Kilpailut 2017, Jouni Jurmu

(2009) (2010) (2011) (2012) (2013) (2014) (2015) (2016) 2017

Hölkkäkilpailun nimi	Paikkakunta	pp kk	matka km	Aika	min km	km/h	Sarja (M) sijoitus	Tulokset
Hassen Tervasaari 1/12	Helsinki	La 7.1	21.1	2.18.14	6.33	9.2	1/3	Tästä
Aktia-cup 16-17 (3/5)	Vantaa	La 14.1	5	23.43	4.45	12.6	9/17	Tästä
Hassen Tervasaari 2/12	Helsinki	La 21.1	21.1	1.54.47	5.26	11	1/1	Tästä
Hassen Tervasaari 3/12	Helsinki	La 28.1	21.1	1.51.31	5.17	11.4	3/7	Tästä
Aktia-cup 16-17 (4/5)	Vantaa	La 4.2	10	47.39	4.46	12.6	50 25/26	Tästä
Hassen Tervasaari 4/12	Helsinki	La 11.2	21.1	1.52.15	5.19	11.3	1/5	Tästä
Hassen XXI Tervasaari	Helsinki	La 18.2	21.1	1.49.44	5.12	11.5	1/4	Tästä
Hassen Tervasaari 5/12	Helsinki	LA 25.2	21.1	1.51.39	5.17	11.3	1/6	Tästä
Hassen Tervasaari 6/12	Helsinki	La 4.3	21.1	1.53.50	5.24	11.1	3/8	Tästä
Hassen Tervassari 7/12	Helsinki	La 11.3	21.1	1.49.16	5.11	11.6	2/6	Tästä
11 ->
Aktia-cup 16-17 (5/5)	Vantaa	La 18.3	10	46.45	4.41	12.8	50 37/41	Tästä
Hassen Tervassari 9/12	Helsinki	La 1.4	21.1	1.49.27	5.11	11.6	2/5	Tästä
Pirkkolan Hiekka3	Helsinki	To 6.4	3	13.22	4.27	13.5	50 7/8	Tästä
Hassen Tervasaari 10/12	Helsinki	La 8.4	21.1	1.48.03	5.07	11.7	4/8	Tästä
Averian lenkki	Vihti	La 15.4	9.9	47.44	4.49	12.4	50 4/9	Tästä
Maastojuoksu 2/3	Vantaa	Ti 18.4	4.1	20.00.07	4.53	12.3	16/22	Tästä
Länsiväyläjuoksu	Espoo	La 22.4	6	28.37	4.46	12.6	19/70	Tästä
Maastojuoksu 3/3	Vantaa	Ti 25.4	4.1	19.59.5	4.53	12.3	21/25	Tästä
SAUL SM-puolinmaraton	Pyhtää	La 29.4	21.1	1.45.50	5.01	12	50 8/10	Tästä
SAUL SM-maastot	Heinola	La 6.5	6	28.59	4.50	12.4	50 24/25	Tästä
21 ->
Heidehofin rykäisy	Vantaa	Ke 10.5	1.609	6.41	4.09	14.4	13/15	Tästä
Helsinki City Run	Helsinki	La 13.5	21.1	1.45.02	4.59	12.1	50 125/584
Cooper/Kunniakierros	Vantaa	To 18.5	2.835	12	4.14	14.2	10/14	Tästä
KU-58 Veteraanikisat	Vantaa	Su 21.5	3	12.57,61	4.19	13.9	50 2/2	Tästä
KU-58 Veteraanikisat	Vantaa	Su 21.5	0.8	2.57,08	3.41	16.3	50 3/3	yllä
Kuntokunkku 10000 Kuntokunkku 400m Kuntokunkku 1500 Kuntokunkku 5000 Kuntokunkku 100m Kuntokunkku 800m	Helsinki	La 27.5	10 0.4 1.5 5 0.1 0.8




31 ->

Vuosi alkoi tuttuun tapaan Hassen Tervasaari juoksulla. Pohjeongelma oli vaivannut koko joulukuun ja uudenvuoden juoksu meni osin ´kävelyksi´. Aloin nappaamaan magnesiumia ja yllättäen suonenvedon oireet pohkeesta katosivat muutamassa päivässä. Hassella on myös paras kymmenestä kilpailu, joten osallistumisilla on myös merkitystä. En juossut vaan kävelin. Aika sen mukainen 2.18.14. Pystyin jopa kiristämään, kun pääsi rytmiin kiinni, miten kävellään noin 9-10km/h vauhtia. Sää oli tosi paha.

Tammikuun toisena viikonloppuna Aktiassa otin sitten matkaksi 5km. Ei ongelmia jalan kanssa. Aika yllättävänkin heikko, kun ajattelee, että kymppi pitäisi mennä paremmalla keskivauhdilla. Vasta tämän kisan jälkeen hahmotin, miten pisteet tulevat (joissakin) kestävyyskunkku osakilpailussa. Kaikki kympin juoksijat tulevat ensin, sitten vitonen ja viimeisenä lasten sarjalaiset matkoittain pisimästä lyhyempään. Olen aikaisemmin ihmettelyt miten vitosen kärkipään juoksijat eivät saavuta meikäläistä, vaikka olenkin kympin tuloksissa häntäpäässä. Tänä vuonna pistetaulukko on kokonaisuudessaan erilainen.

Hassea ja Aktiaa Huhtikuulle, jolloin alkoi jo olla muita kisoja, myös viikolla. Minua kyllä kummastutti, ettei ajan juuri ollenkaan parane. Viime vuoteen verrattuna on taas tullut muutama minuutti lisää puolikkaalla. Hyvää kuitenkin, että kevään edetessä sentään vuoden parasaika parantuu.

Pyhtää SAUL-puolimaraton. Asteet sentään plussanpuolella. Lunta (räntää) tuli vasta juoksun jälkeen. Erittäin kova tuuli. Toiveena parantaa vuoden parasta aikaa, mutta kyllä tuo tuuli sai aprikoimaan mahdollisuutta.

Lähdössä ryhmityin ennemminkin taakse kuin eteen. Näin sain jo alussa nähdä tutut selät. Yllättävän kovaa kyllä porukka lähti. Pisti jo heti alussa puuskuttamaan. Alussa oli vielä loivaa nousua.

Jonkin ajan päästä tulimme VT170 tielle. Tässä oli raju vastainen tuuli. Aivan häpeilemättä peesasin koko tämän osuuden kääntöpaikalle asti. Kääntöpaikan jälkeen sitten alkoi vähitellen välimatkat kasvaa. Jäin itsekin juoksemaan yksikseni. Edelläni lähimpänä juoksi tällöin 45_2.

Paluumatkalla 8.3km huollossa otin juomaa. Tällöin M60_7 meni ohi. Juoksimme sitten miltei peräkanaa koko ajan. Toisaalta hän aina välillä kiristi vauhtia ja hetken päästä taas hidasti niin, että olin jälleen kannassa kiinni. Tässä vaiheessa jo mietin toista kierrosta ja varsinkin tuota vastatuuliosuutta. Minulle peesaminen sopi ja sitä yritin, mutta tämän henkilön toistuvat kiihdytykset tekivät oloni hieman huolestuneeksi tulevan suhteen.

Matkan teko alkoi jo tuntumaan kun lähestyin urheilukenttää. Uudelle kierrokselle lähtiessä näin kentän kellosta alle 51 minuutin ajan. Eli reilusti alle 1.45 vauhtia, joka oli mielestäni hyvä, mutta se ei ollut hyvä, että matkan teko siis yllättäen alkoi tuntumaan. Tiesin etten millään pysty yksikseni vetämään läheskään samaa vauhtia vastatuuliosuudella.

Oloa ei helpottanut, kun M60_7 teki selvän pesäeron uudelle kierrokselle lähtiessä. Erikoisesti jälleen tehden hidasteluja melko heti kiihdytysten jälkeen. VT170 päästessä juoksimme erillämme. Takaa kuitenkin tuli M70_3. Verryttelyasussa juosten. Hänellä oli menohaluja. M70_3 oli menohaluja ja hänkin teki vähän eroa meihin. Saavutin M60_7, mutta en uskaltanut jäädä peesaamaan, johtuen hänen vauhdinjaostaan. Otin riskin ja kiihdytin M70_3 kantaan kiinni. Myös M60_7 teki saman. Juoksimme sitten peräkanaa koko vastatuuliosuuden. Epäkiitollisesti ohitimme hänet, kun paluumatka alkoi. Sama ´kissa hiiri´ leikki jatkui M60_7 kanssa jälleen. Ainoassa pitkässä, loivassa, nousussa tunsin pohkeessa kevyen vihlaisun, joka säikäytti kyllä. Yritin muuttaa juoksuani tempoltaan nopeammaksi, mutta tietoisesti askelta lyhyemmäksi. Jossain 19 km tuntumassa tuntui, että kaverin vauhti alkoi hyytyä. Ohitin hänet. Huutjärventien loppuun asti oli melko tasaista ja loppuun vielä alamäki. Uskalsin yrittää vauhdin nostoa. Hengitys tiheni. Erikoista kuitenkin, että vaikka tein loppuun selvän vauhdinnoston niin en juurikaan nähnyt tai saatika saavuttanut lukuisaa joukkoa edellä olijoita, paitsi kahta.

Urheilukentälle tullessa Team Raju ja sain kannustusta. Luulin tämän menevän M60_7 miehelle. En tiennyt, että taakseni ihan kantaan oli tullut parikin naista. Kentän pitkällä lyhensin matkaani edellä olleisiin, yksi nainen ja M65_6. Lopun loppukiriin latasin ´kaiken´, mutta toki niin ettei tuloani kuultaisi etukäteen. Lyhyellä loppusuoralla ohitin naisen ja saavutin myös M65_6. Hän tietenkin kiihdytti, kun tulin rinnalle. Minulla oli jo kiihdytys alla, joten yhden sekunnin erolla oli ennen häntä maalissa. Vasta tuloksista huomaan, että 1.45.5x ajan on saanut viisi henkilö. Kaksi noista tuli ´salaa´ noinkin lähelle minua. Kaksihan ohitin viimeisillä kymmenillä metreillä.

Pitää olla tyytyväinen, että vuoden paras aika sentään parani 1.48 ajasta 1.45.50. Tosin vain niukasti alle 1.46.

SAUL maastojuoksut vierumäki. Reitti pääosin golf-kentällä, jossa harjoitellaan, pitkiä, lyöntejä. Muutama sata metriä hiekka/soratietä. Paukusta matkaan. Olin viimeinen, kun siirryimme nurmelta hiekkatielle. Tällä pätkällä ohitin kaksi. Nurmella pian ohitin keskeyttävän. Myöhemmin vielä yhden. Kaikkiin muihin oli pitkä välimatka, että ei ollut mitään saumaa meikäläisellä.

Nurmi ei sopinut ollenkaan meikäläiselle. (Moniteho aurinko) Silmälasit päässä oli hieman vaikeuksia hahmottaa maaston muotoja. Askel ei rullannut ollenkaan. Juoksu ei ollut muutenkaan irtonaista. En kadu reissua. Aina kun olen osallistunut maastoihin olen ollut viimeisten joukossa. Aika tänään oli paljon heikompi kuin vuosi sitten Vöyrissä (1.46). Siellä paljon raskaampi reitti kuin tänään Vierumäellä.

Helsinki City Run. 13.5, Aikoinaan kun olin 1.30 kunnossa puolikkaalla oli aina jotain muita kisoja tarjolla, tämän jälkiilmoittautuneelle kalliin tilalle. Kerran maksoin hyvissä ajoin ja silloin nilkka nyrjähti ja turposi 1-2 viikkoa ennen kisaa. Sen jälkeen puolikkaan ajat ovat huonontuneet minulla huimasti ja en ole halunnut tehdä julkisesti huonoa aikaa. Niin monella on vertailuaika juuri tähän juoksuun.

Halusin tälle viikonlopulle juoksun juuri lauantaille, joten se rajoitti valinta. Muita olisi ollut kauempana, mutta se olisi vaatinut aamuheräämistä. Sitten bongasin, vihjeestä, juoksufoorumilta peruutuspaikan kisaan, jonka ostin saman tien.

Pyhtään 1.45.50 ajan perusteella jopa mielessäni toivoin alle 1.45 aikaa. Tosin yritin sitä monta kertaa jo viime vuonna loppuvuodesta, pohjeongelmien jälkeen, ´isossa´ kisassa. mm. Lahti, Tampere, Hanko. Eikä onnistunut. Noissa juoksussa tietoisesti tarkkailin vauhteja kellosta.

Lähdin toisessa, oranssissa, lähtöryhmässä. Lähtöpaikka ehkä kymmenisen metriä viivasta. Alussa ruuhkaa ja myös Töölönlahdella edetessä. Jo nyt huomasin, että vauhti taitaa olla sopivaa. Porukkaa oli edellä pilvin pimein. Olisi vaatinut spurtteja parantaa sijoitusta. Toisaalta siinä loppupeleissä ei voita juuri mitään. Voi hyvinkin vain väsyttää itsensä. (vrt. joku kaahaa autolla, tehden ohituksia ja pitkän matkan jälkeen ovat lopulta näköetäisyydellä toisistaan. Auto ei tosin väsy). Jo näinkin varhain pyrin katselemaan kanssajuoksijoita sillä silmällä. Eli kuka etenee rauhallisesti edelläni, josta ottaisin peesin.

Baanalle tullessa oli jo tilaa. Peesailin. Tässä vaiheessa jo kävi selväksi, että jotkut olivat aloittaneet liian lujaa ja nyt rauhoittelivat vauhtia. Tuntemuksieni mukaan täältä ei löytynyt peesattavia, vaikka mielelläni olisin sen tehnyt vastatuulessa.

Baanan jälkeen olo ei tuntunut ollenkaan kevyeltä. Ennen länsiväylää oli juomapiste. Vierailin. Sen jälkeen oli hiekkatien pätkä, jossa yllättäen juoksin melko yksikseni. Ohitin yhden aiemmassa ryhmässä lähteneen. Täällä oli myös viiden kilometrin matto. Olin rasittunut ja hämmästelin tuntemusta jo viiden kilometrin jälkeen. Järkevältä tuntui hillitä menoa. En katsonut kello ollenkaan, koska en halunnut masentaa itseäni. Lapinlahden alueella oli jälleen asfaltia ja meno sitä myöten helpompaa. Väkeä lappoi ohi. Rannalla oli jälleen hiekkatietä ja vastatuuli. Peesasin härkisti erästä juoksijaa liki koko hautausmaan kierron ajan. Ennen Seurasaaren menevää risteystä oli yksi pitkä hieman uuvuttava loiva nousu.

Seurasaarentiellä juoksijat etenivät osin ajotiellä ja toiset jalkakäytävällä. Niin minäkin. Yhden kerran astuin jalkakäytävän reunalle, mutta selvisin säikähdyksellä.

Olin tosi pitkään nähnyt pari punapuseroista, joilla oli sama ´jokinnimi´ selässä. Siitäkö peesi?. Juomapaikalla kuitenkin taas menivät tilanteet uusiksi. Monet jäävät juomaan hitaasti. Takaa tulee myös henkilöitä, jotka eivät juo ollenkaan. Itse otin nopean juoman. Onneksi juostiin koko ajan maantietä. Vasta ennen siltaa siirryimme hiekkatielle. Uuvuttavaa. Vihdintien ylityksen jälkeen aloin miettimään, mistä pääsemme keskuspuistoon. Nythän tavallaan menimme poispäin ja olisi ollut mielestäni helpottavaa aloittaa paluumatka. Haagan osuudella tuntui, että hyydyn täysin. Tämä ei tietenkään pitänyt täysin paikkaansa, kun vertailin itseäni muihin. Lukuisia meni ohitseni, mutta oli myös niitä joiden selkä pysyi näköpiirissäni.

Haagassa oli jälleen huolto. Juomaa. Juomapisteen jälkeen helpottava alamäki. Taas juoksuporukan koostumus muuttui toiseksi.

Ennen siltaa oli 15km matto. Hämeenlinnan väylän jälkeen harmikseni oli käännös pohjoiseen. Eikö paluumatka ala ikinä. Tässä oli jälleen välillä isompi ryhmä koossa juostessamme viljelyspalstojen ohi. Oli pakko todeta, että koko ryhmä pitää liian kovaa vauhtia. Tässä ryhmässä oli yksi parimetrinenkin juoksija. Hänkin meni liian lujaa. Tosin ohitin hänet jo ehkä kilometriä myöhemmin. Pian tuleva matkalla eräs etappi, kun käännyimme ns. takaisinpäin.

Olen aikoinaan asunut Helsingissä ja silloin juoksin ehkä satoja kertoja Aurora – Paloheinä väliä. Tutut maisemat. Minun mielestäni ei missään nimessä nopea. Mäkiäkin löytyy ihan riittämiin, jos ei halua samaa reittiä käyttää. Tämä reitinvalinta ei onneksi tuonut pahoja ylämäkiä matkalle. Olin melko poikki. Jotain iloa oli sentään siitä, etteivät kaikki menneet ohitseni. Kuitenkin monet, jotka saavutin olivat lähteneet jo aiemmassa ryhmässä. Otin jopa juomaa vielä viimeisellä huoltopisteellä.

Silloin aikoinaan kun aloittelin juoksua. Vedin ennen Auroransiltaa olevaan nousuun maksisykkeet yli 190. Silloin tuntui, että sydän taitaa posahtaa tai jotain. Nyt toivoin etten tarvitse kävellä viimeistä mäkeä ylös. Tuota ennenhän on loivaa alamäkeä. Auroransillalle nousu, jaksaa. Näillä loppukilometreillä oli taas juoksijoita tasaisena virtana. Varmaan moni oli aiemmin lähtenyt. Vielä yksi mäki heti sillan jälkeen. Sen jälkeen kai helpottaa.

Olen ollut katsomassa aiemmin HCR:n maaliintuloa, Olympiastadionille. Oletin, että täälläkin on kentällä juoksua kolmisen sataa metriä tai jotain. Hieman ihmettelin ennen kisaa, mistä tulemme kentälle sisään. Viimeinen alamäki ja kentältä kuuluu kuulutuksia. Tässä vaiheessa katsoin kelloa ensimmäistä kertaa Töölönlahden alun jälkeen. Se näytti jotain 1.44.12. Ooo niin lähellä 1.45, mutta matkaa on liikaa. En millään ehdi. Yritin kiristää vauhtia. Hallin kulmalla oli jyrkkä askelma, jonka otin tarkasti. Sisälle Stadiumiulle tulimmekin kulmasta ja maaliin ei ollut kuin kaarre ja puolet suorasta. Loppukiriä.

1.45.02 netto. Olisiko pitänyt vilkuilla kelloa hieman aiemmin ja olisin saanut vaikka kolme sekuntia pois. Vaikea sanoa. Joskus liian aikainen revittely johtaa kramppeihin. Maalin jälkeen sai taistella suonenvetoja vastaan. Hyvä, että pääsin Uimastadionille. Epähuomiossa kävelin Mäntymäenkentän kautta. Olin unohtanut jo oikoväylän läheltä varustesäilytystä. Pitkä saunassa istuminen vei kuitenkin krampit mennessään ja oli helpotus kävellä normaalisti kisan jälkeen.

Pitää olla tyytyväinen. Jälleen tämän vuoden paras aika. Vauhti oli juurikin sitä, 5min/km, mitä olen tavoitellut viimeaikoina. Olikohan järjestäjien matot ihan ´kohdillaan´. Poikkeuksetta (kaikki) ovat saanet välille 5-10km huomattavan hyvän keskivauhdin suhteessa muihin 5km pätkiin. Itsellä 4.59, 4.45, 5.10, 5.05 ja 20-21.1km 4.49. ka. 4.59min/km.

Cooper – Täällä oli 3000 metriin tähtääviä. Lähdin peesiin. Alku oli minulle aivan liian kova. Jo aika pian tajusin etten jaksa, jos jatkan samalla vauhdilla. En pystynyt ajattelemaan selkeästi, kuinka monta kierrosta tätä piinaa jatkuu. Maalin kohdalla sanottiin aika ja tästä sain osviittaa.

Jos juostaan 3000m kisana, niin lähtö on kaarteesta ja maali on maalissa. Nyt lähdimme ´maalilinjalta´. Olisi pitänyt muistaa juostessa 3000 m rajan olevan kaarteessa. En tosin millään ilveellä olisi päässyt tuonne asti. Matkalla ajattelin kolmeen tonniin tähtäävien vetävän ylikin. Muutaman metrin olisin saanut lisää oikein yrittämällä. Tosin, nyt kuulin milloin aika meni nolliin. Pistooli löi aluksi tyhjää ja paukku tuli sitten sekunteja myöhässä.

Aktia Veteraanikisat. 21.5, 3000m ja 800, koska molemmilta matkoilta saa kestävyyskunkkupisteitä.

Juostiin kahdessa erässä. Ensin nuoret – 45v, sitten 50v ja vanhemmat.

6.4 Pirkkolan hiekkakolmonen meni aikaan 13.22. Ei kai kentällä voi mennä heikommin. Rauhallinen alku. Juoksin pitkään KS perässä ja kävin edelläkin. Muut karkasivat kierros kierrokselta enemmän. Toista kierrosta(?) ennen loppua KS nykäisi. En kyllä millään pystynyt vastaamaan. Tarkoituksella en hidastellut. Loppuun vielä toki loppukirin loppukiri, kun näin ajan 12.xx olevan mahdollinen.

Keskivauhti on tosi surkea, mutta eipä lyhyellä matkalla tarvitse paljon hidastaa/hidastua niin näin käy.

800m ensimäistä kertaa. Mikä vauhti. Täysivauhti. Monen mielestä paha matka, jolla lopussa maitohapot jyllää. Oma vauhti on ollut pitkään tosi heikkoa. Ajattelin josko 4min/km olisi sopivaa. Muistelin 1.36 olevan juuri tätä, mutta en saanut vahvistusta. Naisten juoksun jälkeen aloin jo epäilemään noin kolmen minuutin tavoiteaika. Ennen lähtöä sitten toisaalta sain kuulla toiselta, että 3.12 on 4min/km. (Sehän on juurikin 1.36 x 2)

Tässä olisi helposti jäänyt porukan hännille, mutta kaareen tulimme osin rinnakkain. Tein varta vasten pienen kiihdytyksen, että pääsin M65_1 (MK) edelle. Pian olimme jo pitkässä jonomuodostelmassa. MK ohitti minut heti takasuoralla. Teki eroakin Ensimmäinen kierros 1.26. Ajatus luisti sentään sen verran, että tajusin vauhtia pitämällä alittavani kolmen minuutin rajan. Minulla oli vielä loppukiriin voimia. MK oli vetänyt vähän kaulaa, jota kirin kiinni vähitellen. Yritin kiristää tasaisesti etten uuvahda ennen maalia. Tärkeää, mielestäni, on ettei edessä oleva kuule takaa kirittävän ja näin ollen ei ehkä edes laita kirivaihdetta päälle. Jo kauempaa siirryin viereiselle radalle ja pääsin vähitellen rinnalle. Odotin selvästi näkyvää kiriä myös toiselta, mutta sitä ei tullut. Puolisen sekuntia erotti meidät.

Kuntokunkku 2017. 27.5. Kuuden juoksulajin rypistys, tauoilla, ei putkeen.

…

Kuntoilun etusivu