Tipu, tipu

Olin vakioravintolassani muutama viikko sitten, kun muukalainen käveli sisään suuri strutsi perässään. Hän tarttui jakkaraan baarin päässä ja kun hän istahti alas, pieni kissa hyppäsi jakkaralle hänen viereensä. Baarimikko meni lähemmäs, tarkasteli kolmikkoa pienellä uteliaisuudella ja kysyi, "Mitäs teille saisi olla?"

Mies sanoi, "Otan tuopin parasta," ja kääntyi strutsiin päin. "Mitä sinä otat?"

"Minä otan myös tuopin" vastasi strutsi.

Muukalainen katsoi kissaan ja sanoi, "Oletettavasti sinäkin haluat myös juoda jotakin."

Kissa vastasi, "Minä otan pienen tuopin, mutta minä en sitten maksa sitä!"

Niin baarimikko valutti kaksi isoa ja yhden pienen tuopin hän sanoi, "Se on sitten viisikymmentä kuusi markkaa, kiitos."

Mies kaivoi taskujaan, tunnusteli hieman ja sekä omistajan että minun hämmästykseksi hän veti taskustaan tasarahan. Hieman myöhemmin sama juttu tapahtui ja mies veti samasta taskusta tasarahan.

Seuraavana päivänä mies, strutsi ja kissa palasivat. "Minä otan tuopin parasta," sanoi mies.

"Sama minulle," piipitti strutsi.

Kissa tilasi pienen tuopin. "Mutta minä en maksa sitä!"

Toistui sama kuin edellisenä päivänä. Heppu otti joka kerta taskustaan tasarahan ja maksoi.

Tämä alkoi käydä melkein tavalliseksi rutiiniksi, kunnes eräänä iltana kolmikko saapui uudelleen sisään. "Tavallinen?" kysyi baarimikko.

"No", sanoi mies, "lähelle. Minä otan tuplan skottilaisen." Hän kääntyi kysymään strutsilta.

Lintu sanoi, "Minä otan tuplan skottilaisen myöskin."

Kissa sanoi, "Minä otan tavallisen skottilaisen, mutta minä en maksa sitä!"

Baarimikko juoksutti juomat ja kääntyi ovelasti virnuillen. "Se tekee yhdeksänkymmentä kaksi." Hänen ällistyksekseen mies veti taskustaan tasan yhdeksänkymmentä kaksi markkaa.

Kun kolmikko oli juonut heidän juomansa, baarimikko ei voinut hillitä uteliaisuuttaan pitempään. "Anteeksi herra, mutta ennenkuin lähdette, olisi jotain mitä minun pitäisi saada tietää. Kuinka te onnistutte ottamaan tasarahan taskustanne..... joka kerta?"

"No, se on pitkä tarina. Mutta pohjimmiltaan, muutama vuosi sitten hoidin erästä vanhaa rouvaa ylenpalttisesti ja kun hän kuoli, hän jätti minulle hänen vanhan talonsa. Ei mitään erikoista, mutta kun olin siivoamassa ullakkoa, löysin vanhan lampun ja kun hankasin sitä, tämän henki ilmestyi ja tarjosi minulle kaksi toivomusta."

"Sepä fantastista", sanoi isäntämme. "Mitä sinä toivoit?"

"No, milloin hyvänsä minun tarvitsee maksaa mitään, minä vain laitan käden taskuun ja oikea raha on aina siellä."

"Sepä nerokasta" huomautti baarimikko, "useimmat ihmiset olisivat toivoneet miljoona markkaa tai jotain, mutta sinä olet yhtä rikas kuin haluat niin kauan kuin elät."

"Aivan oikein, oli se sitten purkki maitoa tai Rolls Royce, tasaraha on aina siinä. Paras asia mitä koskaan olen tehnyt!"

Tällä kertaa uteliaisuuteni voitti, joten minä sekaannuin keskusteluun, "Yksi asia vielä. Öhh, teidän ystävät täällä... Me emme ole nähneet montaa kissaa juomassa täällä ja mitä tulee strutsiin..."

Mies näytti happamalta. "Niin, tiedän. Tämä on mahdollisesti huonoin asia mitä olen koskaan tehnyt, mutta olen jumissa heidän kanssaan. Näetkös, toisena toivomuksena hengeltä pyysin tipua, jolla on pitkät jalat ja tiukka mirri."


Yhtä vanha....

Väestönlaskija koputti Neiti Virtasen ovea. Hän vastasi kaikkiin muihin kysymyksiin, paitsi yhteen. Hän kieltäytyi kertomasta ikäänsä.
"Mutta kaikki muut ovat kertoneet heidän ikänsä väestönlaskijalle," hän sanoi.
"Kertoiko Neiti Hulda Vuori ja Neiti Maija Vuori heidän ikänsä?"
"Tietenkin," sanoi väestönlaskija.
"No, siinä tapauksessa olen saman ikäinen, kuin hekin ovat." hän kivahti.
Mies kirjoitti lomakkeeseen, "Yhtä vanha kuin Vuoret."


Kellon soitto

Eräänä päivänä Pappi käveli katua pitkin, kun hän huomasi pienen pojan yrittävän painaa toisella puolella katua olevan talon ovikelloa.

Kuitenkin poika oli hyvin pieni ja ovikello oli liian korkealla, voidakseen ylettyä.

Katsottuaan jonkin aikaa pojan ponnisteluja, pappi tuli lähemmäksi poikaa.

Hän asteli tyylikkäästi tien toiselle puolelle, käveli pienen pojan taakse ja painoi kätensä ystävällisesti lapsen olkapään yli kumartuen lähemmäksi ja antoi ovikellon soida.

Kyyristyen lapsen puoleen, pappi hymyili suopeasti ja kysyi, "Ja entäs nyt, nuori mies?"

Johon poika vastasi, "Nyt me juostaan!"


Sovitusta

Kaveri käveli baariin mukanaan lemmikkiapina. Hän tilasi drinkin ja sinä aikana kun hän joi, apina rupesi hyppimään ympäriinsä. Apina kahmaisi joitain oliiveja baarissa ja söi ne, sitten kahmaisi joitain sitruunan viipaleita ja söi ne, sitten hyppäsi biljardipöydälle, kahmaisi valkoisen pallon, työnsi sen suuhunsa ja nielaisi kokonaan.
Baarimikko kiljui kaverille, "Näitkö sinä mitä sinun apinasi juuri teki?"
Kaveri sanoi, "En, mitä?"
"Se söi valkoisen pallon minun biljardipöydältäni - kokonaan!" sanoi baarimikko.
"Joo, se ei yllätä minua," vastasi asiakas. "Se syö kaiken mitä näkee, se pieni törppö. Mitä maksan sen valkoisen pallon ja muut."
Hän joi juomansa loppuun, maksoi laskunsa ja lähti.
Kaksi viikkoa myöhemmin hän tuli uudelleen baariin ja hänellä oli apina mukanaan. Hän tilasi drinkin ja apina aloitti taas baarin ympäri juoksemisen.

Sillä välin kun mies joi, apina löysi cocktailkirsikan baarista. Se kahmaisi sen, työnsi sen takapuoleensa, veti sen ulos ja söi sen. Baarimikkoa inhotti. "Näitkö sinä mitä tuo apina nyt teki?"
"No mitä?" kysyi asiakas.

"Se työnsi cocktaikirsikan takapuoleensa, sitten veti sen ulos ja söi sen!" sanoi baarimikko.

"Joo, no se ei yllätä minua," vastasi asiakas. "Se syö vieläkin kaiken mitä näkee, mutta sen jälkeen kun se söi sen valkoisen pallon, se sovittaa kaiken ensin!"


MIKSI OPETTAJAT HARMAANTUVAT

OPETTAJA: Kuinka vanha sinä olit viimeisenä syntymäpäivänäsi?
OPPILAS: Seitsemän.
OPETTAJA: Kuinka vanha sinä olet seuraavana syntymäpäivänäsi?
OPPILAS: Yhdeksän.
OPETTAJA: Se on mahdotonta.
OPPILAS: Eikä ole opettaja. Minä olen tänään kahdeksan.


Kuka löysi Amerikan?

OPETTAJA: Jussi, mene kartan luokse ja etsi Pohjois Amerikka.
JUSSI: Tässä se on!
OPETTAJA: Oikein. Nyt luokka, kuka löysi Amerikan?
LUOKKA: Jussi!







Frankin kääntämät vitsit
Haluatko tietää, koska tulee uudet vitsit?
Tekstivitsit, tekstiviestin pituiset vitsit
Voi vitsit
Palautetta otetaan vastaan
Frankin kotisivu
Kilpailuja
Frankin suosittelijat

Copyright© Aaro (Frank) Huhtala 1997-1999.