Vuosituhannen viimeisen vuoden haasteet     

Tämän vuosituhannen viimeinen vuodenvaihde juhlittiin suuren juhlan odotuksen tunnelmissa. Vuosi 1999 tulee olemaan valmistautumista suureen tapahtumaan - vuosituhannen vaihtumiseen. Jotkut ovat liittäneet tuhatluvun vaihtumiseen mystisiä enteitä. Tosiasiassa se on vain erään vuoden vaihtuminen toiseksi kristittyjen länsimaiden standardiksi asettamalla ajanlaskutavalla.

Huolimatta siitä, että vuosituhannen vaihtumiseen ei liity mitään profeetallista, on se merkittävä tapahtuma. Tasalukujen vaihtumisen luo tilaisuuden tarkastella menneitä ja tulevia vuosituhansia. Jo nyt on ollut nähtävissä tämän ajan vallasväen, 60-lukulaisten pohdintoja kolmenkymmenen vuoden takaisista ajoista. Vanhoja 'radikaaleja' juoksutetaan tv-ruutuihin ja lehtien sivuille kertomaan vuorotellen oma tarinansa kultaisista vuosista.

Itse toivoisin, että menneisyyden läpikäymisen lisäksi ajateltaisiin myös tulevaisuutta. Tuomiopäivää julistavien keski-ikäisten toimittajien luoma maailmankuva on valitettavasti kuitenkin niin pessimistinen, että menneisyyden vatvominen tuntuu turvallisemmalta kuin tulevaisuuden linjojen pohtiminen. Tämä on outoa siksi, että ihmiskunnan materiaalinen ja henkinen tila on tänä päivänä parempi, kuin koskaan maailman historian aikana.

Me tulemme käyttämään energiaamme myös tänä vuonna väärillä ympäristöuhkilla valtaa tavoittelevien tarinoiden oikaisemiseen. Me tiedämme, että ihmiset eivät aiheuta ilmastonmuutoksia. Me myös tiedämme, että otsoniaukkoa on tutkittu vain 20 vuotta. On siis väärin väittää, että nyt havaittu otsoniaukko olisi kaikkien aikojen suurin. Ympäristöpelottelun listaa voidaan jatkaa loputtomiin. Kun yksi osoitetaan vääräksi, keksitään uusi ja aina löytyy jonkin kansalaisjärjestön asiantuntija vannomaan se todeksi.

Toimintamme on ollut joskus kuin tuulimyllyjä vastaan taistelua. Olemme kuitenkin luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Hyvyys, totuus ja kauneus voittavat aina.

Hyvää alkanutta vuotta 1999 kaikille lukijoille!

-Pekka Paunio