| Tuulen suunta on muuttumassa. Tähän asti valtamedia on yksimielisesti
hyväksynyt ilmaston ihmisestä johtuvan lämpenemisen teorian.
Tiistaina (29.2.2000) arvovaltainen sanomalehti New York Times julkaisi
laajan artikkelin
ilmaston ihmisperäiseen lämpenemisteoriaan kriittisesti suhtautuvista
tiedemiehistä. Artikkeli on tasapainoinen ja rauhallinen, ainoan virheen
se tekee siinä kun se olettaa kriitikkoja olevan vain kourallisen.
Tosiasiassa valtaosa maailman ilmastotutkijoista ei usko ihmisperäiseen
ilmaston lämpenemiseen.
Mikä on saanut epäilyn heräämään valtamediassa. Todennäköisesti ilmapiirin muutos johtuu valtavasta vallitsevaa ilmastonmuutosteoriaa heiluttavasta havaintomäärästä. Vallitsevan teorian kannalta suuri ongelma on ollut se, että ilmaston lämpenemisen havainnot ovat perustuneet pahamaineisen epäluotettaviin pintamittauksiin. Satelliiteilla tehdyt maapallon lämpötilamittaukset eivät ole osoittaneet lämpötilan muutoksia. Miksi pintalämpötilanmittaukset siis ovat epäluotettavia pitkän ajan lämpötilanmuutoksen mittareita. Vastauksen tähän antaa niin sanottu kaupungistumisen lämpövaikutus. Useimmat lämpömittarit sijaitsivat menneenä aikana kaupunkien ulkopuolella. Ajan kuluessa kaupungit ovat kasvaneet havaintopaikkojen ohi. On yleisesti tiedossa, että kaupungeissa ja muilla tiheään asutuilla alueilla on lämpimämpää, kuin harvaan asutuilla alueilla. Helsingissä esimerkiksi Kaisaniemen havaintoasema oli vielä 1800- luvulla keskellä maaseutua - nyt se on keskellä Helsinkiä. Ilmastonmuutoskeskustelua varten verkosta löytyy runsaasti hyvää materiaalia. Esimerkiksi austraalialaisen John L. Dalyn verkkosivut sisältävät runsaasti hyvää informaatiota. Yllämainitusta kaupungistumisen lämpövaikutuksesta löytyy sivuilta dr Vincent Grayn erinomainen artikkeli. Ilmakehän ihmisperäisen lämpenemisen teoria on siis väärä, mutta miksi hermostua tutkijoiden koulukuntakiistasta. Ehkäpä siksi, että ympäristöaktivistit hallituksissa ovat kilvan vaatimassa kansalaisille valtavan kalliita toimenpiteitä, joilla pyritään estämään olematonta uhkaa. Näille varoille olisi parempaakin käyttöä. Kasvihuoneilmiö keskustelun poliittisen luonteen on pukenut sanoiksi Greenpeacen perustajajäsen Patric Moore, joka totesi joulukuun 1999 New Scientistissä : ' Ympäristöliike hylkäsi tieteen ja logiikan 1980-luvun puolivälissä... poliittiset aktivistit ovat käyttäneet ympäristöretoriikkaa peittääkseen todelliset tavoitteensa, joilla on enemmän tekemistä luokkasodan ja suuryritysten vastustamisen kanssa kuin tieteen kanssa...' -Pekka Paunio |
Linkkejä aiheestaNew York Times 29.2.2000 |