Loch Nessin hirviöön uskominen

Mies seilasi ympäriinsä suussa ja itki: "Voi Jumalani! Auta minua!"

Kerralla kaikki jähmettyi paikalleen ja ateisti roikkui ilmassa ja jylisevä ääni tuli alas pilvistä: "Luulin, ettet sinä usko minuun!"

"Hei, rauhoituhan Jumala, anna anteeksi!", mies anoi, "kaksi minuuttia aikaisemmin en uskonut Loch Nessin hirviöönkään!"

"No, mitkä ovat suunnitelmasi?" isä kysyi sulhaselta.

"Opiskelen Tooraa", hän vastasi.

"Tooran opiskelija", isä sanoi, "erinomaista, mutta miten sinä hankit mukavan talon tyttärelleni, sellaisen jollaiseen hän on tottunut?"

"Minä opiskelen", nuori mies vastasi, "ja Jumala hankkii meille."

"Ja kuinka aiot ostaa hänelle kauniin kihlasormuksen, sellaisen jonka hän ansaitsee?" kysyi isä.

"Keskityn opintoihini", nuori mies vastasi, "Jumala hankkii meille."

"Ja lapset?" kysyi isä. "Kuinka elätät lapset?"

"Älä huolehdi, Jumala hankkii", vastasi sulhanen.

Keskustelu eteni samalla tavalla ja joka kerta isän kysymyksiin sulhanen väitti itsepintaisesti, että Jumala hankkii.

Myöhemmin äiti kysyi: "No,miten meni?"

Isä vastasi: "Hänellä ei ole töitä, eikä suunnitelmia, mutta hyvät uutiset ovat, että hän luulee minun olevan Jumala."

"Poltan päivässä kolme askia tupakkaa", mies sanoi, "myöskin juon laatikollisen wiskiä viikossa, syön rasvaista ruokaa, enkä koskaan kuntoile."

"Todella hämmästyttävää", nainen sanoi, "kuinka vanha oikein olette?"

"Kaksikymmentäkuusi", mies vastasi.

Lääkäri sanoi: "Olkaa hyvä vain."

Niin he tekivät. Lääkäri sanoi: "Sen on sitten 20 euroa."

Kerran viikossa kuuden viikon ajan he menivät ja tekivät saman asian. Viimein seitsemännellä kerralla lääkäri kysyi: "Miksi te tulette aina uudelleen? Minähän jo kerroin teille, te rakastelette täydellisesti."

Vanha mies sanoi: "Katsokaas hän ei voi tulla minun luokseni ja minä en voi mennä hänen luokseen. Hotelli maksaa 50 euroa ja te veloitatte ainoastaan 20 euroa ja me saamme Kelalta takaisin 15 euroa."

Juuri silloin mies tuli sisään yskien ja pyysi Jaakkoa etsimään sopivaa lääkettä. Tehden mitä hän pystyi, hän ei pystynyt löytämään yskänlääkettä. Muistaen Jussin varoituksen, hän möi pullon Ex-Laxia ja kehoitti häntä ottamaan heti kaiken kerralla. Asiakas teki mitä Jaakko sanoi ja lähti.

Jussi todisti koko tapahtumaa ja uhmasi Jaakkoa. "Ulostuslääke ei tepsi yskään, senkin idiootti!" Jussi huusi.

"Taatusti tepsii", Jaakko sanoi osoittaen sormellaan ikkunasta miestä, joka nyt nojasi lyhtypylvästä vasten, "katso nyt häntä. Hän ei uskalla yskäistä."

Kerran kun miehet työskentelivät verhoilun kimpussa, Ville sanoi kuinka hän oli yllättynyt, että Jussi huolehti niin paljon vaimostaan. Jussi sanoi aloittaneensa kuusi kuukautta aikaisemmin ja tämä oli herättänyt heidän avioliittonsa uudelleen henkiin. Asiat eivät voisi olla paremmin, hän sanoi.

Ville ajatteli kokeilla. Kun hän saapui kotiin, hän antoi vaimolleen ison halauksen, suuteli häntä ja kertoi kuinka paljon hän rakasti tätä. Vaimo purskahti itkuun.

Ville kysyi vaimoltaan, miksi tämä itki. Vaimo sanoi: "Tämä on ollut elämäni kamalin päivä. Ensin pikku Kalle kaatui pyörällään ja nyrjäytti nilkkansa. Sitten pyykkikone meni rikki ja kellarissa oli vedenpaisumus ja nyt sinä tulet kotiin humalassa!"

"Voi ei, ei ollenkaan enää," toinen vastasi.

"Miksi ei?"

"Silloin minä ryhdyn puhumaan minun seuraavasta miehestäni."

Pastori tuli huoneeseen ja ryhtyi pyörittämään numerolevyä. Kahden numeron jälkeen hän pysähtyi ja tuijotti hetken tyhjyyteen. Viimein hän levollisesti suuntasi katseensa taivaaseen ja hänen huulensa liikkuivat äänettömästi. Sitten hän katsoi uudelleen lukkoa ja nopeasti väänsi viimeisen numeron ja avasi lukon.

Opettaja oli todella hämmästynyt ja sanoi: "Tunnen syvää kunnioitusta uskoanne kohtaan, pastori."

"Ei tuo ollut mitään," pastori vastasi. "Tuo numeroyhdistelmä on laitettu kattoon teipinpalaselle."