F-105 Thunderchief

Republic F-84F Thunderstreakista monien vaikeuksien jälkeen kehitetty F-105 Thunderchief tunnetaan ehkä parhaiten nimellä 'Thud', joskin sillä on paljon muitakin lempinimiä: Iron Butterfly, Lead Sled, Mighty Iron Hardware, Squash Bomber, Triple Threat, Ultra Hog ja Super Hog. Se on suurin koskaan Yhdysvalloissa käytössä ollut yksimoottorinen sotilaskone. Se suunniteltiin ydinpommittajaksi, mutta tuli tunnetuksi Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltain ilmavoimien pääasiallisena rynnäkkökoneena. Kaksipaikkaisia F-105:sia käytettiin menestyksekkäästi myös Wild Weasel -roolissa eli ilmatorjunnan tuhoamiseen. Vaikka tämä konetyyppi on suuri eikä kovin ketterä, sillä ammuttiin alas 27,5 MiG-17 viholliskonetta (2 kpl Sidewindereillä ja loput Vulcan -tykillä). 397 Thunderchiefiä kuitenkin menetettiin Vietnamin sodan aikana alasammuttuina ja erilaisissa onnettomuuksissa (lähes puolet rakennetuista 833:sta koneesta). Koneen suuri koko ja suuri siipikuorma tekivät siitä liian kömpelön kaartotaisteluun, mutta se kykeni suuren nopeutensa ansiosta helposti jättämään Vietnamilaiset MiGit jälkeensä. Koneet menetettiinkin lähinnä ilmatorjuntatulen vaikutuksesta yli 20000 luonteeltaan vaarallisen taistelulennon aikana ja kertyneiden tappioiden myötä USAF siirtyi pikkuhiljaa F-4:n ja F-111:n käyttöön. Syy koneen suureen kokoon on sen alkuperäinen käyttötarkoitus. Koska ydinaseet olivat 50-luvulla varsin suurikokoisia, koneen pommikuilusta piti tehdä yli kolmen metrin pituinen. Yleensä pommikuilua kuitenkin käytettiin lisäpolttoainetankin kuljetukseen ja asekuorma kannettiin siipien ripustimissa. Koneen prototyyppiversio YF-105A käytti J57 -moottoria ja myöhempiin versioihin asennettiin variaatio myös SR-71:ssä käytetystä J75 -moottorista. Suunnittelussa hyödynnettiin Convairin insinöörien YF-102:n suunnittelun aikana keksimää ns. aluesääntöä (area rule), jonka mukaan koneen rungon poikkileikkauksen kokoa kannatti pienentää siipien kohdalla transsoonisen ilmanvastuksen pienentämiseksi. Ensimmäisessä varsinaisessa tuotantoversiossa (B) esitellyn ohuemman rungon ja tehokkaamman moottorin ansiosta kone kykeni kuinnioitettavaan yli kahden machin nopeuteen korkealla lennettäessä. 11.12. 1959 koneella tehtiin nopeusennätys lentämällä 100 km keskinopeudella 1956 km/h. B-versiossa otettiin käyttöön myös Thunderchiefin tunnusmerkiksi muodostuneet erikoiset moottorin ilmanottoaukot. Ne on sopivan virtausnopeuden saavuttamiseksi eri lentonopeuksilla viistetty kohti koneen runkoa ja niissä on säätyvä 'tulppa' ja vuotoaukot, joiden avulla ilman virtausnopeutta moottoriin voidaan tehokkaasti säädellä. Ilmanottoaukkojen vuoksi koneen siipien profiili muistuttaa ylhäältä tai alhaalta katsoen M-kirjainta. Tästäkin koneesta tehtiin useita versioita. F-105C oli kaksipaikkainen koulukone, F-105D:ssä taas oli jokasään toimintakyvyn parantamiseksi oikea tutka ja sen suojana hieman pidempi ja suurempi nokka. Valmistusmääriltään suurimmassa D-versiossa oli myös uusi ja hieman tehokkaampi moottori, uusi ohjaamo ja kasvaneen painon myötä myös vahvemmat ja paremmin jarruin varustetut laskutelineet. Koneesta oli suunnitteilla myös tiedusteluversioita, joita ei kuitenkaan koskaan rakennettu prototyyppiastetta pidemmälle. F-versio oli kaksipaikkainen koulukone, jota käytettiin lähinnä uusien lentäjien perehdyttämiseen D-version monimutkaisten navigointilaitteiden ja pommitustähtäinten käyttöön ja modifioituna Wild Weasel -roolissa. F-105G oli Wild Weasel F-105F, johon oli asennettu parannettu avioniikka. F-4G korvasi Thunderchiefin Yhdysvaltain ilmavoimien käytössä 70-luvulla ja osa koneista siirtyi kansalliskaartille. Viimeiset koneet poistuivat käytöstä vuonna 1983.

Tiedot versiosta G

Valmistaja: Republic
Miehistö: 1 / 2
Ensilento: 1955
Moottori / työntövoima: Pratt & Whitney J75-P-19W / 11111 kg
Siipien kärkiväli: 10,64 m
Pituus: 20,42 m
Korkeus: 6,15 m
Paino (tyhjä/max. lentoonlähtö): 13330 kg / 23967 kg
Lakikorkeus: 15239 m
Nopeus: 2383 km
Toimintamatka: 3848 km

Aseistus:
 

20 mm Vulcan tykki ja yli 6300 kg muuta aseistusta kuten pommeja, raketteja ja ohjuksia.
 
Kuvia:
 
• F-105 Drydenin koelentokeskuksessa

 
Lisätietoja:
 
• Aviation enthusiast corner
• The History Net
• USAF museum
• F-105 Thundechief Web