F-5 Tiger (TigerII / Tiger IV / Freedom Fighter)
F-5 kehitettiin halvaksi, lähinnä vientiin tarkoitetuksi
hävittäjäksi USA:n sotilasapua saaville maille. USA:n ilmavoimat
eivät itse koskaan käyttäneet tätä pienikokoista,
helposti huollettavaksi tehtyä konetta laajamittaisesti. Koska sen
ominaisuudet vastasivat melko paljon MiG-21:n vastaavia, sitä käytettiin
koulutuksessa 'viholliskoneena'. Alkuperäinen F-5A Freedom Fighter
oli varustettu huomattavasti heikkotehoisemmalla moottorilla (GE J85-13,
1800 kg)ja ainoastaan alkeellisin tutkaetäisyysmittarein. Kun USAF
julkisti kilpailun F-5A/B:n korvaavan "kansainvälisen" koneen tuotannosta
(IFA, International Fighter Aircraft) kilpaan ilmoittautui neljä yhtiötä.
Vought ilmoitti kilpaan kehitetyn version F-8 Crusaderista, Lockheedin
kone oli F-104 Starfighterista kehitetty CL-1200 Lancer, McDonnell Douglas
tarjosi yksinkertaistettua F-4 Phantomia ja Northrop uudistettua F-5A/B:tä.
Alkuun Northropin kone kulki nimellä F-5A-21, uusien tehokkaampien
GE J85-GE-21A moottorien mukaan. Uusi malli oli 15 tuumaa pidempi kuin
vanha ja näin siihen voitiin mahduttaa suurempi polttoainetankki.
Suunnittelussa painotettiin ketteryyttä enemmän kuin suurta nopeutta
ja siinä käytettiin ensimmäisten koneiden joukossa siiven
etureunassa toimivaa ohjainpintaa. Siihen asennettiin Emerson Electric
AN/APQ-159 pulssitoiminen tutka kohteiden etsintään ja etäisyyden
mittaamiseen, mikä lisäsi sen käyttömahdollisuuksia
ilmataistelukoneena huomattavasti. Northropin ehdotus voitti tarjouskilpailun
ja vuonna 1971 se nimettiin versioksi F-5E. Nimi "Tiger II" juontaa juurensa
F-5A:n vietnamin sodassa saamasta lempinimestä 'Tiger' (12 F-5A:ta
oli mukana Vietnamin sodassa "Skoshi Tiger" -nimisessä ohjelmassa).
Niinpä tämä huomattavasti paranneltu uusi versio nimettiiin
virallisesti Tiger II:ksi. Ensimmäinen F-5E nousi siivilleen 11.8.1972.
Alla olevat tiedot koskevat tätä E-, tai "Tiger II"-versiota.
Kone esiintyy elokuvassa 'Top Gun' sekä harjoitusvastustajana ilmasotakoulussa,
että "MiG-28" -koneena.
Valmistaja: Northrop
Miehistö: 1
Ensilento: 1963
Moottori / työntövoima: 2 * General Electric J85-GE-21
/ 2 * 2270 kg
Siipien kärkiväli: 8,13 m
Pituus: 14,68 m
Korkeus: 4,08 m
Paino (tyhjä/max. lentoonlähtö): 4410 kg / 11200
kg
Lakikorkeus: 15790 m
Nopeus: 1745 km/h (Mach 1,63) korkeudessa 10800 m. Maksiminopeus
ilman jälkipolttoa Mach 0,98.
Toimintamatka: 2860 km
Aseistus:
2 kpl 20 mm M39A2 tykkejä joihin kumpaankin 280 ammusta. Siivenkärjissä
voidaan kantaa kahta AIM-9 Sidewinder -ohjusta ja yhdessä rungon,
ja neljässä siipien alla sijaitsevassa kuormauspisteessä
voidaan kuljettaa lähes 3200 kg muita aseita.
Lisätietoja:
[Takaisin USA:n Sotilaskoneisiin]
[Takaisin Hallen Hävittäjäsivulle]