Kun kaveri tarvitsi punkan paikkaa

Lähimpiin ystäviini kuuluu eräs herra, jonka elämä on ollut varsin värikästä. Tosin, kun on kuunnellut hänen juttujaan myöhemmin, on alkanut ymmärtää monia asioita, mutta ne nyt ei aina ole ollut kovin hauskoja ja eivät ole sattuneet minulle, joten jätetään ne väliin. Sanotaan herraa vaikka nimellä Santeri. Santeri on viriili mies ja hänelle oli jossain vaiheessa käynyt niin, että yhden avioliiton ja yhden tyttöystävän kohdilla hänen elämäänsä oli purjehtinut uusi nainen. Santerilla oli käynyt tuuria ja hän oli vienyt naisen kotiinsa yöksi. Aamulla oli varsinainen tyttöystävä Leena saapunut yökylästä heidän yhteisen lapsensa kanssa ja varsinainen tyttöystävä oli sitten aloittanut menetelmän, jota voisi myöskin kutsua mm. "palohälytintehtaan kalibroimiseksi", eli huutamisen. Sireenin voimakkuus oli ilmeisesti ollut sitä luokkaa, että Santeri oli katsonut parhaimmaksi poistua paikalta tyttöystävä numero 2:n kanssa. Sanottakoon tyttöystävä nro 2:sta vaikkapa Seijaksi.

Santeri ja Seija olivat lähteneet liikenteeseen Santerin autolla ja jossain vaiheessa he olivat eksyneet Itäkeskukseen ja löytäneet vapaan puhelimen. Tuohon aikaan ei ollut mitään kännyköitä. Vapaan puhelimen avulla oli Santeri soittanut ensin veljelleen ja kysynyt vapaata punkan paikkaa ainakin toistaiseksi. Ilmeisesti veli ei ollut juuri silloin paikalla ja hetken mietittyään Santeri muisteli minun numeroani ja pirautti:

"No, Santeri tässä terve. Leena heitti mut pihalle. Onko sulla punkan paikkaa?"

Hetken aikaa hämmästeltyäni, oli pakko sanoa, että "Totta kai. Tule tänne vain".

"Mites, kun mulla olisi yksi nainen mukana?"

"Ai, Leena vai?"

"Ei, kun yksi toinen"

Tässä vaiheessa vanhan moralistin oli pakko kaivaa esiin muistin kätköistä moralistin sanakirja koottuine selityksineen ja heittää se takkaan ja kysyä osanottavasti: "SIIS TÄH?"

"Niin, mulla olisi yksi toinen nainen mukana"

Koska moralistien hiippakunnasta juuri eronnut mies ei osannut kuvitellakaan mitään niin hirveetä, kuin "av(i)orikos", oli pakko kysyä uudelleen hieman tarkemmin: "Siis täh? Mikä nainen?"

Tässä vaiheessa Santeri valotti hieman taustaa kertoen, että hänellä oli edellisenä yönä ollut kivaa ja nainen oli ollut mukana järjestämässä sitä, mutta kun uni oli tullut käpälään ja nainen jäänyt nukkumaan ja kun vielä tyttöystävä numero 1 oli yllättänyt melkein sananmukaisesti "housut kintuissa tai lattialla", niin muukaan ei ollut auttanut, kuin poistua kesken palohäytintehtaan kalibroinnin.

Tässä vaiheessa entinen moralisti pelasti sanakirjasta pari sivua, joissa käsiteltiin aihetta "Kaveri pulassa, autetaanko?" ja parin viivähtäneen hetken jälkeen oli pakko toivottaa pari tervetulleeksi. Pari saapuikin sitten hetken kuluttua ja meikäläisellä alkoi vaatimattomasti sanoen aika hyvät oltavat. Seija toipui järkytyksestä nopeasti (nähtyään meikäläisen siivottoman kämpän) ja ryhtyi toimiin. Villakoirat saivat kyytiä ja kämppä pysyikin siistinä siihen asti, kunnes nuori pari muutti muualle. Ruokaakin löytyi päivittäin, kun tulin töistä kotiin. Ei tarvinnut kuin lämmittää. Joskus ei tarvinut edes sitäkään tehdä.

No, Seijan kanssa olikin sitten mukava jutustella, kun Santeri oli töissä ja kerran sitten lähdettiin ulos ja meikäläinen autokuskiksi. Mutta siitä toisessa tarinassa.

Nuori pari sitten meni naimisiin ja oli heillä kai omat hyvätkin hetkensä ainakin niin kauan kuin sitä kesti.

Huumoripitoista sivuiltani:

Copyright © Aaro (Frank) Huhtala 1996-2007. Kaikki oikeudet pidätetään.