Armstrong Whitworthin suunnittelema Meteor oli ensimmäinen palveluskäyttöön
tullut liittoutuneiden suihkukone toisessa maailmansodassa. Kone oli muodoiltaan
tyypillisen toisen maailmansodan hävittäjän näköinen
ja suihkumoottorit oli upotettu siipiin, mikä vähensi kyllä
ilmanvastusta, mutta vaati monimutkaisen siipirakenteen. Konsepti mahdollisti
monien erilaisten moottorien käytön varsin pienin muutoksin.
Alkuperäisessä versiossa (Mk.1) oli Rolls Royce Welland -moottorit,
joiden työntövoima oli 2 * 770 kg. Näillä moottoreilla
Mk.I kykeni 676 km/h huippunopeuteen. Sodanajan pääasiallinen
tuotantoversio oli kuitenkin Mk.III, jota valmistettiin 280 kpl. Tässä
versiossa oli Rolls Royce Derwent -moottorit. Muita versioita olivat De
Havilland Goblin -moottorein varustettu Mk.II ja R. R. Derwent 5 -moottorein
varustettu Mk.IV. Toisessa maailmansodassa koneen käyttö rajoittui
saksalaisten V-1 -ohjusten jahtaamiseen, mutta tyyppi säilyi käytössä
monissa maissa vielä pitkään sodan jälkeen. Vuonna
1950 tuli palveluskäyttöön kaksipaikkainen yöhävittäjäversio
(NF.11), jossa oli pidempi nokka tutkaa varten ja Rolls Royce Derwent 8
-moottorit joiden työntövoima oli alkuperäisiin Wellandeihin
verrattuna kaksinkertainen (2 * 1590 kg).
Meteor F Mk. III:
Valmistaja: Gloster
Miehistö: 1
Ensilento: 1943
Moottori / työntövoima: 2 * Rolls Royce Derwent /
2 * 910 kg
Siipien kärkiväli: 13,10 m
Pituus: 12,57 m
Korkeus: 3,96 m
Paino (tyhjä/max. lentoonlähtö): 4771 kg / ?
Lakikorkeus: 13400 m
Nopeus: 793 km/h
Toimintamatka: 2160 km
