Paistetut pavut

Olipa kerran mies, jolla oli kauhea intohimo paistettuihin papuihin. Hän rakasti niitä, hän jumaloi niitä, hän halusi niitä kiihkeästi. Mutta joka kerta ne aiheuttivat hänelle paljon hämmennystä pian syömisen jälkeen. Hänen ruumiinsa reagoi papuihin nopeasti ja oli kauheaa katseltavaa.

Eräänä päivänä hän tapasi tytön, johon hän rakastui. Kun tuli ilmeiseksi, että he menisivät naimisiin, hän tajusi tytön tulevan entistä hämmentyneemmäksi ja joutuvan nöyryytetyksi hänen mieltymyksestään paistettuihin papuihin. Hän päätti uhrautua ja luopua rakastetuista paistetuista pavuista. Lyhyen ajan päästä he menivät naimisiin.

Muutamia kuukausia myöhemmin matkalla töistä kotiin, hänen autonsa meni rikki. Hän ei ollut kovin kaukana kotoa, joten hän päätti jättää auton ja kävellä loppumatkan. Hän ohitti pienen maantiekahvilan ja päätti soittaa vaimolleen ja kertoa myöhästyvänsä päivälliseltä. Saapuessaan kahvilaan, paistettujen papujen tuoksu valtasi hänet. Hänellä oli vielä joitain kilometrejä matkaa ja päätti, että hän voisi kävellä pois jälkivaikutukset ennen saapumistaan kotiin. Ennenkuin hän tajusi, hän oli syönyt kolme isoa lautasellista paistettuja papuja. Jopa kun hän lähti kahvilasta, vaikutukset alkoivat tuntua. Hän putputti mäen päälle ja putputti alas toista puolta. Kun hän lähestyi kotia, toistumistiheys ja voimakkuus väheni voimakkaasti ja hän tunsi olevansa melko turvassa.

Juuri saapuessaan kotiin, kuinka ollakaan, hän tunsi suuren murinan sisällään ja hänet valtasi kauhea paine. Kun hän juuri odotti etuovensa ulkopuolella vapauttaakseen viimeisen vaikutuksen, hänen vaimonsa tempaisi oven auki. Vaimo selitti jännittyneenä, "Kultaseni, olen tehnyt kaikkein ihanimman yllätyspäivällisen sinulle." Vaimo laittoi siteen miehensä silmille ja vei hänet tuolille omalle paikalleen pöydän päähän. Juuri kun vaimo oli valmiina ottamaan siteen, puhelin soi. Vaimo pani hänet lupaamaan, ettei hän kurkista ennenkuin hän on palannut ja meni vastaamaan puhelimeen.

Kun vaimo oli mennyt, mies käytti tilaisuutta hyväkseen, siirsi painoaan jalalta toiselle ja päästi äänekkään paukun. Se ei ollut ainoastaan äänekäs, mutta yhtä kypsä kuin mätä muna. Hänellä oli vaikeuksia hengittää, joten hän otti nenäliinan ja ryhtyi huiskuttamaan ilmaa ympärillään. Hän alkoi tuntea olonsa paremmaksi, kun hän tunsi toisen kiihkon. Hän nosti taas jalkaa ja päätti antaa vaimon kirota. Se kuulosti ihan tuubalta ja haju oli niin kamala, että hän alkoi yökätä. Hän leyhytteli kunnes hänen käsiään alkoi särkeä. Asiat olivat juuri palanneet normaaleiksi kun hän tunsi toisen voimakkaan kiihkon. Hän siirsi painoaan toiselle jalalle ja antoi mennä. Tämä oli palkinto tapaus. Ikkunat helisivät, astiat pöydällä kilisivät ja minuuttia myöhemmin kukat pöydällä olivat kuolleet.

Kuulostellen vaimon keskustelua hän jatkoi tällä tavalla seuraavat 15-20 minuuttia heilutellen nenäliinaansa joka kerta. Kun äänet hyvästelystä osoittivat puhelinkeskustelun loppua, hän laittoi nenäliinansa siististi syliinsä ja laski kätensä päälle. Hymyillen tyytyväisenä hän oli viattomuuden perikuva, kun hänen vaimonsa palasi huoneeseen.

Pyytäen anteeksi pitkää keskustelua, vaimo kysyi oliko hän kurkkinut. Hän vakuutti vaimolle, ettei ollut, vaimo poisti siteen, paljastuen päivällisvieraat, jotka istuivat pöydän ympärillä hänen syntymäpäiviensä yllätysjuhlan kunniaksi.


Pastori ja munat

Vanhempi pastori etsi Sunnuntaiaamuna komerosta kaulustaan ennen kirkkoa. Komeron perältä hän löysi pienen laatikon, joka sisälsi kolme munaa ja sadan dollarin seteleitä. Hän kutsui vaimonsa komeroon kysyäkseen laatikosta ja sen sisällöstä. Vaivautuneena hän tunnusti piilottaneensa laatikkoa heidän 25 vuotisen avioliittonsa ajan. Pettyneenä ja loukattuna pastori kysyi häneltä, "MIKSI?" Vaimo vastasi, ettei ollut halunnut loukata tämän tunteita. Pastori kysyi häneltä, kuinka laatikko olisi voinut loukata hänen tunteitaan. Vaimo sanoi, että joka kerta heidän avioliittonsa ajan, kun pastorilla oli ollut kehno saarna, hän oli laittanut munan laatikkoon.

Pastori mietti, että kolme munaa 25 vuoden aikana ei tuntunut kovin pahalta, joten hän kysyi, että mitä varten laatikossa oli 100 dollarin seteleitä.

Vaimo vastasi, "Joka kerta kun minulla oli kaksitoista munaa, minä myin ne naapureille dollarilla."


Luotettava pomo

Virtanen meni tapaamaan työnjohtajaansa tämän toimistoon. "Pomo," hän sanoi, "meillä tehdään huomenna kotona suursiivousta ja vaimoni tarvitsee apuani ullakolla ja autotallissa siirtämään ja kiskomaan tavaraa."

"Meillä on työvoimapulaa, Virtanen" pomo vastasi.

"En voi antaa sinulle vapaapäivää."

"Kiitos, pomo," sanoi Virtanen "Tiesin voivani laskea sinun varaan!"


Valkokaulusrikollisuus

Pörssivälittäjä oli hermostunut vankilassa oloon, koska hänen sellikaverinsa näytti todella roistolta.

"Älä huolehdi," karkean näköinen kaveri sanoi, "Minä olen myöskin täällä valkokaulusrikollisuudesta."

"No, tämäpä helpotus." huokaisi pörssivälittäjä. "Minut lähetettiin vankilaan petoksesta ja sisäpiirikaupoista."

"Ei mitään niin hienoa minulle." virnisti rangaistusvanki. "Minä vain tapoin pari pappia."


Kissa kuin mies

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi naiset rakastavat kissoja.

Kissat ovat itsenäisiä, ne eivät kuuntele, ne eivät tule sisään kun niitä kutsutaan, ne haluavat olla ulkona koko yön ja kun ne tulevat kotiin, ne haluavat jäädä yksin ja nukkua.

Sanalla sanoen, kaikki ominaisuudet, joita nainen vihaa miehessä, hän rakastaa kissassa.


Älykkyyttä

Kaksi Italialaista rakennustyöläistä työskentelivät rakennustyömaalla äärimmäisen kuumana päivänä. Ensimmäinen sanoi toiselle, "Hei miksi me teemme kaikki työt ja hän saa kaikki rahat?" osoittaen työnjohtajaa.

Toinen sanoi, "En tiedä, mene kysymään häneltä."
Niin Guido meni työnjohtajan luokse ja sanoi, "Hei, miksi me teemme kaikki työt ja sinä saat kaikki rahat?"
Työnjohtaja sanoi, "Älykkyys."
Guido kysyi, "Mitä on älykkyys?"
Työnjohtaja nosti kätensä ilmaan puun eteen ja sanoi, "Lyö minun kättäni niin lujaa kuin pystyt!"
Guido heilautti kättään ja huitaisi kaikin voimin kohti työnjohtajan kättä. Juuri hetkeä ennen työnjohtaja veti kätensä pois ja Guido osui takana olleeseen puuhun.
Työn johtaja sanoi, "Tätä on älykkyys."
Vielä älykkäämpänä Guido meni takaisin parinsa luokse ja hänen parinsa sanoi, "Hei, mitä hän sanoi?"
Nolo ilme kasvoillaan hän laittoi käden kasvonsa eteen ja sanoi, "Lyö käteeni niin lujaa kuin jaksat...."


Odottelua

Rouva Virtanen istui olohuoneessa ja kuuli takaoven paukahtavan. Ajatellen, että se oli hänen poikansa, hän huusi, "Olen täällä kultaseni. Olenkin jo odotellut sinua."

Ensin ei hetkeen tullut vastausta ja sitten vieras ääni soperteli, "Anteeksi, mutta en ole teidän vakituinen posteljooninne."


Tiukat kengät

Kaveri käveli kenkäkauppaan ja pyysi kenkäparin kokoa 39. Ilmeisen hyvin koulutettu myyjä sanoi, "Mutta näen aivan selvästi, että teidän kenkänne koko on 43."

"Tuokaa vain ne 39 numeron kengät."

Myyjä toi pyydettyä kokoa olevat kengät. Mies tunki jalkansa niihin ja nousi seisomaan ilmeisen kivuliaasti. Hän kääntyi myyjän puoleen ja sanoi, "Menetin juuri konkurssissa taloni, asun anoppini luona, tyttäreni karkasi parhaan ystäväni kanssa, liiketoiminta ei kukoista ja ainoa poikani ilmoitti juuri olevansa homo. Ainoa nautinto mikä minulle jäi, on tulla illalla kotiin ja ottaa kenkäni pois."







Frankin kääntämät vitsit
Haluatko tietää, koska tulee uudet vitsit?
Tekstivitsit, tekstiviestin pituiset vitsit
Voi vitsit
Palautetta otetaan vastaan
Frankin kotisivu
Kilpailuja
Frankin suosittelijat

Copyright© Aaro (Frank) Huhtala 1997-1999.