Vuonna 1945 oli käynyt selväksi, että sotilasilmailun
tulevaisuus oli suihkukoneissa ja ruotsalaiset peruuttivat kaikki potkurikoneprojektit.
Ensilääkkeeksi ruotsalaiset hankkivat De Havilland Vampire -koneita,
mutta samalla käynnistettiin tutkimukset uutta hävittäjätyyppiä
varten. Ensimmäiset ehdotukset olivat suorasiipisiä konsepteja,
mutta marraskuussa -45 ruotsalaiset saivat Sveitsin kautta käsiinsä
Natsi-Saksasta peräisin olevaa tutkimusaineistoa, joka osoitti viistojen
siipien edut. Saksalaisten konseptien 45° siipikulmaa pidettiin kuitenkin
liian radikaalina ja "lentävässä tynnyrissä" päätettiin
käyttää 25° kulmaa. Neljän prototyypin jälkeen
tuotantoversioisia koneita toimitettiin flygvapnetille vuosina 1951-56
kaiken kaikkiaan 661 kpl. Näistä 224 kpl oli versiota J 29A,
361 kpl rynnäköintiinkin sopivaa J/A 29B -versiota ja 76 kpl
oli S 29C -tiedusteluversiota. J 29B -versio teki 6.5.1954 nopeusennätyksen
500 km suljetulla radalla kiertämällä sen nopeudella 977
km/h. Koneita paranneltiin myöhemmin ja 29 B-versiota 1954 E-versioksi,
jossa oli paranneltu, suurempaa kuormitusta kestävä siipi. Vuosina
1955-58 muutettiin 308 B- ja E-versiota F-versioksi, jossa oli E-version
siipi ja lisäksi jälkipolttimella varustettu moottori. Nämä
koneet pystyivät vuonna 1963 tehdyn modifikaation jälkeen myös
kantamaan kaksi kaksi AIM-9B Sidewinderiä. 30 Tunnania myytiin kahdessa
erässä Itävaltaan 60-luvun alussa. Tunnan oli ainoana ruotsalaiskoneena
historiassa sotatoimialueella YK:n palveluksessa Kongon kriisin aikana
1961-63. Draken alkoi korvata Tunnania jo 60-luvulla, mutta lopullisesti
tyyppi poistui palveluskäytöstä vasta vuonna 1976.
Tiedot versiosta J 29F:
Valmistaja: Saab
Miehistö: 1
Ensilento: 1948
Moottori / työntövoima: 1 * RM 2B (De Havilland Ghost
50) / 1 * 27,45 kN
Siipien kärkiväli: 11,0 m
Pituus: 10,23 m
Korkeus: 3,75 m
Paino (tyhjä/max. lentoonlähtö): 4845 kg / 8375
kg
Lakikorkeus: 15500 m
Nopeus: 1060 km/h (0,93 Mach)
Toimintamatka: 1300 km
