Internet poikkeustilassa

Harvapa muistaa, tietää tai kiinnostaa Internetin syntyhistoria. Internethän sai alkunsa neljän tietokoneen yhdistämisestä ja tutkimuksesta verkon toimivuudesta ydinhyökkäyksen aikana.

Sattuipa Kaliforniassa maanjäristys. Kun puhelinliikenne oli paikoitellen poikki, ottivat nettailijat yhteyttä sukulaisiinsa juuri Internetin kautta. Muutamassa minuutissa he saivat tiedon olemassa olostaan. Netti osoitti toimivuutensa.

Nyt Internettiä on lähes jokapuolella, mutta haavoittuvuus on myös todistettu. Mikäli yhteys ulkomaille sattuu olemaan vain yhden toimittajan varassa, saattaa yhteys olla hilkulla. Entäpä jos sattuisikin Suomessa suur-onnettomuus tai poikkeustila? Normaalisti kaikki kynnelle kykenevä kansa pyrkisi suojaan ja siellähän istua kökötettäisiin. Kuitenkin pian alkaisi huoli omista sukulaisista ja perheistä. Puhelinliikenne onnettomuuksien aikana on kielletty, sillä puhelimet tukkeutuisivat pian.

Olin jossain vaiheessa eräällä kurssilla ja kurssin yhdellä osalla käsiteltiin väestösuojia ja poikkeusoloja. Kurssilla luotiin tilanteita, joista piti selvitä. Ryhmäni perimmäinen ajatus oli huoli omaisista ja "annoimme" kunkin suojassa olevan soittaa kerran yhdelle tuttavalleen unohtaen ihmisten olevan suojissa ja puhelinten menevän tukkoon. Muut ryhmät murskasivat meidät.

Mitäpä sitten voisi tehdä? Tällaiseen tulisi mielestäni varautua esimerkiksi Internetin avulla. Tietenkään kaikki eivät osaa eikä haluakaan käyttää Internetiä. Eikä sitä voi kaikilta edellyttää. Kuitenkin lähes jokaisessa taloyhtiössä on jonkinlainen nettailija, joka osaisi käyttää Internetiä. Myöskin taloyhtiöissä tulisi kouluttaa isännöitsijä ja huoltomies käyttämään tietokoneita ja verkkoja. Miten homma hoidettaisiin? Ehkäpä seuraavalla tavalla.

Säädettäisiin laki, että jokaisessa taloyhtiössä, jossa on väestösuoja, tulisi myöskin olla kiinteä linja. Linja ei tulisi liian kalliiksi, jos järjestelmäksi rakennettaisiin eräänlainen hämähäkin verkko. Verkossa olijat kiinnittyisivät lähimpään mahdolliseen taloyhtiöön, joka olisi kiinnittynyt seuraavaan. Velvoitettaisiin vieläpä vetämään varayhteys toiseksi lähimpään naapuriin. Näin verkosta tulisi varmempi.

Linja vedettäisiin taloyhtiön väestösuojaan, jossa olisi tietokone valmiina. Koneen suojaus olisi sitten asia erikseen. Useimmiten väestösuojat ovat lähes yleisesti et julkisesti käytettävissä. Tässä on se vaara, että isin pikku krakkerit saattaisivat käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kokeilun tuloksena saattaisi olla koneen kaatuminen.

Olisiko tästä muuta hyötyä? No varmasti olisi. Taloyhtiöt saisivat varsin edullisesti käyttöönsä kiinteän linjan ja näin asukkaat pääsisivät Nettiin varsin edullisesti pelkäämättä puhelinkustannuksia. Mikä etu, kun talossa myydään huoneistoa:

"Niin ja tietenkin taloyhtiössä on oma kiinteä linja, jolla pääsee Internettiin. Väestösuojassa on oma Pentium ja linja on 2 megainen ja kaikki talon asukkaat voivat liittyä siihen. Tietenkin linjan kustannukset on peritty osuuskunta muotoisesti. Ne jotka eivät käytä Internettiä, maksavat 1/3 linjan kustannuksista ja muut loput."

Entä poikkeustilan aikana?

Eipä olisi paljoa hyötyä, jos hermokeskuksen konehuone on neljännessä kerroksessa, kun ylläpitäjä istuu kellarissa poikkeustilan aikana. Siksi järjestelmän osaset tulisi laittaa syvälle maan alle väestösuojaan. Serveri voisi olla tietyssä käytössä ns "Syvän rauhan aikana" ja hälytyksen sattuessa vain poikkeustila käytössä.

Kuinka moni Suur-yrityksen Turvallisuuspäällikkö on edes tullut tätä ajatelleeksi?

Kun hälytys sitten annettaisiin (toivottavasti ei koskaan), niin kaikki kansa kerääntyisi suojiin. Pian kerättäisiin nimilista ja kysytään, että haluaako nimensä "listalle".

Talon huoltomies koulutettuna ottaisi yhteyden "pelastuslaitoksen" koneeseen, ilmoittaisi nimet WWW-sivulistalle ja samalla kysyisi hakusanoilla, että löytyykö se Niemisen Liisa ja Ville, joista äiti on huolissaan. Samalla voisi äiti antaa hoito-ohjeita, mikäli Liisalla tai Villellä olisi sellainen sairaus, johon tarvitaan erikoista hoitoa.

Kyseisenä aikana olisi kaikki muu liikenne kiellettyä verkon kaatumisen pelossa. Näin olisi mahdollista saada tietoa rakkaistaan ja tiedottaa olemassa olostaan. Kuitenkaan ei saisi pakottaa ketään listalle. Senhän kieltää jo EU:n tietosuojadirektiivi. Ellei EU keksisi poikkeustilasäännöstä.

Tosin ongelmia varmasti olisi. Kuinka varma ja laaja järjestelmän tulisi olla, että se kestäisi kymmeniä, jopa satoja tuhansia "iskuja" tunnissa?

En väitä järjestelmän olevan aukoton, mutta varmaankin se voisi tuoda ajattelemisen aihetta.

Toivon, ettei kyseisen kaltaista järjestelmää jouduttaisi käyttämään, mutta hyvähän se olisi olla varalla.

Lisäys 22.07.2002
Suhtautukaa kirjoitukseen ymmärtämyksellä. Se on kirjoitettu joskus 95-96.

Frankin kotisivuille
Frankin horinat

Copyright © Aaro (Frank) Huhtala 1995. Kaikki oikeudet pidätetään.