PAPUKAIJAN KOULUTUSTA

Jussi sai joululahjaksi papukaijan. Papukaija oli täysikasvuinen, mutta asenne oli pahin mahdollinen ja sanasto oli kauhea. Joka toinen sana oli voimasana; ne jotka eivät olleet voimasanoja, olivat vähintään tuhmia.

Jussi yritti muuttaa linnun asennetta lakkaamatta sanomalla sivistyneitä sanoja, soittamalla pehmeää musiikkia.... kaikkea, mitä hän vain osasi ajatella. Mikään ei auttanut. Hän karjui linnulle ja lintu vain peheni. Hän ravisteli lintua ja lintu tuli hullummaksi ja tuhmemmaksi.

Viimein epätoivon hetkellä, Jussi pisti linnun pakastimeen. Muutaman minuutin hän kuuli linnun kiroilevan, rääkymistä, potkimista ja kiljumista ja sitten yhtäkkiä, siellä oli täydellinen hiljaisuus.

Jussi pelkäsi, että hän oli todella satuttanut lintua ja nopeasti avasi pakastimen oven.

Papukaija asteli tyynesti ulos ojennetuille käsille ja sanoi: "Olen pahoillani, että loukkasin sinua kielenkäytölläni ja käytökselläni ja pyydän sinulta anteeksiantoa. Yritän korjata käytöstäni".

Jussi oli ällistynyt muutoksesta linnun käytöksessä ja oli aikeissa kysyä, että mikä oli aiheuttanut muutoksen, kun papukaija jatkoi: "Saanko kysyä, että mitä tuo kana oikein teki?"


Albert Einstein

Kun Albert Einstein oli tehnyt puhujamatkojaan, hän tavallisesti paloi halusta päästä takaisin laboratoriotyöhönsä. Eräänä iltana, kun he olivat ajaneet toisille pakollisille päivällisille, Einstein mainitsi kuljettajalleen (miehelle, joka muistutti Einsteinia ulkonäöltä ja käytökseltä), että hän oli väsynyt puhumaan.

"Minulla on ajatus, pomo", hänen kuljettajansa sanoi, "olen kuullut Teidän pitävän tämän saman puheen niin monta kertaa. Lyön vetoa, että voisin esiintyä sijassanne."

Einstein nauroi äänekkäästi ja sanoi: "Miksi ei? Tehdään se!"

Kun he saapuivat päivällisille, Einstein puki ylleen kuljettajan lakin ja takin ja istui huoneen perälle. Kuljettaja antoi kauniin tulkinnan Einsteinin puheesta ja jopa vastasi muutamiin kysymyksiin asiantuntevasti.

Sitten yllättäen tärkeilevä professori kysyi äärimmäisen suppealle piirille tarkoitetun kysymyksen antimateria muodostumisesta, eksyen aiheesta antaen jokaisen kuulijakunnassa ymmärtävän, ettei hän ole mikään narri.

Ilman mitään tietämystä asiasta, kuljettaja katsoi professoria teräksen lujalla katseella ja sanoi: "Sir, vastaus kysymykseen on niin helppo, että annan tuolla takana istuvan kuljettajani vastata puolestani."


Yksi Sinulle ja yksi minulle

Hautausmaan aidan takana oli valtava pähkinäpuu. Eräänä päivänä kaksi poikaa keräsivät sangollisen pähkinöitä ja istuivat maahan puun luokse pois näkyvistä ja alkoivat jakaa pähkinöitä. "Yksi sinulle ja yksi minulle. Yksi sinulle ja yksi minulle," sanoi poika.

Sanko oli niin täynnä, että muutama pyöri aidan luokse. Hautausmaan luona pyöräili kolmas poika tietä alaspäin. Kun hän pysähtyi, hän luuli kuulleensa ääniä hautausmaalta. Hän hidasti ottaakseen selkoa. Totta tosiaan, hän kuuli: "Yksi sinulle, yksi minulle."

Hän tiesi mitä se oli: "Voi hyvä luoja!" hän vapisi, "se on Paholainen ja Pyhä Pietari, jotka jakavat sieluja hautausmaalla!"

Hän ajoi pyörällä alas tietä ja löysi vanhan miehen kävelykeppeineen nilkuttamassa. "Tulkaa pian!" poika sanoi, "Te ette usko mitä minä kuulin. Paholainen ja Pyhä pietari ovat alhaalla hautausmaalla jakamassa sieluja.

Mies sanoi: "Tiehesi kakara! Etkö näe, että minun on muutenkin vaikea liikkua."

Useiden pyyntöjen jälkeen, mies nilkutti hautausmaan luokse ja kuuli: "Yksi sinulle, yksi minulle. Yksi sinulle, yksi minulle..."

Vanha mies kuiskasi: "Poika, sinä olit oikeassa! Katsotaan, näemmekö Paholaisen itsensä."

Vapisten peloissaan, he siirtyivät kohti aitaa vieläkin kykenemättä näkemään mitään, mutta he kuulivat: "Yksi sinulle, yksi minulle. Yksi sinulle, yksi minulle. Ja viimeinen sinulle. Siinä kaikki. Mennään hakemaan nuo tuolta aidan luota ja sitten homma on tehty."

Kerrotaan, että vanha mies ehti kaupunkiin 10 minuuttia ennen poikaa!


Clinton Vs. Titanic

K: Mitä eroa on Clintonilla ja Titanicilla?
V: Vain 200 naista meni alas Titanicin mukana


Muistoja

Kolmivuotias pieni poika avasi isoäidiltään saamaansa syntymäpäivälahjaa ja löysi vesipistoolin. Poika kiljaisi onnesta ja juoksi keittiön tiskialtaan luokse. Äiti ei ollut mielissään. Hän kääntyi isoäidin puoleen ja sanoi: "Olen hyvin yllättynyt. Etkö muista, kuinka me olimme tehdä sinusta hullun vesipistooleinemme?"

Isoäiti hymyili ja vastasi: "Kyllä minä muistan."


Muistoja

Kaksi harmaahapsista naista keskusteli aviomiehistään teekupin ääressä. "Toivoisin, että meidän Elmeri lopettaisi kynsiensä pureskelun. Hän saa minut kaamean hermostuneeksi."

"Meidän Pekalla oli myös tapana pureskella kynsiään," vanhempi nainen vastasi. "Mutta minä sain hänen muuttamaan tapojaan."

"Kuinka?"

"Minä piilotin hänen tekohampaat."







Frankin kääntämät vitsit
Haluatko tietää, koska tulee uudet vitsit?
Tekstivitsit, tekstiviestin pituiset vitsit
Voi vitsit
Palautetta otetaan vastaan
Frankin kotisivu
Kilpailuja
Frankin suosittelijat

Copyright© Aaro (Frank) Huhtala 1997-1999.