267 lattajjaa catalogue:
LTJ-01 | LTJ-02 | LTJ-03 | LTJ-03/04 | LTJ-05/06 | LTJ-07 | LTJ-08 | LTJ-09 | LTJ-10 | LTJ-11 | LTJ-12 | LTJ-13 | LTJ-14 | LTJ-15 | LTJ-16 | LTJ-17 | LTJ-18 | LTJ-19 | LTJ-20 | LTJ-21 | LTJ-22 | LTJ-23 | LTJ-24 | LTJ-25 | LTJ-26 | LTJ-27 | LTJ-28 | LTJ-29 | LTJ-30 | LTJ-31 | LTJ-32 | LTJ-33 | LTJ-34 | LTJ-35 | LTJ-36 | LTJ-37 | LTJ-38 | LTJ-39 | LTJ-40 | LTJ-41 | LTJ-42 | LTJ-43 | LTJ-44 | LTJ-45 | LTJ-46 | LTJ-47 | LTJ-48 | LTJ-49 | LTJ-50 | LTJ-51 | LTJ-52 | LTJ-53 | LTJ-54 | LTJ-55 | LTJ-56 | LTJ-57 | LTJ-58 | LTJ-59 | LTJ-60 | LTJ-61 | LTJ-62 | LTJ-63 | LTJ-64 | LTJ-65 | LTJ-66 | LTJ-67 | LTJ-68 | LTJ-69 | LTJ-70 | LTJ-71 | LTJ-72 | LTJ-73 | LTJ-74 | LTJ-75 | LTJ-76 | LTJ-77 | LTJ-78 | LTJ-79 | LTJ-80 | LTJ-81 | LTJ-82 | LTJ-83 | LTJ-84 | LTJ-85 | LTJ-86 | LTJ-87 | LTJ-88 | LTJ-89 | LTJ-90 | LTJ-91 | LTJ-92 | LTJ-93 | LTJ-94 | LTJ-95 | LTJ-96 | LTJ-97 | LTJ-98 | LTJ-99 | LTJ-100 | LTJ-101 | LTJ-102 | LTJ-103 | LTJ-104 | LTJ-105 | LTJ-106 | LTJ-107 | LTJ-108 | LTJ-109 | LTJ-110 | LTJ-111 | LTJ-112 | LTJ-113 | LTJ-114 | LTJ-115





LTJ-29 "Kekkonen - Anarchy in the UKK"

SOLD OUT

Kekkonen - Anarchy in the UKK Kekkonen - Anarchy in the UKK  More pictures

FORMAT: CD-R

Tracklisting:

1. LÖRSSON - 19?? (3:24)
2. ! & THE HYSTERIANS - kekkone! (1:26)
3. MIXER - kekkonen (1:23)
4. MUSTI LAITON - kekkone (3:09)
5. ROBERT HORTON - Kekkonen (timelag accumulator mix) (6:12)
6. VIHREÄ TEE - 15.02.1956 (2:14)
7. MELKOINEN - kumiseva kalju (3:50)
8. HENEN LÄHETTIPALVELU - 1962 (2:33)
9. KIVA - kkknn (4:44)
10. KLAUS HERDE - 1962 (5:47)
11. LAMPPUKELLO - kekkonen (1:06)
12. TWISTED KRISTER - havaijipaitainen (2:53)
13. SIERAINPARISTO - 196668 <- 196662 <- noottikriisi (4:13)
14. HUMAN NEUTRON MISSILE SQUAD - mää ole kekkone (4:59)
15. TOR TOR TOR - kekkonen (2:13)
16. TONI LAAKSO - kekkonen (3:03)
17. MATTI JA SEPPO - kekkosen peräänajo (4:07)
18. RENE KITA - kekkonen (1:58)
19. TAMMINIEMEN PESÄNJAKAJAT - kekkonen vs. fagerholm (3:52)
20. PANSSARIJUNA - 1962 (6:33)
21. TONI KANDELIN - 1962 (4:42)
22. UNIDENTIFIED SOUND OBJECTS - urkitta (4:16)

Released 24.5.2005, hand-painted sleeves, limited edition of 120 copies, the ultimate party album!

Compilation, versions or tracks inspired by J.O. Mallander's legendary tracks "1962" and "1968" which are based on the counting of the votes in finnish president election. The winner was Urho Kaleva Kekkonen, who was the president of Finland for 25 years.

NOTE: Features a correction insert because one of the tracks has wrong title on the back of the sleeve..

NOTE: digital version released 3.9.2013, you can find it from this link.

REVIEWS:
"Viikko sitten ilmestyi 267 lattajjaan neljäs kokoelmajulkaisu. Aiemmista poiketen Kekkonen - Anarchy in The UKK kuitenkin on tiukasti teemaan sidottu. Kokoelman kaikki 22 kappaletta ovat joko kunnianosoituksia (""?) Suomen politiikan monumentille tai uusia versiointeja J. O. Mallanderin klassisesta "Extended Play"-kappaleesta (eli siitä, jossa laskeskellaan vuoden 1956 presidentinvaalin ääniä: "Kekkonen. Kekkonen. Kekkonen..."). (Ainoan poikkeuksen tekee Matti ja Seppo, joiden teos "Kekkosen peräänajo" viittaa lähinnä Antero Kekkoseen.)

Kokoelman idea on itsessään herkullinen, ja yksittäisten kappaleiden taso yllättävän korkea. Kukaan ei ole antautunut vain hokemaan kolmen ja puolen minuutin verran "Kekkosta" - ja jos onkin, niin se tehdään tyylillä, kuten Lörsson tekee. Toki lähes jokaisessa kappaleessa kuullaan tuota mantraa, mutta itse musiikki sen taustalla on usein aidosti inspiroitunutta. Tyylilajit vaihtelevat metsäisestä kilkuttelusta raskaampiin elektronisiin ratkaisuihin ja punkin sekä muun suoremman rokin suunnallakin pyörähdetään. Henkilökohtaisesti minuun vaikuttivat eniten Kivan "Kkknn"-kappale ja Toni Kandelinin hienostunut Mallander-coverointi "1962". Toisaalta Lamppukello on aina mainio, ja Mixerin "Kekkonen" aiheutti parhaat naurut - voiko "Kekkonen"-litania tietokoneäänen lausumana imelän syntikka-Finlandian päälle olla muuta kuin taidetta?"
Jaakob Karhu

"Kyseessä on siis tribuuttilevy J.O. Mallanderin klassikkokappaleille 1962 ja 1968. Alkuteokset koostuivat puolestaan legendaarisesta presidentinvaalien ääntenlaskusta. Tyyli vaihtelee radikaalisti tribuuttia tekevästä artistista seuraavaan. Luonnollisestikin osa on valinnut linjaakseen lähinnä hassuttelun tekstien ("kekkonen, kekkonen, kekkonen...") uudelleenlausumisella. Näin tekee mm. kiekon avaava Lörsson erittäin heikolla menestyksellä. Toisena on ! and the Hysteriansin noisepunk-variantti samasta ideasta. Se sinällään toimii, mutta jää lähinnä yhden kuuntelun vitsiksi. Mixer on sijoittanut sanat koneellisina korneilla synasoundeilla soitetun Finlandia-hymnin päälle. Jälleen hauska, mutta tuskin pitkäkestoinen heitto. Musti Laiton on muovannut sanojen taajuuksia, ja yhdistänyt ne krauttiavantgardeen. Tulos ei täysin toimi, mutta on toisaalta hieno nyökkäys vanhan äänitaiteen suuntaan.

Robert Hortonin Kekkonen (Timelag Accumulator Mix) on hämmentävä: akustista näppäilyä ja vahvasti aksentoitua naisääntä lausumassa tekstiä, sekä edellisten kahden elementin looppaamista. Aivan mantramaisuuteen asti ei kunnolla päästä, mutta kokonaisrakenne on hyvin kiinnostava ja kappale selkeästi ansaitsee tulla kuunnelluksi toistuvasti. Vihreä Tee käyttää minimalistista radionoise-taustaa ja kyllästettyä versiota tekstistä hyvin näppärästi, mutta teos jäättää silti jotenkin kylmäksi. Melkoinen myös lausuu ja looppaa yhtä sanaa, ja muuntelee sitten sitä ja taustaa. Yritystä kyllä riittää, mutta toimivaa tulosta ei synny. Henen Lähettipalvelu tarjoilee pehmeän, outorytmisen variantin, joka on helppoa ja mukavaa kuultavaa, erityisesti haikeaa loppuaan kohden. Kiva on tehnyt materiaalistaan hillityyä cut-upia jossa on runsaasti sisäistä vaihtelua, saaden aikaan raidan joka on yhtä aikaa todella ärsyttävä ja hyvin tehokas. Klaus Herde pitää aiemmassa tuotannossaan nähdyn linjan ja on tehnyt jälleen kerran loistavaa jälkeä. Levyn ehdottomaan parhaimmistoon kuuluva kappale on hyvin minimalistinen noiseambient-teos, joka käyttää tunnistettavaa puhetta vain aivan vähän. Vastakohtana on perässä tuleva Lamppukello, joka käyttää levyn yleisintä ideaa, uudelleenpuhuttua "kekkonen"-sanaa, hyödyntämällä lasten ääniä.

Twisted Krister puolestaan on laatinut hämmentävän paketin retrohenkistä tanssielektroa ja sekoittanut siihen eri tasoille kekkosta, niin tavuina rymiksi kuin lyhyiksi vokaalikatkelmiksikin. Seurauksena on häpeilemättömän tarttuva, lyhyt luomus joka onnistuu juuri jäämään vitsin sijaan kunnolla viihdyttäväksi. Sierainparistolla on ohjelmassa säröinen, koneellisen oloinen ja punkahtava variaatio joka on varsin toimiva vaikka siitä ei saakaan mitään tolkkua. Human Neutron Missile Squad on selkein poikkeus albumin linjasta, ja esittää alkuperäiskohteen inspiroiman nasaalin kekkos-laulun sen sijaan että tulkitsisi Mallanderia. Biisi on rehellisen hölmö, mutta erittäin tarttuva. Se kuitenkin katkaistaan kokonaisuuteen asettumattomalla loppuosiolla, joka on mielestäni turha - ja pilaa muuten hyvin lupaavan raidan. Tor Tor Tor on tehnyt jotakin, joka asettuu noisen ja vapaajazzin välimaastoon, ja on tavallaan hyvin originaalin henkinen. Kappaleesta on vaikea pitää, mutta hieno se on silti. Toni Laakso laulaa Kekkosta ja soittaa kitaraa, tehden teknisesti näppärän mutta erittäin tylsän raidan.

Matti ja Seppo jatkaa heikompaa osiota, kiljuvalla Antero Kekkonen -aiheisella huonoa suomikomediaa matkivalla vapaaimproteoksellaan. Samaan putkeen vielä menee ison pettymyksen tuottavaa Rene Kita, joka on unohtanut yleensä loistavan luovan hulluutensa ja tyytynyt surkeaan kikattavaan ja kakovaan uusintatoistoon. Heikon kauden katkaisee sitten levyn ehdoton helmi, Tamminiemen Pesänjakajien Kekkonen vs. Fagerholm. Se on virheetön yhdistelmä laajaa valikoimaa puhesampleja - sekä muokattuina että alkuperäisasussaan - uutta puhetta, ja helvetillisen tarttuvaa kornia reggaeta. Kyseessä on todellinen vaihtoehtomusiikin kesähitti, joka tulee soimaan kerran toisensa jälkeen ainakin minun kotonani. Panssarijuna esittelee kitarointia jonka seassa on pari kekkosta. Ei minun makuuni, mutta sen verran näppärä että veikkaan monen muun pitävän. Noisemies Toni Kandelin on tehnyt erinomaisen pelkistetyn tulkinnan, jossa loopittaa puhetta eri tasoihin ja samalla lisää minimalistisia hälyelementtejä hillitysti tasojen taakse. Levyn päättävä Unidentified Sound Objects on myöskin erittäin minimalistinen, mutta on häivyttänyt puheen pelkiksi katkeileviksi vaimeiksi palasiksi. Musiikillisesta perspektiivistä tulos on tylsä, äänitaiteena katsottuna kerrassaan hieno.

Nerokkaasti nimetty Kekkonen - Anarchy in the UKK tulee käsinmaalatuissa papereissa, ja näyttää juuri siltä mitä onkin: sekava, sekalainen ja hyvin vaihtelevan tasoinen kokoelma Mallander-tulkintoja. Tuskin kukaan pitää sen koko sisällöstä, mutta veikkaan eri yleisöjen ihastuvan sen aivan eri osiin. Näin ollen levy puolustaa ongelmitta olemassaoloaan niin musiikillisessa kuin laadullisessakin mielessä. Itseäni ilahdutti myös sen yllättävä skenerajojen ylitys - skaalaa kun riittää reggaesta noiseen. Kaukana täydellisestähän tämä albumi on, mutta silti kerrassaan herkullinen. Ja halpa hinta tekee siitä loisto-ostoksen vaikka sen ostaisikin vain parin raidan takia."
Jiituomas, Kuolleen Musiikin Yhdistys

"J.O. Mallanderin klassisen äänikuvan inspiroima omakustannekokoelma henkii häiriintynyttä tunnelmaa. Esityksistä vain osa noudattaa esikuvan hokematyyliä, lisäksi mukaan mahtuu niin hysteeristä kirkumista, konemusiikkia kuin dub-reggaetakin. Huonon huumorin ohella levyltä löytyy lukuisia hienoja raitoja, joista on helppo aistia jokapojan avantgarden kärkinimen The Residentsin vaikutus. 4/5" Jarno Mällinen, Peto (Kaleva)

""The ultimate party album" Kekkonen, jos joku ei sitä vielä tiennyt, tarjoilee turskin setin versiointeja J.O. Mallanderin klassisesta monotonian ylistyksestä "1962" (alkuperäisen kuulee varmastikin helpoiten etsimällä käsiinsä Love/Siboneyn Arktinen hysteria -kokoelman).

Pääasiassa suomalaisten (mukaan mahtuu vain yksi ulkolaisversiointi) underground-artistien luomukset jakautuvat periaatteessa kahteen kategoriaan: niihin, jotka ovat lähteneet täysin puhtaalta pöydältä ja niihin, jotka tavalla tai toisella hyödyntävät Mallanderin originaalia. Tapoja on monia.

Ensimmäiseen kategoriaan kuuluville kappaleille on toisinaan hieman vaikea löytää oikeutusta niiden kokoelmalle mukaan ottamiseen (esim. Panssarijunan "1962" käyttää vain lyhyen Kekkos-samplen ja siirtyy nopeasti omille noiseblues-urilleen), toisinaan puhdas pöytä tuottaa tautisen hyvää meininkiä (Human Neutron Missile Squadin "Mää ole Kekkone"-cover Devon "Mongoloid"-biisistä).

Tyylilajit vaihtelevat luonnollisesti laidasta laitaan. elektroniikkaa edustavat mm. Mixer, Twisted Krister ja Kiva. ! & The Hysterians riuhtovat Kekkosta punkin tahtiin, Robert Horton taasen puuhaa delay-pedaalinsa kanssa. Tamminiemen pesänjakajat pistää Fagerholmia ja dubbia kehiin.

22 kappaleen joukosta löytyy montaa sorttia ja yhdellä istumalla kuunneltuna on käsissä melkoisen päätäsekoittava kokoelma. Hupia riittää useammallekin illalle. Mielenkiintoisia (käsitteet kuten "parhaita" tai "hyviä" tuntuvat turhilta tässä yhteydessä) esityksiä tarjoavat ainakin Toni Kandelin (ilmiselvin veto on myöskin yksi toimivimmista), Unidentified Sound Objects, Rene Kita ja Lamppukello. Jo mainituista voisi mainita uudelleen Tamminiemen pesänjakajat ja Human Neutron Missile Squadin levyn kenties hauskimpina vetoina.

En tiedä, tuleeko allekirjoittanut koskaan järjestäneeksi sellaisia pippaloita, joissa tämä levy olisi musiikin suhteen ykkösvaihtoehto, mutta olisivat ainakin jänskät pippalot, ne."
Ville Moskiitto

Real Action Blog













267 lattajjaa