MiG-25 Foxbat oli Neuvostoliiton vastaus Yhdysvaltain korkealla ja
kovaa lentäviin koneisiin, kuten XB-70 ja SR-71. Ensimmäinen
prototyyppi lensi jo 1964, mutta kone tuli palveluskäyttöön
vuonna 1970. Vaikka koneen virallinen lakikorkeus onkin reilut 20 km, on
sillä yhä hallussaan ilmaa hengittävien lentokoneiden korkeusennätys.
Vuonna 1977 pilotti Fedotov lensi koneella korkeuteen 37650 m. Vaikka kone
on suorituskyvyltään erinomainen, se ei ole teknisesti erityisen
kehittynyt. Se on rakenenttu pääasiassa nikkeliteräksestä
(80%), mutta joissakin osissa on käytetty titaania (8%) ja alumiiniyhdisteitä
(11%). Täystitaanirakenne olisi parantanut koneen suorituskykyä
jonkin verran entisestään, mutta Neuvostoliiton tuonaikainen
teknologia ei riittänyt koko rungon valmistamiseen titaanista. Kone
on alunperin suunniteltu torjuntahävittäjäksi, mutta se
ei suuren kääntösäteensä vuoksi sovellu kaartotaisteluun.
Nopeasta koneesta on tehty useita versioita, mukaanlukien tiedustelukone
MiG-25R "Foxbat-B" ja Wild Weasel -versio MiG-25BM. Koneen hyvä suorituskyky
aiheutti kylmän sodan aikana Yhdysvalloissa harmaita hiuksia ja sen
paljastuminen vaikutti mm. F-15 Eaglen suunnitteluun. Foxbat on osallistunut
menestykeskkäästi sotatoimiin mm. Israelia vastaan. Israelilaiset
F-4 Phantomit eivät kyenneet saavuttamaan sitä, mutta myöhemmin
F-15 onnistui. Ensimmäinen Foxbat ammuttiin alas 13.3. 1981 kun Israelilainen
Eagle pudotti Syyrialaisen MiG-25:n, joka ahdisteli RF-4E -tiedustelukonetta.
Sama tilanne toistui 7.6.1981. Vuonna 1982 Israelin joukkojen tunkeutuessa
Libanoniin, Eaglet ampuivat alas ainakin kolme Foxbatia lisää.
Korkealla lentäviä MiGejä vastaan käytettiin 'zoom
climb' -tekniikkaa ja Sparrow-ohjuksia. Israelilaiset kellottivat tiedustelukoneen
nopeudeksi Mach 3,2 sen paetessa F-4 Phantomia, mutta tiettävästi
koneen molemmat mottorit jouduttiin vaihtamaan laskeutumisen jälkeen.
Käytännössä koneen nopeus on noin 2,8 Mach, koska yli
2,6 Machin nopeudella lentäminen on vaikeaa moottorien pyrkiessä
jatkuvasti ylikierroksille ja yli kolmen Machin nopeus tarkoittaa väistämättä
ylikuumenemista ja moottoriremonttia. MiG-25 on kuitenkin omassa roolissaan
erittäin hyvä kone. Persianlahden sodassa eräs Foxbat vältti
8 sitä jahtaavaa F-15 Eaglea ja ajoi kaksi EF-111 Raven -konetta pakosalle,
mikä johti yhden niiden suojaaman F-15E Strike Eaglen tuhoutumiseen
ilmatorjuntaohjuksen osumasta. Irakilaisilla oli käytössään
kaiken kaikkiaan 12 Foxbat-E:tä. Noin 45 kpl Foxbateja on myyty Neuvostoliiton
ulkopuolelle ja käyttäjämaita ovat Algeria, Intia, Irak,
Libya ja Syyria. Myös Suomesta löytyy yksi yksityishenkilön
omistama Foxbat, mutta se ei ole lentokuntoinen.
Tiedot versiosta MiG-25PD "Foxbat-E":
Valmistaja: Mikoyan-Gurevich
Miehistö: 1
Ensilento: 1964 (Ye-26)
Moottori / työntövoima: 2 * Mikulin-Tumanski R-15BD-300
/ 2 * 11200 kg (joissakin versioissa 2 * R-31F / 2 * 14000 kg)
Siipien kärkiväli: 14,02 m
Pituus: 21,55 m
Korkeus: 6,10 m
Paino (tyhjä/max. lentoonlähtö): 20000 kg / 36720
kg
Lakikorkeus: 20500 m
Nopeus: 3000 km/h eli 2,83 Mach ulkoisin tankein! Maksimi n.
3,2 Mach (3364 km/h)
Toimintamatka: 2400 km
