Suomalaiset naturakiihkoilijat ovat ministeri Haaviston johdolla antaneet ymmärtää, että Suomi olisi jokin kummajainen naturaongelmineen. Suomen esitys Naturaverkosta olisi pitänyt antaa EU:n komissiolle jo vuoden vaihteessa - nyt on komissio vihainen. Saatamme jopa menettää muutaman euron sopeutumis- ja suunnittelurahaa. Kuinkahan monta euroa Saksa on menettänyt, sen naturaohjelman, flora und fauna habitat:n (FFH) olisi tullut olla valmiina jo kesäkuussa 1994.
Saksa on naturaohjelmansa suhteen suurinpiirtein samassa tilanteessa, kuin Suomi. Kummankin maan uudet ympäristövirkamiehet tekivät ylimitoitetun naturaehdotuksen välittämättä yhteiskunnan edusta tai länsimaisesta oikeuskäytännöstä. Sikäläinen FFH-ohjelma toteutuessaan estäisi maan talouden kannalta keskeisten infrastruktuuri-investointien toteutumisen. Tällaisia ovat mm. Suomellekin tärkeä via Baltica- tieyhteys tai lentoliikennettä korvaavien luotijunayhteyksien rakentaminen. Myös yksityisten ihmisten korvauskysymykset ovat ratkaisematta.
Natura ei etene Saksassa. Se ei etene siksi, että ajan kuluessa yleisölle selvinnyt mistä siinä on kyse. Kyseessä ovat sadat tuhannet työpaikat ja ehkä miljoonien ihmisten toimeentulo. Puhumattakaan siitä mitä se merkitsisi itä-euroopan maiden kehitykselle ja EU:n tulevaisuudelle.
On todennäköistä, että FFH-ohjelma Saksassa ei toteudu sellaisenaan, kuin ympäristöväki sen suunnitteli. Ohjelmasta jää jäljelle muutama vanha suojelualue ja merkittävien poliitikkojen välinen yhteisymmärrys siitä, että saksalaista luonnonsuojelua ei jätetä komission päätettäväksi.
Saksan kokemus lienee määrännyt suomalaistenkin ympäristöviranomaisten toimintastrategian, ohjelma toimeen mahdollisimman nopeasti keinoista ja kenenkään oikeuksista välittämättä. Näin ei yleinen mielipide ehdi reagoimaan ja ohjelman toteuduttua se on jo myöhäistä. Ympäristöministeriö on ottanut suomalaisittain uuden hallintomenetelmän käyttöönsä; väärän tiedon levittämisen hallituksen sisällä.
Natura kokee Suomessa saman kohtalon, kuin Saksassakin. Siihen vaikuttaa koko ajan voimistuva poliittinen paine. Lisäksi jokainen valmisteluviikko tuo esille törkeitä virheitä valmistelussa, jotka lykkäävät päätöksentekoa entisestään. Viisainta olisi puhaltaa peli poikki, luovuttaa muutama vanha suojelualue Naturalle ja ilmoittaa komissiolle.
-Pekka Paunio