osaa yhteiskunnassa kuin esittää esteettisiä teoksia nautittaviksemme? Esteettinen tosin voi tarkoittaa myös uusia ajatuksia herättävää.

Toinen taiteen määritelmä sanoo taiteen voivan kertoa yhtä aikaa jotain taiteilijan subjektiivisesta, yhteiskunnan intersubjektiivisesta sekä fyysisestä maailmasta. Tällöin on selvää, että ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa taiteeseen: taiteilija ei ainoastaan luo kauneutta vaan imee vaikutteita ympäristönsä ajatuksista ja elämästä sekä ilmaisee (selkeästi tai piilotetusti) kantansa siihen. Yksittäiseen taiteilijaan vaikuttaa senhetkinen taideyhteisö. Tämä selittää osaltaan sitä, että esimerkiksi Euroopan historiassa on erotettavissa selkeät taiteen tyylisuunnat.

Yhteiskunta kuitenkin vaikuttaa myös taiteeseen ja toisaalta taide yhteiskuntaan. Koska taidetta on vaikea myydä suurelle yleisölle, se on yleensä tarvinnut rikkaan tukijan, jota on pitänyt miellyttää. Barokin taide julisti kirkon ja kuninkaan valtaa, hieman myöhemmin porvaristo alkoi korostaa hyvinvointiaan itsestään maalatuilla tauluilla. Marx kritisoi taidetta juuri siitä, että sen tosiasiallinen tarkoitus on pönkittää valtaapitävien mahtia. Taide voi kuitenkin myös asettua valtaapitäviä vastaan. Esimerkiksi Suomessa ennen itsenäisyyttä maalattua taulua, jossa Suomen neito taistelee Venäjän kaksipäistä kotkaa vastaan, levitettiin kopiona talosta taloon. Se oli tärkeä mielipiteen ilmaus. Jo kuvan olemassaolo kohotti itsenäisyyden puolesta taistelevien yhteishenkeä.

Taiteella on paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Välillä pelko taiteen vaikutusta kohtaan on johtanut sen sensuroimiseen. Esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa taide kylläkin haluttiin tuoda kaikkien nähtäville ja omaisuudeksi, mutta samalla pidettiin huolta siitä, että valtiossa tuotettiin vain valtaapitävien hyväksymää taidetta, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin. Sensuroiminen johtaa taiteen siirtymiseen salaiseksi toiminnaksi tai ulkomaille. Osa taiteilijoista taas alistuu yhteiskunnan vaatimuksiin.

Taide voi myös tarjota pakotien ahdistavaksi koetusta yhteiskuntaelämästä. Nyky-Suomessa monet nuoret haaveilevat itsensä elättämisestä taiteilijana. Tämän voi nähdä toisaalta pakona vaatimuksesta olla kunnianhimoinen työntekijä ja verorahoja tuottava kansalainen, toisaalta myös protestina vallalla olevaa yhteiskuntaa vastaan.

+10. Professori Anto Leikola kirjoittaa (Ritarit reaaliajassa, 1999): ”Itse asiassa luonnontieteellinen ja erityisesti biologinen perussivistys on arvokasvatuksen ja arvokeskustelun kannalta keskeistä ja vähintään yhtä tähdellistä kuin esimerkiksi historiallinen ja kirjallinen sivistys.” Kuvaile
luonnontieteellisen ja historiallis-kirjallisen sivistyksen suhdetta ja arvioi Leikolan kannanottoa.

Perusvastaus ( 3 p) Vastauksessa selitetään miten luonnontieteellinen ja historiallis-kirjallinen sivistys eroavat toisistaan sekä luonnehditaan luonnontieteellisen (tässä tapauksessa erityisesti Leikolan tarkoittaman biologisen) perussivistyksen merkitystä arvomuodostukselle.

Vastausta syventää ymmärrys siitä miten ihmisen käsittäminen evoluution synnyttämänä luonnonoliona vaikuttaa ihmis-, minä-, yhteiskunta- ja luontokuvaan.

Koska ihminen on sekä biologinen että kulttuurinen olento, ihmisyyden ymmärtäminen vaatii sekä luonnontieteellistä että humanistista sivistystä. Lisäpolkuja löytyy mm. ympäristönsuojelusta ja geeniteknologiasta, joissa luonnontieteelliset faktat antavat perustaa arvokeskustelulle. Syvyyttä vastukselle antaa pohdinta miten arvomme muodostuvat ja miten kasvatus vaikuttaa arvomuodostukseen. Toisaalta voi miettiä miten arvot ovat vaikuttaneet luonnontieteelliseen sivistykseen.

http://www.tsv.fi/ttapaht/002/sisalto.html 

Elämänkatsomustieto Syksy 1999

1. Mitä kansalaishyveitä Suomen kansalaiselta vaaditaan?

Hyveethän ovat ihmisen hankittuja suhteellisen pysyviä ominaisuuksia. Klassiset hyveet: rohkeus hyväntahtoisuus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus, ovat vieläkin niinkin päteviä, että niihin viitataan kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Tämän vuoden alussa voimaan tullut perusopetuslaki asettaa yleissivistävälle perusopetukselle tavoitteeksi seuraavaa: "... opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja." Koulu on siis perinteisesti määritellyt kansalaishyveitä.

Perusvastaus: hahmotetaan demokraattisen kansalaisen hyveitä: toisaalta laillisuusperiatteen noudattamista, toisaalta osallistumista ja
kriittisyyttä.


2. Sanotaan, että suomalainen uskoo vasta sitten kun näkee. Toisaalta väitetään, että tietosanakirja ei valehtele. Pohdi näitä kahta väitettä elämänkatsomukselliselta kannalta.

Kysymystä voi tarkastella ensinnäkin juuri noiden väitteiden tasolla. Millainen elämänkatsomus henkilöllä on, jos vain hänen omat havaintonsa ovat hänelle riittävä tiedon perustelu ja toisaalta jos hänellä on vankka usko tietosanakirjaan Toinen taso on pitää väitteitä viittauksina erilaisiin tiedonasenteisiin: toisaalla empirismiä ja enemmän tai vähemmän auktoriteettiuskoista dogmatismia. Niistä asenteista löytyy polkuja tunnettuihin elämänkatsomuksiin.

Perusvastaus: vastaaja kertoo dimension kriittisyydestä dogmaattisuuteen; toinen vaihtoehto on lähteä hahmottamaan, sitä että on eri asioita joihin pätee "pitää nähdä" ja sitten asioita joita muut ovat tutkineet.


3.”Ihmisoikeudet, laillisuusperiaate ja demokratia kuuluvat yhteen.” (Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja UNESCO 1998). Pohdi tämän toteamuksen riittävyyttä ja rajoituksia demokratian määrittelyssä.

Demokratian tunnusmerkkeinä pidetään kansan osallistumista tavalla tai toisella päätöksentekoon. Poliittisena järjestelmänä demokratialle on tunnusomaista mm. toimenpanevan, lakiasäätävän ja tuomiovallan riippumattomuus toisistaan ja vapaat vaalit. Kysymystä voidaan tarkastella ensinnäkin riittävätkö laillisuusperiaate ja ihmisoikeudet määrittämään demokratian - toisaalta voidaan nähdä, että demokratian seurauksena ihmisoikeudet toteutuvat vakaammin kuin muuten.

Perusvastaus: demokratian kytkeminen lailliseen muotoon osallistua päätöksentekoon eli yleensä yleinen äänioikeus. Esimerkit selventävät.

4. Pohdi lahjan ja lahjuksen eroa etiikan lähtökohdista käsin.

Lahjan antajalla ei ole suoraa odotusta saada vastinetta lahjalleen. Lahjus on sopimus tai ainakin siinä on selvä kytkös myöhemmin saatavaan vastineeseen. Se myös usein liittyy kiellettyyn kaupankäyntiin. Tilanne on vastaava, kuin Aristoteles pohtii ystävän ja liiketuttavan eroa Nikomakholaisessa: ystävällä on lupa odottaa apua ilman suoraa velvollisuutta korvata tuo apu, liiketuttavan kestitseminen johtaa ainakin velvollisuuteen kestitä toista. Voidaan pohtia myös lahjan kulttuurisidonnaisuutta esim. sitä kuinka tarpeen on vastalahjan antaminen.

Perusvastaus: eron tekeminen odotusten suhteen ja sen eettisen merkityksen näkeminen

5. Vertaile kahta erilaista käsitystä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen

Vastaaja on siis vapaa valitsemaan vertaileeko kahden elämänkatsomusjärjestelmän kuten uskonnon oppia, vai pohtiiko kahta periaatteellisemman eron tekevää lähtökohtaa. Ensin mainitussa olisivat mahdollisia esim. islam ja hindulaisuus, jälkimmäisessä lähtökohtana olisi persoonallinen tajunta säilyy vastaan ei säily. Tärkeää on, että vastaaja todella vertailee eikä vain vyörytä kahta
eri oppia peräjälkeen.

Perusvastaus: pääasioiden vertailu

6. Nykytaiteen museoita on viime aikoina rakennettu eri puolelle maailmaa. Pohdi niiden merkitystä taidekasvatuksen kannalta.

Taide ei ole menneisyyttä, vaan se on tärkeä ja kehittyvä nyky-ymmärryksemme väline. Taidekasvatuksessa (elämänkatsomustiedossa näkökulmana on taide viestinä ja itseymmärryksen kehittäjänä) on tärkeää tuoda esille taiteen dynaamisuus. Tähän tarvitaan riittävää kosketuspintaa nykytaiteeseen.

Perusvastaus: taiteen, erityisesti aikamme taiteen, merkityksen kohtuullinen selvittely


7. Olet turistina kehitysmaassa. Köyhät lapset pyytävät sinulta almuja. millä perusteella toimit? Arvioi eri toimintaperusteiden pätevyyttä.

Apua tarvitsevilla on ihmisarvoetiikkaan perustava oikeus odottaa apua: lapsi saattaa tarvita ruokaa ja vaatteita. Toisaalta sinulla on oikeus päättää omaisuutesi käytöstä. Punnittavaksi jää kenen intressit voittavat päätöksenteossa. Valtion velvollisuus huolehtia hyvinvoinnista yms. voi syvennellä vastusta, mutta pelkästään sillä ei voida ohittaa ihmisen oikeutta saada apua.

Perusvastaus: intressiristiriidan esille tuominen, oikeuksien ja velvollisuuksia erittely


8. Valtionarkeologi Henrik Lilius kirjoittaa: ”Ihmisellä on historiantaju. Hän pystyy tajuamaan itsensä historiallisten tapahtumasarjojen osana. Ihminen jäsentää menneisyyttä, joka aina sisältyy nykyisyyteen, ja samalla tajuaa tulevaisuuden olemassaolon.

Kulttuuriperinnön vaaliminen toteuttaa ihmisen tarvetta tuntea itsensä mielekkään kokonaisuuden osaksi. Ilman tätä mahdollisuutta hän tuntee itsensä irralliseksi, ulkopuoliseksi. Ilman ympäröivää todellisuutta ihminen on paikassa ilman paikan ja ajan yhteyttä.” Tarkastele historiantajun ja kulttuuriperinnön merkitystä ihmisyhteisöjen elämänkatsomuksille.

Mistä historiantaju muodostuu? Miten kulttuuriperintö liittyy siihen? Miksi sitä olisi vaalittava? Juurillamme ja elinympäristöllämme on valtava vaikutus yksilön - ja myös koko kansan - identiteettiin. Euroopan neuvoston kulttuuriyhteistyöneuvosto on vähemmistökansojen oikeuksien osalta laatinut erityisten kulttuurioikeuksien luettelon. Viime vuosina keskustelu on painottunut viiteen eri aiheeseen: oikeus identiteettiin, oikeus käyttää omaa kieltä, oikeus osallistua kulttuurielämään, oikeus kulttuuriperintöön ja oikeus koulutukseen. Kaikki ne ovat osia, joista ihmisen kulttuurinen -yhteisöllinen minuus muodostuu.

Perusvastaus: kulttuuriperintö lähteenä yhteisön elämänkatsomukselle ja historiantaju perinnön tulkintana


9. Pitäisikö Internetiä ja sen viestejä jotenkin valvoa ja rajoittaa? Millä perusteella?

10* Kevään eduskuntavaalit 1999 on käyty. Esittele ja pohdi uuden
hallituksen tärkeimpiä tehtäviä ja mahdollisuuksia suomalaisen yhteiskunnan
ja sen hyvinvoinnin kannalta.

Elämänkatsomustieto Kevät 1999

1. Millainen hyve on rohkeus? Millaisissa kulttuureissa rohkeutta arvostetaan? Valaise asiaa tosiseikkojen avulla.

Hyve on yksi kardinaalihyveistä (viisaus, rohkeus, kohtuullisuus, hyväntahtoisuus ja oikeamielisyys). Hyve on hankittu luonteenpiirre, jonka omaaminen tekee ihmisestä hyvän ja onnellisen. Rohkeus tarkoittaa tässä yleensä rohkeutta vaaran edessä, eräänlaista miehuullisuutta. Rohkeus siis tarkoittaa kykyä voittaa pelkonsa, uhmata vaaraa, silloin kun siihen liittyy fyysinen uhka.

Rohkeus kuuluu sotilaan hyveisiin ja rohkeutta korostavatkin sotaisat kulttuurit. Roomalaisten piirissä miehuullinen rohkeus oli tärkeää. Machiavelli korostaa ruhtinaan rohkeuden merkitystä, jos hän aikoo säilyttää valtansa. Useissa kulttuureissa (esim. intiaanikulttuureissa) on rohkeutta vaativia initiaatioriittejä.

Tosiseikkoina voi mainita esimerkkejä historiasta. Oman kulttuurimme piirissä esim. tutkimusmatkailijat ovat olleet rohkeita. Monet urheilulajit vaativat rohkeutta. Sotasankareita arvostetaan edelleen. Terroristit ovat usein rohkeita, samoin rikolliset, mutta heitä ei arvosteta sen vuoksi. Heidän päämääränsä eivät ole hyviä.

Ihminen tulee rohkeaksi, Aristoteleen mukaan, tekemällä rohkeita tekoja. Rohkeuden vastakohta on pelkuruus ja Aristoteleen mukaan myös uhkarohkeus.

Nykyään rohkeuden käsitettä on laajennettu henkiseen suuntaan ja puhutaan esim. kansalaisrohkeudesta, rohkeudesta esittää oma mielipide.


2. Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportin nimi on "Moninaisuus luovuutemme lähteenä" (UNESCO 1995). Yleensäkin moninaisuuden sanotaan tukevan luovuutta. Pohdi sanonnan osuvuutta ja anna esimerkkejä.

Minkälaisissa olosuhteissa luovuutta esintyy? Esim. muutostilanteissa, joissa yhteiskunnan rakenteet pirstoutuvat. Moninaista postmodernia kulttuuria voi esitellä, tai klassisen Välimeren vilkkaita kauppasuhteita, jotka edesauttoivat tieteitä, taiteita ja filosofiaa.

Käsitystä voi myös kritisoida: yhdenmukaisuuden paineen alla voi syntyä suurta luovaa taidetta.

Uutta syntyy vanhaa yhdistelemällä ja uusilla luomuksilla. Avoimuus ja moninaisuus on havaittu taiteessa luovuuden tai ainakin uusien suuntien ja teosten hyväksi lähtökohdaksi. Saman on sanottu pätevän myös tieteeseen. Esimerkkejä löytyy siis taiteesta ja tieteestä. Kulttuurit kohtaavat ja rikastavat toisiaan.

Kulttuurihistoriallisia tietoja on hyvä käyttää, toisaalta nykymaailman monikulttuurisuuskin voi olla lähtökohtana.


3. Tieto ja taito liittyvät läheisesti yhteen. Kumpi on perustavampi ja tärkeämpi ihmisen elämässä? Tarkastele asiaa nyky-yhteiskunnassa selviytymisen kannalta.

Tieto on muotoa "tietää että" tai "tietää kuinka". Taito saattaa olla niin vaistomaista, ettei siihen liity tietoa, kuten oman äidinkielen puhumisen taito.

Nyky-yhteiskunta korostaa tietoa, vrt. informaatioyhteiskunta. Silloin taitojen merkitys vähenee. Ihmiset tietävät enemmän mutta osaavat entistä vähemmän. Nykyajan ihminen kuluttaa ja käyttää enemmän kuin valmistaa itse. Esimerkkejä voi mainita monia. Ennen kuului osata soittaa jotakin instrumenttia, nykyään kuunnellaan CD-levyjä. Oma yhteiskuntamme ei vaadi osaamista samalla tavalla kuin vaikkapa kaksisataa vuotta sitten.
Nykykoulussa toisaalta korostetaan monien taitojen hallintaa: tiedonhallinnan, ajattelun, yhteistyökyvyn, ja viestinnän taitoja.

Informaatioyhteiskunnassa vaaditaan myös taitoja, kuten tietokonetta käytettäessä. Nämä taidot ovat tarkkarajaisia ja erikoistuneita. Niitä hallitsevat vain jotkut ja niitä käytetään erityistehtäviä varten. Voi siis sanoa, että taidot ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden luonne on muuttunut. Nykyään käyttäminen on helppoa ja tieto on tärkeää. Ennen tietoa ei ollut paljoa, joten kaikkien oli osattava esim. käden taitoja sekä hengissä selviämisen taitoja luonnossa. Nyky-yhteiskunta vaatii ammatissa ja erikoistehtävissä tarvittavia taitoja, joidenka tarve muuttuu koko ajan nopeasti.

4. Onko mahdollista perustaa kokonainen elämänkatsomus taiteen ja sen periaatteiden varaan? Millainen maailmasta tulisi jos vastataan myönteisesti?

Vastaukselle antaa runkoa elämänkatsomuksen osa-alueiden soveltaminen taiteeseen: miten taide muokkaa maailmankuvaamme? Miten luotettavaa tietoa taide antaa? Miten taide  välittää arvoja/vaikutaa niihin?

Mitkä tahansa perustellut taiteen määritelmät käyvät. Vastauksen alussa pitäisi hahmotella elämänkatsomuksia, jotka perustuvat jollekin taiteen lajille: pop-taide, kansallissosialistinen taide, sosialistinen realismi, punk-elämäntapa jne.
Mitä tämä merkitsisi yksilölle, mitä yhteisön kannalta?

Kysymys "millainen maailmasta tulisi?" voi viitata yksilön omaan kokemuspiiriin tai yhteiskuntaan. Esim. moderniin taiteeseen perustuva yksilöllinen elämänkatsomus antaisi yksilön todellisuudelle uutta etsivän, makua, pukeutumista, elinympäristön viihtyvyyttä ja elämän harmoniaa korostavan sävyn. Esimerkkejä voi antaa musiikin, kuvataiteiden, arkkitehtuurin, kirjallisuuden, elokuvan ym. piiristä.

Hyviin pisteisiin vaaditaan sen pohtiminen, onko edes mahdollista perustaa elämänkatsomustaan taiteelle..


5. Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala sanoi Suomen Tammi -kulttuuriperintöhankkeen avajaisissa: "Kulttuuriperinteet ovat sivistyksen itseisarvoja. Vaikka hyödyn merkitystä ei sivistyksen yhteydessä saa korostaa on tunnustettava myös tosiasia, että kulttuuriperinteen tuntemus on hyödyksi kansainvälisessä kanssakäymisessä. Hyvän elämän perusteisiin kuuluu omien juurien tunteminen, kulttuuriperinteen vaaliminen." Erittele kulttuuriperinnön merkitystä hyvälle elämälle erityisesti elämänkatsomuksen muodostuksen kannalta.

Kulttuuriin pelkistetymmässä muodossa kuuluvat yhteiskunnan arvot, symbolit, rituaalit ja instituutiot. Me synnymme johonkin katsomuskulttuuriin esim. globaalin kehityksen suhteen, eurooppalaisittain, kansallisesti, alueellisesti ja vihdoin sukuun sekä perheeseen. Kulttuuri antaa identiteetin, hyvän elämän kriteerit ja toisaalta välineitä toteuttaa niitä. On tärkeää huomata hyvän elämän sidos kulttuuriseen aikaan ja paikkaan.

Kulttuuriperintö vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin ja saavutuksiin. Taloudellinen toiminta saattaa rajoittaa tai vahvistaa kulttuurin eri osa-alueita.

Hyviin pisteisiin vaaditaan myös kriittinen näkökulma perinteisiin: onko esim. tyttöjen ympärileikkaus perinteenä arvokas? Sitaatissa mainitun erottelun (kulttuuri itseisarvona vai välinearvona) pohtiminen on plussaa.


6. Kuinka kansalaiset voivat harjoittaa yhteiskuntakritiikkiä?

Erilaisissa yhteiskunnissa vaikuttamisen mahdollisuudet ovat erilaisia. Avoimessa yhteiskunnassa kansalaisten sallitaan arvostella olemassa olevia oloja, ja tämän arvostelun katsotaan parantavan yhteiskuntaa. Edustuksellisissa demokratioissa voi yhteiskuntakritiikkiä harjoittaa esim. äänestämällä.

Valppaat kansalaiset keskustelevat keskenään epäkohdista, mutta tällainen yhteiskuntakritiikki ei tavoita niin monia henkilöitä kuin kirjallisessa muodossa esitetty. Lehtien yleisönosastot tarjoavat oivan väylän yhteiskuntakritiikille. Byrokraateille, poliitikoille, muissa johtavissa asemissa oleville samoin kuin erilaisille vastuuhenkilöille voidaan aina antaa palautetta, joko suullista tai kirjallista, heidän toiminnastaan.

Tavallinenkin kansalainen voi tarjota kriittisiä artikkeleita lehdille julkaistavaksi, tai jopa kirjoittaa kirjan jostakin epäkohdasta. Elleivät kustantamot huoli sitä julkaistavaksi, voidaan turvautua omakustanteeseen. Nykyisin myös sähköposti ja Internet toimivat kritiikin käytettävissä olevina välineinä. Mielenosoituksia erilaisista asioista voidaan järjestää. Yksilö voi toimia aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. Kansalainen voi myös kuulua kansainvälisiin yhteiskuntakriittisiin järjestöihin ja voi kirjoittaa kirjelmiä erilaisille kansainvälisille elimille, kuten ihmisoikeusjärjestöille. Mahdollisuuksia on periaatteessa monia, joskin käytäntö voi tarjota hankaluuksia.

Hyvässä vastauksessa pohditaan myös laittomien vaikuttamistapojen mahdollista oikeutusta, esim. kansalaistottelemattomuuden ja terrorismin.
Myös kaupallisia kritisointimahdollisuuksia (ostoboikotteja, lumutuotteiden valitsemista yms.) voi käsitellä.


7. Maailmassa on puoli miljardia lukutaidotonta naista, joista melkein kaikki elävät Afrikan, Arabimaiden sekä Itä- ja Etelä-Aasian kehitysmaiden maaseudulla, alueilla, joilla naisten lukutaidottomuus on yli 60%. Pohdi tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet tämän.

Ns. moderneissa yhteiskunnissa on luovuttu ns. heimokantaisten yhteiskuntien sukupuolijärjestelmästä, jossa naiset ovat miesten (isän, veljen, aviomiehen) holhouksen alla. Tämän vuoksi naisen asema on huomattavasti parantunut.

Traditionaalisissa yhteiskunnissa kulttuuri, uskonto ja perinne määräävät sukupuoliroolit. Useissa kulttuureissa naisen asema on tiukasti sidottu miehen asemaan. Tehtävässä luetelluille alueilla usein vain ylä- ja keskiluokan naisia kannustetaan koulutukseen, siitäkin huolimatta, että valtioiden ilmaistuina tavoitteina on ilmainen ja pakollinen peruskoulutus kaikille. Lukutaitoisten naisten suhteellinen osuus ei ole mekaanisesti riippuvainen valtion kansantuotteesta. Tämä korostaa kulttuurin merkitystä.

Lukutaitoisuuteen vaikuttavat naisten taloudellinen itsenäisyys (esim. perintöoikeussäädökset) ja oikeus koulutukseen.

Linkki inhimillisen kehityksen artikkeliin ASP-koulujen sivuille

8. Oletetaan että kolme ihmistä keskustelee päätöksestään ryhtyä kasvissyöjäksi. Yhden perustelu viittaa uskontoon, toisen etiikkaan ja kolmannen elämänkatsomukseen. Millaisia nämä perusteet voisivat olla? Voimmeko panna perusteet järjestykseen niiden pätevyyden ja ymmärrettävyyden perusteella.

Uskonnolliset perusteet liittyvät uskontojen oppiin. Mainitaan esim. hindulaisuus ja selostetaan siihen kuuluvia oppeja. Myös uususkontojen (New Age) ajattelutapaa voi esitellä. Uskonnolliset perusteet ovat oman laatuisiaan ja niiden vaikuttavuus rajoittuu vain uskon kannattajiin. Muille perusteet eivät ole vakuuttavia.

Eettiset perusteet voivat viitata eläinten oikeuksiin ja niiden hyvinvointiin. Utilitaristi voi viitata lihansyönnin yleistä hyvää vähentävään vaikutukseen. Eettiset perustelut pyrkivät olemaan yleispäteviä ja näin sitomaan kaikkia ihmisiä. Näiden perustelun ymmärrettävyys ei aina ole selvä, sillä jos ihmiset eivät osaa ajatella eläinten oikeuksia, niihin vetoaminen ei selvitä asiaa. Etiikan kieli vaihtelee kulttuurista ja ajanjaksosta toiseen.

Elämänkatsomus voi olla lihansyönnin vastainen, vaikka se ei olisi etiikka- eikä uskontoperusteinen. Hyvään elämään kuuluu vegetarismi. Ei ole mitään syytä luopua siitä, koska ihminen elää hyvin ja sopusoinnussa luonnon kanssa ilman sitä.

Pätevyyden kannalta eettiset perusteet ovat ehkä vahvimmat, jos ajatellaan järjen avulla. Uskonnolliset perusteet ovat vahvimmat tunnepuolella. Elämänkatsomus vetoaa omaan itseen ja omaan ryhmään, jossa sen sitovuus voi olla hyvin suuri.

Etiikan pitäisi olla ymmärrettävää, vaikka asian viestittäminen muille ei ole aina helppoa. Uskonnon ymmärrettävyys on usein huono ja tämä on johtanut vainoihin ja sotiin historian aikana. Elämänkatsomukset saattavat olla muille vaikeasti ymmärrettäviä, saatanapalvojat esimerkkeinä.

Hyvässä vastauksessa pohditaan myös uskonnon, etiikan ja elämänkatsomuksen käsitteiden suhdetta.


9. Inhimillisen kehityksen kansainvälisessä mittarissa yhtenä tekijänä on internet-yhteyksien määrä asukasta kohden. Pohdi sähköisen verkottumisen merkitystä yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta.

Vastauksen alussa voidaan selvitellä Internet-tekniikkaa ja verkottumisen luonnetta yleensä. Tämän jälkeen tutkittavia kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mitä yhteiskunnallisella tasa-arvolla ymmärretään? Millainen on sähköisesti verkottunut yhteiskunta? Lisääkö verkottuminen sellaisenaan yhteiskunnallista tasa-arvoa? Vai jakaako se yhteiskunnan jyrkemmin kahtia? Miten tulee tilanne olemaan verkottumattoman vähemmistön kannalta, silloin kun verkottuminen on edistynyt yli kriittisen pisteen (=useammat mukana kuin ei mukana)? Voiko verkottumatta pärjätä? Voidaanko yksilöitä vaatia verkottumaan?

Sukupolvien välistä kuilua (ikäsyrjintää), alueellista tasa-arvoa sekä kansallisesti että globaalisesti on hyvä käsitellä, samoin etätyöskentelyä ja etäopiskelua (parempi saavutettavuus, mutta ihmissuhteiden katoaminen).

Hyvässä vastauksessa pohditaan, miten tärkeä inhimillisen kehityksen mittari internet-yhteyksien määrä on.

Linkki inhimillisen kehityksen artikkeliin ASP-koulujen sivuille


*10. Valtioneuvosto asetti syksyllä 1998 komitean valmistelemaan ehdotusta uudeksi uskonnonvapauslainsäädännöksi. Uudistamistyön tarkoituksena on korvata voimassa oleva, vuonna 1922 säädetty uskonnonvapauslaki. Uskonnonvapauslainsäädäntöä tullaan tarkastelemaan mm. suhteessa hallitusmuodon uudistettuihin perusoikeussäännöksiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Esitä pääpiirteittäin Suomen uskonnonvapausperiaatteet ja pohdi uudistustyön tarvetta yksilön uskonnonvapauden kannalta.

Ensinnäkin vastaus edellyttää suomalaisten uskonnonvapausperiaatteiden tuntemusta: vapaus harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoa, vapaus liittyä uskontokuntaan ja erota siitä.

Vastaaja voi tarkastella muutostarvetta omien esimerkkien kannalta tai tehtävänannossa  mainittujen perusoikeussäädösten ja kv-sopimusten kannalta. Perustuslakiinhan tuli määritelmä omantunnonvapaudesta ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa annetaan lapsille lisää myös katsomuksellisia oikeuksia. Yksilön kannalta merkittäviä seikkoja ovat ensinnäkin ns. negatiiviset vapausoikeudet eli oikeus olla osallistumatta omantunnon vastaiseen toimintaan. Toiseksi ns. positiiviset vapausoikeudet eli oikeus oman uskonnon tai katsomuksen harjoittamiseen ja oppimiseen.

Esimerkit nykyajasta (esim. ET-opiskelijoiden oikeuksista tai niiden puuttumisesta) ovat hyviä.

Valtionkirkon aseman pohdinta ja historialliset esimerkit antavat vastaukselle lisäperustaa samoin kuin katsomusvapauden merkityksen katsomuksellinen pohdinta.

Lisäpisteitä saa vertailusta muiden maiden katsomusvapaustilanteisiin.

Komiteatyöskentelyn ja lakitiedon runsasta tietoaineistoa ei tarvita.
 

Elämänkatsomustieto Syksy 1998

1. Mitä on moraalitaju

- osaa erottaa moraalikysymykset muista
- ero tapaan ja lakiin
- moraalin kehittymisestä, Kohlberg tms.
- kyky ajatella teon seurauksia, kyky asettua toisen asemaan
- esimerkkejä moraalisista ja ei-moraalisista kysymyksistä


2. Millaisissa tilanteissa ihminen on oikeutettu syyttömyytensä perusteena vetoamaan tietämättömyyteen?

- missä vaiheessa tietämättömyys muuttuu itseaiheutetuksi?
- kääntäen: mitä meillä on velvollisuus tietää?
- pelkkä juridien pohdinta ei riitä täysiin pisteisiin


3. Ihmisoikeuksia sanotaan yleisiksi ja luovuttamattomiksi. Mitä näillä periaatteilla tarkoitetaan, ja miten ne ilmenevät käytännössä?

- yleisyys: niitä sovelletaan kaikkiin ihmisiin
- luovuttamattomuus: kukaan ei voi sopia antavansa pois ihmisoikeutensa, esim. myydä niitä pois
- usein käytännössä vähemistöjen oikeuksien toteutuminen on mittari: naiset, vammaiset, katsomukselliset vähemistöt
- mikään instanssi, esim. kansallinen parlamentti ei voi viedä keneltäkään ihmisoikeuksia.
- käytännössä ihmisoikeudet eivät usein toteudu, koska mikään virallinen taho ei voi rankaista rikkomuksista
- esimerkkejä ihmisoikeuksien julistuksesta, toisaalta ihmisoikeuksien rikkomuksista


4. Vertaile buddhalaisuutta ja hindulaisuutta.

- erot ja yhtäläisyydet
- samaa: maailmankuva, syklinen aikakäsitys, karman laki
- eroa: buddhalaisuudessa ei varsinaista jumalaa, vain valaistunut ihminen, Buddha. Hindulaisuudessa taas ”miljoonia” jumalia
- molemmissa on monia erilaisia perinteitä


5. Mitä arvoa on tapakulttuurilla?

- tapa – moraali – laki –erottelu
- toisten kunnioittaminen
- esteettinen mielihyvä?
- helpottaa kommunikointia
- samuuden kautta turvallisuutta
- konservatiivisuus, ulkokultaisuus
- pelkällä suomalaisen perinteen esittelyllä ja sen merkityksen pohdinnalla saa vain 2 pistettä.


6. Tunnettu tieteiskirjailija Arthur C. Clarke kirjoitti 1960-luvulla kulttiasemaan nousseesta elokuva- ja TV-sarjasta Star Trek seuraavaa:

”Historian pimeänä aikakautena Star Trek edisti silloin epäsuosittuja kulttuurisen suvaitsevuuden ja kaikkien elämänmuotojen kunnioituksen ihanteita – saarnaamatta ja alati vapauttavalla huumorintajulla.” 

Miten Arthur C. Clarken mukaan suvaitsevaisuutta edistetään? Laadi kouluun perusteltu toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on vähentää rasistista käyttäytymistä.
 
1-2p. Clarken menetelmien ymmärtäminen ja selittäminen omin sanoin
3-4p. ohjelmasta, jossa toteutetaan hyvin perusteltuja toimintatapoja
5-6p. jos on useita näkökulmia ja myös perusteltua kritiikkiä suvaitsevaisuusohjelmia kohtaan


7. Olet ralliautoilija. Johdat kilpailua, mutta juuri enen viimeistä etappia tallipäällikkö käskee sinua päästämään tallitoverisi ohitsesi. Tiedät, että läheinen ystäväsi, joka on ollut taloudellisissa vaikeuksissa, on lyönyt suuren summan vetoa voittosi puolesta. Mitä teet? Perustele valintasi.

- velvollisuuksien erottelu: yleinen moraalilaki, reilu peli, työnantaja (sopimukset), ystävä
- ajankohtaiset Veikkaus-viitteet plussaa
- tärkeää ymmärtää eri puolet: motiivit, seuraukset
- onko parhaalla velvollisuus voittaa? (vrt. pöytätennisdiplomatia)


8. Mohandas K. Gandhi kirjoitti vuonna 1940:

”Hyvinvoinnin tasaisen jaon periaatteesta seuraa, että jokaisella on oltava kylliki luonnollisten tarpeidensa tyydyttämiseksi, ei sen enempää. Jos esimerkiksi jonkun vatsa vaatii neljänneskilon leipää ja toisen vatsa kilon, molempien on voitava tyydyttää tarpeensa.”

Arvioi Gandhin periaatteen oikeudenmukaisuutta.

- kyseessä on oikeudenmukaisen jaon kriteerien löytämisestä: tasajako, yritteliäisyys, satunnaisuus, tarve, kullekin ansionsa mukaan
- kaikkien hyviä ja huonoja puolia on syytä esitellä esimerkkien kera
- Marx: kaikille tarpeensa mukaan
- Rawls: vapauden, minimioikeuksien ja kannustavuuden kolmio
- mikä on ”luonnollinen tarve”?
- 5-6 pistettä edellyttävät tarpeen käsitteen analyysiä


9. Taide jäljittelynä ja taide uuden keksimisenä.

- imitaatioteoria – originaalisuus (kummankin suunnan jonkinlainen määrittely)
- historiallinen muutos: vanha taide imitaatiota – uusi taide uuden keksimistä.
- pitääkö taiteen olla kaunista, luonnonmukaista, onko ulkomuodolla mitään merkitystä, jos teos on originaalinen?


10. Saksalainen kirjailija Thomas Mann julkaisi 1949 kirjan Tohtori Faustus. Romaanin kertojahahmo sanoo mm. näin:

”Molemmat poikani palvelevat tällä hekellä Johtajaansa, toinen siviilivirassa, toinen asevoimissa, ja kun yleensäkin olen vieroksuen suhtautunut isänmaan valtiaisiin, on ympärilleni syntynyt eräänlainen tyhjiö, ja niin myös näiden nuorten miesten yhteydet hiljaiseen lapsuudenkotiin ovat höltyneet.”

Romaanissa kertojahahmo vastustaa natseja, mutta vaikenee. Pohdi yksilön vastuuta toimia julkisesti poliittisesti sietämätöntä valtaa vastaan. Ota esimerkkejä nykyajasta.

- ”poliittisesti sietämättömän vallan” pohdinta
- mikä on yleisen edun ja oman hyödyn suhde: onko yksilöllä oikeus olla hiljaa omissa oloissaan?
- missä määrin vastuu koskee lähipiiriä (esim. esimerkin poikia), missä määrin yhteiskunnallisia velvollisuuksia
- missä määrin politiikka voi olla yksityisasia totalitaarisessa yhteiskunnassa?
- mitä seuraisi, jos kaikki vaan katselisivat hiljaa yhteiskunnan vääryyksiä
- historiallisia esimerkkejä: Gandhi, Lech Walesa, ym.
- kansalaistottelemattomuus, skinit, eläinaktivistit
- voinko olla mukana organisaatiossa, joka on osana vääryyttä (jos suomalainen poliisi on rasistinen organisaatio, onko velvollisuuteni hakeutua sinne ja toimia vääryyttä vastaan, vai pikemminkin sieltä pois?)
- siis: onko virkamies vastuussa koko organisaationsa toiminnasta?
 

Elämänkatsomustieto Kevät 1998

1. Miten ihmisoikeuksia voidaan perustella?

Ihmisoikeuksien voidaan ajatella perustuvan ihmisen luonnollisiin oikeuksiin, sopimukseen tai ymmärryksen kautta nähtyyn yhteiseen etuun. Luonnollisesti ihmisoikeuksia voidaan  myös perustella uskonnollista lähtökohdista. Vaikka Yhdistyneitten Kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ei ota suoranaista kantaa oikeuksien perustaan, se vihjaa luonnonoikeudelliseen ajatteluun "ihmiset ovat syntyneet..." Siitä käytiinkin 50 vuotta sitten kiivasta väittelyä ja siten julistuksen epämääräinen sanonta ei ole sattumaa.

Hyvään vastukseen kuuluu myös perusteluiden kritiikki. Voidaanko relativistinen kulttuurikäsitys yhdistää yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin. 50 vuotta sitten Amerikan antropologinen liitto äänesti siitä voiko se tukea YKssa  hahmoteltua julistusta: tulos oli kielteinen, koska sen mukaan eri kulttuureilla on oikeus määritellä omat ihmisoikeutensa. Tämän ongelman ratkaisisi oikeuksien sopimusluonteen korostaminen, mutta voisiko olla niin, että joku konferenssi voisi peruuttaa ihmisoikeudet? Oikeas vastaus voi rakentua ajatukselle, että ihmisoikeuksia ei voida perustella -mutta niitä on olemassa, ja niiden voima riippuu monista seikoista.


2. Menestysoppaat ja ihmisyksilön elämän sisältö

Erilaiset elämäntaidon ja menestymisen opaskirjat ovat viime aikoina olleet kovasti muotia.  Tällaisia teoksia ovat kirjoittaneet mm. sellaiset tunnetut henkilöt kuin Lenita Airisto ja Jari Sarasvuo - ulkomaisia esikuvia noudattaen. Preusvastauksesta löytynee menestyksen monimerkityksellisyyden ja erilaisten elämänsisältöjen pohdintaa. Kysymys saattaa kiteytä ajatukseen, supistaako menestysoppaat hyvän elämän mallia vain markkinahakuiseen optimismikulttiin.

Kiinnostaviksi menestysoppaat tekee se, että sellaisen kirjoittajana on jokin menestynyt henkilö, jonka odotetaan kertovan omista elämänhallinnan taidoistaan ja rohkaisevan lukijoita löytämään piileviä kykyjä itsestään sekä luottamaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa enemmän kuin aikaisemmin.  Menestysoppaat korostavat vastuun ottamista itsestään, oman arvomaailman arviointia, päättäväisyyttä, avoimuutta uusille ajatustavoille, ruumiillista ja henkistä kuntoa, ystävällisyyttä ja rakkautta.

Ihmisyksilöiden elämä on usein erilaisten sattumanvaraisuuksien ja riippuvuuksien määräämää, ajelehtivaa haparointia, sisällyksettömän tuntuista tylsyyttä.  Olosuhteet voivat olla musertavia tai ainakin rajoittavia.

Kysymys on siitä, miten paljon ihminen itse kokee olevansa ns. "oma herransa" eli ohjaavansa elämäänsä ja noudattavansa tekemiään päätöksiä.  Joillekin perhe-elämä, työ ja asema antavat vahvuutta ja menestyskokemuksia; toiset lamaantuvat työttömyyden tai velkojen taakan alle; jotkut lannistavat itsensä holtittomin elämäntavoin.

Menestysoppaat, kuten mitkä tahansa muutkin hyvin kirjoitetut kirjat, voivat antaa ihmisille uutta elämänsisältöä ja johtaa jopa aitoon muuttumiseen.  Ne voivat välittää yksilöille asenteen "siinä minä missä muutkin".

Toisaalta niiden vaarana on pintapuolisuus ja liian kapea todellisuuskuva.  On totta, että yksilön menestyminen elämässä on pitkälti hänestä itsestään riippuvainen asia (niinsanotusti "korvien välissä"), mutta menestymään pyrkivä ihminen voi törmätä yhteisönsä betonirakennelmiin: työttömyyteen, velkavankeuteen, alistamiseen ja jopa suoranaiseen väkivaltaan, perinteiden voimaan ja muutosvastarintaan.

Jotkut tilanteet, kuten esimerkiksi urheilukilpailut, on lisäksi määritelty siten, että vain yksi osanottaja voi niissä todella menestyä.


3. Sanotaan "Makuasioista ei pidä kiistellä". Mutta kuinka laajasti asioita voidaan pitää makuasioina. Pohdi ongelmaa elämänkatsomuksen rakentumisen kannalta.

Sanonta "makuasioista ei voi kiistellä" kuuluu ns. arkiviisauteen.  Se on kuitenkin ongelmallinen, koska voidaan ajatella hyvän ja huonon maun eroavan toisistaan ja niiden, joilla on huono maku, sanonnan ansiosta olevan oikeutettuja pitämään omat mieltymyksensä.  Toisaalta ei ole myöskään itsestään selvää, mitkä kaikki asiat ovat makuasioita ja mitkä jotakin muuta.  Onko musiikki makuasia?  Onko työn laatu makuasia? Perusvastauksessa voidaan olettaa olevan pohdintaa faktojen ja makuasioiden erottelusta. Synennystä tämä saa, jos pohdinta jatkuu yksityisen ja julkisen eroon.

Itse kulinarisminkin alueella, johon sana "maku" ensisijaisesti viittaa, on paljon kiistanalaisuutta. Esimerkiksi ravinnon terveellisyys ei ole makuasia, vaan se voidaan määritellä mieltymyksistä riippumattomin tunnusmerkein. Tosin ruuan maistuvaisuus ja tarveellisyys eroavat toisistaan ja muodostavat valitettavasti joskus jopa vastakohdan.

Niinsanottu elämänfilosofiamme vie meidät kohti asioita, joihin tunnemme kiintymystä ja joihin meillä on taipumuksia.  Joku nauttii sellonsoitosta, joku toinen puolestaan tikanheitosta.  On ilmeisen hyödytöntä ja järjetöntä ruveta kiistelemään siitä, kumpaa kannattaa yleisesti harrastaa. Se, joka ei viihdy jonkin harrasteen parissa tai ei ole hyvä jossakin toiminnassa, ei motivoidu sen harjoittamiseen.  Me teemme jatkuvasti valintoja, ja tässä piilee mahdollisuutemme vapauteen.  On tärkeää nähdä, millaiset asiat ovat puhtaasti niinsanottuja makuasioita siinä mielessä, ettei niistä kannata kiistellä.  Tämä ei estä väittelyjen käymistä esimerkiksi hyvän maun tunnusmerkeistä.


 4.  Stephen Toulmin pohtii kirjassaan Cosmopolis (1990) modernin ajattelun synnyn ajankohtaa. Hän mainitsee mahdollisina esimerkkeinä Gutenbergin kirjapainon (1436), Lutherin kapinan kirkkoa vastaan (1520), 30-vuotisen sodan päättymisen (1648) ja Ranskan vallankumouksen (1789).  Valitse joku merkittävä historian käänne ja erittele sen vaikutuksia ihmisten elämänkatsomuksille.

Vastaajan valitseman käänteen ei tarvitse olla tarkasti johonkin vuoteen sidottu. Mainioita valintoja olisivat filosofian synty Kreikassa, Eurooppalainen renessanssi ihmisen ja maailman uudelleen löytämisenä tai kuten tehtävässä viitataan modernin ajattelun syntyyn. Pääasia on löytää yhteydet, kuinka käänne vaikutti ihmisten elämänkatsomuksiin.

Vaikutukset voivat näkyä uusina ajatteluvirtauksina, uutena sosiaalisena rakenteena tai uusina elämänpyrkimyksinä. Hyvässä vastauksessa keskitytään juuri katsomuksellisten seikkojen korostukseen.(Stephen Toulminin kirja on ilmestynyt tällä viikolla suomeksi nimellä  Kosmopolis - kuinka uusi aika hukkasi humanismin perinnön).


5. Sopeutuminen ja sopeutumattomuus yhteiskuntaeettisinä kysymyksinä

Mukautuminen, sopeutuminen ja alistuminen merkitsevät sitä, että yksilö taipuu ympäristönsä vaatimusten noudattamiseen ja alkaa jopa pitää niitä omasta itsestään lähtevinä toimintaohjeina.  Kapinointi, taipumattomuus ja oman tien kulkeminen puolestaan vievät yksilöä irti yhteisön paineesta.  Jotta yhteiskunta voisi toimia kunnolla, tarvitaan yksilöiden valmiutta yhteistyöhön. 

Tämä edellyttää yksilöissä tietynlaista yhdensuuntaisuutta.  Toisaalta yhteisö ei pääse uudistumaan, ellei siinä esiinny sen vaieten hyväksyttyjä käytäntöjä ja tavoitteita kyseenalaistavia yksilöitä.  Esimerkiksi joukkuepelit vaativat yksittäisiltä pelaajilta yhteiseen tahtoon alistumista, yhteistyökykyä ja valmiutta uhrata oma ponnistus kokonaisuuden hyväksi.  Toisaalta niissä esiintyy tilanteita, joissa avainasemaan joutuneen pelaajan on tehtävä itsenäisiä ratkaisuja ja jopa poikettava yhteisesti sovituista kuvioista.

Joukkueen menestyminen siis edellyttää sekä äärimmäistä sopeutumista että oikeaan hetkeen ajoitettua sopeutumattomuutta.

Milloin yksilö on moraalisesti oikeutettu noudattamaan omaa linjaansa yhteisön tahdon vastaisesti?  Luovuutta edellyttävissä ammateissa tähän on suuri oikeutus, suorastaan jopa tietynlainen velvollisuus.  Toisaalta suurta vastuuta muiden hengestä kantava ammattilainen kuten lennonjohtaja, lentäjä, autonkuljettaja tai junanlähettäjä on velvollinen toimimaan juuri niiden sääntöjen mukaan kuin häneen asetettu luottamus edellyttää. Tosin poikkeustilanteissa häneltä edellytetään kykyä itsenäisiin ratkaisuihin.

 Ei ole olemassa mitään yksiselitteisen selvää sääntöä siitä, millaisissa tilanteissa ja millä tavalla ihmiseltä edellytetään sopeutumista ja milloin puolestaan hänen on toimittava omin päin, jopa kaiken opitun ja perityn kyseenalaistaen. Samoin löytyy hyvin erilaisia elämäntapoja, joita voi pitää eri tavalla sopeutumattomia: erakko, erilaiset vähemmistöt, kansalaistottelematon, rikollinen... Missä vaiheessa - laadun vain lukumäärän suhteen - aiasta tulee yhteiskuntaeettinen ongelma / kysymys.


6.  Aika-ajoin joudutaan pohtimaan täyttääkö jokin ryhmä uskontokunnan kriteerit. Joskus ovat toiset pitäneet samaa ryhmää liikeyrityksenä ja toiset uskontona. Voiko valtiovalta määrätä mikä on uskontoa ja mikä ei?

Ensinnäkin vastaajan tulee pohtia uskonnon määrittelemistä ja toiseksi sitä kenellä on oikeus viralliseen määrittelyyn. Uskontokuntia, uskonnollisia järjestöjä, ovat  Suomessa yhteisöt, jolla on oma tunnustus. Tämä on valtiovallan, siis eduskunnan määrittely, siis valtiovalta voi määritellä uskontokunnan, mutta kiinnostavampaa onkin onko se perusteltua tai oikein.

Keskustelu liikeyritys vai uskontokunta liittyy saksalaiseen skientologia ongelmaan. Vastauksessa ei kuitenkaan ole välttämätöntä yhdistää ongelmaa skientologiaan. Liikeyritys tavoittelee taloudellista tulosta, mitä tavoittelee uskonto?

Yleensä uskontoon on liitetty tuohon tunnustukseen sisältyvä uskonnollinen usko, eli suhde yliluonnolliseen. Toisaalta miksi eri katsomusjärjestöjä pitäisi luokitella niiden uskomusten laadun mukaan. Eikö samoja oikeuksia voida antaa kaikille katsomusjärjestöille. Tällainen syventävä pohdinta antaa lisäpisteitä.


7.  Vertaile tieteen ja taiteen pyrkimyksiä

Tiede ja taide tähtäävät eri päämääriin. Tiede on tutkimusta, tosiasioiden ja niiden välisten yhteyksien selvillesaamista.

Taide on uuden todellisuuden luomista, värien, kiven, puun, saven, äänten, liikkeiden ja kirjainten käyttämistä elämysten herättämiseksi ja tunteiden liikuttamiseksi.

Tästä huolimatta tieteellisellä tutkimuksella ja taiteellisella luomisella on monia yhteisiä piirteitä.  Kummankin harjoittaminen vaatii luovuutta sekä aiemmin opitun ja uuden etsinnän pitämistä tasapainossa.

Tieteilijän ja taiteilijan on pystyttävä kurinalaiseen toimintaan ja toisaalta totunnaisten ajattelu- ja havaitsemistapojen kyseenalaistamiseen.

 Tieteeseen ja taiteeseen liittyy myös eräitä yhteisiä perusongelmia.  Kysymys realismista -  tieteen ja taiteen kielellä ilmaistun asian vastaavuudesta todellisuuden kanssa - on pitkälti sama asia niin tieteen kuin taiteenkin tulkinnan kannalta.

Niin tieteen kuin taiteenkin harjoittajat ovat ongelmanratkaisijoita.

Tiede ja taide ovat sidoksissa omiin perinteisiinsä ja vakiintuneisiin työtapoihin, ja kuitenkin ne kehittyvät koko ajan uusiin muotoihin.

Tiede ja taide kuuluvat molemmat henkiseen kulttuuriin.

 8. Gotthold Ephraim Lessingin  (1729-1781) näytelmässä Nathan Viisas pohditaan ongelmaa oikeasta uskonnosta. Päähenkilö Nathan vastaa kysymykseen vertauksella kolmesta sormuksesta, jotka viittaavat juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin. Isällä oli kolme poikaa ja sormus, jonka kantaja sai Jumalan ja ihmisten suosion. Sormus oli kulkenut suvussa aina isältä hänen rakkaimmalleen pojalle. Mutta nyt isä rakasti kaikkia poikia yhtä paljon. Hän teetti kaksi kopiota, ja nyt hänellä oli kolme täsmälleen samanlaista sormusta. Edes isä itse ei enää tietänyt mikä sormuksista oli alkuperäinen. Hän antoi jokaiselle pojalle yhden sormuksista. Isän kuoltua pojat alkoivat kiistellä siitä kenellä oli aito sormus. Vihdoin he antoivat asian tuomarin ratkaistavaksi. Ratkaisu oli, että poikien piti kilpailla mielen lempeydellä ja hyvillä töillä Jumalan ja ihmisten suosiosta.

Pohdi Nathanin vertausta vastauksena kysymykseen oikeasta uskonnosta.

Vastauksessa voi olla pohdintaa niin uskonnon totuudellisuuden kuin eettisen pätevyyden suhteen. Vertaus korostaa uskontojen ulkoista yhtäläisyyttä, sekä vihjaa myös tulosten yhtäläisyyteen. Onko joku uskonto tosi tai ei on vaikea kysymys, ja palautuu paljolti ns. todistuksen taakka periaatteeseen eli jos joku esittää jonkun käsityksen maailmaan vaikuttavista voimista hänen on todistettava se todeksi eikä muiden vääräksi. Yleensä tätä ongelmaa on pyritty välttämään julistamalla kahden maailman teoriaa, jossa toisessa vallitsee uskonnollinen usko.

Ehkä edellistä luontevampi tapa vastata tehtävään on pohtia periaatetta "hedelmistään puut tunnetaan". Jos uskontoa lupaa ihmisen hyvää. mikä uskonto todellisuudessa toteuttaa sitä niin omiensa kuin muiden joukossa. Tämä lähestymistapa on Lessingin käsitykselle uskollinen.


9.  Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeustarkkailija Elisabeth Rehn kirjoittaa:

"On vaikea rikkoa vihan noidankehää, jopa niiden joiden pitäisi osata näyttää oikeaa tietä. Olen monesti keskusteluissani huomannut kuinka tärkeältä temppelien uudelleen rakentaminen tuntuu tuhon jälkeen, mutta  vielä tärkeämpää on rakentaa ihmiset sisältä käsin, antaa heille voimaa."

Kuinka omassa elämässäsi katkaisisit vihan noidankehän?

Euroopassa on vietetty viime vuonna suvaitsevuuden vuotta. Elämme jatkuvasti UNESCOn ihmisoikeuskasvatuksen vuosikymmentä (1995-2005). Vihan noidankehää on siis pohdittu paljon ja laajasti.  Lähtökohtia vastauksessa voivat olla tiedon lisääminen tai eettisen suvaitsevuuden saavuttaminen.

Perusteluna käyvät yhteisestä hyödystä myötätuntoon. Osuvat esimerkit ryydittävät vastausta: antisemitismi, rasismi ja ksenofobia ovat historiallisia tosiasioita ja saattavat olla myös todellisuutta ympärillämme.


 * 10. Eräs suomalainen  teologi totesi viime syksynä päivälehdelle, että tieteestä on tullut kilpailevien maailmankatsomusten kenttä, akateeminen yhtenäiskulttuuri rakoilee ja tiede julkisena järjen foorumina on hajoamassa. Jos näin olisi, jos tiede olisi vain yksi kertomus muiden joukossa, mitä seurauksia sillä olisi yksilölle ja yhteisölle.

Nykyinen yhteiskunta perustuu enemmän kuin mikään muu aikaisempi yhteikunta tieteelliselle tutkimukselle ja sen sovellutuksille tekniikan, kaupan ja liikenteen aloilla.

Ilmaisu "tieteellis-tekninen kulttuuri" kertoo, mistä on kysymys.  Maanviljelyn, voimalaitosten, tehtaiden, lentokoneiden, valtamerilaivojen, kaupan, hallitsemisen, terveydenhoidon ja tiedonvälityksen toiminta perustuu matematiikan, fysiikan, tähtitieteen, kemian, biologian, lääketieteen, psykologian ja sosiologian tutkimustuloksille.

Sellaisten yhteiskuntia kohtaavien ongelmien kuten väestön liikakasvun, ravintopulan, sairauksien, kriisien ja sotien ratkaisemiseen tarvitaan tieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista.

 Tieteellisistä teorioista, selitysmalleista ja menetelmistä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä edes tieteen ammattilaisten keskuudessa.

Kuten tiedetään, tiede on kehittynyt maailmankuvien muutosten kautta, ja siten on perusteita olettaa, ettei nykyinen tieteellinen käsitys maailmasta ole lopullinen.

Se ei myöskään ole yksi ja yhteinen: on olemassa monia kilpailevia käsityksiä.  Myös tieteenalat kilpailevat keskenään niin rahoituksesta kuin pätevistä tutkijoistakin.  Poliitikot ovat lyhytnäköisyydessään supistaneet tieteelliseen tutkimukseen ohjattuja varoja, eikä akateemista kulttuuria nykymaailmassa arvosteta siten kuin aikaisemmin.  Myös viihteellistyminen uhkaa tieteiden harjoitusta.  Tieteellisesti perusteltuja kriittisiä puheenvuoroja pitävät henkilöt jäävät usein ilman kuulija- tai lukijakuntaa.

 Kuitenkaan ilman vankkaa tieteellistä koulutusta nykyinen yhteiskunta ei pysyisi koossa.  Itse asiassa tällaista koulutusta tarvitaan yhä enemmän, vaikka sen mahdollisuuksia onkin useilla aloilla viime aikoina supistettu - ei ainoastaan Suomessa, vaan maailmanlaajuisestikin.

 Yksilöt, jotka pitävät tiedettä vain yhtenä kertomuksena monien muiden ohessa, ajautuvat helposti jonkin näennäistieteen tai salaopin kannattajiksi.  Perusteluna heillä voi olla seuraavanlainen ajatuskulku: "Koska tiede ei pysty selittämään kaikkea, on oltava jokin syvempi tapa ymmärtää todellisuutta" tai: "Tiede ei auta meitä inhimillisissä ongelmissa vaan pikemminkin vierottaa meidät omasta olemuksestamme".

Sala- ja näennäistieteet kukoistavatkin nykyisin yhtä voimakkaasti kuin myöhäisantiikissa ja renessanssin aikana, mikä on merkki uudesta murrosajasta. Nykyisin jyrkkiä postmodernisteja ajattelijoita on arvosteltu juuri tästä: he tekevät esim. Intiassa tilaa suvaitsemattomuudelle ja uskonnolliselle fundamentalismille.

 Yhteiskunnan kannalta tieteestä vieraantuminen johtaa tuhoisiin tuloksiin, kuten edellä jo on järkeilty.  Kriittinen keskustelu tieteen luonteesta, mahdollisuuksista ja rajoista on kuitenkin itse tieteen hengen mukaista.  Tässä mielessä voidaan myös ymmärtää kysymyksessä mainittu puheenvuoro: ajatusten ravistelemisena, kyseenalaistamisena, maailmankuvan etsimisenä.
 

Elämänkatsomustieto Syksy 1997

1. Onko rationaalinen toiminta aina suositeltavaa, vai onko olemassa parempia vaihtoehtoja joissain
erityisissä tapauksissa. Mainitse esimerkkejä ja perustele mielipiteesi.

- Mitä on rationaalinen toiminta? OK = 3 p  -

1) Ekonomistien rationaalisuus (tekninen rationaalisuus),

2) omat uskomukset ja toiveet suhteessa toimintaan(odotat junaa paikassa, joissa ei  ole raiteita), miten olet hankkinut uskomukset ,

3) Habermas arvorationaalisuus (ovatko tavoitteemme viisaita, haluammeko niitä todella, kestävätkö ne avoimen, julkisen ja laajan tarkastelun),

4) menestynyt toiminta

 
2. Altruismia eli epäitsekkyyttä on yleensä pidetty hyvän ihmisen tunnusmerkkinä. Mitä
perusteluita tälle ajatukselle on? Onko altruististen ihmisten yhteisö paras mahdollinen?

- Ei voida ajaa kaikkien etuja. Mutta toisaalta, toisten huomioon ottamisella on suuri eettinen kannatus. Vaikuttaa siltä että hyvän elämän mahdollistavassa yhetyisössö on - me-tavoitteita, jotka yhdistäävät useita yksilöitä. Myös on eduksi nähdä asiat toisten näkökulmasta.  - Liberalismi / individualismi ja markkinat - prudentiaalinen egoismi
 
3. "Ellei oteta lukuun lapsia (jotka tietävät niin vähän että osaavat tehdä oikeita kysymyksiä) vain
harva meistä pysähtyy miettimään, miksi luonto on juuri tällainen, mistä maailmankaikkeus tulee
vai onko se aina ollut olemassa, miksi seuraus tulee aina vasta syyn jälkeen eikä päinvastoin, tai
onko olemassa jokin raja, jonka tuolta puolen ihminen ei voi saada tietoa. Olen tavannut myös
lapsia jotka haluavat tietää miltä musta aukko näyttää mikä on aineen pienin palanen, miksi me
muistamme menneisyyden mutta emme tulevaisuutta, miksi kaaoksesta on voinut syntyä järjestys ja  miksi maailmankaikkeus on olemassa. Meidän yhteiskunnassamme on edelleenkin tavallista, että opettajat ja lasten vanhemmat jättävät vastaamatta tai antavat epämääräisiä uskonnollisia selityksiä. Jotkut tuntevat olonsa vaivautuneeksi, koska juuri tällaiset kysymykset paljastavat tietämyksemme rajat."

(Carl Sagan alkusanoissaan Stephen W. Hawking'in kirjaan Ajan lyhyt historia. 1988).

Pohdi miksi vaikeat ja syvälliset kysymykset usein sivuutetaan elämässä.

- Ihmetys on (Pythagoras: stadionilla eräät urheilevat, toiset lyövät vetoa voittajista, kolmannet
tutkivat ja tarkkailevat) irtautumista yhteisöstä ja perinteestä. Useat pelkäävät epävarmutta ja
haluavat samaistua enemmistöön.

4. Onko jokainen meistä oman onnensa seppä vai onko kohtalo ihmistä ja jopa jumalia voimakkaampi, kuten antiikin kreikkalaiset ajattelivat? Onko syytä tahtoa koskevaan optimismiin vai pessimismiin? Voiko tällaisia ajatuksia jotenkin perustella? Ellei voi, mihin perustuvat eri ihmisten näitä asioita koskevat erilaiset näkemykset?
 
- Riippuu maailmankuvasta: voi ajatella kosmista harmoniaa kohtalona yms. tai toisaalta maailman
rakenteen riippuvuutta uhreista ja rituaaleista (Veda)  -ennen modernia (Bacon ym) ei uskottu, että
voimme muuttaa maailmaa  - markkinoiden iskulause ei taida täysin pitää paikkaansa

5. Vallanpitäjien moraalinen vastuu yhteiskuntaeettisenä ongelmana. 

- miksi erityinen vastuu - julkisuus - tarkkailu  - kenen päätöksillä voimakkampia ja usempia koskevia saurauksia
 
6. Anarkismi elämänkatsomuksena ja poliittisena teoriana 

- filo anarkismi - legitimaatiota vallalle (milloin pitää noudattaa esivaltaa) ei ole muuta kuin pitää tehdä oikein, joka taas on yksilön päätös  - anarkismi näkyy pasifismina kuten uskonnollinen anarkismi (teosofisesti värittyneet) / tai ei herraa ja jumalaa (vaihoehtoyhteisöt), mutta usein mukana on ollut voima ja väkivalta muutoksen välinneenä (militantti anarkismi: onko esim EVR), -

7. Juutalaisuuden perusopit 

Perusperiaatteet selkestä 3 p, esimerkkejä ja hitoriaa tuo lisää, pohdinta kuka  oikeastaan on
juutalainen on hyvää syventelyä

 
8. Onko ihmisen identiteetti rock and roll. Aiemmin sosiaalinen asema, ammatti, asuinpaikka,
uskonto jne. määritteli identiteetin. Nyt sanotaan, että nuorisokulttuuri on suuri vaikuttaja
identiteetin muodostumisessa. Miten tämä ilmenee ja mitä vaikutuksia sillä on yhteiskuntaan? 

- Miten sosiaalistuminen taphtuu - ennen asema määritteli habituksen - porvari aatelimieheneä oli
naurettavaa, osin jopa sopimatonta  -nyt osaltaan sosialaalituminen johonkin habitukseen, identiteetin muodostuminen, on privaattia - olet se miltä näytät, muten sen hankin on yksityisempää -pitää erottua itse, ei asemalla, ammatilla, asuinpaikalla, uskonnolla  - norisokulttuuri syntyi 2. maailmansodan jälkeen - pidempi nuoruus - sosiaalistuminen - ryhmätunnukset

9. Olet elämänkatsomuksellinen geenimanipulaation vastustaja. Vakaumuksesi estää
geenimanipuloidun ruuan syömisen. Opiskelupaikkasi tarjoaa sinulle vapaan lounaan. Onko sinulla
oikeus saada koulustasi geenimanipuloimaton koululounas ja millä perusteella?
 Oikeudet erityisdiaattiin: - terveyssyyt - vakaumus: kasvisdieetti  Miten perustella vakaumus:
pitääkö olla paperilla, ulkopuolisen asintuntija tai järjestön todistus vai yksityinen ilmoitus
Arvostelukyky - 1) oikeus pidättyä syömästä 2) oikeus tietää tuoteseloste 3) oikeus saada oma
dieetti

* 10. On sanottu, että eri kulttuurit perustuvat paradigmaattisten eli esimerkillisten ihmisten
persoonallisuuksien varaan. Keitä tällaisia yksilöitä on ollut olemassa? Kuinka heidän vaikutuksensa näkyy, vai onko koko ajatus perusteeton? 

Esimerkillisten ihmisten vaikutus näkyy ( Kung Fu, Gautama, Mooses, Jeesus)  -mutta perustuuko
kaikki yhmiseen, vai ovatko ne mekanismin tuloksia (D)  - ovatko ne prototyyppejä, joilla jäsennämme maailmaa ja suuntamme toimintaa

Elämänkatsomustieto Kevät 1997

1. Kuinka ihanteet syntyvat ja miten ne vaikuttavat ihmisen elamansuunnitelmaan?

Ihanteet voivat olla arvojen tai niiden joukkojen (kuten "vapaus, veljeys, tasa-arvo") ilmauksia kuten henkiloita, joihin kiinnittyy elamantavan ja osaamisen arvoja. Ihanteet luovat paamaaria ja yleisyyttä ihmisen elamankatsomukseen. Ihanteet ylittavat tavallisesti tavallisen parjaamisen. Harva ihailee "tavallisen hyvaa ihmista" tai sosiaalitoimiston virkailijaa, joka tyoaikana tehokkaasti auttaa viranpuolesta. Sen sijaan olemme tottuneet (tai totutettu) ihailemaan pyyteettomyytta ja uhrautuvaisuutta.Ihanteita voidaan arvostaa, vaikka niita ei seurattaisi.

Silloin ne toimivat eraalla tavalla laadun tunnuksina: itsensa uhraaminen toisten hyvaksi on asiokasta, vaikka itse en sita tieta valitsisikaan. Niilla on merkitysta elamansuunnitelmassa, mutta useimmiten vain kaukaisina kiintotahtina. Erinomaisena syventelyna voivat olla esimerkkitapaukset: Albert Schweitzer'n ihanne oli "elaman kunnioitus", se toimi todellisena elamänsuunnitelmana. Vakivalta ja raakuus saattavat olla myos ihanteita: taman huomioiminen tuo vataukseen uutta saroa.


2. Maailman merilla suomalaisilla on ennen vankka maine noitina:

"Merimiesten kasityksen mukaan jokainen suomalainen oli noita, joka voi loihtia myrskyn vain nostamalla sormeaan... "

(C. S. Forester: Kommodori Hornblower, suom. K.M. Wallenius ).

Nykyaan suomalaisiin kohdistuu muunlaisia ennakkoluuloja. Mita mielestasi suomalaisista ajatellaan ulkomailla ja mista nama kasitykset johtuvat?

Suomalaiset ovat jostakin syysta hyvin kiinnostuneita ja herkkia loukkaantumaan siita, mita heista ajatellaan ulkomailla. Useimmiten suomalaisista ei ajatella juuri mitaan, koska maasta ja sen kansasta tiedetaan jopa Europassa yllattavan vahan. Toisaalta tallainen asiatiedon puute on omiaan lietsomaan ja yllapitamaan ennakkoluuloja. Vastauksessa yleisyyden taso loytyy stereotypioiden muodostumisesta. Miksi ne ovat yleisia mitavaaroja niilla on, ja miten ne ilmenevat esim. kansallisuusvaitseina.

 Suomen kielen erikoisuus ja harvinaisuus vaikuttaa kasityksiin maan asukkaista ja heidan kulttuuristaan. Kun kieli on kasittamatonta, siihen pohjautuva kulttuurikin on hieman outoa ja pelottavaa. Suomen kielen ajatellaan olevan sukua ruotsille, mika ei pida paikkaansa. Sen ajatellaan myos olevan venajan kaltaista, mika ei myoskaan pida paikkaansa. ( kielen osalta pitaa asiaa katsoa muusta nakokulmasta, kun aidinkielena ei ole suomi)

 Suomi ajatellaan kylmaksi ja pimeaksi maaksi ja suomalaiset hiljaisiksi, mika osittain pitaakin paikkansa -varsinkin talvisin. Suomalaisiin kohdistuu vahvoja poliittisia ennakkoluuloja, vaikka Suomi onkin EU:n jasen. Maan ajatellaan olevan entinen kommunistivaltio, jonka asukkaista yha monet ovat kommunisteja. Jalkimmainen nakemys pitaakin yha osittain paikkansa. Suomalaisten maine alkoholin holtittomina kayttajina on vankka, ja sita ponkittavat monet Suomesta eri maissa vierailevat turistiseurueet ja yksittaiset matkailijat. Vaikka noitiin ei laajasti enaa uskotakaan, jotakin luonnon vakevaa salaperaista voimaa suomalaisilla uskotaan olevan. Suomalaiset urheilijat ovat tunnettuja eri puolilla maailmaa, mutta ne lajit, joita Suomessa innokkaimmin harjoitetaan, eivat ole valttamatta suosituimpia lajeja muualla. Suomen jalkapallojoukkueesta kukaan ei ole kuullut, vaikka Litmanen tunnetaankin. Amerikassa tunnetaan suomalaisia NHL-pelaajia; heidan taitojaan pidetaan kohtalaisina. Suomalainen musiikki on tunnettua; Sibeliuksen lisaksi tiedetaan joitakin kapellimestareita. Suomalaisen arkkitehtuurin maine perustuu menneisyyteen; nykyista tasoa ei onneksi tunneta. Suomalaiset ajatellaan luonnonlaheiseksi, alkuvoimaiseksi, pieneksi, oudoksi kansaksi.


3. Jos ihmista pidetaan osana luontoa, kuinka tämä näkemys vaikuttaa hanen elamankatsomukseensa ja päämääriinsa?

Kehitysbiologisen tietamyksen ansiosta kuva ihmisesta luonnonolentona on vahvistunut. Geenien rakenteen selvitys on osoittanut ihmisen lahisukulaiseksi niin kasvi- kuin elainkunnankin lajien kanssa. Ekologinen tutkimus on kartoittanut eliojarjestelmien ja niiden elinympariston valista suhdetta. Nama tieteen tulokset ovat olleet omiaan ts. ekologisen tietoisuuden. Se on johtanut ajatukseen ihmiskunnan erityisesta vastuusta luontoa kohtaan. Ihmiskunnan taloudellis-teknisten paamaarien ja luonnonkulun valilla on havaittu vallitsevan epasuhtaisuutta. Tama on johtanut inhimillisen toiminnan paamaarien uudelleenarviointiin. Ihmiskunnan sopeutuminen luonnon kiertokulkuun ei nayta tapahtuvan "luonnostaan", ja siksi on alettu hakea elamankatsomusta, joka mahdollistaisi taman sopeutumisen.

 4. "Islamin piiristä tunnetaan 'kulttuurimuslimin' kasite: henkilo, joka ei usko islamin dogmeihin, mutta arvostaa uskontonsa kulttuuriperintoä ja on kiinnostunut sen joustavasta, avarasta tulkinnasta nykytilanteessa. Han ei välttamatta usko Jumalan olemassaoloon, mutta ei silti ilmoittaudu 'ateistiksi'. Minusta tuntuu, etta meille olisi vastaavasti tarpeen positiivisesti ladattu kulttuurikristityn kasite. Se viittaisi henkilöön, joka arvostaa kristillistä perintoaan ja kamppailee sen kanssa, mutta ei osaa pitää kirkkojen opinkappaleita-joitakin niistä tai mitaan niistä- - oikeasti tosina."

(Vartija-lehden 3/1996 pääkirjoituksessa nimikirjaimilla HR)

Pohdi mita katsomuksellisia eroja olisi edellä kuvatulla kulttuurikristityllä ja uskonnollisesti uskovalla kristityllä.

Ajatellaampa suomalaisen koulun paivanavausta: se on usein uskonnollinen ja sen sanoma on etta se on tosi. Siis eraalla tavalla samassa mielessa, jos puhuisimme kysmyksesta tavallisempien olioiden todellisuudesta. Tassa esimerkki:"KESAN JALKEEN Kesaloma on takanapain. Jonkun mielesta loma oli pitka toisen mielesta .... Hyva Taivaallinen Isa on luvannut olla aina kanssamme, myos alkaneessa lukuvuodessa. Han nakee ja kuulee. Hanelle voimme kertoa salaisimmatkin ajatuksemme. Han siunaa tyomme ja koko elamamme. Virsi: Jumalan kammenella... (499)" (Opettaja-lehti 1996) Uskonnon harjoittamisen lahtokohta on, että se kuvaa totuutta. Uskonnollisesti uskovan katsotaan pitavan kyseisia oppeja - ainkin niiden ydinta - totena. Kysymys on siis maailman perusluonnetta kuvaavasta ratkaisusta. Totenapitamiselle voidaan uskonnollisessa uskossa asettaa muut kriteeriet kuin esim. tieteelliselle tiedolle tai arkitiedolle. Myös kristillisyyteen voidaan suhtautua kulttuurisesti. Sita voidaan pitaa estettisesta perusteltuna kayttaytymisena. Kulttuurikristitty (jos haluamme rakentaa sellaisen kasitteen) osallistuu myonteisesti esim. yliopistojen ja valtiopaivien avajaisjumalapalveluksiin, vaikka ei jaa niiden perustana olevaa (episteemista ja ontologista) maailmankuvaa. Eteen tulee kuitenkin kysymys, kuinka paljon voi luopua jostain aatteesta, ja viela nimittaa itseaan sen kannattajaksi.

5. Valtiot käyttavat joskus väkivaltaa kansalaisiaan vastaan heidan mielipiteittensä vuoksi. Onko sellainen missään tilanteessa oikeutettua?

Mielipiteiden muodostamisen ja esittamisen vapaus kuuluu avoimen yhteiskunnan kannattamiin ihmisoikeuksiin. Jos esimerkiksi kannatan tyottomyyden poistamista, minulla on oikeus olla tulematta vainotuksi ja joutumatta Siperiaan mielipidevangiksi. Tallainen yksilon koskemattomuutta kunnioittava nakemys on verrattain uusi asiamaailmanhistoriassa. Lansimaisen vapaus- ja ihmiskasityksen alkuperana pidetaan Locken filosofiaa 1600-luvulta, Ranskan vallankumousta ja siina kiteytyneita periaatteita 1789 alkaen ja Yhdysvaltain perustuslain pykalia vuodelta 1789.

Ihmisoikeusajatuksen mukaan hallitukset ovat olemassa suojellakseen ihmisten tyon tuotteita, heidan omaisuuttaan, elamaansa ja vapautta. Kansalaisyhteiskunta saa oikeutuksensa siita, etta se takaa nama oikeudet ja suo jelee ihmisyksiloita. Diktatorisesti hallituille valtioille täma on vieras ajatus. Kansalaisten mielipiteet eivat saa poiketa virallisista kannoista, ja yksilollisten nakemysten levittaminen on vakava rikos. Ihmisoikeuksien kannattajat ajattelevat tällaisten valtioiden puolestaan syyllistyvan vakavaan rikokseen kansalaisiaan ja itse ihmisyytta kohtaan.

Mika voisi oikeuttaa valtion kayttaman vakivallan kansalaisiaan kohtaan naiden kannattamien mielipiteiden vuoksi? Onko olemassa sellaisia mielipiteita, joiden esittäjia olisi oikeus vainota? Onko olemassa sellaisia tilanteita, joissa vaino on oikeutettua? Ellei naihin kysymyksiin vastata kieltavasti, palataan vanhaan ajattelutapaan. Sille voitaisiin etsia oikeutusta historiasta: "Nain on menetelty ennenkin, monta vuosituhatta." Siita, miten asiat ovat tai ovat olleet, ei voida kuitenkaan paatella, miten niiden pitaisi olla.

Voitaisiin myos ajatella, etta valtiollinen turvallisuus joskus oikeuttaa mielipidevainon, esimerkiksi sotatilanteessa tai vakoiluun liittyvissa ja muissa salassapitokysymyksissa. Jos kuitenkin kannatetaan ihmisoikeuksien ehdotonta rikkomattomuutta, mikaan muu tarkastelu ei anna perusteita kansalaisten vangitsemiseen, pahoinpitelyyn ja tappamiseen heidan mielipiteidensa vuoksi. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimus ei tule tyhjaksi sillakaan perusteella, etta on olemassa valtioita, jotka eivat niita kunnioita. Tama ei kay perusteluksi ollenkaan, koska oikeus ei kumoudu sen johdosta etta sita rikotaan. Nain ilmeisesti ihmisoikeuksien rikkomista ei voida mitenkaän perustella.


6. "Korottamalla paideian ihanteeksi sofistit ovat pystyttäneet kaiken todellisen humanismin toisen kulmakiven: sivistyksen kunnioittamisen ja siihen pyrkimisen elamänmuotona."

(G.H. von Wright 1947, suom. Jussi Aro)

Arvioi humanismin mahdollisuutta tulevaisuuden maailmassa.

Sitaatti maarittelee humanismin - siis klassisena kulttuurisena elamankatsomuksena - ydinta. Siina selvasti nostetaan sivistys (Bildung) itseisarvoksi tai ainkin ihmisen minuutta vastaavaksi arvoksi. Miten tama sopii tulevaisuuteen.

Vastuksessa tulee ensinnakin hahmotella mita sivisty oikeastaan on - se ei ole yksiselitteisesti annettu elamanmuoto. Toinen kysymys on mika tulevaisuus on: tassa avautuu mahdollisuu myos futurologisiin syventelyihin.

Onko tulevaisuutemme teknista hyotyajattelua vai yha syvempaa kansainvalista kulttuuria, onko sivistys aina ollut vain eliitin elamanmuoto, onko sahkoisesti verkottunut maailma enaa / vihdoin klassisessa mielessa sivistynyt.

Hyvaan vastukseen kuuluu myos em. nakokantojen kriittinen arviointi. Vastaukseen voi sisallyttaa paljon viimevuosien keskustelua postmodernista maailmasta, yhteiskunnan turbulensseista ja toisaalta vakauden seka kauneuden kaipuusta.

7. Kulttuuritutkijat ovat pohtineet luonnon- ja kulttuurimaiseman eroa. Pyri määrittelemaan mitä koskematon luonto on.

Koskematon luonto on se osa elonkehaa, johon ihmisen vaikutus ei ole koskaan yltanyt. Tama maaritelma on kuitenkin niin vaativa, ettei mikaan maapallon kohta ole koskematonta luontoa. Ainakin ilmansaasteet ovat yltaneet sinne, tai jos kyse on meresta, vain syvimmat valtameren kohdat voisivat olla sailyneet alkuperaisina. Koskematon luonto on siis maariteltava vahemman jyrkasti, ainakin jos halutaan puhua sen vaalimisesta ja saastamisesta tuleville sukupolville.

Voisimme sanoa, etta koskematon luonto maarittaa luonnonmaisemaa, vastakohtanaan kulttuurimaisema ihmisen tyon tuloksena. Maisema avautuu ihmisen katseelle ja tutkimukselle, joka sita muuttaa ja muokkaa ihmisen tyo tuloksena. Koskematonta luontoa on kaikki se elonkehä, jonka biologisesti tarkeat piirteet ovat valttyneet ihmisen vaikutukselta tarpeeksi kauan. Vanha metsa on erilaista kuin uusi tai viljelty "puupelto". Silti molemmat kuuluvat biologiseen luontoon. Esimerkkeja on hyva kayttaa apuna.


8. Jaakko on aikoinaan kieltäytynyt aseellisesta varusmiespalveluksesta. Nyt kansakunta on kuitenkin hädässa. Vihollinen valloittaa laajoja alueita ja terrorisoi kansalaisia. Pitäisiko Jaakon tarttua aseeseen, voisiko hän siirtyä turvaan naapurimaahan vai mitä hänen pitäisi käsityksesi mukaan tehdä?

Tehtavassa on yksilon eettinen vakaumus (jos oletamme etta Jaakon asesitakieltaytymisen perusteet ovat vakaumukselliset) ja sen vastaparina oman yhteison oikeutettu puolustaminen. Kysymys on hyvin klassinen, pitaa punnita arvoja ja valita: kaikkea ei voi saada yhtaaikaa.

Immanuel Kant pohtii eraassä teoksessaan, pitaako aina keroa totuus vaikka se vahingoittaisi - eli onko totuus yleisemmin pitkalla tahtaimella aina hyva, vai onko arvoja jotka jossain tilanteessa menevat sen edelle. Samaa ongelmaa on usein omakohtaistettu kysymalla vakivallattoman vakaumuksen omaavilta: enta jos joku hyokkaa kimppuusi (tai laheisesi kimppuun) - tartutko aseeseen?

Mohandas Gandhi ei ilmeiseti olisi tarttunut tai kehoittanut tarttumaan. Toisaalta Suomen poliittinen historia on esimerkki, jossa kansakunnan kulttuurista olemassaoloa on puolustetty asein.

Syventelyna on mahdollista pohtia kysymysta hyodyllisyyden / onnellisuuden suhteen (ylla pohdinta lahtee lahinna velvollisuuksista). Esim. kuinka monta aseistakieltaytyjaa voi olla sen vaikuttamatta pulustusvalmiuteen, tai mika on kokonaishyodyllisyyden tulos historian kokemusten mukaan ja mika sama yksilon kannalta.

 9. Suuri joukko ihmisia sanoo, etta heillä on omakohtaista kokemusta ulkoavaruudesta tulleista vierailijoista. Väitetään myos eräiden valtioiden salailevan tietoja tällaisista vierailijoista. Miten arvioit naiden väitteiden totuutta?

Ihmista on aina kiehtonut "tuonpuoleinen", kuten moninaiset uskonnolliset oletuks et jumalista ja heidan maailmoistaan osoittavat. Nyt kun tiede on tullut elamaamme ohjaavaksi ja hallitsevaksi tekijaksi, on luonnollista ajatella tuonpuoleista tieteen avulla. Monia ihmisia kiehtoo ajatus edistyneemmista elamanmuodoista ja heidan matkoistaan maapallomme laheisyyteen.

Tasta ei ole todisteita, mutta toisaalta tuntuu ettei sen mahdotontakaan ole. Miksi lentavia lautasia ei voisi olla? Tieteilijatkin ovat lahettaneet viesteja ihmisesta avaruuteen, vieraan alyn luettavaksi. Edellista vaikeampi on arvioida niiden ihmisten vaitteita, jotka sanovat kayneensa UFOissa ja tutustuneensa niiden miehistoon.

Ainoa mahdollisuus lienee sanoa, että aikaisemmin uskottiin noitiin ja enkeleihin, joita myos nahtiin. Jos UFOja on, niista pitaisi saada selkeampaa nayttoa. Miksi he eivat ole ottaneet yhteytta ihmisiin avoimemmin, jos he ovat olemassa? Kiinnostava kysymys on se, miksi juuri tahtitieteijat eivat naen yleensa UFOja.

Ajatus siita etta hallitukset ovat salanneet tietoa kuulostaa oudolta. Miten tama tieto olisi onnistuttu pitamaan salassa niin kauan? Selvajarkinen asenne UFOihin lienee se, etta odotetaan kunnes saadaan selvaa nayttoa niiden olemassaolosta. Samalla on myonnettava vieraan elaman mahdollisuus, periaatteessa.

Tutkimalla psykologisesti ja tieteenfilosofisesti ihmisten uskomuksia ja raportteja voidaan saada valaistusta laajalle levinneisiin uskomuksiin UFOista. Silloin havaitaan, etta ihminen on taipuvainen uskomaan ilman perusteita, irrationaalisesti. Ihmisen on koko ajan kritisoitava omia havaintojaan ja uskomuksiaan.


*10. Väestonkasvu on eras maailman polttavimmista kehitysongelmista. Eräissa maissa väestonkasvu on liian nopeata, kun samaan aikaan toisissa maissa väestö tuskin kasvaa lainkaan. Kuvaa ja arvioi väestonkasvuun liittyvia yhteiskuntaeettisia ongelmia ja niiden ratkaisuja.

YK on tehnyt erilaisia vaestonkasvun ennusteita seuraavalle 20 vuodelle. Matalimman ennusteen mukaan maailman vakiluku nousee vuoteen 2015 mennessa nykyisesta noin 7,27 miljardiin ja nopean kasvun ennusteen mukaan meita on tuolloin jo 7,92 rniljardia. Naiden ennusteiden valinen ero, 660 miljoonaa ihmista on yhta iso kuin koko Afrikan väkiluku talla hetkella.

Se mita tulee tapahtumaan riippuu keskeisesti kolmesta tekijasta. Naita ovat se, miten maailmassa nyt ja tulevaisuudessa tuetaan erityisesti tyttojen koulunkayntia, miten imevais-, lapsi- ja aitikuolevaisuutta voidaan vahentaa ja kyetaanko perhesuunnillelupalvelut saattamaan kaikkien ulottuville.

On myos kiinnostava tietaa, etta tutkimusten mukaan miehet ovat selvasti valmiimpia lapsiluvun rajoitukseen kuin heidan vaimonsa uskovat (U.B. Lindstrom, Hbl 16.3.97). Tutkimustiedot ja kokemus osoittavat vahvasti, etta tyttojen ja naisten koulutus vaikuttavat siiten, etta nama menevat myohemmin naimisiin ja saavat vahemman lapsia.

Jo pienikin maara koulutusta vahentaä myos lapsikuolevuutta. Koulutetut naiset lahettavat herkemmin tyttarensa kouluun, joten koulutuksella on kumulatiivinen vaikutus. Samalla voidaan muistaa onko esim. Suomessa liian pieni syntyvyys ja mita maidan sosiaalipolitiikkamme siihen vaikuttaa. Maailmassa on tutkimusten mukaan talla hetkella 120 miljoonaa naista, jotka kayttaisivat perhesuunnittelupalveluja mikali ne olisivat heidan ulottuvillaan.

Tama merkitsisi pienempia ja terveempia perheita seka helpottaisi ponnisteluja koyhyyden poistamiseksi ja vahentaisi ymparistoon kohdistuvia paineita. Kairon kansainvalisessa vaesto- ja kehityskonferenssissa syyskuussa 1994 todettiin, etta vaestokysymysta ei voida kasitella irrallaan ymparisto- ja kehityskysymyksista.

Kokouksessa painotettiin voimakkaasti sukupuolten valista tasa-arvoa ja todettiin etta parhaita keinoja vaestonkasvun hillitsemiseksi ovat naisten yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman seka heidan koulutuksensa ja terveytensa parantaminen.

Erinomaisia syventelyja loytyy katsomusten vaikutuksesta vaestankasvuun uskonnoista (niin ehkaisy kuin poikalapsisuuteen vaikuttavina), siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta seka ennen kaikkea kehitysyhteistyosta. Eras kriittisen tarkastelun lahtokohta voi olla kehityskasityksen arviointi (vertaa Koopenhaminan summit). 

Elämänkatsomustieto Syksy 1996 

1. Miten pitkälle voimme suvaita suvaitsemattomuutta? 

2. Delfoin oraakkelin kerrotaan sanoneen, että Sokrates on kaikkein viisain. Platonin kirjoittamassa Puolustuspuheessa Sokrates sanoo seuraavasti:

Ihmiset, se teistä on viisain, joka Sokrateen tavoin mmärtää, ettei oikeastaan ole ollenkaan viisas.

Lainaus kuvaa niin sanottua sokraattista asennetta.

Pohdi, miksi tällainen asenne on vaikea saavuttaa. Millaisiksi arvioisit omat tietosi sokraattisella tarkastelulla mitattuna? 

3. Tämän päivän Suomen suurin sosiaalinen ongelma on joukkotyöttömyys. Tarkastele työttömyyden aiheuttamia vaikutuksia yhteiskunnan edeyden ja yksilön kannalta. 

4. Islamin ja kristinuskon samankaltaisuuksista. 

5. Lukioiden penkinpainajaisperinne siirtymäriittinä. 

6. francis Bacon ilmaisi luottamuksensa tieteeseen esseessään Uusi Atlantis esimerkiksi seuraavasti: Me jäljittelemme myös lintujen lentoa; olemme toteuttaneet jonkin pituisia ilmalentoja. Meillä on laivoja ja veneitä veden alla liikkumista varten. 

Tekeekö tekninen kehitys ihmisen onnelliseksi? 

7. Sinulla on lapsuudenystävä, joka on auttanut sinua monin tavoin vuosien varrella. Et ole tavannut häntä muutamaan kuuakuteen. Hän etsii sinut käsiinsä ja pyytää sinua tallettamaan pienen erän huumetta, koska hän pelkää, että poliisi epäilee häntä. Kuinka toimisit tässä tilanteessa? Perustele eettisesti ratkaisusi. 

8. Millä tavalla henkinen ja ruummiillinen ponnistelu vaikuttavat ihmisen elämänkäsitykseen? 

9. Maaseudulla asuvista kuuluu huomattavasti suurempi osa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuin suurissa kaupungeissa asuvista. Pohdi, mistä ero johtuu.
 
10* 1930-luvun Saksassa muotoiltiin käsite rappiotaide. Sitä ei pidetty ainoastaan esteettisesti ja moraalisesti kelvottomana vaan myös poliittisesti vaarallisena. Pohdi nykymaailman näkökulmasta rappiotaiteen käsitettä ja erityisesti sitä, voiko taide rappeuttaa yksilöitä tai yhteisöjä?

Elämänkatsomustieto Kevät 1995

1. Suvaitsevuus eettisenä periaatteena

Kaiken suvaitseminen olisi välinpitämättömyyttä. Tähän liittyvä vanha kompakysymys onkin, kuinka pitkälle demokratiassa voidaan suvaita sellaisia puolueita, jotka haluavat lopettaa demokratian. Suvaitsevuuden käsitteen pohdinta on vastaukselle todella hyväksi. Tällöin käsitteen käytössä voidaan nähdä kaksi puolta: toisaalta vapausoikeuksiin liittyvä suunta kieltää toisia toteuttamasta suvaitsematonta tahtoaan, toisaalta suvaitsevuutta edistävät teot.

Vuosi 1995 on YKn julistama suvaitsevuuden vuosi. Tässä merkityksessä kyseessä on ihmis- ja kansalaisoikeuksien myöntäminen samoilla perusteilla tekemättä eroa eri poliittisiin kantojen, uskontojen tai elämänkatsomusten, rotujen, kulttuuriryhmien jne välille. Kriteereitä voisi jatkaa vaarattomassa suunnassa vaikka punatukkaisuuden suuntaa. Tärkeää, ehkä jopa kolmen pisteen ehtona, on havaita, että suvatsevuus ankkuroituu ihmisoikeuksiin. On olemassa kriteeri eettisesti oikealle suvaitsemiselle - sanan käytön suhteen suvaitsemattomuuden suvaitseminen on mahdollista, mutta hyvin ongelmallista.


2. Kuinka käsite 'yliluonnollinen' on määritelty ja voidaan määritellä?

Yliluonnollisen määrittelyyn on käytetty toidaalta sosiaalipsykologisia suhtautumistapoja, kuten pyhänä pidetty, toisaalta yliluonnollinen on ollut selittämätöntä ja tieteen keinojen toisella puolella olevaa. Erityisen tärkeää on huomata, että yliluonnollinen on periaatteessa tieteen (tai jos halutaan ihmisen) selityskyvyn saavuttamattomissa olevaa. Luoto ja luonnollinen määrittyy ihmisen selityskyvyllä.

Tietoteoreettinen ongelma on voidaanko tietää, että on olemassa ilmiöitä, joita periaatteessa ei voida selittää. On selvää, että jokaisen ajan horisontissa on ilmiöitä, joita ei voida selittää (kuten ukkonen oli ennen) mutta siitä ei seuraa, etteivätkö ilmiöt periataatteessa voisi avautua tutkimukselle. Yliluonnollinen voidaan siis määritellä todella olemassaolevana ilmiöjoukkona tai ihmisen selitystapeesta lähtien.

3. Yhteisön ja yksilön edut voivat joutua ristiriitaan. Anna tällaisesta esimerkkejä ja pohdi kysymystä.

Jollakulla on kiire tapaamiseen. Hänen etunsa vaativat ajamaan ylinopeutta, joka taas on yleisen edun kannalta tuomittavaa. Mutta mitä nämä edut ovat. Ne voivat olla hyötyjä, sanoisi utilitaristi. Yleinen etu on välttää todella pahoja tappioita, kuten autoilijan ylinopeuden aiheuttamia onnettomuuksia. Toisaalta lääkäri kiiruhtaessaan pelastamaan potilasta voi ajaa yksityisen ja yleisen edun nimessä ylinopeutta. Edut yhtenevät "mielikuvien vaihdossa" (sanoisi Westermarck): jokainen meistä voisi olla potilas ja silloin haluaisimme, että lääkäri ajaisi niin nopeasti kuin pystyy.

Ehkä selvemmät esimerkit löytyvät taludellisten arvojen jaosta ja taloudellisten ja esim. ympäristöarvojen törmäyksistä. Näillä esimerkeillä ja pohdinnoilla pääsee hyvin kolmeen pisteeseen. Yksityisen metsänomistajan halu myydä metsää ennen yleistä hintasopimusta johtaa ristiriitaan yksilön ja metsänomistajien ryhmän välillä. Yksilön halu myydä aarniometsää, johtaa toisenlaiseen kysymykseen. Siinä vain pitää kysyä kuinka yhteisön halu säilyttää vanhoja metsiä määrittää yhteisön etua. Löytyykö yhteisön edulla muuta mittapuuta kuin se mitä yhteisö haluaa?


4. Maailmaneetoksen periaatteita on pyritty muotoilemaan esim. seuraavasti:

"Meidän on kohdeltava toisia niin kuin toivomme heidän kohtelevan meitä. Sitoidumme kunnioittamaan elämää ja ihmisarvoa, yksilöllisyyttä ja erilaisuutta niin, että jokaista ihmistä kohdellaan inhimillisesti - ilman poikkeuksia."


Tarkastele yllä mainittuja periaatteita jonkin valitsemasi uskonnon tai elämänkatsomuksen opin perusteelta.

5. Millä perusteella luonnon monimuotoisuutta eli eläin- ja kasvilajien suurta lukumäärää voidaan pitää ympäristöarvona?

Luonnon monimuotoisuus on kiistämätön tosiasia. Suorastaan hämmästellen voimme siihen tutustua retkillä villeihin alkuperäisiin ympäristöihin tai erilaisten erinomaisesti tehtyjen luonto-ohjelmien välityksellä.

Mitä tulee arvokysymykseen, se on jo monimutkaisempi. Siitä, että lajeja ja muotoja on paljon, ei sellaisenaan seuraa, että on hyvä että niitä on paljon. Ellemme omaksu arvonaturalismia, väitämme, että tosiasiat ja arvot kuuluvat eri yhteyteen. Miksi monimuotoisuus on hyvä asia? Vai onko se? Käänteisesti: miksi tapahtuu peruuttamaton arvomenetys, kun jokin laji kuolee sukupuuttoon? Vai tapahtuuko?

Monimuotoisuuden arvoa voidaan perustella objektivistisella tavalla lähtien liikkeelle ajatuksesta itse luonnon ja sen ilmenemismuotojen sisäisestä arvosta. Tämän arvon lähde voi olla jokin itsessään täydellinen ihanne (vrt. Platonin teoria ideoista), tai luonnon sisäinen arvo voi perustua sen luoneen Jumalan ajatuksiin.

Omaksuessamme teistisen kannan voimme ajatella kuten Leibniz, että luodessaan maailman Jumala olisi voinut luoda enemmän ja vähemmän monimuotoisen ja täydellisen maailman. Mutta koska Hän on täydellinen olento, niin Hän myös valitsi parhaan mahdollisen maailman kaikkine monimuotoisuuksineen.

Monimuotoisuuden arvoa voidaan myös perustella eliöiden itsensä, kasvien, eläinten ja ihmisten, elinympäristön kannalta. Monimuotoisuus tarjoaa hyvän ympäristön: riittävästi ravintoa, mahdollisuuksia, nautintoja, kauneuselämyksiä. Jos ympäristömme köyhtyy, myös me köyhdymme, sananmukaisesti ja lopulta monimuotoisuuden supistuminen saattaa tulla uhkaksi meille itsellemme. Sana "ympäristöarvo" sisältää sen, että jokin asia on arvokas jossakin tietyssä ympäristössä toimivien olentojen kannalta.


6. Pohdi seuraavan moraaliongelman mahdollisia ratkaisuja: Maijan tytär on vakavasti sairas ja tarvitsee hoitoa, joka maksaa paljon. Ei tyttärellä eikä Maijalla ole hoitoon tarvittavia varoja. Maija on töissä pankissa ja pohtii, pitäisikö hänen kavaltaa sieltä rahat tyttären sairauden vaatiman hoidon kustantamiseen.

Moraalidilemmoissa liikkuu haamu, se on Heinzin haamu. Näennäisestä tavallisuudestaan huolimatta tämä moraaliongelma viittaa pitkään ja rikkaaseen menneisyyteen.

Vastaaja voi pohtia dilemman kysymystä yksilön moraalikehityksen kannalta ja toisaalta moraalifilosofian kannalta, vaikka kysymyksen muotoilu viittaa voimakkaammin viimemainittuun näkökulmaan. Täydet pisteet voidaankin saada pelkällä moraalifilosofisella pohdinnalla, jossa on hyvä teoreettinen rakenne ja monitasoista käsittelyä. Sen sijaan pelkkä L. Kohlbergin teorian esittely ei viene täysille pisteille ilman ratkaisujen etiikan (ei sosiaalipsykologian) pohdintaa.

Vastauksessa ei kuitenkaan edellytetä tiukkaa moraalifilosofista erittelyä. Ihmisoikeusperiaatteet tai yleinen laillinen etu ovat hyviä tapoja rakentaa vastauksen perusteita. Toisaalta ne ovat juuri vastauksia, jotka Kohlbergin asteikolla johtavat korkealla. Ehkä kuitenkin muutama varaus tai valitun linjan kriittinen arvio ovat yli neljän pisteen vastauksen välttämättömiä ehtoja.

7. Miten taide ovoi olla elämänkatsomuksellisesti merkityksellistä?

Taiteen elämänkatsomuksellinen merkittävyys on monelle taiteilijalle peruste luoda taideteoksia. Teostensa välityksellä he haluavat sanoa sen, minkä he kokevat arvokkaimmaksi asiaksi maailmassa. Taiteellinen ilmaisu antaa tähän sellaiset keinot, jotka ovat rikkaammat mutta myös moniselitteisemmät kuin vaikkapa suoranainen käsitteellinen esittely, jollaista tiede ja filosofia harjoittavat.

Kokijan kannalta taideteokset haastavat katsomaan, näkemään ja kuuntelemaan: ne haastavat myös ravistelemaan totunnaisia havainto- ja ajattelutapoja. Taide liittyy ihmiselämään moninaisin tavoin ja antaa ilmaisun katsomuksille. Eri aikakausien ja kulttuurien taideteoksista voimme nähdä sen, mitkä asiat niissä on koettu merkityksellisiksi.


+8. "Elämme suurten ongelmien ja haasteiden maailmassa. Maailma on samalla tavallaan pienenetynyt. Tieto maailman eri puolilla tapahtuvasta kehityksestä on jokaisen saatavilla. Olemme - halusimmepa sitä tai emme - maailmankansalaisia, joiden käsissä on maailman tulevaisuus.

Vastuullisen maailmankansalaisuuden saavuttaminen edellyttää laajoja tietoja ja taitoja ja tietynlaisen kokonaispersoonallisuuden vahvistumista, jossa avoimuus, peräänantamaton kiinnostuneisuus elämän ilmiöistä, vahva kommunikaatiotaito, kakseliäsyys, yrittäjyys, kriittinen pohdinta ja kyky tehdä valintoja ovat avainasemassa."

(Lähde: SuomenYK-liitto, Maailmankansalaisen kypsyyskoe)

Kuinka voidaan yhdistää toisiinsa maailmankansalaisuus ja sidonnaisuus oman maan kulttuuriperinteeseen?

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen esite esittelee yksilön tiedot ja taidot hyvin samalla tavalla kuin peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman perusteet. Ainakin opetussuunnitelmallisesti yleissivistävän koulu yrittäisi ohjata opiskelijoitaan maailmankansalaisuuteen siinä mielessä mitä YK-liitto sillä tarkoittaa. Mutta ovatko luetellut taidot ja valmiudet sopivia myös valloittajalle, joka alistaa muita kansoja ja on siten kansainvälinen? Voidaanko maailmankansalaisuudelle asettaa eettisiä määreitä?

Hyvässä vastauksessa tulisi käsitellä nykymaailman tilaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä sitä mitä ne edellyttävät yksilöltä. Siitä on hyvä alkaa vertailla kansallista identitettiä ja kansainvälisyyttä. Miten oma kulttuuriperinne antaa valmiuksia kansainvälisyyteen? Vai estääkö oma (tietty) kulttuuriperinne hyvät kansainväliset kanssakäymiset. Mitä ehtoja tällöin asetamme oman maan kulttuuriperinnölle? Eiväthän ne aina voi olla toistensa voimavaroja; vahva kansallinen identiteetti ei aina auta kansainvälistymään.

Maailmankansalaisuudelle voidaan nähdä myös eettisiä perusteita. Kansojen ja rotujen tasa-arvo on yksi sellainen. Mikä on sen suhde kansallistunteeseen? UNESCOn pyrkimykset rauhaan, ihmisarvon kunnioittamiseen ja demokratiaan ovat ehkä juuri sellaisia.

Elämänkatsomustieto Kevät 1994

1. Arvioi etiikan kultaisen säännön pätevyyttä

Kultainen sääntö on periaate- ja velvollisuusetiikan perusta. Sääntö on tuttu jo Raamatusta: tee toisille niin kuin haluaisit tehtävän itsellesi.Kantin kategorinen imperatiivi on kultaisen säännön muunnelma: Tee niin,että voisit toivoa tekoasi ohjaavan periaatteen muotoutuvan yleiseksilaiksi.

Taustalla on siis etiikan yleistämisen eli universalisoinninajatus. Voimme nyt arvioida kultaisen säännön hyviä ja huonoja puolia.Hyvää säännössä on juuri sen yleisyys. Sääntö ilmaisee etiikan aivanolennaisen tärkeän piirteen. Etiikka koskee kaikkia ihmisiä yhtäläisellätavalla. Tätä ajatusta olisi hyvä selittää hieman tarkemmin. Toinen hyväpuoli: kultainen sääntö sallii meidän muotoilla velvollisuuksia ihmiselle.Kyseessä on käsky, josta voi johdella tiedon siitä, mitä ihmisen tuleetehdä toiselle ihmiselle. Esim. auttamisvelvollisuus saa näin perustelunsa,kuinka? Sääntö tuntuu pätevältä.

Huonojakin puolia on. Etiikka ei ole vain velvollisuuksia, vaan myös hyveitä ja oikeuksia. Kultainen sääntö on siksi kovin kapea alaltaan.Suurin heikkous liittyy kuitenkin säännön formaalisuuteen eli sensisällyksettömyyteen, seuraavaan tapaan. Sääntö olettaa, että kaikkienihmisten halut ovat samanlaiset, vaikka asiaa voi epäillä. Jos ihmisenhalut ovat tosiasiassa kovin erilaiset, mutta joku silti päättelee, ettämuille olisi tehtävä juuri omien halujen mukaan, toiminnasta ei hyvääseuraa.

Esimerkiksi, jos minä pidän nyrkkeilystä, toisen vieminennyrkkeilykilpailuja katsomaan vain siksi, että itse haluaisin mennä, voijohtaa ikävään yllätykseen. Kumppani kokee tilanteen hyvinepämiellyttäväksi. Yleistämisen teoria kyllä toimii etiikassa, vaikka senon oltava kultaista sääntöä paljoin monimutkaisempi. Ihmisen on otettavahuomioon toisen halut ja toiveet, eli asetuttava juuri hänen asemaansa.


2. Miten ns. näennäistieteet oroavat varsinaisista tieteistä?

Tieteelle on ominaista sen informatiivisuus ja itsekorjautuvuus.Informatiivisuus tarkoittaa, että tieteen tuloksen ovat yllättäviä eivätkäsiis itsestään selviä. Itsekorjautuvuus tarkoittaa, että tieteen menetelmätoteaa ja korjaa tieteessä tehdyt virheet. Popper on väittänyt, että tieteen väitteet voidaan periaatteessa kumota. Jos kumoutumista ei tapahdu,väite on tieteellinen tulos, eräänlainen "totuus". Jos väitteitä ei voiperiaatteessa kumota, ne eivät kuulu tieteeseen.

Tätä taustaa vasten voi tarkastella näennäistieteiden ongelmaa. Ensin onlueteltava niin monia näennäistieteitä kuin suinkin. Kannattaa tehdä erovarsinaisten ja rajatapausten välillä.

Psykoanalyysiä on joskus väitetty näennäistieteeksi. Parapsykologia on myös eräin osin rajatapaus. Muttaesim. astrologia eli tähdistä ennustaminen käy varsinaisesta esimerkistä.Ennustajien tulokset eivät ole informatiivisia, sillä ne ovat liianepämääräisiä eikä niihin sisälly mitään todella uutta tietoa maailmasta.

Koska ennusteet sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen, niitä ei voi kumota(vrt. Popper). Astrologia ei myöskään ole itseään korjaavaa. Siinä ei olekriittistä menetelmää, jolla omat virheet poistetaan.Voi pohtia myös näennäistieteen mahdollisuutta olla tieteen kilpailija.

Usein väitetään, että tiede on liian kapea-alainen täyttääkseen kaikkiihmisen tiedolliset toiveet. Täytyisi olla joko tieteen ulkopuolinen,intuitiivinen ja suora tapa ymmärtää maailma. Mystinen kokemus on esimerkki. Ihminen on muutakin kuin tieteen kohde.Lisäksi voi huomauttaa, että maailmassa on paljon asioita, joita tiede ei ymmärrä. Akupunktio ja hypnoosi olivat molemmat aikoinaan tieteen hylkäämiäasioita, mutta ei enää - miksi?

Näennäistiedettä puolustavan kannan täytyy kuitenkin perustua tieteen menetelmän ja aseman ymmärtämiseen. Tiede on vuosisatojen kuluessa syntynyt ja kehittynyt vakava yritysratkaista maailman arvoituksia. Siksi näennäistieteiden asema on tieteeseen nähden toissijainen. Näiden välisiä yhteyksiä on kuitenkin monia, kutenkemian kehitys aikoinaan alkemiasta osoittaa.

Tieteen historiasta ilmenee että Newton, Kepler ja Boyle kaikki harrastivat "salatieteitä" eli modernintieteen vastaisia oppeja. Tieteen ja näennäistieteen ero ei ollut selvävielä 1600-luvulla.


3. Hyveet ovat sellaisa ihmisen luonteenpiirteitä, jotka mahdollistavat hyvän elämän. Isänmaallisuutta on usein pidetty hyveenä. Arvioi, onko perusteltua pitää isänmaallisuutta hyveenä. Tarkastele erilaisia olosuhteita ja tilanteita.

Kysymyksessä on annettuna aristotelisen filosofisen teorian mukainen hyveen määritelmä. Kyseessä ei siis ole tavallinen käsitys. Vastauksen onsovittava annettuun määritelmään ja osoitettava juuri sen ymmärtämistä.Asiaa voi pohtia vaikkapa seuraavasti.  

Perushyveitä ovat viisaus, rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja hyväntahtoisuus. Nämä luonteenpiirteettekevät ihmisestä hyvän ihmisen ja mahdollistavat hänen hyvän elämänsämuiden kanssa yhteiskunnassa.

Onko isänmaallisuus hyve? Vastaus on sekä myönteinen että kielteinen. Isänmaallisuus saattaa olla yhteiskuntaa koossapitävä voima. Silloin kyseessä on tapa ajatella yhteistä etua ja sen historiallista perustelua oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden merkeissä.Hyväntahtoisuus muita kohtaan liittyy myös isänmaalisuuteen. Ei siis olesuinkaan mahdotonta, etteikö hyvä ihminen olisi isänmaallinen, kunhan hänen perushyveensä ovat kunnossa ja tukevat hänen isänmaallisuuttaan juurioikealla (kohtuullisella ja oikeudenmukaisella) tavalla.

Isänmaallisuus ei ole hyve silloin kun se on kohtuutonta jaepäoikeudenmukaista. Ihminen voi olla rasisti ja yltiöisänmaallinen; silloin kyseessä on juuri kohtuuttomuus ja epäoikeudenmukaisuus.

Myöshyväntahtoisuuden puute liittyy mukaan kuvaan. Isänmaalisuus mielletäänusein juuri tällaisena kohtuuttomana asenteena, joka siis ei voi olla hyve.

Silti on todettava, että historiallisesti isänmaalisuus on ollut tärkeähyve. Jo Aristoteles ajatteli, että hyvä ihminen rakastaa omaa kansaansa javaltiotaan. Hän sille uskollinen, sillä valtion ansiosta hän voi viettää turvattua ja kukoistavaa elämää. Jos näin ei ole, ihmisen on harkittava isänmaallisuuttaan. Jos yhteiskunta ja valtio ovat kovin rappeutuneita taipahoja, kuten natsien valtio, niille ei tarvitse olla uskollinen. Silti voi väittää olevansa isänmaallinen, valtio vain on rappiolla.


4. Kiinan perinteiset uskonnot

Perusvastaus kertoo kolmesta kiinalaisesta perinteestä: taolaisuus, kungfutselaisuus ja itäinen buddhalaisuus.

Niiden monipuolinen kuvailu,klassisten lähteiden tietäminen ja uskontojen vertailu antaa lisää arvoavastaukselle.

Voi myös pohtia katsomusperinteiden vaikutuksianykykiinalaiseen ajatteluun. Syventelytapoja on katsoa uskontojen oppien ja tapojen merkitystä yksilölleja yhteisölle. Voidaan myös käsitellä kiinalaisen perinteen vaikutuksia Suomessa, esim. kiinalaiseen elämänkäsitykseen perustuvat terapiamuodot.


5. 5. Yhdistyneitten kansakuntien yleiskokous antoi 1981 julistuksen kaikkinaiseen uskontoon ja elämänkatsomukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamiseksi. Julistuksen toisessa artiklassa sanotaan:

"Ketään ei saa saattaa alttiiksi sellaiselle pakotukselle, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita haluamansa uskonto tai elämänkatsomus."

Arvioi periaatteen toteutumista nykyhetken maailmassa. Mainitse myös esimerkkejä.

Vastauksessa on hyvä luoda yleiskatsaus maailman katsomukselliseen tilanteeseen ja selvitellä katsomusvapautta yhtenä perusoikeuksista.

Maailmalta löytyy suuria alueita, joissa valtion taholta rajoitetaan vapautta valita oma uskonto tai elämänkatsomus. Tämä pätee osin islamilaiseen maailmaan, Kiinaan ja sen yhteydessä Tiibetiin. Kiinnostava syventelykohde on uskonnollisen fundamantalismin nousu eri puolellamaailmaa, ja sen luoma paine vapaamielisyyttä kohtaan, mutta toisaalta valtioiden kovat otteet fundamantalistisiä ryhmiä kohtaan.

Toisaalta vastauksessa pitää muistaa myös periaatteen toteutumisen kannalta myönteiset alueet.Kiinnostavaa on myös tarkastella eurooppalaisten demokratioiden tilannetta, Suomi mukaan lukien. Suosinta saattaa muuttua joissan tapauksissa toisinajattelevien pakotukseksi.


6. Laiva on uppoamassa aavalla merellä ja pelastusveneeseen ovat pyrkimässä mukaan seuraavat: laivan kapteeni ja kaksi matruusia, äiti ja hänen pienilapsensa, YK:n pääsihteeri, suomalainen abiturientti, murhamies, kuuluisataiteilija sekä laivakoira. Pelastusveneeseen mahtuu vain viisimatkustajaa.

Kenellä on oikeus päästä mukaan. Millä menetelmällä asiasta päätetään.

Perustele vastaustasi valitsemallasi moraaliteorialla.

Kyseessä on eräs pelastusvenedilemman muunnos. Kuten itse tehtävässäkerrotaan dilemmaan liittyy tärkeinä näkökulmina: onko joku oikeutettu jäämään veneeseen tai onko joku asemansa puolesta velvollinen uhrautumaan,toinen kysymys on päätöksenetekomenetelmä ja kolmas ratkaisussa huomioonotettava moraaliperustelu.

Jo tässä vaiheessa voi rakennella yhteyksiä moraaliteorioihin eli voiko yksilöiden arvosta johtaa erilaisia oikeuksia päästä mukaan pelastusveneeseen.

Hyvään vastaukseen kuuluu perustelu arvonmuodostuksesta: murhaaja tai laivakoira eivät ole ilman perusteita vähempiarvoisia.

Päätöksentekomenetelmänä voi eritellä arpomista, äänestystä, keskustelun kautta vakuuttamista ja voiman käyttöä. Jos aikoo soveltaa utilitarismia tai Immanuel Kantin kategorista imperatiivia ratkaisuun, tuntuu luontevaltakoettaa käyttää päätöksen tekomenetelmänä kyseisestä teorista lähtevää vakuutelua tai vakuulletun jälkeen tehtyä äänestystä.

Kannattaa muistaa,että kyseisessä tilanteessa arpominen on klassinen ratkaisu. Esimerkkitapauksessa saattaa vain olla, että kaikki eivät itse voi antaa suostumustaan arvontaan tai olla siinä mukana. Lisäksi periaate naiset ja lapset ensin viittaa siihen, että he eivät osallistuisi arvontaan.


7. Leonardon Mona Lisa on rahallisesti hyvin arvokas maalaus. Mikä tekee maalauksesta rahallisesti arvokkaan ja miksi jäljennöksestä ei haluta maksaa yhtä paljon kuin aidosta.

Taideteoksen rahallinen arvo määräytyy taidemarkkinoilla. Vaikka Mona Lisaon teos, jolla ei ole varsinaista markkinahintaa, voimme arvella hinnan olevan korkea, mikäli teos olisi myytävänä.

Markkinaarvo perustuu ostajan maksuhaluun, johon taiteen osalta vaikuttaa teoksen taiteellinen arvostus ja harvinaisuus. Ehkä näiden ulkopuolisena tekijänä on tunnettuus taiyleensä mediakohu.

Vastauksessa voidaan pohtia teoksen rahallisen arvon suhdetta teoksen taiteellisiin ansioihin. Asiaa voi lähetyä taiteen määrittelyn kautta kokeilemalla miten taideteoksen arvoon vaikuttaa esim. sen originaalisuus, taituruus tai sisältö. Samalla nousee ongelmaksi voivatko jäljennökset olla taidetta.


8* Arvioi ydinvoimalaratkaisua tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmista esimerkiksi tarkastelemalla ratkaisun mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia kehityspolkuja.

Energiapolitiikka ja yhteiskunnan odotettu tai haluttu kehityssuunta on mielenkiintoinen yhdistelmä.

Vastaaja voi käyttää tulevaisuudentutkimuksen malleja tai kysymyksen esittämää esirakennetta mahdollisiin, todennäköisiinja toivottaviin tulevaisuuskuviin.

Vaikka kysymys viittaa osin suomalaiseen ratkaisuun, on ongelman kannalta asiaan kuuluvaa tarkastelu, joka koskee maailmanlaajuisesti ydivoiman käyttöä. Suomen osalta ostopäätös käyttää ydinvoimalla ukomailla tuotettua energiaa on kiinnostava lisäpiirre, joka elämänkatsomuksellisella ulottuvuudella merkitsee eron tekemistä itse tehdyn ja kehoitetun teon välillä.

Hyvä vastaus sitoo mahdollisuudet vastaajan tai hänen referoimansa ryhmän toiveyhteiskuntiin. Monipuolinen vastaus näkee asian hyvät ja kielteiset puolet.

Elämänkatsomustieto Kevät 1993

1. Tunne moraalin lähtökohtana
 
2. Miksi käsitykset maailmankaikkeuden alkuperästä ovat elämänkatsomuksen kannalta merkittäviä? 

3. Kuvaile hyvän kansalaisen ominaisuuksia. 

4. Selosta jonkin yleisesti tunnetun uskonnon tai elämänkatsomuksen opetuksia ihmisen elämän päämäärästä. 

5. Alkuperäiskansojen oikeus omaan kulttuuriinsa. 

6. Mitä Liisan pitäisi tehdä? Arvio Liisan tilannetta eettiseltä kannalta. 

7. On sanottu, että oman elämänkatsomuksen muodostaminen oli 100 vuotta sitten helpompaa kuin nyt. Millainen on oma perusteltu mielipiteesi asiasta? 

+8. Urheilun moraaliperiaatteet.

Elämänkatsomustieto Syksy 1992

1. Kuinka ihmisarvon kunni Millaisia ovat asiat, jotka ilmiselvästi voimme tietää tosiksi? 

3. Liberalistinen demokratiakäsitys 

4. Valitse kaksi mielestäsi keskeistä kristinuskon käsitettä ja kerro, mistä niissä on kysymys. 

5. Pohdi opettajan käskyvaltaa oppilaaseen nähden ja sen rajoja. perustele ja anna esimerkkejä. 

6. Koulun opettaja ei halua osallistua koulunsa joulujuhlaan, koska hän pitää sitä liian uskonnollisena. Hän on yhden luokan luokanvalvoja. Tässä koulussa oppilaat eivät voi osallistua joulujuhlaan ilman luokanvalvojaansa.

Pohdi syntynyttä ongelmaa opettajan ja oppilaan näkökulmasta. 

7. Mikä on taiteelle ominaista? 

+8. Keväällä 1987 julkistettiin YK:n pääsihteerin käynnistämän Ympäristön ja kehityksen maailmankomission, toiselta nimeltään Brundtlandin komitean, raportti. Komissio antoii meille kaikille yhteiseksi tavoitteeksi kestävän kehityksen.

Mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan?

Elämänkatsomustieto Kevät 1990

1. Hyödyn tavoittelu yksilön moraalisen valinnan perustana

Hyöty ei ole yksiselitteinen käsite. Hyödyn määritteinä saattaa olla talous, onni, terveys tms. Myös kysymys kenen kannalta hyödyllisyyttä katsotaan on merkittävä. Hyöty liittyy subjektiin, joka kykenee esittämään tavoitteensa, pyrkimyksensä hyödyllisyyden kriteereiksi.

Hyötyä tavoitteleva ihminen laskee tekojensa seurausten arvon, ja ratkaisee sen perusteella mitä tekee. Jos hän lisäksi ajattelee tekojen seurausten arvon ratkaisevan tekojensa moraalisuuden, liittyy hänen ajattelunsa utilitarismin perinteeseen. Utilitarismissa annetaan hyödylle suppea tulkinta. Se on arvo, jota ihmiset luonnostaan tavoittelevat. Vastaus tehtävän kysymykseen voi nähdä hyödyn myös laajemmin kuin utilitarismin perinteessä on nähty.

Hyötyajattelun alkuperäisin ja keskeisin versio on hedonismi. Mielihyvän, onnellisuuden ja nautinnon lisääminen on elämän päämäärä. Hyödyn periaate on kuuluisimmassa muodossa, että on oikein maksimoida kaikkien ihmisen hyvinvoinnin ja mielihyvän määrä. Ajatus on tässä muodossa lähtöisin Jeremy Benthamilta ja kehitellyssä muodossa J.S. Milliltä. Hedonismi ajautuu vaikeuksiin pitäessään kaikkea mielihyvää yhteismitallisena.

Toinen hyötyajattelun moraalinen vaikeus liittyy teon ajateltuun yleisyyteen. Jos teon moraalisuuden mitta on yhteisön yhteenlaskettu onnellisuus, on varkaus ansiokasta muuten lainkuuliaisessa yhteisössä silloin, jos muilla on rahaa mutta varkaalla ei ole. Tätä kantaa on pyritty ylittämään ns. sääntöutilitarismilla eli tekijän tulee ajatella tekoaan yleisenä sääntönä. Tällöin toisaalta menetetään teorian voima selittää yksilön omaa mielihyvää tavoittelevia tekoja.

Utilitarismi saattaa ajautua ristiriitoihin eettisenä teoriana, mutta ihmisen järkevän päätöksenteon perustana sillä on selitysvoimaa.


2. Materialismi ja idealismi

Materialismi ja idealismi ovat metafyysisiä käsityksiä. Ne pyrkivät antamaan vastauksen kysymykseen, mitä olevainen (todellisuus) pohjimmiltaan on. Aihetta voi jäsentää tarkastelemalla suuntauksia metafysiikan osa-alueittain: mikä on niiden ontologinen näkemys (mitä olevainen on)? mikä on niiden kosmologia (millainen on maailmankaikkeus)? mikä on niiden teleologia (mikä on kaiken tarkoitus)? mikä niiden teologia (mitä jumaluus on)?

Materialismin yleinen luonnehdinta: todellisuus muodostuu aineesta ja sen liikkeistä. Varhaisina edustajina mainittava antiikin atomiteoreetikot. Uudella ajalla atomiteorian ja sitä seuranneen kvanttiteorian kannattajien käsitykset eivät aina tue selvästi materialismia.

Ongelmaksi on tullut, mitä aine todella on. Marxismin edustajien kehitelmät: dialektinen ja historiallinen materialismi. Materialistiset olevaisen selitykset mekanistisia (kausaalisia). Materialismiin liittyy tavallisesti ateismi.

Idealismin mukaan todellisuus on luonteeltaan mentaalista (ajattelua, ideoita, havaintoja). Klassinen esimerkki on Platonin ideaoppi. Subjektiivista idealismia edustaa ehkä parhaiten Georg Berkeley, jonka mukaan todellisuus ilmenee vain tajunnassa olevina havaintoina. Saksalainen idealismi kehitti myöhemmin objektiivisen idealismin teorian.

Idealismiin liittyy usein käsitys kehityksen tarkoituksesta: historia kulkee kohti vapautta ja totuutta. Kehitystä ohjaa henki tai muu periaate.

Myös ihmisen käyttäytymisen tutkimuksessa tulee esiin materialismin ja idealismin piirteitä. Behaviorismi psykologiassa yrittää palauttaa mielen ja tajunnan käsitteet ruumiin toimintoihin (havaittavaan käyttäytymiseen ja aivojen toimintaan). Samoin eräät kognitiotieteen edustajat. Tietoisuuden (mielen) luonteen tutkiminen on kesken. Edelleen etsitään ratkaisua ruumiin ja mielen keskinäisen suhteen ongelmaan; tässä voidaan mainita tärkeimmät vastaukset kuten emergentti ja ei-reduktionistinen materialismi, parallelismi, interaktionismi ja identiteettiteoria. Tekoälyn tutkimus voi luoda asiaan valaistusta.


3. Thomas Moren yhteiskuntautopia

Thomas More (1478-1535) oli renesanssihenkilö, jonka elinaikana maailmaa löydettiin uudelleen. Löytöretket toivat tarun ja toden sekaisia yllätyksiä. Yksi seuraus oli utopiat (ou, topos; paikka ei missään), joissa ajan yhteiskunnalliset toiveet heijastettiin kuviteltuun kaukaisuuteen.

Moren Utopian kehyskertomuksessa tapaamme portugalilaisen merimiehen, joka on harhautunut kaukaiselle saarelle, ja tullut takaisin Eurooppaan. Tapaaminen sijoittuu ravintolaan, jossa keskustellaan yhteiskunnallisista epäkohdista. Tällöin merimies puuttuu puheeseen, ja kertoo Utopia-saaresta, hyvän yhteiskunnan mallista. Jännittävä yksityiskohta on merimiehen tokaisu

kuninkaista, jotka haluavat ympärilleen liehittelijöitä. Utopiassa More kirjoitti 1515, ja 20 vuotta myöhemmin Henrik VIII teloitutti hänet valtiopetoksesta. Siitä neljänsadan vuoden kuluttua katolinen kirkko julisti Thomas Moren pyhimykseksi.

Utopian yhteiskunnan olennaisin piirre on yksityisomaisuuden ja rahankäytön puuttuminen. Kaikki on yhteistä; ateriat nautitaan yhdessä, asuntoja vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Ammatteja vaihdetaan esim. siten, että kaupunkilaiset menevät maalle määräajoin huolehtimaan viljelyksistä.
Utopian saari on jakautunut useisiin kaupunkivaltioihin, joiden johdossa on kaupunginvanhin sekä vaaleilla valittu neuvosto.

Opiskelua harrastettiin Utopiassa ahkerasti. Kaikki uskonnot olivat sallittuja. Ateismi oli toisaalta ei suvaittu kanta. More kirjoittaa: "Utopus kielsi kuitenkin ehdottoman jyrkästi ketään alentumasta niin kauas ihmisluonnon arvosta, että uskoisi sielun kuolevan yhdessä ruumiin kanssa tai maailman kiertävän sattumanvaraisesti kulkuaan ilman mitään johdattavaa voimaa."

Moren Utopiaan on myöhemmin suhtauduttu monella tavalla. Katolinen kirkko on pitänyt sitä keskiaikaisen luostarilaitoksen ihannointina (yhteisomistus, ylellisyydestä luopuminen, sivistys). Sosialistit taas ovat nähneet kirjassa tulevan sosialistisen yhteiskunnan mallin.


4. Ohessa luetellaan kristinopin 10 käskyä ( ). Valitse niistä kaksi ja erittele niiden eettistä sisältöä.
....................................................................

Käskyjen eettistä sisältöä voidaan lähestyä niiden yhteisöllisen merkityksen kautta, niiden suhteesta tekojen seurauksiin tai esim. suhteesta toimijan terkoituksellisuuteen.

Ensimmäinen käsky on kiinnostava lähinnä vain jumalan eettisen kompetessin ilmauksena; johdonmukaisessa lakietiikassa tekojen (siis myös käskyjen) eettinen arvo selittyy suoraan jumalan tahdonsuunnalla.

Toisessa käskyssä tulee esille rangaistusperustelu. Tämän vertaaminen esim. käskyihin 3-8 on hedelmällistä. Ennen

oli myös 4. käskyssä seurausperustelu (...ettäs menestyisit ja kauan eläisit maan päällä). Käskyjen 3-8 eettistä sisältöä voi tarkastella asiantilojen yhteisöllisen toivottavuuden kannalta.

Käskyihin 5-6 voi pureutua vaikkapa kategorisen imperatiivin avulla: ihmistä on kohdeltava päämääränä ei keinona.

Käskyissä 9-10 löytyy tarkoitusetiikkaa, jolloin jo teon aikomus tai teon emotiivinen motiivi on tuomittavaa.


5. Taiteen merkitys kansakunnan elämässä. Perustele vastaustasi johonkin tunnettuun taideteokseen liityvällä esimerkillä.

Lähtökohdaksi voisi ottaa taiteen tehtävät: uuden luominen, ilmaisullinen tehtävä, viestinnällinen tehtävä, toimintaa ohjaava tehtävä.

Kansakunnalle on tärkeää, että se pystyy luomaan uutta. Näin se pitää kulttuurinsa vireänä ja avaa uusia mahdollisuuksia (kult-tuurin luovan voiman säilyminen). Kiistely taidesuunnista tärkeä asia: uusi herättää aina aluksi vastustusta, mutta ellei uutta luoda, kulttuuri tukahtuu. Luova taide pystyy tarjoamaan myös toisille

kansoille jotain, mitä ne arvostavat (kansainvälinen arvostus). Muita luovuuden ulottuvuuksia? Taiteen avulla kansakunta voi tuoda julki pyrkimyksiään ja ongelmiaan (vrt. kansallis-romantiikka ja suomalaisuuden esittäminen). Se voi myös ilmaista erilaisia kokemuksia ja tuntemuksia (surua, iloa, ahdistusta). Taiteellisen ilmaisun tarkoituksena saattaa olla myös oman identiteetin etsiminen, mikä on erityisesti murrosaikoina tärkeää. Taiteellisella ilmaisulla on myös vapauttava ja elämänhalua lisäävä tehtävä (vrt. leikki).

Taiteen avulla viestitään toisille monia asioita. Taide soveltuu välineeksi esim. silloin, kun asioista ei ole mahdollista puhua suoraan (vrt. kansallisuuksien sorto).

Taiteellinen viestintä on tärkeä eri kulttuurien keskinäisen ymmärtämisen väline.

Taiteen avulla pyritään usein mys vaikuttamaan asioihin, ihmisten toimintaan (vrt. kansallisen heräämisen aika, isänmaallisuuteen innostaminen sota-aikana). Taide propagandan välineenä. Muunkinlaisia esimerkkejä taiteen avulla vaikuttamisesta on helppo löytää.


6. Vapauden arvo yksilölle

Erilaisia vapauden merkityksiä tulisi erotella: valinnan vapaus (tahdon vapaus), vapaus esteistä (negatiivinen vapaus), mahdollisuus toteuttaa tavoitteita ja toimintaa (positiivinen vapaus), vapaus toteuttaa ja ilmaista itseään.

Eksistentialistinen käsitys korostaa yksilön täydellistä valinnan vapautta. Sellaisen vapauden arvo voisi olla, että kukin saa itse päättää, mitä tekee ja millaiseksi tulee. Eksistentiaaliseen vapauteen kuuluu myös se, että jokainen on itse vastuussa elämästään, ja valitsemiseen sisältyy siksi ahdistusta.

Vapaus esteistä on monenlaisen toiminnan välttämätön edellytys. Poliittiset perusvapaudet (esim. puhe- ja omantunnonvapaus) ovat arvokkaita asioita. Erilaisia esimerkkejä löytyy runsaasti. Tällaisen vapauden arvo yksilölle riippuu paljon siitä, millainen merkitys toiminnalla, jota ei estetä, hänelle on. Jos yksilö ei välitä ollenkaan äänestämisestä, tuollaisella poliittisella vapaudella ei ole hänelle suurtakaan arvoa. Vapauden arvon riippuvuus intresseistä ja tarpeista.

Vapaudella ei ole myöskään arvoa, jos puuttuu välineet käyttää vapautta hyväksi. Vapaus käydä koulua on arvoton perheelle, jolla ei ole varaa kouluttaa lapsiaan. Siksi positiivinen vapaus on tärkeä. Muita esimerkkejä?

Itsensä toteuttaminen ja itseilmaisu ovat arvokkaita tavoitteita. Niille voi olla sisäisiä esteitä: puhutaan
ahdistuneesta tai sulkeutuneesta persoonasta vastakohtana vapautuneelle, avoimelle persoonalle. Mielenkiintoista on pohtia tällaisen 'sisäisen' vapauden arvoa suhteessa vapauteen ulkoisista esteistä, esim. poliittiseen vapauteen.


7. Mitä ehtoja tähdistä ennustamisen tulisi täyttää, jotta sitä voitaisiin pitää tieteellisenä toimintana?

Tieteen filosofian perusongelma on löytää kriteerit, joilla tieteen voi erottaa siitä, mikä ei ole tiedettä. Tätä on kutsuttu demarkaatio-ongelmaksi. On vielä selvää, että taiteen tai urheilun suhde maailmaan on toinen kuin tieteellisen toiminnan suhde, mutta kysymys siitä pitääkö muinaisen Egyptin astrologit tai keskiajan alkemistit lukea tieteen historiaan, on jo selvästi vaikeampi.

Platonista alkavassa perinteessä tiede määritellään viittaamalla aitoon, pysyvään tietoon. Kun tiettynä aikana tuon varmuuden kriteerinä voi olla vain tiedeyhteisön yleinen yksimielisyys, jäisi melkoinen osa ihmistieteitä tieteen ulkopuolelle.

Toisaalta tiede voidaan pyrkiä määrittelemään sen käyttämien menetelmien avulla. Ongelmana tässä on tieteellisen menetelmän historiallinen kehittyminen.

Vaikuttaa siltä, että tieteellisyys on sikäli suhteellista, että muita kriteereitä kuin tieteellisen yhteisön avoimen ja kriittisen keskustelun kautta tuleva tunnistaminen on vaikeaa löytää. Tässä mielessä tieteellisen tiedon todellisia subjekteja ovat tutkijayhteisöt.

Perinteisesti tähän sisältyy objetiivisuuden vaatimus: tutkimuksessa on pyrittävä tuloksiin, jotka selittävät tutkimuskohdetta riippumatta siitä mielyttävätkö tulokset tutkijaa ja tutkimuskohteen tulee antaa vaikuttaa tutkimustuloksiin ja tuon vaikutuksen tulee olla tutkijasta riippumattomasti todettavissa.

Viimemainittu asettaa tieteelle avoimuuden vaatimuksen. Tämä taas liittyy kriittisyyteen: tieteellisten tulosten tulee olla koeteltavia. Tiede on autonominen, tieteen ulkopuolinen auktoriteetti ei voi sanella tieteen tuloksia. Itsensäkorjaava on ominaisuus, joka liittyy tieteen edistyvyyteen eli pätevyyden lisääntymiseen tieteellisessä tiedossa.

Vaikka tiedeyhteisö suhtautuu pseudotieteisiin, kuten astrologiaan, kriittisesti, kiehtovat nuo yritykset ihmisiä.

Uskontojen ja pseudotieteiden erona on, että pseudotieteet selittävät samaa maailmaa, jota tiede tutkii. Ne pyrkivät kuulostamaan tieteellisiltä, ja siten eivät käytä tyypillistä uskonnollista kieltä.

Toisaalta uskomaton väite voi olla tosi, tai ainakin osittain tosi. Hyvä esimerkki tästä on akupunktio, joka toimii vaikka sen opillinen selitys on väärä, ja joka nykyisin kyetään selittämään tieteellisesti. Siksi ilmiöitä tai niiden selityksiä ei voi oikopäätä leimata huu-haaksi.

Yleensä kuitenkin pseudotieteet suhtautuvat itseensä kohdistuvaan tutkimukseen vihamielisesti. Siinä missä tiede korostaa itsekorjaavuutta ja testattavuutta, ottavat pseudotieteet lähtökohdaksi teoriansa totuuden. Tiede pyrkii tarkkoihin ja yksiselitteisiin käsitteisiin; pseudotiede kietoutuu hämäriin mysteereihin väittäen, ettei sen ilmiöitä kyetä käsitteellisesti kuvailemaan. Tiede on avoin, pseudotiede yleensä eristetty saareke.


*8. Järki ja tunne moraalifilosofian lähtökohtina.

Rationalistinen perinne: järjen eli järjestelmällisen ajattelun avulla löydetään arvot, joita kaikkien ihmisten tulisi toteuttaa. Järki moraalifilosofian lähtkohtana korostaa, että eettisiä arvoja voidaan perustella samalla tavalla kuin tietoa. Yleispäteviä arvoja voi olla. Esimerkkejä: Platon, Tuomas Akvinolainen, Spinoza, Hegel. Mutta järjen käyttöä tarvitaan paitsi päämäärien valinnassa ja perustelussa myös keinojen valinnassa: millainen toiminta johtaa haluttuun päämäärään? Tähän on yritetty kehittää käytännöllisen päättelyn teoriaa.

Myös modernit päätös- ja peliteoria tutkivat, miten parhaiten toteutetaan arvoja yksilötasolla sekä myös yhteisöissä. Järkiperäinen lähtökohta johtaa tavallisesti sääntöihin perustuvaan moraaliin (oikeudet, oikeudenmukaisuus).

Tunne-etiikka: keskeiset eettiset arvot liittyvät tunteisiin (rakkauteen, hyväntahtoisuuteen, kauneuselämyksiin jne.). Niiden ei tarvitse olla yleispäteviä. Eettisen tavoitteena on tunteiden jalostaminen, ja tässä esim. taiteen merkitys on suuri. Ongelmia: tunteiden häilyvyys ja yksilöiden väliset erot (subjektiivisuuden ongelma), millaiset tunteet tulisi ottaa eettisten arvojen perustaksi (nautinto, ilo, kauneuselämys, pyhyyden tunteet jne.), onko tunteiden lisäksi otettava huomioon myös tieto.

Järjen ja tunteiden yhdistäminen: Vaikka arvojen ajatellaan palautuvan tunteisiin, tarvitaan joka tapauksessa järkeä (tietoa) osoittamaan, miten tunne-elämyksiä saavutetaan ja miten niiden määrä optimoidaan erilaisissa tilanteissa. Toisaalta voidaan ajatella, että tiedollinen ajattelu 'koulii' tunteita ja vähentää 

Elämänkatsomustieto Syksy 1989

1. Elämän tarkoitus kristinopin ja islamin mukaan 

2. Maailmankaikkeuden tarkoituksellisuus elämänkatsomuksellisena ongelmana 

3. Elokuvasensuurin moraalinen perustelu ja arvostelu 

4. Vertaile erilaisia käsityksiä sielun suhteesta ruumiiseen 

5. Vieraantuminen yksilön ja yhteisön ongelmana 

6. Sopimusten moraalinen sitovuus 

7. "Useimmat 60-luvun vallankumouksellisista ovat nyt vallankäyttäjiä."

Pohdi tästä näkökulmasta yksilön
elämänkatsomuksen kehitystä. 

*8. Miten voidaan perustella käsitystä, että
nykyisillä ihmissukupolvilla on vastuu tuleville sukupolville esimerkiksi elinympäristön ja kulttuuriarvojen säilymisestä.

Elämänkatsomustieto Kevät 1989

1.Yleispätevyys moraaliarvostelman peruspiirteenä

Etiikan perusongelmista yksi on moraalisen ilmiön määrittely. Meidän tulee aidossa eettisessä teoriassa esittää kriteerit, joilla ihmisen käyttäytymistä ohjaavissa normeissa erotellaan laki, tapa ja moraali. Moraaliarvostelma on julkilausuttu moraalinormi.

Eräs ja varsin laajasti hyväksytty tapa määritellä moraalinormi on väittää, että moraalisen normin peruspiirre on sen velvoituksen yleisyys ja ylivertaisuus. Laki saa voimansa sen legitiimistä säätämistavasta (lain legitimiteetti ei seuraa kansanedustajien kulloisesta yhteenlasketusta älykkyydestä tai eduskuntarakennuksesta, vaan valtiosäännön määräyksistä, joilla on riittävä kansan suostunta). Hyväksymme tapojen vaihtelun eri kulttuuripiireissä; siinä missä röyhtäisy eräissä kulttuureissa on aterian päätteeksi kiitos isännille olisi se eurooppalaisessa kulttuurissa nykyisin huonoa käytöstä. Sen sijaan moraalimme perusta pätee kaikkiin olentoihin, jotka ovat riittävän samankaltaisia.

Moraalinormeille tosin voidaan esittää varauksia, mutta niistä johtuvat poikkeukset eivät saa olla sellaisia, että normien yleisyys katoaa. Normi joka ei ole yleinen on vain käytän-nöllinen ohje.

Normin yleisyysvaateelle antaa mielenkiintoisen tarkastelu-lähtökohdan moraalin historialliset vaiheet. Yleisyysvaadetta on sovellettu aina riittävän samankaltaisuuden mukaan. Ennen tietty moraali koski omaa sukulinjaa tai heimoa, sitten omaa rotua ja uskontoa, nyt koko ihmiskuntaa. Keskustelua käydään nykyisin myös eläinten ja koko luonnon oikeuksista.

Moraalin yleisyysvaatimus ei määrää normien sisältöä, vaan kyseessä on kriteeri, jolla moraalinen ilmiö voidaan erottaa muista sosiaalisista ilmiöistä. Moraalin sitovuutta taas voidaan perustella yleisellä hyödyllä, sopimuksella ja esim. uskontojen tapaan normiauktoriteetilla.

Moraalisen ilmiön yleisyysvaadetta voidaan arvostella esim. relativismin kannalta. Siis perusteltu kanta jossa yleisyys hylätään on hyväksyttävä. Tosin esim. moraalin sisällöllisen relativismin hyväksyvä Edvard Westermarck kannatti moraalisen ilmiön määrittelyä yleisyysvaateen kautta.


2. Miten arvioit väitteen "Aurinko nousee huomenna 23.3.1989 kello 6.13" totuudellisuutta.

Tietoa on väite, joka on tosi ja oikein perusteltu. Totuus ja perustelu liittyvät siten yhteen, että perustelutapa on oikeutus väitteen totena pitämiselle. Totuus määritellään väitteen vastaavuudeksi sen asiantilan kanssa, jota väite koskee. Tämä käsitys, jota on totuttu kutsumaan totuuden korrespondessi-teoriaksi, on siis pikemmin totuuden määritelmä kuin teoria, jolla väitteen totuus voidaan perustella. Mikäli vaadimme totuudelta korrespondessia, on Aurinkoa koskeva väite tosi vasta kun Aurinko todella nousee. Onhan huomattava, että Auringon nouseminen ei ole looginen välttämättömyys.

Auringon nousuaika on tietoa luonnontieteellisen tiedon kokonaisrakenteessa. Kun hyväksymme luonnonlakien pysyvyyden, sisältyy siihen ilmiöiden ennakoitavuus. Näin totuuden perusteluksi tulee väitteen yhtäpitävyys tieteellisen maailmantulkinnan kanssa. Almanakan auktoriteetti perustuu myös tähän, joskin tavalliselle almanakan käyttäjälle riittää perusteluksi lähinnä omat kokemukset almanakan tietojen pätevyydestä.

Mielenkiintoisia sivupolkuja löytyy kysymyksistä minkä horisontin mukaan nousuaika on ilmoitettu, ja ajallinen viive Auringon todellisen aseman ja havainnon välillä sekä kielen väärä ilmaus nousemisesta. Kuitenkaan ei ole loogisesti mahdotonta, etteikö Aurinko olisi 23.3.1989 havaittavissa Utsjoella kello 6.13 Suomen aikaa. Se vain ilmiönä on kovin epätodennäköinen.


3. Miten tasavaltaista valtiomuotoa voidaan elämänkatsomuksellisesti puolustaa ja arvostella?

Valtiomuodosta säädetään valtiosäännössä, joka yleensä on sama kuin tärkeimmät perustuslait (Suomessa HM ja VJ). Valtiomuodot jaettiin ennen monarkkisiin ja tasavaltaisiin, mutta tuo jako ei enää aikoihin ole ollut valtiotieteellisesti tai elämänkatsomuksellisesti merkittävä (varhaisempia vaihtoehtoja esim. aristokratia, teokratia, oligarkia).

Tasavaltaisuuteen liittyvät ihanteet tasa-arvoisuudesta kansalaisen oikeudessa osallistua päätäntään niin välillisen vallan järjestelmissä äänestäjänä kuin yleensäkin oikeutena olla vallan käyttäjä. Tasavalta-ajattelun ihanteet ovat lähellä nykyaikaisia demokraattisia ihanteita.

Demokratian, siis myös tasavallan, elämän-katsomuksellisesti merkittävä ulottuvuus on kansalaisen päätöksentekokyvyn arviointi ja päätöksenteko-oikeuden korostaminen. äänestys- ja vaalioikeusikäraja-säännöksissä näkyy nämä kaksi asettamusta.

Tasavaltaista valtiomuotoa voidaan kritisoida ihmisten erilaisilla kyvyillä. Samalla tavalla kuin liikennelentäjiä ei valita äänestyksellä tai arpomalla (joka muuten on yksi tasavaltainen vaalitapa) ei valtiolaivan peränpitäjää saa valita summittain. Mitä tärkeämpi tehtävä sitä aikaisemmin valmennus siihen tulee aloittaa (tätä on käytetty monarkian ja aristokratian perusteluna, vrt. Platonin Valtiossa johdon kasvatus). Saman suuntaisilla perusteilla on eräissä valtioissa suljettu lukutaidottomat tai johonkin rodulliseen ryhmään kuuluvat pois äänioikeuden piiristä. On huomattava, että Sveitsi luokiteltiin tasavallaksi jo 1970-luvulla vaikka useissa kantoneissa naisilla ei ollut poliittisia oikeuksia.

Tasavalta ja demokratia ei ainakaan luokituksissa ole siis vaatinut yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, kunhan ääni- ja vaalioikeuden rajoitukset ovat olleet laillisia ja eivät ole määräytyneet esim. säädyittäin (on toki syytä kysyä kuinka paljon kansalaisia voidaan sulkea päätöksenteosta ilman, että olisi syytä alkaa puhua diktatuurista, vrt. Leninillä proletaarinen diktatuuri).

Poliittisia oikeuksia on rajoitettu valtion (demokratian) edun nimissä esim. Neuvostoliitossa, Suomessa (1930-luvulla) ja Saksan Liittotasavallassa (valtionturvalaki ts. virkakielto-lainsäädäntö).

Tasavaltaa on puolustettu käsityksillä ihmisoikeuksiin sisältyvällä tasa-arvon periaatteella ja oikeudella osallistua itseä koskevaan päätäntään. Käytännön hyötyyn perustuvia näkökohtia ovat esimerkiksi päätöksenteon näkökohtien monipuolisuus ja käytännön läheisyys. Jälkimmäinen perustelu väittää, että monasti tuotteen käyttäjä on tekijää parempi laadun arvioija. Kenkien käyttäjä tietää suutaria paremmin miten tämä pari sopii hänen jaloilleen.

Kansan oikeudelle osallistua päätöksentekoon, joka on luonnollinen perusta tasavallalle, on yleisesti Euroopassa perustana oppi kansansuvereniteetista. Sen mukaan ainoa legitiimi valtiollisen vallan lähde on kansa. Vaikka parlamentti voi edustaa kansaa voidaan tällöin kysyä voiko parlamentti ilman kansan myötavaikutusta vaihtaa valtiomuodon. Järjestelmiä, joissa parlementti ei voi tätä tehdä on esim. Ruotsissa ja Islannissa (vaaditaan vaalit väliin), Suomessa sen sijaan parlamentti saattaa asettua valtiosäännön yläpuolelle.

Toinen syventelylinja saattaa löytyä vallanjakojärjestelmästä. Tasavaltaista legitiimiä valtaa edustaa lainsäädäntövalta. Eräissä tapauksissa toimeenpanovalta voi syrjäyttää laillisesti lainsäädäntövallan. Näin tapahtui Saksassa Weimarin tasavallan loppuaikoina. Siellä annettiin vuonna 1932 vain viisi parlamenttilakia, mutta hätäasetuksia säädettiin 66
.

4. Hindulaisuuden perusarvot

Hindulaisuudessa käsitettynä Vedoihin tukeutuviksi etelä-aasialaisiksi elämänkatsomusperinteiksi on neljäperusarvoa. Toisaalta kyseessä on neljä tasoinen hierarkinen arvojärjestelmä.

Kaksi ensimmäistä arvoa liittyvät ihmisen aineelliseen olemiseen. Ne ovat varallisuus (artha) ja mielihyvä (kama). Kummankin tavoitteleminen voi olla osa hyvää elämää, mutta näiden arvojen tulee olla sopusoinnussa kokonaisuuden kanssa.
Viisaan on välttämätöntä ymmärtää aineellisten arvojen alisteinen asema. Ihmisen perustavimmat arvot ovat henkisiä. Sitä on etiikka (velvollisuus = dharma), jossa ihminen ponnistelee kohden kauneutta, totuutta ja hyvyyttä. Siis kohden täydellisyyttä, joka huipentuu vapautumisena aineellisesta maailmasta (vapautuminen = moksha).

Vapautuminen merkitsee irtautumista jälleensyntymästä, jota karma säätelee, johon taas ennen kaikkea vaikuttaa velvollisuuden (dharma) noudattaminen.

Ihmisen hyvä elämä on näiden neljän perusarvon asettamista oikeisiin suhteisiin. Oikean velvollisuuden noudattaminen mahdollistuu vasta riittävällä varallisuudella. Mutta varallisuuden ja mielihyvän yksipuolinen tavoitteleminen estää velvollisuuden toteuttamisen.

Hindulaisuuden perusarvojen käsittelyn perustaksi voi ottaa pyrkimyksen vapautumiseen uudelleensyntymästä ja johtaa siitä pyrkimys hankkia hyvää karmaa elämässä. Elämän kunnioittaminen on yksi velvollisuuden noudattamisen muoto.

Eri kasteilla on omat velvollisuutensa ja luonteensa (puhtaus = sattva - brahmaanit, rajas = aktivitetti - sotilaat, rajas+tamas - kauppiaat, tamas = hitaus -sudra). Esimerkiksi

Bhagavadgitassa päähenkilö Arjuna on taistelukentällä valinnan edessä: täyttääkö sotilaan velvollisuus ja tappaa sukulaisiaan vai askeetin velvollisuus. Arjuna valitsee jälkimmäisen, mutta Krishna (siis Vishnun avatara) opettaa että sotilaan hyvä elämä on aktiivisuus siis taistelu eikä esim. puhtaus.


5. Esittele jonkin tunnetun suomalaisen järjestön elämänkatsomuksellista sanomaa.

Esiteltävä järjestö voi olla elämänkatsomuksellisuuteen keskittyvä kuten luterilainen valtiokirkko ja Vapaa-ajattelijain liitto, tai muu järjestö, jolla on selvä katsomuksellinen profiili.
Elämänkatsomus sisältää eri tavalla perusteltuja käsityksiä maailmankuvasta, joka sisältää luontokuvan, yhteiskuntakuvan, ihmiskuvan ja kannanoton ihmisen tietokyvystä, sekä arvoteorian.

Järjestöjen elämänkatsomuksellinen sanoma keskittyy lähinnä arvoihin sisältäen käsityksen ihmisen hyvästä ja hyvästä yhteiskunnasta.

Eräillä järjestöillä tosin on esillä myös maailmankuvaan liittyvää ainesta kuten käsityksiä yliluonnollisten olentojen

vaikutuksista ja maailman tulevaisuudesta. Myös kysymys ihmisen persoonallisuuden säilymisestä kuoleman jälkeen on merkityksellinen useissa katsomuksissa. Tarjoavathan esimerkiksi länsi-aasialaisperäiset uskonnot mahdollisuutta ikuiseen persoonalliseen tajuisuuteen ja etelä-aasialaiset uskonnot persoonallisen itseyden samuutta kaikkeuden kanssa. Tällöin näillä maailmankuvaan liittyvillä käsityksillä perustellaan useimmiten kyseisen elämänkatsomuksen arvoteoria.


6. Shamanismi

Uskonnon sosiaalinen ominaisuus on rituaalit, josta ainakin osaan kaikki uskonnollisesti uskovat osallistuvat. Tämän lisäksi yhteisöissä on uskontoon erikoistuneita henkilöitä, joilla on taito ja oikeus olla yliluonnollisen kanssa kiinteämmässä kosketuksessa kuin muilla.

Shamaani on maailman pohjoisten alueiden uskonnollinen spesialisti. Itse sana shamaani tulee eräästä Siperian kielestä. Shamanismissa on myös suomalaisuuden alkeperäis-elämänkatsomuksen juuret. Onhan Kalevalan Väinämöisen eräs rooli shamaanin rooli.

Shamanismille on tyypillistä ekstaasitekniikalle perustuva viestintä henkien kanssa. Eräillä heimoilla (esim. tshuktshit)

lähes jokainen aikuinen hallitsi shamanistisen rummutustekniikan, ja siten jonkinasteisen kyvyn henkiviestintään. Mutta pelkän tekniikan hallinta ei tee yksilöstä shamaania, vaan siihen tarvitaan yhteisön tunnustus. Sen shamaani saa useimmiten siirtymäriitissä.

Useimmilla shamaaneilla on ollut yhteisössään kolme roolia:
1) henkien tahdon määrittelijä,
2) parantaja ja
3) ennustaja.

7. Erittele seuraavaa moraaliongelmaa Annen näkökulmasta.

Timo, Jouko ja Anne ovat yliopiston valintakokeessa. Kaikki kolme ovat ystäviä, ja Anne muutoinkin kiintynyt Timoon. Kokeessa Anne huomaa Joukon käyttävän kiellettyjä apuvälineitä. Anne ja Jouko tulevat valituiksi, mutta Timo jää ensimmäiselle varasijalle. Koetulosten perusteella Joukoa epäillään vilpistä, ja Annelta kysytään mitä hän on nähnyt. Jos Anne ilmiantaa Joukon saisi Timo paikan.

Kun kyseessä ei ole varsinainen klassinen kolmiodraamatilanne, on asialle eduksi aluksi eritellä kolmen subjektimme suhdetta kokonaisuuteen. Tällöin voidaan laatia heille voitto- ja tappioarvot vastaamaan eri vaihtoehtoja, jotka Annella on valittavanaan. On huomattava, että soveltamalla eri moraaliperiaatteita saatetaan päätyä erilaisiin ratkaisuihin. Toisaalta aidon moraalisen ilmiön tunnusmerkki on yleis-pätevyys: siis ratkaisun pitäisi korkean moraalin kannalta olla sama vaikka Timo ja Jouko vaihtavat paikkoja.

Voitto-tappiomatriisissa näyttäisi siltä, että ilmiantamalla jonkun muun kuin Joukon (olettaen vielä että Annea uskotaan) hän maksimoi omat ja ystäviensä voitot. Tätä vaihtoehtoa ei itseasiassa ole sisällytetty alkuasetelmaan, mutta se kuvaa tilannetta ilman korkeampia moraaliperiaatteita. Tähän vaihtoehtoon ei päädyttäisi mikäli X ja Timo vaihtavat paikkoja, joka taas (edustaessaan yleisyysvaadetta) asetetaan aidon moraalin kriteeriksi.

Lisäksi on huomattava, että on ehdottoman väärin ilmiantaa syytön. Samoin on väärin rangaista syyttömiä muiden rikoksista
(esim. kollektiivirangaistukset saattavat olla tehokkaita, mutta selvästi epäoikeudenmukaisia ja yleensä siis mahdollisia vain tilanteissa, joissa oikeusjärjestys on järkkynyt kuten sodassa tai eräissä laitoksissa, joiden valtasuhteet ovat epätasapainoiset).

Kun puhdas lähipiirin hyöty ei ole riittävä Annen päätöksenteon kriteeri, voidaan eri päätösvaihtoehtoja testata eri moraaliteorioissa. Mikä on oltava päätöksenteon perusta: periaatteet reilusta pelistä valintakokeessa, käskystä älä valehtele vai ajatus olla kantelematta
.

*8. Lukiolain 2 $:n 1. momentissa säädetään: "Lukion tulee pyrkiä kasvattamaan oppilaansa tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, vastuuntuntoiseksi, itsenäiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi." Miten tämän kaltaiset koulutustavoitteet muotoutuvat ja miksi niitä tarvitaan?

Vastauksen perustaksi voi ottaa yleisten yhteiskunnallisten arvojen heijastuminen eduskunnan päätännän kautta lainsäädäntöön. Edustuksellisessa demokratiassa ajattelemme kansalaisten intressien muotoilevan poliittisten päättäjien tahtoja.

Muotoutumiseen vaikuttavat myös traditiot, esim. se millainen rooli koululle on yhteiskunnassa varattu. Koulu on tärkeä osa yhteiskuntaa uusintaessaan arvoja ja

kulttuuria. Siksi koulun pitää toteuttaa demokraattisesti asetettuja tavoitteita. Oppilaalla, huoltajalla ja opettajalla on oikeus tietää koulun pyrkimykset.

Koulu tarvitsee sivistyksellisiä kasvatusperiaatteita, joilla pyritään jäsentämään ihanneihmisen piirteitä. Toisaalta yhteiskunallinen järjestelmä haluaa ja siinä kielimaailmassa on tapana käyttää tietynlaista kieltä.

Kriittisinä huomautuksina voidaan sanoa, että ilmitavoitteet peittävät todelliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämä on eräs viime vuosien piilo-opetussuunnitelma- keskustelun asettamuksia. Tavoitteiden tarpeellisuutta voi tarkastella yhteiskunnan, koulun ja yksilön kannalta.

Elämänkatsomustieto Syksy 1988

1. Utilitaristinen käsitys moraalista 

2. Taide maailmankuvan muovaajana 

3. Tiedotusvälineet yhteiskunnallisen vallan käyttäjinä 

4. Alla olevassa taulukossa ( ) esitetään elämän-
katsomuksellisten perinteiden kannatus kahtena
ajankohtana. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet
kannatuksen muutoksiin? 

5. Sukupuolten tasa-arvo eettisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä. 

6. Raamatun opetukset ihmisen arvosta 

7. Omantunnon syyt ja ammatti- tai kansalais-
velvollisuuksien noudattamatta jättäminen. 

*8. äänioikeuden käyttäminen vaaleissa ja demokrattinen valtiojärjestys

Elämänkatsomustieto Kevät 1988

1. Sokrateen eettiset opetukset.

Sokraattinen ongelma on kysymys siitä kuka oli SOKRATES (469 tai 470 - 399 eaa.). Hän itse ei kirjoittanut mitään, ja hänestä välittyy tyystin erilainen kuva lukiessa ARISTOFANESTA tai PLATONIA. Voidaan kuitenkin löytää kaksi selkeästi häneen liittyvää eettistä oppia nimittäin käsitys sisäisestä äänestä eettisen oivalluksen lähteenä ja hyveen pitäminen tietona.

Sokrates ei selvitellyt mikä sisäinen ääni, daimon(ion), oli. Se ilmoitti hänelle tekojen oikeellisuuden. Syytökset väärien jumalten markkinoinnista, mitkä lopulta johtivat Sokrateen teloitukseen, perustuivat ilmeisesti juuri daimonion-oppiin.

Väittämällä hyvettä tiedoksi Sokrates pyrki kumoamaan sofistien moraalirelativismin. Siis jos hyve on tietoa, sen totuudellisuudesta ja velvoittavuudesta voidaan vakuuttua.

Hyveellinen elämä on samalla onnellisinta elämää. Sokrates ottaakin onnellisuuden ihmiselämän tavoitteeksi. Näin ihminen ei tee pahaa tieten tahtoen, vaan erehdyksessä. Sokrateen oma valinta alistua epäoikeudenmukaiseen tuomioon on esimerkki tiedetyn oikean ratkaisun pakottavuudesta.

Sokrateen kummatkin eettiset opetukset ovat alttiit moniin kriittisiin huomioihin. Sellaiset luonnollisesti vain parantavat vastausta.


2. Tulevaisuuden ennustaminen ja elämänkatsomus.

Tulevaisuuden ennustaminen on osa futurologiaa, jonka piiriin voidaan lukea ei ainoastaan tieteellinen tulevaisuuden tutkimus vaan myös uskontojen ilmoitukset ja profetiat, taiteelliset näyt ja kuvitelmat, paraoppien ennaltanäkeminen ja ihmisen arkikokemuksesta lähtevät mielipiteet.

Mikäli tulevaisuuden ennalta tietämistä (siis varmaa ennustamista) pidetään mahdollisena on siitä luonnollisesti syvälliset elämänkatsomukselliset seuraukset. Tällöinhän tulevaisuus on jo eräällä tavalla olemassa. On huomattava, että kysymys ei ole kahvinporokuriositeetista, vaan tämä liittyy vaistämättä kaikkitietävän subjektin ongelmaan (esim. predestinaatio). Tällaisen vastauslinjan kehittely saattaa johtaa myös kohtalon tai karman tarkasteluun.

Toisaalta voidaan painottaa enemmän tulevaisuuden tutkimukseen liittyvää ennustamista (tai ennakointia). Vastauksesta tulisi selvitä tulevaisuuden tutkimuksen periaatteellinen ero pseudotieteelliseen ennustamiseen. Tulevaisuudentutkimuksen tuloksilla: mahdollisilla / todennäköisillä / toivottavilla maailmoilla on yhteys elämänkatsomuksiimme. Jos pitäisimme PENTTI LINKOLAN esittämää utopiaa todennäköisenä tulevaisuudenkuvana nykyiselle kehitykselle, voisivat jo nykyiset arvojärjestykset nopeastikin muuttua.

Yhteiskunnallisena ilmiönä voidaan tulevaisuuteen suhtautumisessa havaita kehitysvaiheita. LUCIEN GERARDIN on erottanut neljä historiallista kehitysvaihetta:
1. passiivisuus (esim. vuodenaikojen kiertoon sopeutunut maatalous-yhteiskunta),
2. opportunismi (alkava teollistuminen ja kaikki irti nykyisyydestä),
3. sopeuttava (ennusteet ja suunnittelu),
4. luova (tulevaisuutta muokkaava suhtautuminen).


3. Määrittele positiivinen ja negatiivinen vapaus. Anna esimerkki kummastakin.

Negatiivinen vapaus merkitsee toimintaa rajoittavien ulkoisten esteiden puuttumista eli pakon poissaoloa. Positiivinen vapaus merkitsee mahdollisuuksia käytännössä toteuttaa aikeita ja todella valita vaihtoehtojen välillä.

Esimerkkejä negatiivisesta vapaudesta Suomessa ovat sananvapaus ja matkustusvapaus. Mutta voidakseen todella valita sanomisen ja sanomattomuuden tai matkustamisen ja täällä pysymisen välillä tarvitaan voimavaroja, positiivista vapautta. Esimerkeissä se on julkaisukanava tai rahaa matkustamiseen.

Liberalistinen ajattelu on korostanut negatiivista vapautta ja marxilainen ajattelu positiivista vapautta.


4. Palestiinalaiskysymyksen kulttuuriset ja eettiset näkökohdat

Vaikka vastauksen ei tule olla pelkästään historiallinen katsaus palestiinalaiskysymykseen, on toki hyvä että tausta tulee selkeästi esille: Toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945 Palestiina oli Ison-Britannian hallitsema mandaattialue. Alueelle oli muuttanut juutalaisia jo vuosisadan alkupuolelta lähtien osaltaan THEODOR HERTZIN kirjan Juutalaisvaltio (1896) innoittamina. Juutalaisten maahanmuuton kiihdyttyä alkoi tilanne vuonna 1947 todella kärjistyä. Tällöin Iso-Britannia toi kysymyksen YK:n ratkaistavaksi.

YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman brittiläisen mandaatin päättämisestä ja alueen jakamisesta kahteen itsenäiseen valtioon (arabi- ja juutalaisvaltiot ja

kansainvälisesti hallittuun Jerusalemiin). Ison-Britannian vedettyä alueelta joukkonsa toukokuussa 1948 juisti juutalaistoimisto Israelin valtion perustetuksi alueelle, joka sille oli annettu jakosuunnitelmassa. Arabi- ja juutalais-yhteisöjen välille puhkesi vihollisuuksia. Ympäröivien arabimaiden armeijat hyökkäsivät alueelle auttamaan Palestiinan arabeja. Vihollisuudet laantuivat saman vuoden heinäkuussa, jolloin Israel hallitsi huomattavaa osaa jakosuunnitelman arabivaltiolle myöntämästä alueesta. Nämä taistelut ajoivat pakosalle lähes 750 000 yhteensä 1,3 miljoonasta Palestiinassa asuneesta arabista. Vuonna 1967 taas tapahtuneet vihollisuudet johtivat yli 500 000 palestiinalaisen uuteen pakolaisuuteen.

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1974 päätöslausuman, jossa todettiin Palestiinan kansan eauskoisuus tai juutalaisten valitun kansan myytti on vaikuttanut konflikteihin on kyseenalaista, vaikka myös tätä puolta asiasta voidaan vastauksessa käsitellä.

Vastauksen eettiset ulottuvuudet löytyvät yksilöiden kohdalla ihmis- ja kansalaisoikeuksien toteutumisesta, väkivallan käytön oikeutuksesta ja muun maailman ihmisyksilöiden eettisestä vastuusta sekä yhteisöllisesti väkivallan oikeuden-mukaisuudesta, kansainvälisten sopimusten luonteesta ja maailman muiden valtioiden vastuusta.


5. Mitä tarkoitetaan yhteiskuntautopioilla? Esittele myös lyhyesti jokin tunnettu utopia.

Sana sinällään tarkoittaa ei-paikkakuntaa ( ou + topos), siis paikkaa jota ei ole olemassa. Saeutuu. Ohjelma voi olla täysin kuvitteelliseksi ihanteeksi tarkoitettu tai ohjelma jonka ajatellaan voivan jossain määrin toteutua. Sanan käytöllä tosin perinteisesti on tuo enemmän kuvitteellinen sävy. Toisaalta utopia voi olla myös negatiivinen, jolloin sitä käytetään eräällä tavalla varoituksena.

Kuuluisimpia kirjallisia positiivisia utopioja ovat THOMAS MOREN Utopia ja FRANCIS BACONIN Uusi Atlantis. Negatiivisista utopioista voidaan mainita ALDOUS HUXLEYN Uljas uusi maailma ja GEORGE ORWELLIN Vuonna 1984. Myös uudemmasta scifi-kirjallisuudesta löytyy yhteiskuntautopioita: esim. ISAAC ASIMOVIN Säätiö- trilogia tai ARKADI & BORIS STRUGATSKIN Stalker ja Hankalaa olla jumala. On muistettava, että vastaukseksi ei riitä juonellinen yhteenveto, vaan tehtävän kannalta olennaista on yhteiskunnan rakenteet ja ihmisten eettinen käyttäytyminen.

Utopioina, joita on pyritty toteuttamaan, voidaan mainita PLATONIN filosofivaltio, anarkistinen ja kommunistinen yhteiskunta ovat myös käypiä esimerkkejä (kahden jälkim-mäisen yhteydessähän ei voida puhua valtioutopioista).

Pienimuotoisempia utopiakokeiluja ovat olleet esimerkiksi suomalaisten kommuunit vuosisadan vaihteessa uudella mantereella ( esim. MATTI KURIKKA).


6. Esittele jonkun nykyisen kulttuuriperinteen edustaja, joka on tullut kansainvälisesti tunnetuksi omaa elämän-katsomustaan toteuttamalla.

Osuvan vastauksen ehtoja ovat: 1. olemassa ollut tai oleva ihminen, 2. edustaa nykyisin jatkuvaa kulttuuriperinnettä, 3. tunnetaan kansainvälisesti elämänkatsomuksensa toteuttajana, mikä mitä ilmeisemmin tietyllä tavalla vaatii, että henkilö on suuria vaikeuksia voittaen ja ehkä paljon uhraten säilyttänyt vakaumuksensa.

Ajatellaanpa, että vastaaja valitsee MOHANDAS GANDHIN.Vastauksessa on ilmettävä kuinka hän elämässään toteutti elämänkatsomustaan ja sen kautta tuli tunnetuksi ja miten tuo elämänkatsomus liittyi etelä-aasialaiseen kulttuuriin. Siis on

selitettävä miksi ja kuinka MOHANDAS muuttui MAHATMAKSI. Muista mahdollisista henkilöistä voidaan mainita DAG HAMMARSKJöLD, STEVE BIKO, OLOF PALME ja ALFRED SCHWEITZER.


7. Elämän mielekkyyden sisäisiä ja ulkoisia ehtoja.

Mielekäs elämä yksilön kannalta on hänen tyytyväisyyttään elämänsä kulkuun, sitä mitä usein on nimitetty yksilön elämänhallinnan tunteeksi. Kysymys ei kuitenkaan ole ainoastaan elämäntavoitteiden saavuttamisen asteesta, vaan ehkä pikemmin mahdollisuudesta toimia elämäntavoitteiden suunnassa.

Näin ollen elämän mielekkyys yksilön kannalta on hänen elämänkatsomuksensa (siis arvojen) suhde elämän-käytäntöihin (esim. aatteellinen toiminta politiikassa, suoratoiminta luonnon puolesta tai uskontoisessa katso-muksessa jumalien tahdon mukaan eläminen) Mahdottomat elämäntavoitteet saattavat kuitenkin johtaa tosiasialliseen tavoitteettomuuteen, vieraantumiseen.

Ulkoiset mahdollisuudet mielekkäälle elämälle ovat esteiden puuttumista (esim. sota tai yhteiskunnallinen tilanne saattaa estää yksilöä toimimasta tavoitteidensa suunnassa) sekä lähinnä taloudellisia ja sivistyksellisiä voimavaroja. Nykyaikaisen yhteiskunnan sosiaalilainsäädäntö ja koulutuspalvelut pyrkivät luomaan jokaiselle mielekkään elämän ulkoiset ehdot.

Yksilön kokeman mielekkyyden kautta asetettua kriteeristöä voidaan kritisoida siitä, ettei se ota huomioon yhteiskunnan sosiaalistavaa vaikutusta

Esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen taloudellisessa kilpailussa menestymisen kautta ei olisikaan aitoa elämän mielekkyyttä, vaan jo sinällään itsessään vieraantuneen elämän tunnusmerkki. Kysymys siitä kuka voi ratkaista elämän mielekkyyden kriteerit on vanha: kumpi on arvokkaampaa, Sokrateen epäonnellisuus vai sian onni.


*8. Pakolaisuus ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Kansainvälisten pakolaissopimusten mukaan pakolainen on henkilö, joka on paossa kotimaastaan siellä kokemansa rodullisen, uskonnollisen, kansalaisuuteen liittyvän, ryhmäjäsenyyteen liittyvän tai poliittisen vainon vuoksi eikä voi tai halua pelkonsa vuoksi palata sinne. Tältä kannalta pakolaisuuteen hyväksyttävä syy on vaino, siis ihmisoikeuksien loukkaus. Sen asteikon leveämpään päähän kuuluvat esim. laittomat pidätykset, liikkumisvapauden rajoittaminen, poliittisten tai ay-oikeuksien rajoittaminen ja raaimmillaan se on massamurhia, kidutusta ja väkivaltaterroria.

Suomi liittyi pakolaissopimukseen vuonna 1968. Sopimus takaa pakolaiselle oikeuden työhön, koulutukseen, oikeusturvaan, sosiaaliturvaan ja erityiseen matkustusasiakirjaan. Pakolaista

ei vastoin hänen tahtoaan saa palauttaa maahan, jossa hänen turvallisuutensa on uhattuna.

Pakolainen on siis joutunut lähtemään maastaan. Siirtolainen on vapaasta tahdostaan muuttanut muualle, ja hänellä yleensä on mahdollisuus palata kotimaahan. Toisaalta taloudellisten syiden erottaminen poliittisista syistä ei ole aina helppoa. Lisäksi on paljon nälkää, kuivuutta ja luonnontuhoja paenneita ihmisiä. He eivät kuulu pakolaissopimusten piiriin, mutta tarvitsevat apua (vastauksessa voidaan toki käsitellä myös heidän ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista).

Suurin osa Suomessa olevista pakolaisista on valittu UNHCR:n (YK:n Pakolaisasiain pääkomissaarin virasto) leireiltä, joissa heidät on jo tunnustettu pakolaisiksi. Maahan omin avun saapuneiden ns. spontaanipakolaisten turvapaikkaoikeutta selvittää sisäasianministeriö vuoden 1984 ulkomaalaislain perusteella.

Pakolaisten ihmisoikeuksia voidaan tarkastella pakolais-sopimusten, yleisten ihmisoikeussopimusten ja -julistusten sekä ihmisoikeusetiikan kannalta. Toisen tarkastelukulman tarjoaa pakolaisuuteen johtaneet ihmisoikeusloukkaukset (mitkä alueet tai maat tuottavat pakolaisuutta) ja sopimusten tarjoaman suojan riittävyys (mitkä maat vastaanottavat pakolaisia). Ihmisen oikeuksia voidaan myös tarkastella erilaisten katsomusten kannalta: esim. luonnonoikeusajattelu, humanismi tai kristinoppi.

Elämänkatsomustieto Syksy 1987

1. Mitä eroa on tapanormeilla ja moraalinormeilla?
 
2. Taide elämänkatsomuksen muovaajana 

3. Väkivalta yksilön ja yhteiskunnan välineenä 

4. Muinassuomalaisten uskonnolliset käsitykset 

5. Elämänkatsomukselliset ristiriidat sukupolvien välillä
 
6. Vaihtoehtoliikkeet ja elämänkatsomusten kehitys 

7. Yrityksiä selittää ihmisen uskoa
yliluonnolliseen 

*8. Luonnon ja ihmisen suhde elämänkatsomuksen
ulottuvuutena

Elämänkatsomustieto Kevät 1987

1. Elinolot nuorten elämänkatsomuksen muovaajana

Elinoloilla viitataan yksilön taloudelliseen ja yhteis
kunnalliseen asemaan, jolloin taloudellinen asema määrittää yksilön materiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuutta ja yhteiskunnallisen asema arvostuksen ohella kulttuurisia piirteitä. Elämänkatsomus on yksilöllinen katsomus, jossa korostuu elämänvalintoja ohjaavien arvojen ja normien osuus. Yksilön taloudellis-yhteiskunnallinen asema kohtaa elämänkatsomuksen elämäntavassa, joka jo kuvastelee tehtyjä valintoja. Taloudellinen asema rajoittaa elämäntapavaihtoehtoja, samoin kulttuurisen perinteet. Toisaalta yksilö on elämänkatsomuksellisesti vapaa valitsemaan erilaisia arvojärjestelmiä, jotka sitten heijastuvat elämäntapaan.

Kysymyksen ydin on siinä kuinka ja missä määrin elinolosuhteet määrittävät kehittyvän yksilön, nuoren, elämänkatsomusta. Taloudellisten elinolosuhteiden rinnalla tulee muistaa se kulttuuriyhteisö, jossa nuori kasvaa. Aihetta voidaan tarkastella vartaillen joidenkin osakulttuureiden (syvä uskonnollisuus tai vapaamielisyys) heijastumista nuoren elämänkatsomukseen. Tarkastelu voidaan rajata ydinperheeseen, mutta nuoren elinolosuhteita löytyy toki koulusta ja sellaisista oheiskasvattajista kuten joukkotiedotuksesta.

On myös mahdollista tarkastella kysymystä historiallisesti tai vertaillen eri kulttuuripiirien nuorten elinolosuhteita ja elämänkatsomuksia.


2. Maailmankuvan pätevyyden kriteerit

Maailmankatsomuksen voidaan ajatella sisältävän kahtalaista ainesta: käsityksiä maailmasta, jotka vastaavat kysymykseen millainen maailma on sekä käsityksiä arvoista ja normeista, jotka vastaavat kysymykseen millaisen maailman pitäisi olla. Näistä edellistä kutsutaan yleensä maailmankuvaksi.

Mikäli maailmankuvaan sisältyisi ainoastaan erityistieteiden välittämää ainesta, palautuisi ongelma maailmankuvan pätevyyden kriteereistä tieteellisen tiedon tuntomerkkeihin. Toisaalta maailmankuvaan, käsitettynä osaksi maailmankatsomusta, sisältyy käsityksiä esimerkiksi yliluonnollisten ilmiöiden olemassaolosta ja olemistavasta.

Uskoa tällaisten ilmiöiden olemassaoloon perustellaan esimerkiksi yliluonnollisella ilmoituksella tai omilla
kokemuksilla. Ne eivät ole tieteellisesti tutkittavia, myös niiden ilmiöiden olemassaolon kieltäminen on katsomuksellinen ratkaisu.

Vaikka edellä esitetyssä muodossa maailmankuvaan ei kuuluisi arvojen ja normien pätevyyden kriteerien arviointi, ei niiden käsittely liene virhe.

Maailmankuvan käsitettä käytetään nimittäin laajemmassakin merkityksessä, ja on olemassa katsomusjärjestelmiä, jossa eroa tosiasiaväitteiden ja arvoväitteiden välillä ei tehdä. Joka tapauksessa kysymys arvotiedon pätevyyden määrittelystä on maailmankuva-käsitteen alan kannalta relevantti.


3. Uskonnonvapauden sisältö Suomessa

Uskonnonvapaudessa voidaan nähdä kaksi puolta: negatiivinen vapaus eli oikeus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen sekä positiivinen vapaus eli oikeus harjoittaa uskontoa. Tunnustuksellisen uskonnon opetuksen on katsottu kuuluvan uskonnonharjoitukseen.

Eurooppalaisittain verrattain myöhään Suomessa uskonnonvapauden periaatteet vahvistettiin vuonna 1919 uudessa hallitusmuodossa. Sen 2. luvussa, joka koskee Suomen kansalaisen yleisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, on säädettynä (8 $), että kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tai hyviä tapoja ei loukata, lisäksi kansalaisella on oikeus erota ja liittyä uskontokuntaan.

Sitäpaitsi (9 $) kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat jäsenyyksistä uskonnollisissa järjestöissä.

Tarkemmat säännökset sisältyvät vuoden 1922 uskonnonvapauslakiin ja lain täytäntöönpanosta annettuun asetukseen. Lisäksi muussa erityislainsäädännössä on uskonnonvapauteen liittyviä säännöksiä, näin esimerkiksi avioliittolaissa ja koululainsäädännössä.

Uskonnonvapausperiaatteisiin on antanut uuden piirteen 1970-luvulla kansainväliset sopimukset, erityisesti kansalais-oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus, jossa rinnastetaan uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset vakaumukset.

Vastaukselle antaa lisää syvyyttä uskonnonvapauden toteutumisen tarkastelu joissain esimerkkitapauksissa.


4. Juutalainen katsomus- ja kulttuuriperinne

Vastauksen historiallinen ulottuvuus voi vaihdella suuresti. Juutalaisuuteen uskontona kuuluvat pääperiaatteet tulee mainita, niiden taustalla olevien tarujen kuvailu antaa syvyyttä opilliselle tarkastelulle.

Kulttuuriperinteen merkittävistä kiinnekohdista voidaan mainita juutalaisten hajaantuminen Palestiinasta vuoden 70 jaa. jälkeen sekä uuden kansallisuusaatteen synty ja juutalaisen valtion perustaminen. Juutalaista juhla- ja tapaperinnettä voidaan luonnollisesti käsitellä vastauksessa.


5. Tulevaisuuden tutkimus elämänkatsomuksen suuntaajana

Ihmisen valintojen, kuten elämänkatsomukseen sisältyvien arvojen ja normien, rationaalisuutta voidaan tarkastella kahdella tasolla: ensinnäkin suuret päämäärät saatetaan hyväksyä perustelematta ja valintojen rationaalisuuden tarkastelu rajoittuu ainoastaan keinoihin, joilla päämäärät saavutetaan, toisaalta suuria päämääriä voidaan myös arvioida. Eräs tavallinen esimerkki tällaisesta suuresta päämäärästä on aineellisen hyvinvoinnin jatkuva kasvu.

Tulevaisuuden tutkimus antaa tiedollista perustaa kummankin edellä mainitun kaltaisen rationaalisuuden arviointiin. Näin tutkimus saattaa avata uusia näköaloja erityisesti suurten päämäärien arviointiin. Se taas voi vaikuttaa yksilön elämänkatsomuksen arvojärjestykseen. Tästä yksilö saattaa tehdä omaan elämäntapaansa vaikuttavia normiratkaisuja.

Kysymys antaa useita erilaisia lähestymismahdollisuuksia, eräs niistä on tarkastella varsinaisen tulevaisuuden tutkimuksen rinnalla scifi-kirjallisuuden näköaloja.


6. Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus

Hyvinvointi käsitetään usein tavoiteltavien aineellisten arvojen omistamiseksi. Käsite voidaan kuitenkin ymmärtää laajemmin, jolloin siihen sisältyy terveyteen ja kultturiin liittyviä arvoja. Oikeudenmukaisuus taas on käsitys näiden arvojen jakautumisen ja jakotavan eettisestä hyväksyttävyydestä.

Vastauksessa tulee siis tarkastella yhtä tai useampaa käsitystä tavoiteltavien asioiden jakotavan oikeudenmukaisuudesta. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että vapaaseen kilpailuun perustuva jakotapa on eräs tällainen käsitys. Asiaan liittyvinä seikkoina vastaukseen saattaa sisältyä ihmisarvoetiikkaan liittyvää ongelmatiikkaa.


7. Dualistinen käsitys todellisuudesta

Filosofinen ontologia tutkii olevan luonnetta ja olemassaoloa. Peruskäsitteenä on substanssi, se mitä oleva perimmältään on. Ajattelun historiassa on esitetty perusvaihtoehdot: monismi, oleva palautuu yhteen substanssiin; dualismi, on kaksi itsenäistä substanssia; sekä pluralismi, on useita substansseja.

Substanssikäsityksen perusteella on ontologiset lähtökohdat tapana jakaa idealistisiksi, materialistisiksi ja spiritualistisiksi. Dualistiset todellisuuskäsitykset ovat yleensä pyrkineet ratkaisemaan aineen ja hengen välisen suhteen. Käsitys on sisältynyt useisiin filosofisiin perinteisiin
(esim. Anaxagoras: passiivinen aine ja aktiivinen Nous; Platon: muuttuva havintomaailma ja pysyvä ideamaailma;

Descartes: res cogitans ja res extensa; Kant: Ding an sich ja Erscheinung; skolastiikka ja uusskolastiikka: jumala ja maailma. Kristinopin perinteessä dualistiset käsitykset ovat jakoja aine/henki, ruumis/sielu, hyvä/paha, jumalan valtakunta/maallinen valtakunta. Esimerkiksi pahuuden ongelmaan on tarjottu dualistisia ratkaisuja, joissa pahuus saa itsenäisen olemassaolon Jumalan luomien olentojen ulkopuolella. Myös hindulaisuuteen liittyy dualistisia koulukuntia (kieltävät Brahmanin ja Atmanin samuuden) ja perinteisessä kiinalaisessa maailmankäsityksessä dualismi on peruspiirre.

*8. Eläinkokeiden eettiset perusteet ja ongelmat

Kysymyksen tarkastelu voidaan aloittaa luonnonoikeus-ajattelusta, jossa ihmisellä katsotaan olevan ihmisoikeuksia sen perusteella, että hän on ihminen. Voidaanko siis eläimillä katsoa samoin perustein olevan eläinoikeuksia. Mikäli näin ei katsota, eläinten oikeudet ovat ihmisten niille antamia.

Silloin kysymykseen tuleekin niiden eettinen perustelu, jossa voidaan esimerkiksi edetä seuraavasti: Eläimillä on intressejä - ihmisellä on keinot tietää eläinten intressit - kivun välttäminen on eläimen intressi - ihmisen ja eläimen kivuilla ei ole perustavaa eroa - lajittelu on rakasta vain rasisteille, me emme sitä hyväksy - eri lajien samanlaatuiset intressit ovat moraalisesti samanarvoisia - ihmisellä ja eläimellä on yhtäläinen oikeus välttää kipua. Vaikka päättely ei liene pätevä, käy se esimerkistä kuinka ongelmaa voi kehitellä. Esimerkkeinä  eläinten oikeuksista ovat eläinsuojelulaki ja Etelä-Aasian kulttuureissa eläimiin ulotettu tappamisen kielto.

Sovellettaessa eläinten oikeuksia eläinkokeisiin tulevat esiin kysymykset hyödyn periaatteesta ja arvoristiriidoista. Esimerkiksi normi älä tuota tarpeetonta kärsimystä soveltuu niin eläinkokeiden vastustamiseen kuin kannattamiseen. Kannattaja vain tulkitsee, että kokeilla edistetään lääketiedettä, joka pitkällä tähtäimellä vähentää kärsimyksen määrää maailmasssa. Eläinkokeiden eettisten ongelmien tarkastelulle antaa aineksia ennen eduskuntavaaleja lehdissä olleet kirjoitukset ja Koe-eläinten Suojelu ry:n kannanotot. Järjestö kiinnitti huomiota erityisesti kosmetiikkateollisuuden eläinkokeisiin.

Elämänkatsomustieto Syksy 1986

1. Esittele käsitteet arvo ja normi 

2. Miten ihmisoikeuksia voidaan perustella? 

3. Osoita, miten filosofinen ongelma aineen ja hengen
suhteesta on myös elämänkatsomuksellisesti
merkittävä 

4. Tiede ja näennäistiede 

5. Vieraantuminen yhteiskunnallisena ongelmana
6. Buddhalainen elämäntapa 

7. Tarkastele rauhantyötä etiikan teorioiden
kannalta 

*8. Tottelevaisuus ja tottelemattomuus
kansalaishyveinä

Elämänkatsomustieto Kevät 1986

1.  Etiikan kultainen sääntö

1-3 p. Säännön tai periaatteen määrittely ihmisen velvollisuudesta toimia toisia kohtaan niin kuin itse haluaisi toisten toimivan itseä kohtaan sekä sen lisäksi viittaus kultaisen säännön taustaan uskonnoissa tai filosofiassa, tai pohdintaa säännön ilmentymistä käytännön elämässä.

4-6 p. Säännön juurien osoittaminen uskonnoissa ja filosofiassa sekä säännön käytännön merkityksen pohdintaa ja esimerkkejä vaikkapa perheen, koululuokan tai laajempien yhteisöjen toiminnasta. Edelleen vaihtoehtoisten eettisten periaatteiden (esim. hyötyperiaate) pohtiminen on luonteva tapa syventää kultaisen säännön merkitysanalyysiä.


2. Mitä teolta edellytetään, jotta sitä voidaan arvioida moraalisesti?

Lähtökohtana on moraalisen vastuun käsite, ja erityisesti se millä ehdoin joku on teosta moraalisesti vastuussa. Tälle vastuullisuudelle on asetettu kaksi ehtoa: tietoisuus ja vapaus.

Teon tietoisuuteen liittyy tahallisuus (puhtaita vahinkoja ei arvioida moraalisesti) sekä tietty moraalisen tietoisuuden taso. Jälkimmäisestä voidaan todeta, että lapsen tai henkisesti häiriintyneen ei katsota olevan täysin vastuussa teoistaan. Samoin eläinten toimia ei nykyisin arvioida moraalisesti. Tätä teon tekijään liittyvää ominaisuutta on kutsuttu moraalitajunnaksi.

Jotta teko on tekijän oma teko, on hänellä oltava tekoa tehdessään ainakin tietyä ulkoista ja sisäistä vapautta.

Ulkoinen vapaus liittyy ulkoisen pakon alaisena toimimiseen. Sisäisestä pakosta voidaan puhua, kun teko tehdään esim. voimakkaan tunnekuohun aikana pikaistuneesti tekoa varsinaisesti harkitsematta.
Edellisen lisäksi voidaan pohtia mitkä teot kuuluvat moraalisen ilmiön piiriin (ovat moraalisesti merkittäviä), onko moraalitajuntaa todella olemassa ja mitä ongelmia kysymykseen sisältyy tahdon vapauden näkökulmasta
.

1-3 p. Moraalisen vastuullisuuden ehtojen käsittely siten, että jomman kumman käsittely riittää 1-2 pisteeseen.

4-6 p. Edellisten tarkentaminen esimerkein, jotka voivat liittyä lainsäädännössä määriteltyyn tekojen rangaistavuuteen, pohdintaa vastuullisuuden ehtojen pätevyydestä tai kysymyksen liittymisestä muihin ongelmiin kuten tahdon vapauteen.


3. Totuus-käsitteen ongelmia

Puhuttaessa tiedon totuudesta tarkoitetaan, että jokin väite on tosi tai epätosi. Emme voi väittää, että jokin olio olisi tosi tai epätosi (esim. "kana on tosi", mutta "kanalla on kuusi jalkaa" voi olla tosi tai epätosi lause". Väitteen on lisäksi oltava mielekäs (lause "Suomen kuninkaalla ja kanalla on yhtä monta jalkaa" on mieletön).

Totuus-käsitteen ongelmista on löydettävissä esimerkiksi seuraavat näkökulmat: Miten totuudesta varmistutaan? ja Mikä on totuuden kriteeri? Ensin mainitussa ongelmassa voidaan erotella looginen ja empirinen totuus (vrt. Kantilla a priori tai a posteriori tieto). Tällöin on usein todettu, että mikäli väite on absoluuttisesti totta se ei koske reaalitodellisuutta (siis on looginen totuus kuten 1+1=2), ja mikäli väite koskee todellisuutta se on vain todennäköisesti tosi. Tästä voidaankin päätyä pohtimaan absoluuttisen totuuden ja todennäköisyyden käsitteiden suhdetta. Totuuden kriteereiden ongelman käsittely liittyy ns. totuusteorioihin (korrespondenssi- ,koherenssi- ja pragmaattinen teoria).

Totuus-käsitteen pohdinnalle saattaa antaa myös aineksia esim. se mikä on sanan "tosi" korrekti käyttö (totuus-sanan semanttinen analyysi), kysymys siitä mitä tarkoitetaan ilmoituksen (jumalallisen) kautta saadulla tiedolla ja voidaanko sen totuudesta puhua samassa merkityksessä kuin tieteellisen tiedon totuudesta. Sen sijaan totuudellisuuteen liittyvät moraaliset ongelmat eivät liity totuus-käsitteen ongelmiin kysymyksen tarkoittamassa mielessä.

1-3 p. Joidenkin keskeisten ongelmien mainitseminen ja esim. totuusteorioiden luettelonomainen tietäminen.

4-6 p. Ongelmien selkeää ymmärtämistä osoittava yksityiskohtaisempi käsittely. Kiitettävä vastaus sisältää esimerkkejä ja ongelmien sekä niiden ratkaisuyritysten selittämistä. (esim. millaisiin ongelmiin eri totuusteoriat liittyvät).


4. Ihmisoikeudet Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallisen julistuksen mukaan.

Ihmisoikeuksien perusasiakirjaksi on muodostunut yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1948. Näillä ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka itse kullakin on suoraan sen perusteella, että on syntynyt ihmisolennoksi. Julistuksen johdannossa sanotaan, että julistus annetaan "kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi".

Julistuksen artiklat kattavat sekä yhteiskunnalliset ja poliittiset oikeudet että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

1-3 p. Yleiskäsitys julistuksen sisällöstä.

4-6 p. Hyvä käsitys julistuksen sisällöstä tai yleiskäsitys julistuksen sisällöstä sekä pohdintaa julistuksen merkityksestä ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ja siihen liittyen julistuksen sitovuudesta ja ihmisoikeuskäytäntöihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäansioina voidaan pitää julistuksen periaatteiden liittämistä sitä edeltäneeseen oikeusajatteluun (esim. Amerikan Yhdysvaltojen perustuslaki 1787 ja Ranskan suuri vallankumous 1789).


5. Sosiaalinen eriarvoisuus yhteiskuntaeettisenä kysymyksenä.

1-3 p. Laajaa vaihtelua voi esiintyä jo perusvastauksessa, jossa eriarvoisuusilmiöitä osoitetaan ja suhteutetaan siihen eettiseen perustaan, joka ilmenee tasa-arvoisuuden ihanteena erilaisissa yhteiskuntajärjestelmissä ja esim. Suomessa jopa kaikkien puolueiden ohjelmissa.

4-6 p. Vastausta voidaan syventää osoittamalla sosiaalinen eriarvoisuus ongelmaksi vain osassa yhteiskuntamalleja, kun taas jossain toisessa - esim. kastijakoon perustuva yhteiskunta - eriarvoisuudesta on luotu eettinen normi. Toinen syventämisen linja on sen osoittaminen, miten muodollinen tasa-arvoisuus ei ratkaise sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmia eikä edes muodollista tasa-arvoisuutta hevin ole voitu ulottaa vaikkapa siirtolaisiin tai pakolaisiin.

Kolmas mahdollisuus syventää käsittelyä on sen osoittaminen, miten sosiaalista eriarvoistamista voidaan käyttää sanktiona tuomittavista teoista; pidätetyn tai vangin rooliin asettaminen pudottaa ihmisen jopa sosiaalisen arvoasteikon huipulta pohjalle.


6. Edvard Westermarckin näkemys moraalin ja kulttuurin suhteista.

1-3 p. Vastauksesta ilmenee, kuka Westermarck oli ja mikä on hänen moraalikäsityksensä ydin.

4-6 p. Vastauksessa esitellään Westermarckin näkemystä ja sen perusteluja sekä rinnastetaan näitä muihin näkemyksiin moraalin ja kulttuurin suhteista.


7. Esittele vertaillen kaksi käsitystä tajuisuuden säilymisestä kuoleman jälkeen.

Vertailupareina voivat olla tiettyjen katsomusten käsitykset (esim. luonnontieteellinen humanismi, hindulaisuus, kristinoppi jne.) tai yleisemmät katsomustavat (ateismi, agnostismi, sielunvaellusoppi). Tällöin on mahdollista vertailla myös esim. kahden eri uskonnon käsityksiä

Pelkkä oppien esittely ei ole vertailua, vaan vastaajan tulisi rinnastaa käsitysten erilaisia tai samanlaisia piirteitä. Syvempää kuin opillisen tason vertailu on käsitysten perusteiden vertailu (miksi tajunta häviää, miksi ei häviä sekä sen liittyminen koko katsomuksen maailmankuvaan).

1-3 p. Lähinnä opillinen vertailu.

4-6 p. Edellisen lisäksi erojen ja samanlaisuuksien pohdintaa ja opin perusteiden vertailua sekä mahdollisesti käsitysten vertailu ihmisen elämänkäytännön kannalta.


*8. Humanismi elämänkatsomuksena

1-3 p. Vastauksessa esitetään humanistisen elämänkatsomuksen periaatteita maininnanomaisesti ja osoitetaan ymmärretyn ne rinnastamalla niitä johonkin muuhun elämänkatsomukseen tai osoittamalla esimerkein, miten humanistinen elämänkatsomus ilmenee tunnettujen yksilöiden elämässä tai voi ilmetä kansalaisen arkielämässä.

4-6 p. Syventävää sisältöä saadaan esittelemällä jonkin merkittävän humanistin elämänkatsomuksellista tuotantoa ja siinä ilmeneviä periaatteita. Toinen mahdollisuus on humanismin historian esittely. Ja kolmas mahdollisuus perusteellinen humanismin esittely rinnastamalla sitä esim. kristilliseen ja sosialistiseen ajatteluperinteeseen. Edelleen voidaan osoittaa, mitä seuraamuksia yksilön ja yhteiskunnan elämään on humanismilla elämänkatsomuksena.

7-9 p. Useita syventämissuuntia on käsitelty rinnan siten, että vastaukseen muodostuu laajaa tietopohjaa ja ajattelevaa otetta kuvastava ehjä rakenne
.