| Ligne Maginot |
|
"On ne passe pas - Tästä ei mennä"
|
Maginot-linja peleissä ja todellisuudessa
Ville Hurmalainen
|
Ensimmäisen maailmansodan ja
erityisesti Verdunin taistelun
merkitys tulevaan historiaan oli
suuri. Tällaisen toistumista ei
kukaan enää voinut edes
ajatella. Saksalaiset alkoivat
kehittää salamasotataktiikkaa. Ranskassa kehitys vei
omaan suuntaansa. Puolustusministeri André Maginot'in
johdolla aloitettiin vuonna 1929
Euroopan suurin rakennustyö,
jonka piti jäädä historian lehdille
ja turvata Ranska tulevilta
sodilta. Historiaan tämä linja todellakin jäi. Mutta lähinnä epäonnistuneena kummajaisena, hyödyttömänä linjana, joka kierrettiin. On väärin tuomita koko alkuperäinen suunnitelma, se vain oli liian kunnianhimoinen ja siltä odotettiin liikaa. Rahojen loppuessa ei Belgian rajalle enää riittänyt linnoituslaitteita ja asenteisiinsa jämähtynyt sotilasjohto piti Ardenneiden metsää läpitunkemattomana. Joten juuri täältä saksalaiset tulivat v. 1940 läpi ja jättivät koko linjan omaan arvoonsa. Kirjoissa ja myös simulaatiopeleissä Maginot-linja usein kuvataan yhtenäiseksi, massiiviseksi ja läpitunkemattomaksi varustukseksi. Raskaat tykkitornit, maanalaiset käytävät, majoitustilat keittiöineen ja sairaaloineen, ammusvarastot ja jopa metrojunat ovat esillä kaikissa aihetta käsittelevissä teoksissa. Kuitenkin todellisuus on vaatimattomampaa ja ehkä realistisemmin toteutettua kuin voisi luulla. Strategisen tason peleissä, joista esimerkkinä mainittakoon Avalon Hill'in Hitler's War, on Maginot- linja yhtenäinen ja erittäin hankalasti tuhottavissa. Linja on tietyn arvoinen ja vasta kun se on tuhottu, voi vastustaja edetä ruutuun. Sama pätee vanhaan AH:n peliin France 40, missä linjan murtamiseen tarvitaan rajusti tykistöä, jalkaväkeä ja ehkä myös laskuvarjojääkäreitä. World in Flames puolestaan kuittaa linjan tylysti yksinkertaisella säännöllä: DEFENDER TRIPLED (=puolustus kolminkertaistettu). Parhaiten Ranskan linnoitettuja rajoja kuvaa kuitenkin GDW:n Eurooppa-sarjan Fall Of France. Tässä on otettu huomioon, että suuret linnoitukset, ranskaksi "ouvrages", muodostivat vain osan linjasta. Muu osa rajasta oli linnoitettu "vain" tavanomaisilla bunkkereilla, miinoituksilla ja panssariesteillä. Siis vastoin yleistä käsitystä ei koko Maginot-linja ole yhtenäinen, raskaasti kantalinnoitettu asema. Fall of France'ssa Maginot- linjan "ouvrage" nelinkertaistaa puolustuksen tehon, -1 noppaan, ei panssarietuja ja tekee perääntymisen tarpeettomaksi. Lisäksi kantalinnoitettu alue ei tuhoudu vihollisen miehittäessä alueen. Kuinka tämä sitten vastaa todellisuutta? Vuonna 1940 Ranskan ja Saksan rajalla oli 22 suurta linnoitusta (=ouvrages), 35 pienempää linnoitusta (=petit ouvrages), 300 bunkkeria ja pesäkettä, 14 panssaroitua tähystyspistettä ja 70 majoitusbunkkeria. Puolustus nojautui jalkaväen miehittämiin bunkkereihin ja tärkeissä kohdissa n. 30 km välimatkoin oli vankkoja kantalinnoitettuja asemia eli varsinaista "Maginot-linjaa".
 Immerhof v.1991 Yksittäisestä linnakkeesta mainitsen esimerkkinä Immerhof'in ja Four a Chaux-linnakkeet, joissa tämän kirjoittaja itse on käynyt. Four a Chaux on syvälle maan sisään kaivettuine käytävineen ja panssaritorneineen tyypillinen iso linnake. Maanalainen rautatie oli tosin korvattu vintturilla ja hinattavilla ammusvaunuilla. Linnoituksesta huomaa selvästi, että henkilöstön suojaaminen on otettu tärkeimmäksi tavoitteeksi. Asuintilatkin ovat yli puolen kilometrin päässä varsinaisista tykkitorneista, jotta taistelun äänet eivät haittaisi lepovuorossa olevaa miehistöä. Hyökkäyksellinen voima ei tunnu olevan aivan tasapainossa näiden valtavien rakennelmien kanssa, sillä linnoituksessa on ainostaan 8 tykkiä, joista kuusi kolmessa tykkitornissa, sekä parikymmentä konekivääriä. Puolustus ja suojaus puolestaan on lähes ylimitoitettua, suunniteltu kestämään jopa Verdunin kaltaisen tuliryöpyn. Tykkitornit ja koko linnoituksen etuosa on tehty kestämään 420 mm ammusten suoria osumia, ja linnoituksen takaosakin kestää jopa 160 mm tykistötulta. Kallion sisälle rakennetut käytävät kestävät tarvittaessa vaikka pienen atomipommin. 50-luvulla osaa linjasta onkin kunnostettu ydinsotaa varten. Ainoat merkittävät heikkoudet olivat linnoituksen tähystyspisteet ja ilmapuolustus. Tosin linnoituksen katolle oli sijoitettu ilmatorjuntapatteri, joten röyhkeimmät ilmahyökkäykset ja laskuvarjo-operaatiot olivat poissa laskuista. Mikäli linnoitusta olisi pitänyt todella ryhtyä valtaamaan, olisi ainoa keino ollut tykistön ja ilmavoimien tukema kommandohyökkäys. Saksalaisilla oli tätä varten eritysesti koulutettu TAIFUN-osasto. Tykistö ja ilmavoimat olisivat sokaisseet tähystyspisteet ja kommandot tunkeutuneet linnoituksen alueelle. Paikoilleen asetetulla ontelopanoksella olisi räjäytetty linnoitukseen reikä, josta ei olisi yritettykään sisälle, vaan tämän jälkeen TAIFUN-osasto olisi edennyt reiälle ja aloittanut räjähdyskaasun pumppaamisen linnoitukseen. Räjähdyksen paineaallot olisivat kyenneet vaurioittamaan linnoitusta pahasti ja ennen kaikkea eliminoimaan taisteluyksikön miehistön. Ranskalaiset eivät itsekään olettaneet linjaa aivan voittamattomaksi, vaan arvelivat päättäväisen vihollisen tunkeutuvan kolmessa kuukaudessa linjan lävitse. Ja niin paljon heikentyneenä, että hyökkäyksen paras terä olisi ollut nyt lyötävissä. Jos linja olisi ulottunut meren rannalle asti, olisivat saksalaiset todella joutuneet hyökkäämään linjan lävitse. Silloin sota ei olisi ollut samanlaista salamasotaa, vaan moraali ja taistelutahto olisivat ratkaisseet. Hm, se olisikin mielenkiintoinen "What If - skenaario..." ota yhteys Suomen Simulaatiopelaajiin tai kerhon puheenjohtajaan Eero Hurmalaiseen. Oy Finnrock Ab, VANTAA 01600 (Myyrmäki). Diplomacy SM 1996 Empires in Arms Empires in Arms (English version) Empires in Arms and Lady Fortune Empires in Arms and Lady Fortune (English version) Europa Universalis EURODIPCON III 1995 Cirencester EURODIPCON IV 1996 Oslo FLAT TOP -Korallimeren taistelu Keskeneräiset peliprojektit Ligne Maginot Ligne Maginot (English version) Ligne Maginot (In Deutsch) Machiavelli-turnaus 11/96 Machiavelli-turnaus 1997 Pax Britannica Ropecon'98 Shanghai! Suomen Simulaatiopelaajat ry Pelejä myy mm. Fantasiapelit, Helsinki
|
Takaisin Suomen Simulaatiopelaajat ry:n kotisivulle
