Hawker Aircraft Ltd. alkoi jo vuonna 1944 suunnitella suihkumoottorilla
varustettua variaatiota Sea Fury -potkurikoneesta. Moottori poistettiin
nokalta ja ohjamoa siirrettiin eteenpäin. Alkuperäisessä
konseptissa (P.1035) moottorin pakoaukko oli rungon takaosassa, mutta myöhemmin
tultiin toisiin ajatuksiin ja tyypissä P.1040 ilmantottoaukot ja pakoaukot
sijaitsivat paksummiksi muotoiltujen siipien juurissa. Lyhyt suihkupitki
esti työntövoiman häviöt ja muotoilu mahdollisti polttoainesäiliöiden
sijoituksen moottorin etu- ja takapuolelle, jolloin painopiste säilyi
tarkemmin paikallaan polttoaineen kuluessa. Myös siivet muotoiltiin
uudelleen yksinkertaisemmin valmistettaviksi ja korkeusvakaajat nostettiin
ylemmäs jotta suihkuvirtaus ei osuisi niihin. Konetyyppi ei kuitenkaan
valmistunut ajoissa osallistuakseen toiseen maailmansotaan ja RAF ei enää
ollut kiinnostunut siitä. Suunnitelmia muutettiin nopeasti ja tukialuskoneversio
sai kuninkaalliselta laivastolta kiinnostusta osakseen. Suunnitelmista
tehtiin useita eri variaatioita, kuten viistosiipinen P.1052, rakettimoottorilla
varustettu P.1072 ja pitkällä suihkuputkella varustettu P.1081.
Aurtraliaan suunnattu P.1081 ei koskaan mennyt tuotantoon, mutta se kehittyi
edelleen Hawker Hunteriksi. Vuoden 1949 lopussa RN tilasi 151 Sea Hawkia.
Vuonna 1951 koneita tilattiin 60 kpl lisää. Versio F.2 (40 rakennettu)
korjasi ensimmäisessä versiossa esiintyneen siivekkeiden oskillointiongelman
ja muutamia pienempiä seikkoja. Hävittäjä-pommittajaversio
FB.3 lensi ensilentonsa 1954. Siinä oli vahvemmat siivet erilaisten
raskaampien aseiden kantamista varten. Samana vuonna nousi siivilleen myös
rynnäkköversio FGA.4, jota rakennettiin 97 kpl. Vanhentunutta
sentrifugikompressoritekniikkaa käyttävä R.R Nene ei kuitenkaan
kyennyt kilpailemaan uusien moottorien kanssa, vaikka uusi moottoriversio
103 asennettiinkin joihinkin FB.3 ja FB.4 -malleihin jolloin niitä
alettiin nimittää FB.5:ksi. Uutta moottoria käytettiin myös
viimeisessä versiossa FGA.6, jota rakennettiin 87 kpl. Sea Hawk osallistui
tositoimiin Suezin kriisissä marraskuussa 1957 antaen lähitulitukea
maajoukoille ja iskemällä kohteisiin, joihin Kyprokselta toimivien
RAF:n Hunterien kantomatka ei riittänyt. Kaksi konetta menetettiin
ilmatorjuntatulen vaikutuksesta ja useita vaurioitui, mutta kone suoriutui
yleisesti ottaen hyvin. Vuoteen 1960 mennessä RN:n Sea Hawkit oli
korvattu Scimitareilla ja Sea Vixeneillä, mutta tyyppi säilyi
käytössä Saksassa, Hollannissa ja Intiassa. Pisimpään
tyyppi oli käytössä Intiassa ja se osallistui vielä
sotaan Pakistania vastaan vuonna 1971 poistuen Harrierien tieltä
vasta 1980.
Tiedot versiosta FGA.6:
Valmistaja: Hawker
Miehistö: 1
Ensilento: 1947
Moottori / työntövoima: Rolls Royce Nene 103 / 2460
kg
Siipien kärkiväli: 11,89 m
Pituus: 12,08 m
Korkeus: 2,79 m
Paino (tyhjä/max. lentoonlähtö): 4410 kg / 7355
kg
Lakikorkeus: 13650 m
Nopeus: 958 km/h (korkealla vain 939 km/h)
Toimintamatka: 2253 km (ilman lisätankkeja 1191 km)
