HEVONEN BAARIN TAKANA

Mies istui baariin, tilasi oluen ja mietti ehdotusta. Viimein hän hyppäsi baarituoliltaan, laittoi 5 dollaria astiaan, käveli hevosen luokse ja kuiskasi hevosen korvaan. Hevonen nauroi ja nauroi. Mies otti rahat, tarjosi kierroksen juomia ja lähti.

Seuraavalla viikolla mies meni samaan baariin ja siellä oli sama hevonen baarin takana ja astia täytetty 5 dollarin seteleillä. Baarimikko näki miehen ja sanoi, "Tällä viikolla on vaikeaa .... tällä viikolla sinun täytyy saada hevonen itkemään."

Niin mies istahti baariin, tilasi oluen ja mietti hetkisen. Pian hän hyppäsi ylös ja pisti 5 dollarin setelin konjakkilasiin. Hän käveli hevosen luokse ja kuiskasi sen korvaan. Hevonen alkoi parkua.

Mies otti rahat ja tarjosi kierroksen talossa ja nousi ylös lähteäkseen. Baarimikko pysäytti hänet ja kysyi, "Mitä täällä tapahtuu, herra? Viime viikolla kävelit tänne sisään ja sait hevosen nauramaan ja tällä viikolla sait sen itkemään. Kuinka sinä teit sen?"

"Melko yksinkertaista," mies selitti, "Viime viikolla kerroin sille, että minun vehkeeni on suurempi kuin sen...tällä viikolla näytin sille."

"Jos tulet autoon," kuljettaja sanoi, "Minä annan sinulle 10 dollaria ja makeisen." Poika kieltäytyi ja jatkoi kävelemistä.

Hetkeä myöhemmin, välittämättä kieltäytymisestä, mies ajoi auton uudelleen tien sivuun. "Entä 20 dollaria ja kaksi makeista?"

Poika pyysi miestä jättämään hänet rauhaan ja jatkoi kävelemistä.

Silti myöhemmin, mies ajoi tien reunaan, "Okei," hän sanoi, "Tämä on viimeinen tarjoukseni. Minä annan sinulle 50 dollaria ja niin paljon makeisia, kuin jaksat syödä."

Pikku poika pysähtyi, meni auton luokse ja kumartui sisään. "Isä," hän huusi kuljettajalle, "Sinä ostit kirotun Ladan. Sinun täytyy elää sen kanssa!"

"Palkkioni on viisikymmentä ruplaa," vastasi lääkäri.

"Viisikymmentä ruplaa? Se on mahdotonta."

"Teidän tapauksessanne," tohtori vastasi, "Arvelen voivani järjestää palkkioni kolmeenkymmeneen ruplaan."

"Kolmekymmentä ruplaa yksi käynti? Naurettavaa."

"No, sitten voitteko antaa kaksikymmentä ruplaa?"

"Kenellä on niin paljon rahaa?"

"No," vastasi tohtori, alkaen ärsyyntyä, "Antakaa minulle viisi ruplaa ja menkää."

"Voin antaa teille kaksi ruplaa," sanoi mies. "Ottakaa tai jättäkää."

"Minä en ymmärrä teitä," sanoi tohtori. "Miksi te tulette Varsovan kalleimmalle lääkärille?"

"Kuulkaa, Tohtori," sanoi potilas. "Kun kyse on minun terveydestäni, mikään ei ole liian kallista."

Kun hän luki kirjeen ikkunan ääressä, hän huomasi resuisesti pukeutuneen vieraan nojaavan lyhtypylvään alla. Nopeasti hän kirjoitti, "Älä ole epätoivoinen, Sisar Barbara," paperinpalaselle, kääri 100 dollarin setelin sisään, sai miehen huomaamaan itsensä ja viskasi kirjeen ulos ikkunasta miehelle. Vieras poimi sen ylös ja hänellä oli hämmentynyt ilme ja näpäytti hattuaan ja meni alas katua.

Seuraavana päivänä Sisar Barbaralle kerrottiin, että mies oli hänen ovella vaatien tavata häntä. Sisar meni alas ja löysi vieraan odottamassa. Sanaakaan sanomatta mies ojensi Sisarelle valtavan nipun 100 dollarin seteleitä.

"Mikä tämä on?" hän kysyi.

"Tämä on 8000 dollaria, jonka te olette ansainnut sisar," hän vastasi. "Älä ole epätoivoinen voitti 80 / 1."

2. Insinööri: "Kävelin luokkaan toisena päivänä, kun tämä kaunis, nuori naisopiskelija ajoi pyörällä. Hän hyppäsi pois satulasta, otti kaikki vaatteet päältään ja sanoi, "Saat MITÄ VAIN sinä tahdot."

1. Insinööri: "Hyvä valinta. Hänen vaatteensa eivät olisi sopineetkaan sinulle.

V: Kun näet anoppisi peruuttavan uudella autollasi jyrkännettä kohti.

Rouva sanoi, "Reino on 35 vuotias, 180 senttiä, siniset silmät, tummat laineilevat hiukset, atleetti, painaa 80 kiloa, pehmeä ääninen ja on oikein herttainen lapsillemme."

Roosa protestoi, "Sinun miehesihän on 53 vuotias, 160 senttinen, lihava, kalju, suuri suinen ja todella ilkeä lapsillesi."

Vaimo vastasi, "Hiljaa Roosa! Kuka nyt HÄNET haluaisi takaisin?"

Korjaaja suostui nopeasti ja nainen meni lähemmäksi. "On hyvin hämmentävää puhua siitä, mutta vaikka minun mieheni on hyvin ystävällinen ja herttainen -- huokaus --, on hänelläkin omat fyysiset heikkoutensa. Muuan kykenemättömyys. Katsokaahan, minä olen nainen ja te olette mies..."

Korjaaja vastasi nopeasti, "Kyllä, kyllä!"

"Ja minä olen halunnut tätä siitä lähtien, kun minä näin sinun tulevan ovesta sisään..."

"Kyllä, kyllä!"

"Voisitko auttaa minua siirtämään jääkaappia?"